1 Taustaa Nykyhetki...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Taustaa...2. 2 Nykyhetki...3"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Nykyhetki Ututien koulun opetussuunnitelmat EHA2-OPS Arvopohja EHA2-opetus Opetus, kasvatus ja kuntoutus Opetuksen perusta Tavoitteet ja toteutus EHA2-opetuksen tuntimäärät ja toiminta-alueet Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisten toimintojen taidot Kognitiiviset taidot Viikon EHA2-opetuksen työjärjestys Kokonaisopetus Kuntoutus Arviointi Oppilashuolto Koulunkäyntiavustajan päivä EHA2-luokassa Kouluruokailu Koulukuljetus Iltapäivähoito Yhteistyötahot Loppusanat...18 LIITTEET: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Lukuvuosi- ja päättötodistus Lukujärjestykset

2 2 1 TAUSTAA Kotkassa EHA2-opetus on aloitettu Toimelan päivähuoltolan tiloissa jo v Nykyinen toimintakeskus kuului silloin Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitolle. EHA2 opetusta annettiin myös päiväkoti Sateenkaaressa 1987 alkaen. Vuonna 1992 siirryttiin Ututien opetusyksikön tiloihin. Ensimmäisenä vuonna EHA2-oppilailla oli poikkeuksellisesti kaksi hallintokuntaa, Kotkan kaupunki ja Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitto. Siirto kaupungille tapahtui vuonna Ryhmät yhdistyivät Ututien erityiskouluksi Lainsäädännön (L 1368/1996, A117/1997) seurauksena vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten harjaantumisopetus siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta osaksi peruskoulun erityisopetusta. Lainsäädännön taustalla on Suomen perusoikeusuudistus sekä useita kansainvälisiä ohjeita, julistuksia ja kokonaisohjelmia mm. Euroopan neuvostolta ja YK:lta. Ne takaavat vammaisille kouluikäisille tasavertaisia kansalais-, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Opetushallitus on vahvistanut vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua varten Ne täsmentävät v annettuja peruskoulun opetussuunnitelman perusteita, joiden yleisiä ohjeita toteutetaan soveltuvin osin myös EHA2-opetuksessa. Lainsäädännön muutos aiheutti käytännössä Ututien opetusyksikön loppumisen ja kahden uuden luokan siirtymisen Kotkan kaupungin opetus- ja sivistystoimen palvelukeskukselle. Konkreettisesti muuttaminen ei aiheuttanut koulun muutosta, koska olimme jo samassa koulurakennuksessa muiden peruskoululaisten kanssa.

3 3 2 NYKYHETKI Koulussa on tällä hetkellä 14 oppilasta. Syksyllä 2006 opetusryhmät lisääntyvät kolmeen ja oppilas määrä 19. Ututien koulu tarjoaa oppilailleen opetuksen lisäksi päivätoimintaa aamuisin ennen koulun alkamista ja iltapäivisin koulun jälkeen sekä loma-aikoina. Monet oppilaista tarvitsevat henkilökohtaista avustajaa ja muutenkin henkilökuntaa tarvitaan paljon aamu- ja iltapäivähoidon takia. Fysioterapiapalveluita tarjoavia fysioterapeutteja käy koululla joka viikko. Seurakunnan yhteiset aamun avaukset lähentävät myös koululaisia, samoin kuin tutustumiskäynnit. 3 UTUTIEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAT Ututien koulussa on kaksi vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetusryhmää, joissa on yhteensä 12 oppilaspaikkaa. EHA-1 ryhmässä on kahdeksan oppilaspaikkaa. Opetussuunnitelma muodostaa koulun opetustyön suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin perustan. Siitä tulee käydä ilmi opetuksen arvopohja, koulun tehtävä, omaleimaisuus sekä opetusta koskevat rakennepäätökset. Tässä yhteydessä määritellään opetustuntien käyttö opetussuunnitelman eri toiminta-alueilla. Opetussuunnitelmassa päätetään koulun itsearvioinnista ja oppilasarvostelusta ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta. Opetuksessa noudatetaan erityisopetussuunnitelmia (EHA-1 ja EHA-2). Opetusta toteutetaan yksilöllisesti myös TEACCH-ohjelman pohjalta. TEACCH on opetus- ja kuntoutusohjelma autistisille ja muille kommunikaatiovaikeuksista kärsiville lapsille. Koulun päämääränä on saavuttaa jokaisen oppilaan kohdalla mahdollisimman itsenäinen elämä niin, että hän voi kokea itse vaikuttavansa oman elämänsä kulkuun. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) sisältää: kuvauksen oppilaan tämänhetkisestä suoritusten tasosta, vuorovaikutustaidoista, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista erilaisissa oppimisympäristöissä. lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. menetelmälliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. luettelon opetusta tukevista palveluista ja apuvälineistä tiedot palveluiden alkamisajankohdista ja kestosta, sekä palvelujen antajista ja keskinäisestä vastuunjaosta. oppilasarvioinnin kriteerit ja menetelmät, sekä arvioinnin ajoittaminen. Opetussuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.

4 4 3.1 EHA2-OPS Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden peruskoulu kestää 11 vuotta. Oppilas voi suorittaa esiasteen luokan/luokat päiväkodissa tai koulussa 11-vuotinen peruskoulu (PkL 32) KOTI PÄIVÄHOITO / INTEG- RAATIO ERITYISPÄIVÄHOITO esiaste 1 päiväkoti / koulu EHA2 - opetusryhmän maksimikoko on 6 oppilasta esiaste2 päiväkoti/koulu Iltapäivähoito, loma-ajan hoito 1-6 lk:t 7-9 lk:t lisäopetus jatko-opinnot

5 5 3.2 ARVOPOHJA Normalisaatio toimii koulun johtavana periaatteena. Normalisaatio perustuu tasa-arvoon. Se korostaa valinnanvapautta ja oikeutta itse määrätä omaan elämään kuuluvista kysymyksistä. Normalisaatio painottaa yksilöllisyyden kunnioitusta ja oikeutta olla erilainen. Kaikkien kohteleminen mahdollisimman normaalisti. Helppo toteuttaa, kun kysyy itseltään: Kuinka haluaisin minua kohdeltavan? Normaalien olojen luominen Oppilaan iän mukaiset mielenkiinnon kohteet Taidot ja tottumukset mahdollisimman normaaleiksi Opetetaan suoriutumaan mahdollisimman normaalisti niistä toiminnoista, jotka lisäävät sosiaalista hyväksyntää Kyse ei ole normaaliksi tekemisestä. Toinen keskeinen arvo on yksilön voimavaroille perustuva ihmiskäsitys. Oppilasta tuetaan niin, että hänen kykynsä ja voimavaransa kehittyvät ja pääsevät esiin. Oppilaan kykyihin luotetaan, ei tehdä asioita hänen puolestaan, jos se ei ole välttämätöntä. autetaan oppilasta löytämään omat mahdollisuutensa toimia yhteiskunnan jäsenenä ohjataan tuntemaan omat kykynsä erityisillä kiinnostuksen ja osaamisen alueilla Oppilaan arjen mielekkyyttä lisää se, että hänellä on oikeus tehdä työtään kiireettömästi sekä kokea itsensä tärkeäksi ihmiseksi ja osaksi yhteisöä. Omatoimisuuden lisääntyminen lisää tyytyväisyyttä elämässä ja luo onnellisuutta. 4 EHA2-OPETUS Opetus voi olla joko yksilö- tai ryhmäopetusta. Opetus koostuu opettajan ja muun henkilökunnan antamista tunneista. Opettaja vastaa opetuksen kokonaissuunnittelusta ja laatii jokaiselle oppilaalleen yksilölliset opetussuunnitelmat yhteistyössä muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Vanhempien osuus on erittäin tärkeä, koska he tuntevat parhaiten lapsensa ja heillä on annettavana tietoa, jota tarvitaan. Opetuksen ja muun kuntoutuksen yhteen sovittaminen edellyttää runsaasti yhteistyötä. Jo ennen kouluikää tehdyt tutkimukset ja kuntoutukset antavat koululle hyvän pohjan jatkaa omalta osaltaan kasvatus- ja opetustyötä. Yhteistyö lapsen siirtymävaiheissa on erittäin tärkeää kaikille osapuolille. Ala- ja yläkoulun luokat suoritetaan kotikunnan peruskoulussa, ellei perhe toisin halua. Tarvittaessa voidaan miettiä yksilöllisesti laitos- ja sairaalakoulua sekä osittaisia perus- ja laitoskoulun yhdistelmiä. Tässä tulee miettiä etenkin perheen jaksamista.

6 6 5 OPETUS, KASVATUS JA KUNTOUTUS 5.1 OPETUKSEN PERUSTA Opetuksen tavoitteiden asettelussa ja suunnittelussa on aina huomioitava oppilas yksilönä, hänen tarpeensa, kykynsä ja mahdollisuutensa. Oppilaan kehitystason jäsentämisessä voidaan apuna käyttää esim. Piaget:n kehitysteoriaa ja sen neljää kehitysvaihetta. (1) Sensomotorinen vaihe (0-2v.) Lapset organisoivat fyysisen toiminnan skeemojaan, kuten imemistä, tarttumista, osumista ja toimeentulemista lähiympäristönsä kanssa. (2) Esioperationaalinen vaihe(2-7v.) Lapset opettelevat ajattelemaan, käyttämään symboleja ja sisäisiä kuvia. Heidän ajattelunsa on vielä epäsystemaattista ja epäloogista. He kykenevät yhdistämään sulauttamis- ja mukauttamisprosessit symboliseksi systeemiksi, jonka avulla käsitteellinen ajattelu kehittyy. Tämän ikäisten lasten ajattelu on kuitenkin vielä aivan erilaista kuin aikuisten ajattelu. (3) Konkreettis-operaationaalinen vaihe (7-11v.) Lapset kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, mutta vain silloin, kun he voivat käyttää konkreettisia kohteita tai toimintoja. (4) Formaalisten operaatioiden vaihe (11v- aikuisuuteen) Nuoret kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, puhtaasti abstraktisella ja hypoteettisella tasolla. Kehitysvaiheille on ominaista, että ne ilmaantuvat aina samassa järjestyksessä. Se ikä, jossa ne ilmaantuvat saattaa vaihdella eri yksilöillä älykkyydestä tai sosiaalisesta ympäristöstä riippuen. Jokaisella vaiheella on myös oma luonteenomainen kokonaisrakenteensa, joilla tärkeimmät käyttäytymismuodot ja reaktiot voidaan selittää. Nämä kokonaisrakenteet ovat integratiivisia, eikä niiden muodostumisjärjestystä voida muuttaa Jokainen niistä on tulosta edellisestä, jonka se yhdistää alirakenteeksi ja jokainen niistä valmistaa seuraavaa yhdistyen siihen ennemmin tai myöhemmin. Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat ovat pääosin sensomotorista kautta vastaavien taitojen tasolla, osittain myös esioperationaalisen kauden toimintojen tasolla. Oppilaan valmiudet ja perustaidot saattavat toimintojen eri osa-alueilla vaihdella suuresti esim. kielelliset taidot - motoriset taidot. Myös oppilaan monivammaisuus ja sairaudet vaikuttavat suoritusprofiilin kokonaiskuvaan. Vain oikeatasoinen opetus (erilaiset apuvälineet) auttavat oppilasta oppimaan ja kohottavat hänen itsetuntoaan ja myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin. Opetuksessa tulee ottaa huomioon etenkin jokaisen yksilölliset vahvuudet. On tärkeää, että oppilas saa mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia.

7 7 5.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS OMAN KEHON HAHMOTTAMINEN, MYÖNTEINEN MI- NÄKUVA OPPILAAN JA YMPÄRISTÖN VÄLISEN VUO- ROVAIKUTUKSEN EDISTÄMINEN TAVOITTEET OMATOIMISUU- DEN LISÄÄMINEN, OPPILAAN MAH- DOLLISUUKSIEN LÖYTÄMINEN OPPILAAN YKSI- LÖLLISTEN TA- VOITTEIDEN LAA- TIMINEN, SEURAN- TA JA ARVIOINTI YHTEISTYÖ VAN- HEMPIEN, OPETUS- TOIMEN, SOSIAALI- TOIMEN, TERVEYDEN -HUOLLON YM. YH- TEISTYÖKUMPPA- NEIDEN KANSSA TOTEUTUS KOKONAISVALTAINEN OPETUS: YKSILÖLLINEN ERIYTETTY RYHMÄSSÄ TAPAH- TUVA KOKEMUKSEN KAUT- TA AIHEKOKONAISUU- DET, TEEMAT IÄNMUKAINEN

8 8 5.3 EHA2-OPETUKSEN TUNTIMÄÄRÄT JA TOIMINTA-ALUEET TOIMINTA-ALUEET Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat taidot Kognitiiviset taidot TUNNIT YHTEENSÄ PKA 21 Esiaste 1 ja 2. 19h/ viikko. Luokat h/ viikko. Luokat h/ viikko. EHA2-opetusta toteutetaan kokonaisopetuksena toiminta-alueittain, aihepiireittäin ja teemoittain jne.. Toiminta-alueet sisältävät useita osa-alueita. Kunkin toimintaalueen taitojen kehittyminen on tiiviissä yhteydessä muiden osa-alueiden kehittymiseen MOTORISET TAIDOT Motoristen taitojen oppimisen tarkoituksena on vahvistaa oppilaan kehon kaavaa sekä edistää hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Liikunta- ja monivammaisen oppilaan ongelmat ovat moninkertaiset. Lisävammat heijastuvat useimmiten lapsen koko kehitykseen. Osa-alueet: kehon tuntemus karkeamotoriikka hienomotoriikka tasapaino ja koordinaatio kestävyys ja lihasvoima puhe-elinten motoriikka kehon rytmi silmän ja käden koordinaatio Motorinen kehitys alkaa jo sikiökaudella. Se on hermoston, luuston, lihaksiston ja aistien kehityksen yhteistulosta. Kehittymisessä on havaittavissa kolme keskeistä kehityssuuntaa: kehitys etenee päästä jalkoihin. kehon keskeltä sen ääriosiin. kokonaisvaltaisista reaktioista eriytyneisiin toimintoihin.

9 KIELI JA KOMMUNIKAATIO Keskeisimpiä tavoitteita kommunikaatiotaitojen oppimisessa ovat orientoitumisreaktion muodostuminen, erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tuottamisessa käytetään puhuttua kieltä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Keskeinen tavoite on myöskin itsensä, elämysten ja kokemusten ilmaiseminen. Osa-alueita: puhe-elinten motoriikka orientoitumisreaktion muodostuminen ilmaisujen ymmärtäminen itsensä ilmaiseminen kuuleminen ei-kielellinen ilmaisu nimeäminen sanavarasto/puhuminen kirjoitettu kieli ajattelu PECS-kansio (kommunikointi väline) On huomattava, että näiltä osa-alueilta jokaiselle oppilaalle mietitään yksilölliset tavoitteet. Nämä tavoitteet ja niiden saavuttaminen ilmenevät oppilaan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Kielellä on useanlaisia vaikutuksia lapsen henkiseen kehitykseen. Se auttaa jäsentämään omia havaintoja ja kokemuksia ja lisää mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Se auttaa lasta viestimään tarpeistaan, toiveistaan, omasta minästään ja lisää mahdollisuutta vaikuttaa muihin (EHA2-opetussuunnitelma). Useilla oppilailla on kommunikaatio-ongelmia, jotka ilmenevät vaikeuksina vuorovaikutuksessa sekä käyttäytymisessä SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Osa-alueita: vuorovaikutustaidot (mm. katsekontakti ja tilanteisiin liittyvien merkittävien vihjeiden havaitseminen ja niihin reagoiminen) tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen itsehallintataidot (mm. valintojen tekeminen ja oma-aloitteisuus) ympäristön normit Vaikeimmin kehitysvammaisilla oppilailla on usein vaikeuksia luoda suhteita samanikäisten kanssa. Aikuisiin heidän on usein helpompi saada kontakteja. Minäkuvan pohjaksi lapsen on opittava tiedostamaan omat tarpeensa ja tunteensa.

10 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua elinympäristönsä päivittäisiin toimintoihin niin, että virikkeinen ympäristö sekä motivoiva ja aktiivinen vuorovaikutus mahdollistaa persoonallisen kasvun. Päivittäisten taitojen oppimisen tarkoituksena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista niin, että hän kehittyy mahdollisimman omatoimiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Osa-alueita: ruokailu siisteyskasvatus pukeminen itsestä huolehtiminen asuminen kotona/hoitokodissa vapaa-aika työskentelyvalmiudet terveys ja turvallisuus Itsenäistämisopetuksen tavoitteena on tehdä oppilas tietoiseksi omista tarpeistaan ja kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä mahdollisimman omatoimisesti omassa ympäristössään. Jokaisen on sitouduttava antamaan oppilaalle mahdollisuus harjoittaa taitojaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Oppilasta avustetaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen KOGNITIIVISET TAIDOT Oppimisen tavoitteena on kognitiivisten taitojen kehittyminen niin, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseksi. Oppimisprosessissa keskeistä on jäljittelytaitojen kehittyminen sekä mallista oppiminen. Osa-alueita: aistien stimulaatio visuaalinen tavoittelu ja objektin pysyvyys ongelmien ratkaisu kielellinen jäljittely motorinen jäljittely syy - seuraus -suhde esineen paikallistaminen ja avaruudelliset suhteet toimintojen kehittyminen suhteessa esineeseen leikki toiminnallinen oppimiskyky

11 VIIKON EHA2-OPETUKSEN TYÖJÄRJESTYS Raameiltaan samanlaisena pysyvä työjärjestyksen runko (ks. Liitteet) ja siihen yhdistetyt esineet tai PCS -kuvat ovat oppilaille apuväline päivän hahmottamisessa. Samalla se luo turvallisuutta ja varmuutta oppia ennakoimaan tulevaa. Yksilölliset tehtävät suoritetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman pohjalta eri toiminta-alueiden tavoitteet huomioiden. Vaihtoehtoiset kommunikaatiot ovat tärkeitä EHA2-oppilailla, koska he ovat useimmiten puhumattomia. Liikunnassa tutustutaan erilaisiin peleihin painisalilla, opetellaan toimimaan ryhmässä ja nauttimaan liikunnan iloista. Uiminen on yksi osa liikuntaa. Kotitaloudessa harjoitellaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja erilaisten mittojen ja painojen merkitystä ruuan valmistamisessa. Leipominen on tietysti yksi tärkeä osa keittiötöitä. Siivoaminen ja järjestyksen ylläpitäminen keittiössä on myös tärkeää oppia. Ongelmanratkaisu on usein vaikeaa, joten sitä harjoitellaan erilaisissa päivätoiminnoissa. Tavoitteena on myös kehittää tietotekniikan käyttöä oppilaiden opetuksessa. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään sopivat apuvälineet, jotta hän pystyisi käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä. Yhteistyötä vanhempien kanssa pyritään tehostamaan järjestämällä oppilaskohtaisia opetussuunnitelmapalavereja. Näin opetuksen tavoitteita ja painotuksia voidaan miettiä yhdessä. Palaveriajat sovitaan joustavasti vanhempien työaikojen mukaan. 5.5 KOKONAISOPETUS Opetuksen toiminta-alueiden tavoitteet muodostavat kokonaisuuden. Kuhunkin osatavoitteeseen pyrittäessä on välttämätöntä ottaa huomioon sen yhteys ja vaikutus muiden osatavoitteiden oppimiseen ja taitojen hallintaan. Jokaisen yksittäisen taidon harjaannuttamisella vaikutetaan kokonaiskehitykseen. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisopetuksena. Esimerkkejä 1. Vuodenaikojen vaihtelu Liikuntatunneilla tehdään kävelylenkkejä lähiympäristössä. Lenkin aikana huomioidaan säätila ja katsellaan miten puiden lehdet ovat muuttaneet väriään. Voidaan kerätä luonnosta materiaalia, jota hyödynnetään kuvaamataidon tunneilla. Kotitaloustunnilla puhutaan sadonkorjuusta ja mietitään, miten esimerkiksi marjat saataisiin säilymään talven varalle. Musiikkitunnilla kuunnellaan syyslauluja tai haetaan soittamalla syksyn tunnelmaa. 2. Yhteiset juhla-ateriat Yhteiset juhla-ateriat ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia, jotka lähentävät sekä oppilaita että henkilökuntaa. Esimerkiksi jouluateriaa on usein edeltänyt kirkossa käynti ja aterian jälkeen on jatkettu yhdessäoloa pitkälle iltapäivään. Oppilailla on ollut tilaisuus olla niidenkin koulukavereiden lähellä, joita ei muuten näe paljoakaan. Sosiaalisten taitojen lisäksi opitaan esimerkiksi kommunikaatiotaitoja (omien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu) käytännön taitoja (pöytäliinojen silitys, pöydän kattaminen) kognitiivisia taitoja (kuhunkin juhlapyhään liittyvät asiat)

12 3. Matematiikka Mitataan ja punnitaan, tehdään erilaisia kokeiluja. Lasketaan pieniä yhteen- ja vähennyslaskuja kuvien ja esineiden avulla. Harjoittelu jatkuu monissa käytännön tilanteissa. Tutustutaan rahaan ja sen käyttöön. Käydään ostoksilla, jotta ymmärretään rahan arvo. Käsitteet ei mitään, vähän ja paljon tulevat vähitellen tutuiksi. Matematiikka on yksi esimerkki kognitiivisten eli tiedollisten taitojen osa-alueelta. Tiedollisten taitojen oppimista edistävät myös liikunnalliset ja musiikkiin liittyvät harjoitukset, joiden avulla oppilas kehittyy ympäristön havainnoinnissa ja ongelmanratkaisussa. Liikuntatunneilla harjoitellaan erilaisia käsitteitä (yläpuolella, alapuolella jne.). Tietyn tyyppisen musiikin on todettu aktivoivan aivopuoliskojamme ja helpottavan siten oppimista. Myös opetuskinesiologisia harjoituksia eli ns. aivojumppaa tehdään tässä tarkoituksessa KUNTOUTUS Kasvatus, opetus sekä kasvatuksellinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus muodostavat kokonaisuuden. Niiden yhteensovittaminen edellyttää opetus- ja sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon yhteistyötä ja keskinäistä tiedonvälitystä. Opetukseen ja kuntoutukseen sisältyviä toimintoja ja tehtäviä toteutetaan koulussa, kotona, vapaa-ajan harrastuksissa ja muissa päivittäisissä elämäntilanteissa. Oppilaiden kuntoutus- ja muut henkilökohtaiset ohjaus- ja tukipalvelut jäävät edelleen kunnan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Oppilaan tarpeet määräävät kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen sisällön Vanhemmat mukana suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan Opettajat, avustajat, terapeutit ym. yhteistyökumppanit mukana Oppilaan erityisjärjestelyt huomioitava

13 ARVIOINTI Arviointi muodostuu usean osa-alueen kokonaisuudesta ja on jatkuva prosessi. OPPILASARVIOIN- TI OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN JA HOJKS.N ARVIOINTI KODIN JA YHTEISTYÖ- KUMPPANEIDEN ARVI- OINTI KOULUN OPETUS- JA KASVATUSTYÖSTÄ OPETTAJAN, KOULUN- KÄYNTIAVUSTAJIEN JA MUUN HENKILÖKUNNAN ITSEARVIOINTI Oppilasarvioinnin tärkein tavoite on tukea ja kannustaa oppilasta, saada hänet tuntemaan oppimisen riemua ja sitä kautta avata väyliä uusille alueille. Oppilasarviointi toimii myös tiedottamisen välineenä koteihin ja esim. kuntoutus- ja hoitohenkilöstölle. Oppilasarviointia suoritetaan päivittäin luonnollisissa tilanteissa, mutta asiat kirjataan 1-2 kertaa lukuvuodessa HOJKS:n laadinnan ja toteutumisen seurannan yhteydessä. Lukukausien päättyessä oppilaan vanhemmille annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä. Siinä kuvataan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, itsenäistymistä ja työskentelytottumuksia.. Vanhempien ja yhteistyökumppaneiden arvioinnille koulu on aina avoin. Koulun ja kodin näkemykset saattavat poiketa toisistaan. Keskustelulla voidaan kuitenkin löytää yhteiset päämäärät. Tarkoituksena on löytää yhteiset tavoitteet ja keinot päästä tavoitteisiin. Opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään vuosittain mm. työsuunnitelman valmistamisen yhteydessä ja keväällä lukuvuoden työn arviointien yhteydessä. Käytännössä opetuksen arviointi- ja kehittämistyö on jatkuvaa.

14 14 6 OPPILASHUOLTO Riittävä fyysinen ja psyykkinen oppilashuoltotyö on välttämätön osa EHA2-oppilaan koulunkäynnin onnistumisessa. Oppilashuoltotyössä huomioidaan kunkin oppilaan yksilölliset erityistarpeet. Koulun oppilashuollon lisäksi oppilaalla voi olla puhe-, fysio- tai toimintaterapiapalveluita. Lisäksi osa oppilaista käy tutkimus- ja kuntoutusjaksoilla Kymenlaakson keskussairaalassa, kuntoutuskeskuksessa (Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit) tai Lastenlinnan sairaalassa. Opettajan lisäksi EHA2-luokassa tarvitaan ohjaajia, joilla on hoidollinen koulutus (kehitysvammahoitaja/ohjaaja), koulunkäyntiavustajia tai henkilökohtaisia avustajia. Parhaiten oppilaat hyötyvät yksilöopetuksesta. Useimmat oppilaat tarvitsevat oman avustajan. Päivätoiminta vaatii myös henkilökuntaa. Oppilastyöryhmään kuuluu koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, rehtori ja opettaja. Vanhempia kutsutaan mukaan aina tarpeen vaatiessa. Kokoontuminen vähintään kahdesti lukukaudessa. 6.1 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PÄIVÄ EHA2-LUOKASSA Koulunkäyntiavustajan päivittäinen työaika (8h/pv) sijoittuu aikavälille Osa koululaisista tarvitsee aamu- sekä iltapäivähoitoa, mistä johtuen avustajien työ ei rajoitu pelkästään kouluaikaan. Päivä alkaa koululaisten aamuhoidolla. Oppilaat otetaan vastaan ja autetaan tarvittaessa riisumisessa. Aamupalan jälkeen on vuorossa WC-asiat ja erilaista vapaa-ajan toimintaa. Luokkahuoneen järjestelytehtävät kuuluvat myös työhön. Osa oppilaista tulee kouluun hieman ennen oppituntien alkua. Oppitunneilla avustajat osallistuvat opetustyöhön opettajan antamien ohjeiden mukaan. Tarvittaessa osallistutaan fysioterapeuttien avustamiseen. Opetukseen kuuluvat myös käynnit parturissa, hammaslääkärissä, kaupassa, uimassa ym. joihin avustajat myös osallistuvat. Avustajien tehtävänä päivittäin on ohjata oppilaita suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti omien kykyjensä mukaan tehtävistään. Päivät ovat vaihtelevia riippuen esim. oppilaiden vireystasosta. Oppitunneilla ei aina voi toimia suunnitelmien mukaan, vaan joudutaan vaihtamaan toimintastrategiaa. Koulunkäyntiavustajan päivä jatkuu oppituntien päätyttyä iltapäivätoiminnan puitteissa. Tänä aikana tehdään myös tarvittavat valmistelut seuraavaa koulupäivää varten.

15 KOULURUOKAILU Ruokailu on keskeinen oppimistilanne. Tavoitteet ovat sekä sosiaalisia, kommunikaatioon liittyviä, että päivittäistaitojen harjaantumisen kannalta olennaisia. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen ruokailu ja itsestä huolehtiminen siten kuin se on mahdollista. Kouluruokailuun sisältyy myös terveyskasvatuksellinen näkökulma eli opitaan syömään terveellisesti ja maistamaan erilaisia ruokia. Samalla opitaan myös, kuinka paljon ruokaa voi ottaa. Sosiaaliset taidot: Kouluruokailussa oppilaat harjoittelevat käyttäytymään ja oppivat pöytätapoja. Henkilökunta antaa oikean mallin omalla toiminnallaan eli työpaikkaruokailu on esimerkkiruokailu (mm. oman vuoron odottaminen, siistit ruokailutavat, kiittäminen ). Mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan ruokailua eri paikoissa, esim. kahvilassa, ravintolassa tai retkellä. Ruokailu on sosiaalinen tilanne ja siihen liittyvien tapojen hallitseminen lisää sosiaalista hyväksyntää. Kommunikaatiotaidot: Ruokailussa harjoitellaan valintojen tekemistä PECS-kansiota käyttäen. Oppilaalle tarkoituksenmukainen kommunikaatiokeino takaa mahdollisuuden kertoa, mitä haluaa juoda/syödä. Ruokailusta tehdään tuttu ja turvallinen tapahtuma strukturoimalla eri vaiheet niin, että oppilaan on helppo seurata, mitä tapahtuu nyt ja mitä seuraavaksi. Henkilökunta sitoutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä niin, että oppilas tietää aina mitä häneltä odotetaan. PT-taidot: Oppilaan mahdollisuudet ja yksilölliset kyvyt huomioon ottaen harjoitellaan osallistumaan ruokailuun liittyviin askareisiin (mm. ruokakärryjen täyttäminen ja tuominen luokkaan, pöydän kattaminen, oman ruuan annostelu ja pöydän pyyhkiminen). Oppilasta ohjataan suoriutumaan askareistaan mahdollisimman itsenäisesti ja vältetään liiallista auttamista. Aistit: Ruokailuun liittyvät olennaisena osana myös maku- ja hajuaistimukset. Oppilasta ohjataan tunnistamaan eri ruoka-aineita ja keskustellaan yhdessä, miltä ruoka maistui (hyvää, pahaa, suolaista, makeaa jne.) ja onko ruoka kuumaa/ kylmää tms. Samalla voidaan ohjata valitsemaan omia mieliruokia ja toisaalta maistamaan vähän kaikkea. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edellytetään koulun ja kodin yhteistyötä sekä henkilökunnan sitoutumista!

16 KOULUKULJETUS Koulukuljetus järjestetään erilliskuljetuksina. Ututien koulun oppilaille tämän perusteena on terveydentila. Invataksit kuljettavat oppilaat kotiovelta koululle. Koulukuljetus on perheille maksuton. Aikatauluissa huomioidaan perheiden työaika. Käytämme ula-takseja Loviisan ja Pyhtään kanssa kuljetuksessa. Kuljetuksia on jouduttu muuttamaan usein. Niissä ei olla aina riittävästi otettu huomioon oppilaan näkökulmaa. Muutokset saattavat aiheuttaa vammaisille oppilaille turvattomuutta ja epävarmuutta. Monet muutokset ovat lähtöisin opetus- ja sivistystoimen säästökokeiluista. V alkoi koulukuljetusketju toimia kotkan alueella, johon myös meidän koululaiset pääsivät mukaan. 6.4 ILTAPÄIVÄHOITO Päivätoimintaa (päivähoitoa) järjestetään koulussamme aamuisin klo , iltapäivisin ja koulujen loma-aikoina, jolloin myös muiden erityiskoulujen oppilaat voivat tarvittaessa tulla hoitoon. Päivätoiminta järjestetään samoissa tiloissa kuin koulutunnit. Järjestely ei ole paras mahdollinen lomahoidossa. Päivätoiminnan tavoitteet ovat samat kuin koulun/oppilaan opetussuunnitelmassa. Pääpaino on päivittäisissä toiminnoissa: riisuminen/ pukeutuminen, ruokailu ja WC-asiat. Vapaa-aikana oppilailla on mahdollisuus pelata erilaisia pelejä, kuunnella musiikkia, pelata tietokoneella, piirtää yms. oman valintansa mukaan. Loma-aikoina noudatetaan koulupäivien kaltaista päiväjärjestystä, tosin vapaammassa muodossa kuin kouluaikana. Mahdollisuuksien mukaan yritetään järjestää erilaisia retkiä. Henkilökunta pyrkii tekemään tietyt järjestelyt, esim. seuraavan päivän tuntien materiaalit valmiiksi, päivätoiminnan aikana. Lomilla tehdään siivoustöitä: pestään jumppamatot, säkkituolit jne.. Koulun oma henkilökunta yrittää pitää ylityövapaita tai osan vuosilomistaan koulun lomaaikoina, jolloin muiden erityiskoulujen avustajia on tarvittaessa käytettävissä.

17 YHTEISTYÖTAHOT Yhteistyötä tehdään ja erilaisia verkostoja kehitetään helpottamaan yhteydenottoja mm. seuraaviin tahoihin vanhemmat koulukuljetushenkilöstö fysioterapeutti puheterapeutti sosiaalitoimi terveydenhuolto (terveydenhoitaja, hammashoitaja, koululääkäri jne.) seurakunta eri oppilaitokset kirjasto Kotkan toimintakeskus Kotkan hoitokodit vammaispalvelu kotipalvelu päivähoito Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit

18 18 7 LOPPUSANAT Opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamisen kannalta. Lähtökohtana on jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus ja arvokkuus. Koulun tehtävänä on huolehtia opetuksesta ja kasvatuksesta. Ututien koululla oppilas kohdataan yksilöllisesti, hänen persoonallisuutensa huomioon ottaen. Kokonaisuuden huomioiva, joustava ryhmätyö ja yhteistyö vanhempien sekä muiden sidosryhmien kesken tekee opetuksesta laadukasta. Tulevaisuus tuo koululle uusia haasteita, joihin pyrimme yhteistyössä vastaamaan parhain päin. Lopuksi on kysyttävä, mihin me koulutamme tulevaisuudessa vaikeimmin vammaiset oppilaamme? Saavatko he jatko-opetus paikkoja Kotkasta? Mistä heille löytyy työpaikka koulun jälkeen, olisiko aika saada lisää paikkoja toimintakeskukseen? Löytyykö vaikeimmin vammaiselle asuntola paikkaa, kun kodin voimavarat loppuvat? Jäävätkö he kotiin vai löytyykö heille toimintaa? Toivottavasti laitoshoito ei ole ainoa ratkaisu heidän kohdallaan! Positiivisesti ajatellen toivomme, että jokaiselle löytyy omia kykyjä vastaava paikka koulun loputtua, jotta hän voisi käyttää oppimiaan taitoja hyödyksi yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Muista, että oppilaasi kehittyvät jatkuvasti. Yritä osoittaa kärsivällisyyttä jokaista kehittyvää sielua ja mieltä kohtaan. Clair Bradshaw: Ikuisesti opettaja

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Näkymä piha-alueelle. TOI-opetuksen solu sijaitsee uuden puolen 1.kerroksessa käynti E- ovesta (Paloaseman puolelta )

Näkymä piha-alueelle. TOI-opetuksen solu sijaitsee uuden puolen 1.kerroksessa käynti E- ovesta (Paloaseman puolelta ) TOI-opetus (toiminta-alueittain järjestetävä opetus) osoite :Ratakatu 1, 07960 Loviisa TOI-opetuksen solu sijaitsee uuden puolen 1.kerroksessa käynti E- ovesta (Paloaseman puolelta ) Samassa solussa sijaitsee

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot