Tässä esitetyt linjaukset koskevat korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, joka alkaa tai sen jälkeen.

Transkriptio

1 Rehtorin päätös / E HELSINGIN YLIOPISTON OPISKELIJAVALINTOJA KOSKEVAT YLEISET LINJAUKSET Tässä esitetyt linjaukset koskevat korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, joka alkaa tai sen jälkeen. Sisällys 1 Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin 2 Tutkinnonsuoritusoikeudet 3 Hakeminen 4 Valinta alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 4.1 Opiskelijavalinta 4.2 Opiskelupaikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille ("ensikertalaiskiintiö") 4.3 Lähtöpisteet 4.4 Valintakoe 5 Valinta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 5.1 Valinta suomen - tai ruotsinkieliseen koulutukseen 5.2 Valinta vieraskieliseen koulutukseen 6 Valinta tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen 7 Aikaisempia opintoja suorittaneiden valinta 7.1 Avoimen yliopiston opintoja suorittaneet hakijat 7.2 Siirto -opiskelijat 8 Ruotsin kielen taitoisten valinta 9 Kotimaisen kielen taidon osoittaminen 10 Erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat 11 Opinnoista ja opiskelijavalinnoista tiedottaminen sekä koulutuksen markkinointi 12 Sora-lainsäädännöstä tiedottaminen 1 Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin määrätään yliopistolain (558/2009) 37 :ssä. Kelpoisuutta tarkentavat laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen (SopS 23/1997). Yliopistolain 37 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998 ) tarkoitetun ammatillisen 1

2 perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon ; taikka 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Helsingin yliopistossa kohdissa 2 ) ja 3) mainituiksi vastaaviksi aikaisemmiksi opinnoiksi tai vastaavaksi aikaisemmaksi tutkinnoksi katsotaan tutkinto, joka rinnastetaan nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisikin ollut nykyistä tutkintoa suppeampi. antaa myös AICE- Helsingin yliopistossa tämän otsikon tarkoittaman korkeakoulukelpoisuuden tutkinto (Cambridge Advanced Intemational Certificate of Education). Pykälän 9 momentin mukaan alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.' Edellä mainituin tavoin saavutetaan myös kelpoisuus lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden hakemiseen. Yliopistolain 37 :n mukaan ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon ; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Oikeustieteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin otettaessa soveltuva tutkinto on oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Helsingin yliopistossa pelkästään alempaan, sekä alempaan että ylempään tai pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa myös henkilö, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon, tai jolle on myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin Helsingin yliopiston tiedekuntaan tai muuhun suomalaiseen tai ulkomaiseen yliopistoon. Yliopistojen välisessä valintayhteistyössä korkeakoulukelpoisuudesta päätetään erikseen sovittavalla tavalla. Hakijan on osoitettava korkeakoulukelpoisuutensa liitteen 1 määräämällä tavalla. 1 Opetuksen toimialan kehitysjohtaja tekee päätökset tämän momentin perusteella kelpoisuutta hakeneiden hakemuksista lukuun ottamatta Svenska social - och kommunalhögskolanin hakukohteita. Päätökset valmistelee ja esittelee sekä niistä tiedottaa opetus - ja opintopalvelut -yksikkö. Päätös korkeakoulukelpoisuudesta koskee kaikkia yliopiston tiedekuntia ja se on voimassa toistaiseksi. Kielteiseen päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimuksesta tekee päätöksen kehitysjohtaja. Jos valintaprosessissa todetaan, ettei hakijalla ole korkeakoulukelpoisuutta, hakemuksen hylkää joko kehitysjohtaja tai tiedekunta sen mukaan, missä valintaprosessin vaiheessa kelpoisuuden puute todetaan. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimuksen ratkaisee alkuperäisen päätöksen tekijä. 2

3 Yliopistolain 37 :n mukaan tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut voidaan ottaa 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Yliopistolain 37 :n mukaan ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ; taikka 2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.2 Edellä lueteltuihin jatko -opintoihin voidaan ottaa myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Pakolaisasemassa olevien hakijoiden huomioiminen opiskelijavalinnassa Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa korkeakoulukelpoisuuttaan asiakirjoin, yliopisto voi kutsua alemman tai samanaikaisesti alemman ja ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta hakevan hakijan valintakokeeseen. Ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta hakevan henkilön hakukelpoisuus arvioidaan yliopiston hakijapalveluissa niiden dokumenttien perusteella, jotka hakija toimittaa hakemuksensa yhteydessä.3 2 Tutkinnon suoritusoikeudet Yliopistolain mukaan opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan tieteellistä tai ammatillista jatkotutkintoa. Helsingin yliopistossa tutkinnon suoritusoikeus myönnetään pääsääntöisesti samalla päätöksellä sekä alempaan (180 opintopistettä) että ylempään korkeakoulututkintoon (120 opintopistettä). Jos 2 Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 3 Lissabonin tutkintojentunnustamissopimuksen (Lisbon Recognition Convention, LRC) mukaan viranomaisten tulee kehittää menettelyt pakolaisten tai pakolaisasemaan verrattavassa tilanteessa olevien henkilöiden hakukelpoisuuden tasapuoliseen ja tehokkaaseen arviointiin, mikäli he eivät pysty osoittamaan suorittamiaan tutkintoja dokumentein. Suomessa tutkintojen tunnustamisesta vastaa Opetushallitus, tarkemmin Tutkintojen tunnustamisen yksikkö. OPH ei ole tehnyt linjausta tai ohjeistusta pakolaishakijoiden tutkintojen tunnustamisesta vaan asia on Suomessa korkeakoulujen vastuulla. 3

4 valinnassa hyväksytyllä opiskelijalla on ollut aiempi vastaava tutkinnon suoritusoikeus, hänelle ei myönnetä uutta oikeutta vaan vanha tutkinnon suoritusoikeus palautetaan. Tutkinnon suoritusoikeus alempaan korkeakoulututkintoon (180 opintopistettä) myönnetään farmaseutin koulutusohjelmaan ja lastentarhanopettajan koulutukseen hyväksytyille. Tiedekunta voi halutessaan myöntää alemman korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden myös henkilölle, joka hakee tutkinnonsuoritusoikeutta avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Lääketieteen koulutusohjelmassa ja hammaslääketieteen koulutusohjelmassa tutkinnon suoritusoikeus myönnetään ylempään korkeakoulututkintoon (lääketieteen lisensiaatti, hammaslääketieteen lisensiaatti). Svenska social- och kommunalhögskolanissa politices kandidat -tutkinnon suorittaneella on oikeus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Helsingin yliopistossa voidaan järjestää yliopistolain 9 :n mukaista korkeakoulututkintoon johtavaa tilauskoulutusta. Opiskelijoiden haku- ja valintamenettelyistä sekä tutkinnon suoritusoikeuksien myöntämiskäytännöistä päätetään erikseen. 3 Hakeminen Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta 244/2014 vp4 mainitaan, että tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishakuna lukuun ottamatta valintaa jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen. Yliopisto voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa otettaessa 1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden yliopisto on määritellyt erikseen, ja jota ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa 2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen 3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa 4) siirto-opiskelijoita 5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella. Yhteishaku järjestetään Opetushallituksen ylläpitämän korkeakoulujen yhteishakujärjestelmän (KSHJ) avulla. Seuraavat haut voidaan järjestää Helsingin yliopistossa yhteishaun ulkopuolella omina hakuinaan: haku pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (maisteri, proviisori) 4 HE 244/2014 vp odottaa tämän rehtorin päätöksen allekirjoitushetkellä eduskunnan käsittelyä. Mikäli hallituksen esitykseen tulee muutoksia, siihen perustuvat kohdat tarkistetaan vastaamaan uusia määräyksiä. 4

5 haku avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneille haku lukiolaisille tarkoitetuissa kilpailuissa tmv. menestyneille haku aikaisempia opintoja suorittaneille. Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 4 Valinta alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 4.1 Opiskelijavalinta Yliopistolain mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Yliopistolla on myös oikeus opiskelijoiden määrän rajoittamiseen. Hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita. Hakijat voidaan kuitenkin erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin, jolloin samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Yliopisto voi jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi poiketa rajoitetusti yhdenmukaisista valintaperusteista. Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta. Opiskelijavalintojen tehtävänä on mitata hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opintoihin. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntää tiedekunta ja se myönnetään *suoravalinnalla (ylioppilastutkintotodistuksen tai muiden todistusten tai suoritusten perusteella) tai *valintakokeen perusteella tai *todistuksista ja valintakokeesta annettavien yhteispisteiden perusteella tai *aikaisempien opintosuoritusten perusteella. Yliopiston hakukohteiden määrää vähennetään hakukohteiden uudelleen organisoinnin avulla. Opiskelijat valitaan nykyistä laajempiin tutkinto-ohjelmiin kaikilla koulutusaloilla, joilla se on perusteltua. 4.2 Opiskelupaikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille ("ensikertalaiskiintiö") Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta 244/2014 vp5 mainitaan, että yliopiston on yhteishaussa varattava osa aloituspaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa 5 HE 244/2014 vp odottaa tämän rehtorin päätöksen alleki joitushetkellä eduskunnan käsittelyä. Mikäli hallituksen esitykseen tulee muutoksia, siihen perustuvat kohdat tarkistetaan vastaamaan uusia määräyksiä. 5

6 opiskelu paikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa (ns. ensikertalaiskiintiö).6 Opiskelupaikkoja ei lain mukaan tarvitse varata valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen tai koulutukseen, jossa aloituspaikkoja on niin vähän, että paikkojen varaamisesta aiheutuisi hakijoiden asettaminen kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Helsingin yliopistossa pääsääntö on, että aloituspaikkoja varataan ensikertalaisille kaikissa hakukohteissa, joissa tutkinnon suoritusoikeus myönnetään joko alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Tiedekunta harkitsee ja päättää, onko sillä niin pieniä hakukohteita, että paikkojen varaaminen ensikertalaisille vaarantaisi kohtuuttomasti hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Yliopistolain mukaan yliopiston tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös muille kuin ensikertalaisille hakijoille. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Helsingin yliopiston tiedekunnat varaavat yhteishaussa aloituspaikkoja ensikertalaisille siten, että opiskelijaksi hyväksyttyjen ensikertalaisten määrä lisääntyy nykytilaan verrattuna. Ensikertalaiskiintiön valmistelussa tiedekunnan on huomioitava myös muiden yliopistojen kiintiövalmistelu samoilla koulutusaloilla. Tiedekunta voi varata osan aloituspaikoista ensikertalaisille hakijoille myös muissa hauissa ja valinnoissa, joissa tutkinnon suoritusoikeus myönnetään joko alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon. 4.3 Lähtöpisteet Hakijalle voidaan myöntää lähtöpisteitä esimerkiksi ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Lähtöpisteitä annettaessa todistusten tarjoamat tiedot otetaan huomioon mahdollisimman monipuolisesti. Lähtöpisteiden myöntämisessä noudatetaan lain edellyttämää hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Tiedekunnat antavat lähtöpisteitä yhteishaussa olevissa hakukohteissa suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen, Intemational Baccalaureate-, European Baccalaureate- ja Reifeprufung-tutkintotodistuksen arvosanoista. AICE-tutkintotodistuksen arvosanoja ei pisteytetä.7 Hakuvuonna valmistuvasta IB- ja E13 -tutkinnosta annetaan lähtöpisteitä oppilaitoksen myöntämän ennakkoarvion tai vastaavan asiakirjan perusteella 4.4 Valintakoe Valintakokeen järjestämisellä edistetään hakijoiden yhdenvertaista kohtelua valintaprosessissa. Yhteinen koe on yksi tapa verrata hakijoiden tietoja ja taitoja tilanteessa, jossa hakijajoukon muodostavat henkilöt, jotka ovat saavuttaneet kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin hyvin erilaisilla tavoilla. 6Määräys koskee alempaan, sekä alempaan että ylempään tai lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavia koulutuksia. AICE-tutkintoa ei rinnasteta suomalaiseen ylioppilastutkintoon ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole antanut tutkinnon arvosanoista pisteytyssuositusta (vrt. suositukset IB-, E13- ja RPtutkinnon arvosanojen pisteyttämisestä ). 6

7 Valintakokeella mitataan hakijan tietoja, taitoja, motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opiskella tietyllä alalla. Kokeiden sisältöä kehitetään siten, että ne arvioivat yliopisto-opiskelussa tarvittavia tietoja ja valmiuksia. Etukäteen luettavan valintakoekirjallisuuden määrä on mitoitettava siten, ettei se heikennä hakuvuonna ylioppilaaksi kirjoittaneen mahdollisuutta menestyä kokeessa. Valintamenettelyssä suositaan aineistokoetyyppistä koetta. Valintakokeessa ei tule mitata sellaista tietoa, joka käy selville ylioppilastutkintotodistuksesta. 5 Valinta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 5.1 Valinta suomen - tai ruotsinkieliseen koulutukseen Tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää hakijalle, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Tutkinnonsuoritusoikeutta voi kuitenkin hakea myös henkilö, joka ei ole vielä saanut edeltävää tutkintoa valmiiksi. Hakuperusteena olevan tutkinnon tulee kuitenkin olla suoritettu opiskelupaikan vastaanottopäivään mennessä. Oikeus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntää ilman valintakoetta todistusten ja muiden asiakirjojen antamien tietojen perusteella. Hakijalta voidaan kuitenkin edellyttää osallistumista valintakokeeseen, muuhun kokeeseen tai haastatteluun. Yliopistolain 37 :n mukaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi opiskelijaksi otetun henkilön voidaan edellyttää suorittavan täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen enimmäislaajuus on 60 opintopistettä ja pääsääntöisesti niitä ei sisällytetä ylempään korkeakoulututkintoon. Tiedekunta antaa päätöksen täydentävien opintojen sisällöstä opiskelijalle kirjallisena. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämiseen vaadittavien opintojen sisällön, laajuuden ja tason määrittää tiedekunta. Tiedekunta voi päättää, että hakijan, joka hakee ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta muualla kuin Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella, on toimittava luvussa 5.2 (Valinta vieraskieliseen koulutukseen) kuvatulla tavalla. Opiskelijavalintaa koskevat kielitaitovaatimukset kotimaisissa kielissä ovat tämän asiakirjan liitteessä 2. 7

8 5.2 Valinta vieraskieliseen koulutukseen Haku ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan vieraskieliseen koulutukseen järjestetään University Admissions Finland -palvelun kautta (jäljempänä UAF). Hakijan on mahdollista hakea lukuvuoden aikana enintään kolmeen Helsingin yliopiston hakukohteeseen.8 Tiedekunta voi myöntää hakijalle tutkinnonsuoritusoikeuden hakuasiakirjojen perusteella. Hakija voidaan myös kutsua valintakokeeseen tai häntä voidaan haastatella. Valintakokeiden sijasta tai niiden lisäksi valintaperusteena voidaan käyttää kansainvälisiä ainekohtaisia testejä. Tiedekunnan hakumateriaalista ja valintaperusteista tulee käydä ilmi, onko opiskelijan mahdollista suoriutua tutkintoon johtavista opinnoista ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa (kielitaitoaineet pois sulkien). Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien valintamenettelyistä sovitaan erikseen yhteistutkintosopimuksissa. Esimerkiksi hakuajat saattavat poiketa UAF:n hakuajoista. Opiskelijavalintaa koskevat kielitaitovaatimukset englannin kielessä ovat tämän asiakirjan liitteessä 3. 6 Valinta tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen Tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen liittyvistä valintalinjauksista määrätään erillisellä rehtorin päätöksellä. 8 Hakija toimittaa hakulomakkeen tarvittavine liitteineen UAF:iin, joka varmentaa asiakirjojen oikeellisuuden, hakijan kielitaidon ja kelpoisuuden hakea ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Asiakirjat lähetetään yliopiston hakijapalveluihin, joka toimittaa ne asianomaiseen tiedekuntaan. Hakemus käsitellään tiedekunnan valintamenettelyssä vain, jos hakija 1) toimittaa hakukohteeseen vaadittavan hakulomakkeen pyydetyllä tavalla, 2) toimittaa hakukohteen yksilöimät koulutusasiakirjat pyydetyllä tavalla, 3) hakijan aikaisempi koulutus antaa kelpoisuuden hakea ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, ja 4) hakijan kielitaito täyttää hakukohteen asettamat vaatimukset. Jos valintaprosessissa todetaan, ettei hakemus täytä edellä mainittuja vaatimuksia, tekee opetuksen toimialan kehitysjohtaja päätöksen hakemuksen hylkäämisestä. Päätöksen valmistelee ja esittelee sekä niistä tiedottaa opetusja opintopalvelut -yksikkö. Kielteiseen päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimuksesta päättää kehitysjohtaja. Hakijan on toimitettava hakuprosessissa vaadittavista asiakirjoista virallisesti oikeaksi todistettujen kopioiden (tai alkuperäisten asiakirjojen) lisäksi myös viralliset suomen-, ruotsin- tai englanninkieliset käännökset. Hakijan on noudatettava UAF:n ja hakukohteen valintaperusteiden vaatimuksia hakemuksen liitteiden toimittamisesta (mm. maakohtaiset erityisvaatimukset, vaatimukset käännöksille ja väliaikaisille tutkintotodistuksille). Hakijalta voidaan edellyttää henkilön tunnistamiseen tarvittavia asiakirjoja, jotta voidaan varmistaa, että opiskelupaikan vastaanottaa valintaprosessiin osallistunut henkilö. 8

9 7 Aikaisempia opintoja suorittaneiden valinta 7.1 Avoimen yliopiston opintoja suorittaneet hakijat Tiedekunta voi myöntää tutkinnon suoritusoikeuden hakijalle, joka on suorittanut suomalaisen yliopiston tarjoamia avoimia yliopisto-opintoja. Opiskelijaksi hakevalla ei saa olla voimassa olevaa korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. Hakijalta voidaan vaatia osallistumista kokeeseen. Tutkinnon suoritusoikeuden myöntämiseen vaadittavien opintojen sisällön, laajuuden ja tason määrittää tiedekunta. 7.2 Siirto-opiskelu9 Tiedekunta voi myöntää tutkinnonsuoritusoikeuden hakijalle, joka suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja toisessa suomalaisessa korkeakoulussa tai toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa.10 Hakijalta voidaan vaatia osallistumista kokeeseen. Yliopistolain mukaan hakijan aikaisempi tutkinnon suoritusoikeus lakkaa siinä vaiheessa, kun hän ottaa vastaan uuden tutkinnonsuoritusoikeuden. Jäljellä oleva opiskeluaika lasketaan uuden opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon tavoitteellisen suoritusajan mukaan, josta vähennetään aika, jonka opiskelija on opiskellut siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaista tutkintoa. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämiseen vaadittavien opintojen sisällön, laajuuden ja tason määrittää tiedekunta. 8 Ruotsin kielen taitoisten valinta Yliopistolain 12 :n mukaan Helsingin yliopisto vastaa yhdessä Åbo Akademin, Svenska Handelshögskolanin, Taideyliopiston ja Aalto -yliopiston kanssa siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin. Ruotsin kieltä taitavien joukossa hakevan on osoitettava, että hänellä on opintoihin riittävä ruotsin kielen taito luvun 9 (Kotimaisen kielen taidon osoittaminen) mukaisesti. 9 Kotimaisen kielen taidon osoittaminen Jos hakija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi tai ruotsiksi, häneltä voidaan vaatia kotimaisen kielen taidon osoittamista vain seuraavissa tapauksissa : ruotsin kielen taidon osoittamista voidaan vaatia haettaessa ruotsinkieliseksi määriteltyyn hakukohteeseen tai hakukohteeseen, jossa osa Siirto-opiskeluun liittyvät määräykset sisältyvät hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta 244/2014 vp, joka odottaa tämän rehtorin päätöksen allekirjoitushetkellä eduskunnan käsittelyä. Mikäli hallituksen esitykseen tulee muutoksia, siihen perustuvat kohdat tarkistetaan vastaamaan uusia määräyksiä. Hallituksen esityksen mukaan siirto -opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen saman tai läheisen alan opintoihin sekä henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulun sisällä pääaineesta tai koulutusohjelmasta toiseen tai toiselle koulutusalalle. Tiedekunta voi myöntää tutkinnon suoritusoikeuden hakijalle, joka on suorittanut opintoja ulkomaisessa yliopistossa. Siirto-opiskeluun liittyvät säädökset (aikaisemman opinto-oikeuden menettäminen, rajaus jäljellä olevaan opiskeluaikaan ) eivät koske tätä valintaväylää. 10 Lääketieteellisessä tiedekunnassa siirtomenettely koskee lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevia henkilöitä. 9

10 aloituspaikoista on varattu ruotsin kieltä taitaville, ja vastaavasti suomen kielen taidon osoittamista voidaan vaatia niiden suomenkielisissä rinnakkaishakukohteissa. Jos hakija ei ole suorittanut perusopetusta, toisen asteen tutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden antavaa tutkintoa suomeksi tai ruotsiksi, voidaan hakijalta vaatia kotimaisen kielen taidon osoittamista. Mikäli hakijalta vaaditaan kotimaisen kielen taidon osoittamista, on yliopiston huolehdittava siitä, että hakijalla on mahdollisuus sen osoittamiseen hakuaikana tai välittömästi sen jälkeen. Kotimaisen kielen taito osoitetaan liitteessä 2 mainituilla tavoilla. Tiedekunta voi vain erityisen painavin perustein edellyttää liitteessä mainittua korkeampaa kotimaisen kielen taitotasoa. 10 Erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat Helsingin yliopiston erityisjärjestelyjä koskevien linjausten11 mukaan hakijoiden yhdenvertaisuus valintaprosessissa turvataan erityisjärjestelyiden avulla. Yliopiston ja tiedekunnan tehtävä on tiedottaa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä sekä siitä, millä tavoin niitä haetaan. Erityisjärjestelyjä tarvitseva hakija hakee tutkinnonsuoritusoikeutta samoin kuin muutkin hakijat ja hänen on osallistuttava tiedekunnan määräämällä tavalla valintaprosessiin. Erityisjärjestelyjä haetaan hakulomakkeella. Hakemuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, millaisia erityisjärjestelyjä haetaan. Erityisjärjestelyitä haetaan tiedekunnalta yhteishaun hakuajan päättymiseen mennessä. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa, että tarve erityisjärjestelyihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen eikä tarve ole ollut ennakoitavissa ennen hakuajan päättymistä. Erityisjärjestelyjä hakevan on liitettävä hakemukseen lääkärinlausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi vaaditaan erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Hakija voi liittää hakemukseen lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen. Valintakoe voidaan järjestää erillisissä tiloissa tai kokeessa voidaan käyttää tarvittaessa erityismateriaalia tai apuvälineitä. Kokeeseen voidaan myös myöntää lisäaikaa. Tiedekunta tekee päätöksen haetuista erityisjärjestelyistä hakijan esittämän selvityksen ja valintakokeen keston ja luonteen perusteella. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valintakoesuoritusten arvostelu tapahtuu yliopiston ohjeiden mukaisesti ja kokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajalle. 11 Opinnoista ja opiskelijavalinnoista tiedottaminen sekä koulutuksen markkinointi Koulutusta markkinoidaan sekä kotimaisille että kansainvälisille hakijoille. Yliopiston koulutuksen markkinointisuunnitelma laaditaan ja toteutetaan keskushallinnon ja tiedekuntien ja erillislaitosten yhteistyönä. Suunnitelma sisältää yliopiston yhteiset keskeiset markkinointitoimenpiteet ja niiden kehittämiskohteet. Suunnitelma perustuu koulutustuoteryhmäkohtaisesti määriteltyihin 11 Erityisjärjestelyjä koskevat linjaukset Helsingin yliopistossa (vararehtorin päätös 4/2014, ) 10

11 kohderyhmiin, joille markkinointitoimenpiteet suunnataan. Valmistelussa hyödynnetään relevantteja indikaattoreita, palautteita ja tilastoja. Tiedekunnat ja erillislaitokset toteuttavat lisäksi omia alakohtaisia toimenpiteitään. Koulutuksen markkinointisuunnitelman valmistelu - ja toteutustyötä koordinoi hakijapalvelut ja sen hyväksyy opintoasiainneuvosto. Markkinoinnin toimenpiteet kytketään yliopiston muihin viestintäja markkinointitoimintoihin. 12 Sora -lainsäädännöstä tiedottaminen Hakijoille tiedotetaan ns. sora -lainsäädännön (laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011) edellyttämällä tavalla terveydentilan ja toimintakyvyn vaikutuksista opiskelijavalintaan. Mikäli tiedekunta ottaa käyttöön terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä rajoituksia, se pitää huolen asiaan kuuluvasta tiedottamisesta. Hakijoille tiedotetaan niin ikään opintojen aikana tehtävien huumetestien mahdollisuudesta sekä rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuudesta koulutuksen aikana. Rehtori Jukka Kola Esittelijä Maikki Naarala Liite 1 Liite 2 Liite 3 Korkeakoulukelpoisuuden osoittaminen hauissa, joissa tutkinnon suoritusoikeus myönnetään alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon Opiskelijavalintaa koskevat kielitaitovaatimukset kotimaisissa kielissä Opiskelijavalintaa koskevat kielitaitovaatimukset englannin kielessä 11

12 LIITE 1: KORKEAKOULUKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN HAUISSA, JOISSA TUTKINNON SUORITUSOIKEUS MYÖNNETÄÄN ALEMPAAN JA YLEMPÄÄN KORKEAKOULUTUTKINTOON Hakijan korkeakoulukelpoisuuden on joko käytävä ilmi ylioppilastutkintolautakunnan sähköisestä rekisteristä tai hänen on osoitettava se itse yliopiston määräämällä tavalla. Korkeakoulukelpoisuuden osoittaminen yhteishaussa Jos hakijan korkeakoulukelpoisuuden peruste on suomalainen ylioppilastutkinto, jonka hän on suorittanut vuonna 1990 tai sen jälkeen, hakijapalvelut-yksikkö tarkistaa tutkintotiedot ylioppilastutkintolautakunnan sähköisestä rekisteristä. Mikäli hakija on osallistunut ylioppilaskirjoituksiin hakukeväänä, ylioppilastutkintotietojen on käytävä ilmi rekisteristä viimeistään lakkiaispäivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä. Jos hakijan korkeakoulukelpoisuuden peruste on suomalainen ylioppilastutkinto, jonka hän on suorittanut vuonna 1989 tai sitä ennen, hakijan on viimeistään hakijapalvelut-yksikön määräämänä ajankohtana osoitettava, että hän on suorittanut tutkinnon. Jos hakijan korkeakoulukelpoisuuden peruste on jokin muu tutkinto kuin suomalainen ylioppilastutkinto, ja hän suorittaa tutkinnon ennen hakuajan päättymistä, hakijan on viimeistään hakijapalvelut-yksikön määräämänä ajankohtana osoitettava, että hän on suorittanut tutkinnon. Jos hakijan korkeakoulukelpoisuuden peruste on International Baccalaureate - tai European Baccalaureate -tutkinto, jonka hän suorittaa hakuajan päättymisen jälkeen, hakijan on viimeistään hakijapalvelut-yksikön määräämänä ajankohtana toimitettava todistus ennakoiduista arvosanoista. Lisäksi hakijan on viimeistään opiskelupaikan vastaanottamisen määräaikana osoitettava, että hän on suorittanut tutkinnon. Jos arvosanoilla on merkitystä opiskelupaikan saamisen kannalta, hakijan on myös osoitettava lopulliset arvosanansa. Jos hakijan korkeakoulukelpoisuuden peruste on Reifeprufung -tutkinto, jonka hän suorittaa hakukeväänä, hakijan on viimeistään hakijapalvelut-yksikön määräämänä ajankohtana osoitettava, että hän on suorittanut tutkinnon. Jos hakijan korkeakoulukelpoisuuden peruste on muu tutkinto, jonka hän suorittaa hakuajan päättymisen jälkeen, hakijan on viimeistään hakijapalvelut -yksikön määräämänä ajankohtana osoitettava, että hän on suorittamassa korkeakoulukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa ja että hänen on määrä valmistua viimeistään opiskelupaikan vastaanottamisen määräaikana. Lisäksi hakijan on viimeistään opiskelupaikan vastaanottamisen määräaikana osoitettava, että hän on suorittanut tutkinnon. Tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää vain hakijalle, joka on saavuttanut korkeakoulukelpoisuutensa viimeistään sinä päivänä, jolloin yhteishaussa ensimmäisten joukossa valittujen on viimeistään otettava opiskelupaikka vastaan. Korkeakoulukelpoisuuden osoittaminen muissa hauissa Jos haku (valinta ) ei ole mukana yhteishaussa, tiedekunta päättää, mihin mennessä kyseisessä haussa (valinnassa ) hakevan on osoitettava korkeakoulukelpoisuutensa. 12

13 LIITE 2: OPISKELIJAVAUNTAA KOSKEVAT KIEUTAITOVAATIMUKSET KOTIMAISISSA KIELISSÄ Tiedekunta voi päättää, että kotimaisen kielen taidon osoittamiseksi riittää suomen valintakokeessa osoitettu kielitaito. - tai ruotsinkielisessä Käyttäytymistieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksissa sekä aineenopettajakoulutuksessa voidaan poiketa näistä kielitaitovaatimuksista. Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä standardisoitujen kielikokeiden tapaan., sillä ne eivät ole vertailukelpoisia Tavat osoittaa suomen kielen taito Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä ) vähintään arvosanalla approbatur TAI suomi toisena kielenä - koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Reifeprufung /Abiturprofung-tutkinnossa suomi kirjallisesti suullisesti vähintään arvosanalla 8. hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI suomi IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI suomi A-kielenä (literature /language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2)". EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (= 4). Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä ) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto suomeksi. Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi. Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe HY:n kielipalveluiden koe Yleinen kielitutkinto Valtionhallinnon kielikoe Vaadittu pistemäärä tai arvosana Keskiarvona taitotaso 4 Taitotaso 4 kaikista osa-alueista Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa 13

14 Tavat osoittaa ruotsin kielen taito Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto ruotsiksi. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta ruotsin kielestä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (ruotsin kielessä ) vähintään arvosanalla approbatur TAI ruotsi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Reifeprufung/Abiturprufung-tutkinnossa ruotsi kirjallisesti suullisesti vähintään arvosanalla 8. hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI ruotsi 113-tutkinnossa ruotsi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI ruotsi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI ruotsi A-kielenä (literature/language and literature /language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinnossa ruotsi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla. Korkeakoulussa ruotsin kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä ) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op :n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto ruotsiksi. Korkeakoulututkinto pääaineena ruotsin kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Vaadittu pistemäärä tai arvosana HY:n kielipalveluiden koe Keskiarvona taitotaso 4 Yleinen kielitutkinto Taitotaso 4 kaikista osa-alueista Valtionhallinnon kielikoe Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa TISUS (Test in Swedish for Hyväksytty Universi ty Studies ) 14

15 LIITE 3: OPISKELIJAVALINTAA KOSKEVAT KIELITAITOVAATIMUKSET ENGLANNIN KIELESSÄ Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä standardisoitujen kielikokeiden tapaan., sillä ne eivät ole vertailukelpoisia Humanistisen tiedekunnan kieliaineissa voidaan poiketa näistä kielitaitovaatimuksista. Tiedekunta voi kansainvälisissä yhteistutkinto-ohjelmissa tai vastaavissa kansainvälisissä koulutusyhteistyöhankkeissa päättää kielitaitovaatimuksista, jotka poikkeavat näistä yliopiston yleisistä vaatimuksista. Tavat osoittaa englannin kielen taito Toisen asteen opinnot englannin kielellä Pohjoismaissa (Pohjoismaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti ), Iso-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa- Seelannissa. 113-tutkinto englannin kielellä. Mikäli 113 -tutkinnon kieli on muu kuin englanti: englanti A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI englanti A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI englanti A- kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinto: englanti arvosanalla 7. LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI englanti LII-kielenä vähintään Korkeakoulututkinto englannin kielellä EU/ETA-maassa tai Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa -Seelannissa. Tutkinnosta valtaosan tulee olla suoritettuna englannin kielellä. Tiedekunta voi hyväksyä englannin taidon osoittamiseksi myös opiskelijan Suomessa suorittamaan suomalaiseen korkeakoulututkintoon sisältyvät, tutkintoasetusten mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Vaadittu pistemäärä tai arvosana HY:n kieli lveluiden koe Keskiarvona taitotaso 5 Yleinen kielitutkinto Taitotaso 5 seuraavista osa-alueista: tekstin ymmärtäminen, ki 'oittaminen, puhuminen TOEFL PBT TOEFL 1BT13 92, ki joitusosiosta vähintään 22 CPE14 Lä äis asot A, B, C tai C1-tason todistus/level Cl Certificate CAE15 Lä äis asot A, B tai C IELTS16 Academic 6,5, ki joitusosiosta vähintään 6,0 PTE Academic77 62, kustakin communicative skills -osa-alueesta (listening, reading, speaking&whting) vähintään Test of English as a Foreign Language, Paper Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 13 Test of English as a Foreign Language, Internet Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 14 Certificate of Proficiency in English, suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen 15 Certificate of Advanced English, suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen 16 International English Language Testing System, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 17 Pearson Test of English, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 15

16 16