OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita)

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty yliopiston hallituksessa OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei koske avoimeen yliopistoon eikä täydennyskoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita) KORKEAKOULUKELPOISUUS JA VALINTARYHMÄT 2005 Ylioppilasasetuksessa (1000/1994) tarkoitetun tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen opiskelijaksi korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Myös henkilö, joka on suorittanut ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon taikka saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, joka on suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot tai valmiudet (yliopistoasetus 115/1998, 12 '), on kelpoinen opiskelijaksi. Ylioppilastutkintoasetus (1000/1994, 22 ') rinnastaa International Baccalaureate (IB) -tutkintoon tai Reifeprüfung -tutkintoon johtavan opetusjärjestelmän mukaiset tutkinnot suomalaiseen ylioppilastutkintoon. International Baccalaureate (IB) -tutkinnon tai Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneilla on sama korkeakoulukelpoisuus kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneilla. Asetus ylioppilastutkintoasetuksen muutoksesta (126/1996) 22 ':n 2 momentin mukaan Eurooppakoulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kukin tiedekunta määrittelee lisäopinnot niiltä, joilta puuttuu yleinen korkeakoulukelpoisuus. Pohjoismaiden välillä on tehty sopimus pääsystä korkeampaan koulutukseen (asetus 411/1995). Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet vastavuoroisesti antamaan toisessa Pohjoismaassa asuville koulutukseen hakeville pääsymahdollisuuden julkiseen korkeampaan koulutukseen samoilla tai vastaavanlaisilla ehdoilla kuin oman maan hakijoille. Hakijalla, jolla on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen siinä Pohjoismaassa, jossa hän asuu, on kelpoisuus myös muissa Pohjoismaissa. I PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJAVALINTA Yleisperiaatteena perustutkintojen opiskelijavalinnassa on, että hakijat osallistuvat valintakokeisiin. Valintaryhmät: 1. Todistusten ja valintakokeen perusteella valittavat 2. Valintakokeen perusteella valittavat 3. Todistusten perusteella valittavat 4. Avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat. International Baccalaureate- tai Reifeprüfung - tai EB-tutkinnon suorittaneet voivat kuulua tiedekunnan harkinnan mukaan joko ryhmään 1, 2 tai 3. Ryhmään 2 kuuluvat ylioppilashakijoiden lisäksi suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamattomat mm. ammatillisen opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ylioppilastutkintoa suorittamattomat, suomalaiset ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja muut ylioppilastutkintoa suorittamattomat. Koska hakijoiden suorittamien kansainvälisten ylioppilastutkintojen määrä kasvaa, on hakijoiden tasapuolisen kohtelun takia hakijoiden taustapistelaskentaan sovellettava opetusministeriön 1

2 suosittamaa oheista pisteskaalausta: EB-tutkinto IB-tutkinto Reifeprüfung Ylioppilastutkinto Matematiikka Muu ainekoh- (aineissa, joissa suoritetainen koe taan kirjalliset kokeet) excellent pistettä laudatur very good pistettä eximia cum laude appr good 9-8 pistettä magna cum laude appr satisfactory 7 pistettä cum laude approbatur mediocre 6-5 pistettä lubenter approbatur poor 4 pistettä approbatur Niissä tiedekunnissa, joissa tutkinnon pääaineen mukaisia kieliopintoja edellytetään sisältyvän korkeakoulututkintoon vähintään kahdessa kielessä, tiedekunta ottaa huomioon omissa valintaperusteissaan, että hakijan on mahdollista saada lisäpisteitä hyvästä ja monipuolisesta kielitaidosta. Äidinkielen kokeena voi olla suomi vieraana kielenä koe. Opiskelijavalintaan kuuluvat valintakokeet järjestetään ainoastaan tiedekunnan ilmoittamissa paikoissa. II HAKEMINEN JA OPINTO-OIKEUS Opinto-oikeutta perustutkinnon suorittamiseksi voi hakea useammasta tiedekunnasta. Tiedekunta voi myöntää hakijalle toiseen samannimiseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavan opinto-oikeuden. Tällöin kuitenkin uuden tutkinnon pääaineen ja sisällön on poikettava riittävästi ensimmäisen tutkinnon pääaineesta ja sisällöstä. Valintayksikkönä tiedekunnassa voi olla pääaine, pääaineryhmä tai koulutusohjelma. Opiskelijavalinnassa myönnetyn opinto-oikeuden perusteella opiskelija voi suorittaa tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan Suomessa (yliopistolaki 645/1997, 18 '). Mikäli hakija tulee hyväksytyksi useampaan valintayksikköön, hänen on valittava, minkä opinto-oikeuden hän ottaa vastaan. Valitsemansa pääaineen/pääaineryhmän / koulutusohjelman lisäksi useampaan valintayksikköön hyväksytty säilyttää sivuaineopintokokonaisuuden opinto-oikeuden perumaansa pääaineeseen, pääaineryhmään tai koulutusohjelman pääaineeseen tiedekunnan määräämällä tavalla. III OPISKELUPAIKKOJEN TÄYTTÄMINEN Opiskelijavalinnoissa tulee pyrkiä siihen, että uusia opiskelijoita on aloittamassa vähintään aloituspaikkoja vastaava määrä. Tiedekuntaan hyväksytty voi pätevästä syystä (mm. varusmiespalveluksen suorittaminen) tiedekunnan luvalla lykätä opintojen aloittamista. Tavoitteena on, että aloittaneista 75 % suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnon 5 vuodessa. IV VAMMAISET OPISKELIJAT Valintakoejärjestelyin tulee huolehtia siitä, että vaikeavammaiset hakijat ovat opiskelijavalinnassa tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Tiedekunta voi poiketa vahvistetuista valintaperusteista sellaisten vammaisten hakijoiden kohdalla, jotka eivät ole opiskelijavalinnassa ilmeisesti vammansa aiheuttaman (ennen valintakoetta tiedekuntaan toimitetulla lääkärintodistuksella osoitetun) haitan vuoksi yltäneet hyväksyttyjen ryhmään, mutta joiden voidaan valintakokeen, ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavan suorituksen perusteella olettaa selviytyvän yliopisto-opinnoista. Vammaisia hakijoita pyydetään hyvissä ajoin ottamaan yhteyttä asianomaisen tiedekuntaan 2

3 tarvittavia erityisjärjestelyjä varten. V ULKOMAILLA KOULUOPINTONSA SUORITTANEET EU- ja ETA-maissa kouluopintonsa suorittaneelta henkilöltä vaaditaan peruskoulutus, jonka pohjalta hänet on hyväksytty tai joka asianomaisessa maassa oikeuttaa hänet hakemaan opiskelijaksi korkeakouluun. Tämän on tasoltaan vastattava suomalaista korkeakoulua, jollaiseksi katsotaan oppilaitos, jossa voidaan suorittaa tohtorin tutkinto. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta hakijoilta vaaditaan vähintään Bachelor-tasoisia aikaisempia yliopisto-opintoja, jotta he olisivat kelpoisia opiskelemaan Jyväskylän yliopistossa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden, jotka eivät voi osoittaa riittävää suomen kielen taitoa, on osoitettava englannin taitonsa TOEFL-kielikokeen vähimmäispistemäärällä 550 (paperbased) / 213 (computer-based), mutta englannin kielen pääaineeseen ja taloustieteiden tiedekuntaan hakevan vähimmäispistemäärän on oltava 600 (paper-based) / 250 (computer-based). Vähintään 6,0 pistettä IELTS-kielikokeessa hyväksytään myös osoitukseksi riittävästä englannin kielen taidosta. Hakija, joka on käynyt vähintään kuusi vuotta englanninkielistä koulua (vastaa suomalaista peruskoulun yläastetta ja lukiota) englantia virallisena kielenä puhuvassa maassa, ei tarvitse kielitaitotodistusta kuten ei myöskään äidinkielenään englantia puhuva. Joihinkin pääaineisiin / koulutusohjelmiin haettaessa vaaditaan hyvä suomen kielen taito. Vieraiden kielten koulutukseen hakevilla on oltava laitoksen edellyttämä kielitaito. Valinta tehdään hakemuksen ja sen liitteenä olevien todistusten sekä mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Lopullisen valinnan tekee tiedekunta ao. laitoksen lausunnon pohjalta. Laitoksen harkinnan mukaan hakija voidaan kutsua valintakokeisiin. Jatko-opintoihin pyrkiviltä ulkomaalaisilta hakijoilta edellytetään maisteritasoiset pohjaopinnot sekä TOEFL- tai vastaavan kielikokeen suorittamista. Ulkomaalainen opiskelija, joka ei tule suorittamaan kokonaista tutkintoa tänne (ns. non-degree student), voi hakea lyhytaikaista opinto-oikeutta ja saada jonkun näistä kolmesta opiskelijastatuksesta: - vaihto-opiskelija (exchange student): Opiskelija hakee yliopiston/tiedekunnan/laitoksen solmimien vaihtosopimusten ja/tai -ohjelmien puitteissa ja valinta tehdään opiskelijan vastaanottavan ainelaitoksen lausunnon perusteella. Opiskelijalta ei vaadita TOEFLkielikokeen suorittamista; - vieraileva opiskelija (visiting student): Opiskelija hakee em. sopimusten ulkopuolella (esim. CIMO:n stipendiaatit). TOEFL-kielikokeesta vaaditaan vähintään 550/213 pistettä tai IELTS-kielikokeesta vähintään 6,0 pistettä, jos englanti ei ole äidinkieli. Vaatimuksena on myös opinto-oikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja suunnitelma siitä, miten täällä suoritetut opinnot liitetään sikäläiseen tutkintoon. Vierailevan opiskelijan statuksen voi saada vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Suomen kansalaisia ei oteta vieraileviksi opiskelijoiksi. - vieraileva jatko-opiskelija (visiting doctoral student): Opiskelija hakee em. sopimusten ulkopuolella. Status voidaan myöntää kotiyliopistossaan tohtorintutkintoon tähtäävälle ulkomaalaiselle opiskelijalle, esim. Marie Curie stipendiaatille. VI MAISTERI-/MUUNTOKOULUTUS Tiedekunnat voivat ottaa opiskelijoita maisteri-/muuntokoulutukseen. Hakijalta edellytetään alempi korkeakoulututkinto tai riittävä määrä koulutukseen soveltuvia tiedekunnan tarkemmin määrittämiä pohjaopintoja, niin että maisteri-/muuntokoulutuksessa maisterintutkinto on mahdollista suorittaa 3

4 päätoimisesti opiskellen 2-3 vuodessa aikaisemmista opinnoista riippuen. Mikäli alemman koulutuksen ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen sisällöllisten erojen vuoksi on tarpeen tiedekunta voi edellyttää opiskelijalta laajuudeltaan enintään 60 opintopisteen täydentävien opintojen suorittamista. VII JATKOTUTKINTOJEN OPISKELIJAVALINTA Jatkokoulutuskelpoisuudesta on säädetty tutkintoasetuksessa. Jatkotutkinnon suorittamisoikeutta on haettava kunkin tiedekunnan määräämällä tavalla. Tiedekunnat myöntävät jatko-opinto-oikeudet hakemuksesta. VIII ERIKOISTAPAUKSET 1. Siirto-opiskelijat Varsinaisen opiskelijavalinnan ulkopuolella tiedekuntaan voidaan hyväksyä siirto-opiskelijoita. Siirtoopiskelijalla tarkoitetaan hakijaa, joka on saanut opinto-oikeuden tutkinnon suorittamiseen jossain tiedekorkeakoulussa vastaavaan pääaineeseen/koulutusohjelmaan tai muutoin vastaavan opintooikeuden. Hyväksymisen edellytyksiä tällöin on, että - hakija on opiskellut alkuperäisessä tiedekorkeakoulussa vähintään lukuvuoden - hakija on osoittanut tiedekunnan riittäväksi katsomaa opintomenestystä - hakijalla on perustellut syyt opiskelupaikan vaihtamiseen - resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. 2. Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet Tutkinnon suoritusoikeus pääaineeseen, koulutukseen/koulutusohjelmaan voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa Jyväskylän yliopiston tai jonkun muun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia pääaineen / koulutusohjelman opintoja ainakin kahdessa oppiaineessa yhteensä vähintään 60 opintoviikon verran. Näistä pääaineessa tulee olla vähintään 35 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus tai vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään 15 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus tai vastaavat opinnot. Lisäksi hakijalla tulee olla suoritettuina tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot. Tiedekunta voi harkintansa mukaan perustelluista syistä käyttää tarvittaessa myös muita valintaperusteita, jolloin perusteiden on käytävä ilmi myös tiedekunnan valintakriteereistä. Tässä ryhmässä eivät voi hakea sellaiset henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet yliopistollisen korkeakoulututkinnon tai joilla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin tiede- tai taidekorkeakoulussa. 3. Avoimen yliopiston periaatteiden mukaan erillisiä opintoja suorittavien valinta Tiedekunnat voivat valita ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan yhden tai korkeintaan kahden oppiaineen erikseen määriteltyä opintokokonaisuutta. a) muualla kuin Jyväskylän yliopistossa perustutkinnon suorittanut tai perustutkintoa suorittava (vrt. korkeakoulujen väliset yhteistyösopimukset) henkilö voi hakea tiedekunnalta opinto-oikeutta erillisiin opintoihin. b) suoritusoikeus voidaan myöntää myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittamiseen oikeutta, mutta jolla suoritettava opintokokonaisuus liittyy läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. IX HAKUAJAT VUONNA 2005 Hakuaika päättyy torstaina lukuun ottamatta kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusta, joihin hakuaika päättyy klo Myös postitse palautetun hakulomakkeen on oltava hakuajan päättymisajankohtaan mennessä perillä, viimeisen hakupäivän postileima ei riitä. Tiedekunnat voivat ilmoittaa myöhemmin myös lisä- tai 4

5 täydennyshauista, muuntokoulutuksiin hakemisesta sekä kasvatustieteiden tiedekunnan erillisiin opintoihin (mm. opinto-ohjaajat) hausta. Tdk Erilliset Avoimen väylä Siirto-opiskelijat Jatko-opiskelijat HTK ITK (kiintiö 25) KTK OKL, muut LTK MLTK, paitsi biologian alalle TTK YTK (psykologiassa vain 29.4.) (psykologiassa vain 29.4.) Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakuaika päättyy , paitsi informaatioteknologian tiedekunnassa perustutkinto-opiskelijoiksi hakevat ulkomaalaiset opiskelijat käsitellään päättyvässä muuntokoulutushaussa. Ulkomaalaisilla jatko-opiskelijoilla on jatkuva haku. Vieraileviksi opiskelijoiksi hakevien hakuaika päättyy Tiedekunnat ilmoittavat erikseen maisterivaiheen hauista. Tammikuussa 2006 alkaviin koulutuksiin hakuaika päättyy Peruskoulutuksen valintatuloksien ilmoittamisessa toimitaan valtakunnallisen hakija- ja opintooikeusrekisterin (HAREK) edellyttämällä tavalla. X VALINTOJEN KEHITTÄMINEN Yliopistossa kehitetään valintamenettelyjä hallituksen hyväksymän opiskelijavalintojen kehittämisstrategian mukaisesti niin, että viimeistään vuodesta 2006 alkaen vähintään 50 % uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisen vuoden syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Uusien ylioppilaiden ja samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneiden valinnoissa otetaan käyttöön esimerkiksi lisäpisteet tai kiintiöt sen mukaan miten ne nähdään tarkoituksenmukaisimmiksi. Valintamenettelyjen kehittämistyössä hyödynnetään ydinainesanalyyseistä syntyneitä uusia mahdollisuuksia sekä uuden tutkintorakenteen myötä tarjoutuvia uusia vaihtoehtoja etenkin maisterivaiheen opiskelijavalintojen kehittämisessä. 5