METALLI METALLI-LIUKUPINTAISTEN LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN VARHAISVAIHEEN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METALLI METALLI-LIUKUPINTAISTEN LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN VARHAISVAIHEEN TULOKSET"

Transkriptio

1 METALLI METALLI-LIUKUPINTAISTEN LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN VARHAISVAIHEEN TULOKSET Henri Miettinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala Lokakuu 2014

2 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma MIETTINEN, HENRI: Metalli metalli-liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten varhaisvaiheen tulokset Tutkielma, 38 sivua Tutkielman ohjaaja: dosentti Jukka Kettunen Lokakuu 2014 Avainsanat: lonkkanivel, tekonivelleikkaus, pinnoitetekonivel, varrellinen tekonivel, metalli metalli, ARMD, primaariartroosi, riskitekijät, postoperatiiviset komplikaatiot Lonkan tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen lonkan nivelrikon tehokkaana ja turvallisena hoitomuotona. Leikkaukset onnistuvat yleensä hyvin, potilaiden kipu lievittyy ja toimintakyky paranee. Suomessa tehdään vuosittain noin 7900 primaaria lonkan tekonivelleikkausta. Näistä pinnoitteiden osuus oli noin 10 % ennen kuin niiden käyttö suositeltiin lopetettavaksi vuonna Väestön ikääntymisen vuoksi lonkan tekonivelleikkausten määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti lähivuosien aikana. Tavallisin syy lonkan tekonivelleikkaukseen on primaariartroosi. Muita syitä ovat murtumat, nivelreuma, avaskulaarinen nekroosi (AVN) ja lonkan dysplasiat. Suurin osa lonkan tekonivelleikkauksista tehdään vuotiaille, mutta yhä enemmän tehdään myös leikkauksia aktiivisille työikäisille ihmisille, jolloin vaatimukset tekonivelen kestämiselle vuosikymmeniksi eteenpäin lisääntyvät. Tekonivelet eivät kuitenkaan kestä ikuisesti. Mahdollisimman kestävän materiaalin valinta primaariin lonkan tekonivelleikkaukseen onkin viime vuosina ollut suuren mielenkiinnon kohteena. Liukuparien kuluminen, tekonivelen viereisen luun häviäminen ja tekonivelen irtoaminen aiheuttavat suurimman osan lonkan tekonivelen uusintaleikkauksista. Liukuparina voidaan käyttää metalli metalli-liukuparin lisäksi esimerkiksi metalli polyeteeni-, keraami keraami- tai keraami polyeteeni-liukuparia. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää primaarin lonkan tekonivelleikkauksen metalli metalli-liukupintojen toimivuutta ja kestävyyttä sekä komplikaatioiden ja revisioiden esiintyvyyttä ja niihin johtaneita syitä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi työssä vertailtiin erikseen varrellisten ja pinnoitetekonivelten leikkaustuloksia. Varrellisessa menetelmässä reisiluunpää korvataan metallisella nuppiosalla ja reisiluunkaula reisiluun ydinonteloon tukeutuvalla varsiosalla. Pinnoiteleikkauksessa pelkästään reisiluunpää pinnoitetaan, jolloin potilaan omaa luuta säästetään.

3 3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences Medical Degree MIETTINEN, HENRI: Early results of the metal-on-metal hip arthroplasties Thesis, 38 pages Supervisor: Jukka Kettunen, M.D.,Ph.D, Orthopaedic Surgeon, Docent. October 2014 Keywords: hip joint, arthroplasty, hip resurfacing, metal-on-metal =MoM, ARMD, primary osteoarthritis, risk factors, postoperative complications Total hip arthroplasty has established as an effective and safe treatment method in the treatment of severe osteoarthritis of the hip joint. Hip arthroplasty is very succesful operation, it relieves pain and improves functional disability of the patient. In Finland about 7900 primary hip arthroplasties are made annually. Before the year 2012 the yearly percentage of hip resurfacing arthroplaties was about 10 %. Nowadays it is recommended not to do hip resurfacing arthroplaties. Ageing of the population means that hip arthroplasties are expected to grow strongly in the future. The most common reason for hip replacement is primary osteoarthritis. Other reasons are fractures, rheumatoid arthritis, avascular necrosis (AVN) and hip dysplasias. The majority of the hip arthroplasties are done for patients between 60 and 80 years, but more and more arthroplastieas are done also for younger and active people of working age. Artificial joints do not last forever. In recent years it has been a great interest to choose as sustainable materials as possible. Wear of the femoral head or acetalubar cup and loosening of these components are the main reasons for the revisions operations. Metal-on-metal, metal-on-polyethylene, ceramic-on-ceramic, and ceramic-on-polyethylene are used as sliding pairs in the hip arthroplasties. The purpose of this study was to examine the results of metal-on-metal and resurfacing hip arthroplasties used in Kuopio University Hospital (KUH) from 2004 to These results were comparable or slightly better than in the published literature.

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LONKKANIVELEN ANATOMIA LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS Yleistä Tekonivelleikkauksen indikaatiot Primaariartroosi Nivelreuma tai muu inflammatorinen nivelsairaus Murtumat Avaskulaarinen nekroosi Dysplasia Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel Yleistä Kontraindikaatiot Komplikaatiot Tekonivelmateriaalit Yleistä Metalli polyeteeni Metalli metalli Keraami keraami Keraami polyeteeni AINEISTO JA MENETELMÄT.23 5 TULOKSET Yleistä Perioperatiiviset komplikaatiot Postoperatiiviset komplikaatiot Uusintaleikkaukset POHDINTA.35 LÄHTEET

5 5 1 JOHDANTO Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään maailmalla vuosittain arviolta kappaletta. Suomessa tehtiin vuonna 2011 noin 7900 primaaria lonkan tekonivelleikkausta. Merkittävimmät syyt lonkan tekonivelleikkauksiin ovat primaari artroosi, nivelreuma, lonkkamurtumat, avaskulaarinen nekroosi sekä dysplasiat. Vuonna 2011 uusintaleikkauksia tehtiin 1500 kappaletta. Uusintaleikkausten osuus vuonna 2011 oli 16 % kaikista lonkan tekonivelleikkauksista (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2013). Uusintaleikkauksen tavallisin syy on liukuparien kuluminen, tekonivelen viereisen luun häviäminen ja lopulta tekonivelen irtoaminen. Lonkan tekonivelleikkauksista suurin osa tehdään yli 65-vuotiaille, joten tulevaisuudessa lonkan tekonivelleikkausten määrän odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä. Viime vuosina suurena mielenkiinnon kohteena on ollut löytää mahdollisimman kestäviä materiaaleja, joita käytetään tekonivelissä liukupareina. Erilaisia materiaaleja on kokeiltu vuosien kuluessa lasista tefloniin ja ruostumattomasta teräksestä keraamisiin aineisiin. Nykyään käytössä ovat metalli polyeteeni-, keraami keraami-, keraami polyeteeni- sekä metalli metalli-liukuparit. Metalli metalli-liukupareissa on havaittu ongelmia johtuen lähinnä metalli-ionien, kuten koboltin ja kromin, vapautumisesta. Metalli-ionien vapautuminen on aiheuttanut paikallisia kudosreaktioita lonkkanivelessä, mikä on lisännyt uusintaleikkauksia. Lisäksi suuren metalli-ionimäärän on pelätty aiheuttavan karsinogeenisia muutoksia elimistössä, mutta toistaiseksi asiasta ei ole varmuutta. Opinnäytetyössäni tutustun Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina tehtyihin primaareihin lonkan tekonivelleikkauksiin, jotka on tehty metalli metalliliukupareilla. Tarkoituksena on selvittää metalli metalli-liukuparin toimivuutta ja kestävyyttä sekä rekisteröidä komplikaatiot ja niihin johtaneet syyt. Lisäksi vertailen erikseen varrellisten ja pinnoitetekonivelien tuloksia.

6 6 2 LONKKANIVELEN ANATOMIA Lonkkanivel on toiminnaltaan ja rakenteeltaan pallonivel, jossa reisiluun pää niveltyy syvään lonkkamaljaan, acetabulumiin (kuva 1). Nivelen ympärillä on vahva kapseli (kuva 2), jonka ansiosta lonkkanivel on normaalisti erittäin stabiili ja nivelen meneminen sijoiltaan on harvinaista. Tukea nivelelle antavat myös lonkkaniveltä ympäröivät rustorengas, labrum ja vahvat lihakset (kuva 3 ja 5). (Björgenheim ym ) Lonkkaniveltä ympäröiviä anteriorisia lihaksia ovat m. Pectineus, m. Iliopsoas (Psoas major, Iliacus), m. Tensor fasciae latae, m. Sartorius, m. Quadriceps femoris (Rectus femoris, Vastus lateralis, Vastus intermedius, Vastus medialis). Mediaalipuolelta lonkkaniveltä ympäröi m. Adductor longus, m. Adductor brevis, m. Adductor magnus, m. Gracilis ja m. Obturator externus. Posteriopuolelta niveltä ympäröiviä lihaksia ovat m. Gluteus maximus, m. Gluteus medius, m. Piriformis, m. Obturator intrnus, m. Gemelli superior ja inferior, m. Quadratus femoris. (Moore ja Dalley 1999.)

7 KUVA 1. Lonkan anatomiaa. Netter ja Machado

8 8 KUVA 2. Kapseli lonkkanivelen ympärillä kostuu kolmesta ligamentista: iliofemoraalisesta, ischiofemoraalisesta ja pubofemoraalisesta ligamentista. Netter ja Machado 2003.

9 9 KUVA 3. Lonkkaniveltä ympäröiviä lihaksia. Netter ja Machado Merkittävimpiä lonkan seudun verisuonia ovat a. Iliaca externasta haarautuva a. Femoralis, a. Profunda femoris, a. Circumflexa femoris medialis ja a. Circumflexa femoris lateralis. Reisiluun pään ja kaulan verenkierrosta vastaa pääosin a. Circumflexa femoris medialis (Kuva 4). Lonkan seudun ja reiden alueen syvistä hermoista suurimmat ovat n. Femoralis, n. Obturatorius ja n. Ischiadicus. N. Femoralis kulkee inguinaaliligamentin alta, iliacus- ja psoasmajorlihaksen välissä hermottaen lantiota ja reiden etuosan lihaksia. N. Obturatorius kulkee obturator foramen kautta reiden mediaalipuolelle hermottaen adduktorlihaksia. N.

10 10 Ischiadicus, ihmisen suurin hermo, kulkee lantiosta greater sciatic foramenin kautta yleensä m. Piriformiksen alapuolelta hermottamaan hamstring-lihaksia (Kuva 5). N. Ischiadicus jakautuu polvinivelen tasolla n. Tibialiseksi ja n. Fibularis communiksi. (Moore ja Dalley 1999, Feneis Dauber 2000.) KUVA 4. Reisiluun kaulan ja reisiluun pään merkittävimmät verisuonet. Netter ja Machado 2003.

11 KUVA 5. Lonkkanivelen posteriopuolella kulkevat hermot ja lihakset. Netter ja Machado

12 12 3 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS 3.1 Yleistä Maailmassa tehdään vuosittain arviolta lonkan tekonivelleikkausta (Remes ym. 2004). Vuonna 2011 Suomessa tehtiin noin 7900 primaaria lonkan tekonivelleikkausta, joista 58 % naisille. Samana vuonna uusintaleikkauksia tehtiin noin Uusintaleikkauksen osuus kaikista lonkkaproteesileikkauksista vuonna 2011 oli 16 %. Proteesin irtoaminen tai luksaatio käsitti 23 % uusintatoimenpiteistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013.) Ensimmäiset lonkan tekonivelleikkaukset tehtiin 1920-luvulla. Erilaisia materiaaleja on kokeiltu vuosien kuluessa lasista tefloniin ja ruostumattomasta teräksestä keraamisiin aineisiin. (Stogiannidis ym ) Ensimmäisen lonkan nykyaikaisen tekonivelleikkauksen suoritti Sir John Charnley vuonna Suomessa ensimmäinen lonkan tekonivelleikkaus tehtiin vuonna (Remes ym ) Tekonivelten kuluminen ja kitka saatiin minimoiduksi 1980-luvulla, kun opittiin valmistamaan polaarisen kontaktin (pieni kontaktipinta) ja ekvatoriaalisen välyksen (nestepintavoitelu) mahdollistava tarkkuusimplantti. Nykyisin kokotekonivelleikkauksissa käytetään eniten hybridejä, joissa kuppi sementoidaan ja varsiosa implantoidaan paikoilleen. (Stogiannidis ym ) Tekonivelleikkauksen jälkeen potilaan on syytä välttää raskasta työtä, kuten kiipeämistä ja epätasaisessa maastossa liikkumista. Tekonivelen luksaatioriskin vuoksi potilaalle ei suositella työtä, jossa lonkka joutuu ääriasentoon. Lisääntynyt rasitus aiheuttaa kliinisten oireiden lisääntymistä, tekonivelen kulumista, irtoamista ja luksaatiota. (Björgenheim ym ) Suurin osa tekonivelleikkauksista tehdään yli 65-vuotialle potilaille, mutta leikkaustekniikan ja proteesien kehittymisen myötä toimenpiteitä tehdään nykyään yhä nuoremmille (Lehto ym. 2005). Tekonivelleikkausten määrä lisääntyy nopeasti suurten ikäluokkien ikääntyessä. Koska tekonivelet eivät ole ikuisia, myös uusintaleikkausten tarve voi jatkossa lisääntyä. Uusintaleikkauksen tavallisin syy on liukuparien kuluminen, tekonivelen viereisen luun häviäminen, ja lopulta tekonivelen irtoaminen. (Miettinen ja Kettunen 2011.) 20

13 13 30 prosentille potilaista joudutaan tekemään uusintaleikkaus 10 vuoden kuluessa (Stogiannidis ym. 2007). 3.2 Tekonivelleikkauksen indikaatiot Lonkan tekonivelleikkauksen aiheita ovat kipu, joka ei ole hallittavissa lääkkein, ja toimintakykyyn olennaisesti vaikuttava liikevajaus tai virheasento (Björgenheim ym. 2008). Tärkeimmät syyt lonkan tekonivelleikkaukseen ovat nivelrikko, dysplasian aiheuttama sekundaariartroosi, inflammatorinen nivelsairaus, murtuma tai sen jälkitila ja avaskulaarinen nekroosi (Mäkinen ja Remes 2011). Lonkkanivelen deformoituminen ja nivelkapselin kutistuminen pienentävät liikelaajuuksia, jolloin päivittäiset toimet vaikeutuvat. Mikäli taustalla on lisäksi esimerkiksi selkärankareuma, voi tekonivelleikkausta puoltaa liikelaajuuden parantamiseksi. (Stogiannidis ym ) Ennen leikkauspäätöstä tulisi varmistaa, että konservatiivista hoitoa, kuten painonpudotusta, lääkehoitoa, liikuntatottumusten sopeuttamista lonkan tilaa vastaavaksi ja kepin käyttöä, on asianmukaisesti kokeiltu. Röntgenkuvassa nähdään tyypillisesti nivelraon kaventumista, osteofyyttinokkia, skleroosia ja rappeuman aiheuttamia kystia. Löydökset eivät kuitenkaan aina ole suhteessa potilaan oireisiin, joten päätös tekonivelleikkauksesta perustuukin ensisijaisesti potilaan oireisiin, ei pelkkiin radiologisiin löydöksiin. (Remes ym ) Vaikea perussairaus voi olla tekonivelleikkauksen vasta-aihe (Stogiannidis ym. 2007). Ehdottomana kontraindikaationa pidetään aktiivista purulenttia niveltulehdusta lonkan alueella tai muualla elimistössä. Relatiivisina kontraindikaatioina pidetään vaikeaa psykiatrista sairautta, dementiaa, systeemistä infektiota, vaikeaa alkoholismia, huonoa pehmytkudosten tilannetta ja haavaumia leikkausalueella. (Remes ym )

14 Primaariartroosi Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, mutta sen perimmäistä syytä ei tiedetä. Poikkeava mekaaninen kuormitus tai normaali kuormitus poikkeavassa nivelrustossa voivat johtaa nivelrikkoon biokemiallisen tapahtumasarjan kautta. Nivelrikossa on tyypillistä ruston rikkoutuminen ja nivelruston häviäminen nivelpinnoilta. Röntgenkuvassa tämä ilmenee nivelraon kaventumisena. (Arokoski ym ) Suomessa lonkan nivelrikon esiintyvyys yli 30-vuotiailla miehillä on 5,7 % ja naisilla 4,6 % (Videman ym. 2009). Arviolta 20 %:lla yli 75-vuotiaista esiintyy lonkan nivelrikkoa. Lonkan nivelrikosta johtuva kipu on yleensä jomottavaa, ja se tuntuu usein nivustaipeessa tai reiden yläpinnalla. (Arokoski ym ) Alkuvaiheessa kipu pahentuu rasituksessa ja helpottaa levossa. Oireiden pahentuessa kipu muuttuu jatkuvaksi ja alkaa häiritä yöunta. (Remes ym. 2004, Arokoski ym ) Nivelrikon tärkeimmät vaaratekijät ovat ikä, ylipaino, lonkkavamma ja raskas fyysinen työ. Tekonivelleikkausta harkitaan, mikäli radiologinen löydös sopii nivelrikkoon, kipua ei saada konservatiivisin menetelmin hallintaan, potilaan kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista on huonontunut tai niveleen on kehittynyt merkittävä liikerajoitus tai virheasento. (Arokoski ym ) Nivelreuma tai muu inflammatorinen nivelsairaus Nivelreuma on krooninen systeeminen tulehdussairaus, johon liittyy suurimmalla osalla potilaista merkittävä pysyvien nivelvaurioiden riski. Nivelreumaa esiintyy vajaalla 1 %:lla aikuisväestöstä, ja kaksi kolmasosaa sairastuneista on alle 65-vuotiaita. (Hakala 2010.) Niveltulehduksen aiheuttama nivelrustovaurio ja niveltä ympäröivän luuston syöpyminen aiheuttavat niveleen kipua, rajoittavat nivelen liikettä ja toimivuutta ja mahdollisesti johtavat nivelen instabiliteettiin. Tekonivelleikkauksen aiheita voivat olla edellä mainitut tekijät yhdessä tai erikseen. (Moilanen ym ) Selkärankareumassa nivelen jäykkyys tai ankylosoituminen saattaa aiheuttaa merkittävää toiminnallista haittaa, jolloin tekonivelleikkauksella voidaan päästä merkittävään toiminnan parantamiseen (Remes ym. 2004). Tekonivelleikkauksissa voi joutua käyttämään luusiirteitä ja tukikuppiratkaisuja, mikäli nopeasti edennyt nivelreuma on johtanut acetabulumin luutuhoon ja lonkan nupin sisään-

15 15 painumiseen. Pääpiirteittäin leikkaustekniikat ovat kuitenkin samat reuman ja nivelrikon tekonivelleikkauksissa. (Moilanen ym ) Murtumat Vuosien aikana lonkkamurtumia tapahtui vuosittain noin 7000 (Huusko ym. 2011). Potilaiden keski-ikä on noin 80 vuotta ja heistä naisia on %. Lonkkamurtumiin kuuluvat reisiluunkaulan murtuma ja reisiluun yläosan murtumat. (Eskelinen ym ) Reisiluun kaulan murtumat ovat intrakapsulaarisia, ja ne luokitellaan dislokoitumattomiin ja dislokoituneisiin. Dislokoitumaton murtuma hoidetaan yleensä osteosynteesillä ja dislokoitunut sementtikiinnitteisellä puoliproteesilla tai kokotekonivelellä. (Huusko ym ) Trokanteteeriset murtumat ovat reiden yläosan ekstrakapsulaarisia murtumia, joiden murtumalinjat kulkevat sarvennoisten välissä, mutta kuitenkin pienen sarvennoisen alareunan tason yläpuolella (Huusko ym. 2011). Lonkkamurtumia voidaan estää osteoporoosilääkkeillä, kaatumisenestovälineillä, riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla, säännöllisellä liikunnalla ja tupakoinnin välttämisellä (Eskelinen ym. 2006) Avaskulaarinen nekroosi Avaskulaarinen nekroosi on patologinen tila, joka johtuu verenkierron häiriöstä reisililuun päässä. Verenkierron puute aiheuttaa osteosyyttien (luuta muodostavat solut) kuolemista ja sitä kautta nivelpinnan hajoamista. Avaskulaariselle nekroosille altistavat esimerkiksi alkoholismi, krooninen steroidien käyttö sekä lonkan seudun vammat. (Kaushik ym ) Mediaalisessa reisiluunkaulan murtumassa avaskulaarisen nekroosin riski on suurentunut (Eskelinen ym. 2006). Lonkan tekonivelleikkaus on yleisesti käytetty menetelmä avaskulaarisen nekroosin aiheuttaman nivelen hajoamisen hoitona. Noin 5 18 % kaikista tekonivelleikkauksista tehdään avaskulaarisen nekroosin vuoksi. (Kaushik ym )

16 Dysplasia Lonkan dysplasia tarkoittaa sitä, että lonkkanivelen muodostavat luut ovat väärässä asennossa tai lonkkamaljakko on väärässä asennossa suhteessa reisiluun päähän, mikä aiheuttaa epänormaalia kuormitusta rustoon ja labrumiin. Tämä puolestaan nopeuttaa ruston ja nivelen kulumista. (International Hip Dysplasia Institute 2012.) Dysplasia aiheuttaa sekundaarisen artroosin ja siihen liittyvät varhaiset oireet (Björgenheim ym. 2008). Kepin käyttö ja painon pudotus voivat tilapäisesti auttaa, mutta ajan kuluessa joudutaan usein turvautumaan kirurgiaan (International Hip Dysplasia Institute 2012). 3.3 Varrellinen tekonivel Perinteisessä lonkan tekonivelleikkauksessa metallisella nuppiosalla varustettu varsiosa implantoidaan reisiluun ydinonteloon (Videman ym. 2009). Kokotekonivelleikkauksessa saattaa alaraajoihin syntyä pituuseroa, jonka suuruus riippuu siitä, mistä kohdasta reisiluun kaula katkaistaan ja mille tasolle komponentit asennetaan (Stogiannidis ym. 2007). 3.4 Pinnoitetekonivel Yleistä Pinnoitetekonivelessä reisiluun nivelpinta päällystetään metallikuorella, jolloin reisiluun kaula säästyy, toisin kuin tavanomaisessa tekonivelleikkauksessa (Stogiannidis ym. 2007). Reisiluun pään muodon tulee olla riittävän hyvin säilynyt istutettaessa tekonivel caputin päälle (Moilanen ym. 2006). Alle 65-vuotiaiden miesten leikkauksissa on todettu olevan parempi onnistumisprosentti käytettäessä pinnoitetta verrattuna kokotekoniveleen (Mont ja Schmalzried 2008). Pinnoitetekoniveliä on ryhdytty asentamaan osin sen takia, että lonkan tekonivelleikkauksia tehdään yhä nuoremmille potilaille. Pinnoitetekoniveltä suositellaan alle 60-vuotiaille perusterveille ja fyysisesti aktiivisille henkilöille, joiden eliniän ennuste ylittää tavanomaisen tekonivelen kestoiän. Mahdollinen uusintaleikkaus tehdään kat-

17 17 kaisemalla reisiluu ja asentamalla potilaalle tavanomainen kokotekonivel. (Stogiannidis ym ) Pinnoitetekonivel säästää reisiluuta enemmän kuin perinteinen tekonivel. Leikkauksessa reisiluun pää työstetään pinnoitetekonivelen muotoon ja reisiluun ydinontelo jää koskemattomaksi. Molemmat vaurioituneet nivelpinnat poistetaan ja korvataan pinnoiteimplanteilla. Reisiluun pää muotoillaan kirurgisesti ja sen päälle sekä nivelkuoppaan asetetaan melko suurikokoiset (läpimitta mm) ja normaaleja rakenteita muistuttavat metallikuoret. Anatomisten mittasuhteiden säilyminen pienentää luksaation riskiä. (Stogiannidis ym ) Pinnoitetussa nivelessä mekaaninen kuormitus on fysiologisempaa kuin kokotekonivelessä. DEXA-mittauksella on todettu tavallisen varrellisen tekonivelen asentamisen jälkeen, että reisiluun tiheys on heikentynyt, kun taas pinnoiteleikkauksen jälkeen reisiluun tiheyden on todettu kasvavan. Kudoksia säästävään pinnoiteleikkaukseen liittyy myös paremmin säilyvä asentotunto, kun taas kokotekonivelleikkauksessa tuhoutuu melko paljon asentotuntohermoja. (Stogiannidis, SLL 2007.) Kontraindikaatiot Jopa 40 %:lla potilaista saattaa olla sellainen lonkan dysplasia, asentovirhe, nivelrikon, nivelreuman tai avaskulaarisen nekroosin aiheuttama reisiluunpään rakennevirhe tai luun puutos, joka estää pinnoitetekonivelen kiinnittämisen reisiluun päähän. Koska naisilla reisiluun kaulan murtumariski on miehiä suurempi, on kokotekonivel pinnoitetta parempi vaihtoehto erityisesti mikäli naisilla todetaan osteoporoosi. Metalli metallipinnoitetekoniveltä pidetään vasta-aiheisena munuaisten vajaatoimintaa sairastaville ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, koska metallihiukkasia vapautuu suuri määrä verenkiertoon. (Stogiannidis ym ) Myös osteoporoosi on vasta-aihe pinnoitetekonivelen käytölle (Moilanen ym. 2006).

18 Komplikaatiot Suurin syy pinnoitteen epäonnistumiseen on reisiluun kaulan murtuma, joista suurin osa ilmenee kuuden kuukauden kuluessa leikkauksesta. Australialaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että reisiluun kaulan murtuman sai 1 % miehistä ja 2 % naisista. Tutkimustulos on osaltaan johtanut siihen, että naisille laitetaan harvemmin pinnoitteita kuin miehille. Oletettavasti murtumat liittyisivät enemminkin lähinnä reisiluunkaulan ominaisuuksiin (halkaisija, luun tiheys, vääntölujuus) kuin suoraan sukupuoleen. (Mont ja Schmalzried 2008.) Keskipitkässä seurannassa on havaittu, että harvinaisena komplikaationa reisiluun päähän saattaa kehittyä myös aseptinen nekroosi (Stogiannidis ym. 2007). 3.5 Tekonivelmateriaalit Yleistä Liukupinnoista on pyritty kehittämään entistä kulutuskestävämpiä potilaiden aktiivisuustason kasvaessa ja potilasmateriaalin nuorentuessa (Mäkinen ja Remes 2011). Parin viime vuosikymmenen aikana on tullut selväksi, että suurimpana ongelmana tekonivelien säilymisessä on tekonivelissä käytettyjen materiaalien kuluminen alueella, jossa reisiluun pää niveltyy acetabulumiin. Kuluminen tarkoittaa etenevää materiaalin irtoamista implanteista. Kulumajätteet aiheuttavat soluvasteen kautta osteolyysiä (luun hajoamista), joka rajoittaa proteesien elinikää. (Hoebink ja Struijs 2008.) Liukuparin voivat muodostaa esimerkiksi metalli polyeteeni, metalli metalli tai keraami keraami (Santavirta ym. 2004). Kaikki edellä mainitut yhdistelmät voivat aiheuttaa myös osteolyysiä, joka voi kipujen lisäksi aiheuttaa lopulta myös proteesin aseptisen irtoamisen. Revisioleikkausten insidenssi proteesin aseptisen irtoamisen vuoksi on maailmanlaajuisesti noin 4 %. (Hoebink ja Struijs 2008.)

19 Metalli polyeteeni Polyeteenin liukukitka metallin kanssa on pieni. Metalli polyeteeni-pareja käytettäessä muodostuu kuitenkin kulumajäämää. (Santavirta ym ) Metalli polyeteeni-parilla on havaittu tapahtuvan vähemmän osteolyysiä (luun hajoaminen), proteesi-infektioita, syviä laskimotrombooseja sekä mekaanista hajoamista verrattuna metalli metalli-pareihin. Tuoreessa neljää eri biomateriaalia vertailevassa 10 vuoden seurantatutkimuksessa todettiin metalli polyeteeni-pareilla paras selviytymisprosentti (98 %) vertailtaessa aseptista irtoamista. Metalli polyeteeni näyttäisikin tällä hetkellä sopivan parhaiten suurimmalle osalle potilaista. (Topolovec ja Milosev 2014.) Etenkin vanhemmille vähän liikkuville potilaille metalli polyeteeni näyttäisi olevan sopivin vaihtoehto (Milosev ym. 2012) Metalli metalli Metallit kestävät hyvin kuormitusta ja niillä on hyvä taivutus-, kierto- ja väsymislujuus (Santavirta ym. 2004). Metalli metalli-liukuparit kuluvat alkuun joutuisasti, mutta kuluminen laantuu kiillottumisen myötä. Kulumajäämää on todettu syntyvän vähemmän kuin metalli polyeteeni-parista. Pinnoiteimplanteissa metalli-ionipäästön on todettu olevan korkeampi kuin kokotekonivelessä metalli-implantin suuren pinta-alan vuoksi. Metalli-ionit voivat aiheuttaa viivästynyttä yliherkkyyttä, joka voi aiheuttaa tekonivelen aseptista irtoamista. Suuren metalli-ionimäärän on pelätty aiheuttavan karsinogeenisia muutoksia, mutta toistaiseksi tästä ei ole näyttöä. (Stogiannidis ym ) Tekonivelien metalliset osat ovat alttiina sähkökemialliselle syöpymiselle. Implantista vapautuneet metalliatomit voivat muunnella kehon omia valkuaisia aiheuttaen immunoaktivaation. Soluvälitteinen immuunireaktio ja makrofagien aktivaatio jouduttavat luun periproteettista resorptiota. (Santavirta 2004.) Metalli metalli-komponenteista vapautuu metalli-ioneita, kobolttia ja kromia, verenkiertoon ja virtsaan, mutta mitään vakavia systeemisiä sairauksia ei tiedetä suurentuneihin koboltti- ja kromipitoisuuksiin liittyvän (Kuzyk ym. 2011). Ei myöskään tiedetä mitään turvallista absoluuttista ylärajaa seerumin koboltti- ja kromipitoisuuksille. Seerumista mitattaessa pitoisuudet ovat suurimmillaan kuuden ja kahdentoista kuukauden välillä toimenpiteestä. Tämän jälkeen koboltti- ja kromipitoisuudet tasaisesti pienenevät. Ikä eikä henkilön aktiivisuus korreloi seerumin koboltti- ja kromipi-

20 20 toisuuksien kanssa. (Mont ja Schmalzried 2008.) Ainakaan toistaiseksi epidemiologiset tutkimukset eivät ole löytäneet viitteitä siitä, että suurentuneet metalli-ionipäästöt olisivat aiheuttaneet munuais-, sydän- tai hermostovaurioita. Tapausselostuksissa on kuitenkin ollut merkkejä siitä, että metalli-ionipäästöillä voisi olla vaikutusta kardiomyopatian ja syövän synnyssä. Tarkempia tutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan. (Hartmann ym ) Suurentuneet koboltti- ja kromipitoisuudet voivat aiheuttaa paikallisesti nivelessä ARMDkudosreaktioita (adverse reaction to metal debris), jotka usein myös johtavat tekonivelen uusintaleikkauksiin. Australialaisen ja isobritannialaisen tekonivelrekisterin mukaan uusintaleikkausten määrät ovat lisääntyneet etenkin käytettäessä pinnoitetekoniveliä sekä suuripäisiä varrellisia tekoniveliä. ARMD-kudosreaktioiden riski näyttäisi korreloivan metalliionien systeemipitoisuuksien kanssa. (Hartmann ym ) ARMD-kudosreaktioita voidaan kuvantaa magneettikuvauksella (MRI) erityisillä metalliartefaktareduktiosekvensseillä (MARS). Tämän avulla voidaan määrittää ARMD-kudosreaktiota ilmentävä intrakapsulaarinen synoviitti sekä pseudotuumorit. Ultraäänitutkimusta (UÄ) voidaan suositella lähinnä ARMD-kudosreaktion seulontaan. (Mäkinen ja Remes 2011.) Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että implanttien asennolla (inklinaatiotavoite 45 ja anteversiotavoite 20 astetta) sekä komponenttien koolla on vaikutusta koboltti- ja kromipäästöihin. Kupin pieni koko ja suurempi inklinaatiokulma on yhdistetty suurempiin seerumin koboltti- ja kromipitoisuuksiin. (Hartmann ym ) Poikkeuksellisen suuria seerumin metalli-ionipitoisuuksia on havaittu henkilöillä, joilla kupin inklinaatio on ollut keskimäärin 56 astetta verrattuna ryhmään, jossa inklinaatio on ollut keskimäärin 42 astetta (Mont ja Schmalzried 2008). Metalli metalli-liukupareihin liittyvien koboltti- ja kromipitoisuuksien nousun ja kohonneiden uusintaleikkausriskien vuoksi Suomen Ortopediyhdistys on suositellut pinnoitetekonivelien sekä varrellisten isonuppisten tekonivelten käytön lopettamista toistaiseksi. Potilaita, joille on laitettu metalli metalli-tekonivel, tulisi jatkossa seurata oirekyselyillä, röntgenkuvin ja kokoveren kromi- ja koboltti-ionimittauksin. (Kettunen 2012.) Tulevaisuudessa myös metalli-ionien mahdollisia systeemivaikutuksia pitäisi tutkia enemmän (Hartmann ym. 2013).

21 Keraami keraami Keraamit ovat kiinteitä metallien ja epämetallien, etenkin hapen, yhdisteitä. Keraamissa molekyylit sitoutuvat toisiinsa yleensä kovalenttisin sidoksin. Tämän vuoksi ne kestävät hyvin kemiallista ja mekaanista kuormitusta ja ovat kovia ja vahvoja, mutta toisaalta hauraita. Keraamien käytöllä voidaan vähentää kulumajäämän muodostumista liukupinnoilla. (Santavirta ym ) Keraami keraami-tekonivelet otettiin käyttöön paikkaamaan muiden materiaalien puutteita. Niiden etuna on parempi kulutuskestävyys sekä pieni kitkakerroin. Yksi suurimmista komplikaatioista käytettäessä keraamia on nupin ja linerin murtuminen luvun jälkeen keraamin laadun parantuessa murtumien määrä ja nivelpinnan kuluminen ovat merkittäväsi vähentyneet. Kolmannen polven keraami keraami-tekonivelillä on saatu hyviä kliinisiä tuloksia kuuden vuoden seuranta-ajalta. Keraamin murtumaherkkyys, narina ja sijoiltaanmenon mahdollisuus on kuitenkin tiedostettava. (Choy ym ) Kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa, jossa ikä ja liikunnallinen aktiivisuus oli vakioitu, havaittiin, että keraami keraami-parit menestyivät paremmin kuin metalli metalli-parit. Merkittävin ero havaittiin, kun päätemuuttujana käytettiin aseptista irtoamista. (Milosev ym ) Keraami polyeteeni Keraami polyeteeni-liukupareja alettiin käyttää 1950-luvun loppupuolella (Parson ym. 2014). Käytettäessä keraamia yhdessä pehmeämmän materiaalin, kuten polyeteenin, kanssa voidaan välttyä keraami keraami-liukupareihin liittyviltä komplikaatioilta, joita ovat esimerkiksi komponenttien murtumat ja naukuminen (Topolovec ja Milosev 2014). Useat laboratorio- sekä kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että keraami polyeteeniliukuparit kuluvat hitaammin kuin metalli polyeteeni-liukuparit (Nho ym. 2013). Keraami polyeteeni-liukuparin etuna verrattuna keraami keraami-liukupariin on todettu olevan myös hitaampi komponentin kuluminen sekä pienempi komponentin murtumariski (Parson ym. 2014). 357 potilaan viiden vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että keraami polyeteeni-pareilla ilmeni vähemmän keraami-komponenttien murtumia sekä ääntelyä kuin

22 22 keraami keraami-pareilla. Dislokaatioiden eikä revisioiden määrässä havaittu merkittävää eroa. (Amanatullah ym ) 1369 potilaan 10 vuoden seurantatutkimuksessa, jossa vertailtiin neljää eri liukuparia (metalli metalli, metalli polyeteeni, keraami keraami ja keraami polyeteeni), havaittiin, että keraami polyeteeni-pareilla uusintaleikkauksien prosenttiosuus oli pienin (1,9 %). Seuraavaksi parhaiten menestyivät metalli polyeteeni- sekä keraami keraami-liukuparit, kun taas metalli metalli-parien uusintaleikkausten osuus oli suurin (9,2 %). Samassa tutkimuksessa aseptista hajoamista tapahtui vähiten keraami polyeteeni- sekä keraami keraami-pareilla. Metalli metalli-pareilla aseptista hajoamista tapahtui eniten. (Topolovec ja Milosev 2014.)

23 23 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineiston muodostivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) välisenä aikana leikatut metalli metalli-liukupintaparin saaneet lonkan tekonivelpotilaat. Metalli metalli-liukuparitekoniveliä laitettiin kaikkiaan 1192 kappaletta (Taulukko 1). Tutkimuksen päätemuuttajana oli seuranta-ajan päättyminen tai revisio ennen sitä. Tutkimus oli retrospektiivinen ja seuranta-aika oli keskimäärin 4,8 vuotta. Tutkimukseen hyväksyttiin kaikki KYS:ssa tuona aikana laitetut varrelliset ja varrettomat metalli metalli-liukupintapariset lonkan tekonivelet. Demografiset tiedot ja potilaan toipumistiedot kerättiin sairauskertomuksista sekä Implant DB -ohjelmasta. Tutkimuksen muuttujina olivat sukupuoli, ikä, BMI (body mass index), ASA-luokka, leikkauksen syy, vuoto, leikkausaika, avauskohta, anestesiamuoto, profylaktinen antibiootti, komponentti, perioperatiiviset komplikaatiot, postoperatiiviset komplikaatiot, revisioiden lukumäärä, revisiosyy, aika leikkauksesta revisioon sekä kupin inklinaatio- ja anteversiokulma. Komplikaatiot ja revisioon johtaneet syyt sekä tehdyt revisiotoimenpiteet rekisteröitiin leikkauskertomuksista. Kaikki revisioleikkauskertomukset käytiin huolellisesti läpi ja rekisteröitiin ARMD:aan liittyvät muutokset, kuten ylimääräinen nesteen kertyminen, kudosmuutokset ja pseudotuumorit. ARMD:ksi tulkittiin tilanteet, joissa leikatusta lonkasta oireilun (kipu, narina, yms.) vuoksi otetuissa MRI- tai CT-kuvissa todettiin nestepitoisia muutoksia tai pseudotuumoreita. Kaikilta ARMD-epäillyiltä ei preoperatiivisesti ollut otettu koboltti- ja kromipitoisuuksia, joten tähän tutkimukseen ei ioni-vertailua otettu mukaan. Osalla ARMD-epäillyistä patologi totesi ALVAL:n, mutta usein kliinis-radiologinen löydös oli patologin antamaa diagnoosia selkeämpi, joten ALVAL-termiä ei tässä tutkimuksessa tämän vuoksi käytetty. Komponenttien inklinaatio- (Kuva 5.) ja anteversiokulmat (Kuva 6.) mitattiin kolmen kuukauden kontrollikäynnin yhteydessä otetuista lantion ja lonkan natiiviröntgenkuvista PACS-ohjelmalla. Sairauskertomustietojen sekä röntgenkuvien katseluun oli Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuslupa.

24 KUVA 5. Inklinaatiokulman mittaustekniikka. 24

25 25 KUVA 6. Anteversiokulman mittaustekniikka. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa (ver , IBM). Mann-Whitneyn testiä käytettiin jatkuvien muuttujien osalta ja 2-testiä kategoristen muuttujien osalta. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin arvoa p<0.05.

26 26 5 TULOKSET 5.1 Yleistä Tekoniveliä laitettiin yhteensä 1192 kappaletta, joista varrellisia tekoniveliä oli 954 (80 %) ja pinnoite-tekoniveliä 238 kappaletta (20 %) (Taulukko 1). Miehiä oli yhteensä 688 (58 %) ja naisia 504 (42 %). Miesten osuus varrellisen tekonivelen saajista oli 52,3 % ja naisten 47,7 %. Pinnoitetekonivelen saajista miehiä taas oli selkeä enemmistö: 79,4 % oli miehiä ja 20,6 % naisia (Taulukko 2). Kaikkien potilaiden keski-ikä oli 60,8 vuotta (SD 9,3). Varrellisen proteesin saaneiden potilaiden keski-ikä oli 62,5 vuotta (SD 8,9) ja pinnoiteproteesin saaneiden keski-ikä oli selvästi matalampi eli 54,3 vuotta (SD 7,5).

27 27 Taulukko 1. Käytetyt tekonivelmallit ja niiden määrät. Varrellinen Malli tekonivel (n=954, 80,0 %) 45,0 % (429) Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 26,0 % (248) Biomet M2a-38 - Bi- Metric 19,2 % (183) Wright Conserve Plus - Profemur TL 4,4 % (42) Smith&Nephew BHR - Synergy 2,0 % (19) DePuy Pinnacle Sector II - Summit 1,4 % (13) Biomet Universal - Bi-Metric 0,7 % (7) Biomet Vision - Bi- Metric 0,4 % (4) Zimmer TM - Bi- Metric 0,3 % (3) Biomet Universal - Stanmore MMA 0,2 % (2) Zimmer TM - Bi- Metric 0,1 % (1) Biomet M2a-38 - Biomet Integral 0,1 % (1) Biomet ReCap Magnum - Balance Microplasty 0,1 % (1) Biomet ReCap Magnum - Biomet CDH 0,1 % (1) Zimmer TM - Biomet Integral Pinnoitetekonivel (n=238, 20,0%) Malli 50,4 % (120) Wright Conserve Super Finish 23,9 % (57) Biomet ReCap 13,4 % (32) Smith&Nephew BHR 7,1 % (17) Zimmer Durom Hip 2,9 % (7) Corin Cormet 2,1 % (5) DePuy ASR Bilateraalisia toimenpiteitä oli yhteensä 25: näistä pinnoitetekoniveliä oli 12 ja varrellisia 13. Lonkan primaariartroosi oli tavallisin syy tekonivelleikkaukseen sekä varrellisen (76,5 %) että pinnoitetekonivelen (94,1 %) ryhmässä (Taulukko 2).

28 28 Taulukko 2. Demografiset tiedot. Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel Ikä vuosina (keski-ikä) 62,5 (SD 8,9) 54,3 (SD 7,5) Sukupuoli % (n) Mies 52,3 % (499) 79,4 % (189) Nainen 47,7 % (455) 20,6 % (49) Leikkausindikaatio Primaari artroosi 76,5 % (730) 94,1 % (224) Avaskulaarinen nekroosi 5,9 % (56) 0,8 % (2) Murtuma 5,3 % (51) 0 Inflammatorinen nivelsairaus 3,5 % (33) 1,7 % (4) Murtuman jälkitila 2,7 % (26) 2,1 % (5) Dysplasian aiheuttama sekundaariartroosi 2,4 % (23) 0,4 % (1) Morbus Legg Calvé Perthes 1,9 % (18) 0,4 % (1) Muu sekundaariartroosi 1,4 % (13) 0,4 % (1) Yhteensä 80,0 % (954) 20,0 % (238) Bilateraalinen toimenpide* 1,4 % (13) 5,0 % (12) *Yhdelle potilaalle laitettiin toiselle puolelle pinnoite ja toiselle puolelle varrellinen tekonivel teknisen ongelman vuoksi. p-arvo < < < Suurin osa avauksista tehtiin posterolateraalipuolelta, varrellisista 97,6 %:lla ja pinnoitteista 97,9 %:lla. Anestesiamuotona käytettiin lähes kaikissa tapauksissa spinaalipuudutusta. BMI oli keskimäärin korkeampi varrellisen tekonivelen (28,1 kg/m2) saaneiden ryhmässä kuin pinnoitteen (27,4 kg/m2) saaneiden. Leikkausaika oli keskimäärin merkittävästi pitempi pinnoitetekonivelryhmässä (80 min) kuin varrellisten (64 min) tekonivelryhmässä. Pinnoitetekonivelien nuppikoko oli keskimäärin suurempi (49 mm) kuin varrellisien nuppikoko (44 mm) (p<0,001). Kupin inklinaatio oli varrellisissa tekonivelissä keskimäärin 46 astetta ja pinnoitteissa 47 astetta. Anteversio oli varrellisissa tekonivelissä keskimäärin 26 astetta ja pinnoitteissa 25 astetta. Tavoitteena oli kupin 45 asteen inklinaatio ja 20 asteen anteversio. Antibioottiprofylaksina käytettiin lähes kaikissa tapauksissa kefuroksiimia. Taulukosta 3 ilmenevät varrellisen ja pinnoitetekonivelen intra-operatiiviset tiedot ja radiologiset mittaustulokset.

29 29 Taulukko 3. Intra-operatiiviset tiedot ja radiologiset mittaukset. Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel Avaus Posterolateraalinen 97,6 % (931) 97,9 % (233) Hardinge 1,7 % (16) 0 Anteriorinen 0,1 % (1) 0,8 % (2) Ei merkitty 0,6 % (6) 1,3 % (3) Anestesiamuoto Spinaalipuudutus 99,4 % (948) 99,6 % (237) Yleisanestesia 0,6 % (6) 0,4 % (1) ASA-luokka I 19,1 % (182) 39,9 % (95) II 46,1 % (440) 50,0 % (119) III 33,9 % (323) 10,1 % (24) IV 9 % (9) 0 BMI (min-max; SD) 28,1 (18,7-45,5; 27,4 (17,6-40,7; SD 4,4) 434 ( ; SD 309) SD 3,9) 450 ( ; SD 256) Leikkausvuoto ml (vaihteluväli; SD) Leikkausaika min (vaihteluväli; SD) Antibioottiprofylaksia Kefuroksiimi 99,4 % (948) 100 % (238) Klindamysiini 0,5 % (5) 0 Muu 0,1 % (1) 0 Proteesin nuppikoko p-arvo (28-194; SD 26) 80 (42-180; SD 24) < (28-60; SD 5,9) 49 (40-56; SD 3,2) <0.001 (vaihteluväli; SD) Acetabulumin koko (vaihteluväli; SD) 53 (42-66; SD 3,7) 55 (46-62; SD 3,2) <0.001 Radiologiset mittaukset 3kk:n kontrollikuvasta Inklinaatio (astetta) 46 (SD 8,8) 47 (SD 8,5) Anteversio (astetta) 26 (10,3) 25 (SD 10,1) 0.135

30 Perioperatiiviset komplikaatiot Perioperatiivisia eli leikkauksen aikana tapahtuneita komplikaatioita tapahtui varrellisen tekonivelen saaneilla 40 (4,2 %). Varrellisen tekonivelen saaneilla yleisin komplikaatio oli murtuma, jonka sai 25 potilasta (2,6 %). Hermovaurion sai 6 (0,6 %) ja verisuonivamman 8 (0,8 %) varrellisen tekonivelen saaneista. Muita syitä oli 8 (0,8 %). Pinnoitetekonivelen saaneista perioperatiivisen komplikaation sai 5 potilasta (2,1 %). Hermovamma oli yleisin komplikaatio ja niitä tapahtui 4 (1,7 %). Murtumia ei todettu pinnoitetekonivelissä, koska kaikki mahdolliset murtumat konvertoitiin leikkauksen yhteydessä varrelliseksi. Myöskään verisuonivammoja ei tapahtunut lainkaan. Kaaviossa 1 vertaillaan perioperatiivisten komplikaatioiden määriä varrellisen ja pinnoitetekonivelen saaneiden välillä.

31 31 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Varrellinen tekonivel Pinnoitetekoni vel 0,5 0 Kaavio 1. Perioperatiiviset komplikaatiot (%) varrellisen tekonivelen ja pinnoitetekonivelen saaneilla (p=0,049). 5.3 Postoperatiiviset komplikaatiot Postoperatiivisia komplikaatioita tapahtui enemmän varrellisen tekonivelen saajilla seuraavasti: varrellisilla 93 (9,7 %) ja pinnoitteilla 21 (8,8 %). Yleisin komplikaatio molemmissa ryhmissä oli potilaan subjektiivisesti kokema kipu tai proteesin naukuminen. Varrellisen tekonivelen saaneista kipua tai naukumista koki häiritsevästi 25 (2,6 %) ja pinnoitetekonivelen saajista 9 potilasta (3,8 %). ARMD:n sai 14 (1,5 %) varrellisista ja 3 (1,3 %) pinnoitteen saajista. Syviä infektioita, proteesin luksaatioita, komponentin irtoamisia ja pinnallisia infektioita tapahtui merkittävästi enemmän varrellisilla kuin pinnoitteen saajilla. Kaaviossa 2 kuvataan postoperatiivisten komplikaatioiden esiintyvyyttä (%) varrellisen ja pinnoitetekonivelen ryhmien välillä.

32 Varrellinen tekonivel Pinnoitekonivel 2 0 Kaavio 2. Postoperatiiviset komplikaatiot (%) varrellisen ja pinnoitetekonivelen saaneilla (p=0,05). Pinnoitekonivelen saajilla periproteettisia murtumia tapahtui enemmän, kaikkiaan 4 tapauksessa (1,7 %). Neck melting -ilmiötä tapahtui pinnoitteen saajilla 3 (1,3 %), kun taas varrellisen tekonivelen saajilla neck meltingiä ei tapahtunut lainkaan (Kaavio 2).

33 Uusintaleikkaukset Revisioita jouduttiin tekemään varrellisen tekonivelen saaneista 64:lle (6,7 %) ja pinnoitteen saaneista 12:lle (5,1 %). Keskimääräinen aika primaarileikkauksesta revisioon oli varrellisilla 1,4 (SD 23,4) vuotta ja pinnoitteen saajilla 1,8 (SD 21,9) vuotta. Suurin syy revisioon varrellisilla oli komponentin irtoaminen, joita tapahtui 15 (1,6 %). Seuraavaksi yleisimmät revisioon johtaneet syyt olivat ARMD, joita tapahtui 13 (1,4 %) ja syvä infektio, joita tapahtui 12 (1,3 %). Pinnoitetekonivelen saaneista suurin syy revisioon oli periproteettinen murtuma, joita tapahtui 4 (1,7 %). Seuraavaksi yleisimmät syyt revisioon olivat komponentin irtoaminen ja neck melting. Kumpaakin tapahtui 2 potilaalla (0,8 %). Kaaviossa 3 kuvataan revisioihin johtaneet syyt varrellisen tekonivelen ja pinnoitetekonivelen ryhmässä Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel 0 Kaavio 3. Revisioon johtaneet syyt (%) varrellisen tekonivelen ja pinnoitetekonivelen saaneilla.

34 34 Taulukko 4. ARMD:n vuoksi tehdyt revisiot. ARMD todettiin kliinis-radiologis-patologisesti 14 potilaalla varrellisten tekonivelten ryhmässä ja 3 potilaalla pinnoitetekonivel-ryhmän potilaalla. ARMD:n esiintyvyys oli siten seuranta-aikana 1,4 % kaikista metalli metalli-liukupintaparin saaneista potilaista (Taulukko 4). Seuranta-ajan loppuun mennessä revisio oli ARMD:n vuoksi tehty 13 potilaalle, joilla kaikilla oli varrellinen tekonivel (Taulukko 6). Tutkimuksen ensimmäisen neljän vuoden aikana ARMD todettiin 7:llä varrellisen tekonivelen saaneella potilaalla. Yhdelläkään pinnoitteen saaneista potilaista ei ollut neljän vuoden kohdalla todettu ARMD:aa. Nyt viimeisen vuoden aikana 8 potilaalla on todettu ARMD, joista 3 on pinnoitetekoniveliä. Taulukossa 4 esitetään ARMD:n vuoksi tehdyt revisiot ja huomioidaan käytetty tekonivelmalli, aika leikkauksesta revisioon, sukupuoli, ikä, nuppikoko, inklinaatio ja anteversio. Tekonivelmalli Aika revisioon, vuotta (kk) Sukupuoli Ikä Nuppikoko Inklinaatio Anteversio Biomet M2a-38 - Bi-Metric 4,5 (54) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 3,3 (41) Mies Biomet M2a-38 - Bi-Metric 7,5 (90) Mies Biomet M2a-38 - Bi-Metric 3 (36) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 2,8 (33) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 1,6 (19) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 7,3 (87) Mies Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 1,4 (16) Mies Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 1,3 (16) Nainen Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 2,5 (30) Nainen Biomet Vision - Bi-Metric 7,0 (84) Nainen Smith&Nephew BHR - Synergy 3,1 (37) Nainen Wright Conserve Plus - Profemur TL 1,9 (22,8) Nainen Keskiarvo; SD 3,6 (44); SD 25,9

35 35 6 POHDINTA Lonkan tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen nivelrikon hoitomuotona. Muita indikaatioita lonkan tekonivelleikkaukselle ovat nivelreuma, lonkkamurtumat, avaskulaarinen nekroosi sekä dysplasiat. Suurin osa primaareista lonkan tekonivelleikkauksista tehdään yli 65-vuotialle potilaille. Nykyään potilaiden aktiivisuus- ja vaatimustason noustessa sekä tekonivelissä käytettyjen materiaalien ja leikkaustekniikoiden kehittyessä tekoniveliä on alettu laittamaan myös nuoremmille potilaille entistä enemmän. Suurten ikäluokkien vanhetessa tekonivelleikkausmäärät lisääntynevät entisestään. Suurimpana haasteena tekonivelkirurgiassa pidetään tekonivelissä käytettävien liukuparien kulumista ja lopulta komponenttien irtoamista. Nykyään käytetään metalli polyeteeni-, metalli metalli-, keraami keraami- sekä keraami polyeteeni-liukupareja. Metalli metalliliukuparien käyttö lisääntyi voimakkaasti 2000-luvun alussa ja varhaisvaiheen tulokset olivatkin hyviä. Viime vuosina on havaittu, että metalli metalli-liukupareihin on liittynyt metalli-ionien vapautumisesta johtuvia paikallisia ARMD-kudosreaktioita (adverse reaction to metal debris), jotka ilmenevät pseudotuumoreina ja nivelen ylimääräisenä nesteilynä. Lisäksi on herännyt epäily mahdollisista karsinogeenisista vaikutuksista liittyen suurentuneisiin metalli-ionipitoisuuksiin. Asia vaatii jatkossa kuitenkin tarkempia tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metalli metalli-liukuparien toimivuutta, kestävyyttä sekä varhaisvaiheen komplikaatioita. Postoperatiivisia komplikaatioita todettiin enemmän varrellisen tekonivelen (9,7 %) saaneiden ryhmässä kuin pinnoiteryhmässä (8,8 %). Syviä infektioita, proteesin luksaatioita, komponentin irtoamista ja pinnallisia infektioita tapahtui merkittävästi enemmän varrellisen tekonivelen kuin pinnoitetekonivelen saaneiden ryhmässä. Tässä tutkimuksessa postoperatiivisiksi komplikaatioiksi laskettiin myös niin sanotut minor-komplikaatiot, joita olivat potilaan kokema subjektiivinen kipu, vinkuna ja proteesin naukuminen. Tämän vuoksi postoperatiivisten komplikaatioiden määrä vaikuttaa yllättävän suurelta. Revisioita jouduttiin myös tekemään enemmän varrellisen tekonivelen saaneille kuin pinnoitteen saaneille. Tavallisin syy revisioon varrellisen tekonivelen ryhmässä oli komponentin irtoaminen, joka todettiin 1,6 %:lla potilaista. Tavallisin syy revisioon pinnoiteryhmässä oli periproteettinen murtuma, jonka sai 1,7 % potilaista.

36 36 ARMD:aa todettiin 1,4 %:lla potilaista ja sen osuuden todettiin lisääntyvän seuranta-ajan pidentyessä. Seuranta-ajan loppuun mennessä ARMD todettiin 14:llä (1,5 %) varrellisen tekonivelen ja 3:lla (1,3 %) pinnoitetekonivelen saaneiden potilaan ryhmässä. ARMDkudosreaktion riskitekijöinä on pidetty nuppikomponentin pientä kokoa sekä kupin suurta inklinaatiokulmaa. Tässäkin tutkimuksessa havaittiin, että nupin pieni koko ja suuri inklinaatiokulma vaikuttavat ARMD:n todennäköisyyteen. Ainoastaan kahdella revision läpikäyneistä ARMD:n potilaista nuppikoko oli suurempi kuin 44 mm ja yhtä vaille kaikilla potilailla inklinaatiokulma oli yli 45 astetta. Yksi syy siihen, että ARMD havaitaan yleensä vasta useiden vuosien jälkeen, on alkuvaiheen oireettomuus. Varhaisvaiheen tulokset tässä tutkimuksessa olivat hyvät. Seuranta-aika oli kuitenkin melko lyhyt, keskimäärin 4,8 vuotta. Seuranta-ajan pidentyessä etenkin ARMDkudosreaktioita ilmennee enemmän. Tämän vuoksi myös metalli metalli-liukuparin saaneiden potilaiden revisioleikkausten määrän odotetaan nousevan tulevaisuudessa. Tämän tutkimusaineiston seuranta-aika loppui Tämän jälkeen on havaittu uusintaleikkausten määrän lisääntyvän joka vuosi. Vielä julkaisemattomien tulosten mukaan on käynyt ilmi, että revisioleikkausten määrä ARMD-kudosreaktion vuoksi on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi tämän aineiston potilailla. Vuonna 2012 revisioita tehtiin ARMDkudosreaktion vuoksi kahdeksan, seuraavana vuonna 20 ja elokuuhun 2014 mennessä on tehty jo 24 revisioleikkausta. Muissa Suomen sairaaloissa revisioleikkausten määrä ARMD-kudosreaktion vuoksi on ollut vieläkin suurempi (Simo Miettinen, julkaisematon havainto/tieto). Suomen Ortopediyhdistys onkin suositellut, että pinnoitteiden sekä isonuppisten varrellisten metalli metalli-liukuparien käyttö lopetettaisiin toistaiseksi. Potilaita, joille on laitettu metalli metallitekonivel, tulisi jatkossa seurata oirekyselyillä, röntgenkuvin ja kokoveren kromi- ja koboltti-ionimittauksin. Lisäksi suurentuneiden metalli-ionipitoisuuksien on pelätty aiheuttavan karsinogeenisia vaikutuksia elimistössä. Asiasta ei kuitenkaan toistaiseksi ole täyttä varmuutta. Tämän vuoksi tulevaisuudessa metalli-ioneihin liittyviä mahdollisia systeemivaikutuksia on syytä tutkia enemmän.

37 37 LÄHTEET Amanatullah DF, Landa J, Strauss EJ, Garino JP, Kim SH, Di Cesare PE. Comparison of Surgical Outcomes and Implant Wear Between Ceramic-Ceramic and Ceramic-Polyethylene Articulations in Total Hip Arthroplasty. The Journal of Arthroplasty 2011; Vol. 26 No. 6 Suppl. 1. Björkenheim J-M, Grönblad M, Hedenborg M ym. Lonkkanivel, Facultas toimintakyvyn arviointi. Duodecim 2008; Artikkelin tunnus: fac0005 ( ). Choy W-S, Kim KJ, Lee SK, Bae KW, Hwang YS, Park CK. Ceramic-on-Ceramic Total Hip Arthroplasty: Minimum of Six-Year Follow-up Study. Clinics in Orthopedic Surgery 2013; 5: Eskelinen A, Paavolainen P, Vuorinen J, Remes V. Reisiluunkaulan murtumien nykyhoito. Suomen lääkärilehti 2006; 61(36): Feneis H, Dauber W. Arteries, Spinal nerves. Pocket Atlas of Human Anatomy 2000; , Hakala M. Nivelreuman kehittyvä hoito. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010; 126(12): Hartmann A, Lutzner J, Kirschner S, Witzleb W-C, Gynther K-P. Do Survival Rate and Serum Ion Concentrations 10 Years After Metal-on-Metal Hip Resurfacing Provide Evidence for Continued Use? The Association of Bone and Joint Surgeons 2012; DOI /s Hartmann A, Hannemann F, Lutzner J ym. Metal Ion Concentrations in Body Fluids after Implantation of Hip Replacement with Metal-on-Metal Bearing Systemic Review of Clinical and Epidemiological Studies. Plos One 2013; Vol 8, Issue 8, e Hoebink E, Struijs PAA. Effects of different bearing surface materials on aseptic loosening of total hip arthroplasty in patients with osteoarthritis and other non-traumatic diseases of the hip. Cochrane Database of Systemic Reviews 2008; Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD Huusko T, Arnala I, Aro H ym. Lonkkamurtuma, käypähoitosuositus. Duodecim 2011; 127(14): International Hip dysplasia Institute. What is Dysplasia? 2012; Kaushik A, Das A, Cui Q. Osteonecrosis of the femoral head: An update in year World Journal of Orthopedics 2012; 3(5): Kettunen J. Suomen Arthroplastiayhdistyksen suositus Metalli-metalli-liukuparin omaavien lonkkatekonivelten käytöstä ja seurannasta 2012; Kuzyk PRT, Sellan M, Olsen M, Schemitsch EH. Hip Resurfacing Versus Metal-on-Metal Total Hip Arthroplasty: Are Metal Ion Levels Different? Bulletin of the NYU Hospital for Joint Diseases 2011; 69(Suppl 1):5-11. Lehto M, Jämsen E, Rissanen P. Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi. Duodecim 2005; 121(8): Miettinen H, Kettunen J. Tekonivelen uusintaleikkaukset lisääntyvät miten siitä selvitään? Suomen lääkärilehti 2011; Milosev I, Kovac S, Trebse R, Levasic V, Pisot V. Comparison of Ten-Year Survivorship of Hip Prostheses with Use of Conventional Polyethylene, Metal-on-Metal, or Ceramic-on-Ceramic Bearings. The Journal of Bone and Joint Surgery Am. 2012; 94: Moilanen T, Honkanen P, Korpela M, Lehto M. Kehittyvä tekonivelkirurgia reumapotilaan hoidossa. Suomen lääkärilehti 2006; 61(32): Mont MA, Schmalzried TP. Modern Metal-on-Metal Hip Resurfacing: Important Observations from the first ten years. The Journal of Bone and Joint Surgery 2008; 90:3.11. Moore KL, Dalley AF. Lower Limb. Clinical Oriented Anatomy 4. Edition 1999; Mäkinen T, Remes V. Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metallimetalliliukupintoja. Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol ; Netter FH, Machado CAG. Interactive Atlas of Human Anatomy 3. painos. ICON Learning Systems LLC Nho J-H, Park J-S, Song U-S, Kim W-J, Suh Y-S. Ceramic-on- Polyethylene Total Hip Arthroplasty. Yonsei Med J 2013; 54(6): Parsons C, Batson R, Reighard S, Tanner S, Snider B, Pace TB. Clinical outcomes assessment of three similar hip arthroplasty bearing surfaces. Orthopedic Reviews 2014; 6:5334. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Suomen Ortopediayhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Remes V, Paavolainen P, Vuorinen P. Kenet pitäisi lähettää arvioon lonkan tekonivlleikkausta varten. Suomen lääkärilehti 2004; 59(4): Santavirta S, Lappalainen R, Konttinen YT. Tekonivelmateriaalit. Duodecim 2004; 120: Stogiannidis I, Puolakka T, Halonen P ym. Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle. Suomen lääkärilehti 2007; 62 (48): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lonkka- ja polviproteesit Tilastoraportti 9/2013. Topolovec M, Milosev I. A Comparative Study of Four Bearing Couples of the Same Acetabular and Femoral Component. The Journal of Arthroplasty 29 (2014);

Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus.

Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus. Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus. Simo Miettinen¹, Tatu Mäkinen2, Inari Kostensalo3, Keijo Mäkelä3, Jukka Kettunen¹,

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Jaakko Lassila, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, Tampere

VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, Tampere VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.00 9.00 Keskiviikko 19.4.2017 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 Jake von Hintze Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa

Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa 124 Bi-Metric-Stanmore proteesin 5 vuoden seurantatutkimus. Niilo Kivirinta, Ville Remes, Timo Juutilainen, Pekka Paavolainen, Mikko Manninen HYKS,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nivelreumapotilailla 4 019 lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T. Mäkelä 1, Antti Eskelinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register

Lisätiedot

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Suomen Nivelyhdistys ry Tervetuloa Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Nivelrikko mikä se on ja mitä se meille merkitsee?! Esko Kaartinen Ortopedi Miksi nivelrikosta ylipäätänsä pitää väkeä valistaa?

Lisätiedot

Metallireaktio on yleinen ASR XL totaalitekonivelen saaneilla potilailla

Metallireaktio on yleinen ASR XL totaalitekonivelen saaneilla potilailla Metallireaktio on yleinen ASR XL totaalitekonivelen saaneilla potilailla Aleksi Reito, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Petra Elo, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Kokometallista liukuparia

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

LONKAN METALLI-METALLITEKONIVELTEN KLIININEN TULOS OXFORD HIP SCORE PISTEYTYKSELLÄ MITATTUNA

LONKAN METALLI-METALLITEKONIVELTEN KLIININEN TULOS OXFORD HIP SCORE PISTEYTYKSELLÄ MITATTUNA LONKAN METALLI-METALLITEKONIVELTEN KLIININEN TULOS OXFORD HIP SCORE PISTEYTYKSELLÄ MITATTUNA Miitta Hyppönen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Antti Eskelisen

Lisätiedot

Lonkan pinnoiteartroplastian varhaistulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lonkan pinnoiteartroplastian varhaistulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lonkan pinnoiteartroplastian varhaistulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Elina Videman, Jukka Kettunen, Hannu Miettinen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka Kuopion

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Lonkkanivelrikon riskitekijöitä

Lonkkanivelrikon riskitekijöitä Lonkan nivelrikko on tavallisin lonkan ja nivusen alueen kipua aiheuttava sairaus. Kivun lisäksi se rajoittaa toimintakykyä eikä sen etenemistä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen.

Lisätiedot

Synergy- BHR MOM-tekonivelen keskipitkän aikavälin kliinisradiologiset tulokset

Synergy- BHR MOM-tekonivelen keskipitkän aikavälin kliinisradiologiset tulokset Synergy- BHR MOM-tekonivelen keskipitkän aikavälin kliinisradiologiset tulokset Pyry Jämsä, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Aleksi Reito ja Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa We analysed the mid-term

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot

PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot PIENNIVELTEN nivelrikon leikkaushoidot TARVITAAN SIIS VEISTÄ PIENNIVELTEN LEIKKAUSMENETELMIÄ Puhdistus- ja pehmytkudosleikkaukset Luudutusleikkaukset Tekonivelleikkaukset Kudosteknologinen vaihtoehto Puhdistus-

Lisätiedot

Retrospektiivinen vertailututkimus trokanteerisen ydinnaulan ja ekstramedullaarisen implantin käytöstä pertrokanteerisen lonkkamurtuman hoidossa

Retrospektiivinen vertailututkimus trokanteerisen ydinnaulan ja ekstramedullaarisen implantin käytöstä pertrokanteerisen lonkkamurtuman hoidossa Retrospektiivinen vertailututkimus trokanteerisen ydinnaulan ja ekstramedullaarisen implantin käytöstä pertrokanteerisen lonkkamurtuman hoidossa Tommi Liipo, Tero Yli-Kyyny ja Heikki Kröger Ortopedian,

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella

Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Saara Väänänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1 Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Coxan tekonivelrekisterin validointi polven ensitekonivelleikkaukset

Coxan tekonivelrekisterin validointi polven ensitekonivelleikkaukset Coxan tekonivelrekisterin validointi polven ensitekonivelleikkaukset Sanna Multanen, Ville Mattila, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Vuonna 2009 Suomessa tehtiin polven ensitekonivelleikkauksia yhteensä

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä

Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 11.4.-16.4. 2010 Traumakurssi 11.4.-13.4.2010 Su 11.4.-10 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi?

Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi? Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi? Jari Mokka Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS Total hip replacement is among the most cost effective orthopaedic

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia 9.11.2012 1.Operatiivinen vai konservatiivinen hoito? 2. Konservatiivisen hoidon toteutus? 3. Ensimmäinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

ibalance PFJ DFU Versio 0

ibalance PFJ DFU Versio 0 ibalance PFJ DFU-0183-1 Versio 0 A. LAITTEEN KUVAUS ibalance PFJ koostuu reisiluukomponenteista ja polvilumpiokomponenteista. Kaikkia osia on saatavilla erikokoisina erilaisten anatomisten vaatimusten

Lisätiedot

ibalance UKA -järjestelmä DFU , versio 0

ibalance UKA -järjestelmä DFU , versio 0 ibalance UKA -järjestelmä DFU-0182-1, versio 0 A. LAITTEEN KUVAUS ibalance UKA -järjestelmä on polven unikondylaarinen artroplastiajärjestelmä, joka koostuu reisiluun komponenteista, sääriluun tarjotinosista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki 1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

328 SOT 4/2004 VOL 27. Modulaarinen distaalisesti kiinnittyvä reisikomponentti hankalissa lonkan tekonivelrevisioissa - alustavat tulokset.

328 SOT 4/2004 VOL 27. Modulaarinen distaalisesti kiinnittyvä reisikomponentti hankalissa lonkan tekonivelrevisioissa - alustavat tulokset. 328 SOT 4/2004 VOL 27 Modulaarinen distaalisesti kiinnittyvä reisikomponentti hankalissa lonkan tekonivelrevisioissa - alustavat tulokset Anne Alberty Ortopedian ja reumaortopedian klinikka, Kirurginen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla

Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla 65673 lonkan primaarin tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset 0 25 vuoden seurannassa Suomen tekonivelrekisteristä Keijo Mäkelä

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011

Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011 Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011 Joonas Uuspelto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä

AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä Tapio Flinkkilä, Kai Sirniö Kirurgian klinikka, OYS Olkasolisnivelen (AC-nivel) vammoista suuri osa voidaan hoitaa konservatiivisesti.

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arthrex ibalance TKA -järjestelmä. DFU , versio 0

Arthrex ibalance TKA -järjestelmä. DFU , versio 0 Arthrex ibalance TKA -järjestelmä DFU-0184-1, versio 0 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrex ibalance TKA -järjestelmä koostuu reisiluun osista, sääriluun tarjotinosista, sääriluun laakeriosista ja polvilumpion osista.

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelet 2015

Lonkan ja polven tekonivelet 2015 15/2016 13.12.2016 Lonkan ja polven tekonivelet 2015 Päälöydökset Vuonna 2015 tehtiin 9 211 lonkan kokotekonivelen ja 10 492 polven tekonivelen ensileikkausta. Lonkkaleikkausten määrä on kasvanut ja polvileikkausten

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Poikittaisen vatsalihaksen ja pakaralihasten aktivaation puolierot balettitanssijoilla Yhteys kipuun ja lantion hallintaan

Poikittaisen vatsalihaksen ja pakaralihasten aktivaation puolierot balettitanssijoilla Yhteys kipuun ja lantion hallintaan Sini Tirkkola Poikittaisen vatsalihaksen ja pakaralihasten aktivaation puolierot balettitanssijoilla Yhteys kipuun ja lantion hallintaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapian

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET

COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET Sanna Multanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

TEKONIVELTÄ YMPÄRÖIVÄN KUDOKSEN KROMIPITOISUUS ON YHTEYDESSÄ METALLIREAKTION TYYPPIIN

TEKONIVELTÄ YMPÄRÖIVÄN KUDOKSEN KROMIPITOISUUS ON YHTEYDESSÄ METALLIREAKTION TYYPPIIN TEKONIVELTÄ YMPÄRÖIVÄN KUDOKSEN KROMIPITOISUUS ON YHTEYDESSÄ METALLIREAKTION TYYPPIIN Lari Lehtovirta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tekonivelsairaala Coxa

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

olkapään tekonivelleikkaukseen. tulevalle potilaalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ortopedian ja traumatologian klinikka

olkapään tekonivelleikkaukseen. tulevalle potilaalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ortopedian ja traumatologian klinikka 2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ortopedian ja traumatologian klinikka Olkapään tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa Teitä valmistautumaan olkapään tekonivelleikkaukseen.

Lisätiedot

VESI KUNTOUTUMISYMPÄRISTÖNÄ POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VESI KUNTOUTUMISYMPÄRISTÖNÄ POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN VESI KUNTOUTUMISYMPÄRISTÖNÄ POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Maria Saviniemi Ira Tiilikainen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot