1 Taustaa Nykyhetki...3

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Nykyhetki Ututien koulun opetussuunnitelmat EHA2-OPS Arvopohja EHA2-opetus Opetus, kasvatus ja kuntoutus Opetuksen perusta Tavoitteet ja toteutus EHA2-opetuksen tuntimäärät ja toiminta-alueet Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisten toimintojen taidot Kognitiiviset taidot Viikon EHA2-opetuksen työjärjestys Kokonaisopetus Kuntoutus Arviointi Oppilashuolto Koulunkäyntiavustajan päivä EHA2-luokassa Kouluruokailu Koulukuljetus Iltapäivähoito Yhteistyötahot Loppusanat...18 LIITTEET: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Lukuvuosi- ja päättötodistus Lukujärjestykset

2 2 1 TAUSTAA Kotkassa EHA2-opetus on aloitettu Toimelan päivähuoltolan tiloissa jo v Nykyinen toimintakeskus kuului silloin Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitolle. EHA2 opetusta annettiin myös päiväkoti Sateenkaaressa 1987 alkaen. Vuonna 1992 siirryttiin Ututien opetusyksikön tiloihin. Ensimmäisenä vuonna EHA2-oppilailla oli poikkeuksellisesti kaksi hallintokuntaa, Kotkan kaupunki ja Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitto. Siirto kaupungille tapahtui vuonna Ryhmät yhdistyivät Ututien erityiskouluksi Lainsäädännön (L 1368/1996, A117/1997) seurauksena vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten harjaantumisopetus siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta osaksi peruskoulun erityisopetusta. Lainsäädännön taustalla on Suomen perusoikeusuudistus sekä useita kansainvälisiä ohjeita, julistuksia ja kokonaisohjelmia mm. Euroopan neuvostolta ja YK:lta. Ne takaavat vammaisille kouluikäisille tasavertaisia kansalais-, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Opetushallitus on vahvistanut vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua varten Ne täsmentävät v annettuja peruskoulun opetussuunnitelman perusteita, joiden yleisiä ohjeita toteutetaan soveltuvin osin myös EHA2-opetuksessa. Lainsäädännön muutos aiheutti käytännössä Ututien opetusyksikön loppumisen ja kahden uuden luokan siirtymisen Kotkan kaupungin opetus- ja sivistystoimen palvelukeskukselle. Konkreettisesti muuttaminen ei aiheuttanut koulun muutosta, koska olimme jo samassa koulurakennuksessa muiden peruskoululaisten kanssa.

3 3 2 NYKYHETKI Koulussa on tällä hetkellä 14 oppilasta. Syksyllä 2006 opetusryhmät lisääntyvät kolmeen ja oppilas määrä 19. Ututien koulu tarjoaa oppilailleen opetuksen lisäksi päivätoimintaa aamuisin ennen koulun alkamista ja iltapäivisin koulun jälkeen sekä loma-aikoina. Monet oppilaista tarvitsevat henkilökohtaista avustajaa ja muutenkin henkilökuntaa tarvitaan paljon aamu- ja iltapäivähoidon takia. Fysioterapiapalveluita tarjoavia fysioterapeutteja käy koululla joka viikko. Seurakunnan yhteiset aamun avaukset lähentävät myös koululaisia, samoin kuin tutustumiskäynnit. 3 UTUTIEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAT Ututien koulussa on kaksi vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetusryhmää, joissa on yhteensä 12 oppilaspaikkaa. EHA-1 ryhmässä on kahdeksan oppilaspaikkaa. Opetussuunnitelma muodostaa koulun opetustyön suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin perustan. Siitä tulee käydä ilmi opetuksen arvopohja, koulun tehtävä, omaleimaisuus sekä opetusta koskevat rakennepäätökset. Tässä yhteydessä määritellään opetustuntien käyttö opetussuunnitelman eri toiminta-alueilla. Opetussuunnitelmassa päätetään koulun itsearvioinnista ja oppilasarvostelusta ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta. Opetuksessa noudatetaan erityisopetussuunnitelmia (EHA-1 ja EHA-2). Opetusta toteutetaan yksilöllisesti myös TEACCH-ohjelman pohjalta. TEACCH on opetus- ja kuntoutusohjelma autistisille ja muille kommunikaatiovaikeuksista kärsiville lapsille. Koulun päämääränä on saavuttaa jokaisen oppilaan kohdalla mahdollisimman itsenäinen elämä niin, että hän voi kokea itse vaikuttavansa oman elämänsä kulkuun. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) sisältää: kuvauksen oppilaan tämänhetkisestä suoritusten tasosta, vuorovaikutustaidoista, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista erilaisissa oppimisympäristöissä. lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. menetelmälliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. luettelon opetusta tukevista palveluista ja apuvälineistä tiedot palveluiden alkamisajankohdista ja kestosta, sekä palvelujen antajista ja keskinäisestä vastuunjaosta. oppilasarvioinnin kriteerit ja menetelmät, sekä arvioinnin ajoittaminen. Opetussuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.

4 4 3.1 EHA2-OPS Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden peruskoulu kestää 11 vuotta. Oppilas voi suorittaa esiasteen luokan/luokat päiväkodissa tai koulussa 11-vuotinen peruskoulu (PkL 32) KOTI PÄIVÄHOITO / INTEG- RAATIO ERITYISPÄIVÄHOITO esiaste 1 päiväkoti / koulu EHA2 - opetusryhmän maksimikoko on 6 oppilasta esiaste2 päiväkoti/koulu Iltapäivähoito, loma-ajan hoito 1-6 lk:t 7-9 lk:t lisäopetus jatko-opinnot

5 5 3.2 ARVOPOHJA Normalisaatio toimii koulun johtavana periaatteena. Normalisaatio perustuu tasa-arvoon. Se korostaa valinnanvapautta ja oikeutta itse määrätä omaan elämään kuuluvista kysymyksistä. Normalisaatio painottaa yksilöllisyyden kunnioitusta ja oikeutta olla erilainen. Kaikkien kohteleminen mahdollisimman normaalisti. Helppo toteuttaa, kun kysyy itseltään: Kuinka haluaisin minua kohdeltavan? Normaalien olojen luominen Oppilaan iän mukaiset mielenkiinnon kohteet Taidot ja tottumukset mahdollisimman normaaleiksi Opetetaan suoriutumaan mahdollisimman normaalisti niistä toiminnoista, jotka lisäävät sosiaalista hyväksyntää Kyse ei ole normaaliksi tekemisestä. Toinen keskeinen arvo on yksilön voimavaroille perustuva ihmiskäsitys. Oppilasta tuetaan niin, että hänen kykynsä ja voimavaransa kehittyvät ja pääsevät esiin. Oppilaan kykyihin luotetaan, ei tehdä asioita hänen puolestaan, jos se ei ole välttämätöntä. autetaan oppilasta löytämään omat mahdollisuutensa toimia yhteiskunnan jäsenenä ohjataan tuntemaan omat kykynsä erityisillä kiinnostuksen ja osaamisen alueilla Oppilaan arjen mielekkyyttä lisää se, että hänellä on oikeus tehdä työtään kiireettömästi sekä kokea itsensä tärkeäksi ihmiseksi ja osaksi yhteisöä. Omatoimisuuden lisääntyminen lisää tyytyväisyyttä elämässä ja luo onnellisuutta. 4 EHA2-OPETUS Opetus voi olla joko yksilö- tai ryhmäopetusta. Opetus koostuu opettajan ja muun henkilökunnan antamista tunneista. Opettaja vastaa opetuksen kokonaissuunnittelusta ja laatii jokaiselle oppilaalleen yksilölliset opetussuunnitelmat yhteistyössä muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Vanhempien osuus on erittäin tärkeä, koska he tuntevat parhaiten lapsensa ja heillä on annettavana tietoa, jota tarvitaan. Opetuksen ja muun kuntoutuksen yhteen sovittaminen edellyttää runsaasti yhteistyötä. Jo ennen kouluikää tehdyt tutkimukset ja kuntoutukset antavat koululle hyvän pohjan jatkaa omalta osaltaan kasvatus- ja opetustyötä. Yhteistyö lapsen siirtymävaiheissa on erittäin tärkeää kaikille osapuolille. Ala- ja yläkoulun luokat suoritetaan kotikunnan peruskoulussa, ellei perhe toisin halua. Tarvittaessa voidaan miettiä yksilöllisesti laitos- ja sairaalakoulua sekä osittaisia perus- ja laitoskoulun yhdistelmiä. Tässä tulee miettiä etenkin perheen jaksamista.

6 6 5 OPETUS, KASVATUS JA KUNTOUTUS 5.1 OPETUKSEN PERUSTA Opetuksen tavoitteiden asettelussa ja suunnittelussa on aina huomioitava oppilas yksilönä, hänen tarpeensa, kykynsä ja mahdollisuutensa. Oppilaan kehitystason jäsentämisessä voidaan apuna käyttää esim. Piaget:n kehitysteoriaa ja sen neljää kehitysvaihetta. (1) Sensomotorinen vaihe (0-2v.) Lapset organisoivat fyysisen toiminnan skeemojaan, kuten imemistä, tarttumista, osumista ja toimeentulemista lähiympäristönsä kanssa. (2) Esioperationaalinen vaihe(2-7v.) Lapset opettelevat ajattelemaan, käyttämään symboleja ja sisäisiä kuvia. Heidän ajattelunsa on vielä epäsystemaattista ja epäloogista. He kykenevät yhdistämään sulauttamis- ja mukauttamisprosessit symboliseksi systeemiksi, jonka avulla käsitteellinen ajattelu kehittyy. Tämän ikäisten lasten ajattelu on kuitenkin vielä aivan erilaista kuin aikuisten ajattelu. (3) Konkreettis-operaationaalinen vaihe (7-11v.) Lapset kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, mutta vain silloin, kun he voivat käyttää konkreettisia kohteita tai toimintoja. (4) Formaalisten operaatioiden vaihe (11v- aikuisuuteen) Nuoret kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, puhtaasti abstraktisella ja hypoteettisella tasolla. Kehitysvaiheille on ominaista, että ne ilmaantuvat aina samassa järjestyksessä. Se ikä, jossa ne ilmaantuvat saattaa vaihdella eri yksilöillä älykkyydestä tai sosiaalisesta ympäristöstä riippuen. Jokaisella vaiheella on myös oma luonteenomainen kokonaisrakenteensa, joilla tärkeimmät käyttäytymismuodot ja reaktiot voidaan selittää. Nämä kokonaisrakenteet ovat integratiivisia, eikä niiden muodostumisjärjestystä voida muuttaa Jokainen niistä on tulosta edellisestä, jonka se yhdistää alirakenteeksi ja jokainen niistä valmistaa seuraavaa yhdistyen siihen ennemmin tai myöhemmin. Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat ovat pääosin sensomotorista kautta vastaavien taitojen tasolla, osittain myös esioperationaalisen kauden toimintojen tasolla. Oppilaan valmiudet ja perustaidot saattavat toimintojen eri osa-alueilla vaihdella suuresti esim. kielelliset taidot - motoriset taidot. Myös oppilaan monivammaisuus ja sairaudet vaikuttavat suoritusprofiilin kokonaiskuvaan. Vain oikeatasoinen opetus (erilaiset apuvälineet) auttavat oppilasta oppimaan ja kohottavat hänen itsetuntoaan ja myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin. Opetuksessa tulee ottaa huomioon etenkin jokaisen yksilölliset vahvuudet. On tärkeää, että oppilas saa mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia.

7 7 5.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS OMAN KEHON HAHMOTTAMINEN, MYÖNTEINEN MI- NÄKUVA OPPILAAN JA YMPÄRISTÖN VÄLISEN VUO- ROVAIKUTUKSEN EDISTÄMINEN TAVOITTEET OMATOIMISUU- DEN LISÄÄMINEN, OPPILAAN MAH- DOLLISUUKSIEN LÖYTÄMINEN OPPILAAN YKSI- LÖLLISTEN TA- VOITTEIDEN LAA- TIMINEN, SEURAN- TA JA ARVIOINTI YHTEISTYÖ VAN- HEMPIEN, OPETUS- TOIMEN, SOSIAALI- TOIMEN, TERVEYDEN -HUOLLON YM. YH- TEISTYÖKUMPPA- NEIDEN KANSSA TOTEUTUS KOKONAISVALTAINEN OPETUS: YKSILÖLLINEN ERIYTETTY RYHMÄSSÄ TAPAH- TUVA KOKEMUKSEN KAUT- TA AIHEKOKONAISUU- DET, TEEMAT IÄNMUKAINEN

8 8 5.3 EHA2-OPETUKSEN TUNTIMÄÄRÄT JA TOIMINTA-ALUEET TOIMINTA-ALUEET Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat taidot Kognitiiviset taidot TUNNIT YHTEENSÄ PKA 21 Esiaste 1 ja 2. 19h/ viikko. Luokat h/ viikko. Luokat h/ viikko. EHA2-opetusta toteutetaan kokonaisopetuksena toiminta-alueittain, aihepiireittäin ja teemoittain jne.. Toiminta-alueet sisältävät useita osa-alueita. Kunkin toimintaalueen taitojen kehittyminen on tiiviissä yhteydessä muiden osa-alueiden kehittymiseen MOTORISET TAIDOT Motoristen taitojen oppimisen tarkoituksena on vahvistaa oppilaan kehon kaavaa sekä edistää hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Liikunta- ja monivammaisen oppilaan ongelmat ovat moninkertaiset. Lisävammat heijastuvat useimmiten lapsen koko kehitykseen. Osa-alueet: kehon tuntemus karkeamotoriikka hienomotoriikka tasapaino ja koordinaatio kestävyys ja lihasvoima puhe-elinten motoriikka kehon rytmi silmän ja käden koordinaatio Motorinen kehitys alkaa jo sikiökaudella. Se on hermoston, luuston, lihaksiston ja aistien kehityksen yhteistulosta. Kehittymisessä on havaittavissa kolme keskeistä kehityssuuntaa: kehitys etenee päästä jalkoihin. kehon keskeltä sen ääriosiin. kokonaisvaltaisista reaktioista eriytyneisiin toimintoihin.

9 KIELI JA KOMMUNIKAATIO Keskeisimpiä tavoitteita kommunikaatiotaitojen oppimisessa ovat orientoitumisreaktion muodostuminen, erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tuottamisessa käytetään puhuttua kieltä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Keskeinen tavoite on myöskin itsensä, elämysten ja kokemusten ilmaiseminen. Osa-alueita: puhe-elinten motoriikka orientoitumisreaktion muodostuminen ilmaisujen ymmärtäminen itsensä ilmaiseminen kuuleminen ei-kielellinen ilmaisu nimeäminen sanavarasto/puhuminen kirjoitettu kieli ajattelu PECS-kansio (kommunikointi väline) On huomattava, että näiltä osa-alueilta jokaiselle oppilaalle mietitään yksilölliset tavoitteet. Nämä tavoitteet ja niiden saavuttaminen ilmenevät oppilaan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Kielellä on useanlaisia vaikutuksia lapsen henkiseen kehitykseen. Se auttaa jäsentämään omia havaintoja ja kokemuksia ja lisää mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Se auttaa lasta viestimään tarpeistaan, toiveistaan, omasta minästään ja lisää mahdollisuutta vaikuttaa muihin (EHA2-opetussuunnitelma). Useilla oppilailla on kommunikaatio-ongelmia, jotka ilmenevät vaikeuksina vuorovaikutuksessa sekä käyttäytymisessä SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Osa-alueita: vuorovaikutustaidot (mm. katsekontakti ja tilanteisiin liittyvien merkittävien vihjeiden havaitseminen ja niihin reagoiminen) tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen itsehallintataidot (mm. valintojen tekeminen ja oma-aloitteisuus) ympäristön normit Vaikeimmin kehitysvammaisilla oppilailla on usein vaikeuksia luoda suhteita samanikäisten kanssa. Aikuisiin heidän on usein helpompi saada kontakteja. Minäkuvan pohjaksi lapsen on opittava tiedostamaan omat tarpeensa ja tunteensa.

10 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua elinympäristönsä päivittäisiin toimintoihin niin, että virikkeinen ympäristö sekä motivoiva ja aktiivinen vuorovaikutus mahdollistaa persoonallisen kasvun. Päivittäisten taitojen oppimisen tarkoituksena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista niin, että hän kehittyy mahdollisimman omatoimiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Osa-alueita: ruokailu siisteyskasvatus pukeminen itsestä huolehtiminen asuminen kotona/hoitokodissa vapaa-aika työskentelyvalmiudet terveys ja turvallisuus Itsenäistämisopetuksen tavoitteena on tehdä oppilas tietoiseksi omista tarpeistaan ja kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä mahdollisimman omatoimisesti omassa ympäristössään. Jokaisen on sitouduttava antamaan oppilaalle mahdollisuus harjoittaa taitojaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Oppilasta avustetaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen KOGNITIIVISET TAIDOT Oppimisen tavoitteena on kognitiivisten taitojen kehittyminen niin, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseksi. Oppimisprosessissa keskeistä on jäljittelytaitojen kehittyminen sekä mallista oppiminen. Osa-alueita: aistien stimulaatio visuaalinen tavoittelu ja objektin pysyvyys ongelmien ratkaisu kielellinen jäljittely motorinen jäljittely syy - seuraus -suhde esineen paikallistaminen ja avaruudelliset suhteet toimintojen kehittyminen suhteessa esineeseen leikki toiminnallinen oppimiskyky

11 VIIKON EHA2-OPETUKSEN TYÖJÄRJESTYS Raameiltaan samanlaisena pysyvä työjärjestyksen runko (ks. Liitteet) ja siihen yhdistetyt esineet tai PCS -kuvat ovat oppilaille apuväline päivän hahmottamisessa. Samalla se luo turvallisuutta ja varmuutta oppia ennakoimaan tulevaa. Yksilölliset tehtävät suoritetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman pohjalta eri toiminta-alueiden tavoitteet huomioiden. Vaihtoehtoiset kommunikaatiot ovat tärkeitä EHA2-oppilailla, koska he ovat useimmiten puhumattomia. Liikunnassa tutustutaan erilaisiin peleihin painisalilla, opetellaan toimimaan ryhmässä ja nauttimaan liikunnan iloista. Uiminen on yksi osa liikuntaa. Kotitaloudessa harjoitellaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja erilaisten mittojen ja painojen merkitystä ruuan valmistamisessa. Leipominen on tietysti yksi tärkeä osa keittiötöitä. Siivoaminen ja järjestyksen ylläpitäminen keittiössä on myös tärkeää oppia. Ongelmanratkaisu on usein vaikeaa, joten sitä harjoitellaan erilaisissa päivätoiminnoissa. Tavoitteena on myös kehittää tietotekniikan käyttöä oppilaiden opetuksessa. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään sopivat apuvälineet, jotta hän pystyisi käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä. Yhteistyötä vanhempien kanssa pyritään tehostamaan järjestämällä oppilaskohtaisia opetussuunnitelmapalavereja. Näin opetuksen tavoitteita ja painotuksia voidaan miettiä yhdessä. Palaveriajat sovitaan joustavasti vanhempien työaikojen mukaan. 5.5 KOKONAISOPETUS Opetuksen toiminta-alueiden tavoitteet muodostavat kokonaisuuden. Kuhunkin osatavoitteeseen pyrittäessä on välttämätöntä ottaa huomioon sen yhteys ja vaikutus muiden osatavoitteiden oppimiseen ja taitojen hallintaan. Jokaisen yksittäisen taidon harjaannuttamisella vaikutetaan kokonaiskehitykseen. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisopetuksena. Esimerkkejä 1. Vuodenaikojen vaihtelu Liikuntatunneilla tehdään kävelylenkkejä lähiympäristössä. Lenkin aikana huomioidaan säätila ja katsellaan miten puiden lehdet ovat muuttaneet väriään. Voidaan kerätä luonnosta materiaalia, jota hyödynnetään kuvaamataidon tunneilla. Kotitaloustunnilla puhutaan sadonkorjuusta ja mietitään, miten esimerkiksi marjat saataisiin säilymään talven varalle. Musiikkitunnilla kuunnellaan syyslauluja tai haetaan soittamalla syksyn tunnelmaa. 2. Yhteiset juhla-ateriat Yhteiset juhla-ateriat ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia, jotka lähentävät sekä oppilaita että henkilökuntaa. Esimerkiksi jouluateriaa on usein edeltänyt kirkossa käynti ja aterian jälkeen on jatkettu yhdessäoloa pitkälle iltapäivään. Oppilailla on ollut tilaisuus olla niidenkin koulukavereiden lähellä, joita ei muuten näe paljoakaan. Sosiaalisten taitojen lisäksi opitaan esimerkiksi kommunikaatiotaitoja (omien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu) käytännön taitoja (pöytäliinojen silitys, pöydän kattaminen) kognitiivisia taitoja (kuhunkin juhlapyhään liittyvät asiat)

12 3. Matematiikka Mitataan ja punnitaan, tehdään erilaisia kokeiluja. Lasketaan pieniä yhteen- ja vähennyslaskuja kuvien ja esineiden avulla. Harjoittelu jatkuu monissa käytännön tilanteissa. Tutustutaan rahaan ja sen käyttöön. Käydään ostoksilla, jotta ymmärretään rahan arvo. Käsitteet ei mitään, vähän ja paljon tulevat vähitellen tutuiksi. Matematiikka on yksi esimerkki kognitiivisten eli tiedollisten taitojen osa-alueelta. Tiedollisten taitojen oppimista edistävät myös liikunnalliset ja musiikkiin liittyvät harjoitukset, joiden avulla oppilas kehittyy ympäristön havainnoinnissa ja ongelmanratkaisussa. Liikuntatunneilla harjoitellaan erilaisia käsitteitä (yläpuolella, alapuolella jne.). Tietyn tyyppisen musiikin on todettu aktivoivan aivopuoliskojamme ja helpottavan siten oppimista. Myös opetuskinesiologisia harjoituksia eli ns. aivojumppaa tehdään tässä tarkoituksessa KUNTOUTUS Kasvatus, opetus sekä kasvatuksellinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus muodostavat kokonaisuuden. Niiden yhteensovittaminen edellyttää opetus- ja sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon yhteistyötä ja keskinäistä tiedonvälitystä. Opetukseen ja kuntoutukseen sisältyviä toimintoja ja tehtäviä toteutetaan koulussa, kotona, vapaa-ajan harrastuksissa ja muissa päivittäisissä elämäntilanteissa. Oppilaiden kuntoutus- ja muut henkilökohtaiset ohjaus- ja tukipalvelut jäävät edelleen kunnan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Oppilaan tarpeet määräävät kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen sisällön Vanhemmat mukana suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan Opettajat, avustajat, terapeutit ym. yhteistyökumppanit mukana Oppilaan erityisjärjestelyt huomioitava

13 ARVIOINTI Arviointi muodostuu usean osa-alueen kokonaisuudesta ja on jatkuva prosessi. OPPILASARVIOIN- TI OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN JA HOJKS.N ARVIOINTI KODIN JA YHTEISTYÖ- KUMPPANEIDEN ARVI- OINTI KOULUN OPETUS- JA KASVATUSTYÖSTÄ OPETTAJAN, KOULUN- KÄYNTIAVUSTAJIEN JA MUUN HENKILÖKUNNAN ITSEARVIOINTI Oppilasarvioinnin tärkein tavoite on tukea ja kannustaa oppilasta, saada hänet tuntemaan oppimisen riemua ja sitä kautta avata väyliä uusille alueille. Oppilasarviointi toimii myös tiedottamisen välineenä koteihin ja esim. kuntoutus- ja hoitohenkilöstölle. Oppilasarviointia suoritetaan päivittäin luonnollisissa tilanteissa, mutta asiat kirjataan 1-2 kertaa lukuvuodessa HOJKS:n laadinnan ja toteutumisen seurannan yhteydessä. Lukukausien päättyessä oppilaan vanhemmille annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä. Siinä kuvataan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, itsenäistymistä ja työskentelytottumuksia.. Vanhempien ja yhteistyökumppaneiden arvioinnille koulu on aina avoin. Koulun ja kodin näkemykset saattavat poiketa toisistaan. Keskustelulla voidaan kuitenkin löytää yhteiset päämäärät. Tarkoituksena on löytää yhteiset tavoitteet ja keinot päästä tavoitteisiin. Opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään vuosittain mm. työsuunnitelman valmistamisen yhteydessä ja keväällä lukuvuoden työn arviointien yhteydessä. Käytännössä opetuksen arviointi- ja kehittämistyö on jatkuvaa.

14 14 6 OPPILASHUOLTO Riittävä fyysinen ja psyykkinen oppilashuoltotyö on välttämätön osa EHA2-oppilaan koulunkäynnin onnistumisessa. Oppilashuoltotyössä huomioidaan kunkin oppilaan yksilölliset erityistarpeet. Koulun oppilashuollon lisäksi oppilaalla voi olla puhe-, fysio- tai toimintaterapiapalveluita. Lisäksi osa oppilaista käy tutkimus- ja kuntoutusjaksoilla Kymenlaakson keskussairaalassa, kuntoutuskeskuksessa (Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit) tai Lastenlinnan sairaalassa. Opettajan lisäksi EHA2-luokassa tarvitaan ohjaajia, joilla on hoidollinen koulutus (kehitysvammahoitaja/ohjaaja), koulunkäyntiavustajia tai henkilökohtaisia avustajia. Parhaiten oppilaat hyötyvät yksilöopetuksesta. Useimmat oppilaat tarvitsevat oman avustajan. Päivätoiminta vaatii myös henkilökuntaa. Oppilastyöryhmään kuuluu koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, rehtori ja opettaja. Vanhempia kutsutaan mukaan aina tarpeen vaatiessa. Kokoontuminen vähintään kahdesti lukukaudessa. 6.1 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PÄIVÄ EHA2-LUOKASSA Koulunkäyntiavustajan päivittäinen työaika (8h/pv) sijoittuu aikavälille Osa koululaisista tarvitsee aamu- sekä iltapäivähoitoa, mistä johtuen avustajien työ ei rajoitu pelkästään kouluaikaan. Päivä alkaa koululaisten aamuhoidolla. Oppilaat otetaan vastaan ja autetaan tarvittaessa riisumisessa. Aamupalan jälkeen on vuorossa WC-asiat ja erilaista vapaa-ajan toimintaa. Luokkahuoneen järjestelytehtävät kuuluvat myös työhön. Osa oppilaista tulee kouluun hieman ennen oppituntien alkua. Oppitunneilla avustajat osallistuvat opetustyöhön opettajan antamien ohjeiden mukaan. Tarvittaessa osallistutaan fysioterapeuttien avustamiseen. Opetukseen kuuluvat myös käynnit parturissa, hammaslääkärissä, kaupassa, uimassa ym. joihin avustajat myös osallistuvat. Avustajien tehtävänä päivittäin on ohjata oppilaita suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti omien kykyjensä mukaan tehtävistään. Päivät ovat vaihtelevia riippuen esim. oppilaiden vireystasosta. Oppitunneilla ei aina voi toimia suunnitelmien mukaan, vaan joudutaan vaihtamaan toimintastrategiaa. Koulunkäyntiavustajan päivä jatkuu oppituntien päätyttyä iltapäivätoiminnan puitteissa. Tänä aikana tehdään myös tarvittavat valmistelut seuraavaa koulupäivää varten.

15 KOULURUOKAILU Ruokailu on keskeinen oppimistilanne. Tavoitteet ovat sekä sosiaalisia, kommunikaatioon liittyviä, että päivittäistaitojen harjaantumisen kannalta olennaisia. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen ruokailu ja itsestä huolehtiminen siten kuin se on mahdollista. Kouluruokailuun sisältyy myös terveyskasvatuksellinen näkökulma eli opitaan syömään terveellisesti ja maistamaan erilaisia ruokia. Samalla opitaan myös, kuinka paljon ruokaa voi ottaa. Sosiaaliset taidot: Kouluruokailussa oppilaat harjoittelevat käyttäytymään ja oppivat pöytätapoja. Henkilökunta antaa oikean mallin omalla toiminnallaan eli työpaikkaruokailu on esimerkkiruokailu (mm. oman vuoron odottaminen, siistit ruokailutavat, kiittäminen ). Mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan ruokailua eri paikoissa, esim. kahvilassa, ravintolassa tai retkellä. Ruokailu on sosiaalinen tilanne ja siihen liittyvien tapojen hallitseminen lisää sosiaalista hyväksyntää. Kommunikaatiotaidot: Ruokailussa harjoitellaan valintojen tekemistä PECS-kansiota käyttäen. Oppilaalle tarkoituksenmukainen kommunikaatiokeino takaa mahdollisuuden kertoa, mitä haluaa juoda/syödä. Ruokailusta tehdään tuttu ja turvallinen tapahtuma strukturoimalla eri vaiheet niin, että oppilaan on helppo seurata, mitä tapahtuu nyt ja mitä seuraavaksi. Henkilökunta sitoutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä niin, että oppilas tietää aina mitä häneltä odotetaan. PT-taidot: Oppilaan mahdollisuudet ja yksilölliset kyvyt huomioon ottaen harjoitellaan osallistumaan ruokailuun liittyviin askareisiin (mm. ruokakärryjen täyttäminen ja tuominen luokkaan, pöydän kattaminen, oman ruuan annostelu ja pöydän pyyhkiminen). Oppilasta ohjataan suoriutumaan askareistaan mahdollisimman itsenäisesti ja vältetään liiallista auttamista. Aistit: Ruokailuun liittyvät olennaisena osana myös maku- ja hajuaistimukset. Oppilasta ohjataan tunnistamaan eri ruoka-aineita ja keskustellaan yhdessä, miltä ruoka maistui (hyvää, pahaa, suolaista, makeaa jne.) ja onko ruoka kuumaa/ kylmää tms. Samalla voidaan ohjata valitsemaan omia mieliruokia ja toisaalta maistamaan vähän kaikkea. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edellytetään koulun ja kodin yhteistyötä sekä henkilökunnan sitoutumista!

16 KOULUKULJETUS Koulukuljetus järjestetään erilliskuljetuksina. Ututien koulun oppilaille tämän perusteena on terveydentila. Invataksit kuljettavat oppilaat kotiovelta koululle. Koulukuljetus on perheille maksuton. Aikatauluissa huomioidaan perheiden työaika. Käytämme ula-takseja Loviisan ja Pyhtään kanssa kuljetuksessa. Kuljetuksia on jouduttu muuttamaan usein. Niissä ei olla aina riittävästi otettu huomioon oppilaan näkökulmaa. Muutokset saattavat aiheuttaa vammaisille oppilaille turvattomuutta ja epävarmuutta. Monet muutokset ovat lähtöisin opetus- ja sivistystoimen säästökokeiluista. V alkoi koulukuljetusketju toimia kotkan alueella, johon myös meidän koululaiset pääsivät mukaan. 6.4 ILTAPÄIVÄHOITO Päivätoimintaa (päivähoitoa) järjestetään koulussamme aamuisin klo , iltapäivisin ja koulujen loma-aikoina, jolloin myös muiden erityiskoulujen oppilaat voivat tarvittaessa tulla hoitoon. Päivätoiminta järjestetään samoissa tiloissa kuin koulutunnit. Järjestely ei ole paras mahdollinen lomahoidossa. Päivätoiminnan tavoitteet ovat samat kuin koulun/oppilaan opetussuunnitelmassa. Pääpaino on päivittäisissä toiminnoissa: riisuminen/ pukeutuminen, ruokailu ja WC-asiat. Vapaa-aikana oppilailla on mahdollisuus pelata erilaisia pelejä, kuunnella musiikkia, pelata tietokoneella, piirtää yms. oman valintansa mukaan. Loma-aikoina noudatetaan koulupäivien kaltaista päiväjärjestystä, tosin vapaammassa muodossa kuin kouluaikana. Mahdollisuuksien mukaan yritetään järjestää erilaisia retkiä. Henkilökunta pyrkii tekemään tietyt järjestelyt, esim. seuraavan päivän tuntien materiaalit valmiiksi, päivätoiminnan aikana. Lomilla tehdään siivoustöitä: pestään jumppamatot, säkkituolit jne.. Koulun oma henkilökunta yrittää pitää ylityövapaita tai osan vuosilomistaan koulun lomaaikoina, jolloin muiden erityiskoulujen avustajia on tarvittaessa käytettävissä.

17 YHTEISTYÖTAHOT Yhteistyötä tehdään ja erilaisia verkostoja kehitetään helpottamaan yhteydenottoja mm. seuraaviin tahoihin vanhemmat koulukuljetushenkilöstö fysioterapeutti puheterapeutti sosiaalitoimi terveydenhuolto (terveydenhoitaja, hammashoitaja, koululääkäri jne.) seurakunta eri oppilaitokset kirjasto Kotkan toimintakeskus Kotkan hoitokodit vammaispalvelu kotipalvelu päivähoito Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit

18 18 7 LOPPUSANAT Opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamisen kannalta. Lähtökohtana on jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus ja arvokkuus. Koulun tehtävänä on huolehtia opetuksesta ja kasvatuksesta. Ututien koululla oppilas kohdataan yksilöllisesti, hänen persoonallisuutensa huomioon ottaen. Kokonaisuuden huomioiva, joustava ryhmätyö ja yhteistyö vanhempien sekä muiden sidosryhmien kesken tekee opetuksesta laadukasta. Tulevaisuus tuo koululle uusia haasteita, joihin pyrimme yhteistyössä vastaamaan parhain päin. Lopuksi on kysyttävä, mihin me koulutamme tulevaisuudessa vaikeimmin vammaiset oppilaamme? Saavatko he jatko-opetus paikkoja Kotkasta? Mistä heille löytyy työpaikka koulun jälkeen, olisiko aika saada lisää paikkoja toimintakeskukseen? Löytyykö vaikeimmin vammaiselle asuntola paikkaa, kun kodin voimavarat loppuvat? Jäävätkö he kotiin vai löytyykö heille toimintaa? Toivottavasti laitoshoito ei ole ainoa ratkaisu heidän kohdallaan! Positiivisesti ajatellen toivomme, että jokaiselle löytyy omia kykyjä vastaava paikka koulun loputtua, jotta hän voisi käyttää oppimiaan taitoja hyödyksi yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Muista, että oppilaasi kehittyvät jatkuvasti. Yritä osoittaa kärsivällisyyttä jokaista kehittyvää sielua ja mieltä kohtaan. Clair Bradshaw: Ikuisesti opettaja