OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty hallituksessa OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET PERUSTUTKINNOT (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita) KORKEAKOULUKELPOISUUS JA VALINTARYHMÄT 2006 Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) tarkoitetun tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Mitä tässä momentissa säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee myös kelpoisuutta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005, 17 ') rinnastaa International Baccalaureate (IB) -tutkintoon tai Reifeprüfung -tutkintoon johtavan opetusjärjestelmän mukaiset tutkinnot suomalaiseen ylioppilastutkintoon. International Baccalaureate (IB) -tutkinnon tai Reifeprüfung - tutkinnon suorittaneilla on sama korkeakoulukelpoisuus kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneilla. Asetus ylioppilastutkintoasetuksen muutoksesta (126/1996) 22 ':n 2 momentin mukaan Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kukin tiedekunta määrittelee lisäopinnot niille, joilta puuttuu yleinen korkeakoulukelpoisuus. Pohjoismaiden välillä on tehty sopimus pääsystä korkeampaan koulutukseen (asetus 411/1995). Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet vastavuoroisesti antamaan toisessa Pohjoismaassa asuville koulutukseen hakeville pääsymahdollisuuden julkiseen korkeampaan koulutukseen samoilla tai vastaavanlaisilla ehdoilla kuin oman maan hakijoille. Hakijalla, jolla on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen siinä Pohjoismaassa, jossa hän asuu, on kelpoisuus myös muissa Pohjoismaissa. I OPISKELIJAVALINTA KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON Tiedekunnat laativat opiskelijavalintamenettelynsä sekä kandidaatin ja maisterin tutkintoa että pelkästään maisteritutkintoa varten. Myönnetyllä opinto-oikeudella opiskelija voi suorittaa tiedekunnassa sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tai pelkästään ylemmän korkeakoulututkinnon. Vuodesta 2006 alkaen vähintään 50 % uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisen vuoden syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Uusien ylioppilaiden ja samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneiden valinnoissa otetaan käyttöön esimerkiksi lisäpisteet tai kiintiöt sen mukaan miten ne nähdään tarkoituksenmukaisimmiksi. 1

2 Opiskelijavalinnassa käytettävät valintaryhmät ovat: 1. Todistusten ja valintakokeen perusteella valittavat 2. Valintakokeen tai kilpailun perusteella valittavat 3. Todistusten perusteella valittavat 4. Avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat. International Baccalaureate- tai Reifeprüfung- tai EB-tutkinnon suorittaneet voivat kuulua tiedekunnan harkinnan mukaan joko ryhmään 1, 2 tai 3. Ryhmään 2 kuuluvat ylioppilashakijoiden lisäksi suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamattomat mm. ammatillisen opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ylioppilastutkintoa suorittamattomat, suomalaiset ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja muut ylioppilastutkintoa suorittamattomat. Koska hakijoiden suorittamien kansainvälisten ylioppilastutkintojen määrä kasvaa, on hakijoiden tasapuolisen kohtelun takia hakijoiden taustapistelaskentaan sovellettava opetusministeriön suosittamaa oheista pisteskaalausta: EB-tutkinto IB-tutkinto Reifeprüfung Ylioppilastutkinto Matematiikka Muu ainekoh- (aineissa, joissa suoritetainen koe taan kirjalliset kokeet) excellent pistettä laudatur very good pistettä eximia cum laude appr good 9-8 pistettä magna cum laude appr satisfactory 7 pistettä cum laude approbatur mediocre 6-5 pistettä lubenter approbatur poor 4 pistettä approbatur Niissä tiedekunnissa, joissa tutkinnon pääaineen mukaisia kieliopintoja edellytetään sisältyvän korkeakoulututkintoon vähintään kahdessa kielessä, tiedekunta ottaa huomioon omissa valintaperusteissaan, että hakijan on mahdollista saada lisäpisteitä hyvästä ja monipuolisesta kielitaidosta. Äidinkielen kokeena voi olla suomi vieraana kielenä koe. Opiskelijavalintaan kuuluvat valintakokeet järjestetään ainoastaan tiedekunnan ilmoittamissa paikoissa. II OPISKELIJAVALINTA PELKÄSTÄÄN MAISTERIN TUTKINTOON Tiedekunnat voivat ottaa opiskelijoita pelkästään maisterikoulutukseen. Tiedekunnat tiedottavat valintamenettelyistään erikseen esimerkiksi omilla verkkosivuillaan. Hakijalta edellytetään alempi korkeakoulututkinto tai riittävä määrä koulutukseen soveltuvia tiedekunnan tarkemmin määrittämiä pohjaopintoja, niin että maisterikoulutuksessa maisterintutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen 2-3 vuodessa aikaisemmista opinnoista riippuen. Mikäli alemman koulutuksen ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen sisällöllisten erojen vuoksi on tarpeen, on suositeltavaa, että tiedekunta edellyttää opiskelijalta laajuudeltaan enintään 60 opintopisteen täydentävien opintojen suorittamista. Täydentävien opintojen tarvetta on harkittava tarkoin. Tutkinnon täydentämisopintojen suorittamista varten voi tiedekunta tehdä harkintansa mukaan yhteistyötä Avoimen yliopiston kanssa. Mikäli mahdollista, täydentävät opinnot sisällytetään maisterin tutkintoon. 2

3 III HAKEMINEN JA OPINTO-OIKEUS Opinto-oikeutta tutkinnon suorittamiseksi voi hakea useammasta tiedekunnasta. Tiedekunta voi myöntää hakijalle toiseen samannimiseen tutkintoon johtavan opinto-oikeuden. Tällöin kuitenkin uuden tutkinnon pääaineen ja sisällön on poikettava riittävästi ensimmäisen tutkinnon pääaineesta ja sisällöstä. Valintayksikkönä voi olla tiedekunta, laitos, pääaineryhmä, pääaine tai koulutusohjelma. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan Suomessa (laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004, 18 b '). Mikäli hakija tulee hyväksytyksi useampaan valintayksikköön, hänen on valittava, minkä opinto-oikeuden hän ottaa vastaan. Valitsemansa pääaineen/pääaineryhmän/koulutusohjelman lisäksi useampaan valintayksikköön hyväksytty säilyttää sivuaineen opinto-oikeuden perumaansa pääaineeseen, pääaineryhmään tai koulutusohjelman pääaineeseen tiedekunnan määräämällä tavalla. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Yliopisto myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. IV OPISKELUPAIKKOJEN TÄYTTÄMINEN Opiskelijavalinnoissa tulee pyrkiä siihen, että uusia opiskelijoita on aloittamassa vähintään aloituspaikkoja vastaava määrä. Tiedekuntaan hyväksytty voi pätevästä syystä (mm. varusmiespalveluksen suorittaminen) tiedekunnan luvalla lykätä opintojen aloittamista. Tavoitteena on, että aloittaneista 75 % suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnon 5 vuodessa (3 + 2 vuotta). V VALINTAKOKEISSA ERITYISJÄRJESTELYJÄ TARVITSEVAT HAKIJAT Valintakoejärjestelyin tulee huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat ovat opiskelijavalinnassa tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Tiedekunta voi poiketa vahvistetuista valintaperusteista sellaisten hakijoiden kohdalla, jotka eivät ole opiskelijavalinnassa ilmeisesti esimerkiksi vammansa aiheuttaman (ennen valintakoetta tiedekuntaan toimitetulla lääkärintodistuksella osoitetun) haitan vuoksi yltäneet hyväksyttyjen ryhmään, mutta joiden 3

4 voidaan valintakokeen, ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavan suorituksen perusteella olettaa selviytyvän yliopisto-opinnoista. Tällaisia hakijoita pyydetään hyvissä ajoin ottamaan yhteyttä asianomaisen tiedekuntaan tarvittavia erityisjärjestelyjä varten. VI ULKOMAILLA KOULUOPINTONSA SUORITTANEET Kandidaatti- ja maisteritutkintoon valittavalta ulkomailla kouluopintonsa suorittaneelta vaaditaan peruskoulutus, jonka pohjalta hänet on hyväksytty tai joka asianomaisessa maassa oikeuttaa hänet hakemaan opiskelijaksi korkeakouluun. Tämän on tasoltaan vastattava suomalaista korkeakoulua, jollaiseksi katsotaan oppilaitos, jossa voidaan suorittaa tohtorin tutkinto. Lisäksi valittavan on oltava suomen kielentaitoinen tai hänellä on oltava erikseen määritelty suomen kielen taitotaso, paitsi kielten laitoksen joissakin kieliaineissa. Pelkästään maisterikoulutukseen hakevien Bolognan julistuksen allekirjoittaneissa maissa suoritetut kandidaatin (Bachelor) tutkinnot hyväksytään sellaisinaan, muualla suoritetut kandidaatin tutkinnot arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Muuta kuin englantia äidinkielenään puhuvien hakijoiden (jotka eivät voi osoittaa riittävää suomen kielen taitoa) on osoitettava englannin kielen taitonsa TOEFL-kielikokeen vähimmäispistemäärällä 550 (paper-based test)/213 (computer-based test). Englannin kielen pääaineeseen ja taloustieteiden tiedekuntaan hakevien vähimmäispistemäärän on oltava 600 (paper-based test)/250 (computer-based test). IELTS-kielikokeen vähimmäispistemäärä 6.0 hyväksytään myös osoitukseksi riittävästä englannin kielen taidosta. Joihinkin pääaineisiin/koulutusohjelmiin haettaessa vaaditaan hyvä suomen kielen taito. Vieraiden kielten koulutukseen hakevilla on oltava laitoksen edellyttämä kielitaito. Valinta tehdään hakemuksen ja sen liitteenä olevien todistusten sekä mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Lopullisen valinnan tekee tiedekunta ao. laitoksen lausunnon pohjalta. Laitoksen harkinnan mukaan hakija voidaan kutsua valintakokeisiin. Ulkomaalainen opiskelija, joka ei tule suorittamaan kokonaista tutkintoa Jyväskylän yliopistoon (ns. non-degree student), voi hakea lyhytaikaista opinto-oikeutta ja saada jonkun näistä kolmesta opiskelijastatuksesta: - vaihto-opiskelija (exchange student): Opiskelija hakee yliopiston/tiedekunnan/ laitoksen solmiman vaihtosopimuksen ja/tai ohjelman puitteissa ja valinta tehdään opiskelijan vastaanottavan ainelaitoksen lausunnon perusteella. Opiskelijalta ei vaadita TOEFL- tms. kielikokeen suorittamista. - vieraileva opiskelija (visiting student): Opiskelija hakee em. sopimusten ulkopuolella (esim. CIMO:n stipendiaatit). Vaatimuksena on kuitenkin opinto-oikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja suunnitelma siitä, miten JY:ssa suoritettavat opinnot liitetään sikäläiseen tutkintoon. TOEFL tai IELTS kielikokeen tulos vaaditaan, jos englanti ei ole äidinkieli (TOEFL väh. 550/213, IELTS väh. 6.0). Vierailevan opiskelijan statuksen voi saada vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Suomen kansalaisilla ei ole mahdollisuutta päästä vieraileviksi opiskelijoiksi. VII ERIKOISVALINNAT 1. Siirto-opiskelijat Varsinaisen opiskelijavalinnan ulkopuolella tiedekuntaan voidaan hyväksyä siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan hakijaa, joka on saanut opinto-oikeuden tutkinnon suorittamiseen jossain tiedekorkeakoulussa vastaavaan pääaineeseen/koulutusohjelmaan tai muutoin vastaavan opinto-oikeuden. Hyväksymisen edellytyksiä tällöin on, että - hakija on opiskellut alkuperäisessä tiedekorkeakoulussa vähintään lukuvuoden - hakija on osoittanut tiedekunnan riittäväksi katsomaa opintomenestystä - hakijalla on perustellut syyt opiskelupaikan vaihtamiseen 4

5 - resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. 2. Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet (ns. avoimen väylä) Tutkinnon suoritusoikeus alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa Jyväskylän yliopiston tai jonkun muun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia pääaineen / koulutusohjelman opintoja - ainakin kahdessa oppiaineessa yhteensä vähintään 60 opintoviikon/100 opintopisteen verran. Näistä pääaineessa tulee olla vähintään 35 opintoviikon/60 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus tai vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään 15 opintoviikon/25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus tai vastaavat opinnot. Lisäksi hakijalla tulee olla suoritettuina tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot. Tiedekunta voi harkintansa mukaan perustelluista syistä käyttää tarvittaessa myös muita valintaperusteita, jolloin niiden on käytävä ilmi tiedekunnan valintakriteereistä. Tässä ryhmässä eivät voi hakea sellaiset henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet yliopistollisen korkeakoulututkinnon tai joilla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin tiede- tai taidekorkeakoulussa. 3. Erillisiä opintoja suorittavien valinta (avoimen yliopiston periaatteiden mukaan) Tiedekunnat voivat valita ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan yhden tai korkeintaan kahden oppiaineen erikseen määriteltyä opintokokonaisuutta. a) muualla kuin Jyväskylän yliopistossa perustutkinnon suorittanut tai perustutkintoa suorittava (vrt. korkeakoulujen väliset yhteistyösopimukset) henkilö voi hakea tiedekunnalta opinto-oikeutta erillisiin opintoihin. b) suoritusoikeus voidaan myöntää myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittamiseen oikeutta, mutta jolla suoritettava opintokokonaisuus liittyy läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. VIII HAKUAJAT VUONNA 2006 Hakuaika kandidaatin- ja maisterin tutkintoon päättyy torstaina lukuun ottamatta kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusta, joihin hakuaika päättyy klo Myös postitse palautetun hakulomakkeen on oltava hakuajan päättymisajankohtaan mennessä perillä, viimeisen hakupäivän postileima ei riitä. Tiedekunnat voivat ilmoittaa myöhemmin myös lisä- tai täydennyshauista sekä kasvatustieteiden tiedekunnan erillisiin opintoihin (mm. opinto-ohjaajat) hausta. Tdk Avoimen väylä Siirto-opiskelijat Erilliset HTK ITK jatkuvasti (kiintiö 25) jatkuvasti jatkuvasti KTK OKL, muut LTK MLTK jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti TTK

6 YTK (psykologiassa vain 28.4.) (psykologiassa vain 28.4.) Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakuaika (myös maisteriohjelmiin) on Vieraileviksi opiskelijoiksi hakevien hakuaika päättyy Tiedekunnat ilmoittavat erikseen maisterivaiheen hauista. Tammikuussa 2007 alkaviin koulutuksiin hakuaika päättyy Peruskoulutuksen valintatuloksien ilmoittamisessa toimitaan valtakunnallisen hakija- ja opintooikeusrekisterin (HAREK) edellyttämällä tavalla. IX OPISKELIJAVALINTOJEN KEHITTÄMINEN Opiskelijavalintoja uudistetaan yliopistojen valtakunnallisen yhteishakujärjestelmän rakentamisen yhteydessä. Opetusministeriön tavoitteena on, että yhteishakujärjestelmä on käyttöön otettavissa lukuvuonna Yliopistojen valintakoejärjestelmää uudistettaessa ylioppilastutkinnon painoarvoa valintaperusteena lisätään. 6