1 Taustaa Nykyhetki...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Taustaa...2. 2 Nykyhetki...3"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Nykyhetki Ututien koulun opetussuunnitelmat EHA2-OPS Arvopohja EHA2-opetus Opetus, kasvatus ja kuntoutus Opetuksen perusta Tavoitteet ja toteutus EHA2-opetuksen tuntimäärät ja toiminta-alueet Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisten toimintojen taidot Kognitiiviset taidot Viikon EHA2-opetuksen työjärjestys Kokonaisopetus Kuntoutus Arviointi Oppilashuolto Koulunkäyntiavustajan päivä EHA2-luokassa Kouluruokailu Koulukuljetus Iltapäivähoito Yhteistyötahot Loppusanat...18 LIITTEET: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Lukuvuosi- ja päättötodistus Lukujärjestykset

2 2 1 TAUSTAA Kotkassa EHA2-opetus on aloitettu Toimelan päivähuoltolan tiloissa jo v Nykyinen toimintakeskus kuului silloin Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitolle. EHA2 opetusta annettiin myös päiväkoti Sateenkaaressa 1987 alkaen. Vuonna 1992 siirryttiin Ututien opetusyksikön tiloihin. Ensimmäisenä vuonna EHA2-oppilailla oli poikkeuksellisesti kaksi hallintokuntaa, Kotkan kaupunki ja Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitto. Siirto kaupungille tapahtui vuonna Ryhmät yhdistyivät Ututien erityiskouluksi Lainsäädännön (L 1368/1996, A117/1997) seurauksena vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten harjaantumisopetus siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta osaksi peruskoulun erityisopetusta. Lainsäädännön taustalla on Suomen perusoikeusuudistus sekä useita kansainvälisiä ohjeita, julistuksia ja kokonaisohjelmia mm. Euroopan neuvostolta ja YK:lta. Ne takaavat vammaisille kouluikäisille tasavertaisia kansalais-, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Opetushallitus on vahvistanut vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua varten Ne täsmentävät v annettuja peruskoulun opetussuunnitelman perusteita, joiden yleisiä ohjeita toteutetaan soveltuvin osin myös EHA2-opetuksessa. Lainsäädännön muutos aiheutti käytännössä Ututien opetusyksikön loppumisen ja kahden uuden luokan siirtymisen Kotkan kaupungin opetus- ja sivistystoimen palvelukeskukselle. Konkreettisesti muuttaminen ei aiheuttanut koulun muutosta, koska olimme jo samassa koulurakennuksessa muiden peruskoululaisten kanssa.

3 3 2 NYKYHETKI Koulussa on tällä hetkellä 14 oppilasta. Syksyllä 2006 opetusryhmät lisääntyvät kolmeen ja oppilas määrä 19. Ututien koulu tarjoaa oppilailleen opetuksen lisäksi päivätoimintaa aamuisin ennen koulun alkamista ja iltapäivisin koulun jälkeen sekä loma-aikoina. Monet oppilaista tarvitsevat henkilökohtaista avustajaa ja muutenkin henkilökuntaa tarvitaan paljon aamu- ja iltapäivähoidon takia. Fysioterapiapalveluita tarjoavia fysioterapeutteja käy koululla joka viikko. Seurakunnan yhteiset aamun avaukset lähentävät myös koululaisia, samoin kuin tutustumiskäynnit. 3 UTUTIEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAT Ututien koulussa on kaksi vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetusryhmää, joissa on yhteensä 12 oppilaspaikkaa. EHA-1 ryhmässä on kahdeksan oppilaspaikkaa. Opetussuunnitelma muodostaa koulun opetustyön suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin perustan. Siitä tulee käydä ilmi opetuksen arvopohja, koulun tehtävä, omaleimaisuus sekä opetusta koskevat rakennepäätökset. Tässä yhteydessä määritellään opetustuntien käyttö opetussuunnitelman eri toiminta-alueilla. Opetussuunnitelmassa päätetään koulun itsearvioinnista ja oppilasarvostelusta ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta. Opetuksessa noudatetaan erityisopetussuunnitelmia (EHA-1 ja EHA-2). Opetusta toteutetaan yksilöllisesti myös TEACCH-ohjelman pohjalta. TEACCH on opetus- ja kuntoutusohjelma autistisille ja muille kommunikaatiovaikeuksista kärsiville lapsille. Koulun päämääränä on saavuttaa jokaisen oppilaan kohdalla mahdollisimman itsenäinen elämä niin, että hän voi kokea itse vaikuttavansa oman elämänsä kulkuun. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) sisältää: kuvauksen oppilaan tämänhetkisestä suoritusten tasosta, vuorovaikutustaidoista, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista erilaisissa oppimisympäristöissä. lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. menetelmälliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. luettelon opetusta tukevista palveluista ja apuvälineistä tiedot palveluiden alkamisajankohdista ja kestosta, sekä palvelujen antajista ja keskinäisestä vastuunjaosta. oppilasarvioinnin kriteerit ja menetelmät, sekä arvioinnin ajoittaminen. Opetussuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.

4 4 3.1 EHA2-OPS Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden peruskoulu kestää 11 vuotta. Oppilas voi suorittaa esiasteen luokan/luokat päiväkodissa tai koulussa 11-vuotinen peruskoulu (PkL 32) KOTI PÄIVÄHOITO / INTEG- RAATIO ERITYISPÄIVÄHOITO esiaste 1 päiväkoti / koulu EHA2 - opetusryhmän maksimikoko on 6 oppilasta esiaste2 päiväkoti/koulu Iltapäivähoito, loma-ajan hoito 1-6 lk:t 7-9 lk:t lisäopetus jatko-opinnot

5 5 3.2 ARVOPOHJA Normalisaatio toimii koulun johtavana periaatteena. Normalisaatio perustuu tasa-arvoon. Se korostaa valinnanvapautta ja oikeutta itse määrätä omaan elämään kuuluvista kysymyksistä. Normalisaatio painottaa yksilöllisyyden kunnioitusta ja oikeutta olla erilainen. Kaikkien kohteleminen mahdollisimman normaalisti. Helppo toteuttaa, kun kysyy itseltään: Kuinka haluaisin minua kohdeltavan? Normaalien olojen luominen Oppilaan iän mukaiset mielenkiinnon kohteet Taidot ja tottumukset mahdollisimman normaaleiksi Opetetaan suoriutumaan mahdollisimman normaalisti niistä toiminnoista, jotka lisäävät sosiaalista hyväksyntää Kyse ei ole normaaliksi tekemisestä. Toinen keskeinen arvo on yksilön voimavaroille perustuva ihmiskäsitys. Oppilasta tuetaan niin, että hänen kykynsä ja voimavaransa kehittyvät ja pääsevät esiin. Oppilaan kykyihin luotetaan, ei tehdä asioita hänen puolestaan, jos se ei ole välttämätöntä. autetaan oppilasta löytämään omat mahdollisuutensa toimia yhteiskunnan jäsenenä ohjataan tuntemaan omat kykynsä erityisillä kiinnostuksen ja osaamisen alueilla Oppilaan arjen mielekkyyttä lisää se, että hänellä on oikeus tehdä työtään kiireettömästi sekä kokea itsensä tärkeäksi ihmiseksi ja osaksi yhteisöä. Omatoimisuuden lisääntyminen lisää tyytyväisyyttä elämässä ja luo onnellisuutta. 4 EHA2-OPETUS Opetus voi olla joko yksilö- tai ryhmäopetusta. Opetus koostuu opettajan ja muun henkilökunnan antamista tunneista. Opettaja vastaa opetuksen kokonaissuunnittelusta ja laatii jokaiselle oppilaalleen yksilölliset opetussuunnitelmat yhteistyössä muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Vanhempien osuus on erittäin tärkeä, koska he tuntevat parhaiten lapsensa ja heillä on annettavana tietoa, jota tarvitaan. Opetuksen ja muun kuntoutuksen yhteen sovittaminen edellyttää runsaasti yhteistyötä. Jo ennen kouluikää tehdyt tutkimukset ja kuntoutukset antavat koululle hyvän pohjan jatkaa omalta osaltaan kasvatus- ja opetustyötä. Yhteistyö lapsen siirtymävaiheissa on erittäin tärkeää kaikille osapuolille. Ala- ja yläkoulun luokat suoritetaan kotikunnan peruskoulussa, ellei perhe toisin halua. Tarvittaessa voidaan miettiä yksilöllisesti laitos- ja sairaalakoulua sekä osittaisia perus- ja laitoskoulun yhdistelmiä. Tässä tulee miettiä etenkin perheen jaksamista.

6 6 5 OPETUS, KASVATUS JA KUNTOUTUS 5.1 OPETUKSEN PERUSTA Opetuksen tavoitteiden asettelussa ja suunnittelussa on aina huomioitava oppilas yksilönä, hänen tarpeensa, kykynsä ja mahdollisuutensa. Oppilaan kehitystason jäsentämisessä voidaan apuna käyttää esim. Piaget:n kehitysteoriaa ja sen neljää kehitysvaihetta. (1) Sensomotorinen vaihe (0-2v.) Lapset organisoivat fyysisen toiminnan skeemojaan, kuten imemistä, tarttumista, osumista ja toimeentulemista lähiympäristönsä kanssa. (2) Esioperationaalinen vaihe(2-7v.) Lapset opettelevat ajattelemaan, käyttämään symboleja ja sisäisiä kuvia. Heidän ajattelunsa on vielä epäsystemaattista ja epäloogista. He kykenevät yhdistämään sulauttamis- ja mukauttamisprosessit symboliseksi systeemiksi, jonka avulla käsitteellinen ajattelu kehittyy. Tämän ikäisten lasten ajattelu on kuitenkin vielä aivan erilaista kuin aikuisten ajattelu. (3) Konkreettis-operaationaalinen vaihe (7-11v.) Lapset kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, mutta vain silloin, kun he voivat käyttää konkreettisia kohteita tai toimintoja. (4) Formaalisten operaatioiden vaihe (11v- aikuisuuteen) Nuoret kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, puhtaasti abstraktisella ja hypoteettisella tasolla. Kehitysvaiheille on ominaista, että ne ilmaantuvat aina samassa järjestyksessä. Se ikä, jossa ne ilmaantuvat saattaa vaihdella eri yksilöillä älykkyydestä tai sosiaalisesta ympäristöstä riippuen. Jokaisella vaiheella on myös oma luonteenomainen kokonaisrakenteensa, joilla tärkeimmät käyttäytymismuodot ja reaktiot voidaan selittää. Nämä kokonaisrakenteet ovat integratiivisia, eikä niiden muodostumisjärjestystä voida muuttaa Jokainen niistä on tulosta edellisestä, jonka se yhdistää alirakenteeksi ja jokainen niistä valmistaa seuraavaa yhdistyen siihen ennemmin tai myöhemmin. Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat ovat pääosin sensomotorista kautta vastaavien taitojen tasolla, osittain myös esioperationaalisen kauden toimintojen tasolla. Oppilaan valmiudet ja perustaidot saattavat toimintojen eri osa-alueilla vaihdella suuresti esim. kielelliset taidot - motoriset taidot. Myös oppilaan monivammaisuus ja sairaudet vaikuttavat suoritusprofiilin kokonaiskuvaan. Vain oikeatasoinen opetus (erilaiset apuvälineet) auttavat oppilasta oppimaan ja kohottavat hänen itsetuntoaan ja myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin. Opetuksessa tulee ottaa huomioon etenkin jokaisen yksilölliset vahvuudet. On tärkeää, että oppilas saa mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia.

7 7 5.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS OMAN KEHON HAHMOTTAMINEN, MYÖNTEINEN MI- NÄKUVA OPPILAAN JA YMPÄRISTÖN VÄLISEN VUO- ROVAIKUTUKSEN EDISTÄMINEN TAVOITTEET OMATOIMISUU- DEN LISÄÄMINEN, OPPILAAN MAH- DOLLISUUKSIEN LÖYTÄMINEN OPPILAAN YKSI- LÖLLISTEN TA- VOITTEIDEN LAA- TIMINEN, SEURAN- TA JA ARVIOINTI YHTEISTYÖ VAN- HEMPIEN, OPETUS- TOIMEN, SOSIAALI- TOIMEN, TERVEYDEN -HUOLLON YM. YH- TEISTYÖKUMPPA- NEIDEN KANSSA TOTEUTUS KOKONAISVALTAINEN OPETUS: YKSILÖLLINEN ERIYTETTY RYHMÄSSÄ TAPAH- TUVA KOKEMUKSEN KAUT- TA AIHEKOKONAISUU- DET, TEEMAT IÄNMUKAINEN

8 8 5.3 EHA2-OPETUKSEN TUNTIMÄÄRÄT JA TOIMINTA-ALUEET TOIMINTA-ALUEET Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat taidot Kognitiiviset taidot TUNNIT YHTEENSÄ PKA 21 Esiaste 1 ja 2. 19h/ viikko. Luokat h/ viikko. Luokat h/ viikko. EHA2-opetusta toteutetaan kokonaisopetuksena toiminta-alueittain, aihepiireittäin ja teemoittain jne.. Toiminta-alueet sisältävät useita osa-alueita. Kunkin toimintaalueen taitojen kehittyminen on tiiviissä yhteydessä muiden osa-alueiden kehittymiseen MOTORISET TAIDOT Motoristen taitojen oppimisen tarkoituksena on vahvistaa oppilaan kehon kaavaa sekä edistää hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Liikunta- ja monivammaisen oppilaan ongelmat ovat moninkertaiset. Lisävammat heijastuvat useimmiten lapsen koko kehitykseen. Osa-alueet: kehon tuntemus karkeamotoriikka hienomotoriikka tasapaino ja koordinaatio kestävyys ja lihasvoima puhe-elinten motoriikka kehon rytmi silmän ja käden koordinaatio Motorinen kehitys alkaa jo sikiökaudella. Se on hermoston, luuston, lihaksiston ja aistien kehityksen yhteistulosta. Kehittymisessä on havaittavissa kolme keskeistä kehityssuuntaa: kehitys etenee päästä jalkoihin. kehon keskeltä sen ääriosiin. kokonaisvaltaisista reaktioista eriytyneisiin toimintoihin.

