1 Taustaa Nykyhetki...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Taustaa...2. 2 Nykyhetki...3"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Nykyhetki Ututien koulun opetussuunnitelmat EHA2-OPS Arvopohja EHA2-opetus Opetus, kasvatus ja kuntoutus Opetuksen perusta Tavoitteet ja toteutus EHA2-opetuksen tuntimäärät ja toiminta-alueet Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisten toimintojen taidot Kognitiiviset taidot Viikon EHA2-opetuksen työjärjestys Kokonaisopetus Kuntoutus Arviointi Oppilashuolto Koulunkäyntiavustajan päivä EHA2-luokassa Kouluruokailu Koulukuljetus Iltapäivähoito Yhteistyötahot Loppusanat...18 LIITTEET: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Lukuvuosi- ja päättötodistus Lukujärjestykset

2 2 1 TAUSTAA Kotkassa EHA2-opetus on aloitettu Toimelan päivähuoltolan tiloissa jo v Nykyinen toimintakeskus kuului silloin Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitolle. EHA2 opetusta annettiin myös päiväkoti Sateenkaaressa 1987 alkaen. Vuonna 1992 siirryttiin Ututien opetusyksikön tiloihin. Ensimmäisenä vuonna EHA2-oppilailla oli poikkeuksellisesti kaksi hallintokuntaa, Kotkan kaupunki ja Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitto. Siirto kaupungille tapahtui vuonna Ryhmät yhdistyivät Ututien erityiskouluksi Lainsäädännön (L 1368/1996, A117/1997) seurauksena vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten harjaantumisopetus siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta osaksi peruskoulun erityisopetusta. Lainsäädännön taustalla on Suomen perusoikeusuudistus sekä useita kansainvälisiä ohjeita, julistuksia ja kokonaisohjelmia mm. Euroopan neuvostolta ja YK:lta. Ne takaavat vammaisille kouluikäisille tasavertaisia kansalais-, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Opetushallitus on vahvistanut vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua varten Ne täsmentävät v annettuja peruskoulun opetussuunnitelman perusteita, joiden yleisiä ohjeita toteutetaan soveltuvin osin myös EHA2-opetuksessa. Lainsäädännön muutos aiheutti käytännössä Ututien opetusyksikön loppumisen ja kahden uuden luokan siirtymisen Kotkan kaupungin opetus- ja sivistystoimen palvelukeskukselle. Konkreettisesti muuttaminen ei aiheuttanut koulun muutosta, koska olimme jo samassa koulurakennuksessa muiden peruskoululaisten kanssa.

3 3 2 NYKYHETKI Koulussa on tällä hetkellä 14 oppilasta. Syksyllä 2006 opetusryhmät lisääntyvät kolmeen ja oppilas määrä 19. Ututien koulu tarjoaa oppilailleen opetuksen lisäksi päivätoimintaa aamuisin ennen koulun alkamista ja iltapäivisin koulun jälkeen sekä loma-aikoina. Monet oppilaista tarvitsevat henkilökohtaista avustajaa ja muutenkin henkilökuntaa tarvitaan paljon aamu- ja iltapäivähoidon takia. Fysioterapiapalveluita tarjoavia fysioterapeutteja käy koululla joka viikko. Seurakunnan yhteiset aamun avaukset lähentävät myös koululaisia, samoin kuin tutustumiskäynnit. 3 UTUTIEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAT Ututien koulussa on kaksi vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetusryhmää, joissa on yhteensä 12 oppilaspaikkaa. EHA-1 ryhmässä on kahdeksan oppilaspaikkaa. Opetussuunnitelma muodostaa koulun opetustyön suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin perustan. Siitä tulee käydä ilmi opetuksen arvopohja, koulun tehtävä, omaleimaisuus sekä opetusta koskevat rakennepäätökset. Tässä yhteydessä määritellään opetustuntien käyttö opetussuunnitelman eri toiminta-alueilla. Opetussuunnitelmassa päätetään koulun itsearvioinnista ja oppilasarvostelusta ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta. Opetuksessa noudatetaan erityisopetussuunnitelmia (EHA-1 ja EHA-2). Opetusta toteutetaan yksilöllisesti myös TEACCH-ohjelman pohjalta. TEACCH on opetus- ja kuntoutusohjelma autistisille ja muille kommunikaatiovaikeuksista kärsiville lapsille. Koulun päämääränä on saavuttaa jokaisen oppilaan kohdalla mahdollisimman itsenäinen elämä niin, että hän voi kokea itse vaikuttavansa oman elämänsä kulkuun. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) sisältää: kuvauksen oppilaan tämänhetkisestä suoritusten tasosta, vuorovaikutustaidoista, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista erilaisissa oppimisympäristöissä. lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. menetelmälliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. luettelon opetusta tukevista palveluista ja apuvälineistä tiedot palveluiden alkamisajankohdista ja kestosta, sekä palvelujen antajista ja keskinäisestä vastuunjaosta. oppilasarvioinnin kriteerit ja menetelmät, sekä arvioinnin ajoittaminen. Opetussuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.

4 4 3.1 EHA2-OPS Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden peruskoulu kestää 11 vuotta. Oppilas voi suorittaa esiasteen luokan/luokat päiväkodissa tai koulussa 11-vuotinen peruskoulu (PkL 32) KOTI PÄIVÄHOITO / INTEG- RAATIO ERITYISPÄIVÄHOITO esiaste 1 päiväkoti / koulu EHA2 - opetusryhmän maksimikoko on 6 oppilasta esiaste2 päiväkoti/koulu Iltapäivähoito, loma-ajan hoito 1-6 lk:t 7-9 lk:t lisäopetus jatko-opinnot

5 5 3.2 ARVOPOHJA Normalisaatio toimii koulun johtavana periaatteena. Normalisaatio perustuu tasa-arvoon. Se korostaa valinnanvapautta ja oikeutta itse määrätä omaan elämään kuuluvista kysymyksistä. Normalisaatio painottaa yksilöllisyyden kunnioitusta ja oikeutta olla erilainen. Kaikkien kohteleminen mahdollisimman normaalisti. Helppo toteuttaa, kun kysyy itseltään: Kuinka haluaisin minua kohdeltavan? Normaalien olojen luominen Oppilaan iän mukaiset mielenkiinnon kohteet Taidot ja tottumukset mahdollisimman normaaleiksi Opetetaan suoriutumaan mahdollisimman normaalisti niistä toiminnoista, jotka lisäävät sosiaalista hyväksyntää Kyse ei ole normaaliksi tekemisestä. Toinen keskeinen arvo on yksilön voimavaroille perustuva ihmiskäsitys. Oppilasta tuetaan niin, että hänen kykynsä ja voimavaransa kehittyvät ja pääsevät esiin. Oppilaan kykyihin luotetaan, ei tehdä asioita hänen puolestaan, jos se ei ole välttämätöntä. autetaan oppilasta löytämään omat mahdollisuutensa toimia yhteiskunnan jäsenenä ohjataan tuntemaan omat kykynsä erityisillä kiinnostuksen ja osaamisen alueilla Oppilaan arjen mielekkyyttä lisää se, että hänellä on oikeus tehdä työtään kiireettömästi sekä kokea itsensä tärkeäksi ihmiseksi ja osaksi yhteisöä. Omatoimisuuden lisääntyminen lisää tyytyväisyyttä elämässä ja luo onnellisuutta. 4 EHA2-OPETUS Opetus voi olla joko yksilö- tai ryhmäopetusta. Opetus koostuu opettajan ja muun henkilökunnan antamista tunneista. Opettaja vastaa opetuksen kokonaissuunnittelusta ja laatii jokaiselle oppilaalleen yksilölliset opetussuunnitelmat yhteistyössä muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Vanhempien osuus on erittäin tärkeä, koska he tuntevat parhaiten lapsensa ja heillä on annettavana tietoa, jota tarvitaan. Opetuksen ja muun kuntoutuksen yhteen sovittaminen edellyttää runsaasti yhteistyötä. Jo ennen kouluikää tehdyt tutkimukset ja kuntoutukset antavat koululle hyvän pohjan jatkaa omalta osaltaan kasvatus- ja opetustyötä. Yhteistyö lapsen siirtymävaiheissa on erittäin tärkeää kaikille osapuolille. Ala- ja yläkoulun luokat suoritetaan kotikunnan peruskoulussa, ellei perhe toisin halua. Tarvittaessa voidaan miettiä yksilöllisesti laitos- ja sairaalakoulua sekä osittaisia perus- ja laitoskoulun yhdistelmiä. Tässä tulee miettiä etenkin perheen jaksamista.

6 6 5 OPETUS, KASVATUS JA KUNTOUTUS 5.1 OPETUKSEN PERUSTA Opetuksen tavoitteiden asettelussa ja suunnittelussa on aina huomioitava oppilas yksilönä, hänen tarpeensa, kykynsä ja mahdollisuutensa. Oppilaan kehitystason jäsentämisessä voidaan apuna käyttää esim. Piaget:n kehitysteoriaa ja sen neljää kehitysvaihetta. (1) Sensomotorinen vaihe (0-2v.) Lapset organisoivat fyysisen toiminnan skeemojaan, kuten imemistä, tarttumista, osumista ja toimeentulemista lähiympäristönsä kanssa. (2) Esioperationaalinen vaihe(2-7v.) Lapset opettelevat ajattelemaan, käyttämään symboleja ja sisäisiä kuvia. Heidän ajattelunsa on vielä epäsystemaattista ja epäloogista. He kykenevät yhdistämään sulauttamis- ja mukauttamisprosessit symboliseksi systeemiksi, jonka avulla käsitteellinen ajattelu kehittyy. Tämän ikäisten lasten ajattelu on kuitenkin vielä aivan erilaista kuin aikuisten ajattelu. (3) Konkreettis-operaationaalinen vaihe (7-11v.) Lapset kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, mutta vain silloin, kun he voivat käyttää konkreettisia kohteita tai toimintoja. (4) Formaalisten operaatioiden vaihe (11v- aikuisuuteen) Nuoret kehittävät kykyään ajatella systemaattisesti, puhtaasti abstraktisella ja hypoteettisella tasolla. Kehitysvaiheille on ominaista, että ne ilmaantuvat aina samassa järjestyksessä. Se ikä, jossa ne ilmaantuvat saattaa vaihdella eri yksilöillä älykkyydestä tai sosiaalisesta ympäristöstä riippuen. Jokaisella vaiheella on myös oma luonteenomainen kokonaisrakenteensa, joilla tärkeimmät käyttäytymismuodot ja reaktiot voidaan selittää. Nämä kokonaisrakenteet ovat integratiivisia, eikä niiden muodostumisjärjestystä voida muuttaa Jokainen niistä on tulosta edellisestä, jonka se yhdistää alirakenteeksi ja jokainen niistä valmistaa seuraavaa yhdistyen siihen ennemmin tai myöhemmin. Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat ovat pääosin sensomotorista kautta vastaavien taitojen tasolla, osittain myös esioperationaalisen kauden toimintojen tasolla. Oppilaan valmiudet ja perustaidot saattavat toimintojen eri osa-alueilla vaihdella suuresti esim. kielelliset taidot - motoriset taidot. Myös oppilaan monivammaisuus ja sairaudet vaikuttavat suoritusprofiilin kokonaiskuvaan. Vain oikeatasoinen opetus (erilaiset apuvälineet) auttavat oppilasta oppimaan ja kohottavat hänen itsetuntoaan ja myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin. Opetuksessa tulee ottaa huomioon etenkin jokaisen yksilölliset vahvuudet. On tärkeää, että oppilas saa mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia.

7 7 5.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS OMAN KEHON HAHMOTTAMINEN, MYÖNTEINEN MI- NÄKUVA OPPILAAN JA YMPÄRISTÖN VÄLISEN VUO- ROVAIKUTUKSEN EDISTÄMINEN TAVOITTEET OMATOIMISUU- DEN LISÄÄMINEN, OPPILAAN MAH- DOLLISUUKSIEN LÖYTÄMINEN OPPILAAN YKSI- LÖLLISTEN TA- VOITTEIDEN LAA- TIMINEN, SEURAN- TA JA ARVIOINTI YHTEISTYÖ VAN- HEMPIEN, OPETUS- TOIMEN, SOSIAALI- TOIMEN, TERVEYDEN -HUOLLON YM. YH- TEISTYÖKUMPPA- NEIDEN KANSSA TOTEUTUS KOKONAISVALTAINEN OPETUS: YKSILÖLLINEN ERIYTETTY RYHMÄSSÄ TAPAH- TUVA KOKEMUKSEN KAUT- TA AIHEKOKONAISUU- DET, TEEMAT IÄNMUKAINEN

8 8 5.3 EHA2-OPETUKSEN TUNTIMÄÄRÄT JA TOIMINTA-ALUEET TOIMINTA-ALUEET Motoriset taidot Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat taidot Kognitiiviset taidot TUNNIT YHTEENSÄ PKA 21 Esiaste 1 ja 2. 19h/ viikko. Luokat h/ viikko. Luokat h/ viikko. EHA2-opetusta toteutetaan kokonaisopetuksena toiminta-alueittain, aihepiireittäin ja teemoittain jne.. Toiminta-alueet sisältävät useita osa-alueita. Kunkin toimintaalueen taitojen kehittyminen on tiiviissä yhteydessä muiden osa-alueiden kehittymiseen MOTORISET TAIDOT Motoristen taitojen oppimisen tarkoituksena on vahvistaa oppilaan kehon kaavaa sekä edistää hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Liikunta- ja monivammaisen oppilaan ongelmat ovat moninkertaiset. Lisävammat heijastuvat useimmiten lapsen koko kehitykseen. Osa-alueet: kehon tuntemus karkeamotoriikka hienomotoriikka tasapaino ja koordinaatio kestävyys ja lihasvoima puhe-elinten motoriikka kehon rytmi silmän ja käden koordinaatio Motorinen kehitys alkaa jo sikiökaudella. Se on hermoston, luuston, lihaksiston ja aistien kehityksen yhteistulosta. Kehittymisessä on havaittavissa kolme keskeistä kehityssuuntaa: kehitys etenee päästä jalkoihin. kehon keskeltä sen ääriosiin. kokonaisvaltaisista reaktioista eriytyneisiin toimintoihin.

9 KIELI JA KOMMUNIKAATIO Keskeisimpiä tavoitteita kommunikaatiotaitojen oppimisessa ovat orientoitumisreaktion muodostuminen, erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tuottamisessa käytetään puhuttua kieltä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Keskeinen tavoite on myöskin itsensä, elämysten ja kokemusten ilmaiseminen. Osa-alueita: puhe-elinten motoriikka orientoitumisreaktion muodostuminen ilmaisujen ymmärtäminen itsensä ilmaiseminen kuuleminen ei-kielellinen ilmaisu nimeäminen sanavarasto/puhuminen kirjoitettu kieli ajattelu PECS-kansio (kommunikointi väline) On huomattava, että näiltä osa-alueilta jokaiselle oppilaalle mietitään yksilölliset tavoitteet. Nämä tavoitteet ja niiden saavuttaminen ilmenevät oppilaan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Kielellä on useanlaisia vaikutuksia lapsen henkiseen kehitykseen. Se auttaa jäsentämään omia havaintoja ja kokemuksia ja lisää mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Se auttaa lasta viestimään tarpeistaan, toiveistaan, omasta minästään ja lisää mahdollisuutta vaikuttaa muihin (EHA2-opetussuunnitelma). Useilla oppilailla on kommunikaatio-ongelmia, jotka ilmenevät vaikeuksina vuorovaikutuksessa sekä käyttäytymisessä SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Osa-alueita: vuorovaikutustaidot (mm. katsekontakti ja tilanteisiin liittyvien merkittävien vihjeiden havaitseminen ja niihin reagoiminen) tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen itsehallintataidot (mm. valintojen tekeminen ja oma-aloitteisuus) ympäristön normit Vaikeimmin kehitysvammaisilla oppilailla on usein vaikeuksia luoda suhteita samanikäisten kanssa. Aikuisiin heidän on usein helpompi saada kontakteja. Minäkuvan pohjaksi lapsen on opittava tiedostamaan omat tarpeensa ja tunteensa.

10 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua elinympäristönsä päivittäisiin toimintoihin niin, että virikkeinen ympäristö sekä motivoiva ja aktiivinen vuorovaikutus mahdollistaa persoonallisen kasvun. Päivittäisten taitojen oppimisen tarkoituksena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista niin, että hän kehittyy mahdollisimman omatoimiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Osa-alueita: ruokailu siisteyskasvatus pukeminen itsestä huolehtiminen asuminen kotona/hoitokodissa vapaa-aika työskentelyvalmiudet terveys ja turvallisuus Itsenäistämisopetuksen tavoitteena on tehdä oppilas tietoiseksi omista tarpeistaan ja kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä mahdollisimman omatoimisesti omassa ympäristössään. Jokaisen on sitouduttava antamaan oppilaalle mahdollisuus harjoittaa taitojaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Oppilasta avustetaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen KOGNITIIVISET TAIDOT Oppimisen tavoitteena on kognitiivisten taitojen kehittyminen niin, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseksi. Oppimisprosessissa keskeistä on jäljittelytaitojen kehittyminen sekä mallista oppiminen. Osa-alueita: aistien stimulaatio visuaalinen tavoittelu ja objektin pysyvyys ongelmien ratkaisu kielellinen jäljittely motorinen jäljittely syy - seuraus -suhde esineen paikallistaminen ja avaruudelliset suhteet toimintojen kehittyminen suhteessa esineeseen leikki toiminnallinen oppimiskyky

11 VIIKON EHA2-OPETUKSEN TYÖJÄRJESTYS Raameiltaan samanlaisena pysyvä työjärjestyksen runko (ks. Liitteet) ja siihen yhdistetyt esineet tai PCS -kuvat ovat oppilaille apuväline päivän hahmottamisessa. Samalla se luo turvallisuutta ja varmuutta oppia ennakoimaan tulevaa. Yksilölliset tehtävät suoritetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman pohjalta eri toiminta-alueiden tavoitteet huomioiden. Vaihtoehtoiset kommunikaatiot ovat tärkeitä EHA2-oppilailla, koska he ovat useimmiten puhumattomia. Liikunnassa tutustutaan erilaisiin peleihin painisalilla, opetellaan toimimaan ryhmässä ja nauttimaan liikunnan iloista. Uiminen on yksi osa liikuntaa. Kotitaloudessa harjoitellaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja erilaisten mittojen ja painojen merkitystä ruuan valmistamisessa. Leipominen on tietysti yksi tärkeä osa keittiötöitä. Siivoaminen ja järjestyksen ylläpitäminen keittiössä on myös tärkeää oppia. Ongelmanratkaisu on usein vaikeaa, joten sitä harjoitellaan erilaisissa päivätoiminnoissa. Tavoitteena on myös kehittää tietotekniikan käyttöä oppilaiden opetuksessa. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään sopivat apuvälineet, jotta hän pystyisi käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä. Yhteistyötä vanhempien kanssa pyritään tehostamaan järjestämällä oppilaskohtaisia opetussuunnitelmapalavereja. Näin opetuksen tavoitteita ja painotuksia voidaan miettiä yhdessä. Palaveriajat sovitaan joustavasti vanhempien työaikojen mukaan. 5.5 KOKONAISOPETUS Opetuksen toiminta-alueiden tavoitteet muodostavat kokonaisuuden. Kuhunkin osatavoitteeseen pyrittäessä on välttämätöntä ottaa huomioon sen yhteys ja vaikutus muiden osatavoitteiden oppimiseen ja taitojen hallintaan. Jokaisen yksittäisen taidon harjaannuttamisella vaikutetaan kokonaiskehitykseen. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisopetuksena. Esimerkkejä 1. Vuodenaikojen vaihtelu Liikuntatunneilla tehdään kävelylenkkejä lähiympäristössä. Lenkin aikana huomioidaan säätila ja katsellaan miten puiden lehdet ovat muuttaneet väriään. Voidaan kerätä luonnosta materiaalia, jota hyödynnetään kuvaamataidon tunneilla. Kotitaloustunnilla puhutaan sadonkorjuusta ja mietitään, miten esimerkiksi marjat saataisiin säilymään talven varalle. Musiikkitunnilla kuunnellaan syyslauluja tai haetaan soittamalla syksyn tunnelmaa. 2. Yhteiset juhla-ateriat Yhteiset juhla-ateriat ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia, jotka lähentävät sekä oppilaita että henkilökuntaa. Esimerkiksi jouluateriaa on usein edeltänyt kirkossa käynti ja aterian jälkeen on jatkettu yhdessäoloa pitkälle iltapäivään. Oppilailla on ollut tilaisuus olla niidenkin koulukavereiden lähellä, joita ei muuten näe paljoakaan. Sosiaalisten taitojen lisäksi opitaan esimerkiksi kommunikaatiotaitoja (omien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu) käytännön taitoja (pöytäliinojen silitys, pöydän kattaminen) kognitiivisia taitoja (kuhunkin juhlapyhään liittyvät asiat)

12 3. Matematiikka Mitataan ja punnitaan, tehdään erilaisia kokeiluja. Lasketaan pieniä yhteen- ja vähennyslaskuja kuvien ja esineiden avulla. Harjoittelu jatkuu monissa käytännön tilanteissa. Tutustutaan rahaan ja sen käyttöön. Käydään ostoksilla, jotta ymmärretään rahan arvo. Käsitteet ei mitään, vähän ja paljon tulevat vähitellen tutuiksi. Matematiikka on yksi esimerkki kognitiivisten eli tiedollisten taitojen osa-alueelta. Tiedollisten taitojen oppimista edistävät myös liikunnalliset ja musiikkiin liittyvät harjoitukset, joiden avulla oppilas kehittyy ympäristön havainnoinnissa ja ongelmanratkaisussa. Liikuntatunneilla harjoitellaan erilaisia käsitteitä (yläpuolella, alapuolella jne.). Tietyn tyyppisen musiikin on todettu aktivoivan aivopuoliskojamme ja helpottavan siten oppimista. Myös opetuskinesiologisia harjoituksia eli ns. aivojumppaa tehdään tässä tarkoituksessa KUNTOUTUS Kasvatus, opetus sekä kasvatuksellinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus muodostavat kokonaisuuden. Niiden yhteensovittaminen edellyttää opetus- ja sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon yhteistyötä ja keskinäistä tiedonvälitystä. Opetukseen ja kuntoutukseen sisältyviä toimintoja ja tehtäviä toteutetaan koulussa, kotona, vapaa-ajan harrastuksissa ja muissa päivittäisissä elämäntilanteissa. Oppilaiden kuntoutus- ja muut henkilökohtaiset ohjaus- ja tukipalvelut jäävät edelleen kunnan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Oppilaan tarpeet määräävät kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen sisällön Vanhemmat mukana suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan Opettajat, avustajat, terapeutit ym. yhteistyökumppanit mukana Oppilaan erityisjärjestelyt huomioitava

13 ARVIOINTI Arviointi muodostuu usean osa-alueen kokonaisuudesta ja on jatkuva prosessi. OPPILASARVIOIN- TI OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN JA HOJKS.N ARVIOINTI KODIN JA YHTEISTYÖ- KUMPPANEIDEN ARVI- OINTI KOULUN OPETUS- JA KASVATUSTYÖSTÄ OPETTAJAN, KOULUN- KÄYNTIAVUSTAJIEN JA MUUN HENKILÖKUNNAN ITSEARVIOINTI Oppilasarvioinnin tärkein tavoite on tukea ja kannustaa oppilasta, saada hänet tuntemaan oppimisen riemua ja sitä kautta avata väyliä uusille alueille. Oppilasarviointi toimii myös tiedottamisen välineenä koteihin ja esim. kuntoutus- ja hoitohenkilöstölle. Oppilasarviointia suoritetaan päivittäin luonnollisissa tilanteissa, mutta asiat kirjataan 1-2 kertaa lukuvuodessa HOJKS:n laadinnan ja toteutumisen seurannan yhteydessä. Lukukausien päättyessä oppilaan vanhemmille annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä. Siinä kuvataan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, itsenäistymistä ja työskentelytottumuksia.. Vanhempien ja yhteistyökumppaneiden arvioinnille koulu on aina avoin. Koulun ja kodin näkemykset saattavat poiketa toisistaan. Keskustelulla voidaan kuitenkin löytää yhteiset päämäärät. Tarkoituksena on löytää yhteiset tavoitteet ja keinot päästä tavoitteisiin. Opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään vuosittain mm. työsuunnitelman valmistamisen yhteydessä ja keväällä lukuvuoden työn arviointien yhteydessä. Käytännössä opetuksen arviointi- ja kehittämistyö on jatkuvaa.

14 14 6 OPPILASHUOLTO Riittävä fyysinen ja psyykkinen oppilashuoltotyö on välttämätön osa EHA2-oppilaan koulunkäynnin onnistumisessa. Oppilashuoltotyössä huomioidaan kunkin oppilaan yksilölliset erityistarpeet. Koulun oppilashuollon lisäksi oppilaalla voi olla puhe-, fysio- tai toimintaterapiapalveluita. Lisäksi osa oppilaista käy tutkimus- ja kuntoutusjaksoilla Kymenlaakson keskussairaalassa, kuntoutuskeskuksessa (Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit) tai Lastenlinnan sairaalassa. Opettajan lisäksi EHA2-luokassa tarvitaan ohjaajia, joilla on hoidollinen koulutus (kehitysvammahoitaja/ohjaaja), koulunkäyntiavustajia tai henkilökohtaisia avustajia. Parhaiten oppilaat hyötyvät yksilöopetuksesta. Useimmat oppilaat tarvitsevat oman avustajan. Päivätoiminta vaatii myös henkilökuntaa. Oppilastyöryhmään kuuluu koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, rehtori ja opettaja. Vanhempia kutsutaan mukaan aina tarpeen vaatiessa. Kokoontuminen vähintään kahdesti lukukaudessa. 6.1 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PÄIVÄ EHA2-LUOKASSA Koulunkäyntiavustajan päivittäinen työaika (8h/pv) sijoittuu aikavälille Osa koululaisista tarvitsee aamu- sekä iltapäivähoitoa, mistä johtuen avustajien työ ei rajoitu pelkästään kouluaikaan. Päivä alkaa koululaisten aamuhoidolla. Oppilaat otetaan vastaan ja autetaan tarvittaessa riisumisessa. Aamupalan jälkeen on vuorossa WC-asiat ja erilaista vapaa-ajan toimintaa. Luokkahuoneen järjestelytehtävät kuuluvat myös työhön. Osa oppilaista tulee kouluun hieman ennen oppituntien alkua. Oppitunneilla avustajat osallistuvat opetustyöhön opettajan antamien ohjeiden mukaan. Tarvittaessa osallistutaan fysioterapeuttien avustamiseen. Opetukseen kuuluvat myös käynnit parturissa, hammaslääkärissä, kaupassa, uimassa ym. joihin avustajat myös osallistuvat. Avustajien tehtävänä päivittäin on ohjata oppilaita suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti omien kykyjensä mukaan tehtävistään. Päivät ovat vaihtelevia riippuen esim. oppilaiden vireystasosta. Oppitunneilla ei aina voi toimia suunnitelmien mukaan, vaan joudutaan vaihtamaan toimintastrategiaa. Koulunkäyntiavustajan päivä jatkuu oppituntien päätyttyä iltapäivätoiminnan puitteissa. Tänä aikana tehdään myös tarvittavat valmistelut seuraavaa koulupäivää varten.

15 KOULURUOKAILU Ruokailu on keskeinen oppimistilanne. Tavoitteet ovat sekä sosiaalisia, kommunikaatioon liittyviä, että päivittäistaitojen harjaantumisen kannalta olennaisia. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen ruokailu ja itsestä huolehtiminen siten kuin se on mahdollista. Kouluruokailuun sisältyy myös terveyskasvatuksellinen näkökulma eli opitaan syömään terveellisesti ja maistamaan erilaisia ruokia. Samalla opitaan myös, kuinka paljon ruokaa voi ottaa. Sosiaaliset taidot: Kouluruokailussa oppilaat harjoittelevat käyttäytymään ja oppivat pöytätapoja. Henkilökunta antaa oikean mallin omalla toiminnallaan eli työpaikkaruokailu on esimerkkiruokailu (mm. oman vuoron odottaminen, siistit ruokailutavat, kiittäminen ). Mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan ruokailua eri paikoissa, esim. kahvilassa, ravintolassa tai retkellä. Ruokailu on sosiaalinen tilanne ja siihen liittyvien tapojen hallitseminen lisää sosiaalista hyväksyntää. Kommunikaatiotaidot: Ruokailussa harjoitellaan valintojen tekemistä PECS-kansiota käyttäen. Oppilaalle tarkoituksenmukainen kommunikaatiokeino takaa mahdollisuuden kertoa, mitä haluaa juoda/syödä. Ruokailusta tehdään tuttu ja turvallinen tapahtuma strukturoimalla eri vaiheet niin, että oppilaan on helppo seurata, mitä tapahtuu nyt ja mitä seuraavaksi. Henkilökunta sitoutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä niin, että oppilas tietää aina mitä häneltä odotetaan. PT-taidot: Oppilaan mahdollisuudet ja yksilölliset kyvyt huomioon ottaen harjoitellaan osallistumaan ruokailuun liittyviin askareisiin (mm. ruokakärryjen täyttäminen ja tuominen luokkaan, pöydän kattaminen, oman ruuan annostelu ja pöydän pyyhkiminen). Oppilasta ohjataan suoriutumaan askareistaan mahdollisimman itsenäisesti ja vältetään liiallista auttamista. Aistit: Ruokailuun liittyvät olennaisena osana myös maku- ja hajuaistimukset. Oppilasta ohjataan tunnistamaan eri ruoka-aineita ja keskustellaan yhdessä, miltä ruoka maistui (hyvää, pahaa, suolaista, makeaa jne.) ja onko ruoka kuumaa/ kylmää tms. Samalla voidaan ohjata valitsemaan omia mieliruokia ja toisaalta maistamaan vähän kaikkea. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edellytetään koulun ja kodin yhteistyötä sekä henkilökunnan sitoutumista!

16 KOULUKULJETUS Koulukuljetus järjestetään erilliskuljetuksina. Ututien koulun oppilaille tämän perusteena on terveydentila. Invataksit kuljettavat oppilaat kotiovelta koululle. Koulukuljetus on perheille maksuton. Aikatauluissa huomioidaan perheiden työaika. Käytämme ula-takseja Loviisan ja Pyhtään kanssa kuljetuksessa. Kuljetuksia on jouduttu muuttamaan usein. Niissä ei olla aina riittävästi otettu huomioon oppilaan näkökulmaa. Muutokset saattavat aiheuttaa vammaisille oppilaille turvattomuutta ja epävarmuutta. Monet muutokset ovat lähtöisin opetus- ja sivistystoimen säästökokeiluista. V alkoi koulukuljetusketju toimia kotkan alueella, johon myös meidän koululaiset pääsivät mukaan. 6.4 ILTAPÄIVÄHOITO Päivätoimintaa (päivähoitoa) järjestetään koulussamme aamuisin klo , iltapäivisin ja koulujen loma-aikoina, jolloin myös muiden erityiskoulujen oppilaat voivat tarvittaessa tulla hoitoon. Päivätoiminta järjestetään samoissa tiloissa kuin koulutunnit. Järjestely ei ole paras mahdollinen lomahoidossa. Päivätoiminnan tavoitteet ovat samat kuin koulun/oppilaan opetussuunnitelmassa. Pääpaino on päivittäisissä toiminnoissa: riisuminen/ pukeutuminen, ruokailu ja WC-asiat. Vapaa-aikana oppilailla on mahdollisuus pelata erilaisia pelejä, kuunnella musiikkia, pelata tietokoneella, piirtää yms. oman valintansa mukaan. Loma-aikoina noudatetaan koulupäivien kaltaista päiväjärjestystä, tosin vapaammassa muodossa kuin kouluaikana. Mahdollisuuksien mukaan yritetään järjestää erilaisia retkiä. Henkilökunta pyrkii tekemään tietyt järjestelyt, esim. seuraavan päivän tuntien materiaalit valmiiksi, päivätoiminnan aikana. Lomilla tehdään siivoustöitä: pestään jumppamatot, säkkituolit jne.. Koulun oma henkilökunta yrittää pitää ylityövapaita tai osan vuosilomistaan koulun lomaaikoina, jolloin muiden erityiskoulujen avustajia on tarvittaessa käytettävissä.

17 YHTEISTYÖTAHOT Yhteistyötä tehdään ja erilaisia verkostoja kehitetään helpottamaan yhteydenottoja mm. seuraaviin tahoihin vanhemmat koulukuljetushenkilöstö fysioterapeutti puheterapeutti sosiaalitoimi terveydenhuolto (terveydenhoitaja, hammashoitaja, koululääkäri jne.) seurakunta eri oppilaitokset kirjasto Kotkan toimintakeskus Kotkan hoitokodit vammaispalvelu kotipalvelu päivähoito Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit

18 18 7 LOPPUSANAT Opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamisen kannalta. Lähtökohtana on jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus ja arvokkuus. Koulun tehtävänä on huolehtia opetuksesta ja kasvatuksesta. Ututien koululla oppilas kohdataan yksilöllisesti, hänen persoonallisuutensa huomioon ottaen. Kokonaisuuden huomioiva, joustava ryhmätyö ja yhteistyö vanhempien sekä muiden sidosryhmien kesken tekee opetuksesta laadukasta. Tulevaisuus tuo koululle uusia haasteita, joihin pyrimme yhteistyössä vastaamaan parhain päin. Lopuksi on kysyttävä, mihin me koulutamme tulevaisuudessa vaikeimmin vammaiset oppilaamme? Saavatko he jatko-opetus paikkoja Kotkasta? Mistä heille löytyy työpaikka koulun jälkeen, olisiko aika saada lisää paikkoja toimintakeskukseen? Löytyykö vaikeimmin vammaiselle asuntola paikkaa, kun kodin voimavarat loppuvat? Jäävätkö he kotiin vai löytyykö heille toimintaa? Toivottavasti laitoshoito ei ole ainoa ratkaisu heidän kohdallaan! Positiivisesti ajatellen toivomme, että jokaiselle löytyy omia kykyjä vastaava paikka koulun loputtua, jotta hän voisi käyttää oppimiaan taitoja hyödyksi yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Muista, että oppilaasi kehittyvät jatkuvasti. Yritä osoittaa kärsivällisyyttä jokaista kehittyvää sielua ja mieltä kohtaan. Clair Bradshaw: Ikuisesti opettaja

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Valteri-OPS:n palapelimalli Heljä Happonen, KM, ohjaava opettaja Päivi Lång, KM, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Toiminta-alueittain

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot