Joukkojen viisaus kansalaisjärjestötoiminnan ja vapaaehtoistyön tukimuotojen kehittämisessä Mikkeli Anitta Pehkonen OK-opintokeskus

Transkriptio

1 Joukkojen viisaus kansalaisjärjestötoiminnan ja vapaaehtoistyön tukimuotojen kehittämisessä Mikkeli Anitta Pehkonen OK-opintokeskus 1

2 OK-opintokeskus Opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla toimiva valtakunnallinen aikuisoppilaitos ilman seiniä Koulutusta toteutetaan siellä, missä sitä tarvitaan Jäseninä on 67 puoluepoliittisesti sitoutumatonta kansalaisjärjestöä, joissa on yhteensä yli miljoona henkilöjäsentä Järjestöissä toimivat vapaaehtoiset ja järjestöjen toimihenkilöt tarvitsevat koulutusta, joka pohjautuu sekä järjestöjä yhdistävään että kunkin järjestön omaan arvopohjaan 2

3 OK-opintokeskus Kehittää, tutkii, ohjaa ja kouluttaa Tukee taloudellisesti (OKM) jäsenyhteisöjen piirissä toteutettavaa koulutusta ja kulttuuritoimintaa Järjestää yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa vuosittain: - noin opintojaksoa, joista kertyy noin opetustuntia - noin vertaisopintoryhmää Koulutuksiin osallistuu vuosittain noin henkilöä 3

4 Järjestöjen haasteena on jo lähitulevaisuudessa saada aikaan uusia toimintatapoja ja toimintamuotoja, jotka vastaavat sosiaalisessa mediassa yhteisöllistä toimintaa toteuttavien kansalaisten, erityisesti nuorten, odotuksia. 4

5 Mitä toimintamahdollisuuksia järjestö tarjoaa yksittäisille jäsenille Miten aktiivinen jäsen voi vaikuttaa toiminnan muotoihin? Miten aktiivinen jäsen voi käydä keskustelua toiminnan perusteista? 5

6 Miten järjestöjen viesti onnistuu tavoittamaan vastaanottajan tarpeet henkilökohtaisella tasolla ja onko se riittävän ymmärrettävästi esitetty? 6

7 Internetverkko on viestinnän keskeinen kanava myös kansalaisyhteiskunnassa. Internet on yhä useammalle päivittäinen väline. Jo 89 prosenttia vuotiaista käyttää nettiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. (Tilastokeskus 2011) 7

8 Verkkovaikuttaminen haastaa perinteiset valta-asetelmat. Perinteisen osallistumisen tapa tulee haastetuksi, kun mukaan tulee uusia toimijoita, jotka eivät ole tottuneet toimimaan aiemmilla keinoilla perinteisten valtarakenteiden puitteissa. Myös tiedon leviäminen nopeasti johtaa siihen, että olemassa olevat valtaasetelmat muuttuvat. (Stranius, Leo, 2011) 8

9 On yhdistyksiä, joissa on tuhansia henkilöjäseniä, mutta yhdistyksen kokoukseen tyypillisesti saapuu enintään joitain kymmeniä osallistujia. Mikäli osallistumiskynnystä laskettaisiin, saattaisi osallistumisaktiivisuus nousta merkittävästi. Tämä merkitsisi todennäköisesti merkittävää haastetta olemassa olleelle, vanhojen aktiivijäsenten ylläpitämälle valtarakenteelle. (Laaksonen, Lasse ja Stranius, Leo,2011) 9

10 Onko järjestön aate uskontoon verrattava vai onko järjestön aate jatkuvasti elävä? Hyväksytäänkö järjestössä erilaisia mielipiteitä? Miten järjestön etiikka ja moraali näyttäytyvät? Onko varojen ohjautuminen läpinäkyvää? Onko järjestössä tilaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille, yksilöille vai pitääkö jäsenen allekirjoittaa järjestön kannanotot kautta linjan? 10

11 Kuka käyttää valtaa ja päättää järjestössä (järjestöbyrokratiassa ja todellisuudessa)? Kuinka avoin järjestö on eri tasoillaan: Järjestön toiminta-ajatus ja kannanotot sekä käytännön toimintakulttuuri jäsentasolla? Vrt. Avoimen ministeriön asioiden valmistelu 11

12 Järjestöjen verkkosivujen analyysissä ei juuri tullut esiin tapoja, joiden välityksellä yksittäisten jäsenten mielipiteitä otetaan huomioon ja he voivat olla vaikuttamassa kehityksen suuntaan ja toimintatapoihin. Näitä välineitä ja menetelmiä ei ole tai niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tuoda esiin. 12

13 Surowiecki (2007) määrittelee neljä ehtoa viisaille joukoille: eriävät mielipiteet (kullakin henkilöllä voidaan olettaa olevan jonkinlaista yksityistyä tietoa, ellei muuta, niin poikkeava tulkinta tosiasioista), riippumattomuus (ihmisten mielipiteet eivät määräydy muun joukon mielipiteiden mukaan),

14 hajautus (ihmiset pystyvät erikoistumaan ja turvautumaan paikalliseen tietoon) ja kasautuminen (jokin mekanismi muodostaa yksittäisistä mielipiteistä kollektiivisen päätöksen). 14

15 Järjestöt voisivat käyttää toimintansa kehittämisen perusteena joukkojen viisautta, joka heijastaa laajasti kansalaisten käsitystä siitä, mihin suuntaan asioita tulisi yleisen mielipiteen mukaan viedä.

16 Jos halutaan kuulla pelkästään omaa jäsenkuntaa, sekin on perusteltua siinä tapauksessa, jos periaatteet ja arvoperusta halutaan säilyttää koskemattomana. Jäsenkunta on yleensä sitoutunut brändiviestinnässä välittyviin arvoihin ja asenteisiin. Esim. järjestön toimintatapoja voidaan kehittää, kun jäsenet otetaan laajasti mukaan kehittämistyöhön

17 Surowieckin (2007) mukaan joukkojen viisaus soveltuu erityisesti yhteistyö- ja koordinaatio-ongelmien ratkaisuihin, joissa joukkojen viisauden (joukkoistaminen, crowdsourching) on osoitettu toimivan. Ratkaisuja ei säädetä hierarkian ylemmältä taholta, vaan ne syntyvät toimijoiden piirissä ja kokonaisuutena ne ovat useimmiten osoittautuneet paremmiksi ratkaisuiksi kuin mihin erityisasemassa olevat kykenevät tuottamaan.

18 Surowiecki näkee myös demokratian voivan toimia joukkojen viisautta hyödyntämällä. Ei kognitiivisissa asioissa, mutta sen kaltaisissa asioissa (yhteistyö- ja koordinaatio-ongelmat), joissa halutaan nostaa asioita esiin, vaikka ratkaisuja ei tällä menetelmällä niihin haettaisikaan. Kompromissi on eräänlainen ilmentymä demokratiassa joukkojen viisaudesta.

19 Jos halutaan välittää mielikuva järjestöstä, jossa jäsenten on mahdollisuus käydä aktiivista keskustelua toimintamuodoista ja toiminnan perusteista, tulisi viestinnässä olla myös yksilön mahdollisuus kommunikointiin.

20 Joukkojen viisauden hyödyntäminen (crowdsourching menetelmä) voi lisätä kokemusta siitä, että jäsen voi vaikuttaa järjestön toimintaan ja myös kehityksen suuntaan. Ehkä juuri tämän asian eli yksilöllistämisen oivaltaminen voisi olla vastaus järjestötoiminnassa koettuun haasteeseen siitä, että nykymuotoinen toiminta ei tulevaisuudessa enää kiinnosta entiseen tapaan. Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan tulisi voida hyödyntää osallistujien viisautta.

21 Paras keino viisaaseen ratkaisuun päätymiseksi on paradoksaalisesti sellainen, että ryhmän jokainen jäsen ajattelee ja toimii mahdollisimman itsenäisesti. Suuret ryhmät ovat usein hankalasti hallittavia ja tehottomia. Tämä asettaa haasteita niille välineille, joilla joukkojen viisautta hallitaan. 21

22 OK-opintokeskus toteutti vapaaehtoistyön aivoriihen joukkoistamismenetelmällä yhteistyössä Fountain Parkin kanssa 22

23 Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat edistäisivät vapaaehtoistyön tekemistä nyt ja tulevaisuudessa. Huomiota kohdennettiin myös vapaaehtoistyöntekijöiden osaamistarpeisiin. Kutsuminen Osallistujat Käytetty aika Ideat Aukioloaika Suorat kutsumeilit ja jäsenyhteisöjen kautta 2489 n. 10 min / käynti

24 VAPAAEHTOISTYÖN SELVITYS Vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan jonkun asian puolesta tai toisten ihmisten hyväksi tehtyä palkatonta työtä. Sen muutos näyttäytyy tällä hetkellä kahdella tavalla. Vapaaehtoistyöhön ei enää sitouduta yhtä pitkäaikaisesti kuin ennen. Toiseksi vapaaehtoistyön ohjaukselle ja tuelle näyttää olevan entistä suurempi tarve. Haluamme selvittää vapaaehtoistyöntekijöiltä, missä vapaaehtoistyössä tällä hetkellä mennään. Sinun tehtävänäsi on vastata tässä verkkoaivoriihessä seuraavaan kysymykseen: mikä auttaa tai auttaisi sinua tekemään vapaaehtoistyötä lähitulevaisuudessa? Pääset myös arvioimaan muiden osallistujien vastausten tärkeyttä itsellesi.

25 Prosessi kutsusta tuloksiin 1 Kutsulinkistä sisään 2 Taustatiedo t 3 Ideointi: Mikä auttaa tai auttaisi sinua tekemään vapaaehtoistyötä nyt ja tulevaisuudessa? 4 Arviointi: Tärkeää minulle 5 Raportointi ja jatko Raportti

26 Ajankäytöstä ja yhteisöstä puhutaan eniten asenne ratkaisee Mikä auttaa tai auttaisi sinua tekemään vapaaehtoistyötä nyt ja tulevaisuudessa? Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=5060)

27 Mikä auttaa tai auttaisi sinua tekemään vapaaehtoistyötä nyt ja tulevaisuudessa? Halu auttaa ja elämäntapa tärkeimmät asiat Kuvion palkki kertoo, kuinka tärkeäksi aihe on suhteessa muihin arvioitu

28

29 JULKISTAMISTILAISUUS VAPAAEHTOISIA KANNUSTAA ARVOSTUS JA NÄKYVYYS MEDIASSA Ohjaus, tuki ja vapaaehtoistyön organisointi auttaa jatkamaan tulevaisuudessa Aika: Torstai klo 10 Paikka: Hotelli Radisson SAS, Runeberginkatu 2, Helsinki Ilmoittautumiset infotilaisuuteen maanantaihin 18.2 mennessä Anni Piipposelle sähköpostilla osoitteeseen Lämpimästi tervetuloa! 29

30 KIITOS 30