9 KIELI JA KOMMUNIKAATIO Keskeisimpiä tavoitteita kommunikaatiotaitojen oppimisessa ovat orientoitumisreaktion muodostuminen, erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tuottamisessa käytetään puhuttua kieltä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Keskeinen tavoite on myöskin itsensä, elämysten ja kokemusten ilmaiseminen. Osa-alueita: puhe-elinten motoriikka orientoitumisreaktion muodostuminen ilmaisujen ymmärtäminen itsensä ilmaiseminen kuuleminen ei-kielellinen ilmaisu nimeäminen sanavarasto/puhuminen kirjoitettu kieli ajattelu PECS-kansio (kommunikointi väline) On huomattava, että näiltä osa-alueilta jokaiselle oppilaalle mietitään yksilölliset tavoitteet. Nämä tavoitteet ja niiden saavuttaminen ilmenevät oppilaan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Kielellä on useanlaisia vaikutuksia lapsen henkiseen kehitykseen. Se auttaa jäsentämään omia havaintoja ja kokemuksia ja lisää mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Se auttaa lasta viestimään tarpeistaan, toiveistaan, omasta minästään ja lisää mahdollisuutta vaikuttaa muihin (EHA2-opetussuunnitelma). Useilla oppilailla on kommunikaatio-ongelmia, jotka ilmenevät vaikeuksina vuorovaikutuksessa sekä käyttäytymisessä SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Osa-alueita: vuorovaikutustaidot (mm. katsekontakti ja tilanteisiin liittyvien merkittävien vihjeiden havaitseminen ja niihin reagoiminen) tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen itsehallintataidot (mm. valintojen tekeminen ja oma-aloitteisuus) ympäristön normit Vaikeimmin kehitysvammaisilla oppilailla on usein vaikeuksia luoda suhteita samanikäisten kanssa. Aikuisiin heidän on usein helpompi saada kontakteja. Minäkuvan pohjaksi lapsen on opittava tiedostamaan omat tarpeensa ja tunteensa.

10 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua elinympäristönsä päivittäisiin toimintoihin niin, että virikkeinen ympäristö sekä motivoiva ja aktiivinen vuorovaikutus mahdollistaa persoonallisen kasvun. Päivittäisten taitojen oppimisen tarkoituksena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista niin, että hän kehittyy mahdollisimman omatoimiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Osa-alueita: ruokailu siisteyskasvatus pukeminen itsestä huolehtiminen asuminen kotona/hoitokodissa vapaa-aika työskentelyvalmiudet terveys ja turvallisuus Itsenäistämisopetuksen tavoitteena on tehdä oppilas tietoiseksi omista tarpeistaan ja kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä mahdollisimman omatoimisesti omassa ympäristössään. Jokaisen on sitouduttava antamaan oppilaalle mahdollisuus harjoittaa taitojaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Oppilasta avustetaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen KOGNITIIVISET TAIDOT Oppimisen tavoitteena on kognitiivisten taitojen kehittyminen niin, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseksi. Oppimisprosessissa keskeistä on jäljittelytaitojen kehittyminen sekä mallista oppiminen. Osa-alueita: aistien stimulaatio visuaalinen tavoittelu ja objektin pysyvyys ongelmien ratkaisu kielellinen jäljittely motorinen jäljittely syy - seuraus -suhde esineen paikallistaminen ja avaruudelliset suhteet toimintojen kehittyminen suhteessa esineeseen leikki toiminnallinen oppimiskyky

11 VIIKON EHA2-OPETUKSEN TYÖJÄRJESTYS Raameiltaan samanlaisena pysyvä työjärjestyksen runko (ks. Liitteet) ja siihen yhdistetyt esineet tai PCS -kuvat ovat oppilaille apuväline päivän hahmottamisessa. Samalla se luo turvallisuutta ja varmuutta oppia ennakoimaan tulevaa. Yksilölliset tehtävät suoritetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman pohjalta eri toiminta-alueiden tavoitteet huomioiden. Vaihtoehtoiset kommunikaatiot ovat tärkeitä EHA2-oppilailla, koska he ovat useimmiten puhumattomia. Liikunnassa tutustutaan erilaisiin peleihin painisalilla, opetellaan toimimaan ryhmässä ja nauttimaan liikunnan iloista. Uiminen on yksi osa liikuntaa. Kotitaloudessa harjoitellaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja erilaisten mittojen ja painojen merkitystä ruuan valmistamisessa. Leipominen on tietysti yksi tärkeä osa keittiötöitä. Siivoaminen ja järjestyksen ylläpitäminen keittiössä on myös tärkeää oppia. Ongelmanratkaisu on usein vaikeaa, joten sitä harjoitellaan erilaisissa päivätoiminnoissa. Tavoitteena on myös kehittää tietotekniikan käyttöä oppilaiden opetuksessa. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään sopivat apuvälineet, jotta hän pystyisi käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä. Yhteistyötä vanhempien kanssa pyritään tehostamaan järjestämällä oppilaskohtaisia opetussuunnitelmapalavereja. Näin opetuksen tavoitteita ja painotuksia voidaan miettiä yhdessä. Palaveriajat sovitaan joustavasti vanhempien työaikojen mukaan. 5.5 KOKONAISOPETUS Opetuksen toiminta-alueiden tavoitteet muodostavat kokonaisuuden. Kuhunkin osatavoitteeseen pyrittäessä on välttämätöntä ottaa huomioon sen yhteys ja vaikutus muiden osatavoitteiden oppimiseen ja taitojen hallintaan. Jokaisen yksittäisen taidon harjaannuttamisella vaikutetaan kokonaiskehitykseen. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisopetuksena. Esimerkkejä 1. Vuodenaikojen vaihtelu Liikuntatunneilla tehdään kävelylenkkejä lähiympäristössä. Lenkin aikana huomioidaan säätila ja katsellaan miten puiden lehdet ovat muuttaneet väriään. Voidaan kerätä luonnosta materiaalia, jota hyödynnetään kuvaamataidon tunneilla. Kotitaloustunnilla puhutaan sadonkorjuusta ja mietitään, miten esimerkiksi marjat saataisiin säilymään talven varalle. Musiikkitunnilla kuunnellaan syyslauluja tai haetaan soittamalla syksyn tunnelmaa. 2. Yhteiset juhla-ateriat Yhteiset juhla-ateriat ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia, jotka lähentävät sekä oppilaita että henkilökuntaa. Esimerkiksi jouluateriaa on usein edeltänyt kirkossa käynti ja aterian jälkeen on jatkettu yhdessäoloa pitkälle iltapäivään. Oppilailla on ollut tilaisuus olla niidenkin koulukavereiden lähellä, joita ei muuten näe paljoakaan. Sosiaalisten taitojen lisäksi opitaan esimerkiksi kommunikaatiotaitoja (omien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu) käytännön taitoja (pöytäliinojen silitys, pöydän kattaminen) kognitiivisia taitoja (kuhunkin juhlapyhään liittyvät asiat)

12 3. Matematiikka Mitataan ja punnitaan, tehdään erilaisia kokeiluja. Lasketaan pieniä yhteen- ja vähennyslaskuja kuvien ja esineiden avulla. Harjoittelu jatkuu monissa käytännön tilanteissa. Tutustutaan rahaan ja sen käyttöön. Käydään ostoksilla, jotta ymmärretään rahan arvo. Käsitteet ei mitään, vähän ja paljon tulevat vähitellen tutuiksi. Matematiikka on yksi esimerkki kognitiivisten eli tiedollisten taitojen osa-alueelta. Tiedollisten taitojen oppimista edistävät myös liikunnalliset ja musiikkiin liittyvät harjoitukset, joiden avulla oppilas kehittyy ympäristön havainnoinnissa ja ongelmanratkaisussa. Liikuntatunneilla harjoitellaan erilaisia käsitteitä (yläpuolella, alapuolella jne.). Tietyn tyyppisen musiikin on todettu aktivoivan aivopuoliskojamme ja helpottavan siten oppimista. Myös opetuskinesiologisia harjoituksia eli ns. aivojumppaa tehdään tässä tarkoituksessa KUNTOUTUS Kasvatus, opetus sekä kasvatuksellinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus muodostavat kokonaisuuden. Niiden yhteensovittaminen edellyttää opetus- ja sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon yhteistyötä ja keskinäistä tiedonvälitystä. Opetukseen ja kuntoutukseen sisältyviä toimintoja ja tehtäviä toteutetaan koulussa, kotona, vapaa-ajan harrastuksissa ja muissa päivittäisissä elämäntilanteissa. Oppilaiden kuntoutus- ja muut henkilökohtaiset ohjaus- ja tukipalvelut jäävät edelleen kunnan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Oppilaan tarpeet määräävät kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen sisällön Vanhemmat mukana suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan Opettajat, avustajat, terapeutit ym. yhteistyökumppanit mukana Oppilaan erityisjärjestelyt huomioitava

13 ARVIOINTI Arviointi muodostuu usean osa-alueen kokonaisuudesta ja on jatkuva prosessi. OPPILASARVIOIN- TI OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN JA HOJKS.N ARVIOINTI KODIN JA YHTEISTYÖ- KUMPPANEIDEN ARVI- OINTI KOULUN OPETUS- JA KASVATUSTYÖSTÄ OPETTAJAN, KOULUN- KÄYNTIAVUSTAJIEN JA MUUN HENKILÖKUNNAN ITSEARVIOINTI Oppilasarvioinnin tärkein tavoite on tukea ja kannustaa oppilasta, saada hänet tuntemaan oppimisen riemua ja sitä kautta avata väyliä uusille alueille. Oppilasarviointi toimii myös tiedottamisen välineenä koteihin ja esim. kuntoutus- ja hoitohenkilöstölle. Oppilasarviointia suoritetaan päivittäin luonnollisissa tilanteissa, mutta asiat kirjataan 1-2 kertaa lukuvuodessa HOJKS:n laadinnan ja toteutumisen seurannan yhteydessä. Lukukausien päättyessä oppilaan vanhemmille annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä. Siinä kuvataan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, itsenäistymistä ja työskentelytottumuksia.. Vanhempien ja yhteistyökumppaneiden arvioinnille koulu on aina avoin. Koulun ja kodin näkemykset saattavat poiketa toisistaan. Keskustelulla voidaan kuitenkin löytää yhteiset päämäärät. Tarkoituksena on löytää yhteiset tavoitteet ja keinot päästä tavoitteisiin. Opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään vuosittain mm. työsuunnitelman valmistamisen yhteydessä ja keväällä lukuvuoden työn arviointien yhteydessä. Käytännössä opetuksen arviointi- ja kehittämistyö on jatkuvaa.

14 14 6 OPPILASHUOLTO Riittävä fyysinen ja psyykkinen oppilashuoltotyö on välttämätön osa EHA2-oppilaan koulunkäynnin onnistumisessa. Oppilashuoltotyössä huomioidaan kunkin oppilaan yksilölliset erityistarpeet. Koulun oppilashuollon lisäksi oppilaalla voi olla puhe-, fysio- tai toimintaterapiapalveluita. Lisäksi osa oppilaista käy tutkimus- ja kuntoutusjaksoilla Kymenlaakson keskussairaalassa, kuntoutuskeskuksessa (Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit) tai Lastenlinnan sairaalassa. Opettajan lisäksi EHA2-luokassa tarvitaan ohjaajia, joilla on hoidollinen koulutus (kehitysvammahoitaja/ohjaaja), koulunkäyntiavustajia tai henkilökohtaisia avustajia. Parhaiten oppilaat hyötyvät yksilöopetuksesta. Useimmat oppilaat tarvitsevat oman avustajan. Päivätoiminta vaatii myös henkilökuntaa. Oppilastyöryhmään kuuluu koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, rehtori ja opettaja. Vanhempia kutsutaan mukaan aina tarpeen vaatiessa. Kokoontuminen vähintään kahdesti lukukaudessa. 6.1 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PÄIVÄ EHA2-LUOKASSA Koulunkäyntiavustajan päivittäinen työaika (8h/pv) sijoittuu aikavälille Osa koululaisista tarvitsee aamu- sekä iltapäivähoitoa, mistä johtuen avustajien työ ei rajoitu pelkästään kouluaikaan. Päivä alkaa koululaisten aamuhoidolla. Oppilaat otetaan vastaan ja autetaan tarvittaessa riisumisessa. Aamupalan jälkeen on vuorossa WC-asiat ja erilaista vapaa-ajan toimintaa. Luokkahuoneen järjestelytehtävät kuuluvat myös työhön. Osa oppilaista tulee kouluun hieman ennen oppituntien alkua. Oppitunneilla avustajat osallistuvat opetustyöhön opettajan antamien ohjeiden mukaan. Tarvittaessa osallistutaan fysioterapeuttien avustamiseen. Opetukseen kuuluvat myös käynnit parturissa, hammaslääkärissä, kaupassa, uimassa ym. joihin avustajat myös osallistuvat. Avustajien tehtävänä päivittäin on ohjata oppilaita suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti omien kykyjensä mukaan tehtävistään. Päivät ovat vaihtelevia riippuen esim. oppilaiden vireystasosta. Oppitunneilla ei aina voi toimia suunnitelmien mukaan, vaan joudutaan vaihtamaan toimintastrategiaa. Koulunkäyntiavustajan päivä jatkuu oppituntien päätyttyä iltapäivätoiminnan puitteissa. Tänä aikana tehdään myös tarvittavat valmistelut seuraavaa koulupäivää varten.

15 KOULURUOKAILU Ruokailu on keskeinen oppimistilanne. Tavoitteet ovat sekä sosiaalisia, kommunikaatioon liittyviä, että päivittäistaitojen harjaantumisen kannalta olennaisia. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen ruokailu ja itsestä huolehtiminen siten kuin se on mahdollista. Kouluruokailuun sisältyy myös terveyskasvatuksellinen näkökulma eli opitaan syömään terveellisesti ja maistamaan erilaisia ruokia. Samalla opitaan myös, kuinka paljon ruokaa voi ottaa. Sosiaaliset taidot: Kouluruokailussa oppilaat harjoittelevat käyttäytymään ja oppivat pöytätapoja. Henkilökunta antaa oikean mallin omalla toiminnallaan eli työpaikkaruokailu on esimerkkiruokailu (mm. oman vuoron odottaminen, siistit ruokailutavat, kiittäminen ). Mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan ruokailua eri paikoissa, esim. kahvilassa, ravintolassa tai retkellä. Ruokailu on sosiaalinen tilanne ja siihen liittyvien tapojen hallitseminen lisää sosiaalista hyväksyntää. Kommunikaatiotaidot: Ruokailussa harjoitellaan valintojen tekemistä PECS-kansiota käyttäen. Oppilaalle tarkoituksenmukainen kommunikaatiokeino takaa mahdollisuuden kertoa, mitä haluaa juoda/syödä. Ruokailusta tehdään tuttu ja turvallinen tapahtuma strukturoimalla eri vaiheet niin, että oppilaan on helppo seurata, mitä tapahtuu nyt ja mitä seuraavaksi. Henkilökunta sitoutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä niin, että oppilas tietää aina mitä häneltä odotetaan. PT-taidot: Oppilaan mahdollisuudet ja yksilölliset kyvyt huomioon ottaen harjoitellaan osallistumaan ruokailuun liittyviin askareisiin (mm. ruokakärryjen täyttäminen ja tuominen luokkaan, pöydän kattaminen, oman ruuan annostelu ja pöydän pyyhkiminen). Oppilasta ohjataan suoriutumaan askareistaan mahdollisimman itsenäisesti ja vältetään liiallista auttamista. Aistit: Ruokailuun liittyvät olennaisena osana myös maku- ja hajuaistimukset. Oppilasta ohjataan tunnistamaan eri ruoka-aineita ja keskustellaan yhdessä, miltä ruoka maistui (hyvää, pahaa, suolaista, makeaa jne.) ja onko ruoka kuumaa/ kylmää tms. Samalla voidaan ohjata valitsemaan omia mieliruokia ja toisaalta maistamaan vähän kaikkea. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edellytetään koulun ja kodin yhteistyötä sekä henkilökunnan sitoutumista!

16 KOULUKULJETUS Koulukuljetus järjestetään erilliskuljetuksina. Ututien koulun oppilaille tämän perusteena on terveydentila. Invataksit kuljettavat oppilaat kotiovelta koululle. Koulukuljetus on perheille maksuton. Aikatauluissa huomioidaan perheiden työaika. Käytämme ula-takseja Loviisan ja Pyhtään kanssa kuljetuksessa. Kuljetuksia on jouduttu muuttamaan usein. Niissä ei olla aina riittävästi otettu huomioon oppilaan näkökulmaa. Muutokset saattavat aiheuttaa vammaisille oppilaille turvattomuutta ja epävarmuutta. Monet muutokset ovat lähtöisin opetus- ja sivistystoimen säästökokeiluista. V alkoi koulukuljetusketju toimia kotkan alueella, johon myös meidän koululaiset pääsivät mukaan. 6.4 ILTAPÄIVÄHOITO Päivätoimintaa (päivähoitoa) järjestetään koulussamme aamuisin klo , iltapäivisin ja koulujen loma-aikoina, jolloin myös muiden erityiskoulujen oppilaat voivat tarvittaessa tulla hoitoon. Päivätoiminta järjestetään samoissa tiloissa kuin koulutunnit. Järjestely ei ole paras mahdollinen lomahoidossa. Päivätoiminnan tavoitteet ovat samat kuin koulun/oppilaan opetussuunnitelmassa. Pääpaino on päivittäisissä toiminnoissa: riisuminen/ pukeutuminen, ruokailu ja WC-asiat. Vapaa-aikana oppilailla on mahdollisuus pelata erilaisia pelejä, kuunnella musiikkia, pelata tietokoneella, piirtää yms. oman valintansa mukaan. Loma-aikoina noudatetaan koulupäivien kaltaista päiväjärjestystä, tosin vapaammassa muodossa kuin kouluaikana. Mahdollisuuksien mukaan yritetään järjestää erilaisia retkiä. Henkilökunta pyrkii tekemään tietyt järjestelyt, esim. seuraavan päivän tuntien materiaalit valmiiksi, päivätoiminnan aikana. Lomilla tehdään siivoustöitä: pestään jumppamatot, säkkituolit jne.. Koulun oma henkilökunta yrittää pitää ylityövapaita tai osan vuosilomistaan koulun lomaaikoina, jolloin muiden erityiskoulujen avustajia on tarvittaessa käytettävissä.

17 YHTEISTYÖTAHOT Yhteistyötä tehdään ja erilaisia verkostoja kehitetään helpottamaan yhteydenottoja mm. seuraaviin tahoihin vanhemmat koulukuljetushenkilöstö fysioterapeutti puheterapeutti sosiaalitoimi terveydenhuolto (terveydenhoitaja, hammashoitaja, koululääkäri jne.) seurakunta eri oppilaitokset kirjasto Kotkan toimintakeskus Kotkan hoitokodit vammaispalvelu kotipalvelu päivähoito Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit

18 18 7 LOPPUSANAT Opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamisen kannalta. Lähtökohtana on jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus ja arvokkuus. Koulun tehtävänä on huolehtia opetuksesta ja kasvatuksesta. Ututien koululla oppilas kohdataan yksilöllisesti, hänen persoonallisuutensa huomioon ottaen. Kokonaisuuden huomioiva, joustava ryhmätyö ja yhteistyö vanhempien sekä muiden sidosryhmien kesken tekee opetuksesta laadukasta. Tulevaisuus tuo koululle uusia haasteita, joihin pyrimme yhteistyössä vastaamaan parhain päin. Lopuksi on kysyttävä, mihin me koulutamme tulevaisuudessa vaikeimmin vammaiset oppilaamme? Saavatko he jatko-opetus paikkoja Kotkasta? Mistä heille löytyy työpaikka koulun jälkeen, olisiko aika saada lisää paikkoja toimintakeskukseen? Löytyykö vaikeimmin vammaiselle asuntola paikkaa, kun kodin voimavarat loppuvat? Jäävätkö he kotiin vai löytyykö heille toimintaa? Toivottavasti laitoshoito ei ole ainoa ratkaisu heidän kohdallaan! Positiivisesti ajatellen toivomme, että jokaiselle löytyy omia kykyjä vastaava paikka koulun loputtua, jotta hän voisi käyttää oppimiaan taitoja hyödyksi yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Muista, että oppilaasi kehittyvät jatkuvasti. Yritä osoittaa kärsivällisyyttä jokaista kehittyvää sielua ja mieltä kohtaan. Clair Bradshaw: Ikuisesti opettaja

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Näkymä piha-alueelle. TOI-opetuksen solu sijaitsee uuden puolen 1.kerroksessa käynti E- ovesta (Paloaseman puolelta )

Näkymä piha-alueelle. TOI-opetuksen solu sijaitsee uuden puolen 1.kerroksessa käynti E- ovesta (Paloaseman puolelta ) TOI-opetus (toiminta-alueittain järjestetävä opetus) osoite :Ratakatu 1, 07960 Loviisa TOI-opetuksen solu sijaitsee uuden puolen 1.kerroksessa käynti E- ovesta (Paloaseman puolelta ) Samassa solussa sijaitsee

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012

Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012 Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012 SISÄLLYSLUETTELO: 1 ARVOPERUSTA... 3 2 TOIMINTA-AJATUS... 3 3 OPPIMISYMPÄRISTÖT... 4 4 TUNTIJAKO... 4 5 ESIOPETUS... 5 6 AIHEKOKONAISUUDET... 5 6.1 MOTORISET

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma Tominta-ajatus ja tavoitteet Tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia heidän kasvatustyössään sekä mahdollistaa vanhempien

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot