TransEco Mitä saatiin aikaiseksi?

Transkriptio

1 TransEco Mitä saatiin aikaiseksi? Ohjauskeinot -hankkeiden tulokset Seminaari , Dipoli Anu Tuominen, VTT

2 Neljä erilaista hanketta Ilmastonmuutoksen hillinnän visiot ja toimenpidekokonaisuudet vuoteen 2050 ILARI (2012). TransEco strategiahanke Suomi 2020: Tieliikenteen uusiutuva energia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mentäessä (2012). Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen (2010). Liikenteen energiatehokkuushankkeiden vaikutukset arviointikehikko (2012).

3 Ilmastonmuutoksen hillinnän visiot ja toimenpidekokonaisuudet vuoteen 2050 ILARI Tausta: Pitkän aikavälin ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi on tärkeää ennakoida minkälaisia mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia liikenteen tulevaisuuskuvia asetetut tavoitteet edellyttävät ja millaisilla liikenteeseen toimenpidekokonaisuuksilla asetetut tavoitteet ja olisivat saavutettavissa. Tulokset: Liikenteen hiilidioksidipäästöjen Baseline-kehitys vuoteen Kahdeksan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulevaisuuden visiota perustana asiantuntijoiden ja nuorten näkemykset. Urbaani syke ja Runsaudensarvi-visioille, joissa päästöt laskevat 2-4 miljoonan tonnin tasolle, visiolähtöiset toimenpidekokonaisuudet. Menetelmäkokonaisuus (pluralistic backcasting).

4 ILARI Baseline

5 o 8 Visiota Kehittyvä kohtuutalous: Talouden kasvu pysähtyy, tieliikennesuorite kääntyy jyrkkään laskuun, teknologia kehittyy nopeasti, päästöt nollaan. Urbaani syke: Tietoliikennevetoinen kompaktikaupunkivisio; Talous kasvaa voimakkaasti, kulkutapajakauma muuttuu tieliikenteestä raideliikenteeseen, päästöt romahtavat. Transito-Suomi: Paluu perinteiseen kohtuutalouteen Suomessa, mutta (transito)kuljetukset erityisesti raiteilla kasvavat. Ekomoderni: Liikenteen kasvu joukkoliikenteeseen ja kuljetuksissa raiteille; Talous kasvaa liikennesuoritetta nopeammin, päästöt kääntyvät kohtalaiseen laskuun. Pienet askeleet: Pitää kiinni nykyhetkestä; Talous kasvaa hitaasti, liikenne hyvin hitaasti, päästöt pienenevät hieman. Business as usual: Ominaispäästöt pienenevät vähitellen; Suoritteen kasvu voimakkaampaa ja päästöjen lasku hitaampaa kuin Ekomodernissa. Materian kasvu: Talous ja suorite kasvavat voimakkaasti eikä päästöjä saada alas. Runsaudensarvi: Talous ja liikenne kasvavat voimakkaasti, mutta tieliikenteen teknologiahyppy vähäpäästöisyyteen ratkaisee päästöongelmat.

6 Toimenpidekokonaisuudet URBAANI SYKE RUNSAUDENSARVI Maankäytön toimet Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittäminen Energiatehokkaat pitkät matkat Hinnoittelu (valtakunnallinen kilometrimaksu) Vähäpäästöiset ajoneuvot Raskaan liikenteen uudet kuljetuskonseptit Raideinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito Vähäpäästöiset ajoneuvot Raskaan liikenteen älykkäät ja kompaktit kuljetuskonseptit Uudet teknologiat ja palvelukonseptit Tieinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito

7 CO 2 -päästömäärät vuonna tavoitteet, visiot ja toimenpidekokonaisuudet

8 TransEco strategiahanke Suomi 2020: Tieliikenteen uusiutuva energia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mentäessä Tavoitteena oli laatia laskentamalleja ja muita työkaluja, joilla arvioidaan mm. erilaisia polttoaine- ja energiaketjuja (polttoaineskenaariot), autokannan koon ja koostumuksen muutoksia (teknologiaskenaariot) ja tuottaa päätöksentekoa tukevaa, jäsennettyä ja pitkälle jalostettua tietoa. Suomi osion toiminta, pl. henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli (AHMA), joka raportoidaan itsenäisesti, koottiin yhteen raporttiin nimeltä Strategiahanke Suomi Tieliikenteen uusiutuva energia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mentäessä. Strategiahanke 2020 toteutettiin VTT:n ja VATT:in yhteistyönä

9 Balanssi Biopolttoaineiden tarjonta Autojen kyky käyttää polttoaineita Päästöjen vähennystavoitteet

10 Tulokset Liikenteen energia- ja ilmastotavoitteiden asettamisessa on sovitettava yhteen uusiutuvan energian tavoite ja CO 2 -päästöjen vähentämistavoite, ja näiden lisäksi huomioitava myös energiatehokkuus, kustannustehokkuus ja autokaluston kyky käyttää biopolttoaineita, ts. käytettävissä olevat biopolttoainenielut Raportissa on mm. arvioitu autokaluston kehitysnäkymiä ja sen kykyä hyödyntää biopolttoaineita sekä polttoainemäärien ja hiilidioksidipäästöjen kehitystä Vastaavasti on arvioitu biopolttoaineiden tuotantopotentiaalia Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT teki kustannuslaskelmia kansantalouden kannalta eri biopolttoaine- ja sähköautoskenaarioille

11 Johtopäätökset Vuoden 2011 ILARI perusskenaario olettaa, että liikenteessä käytetään vuonna 2020 faktisesti 15 % biopolttoaineita Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen mukaan biopolttoaineiden laskennallisen osuuden pitäisi olla 20 % vuonna 2020 Jo tehdyillä päätöksillä (käynnissä olevat laitokset ja laitokset, joista on investointipäätös) kotimaassa tuotetaan vuonna 2020 biopolttoainemäärä, joka vastaa n. 13 %:a tieliikenteen polttoainemäärästä laskennallisen energiaosuuden ollessa n. 19 % VATT:in laskelmien mukaan kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva biopolttoainetuotanto tuo lisäarvoa kansantalouteen Nykyisellä hintatasolla sähköautojen voimallinen käyttöönotto aiheuttaisi haittaa kansantaloudelle

12 Henkilöautojen biomax-skenaario

13 Arvio biopolttoaineiden tuotantomääristä 2020 Tuottaja Tuote Raaka-aine Määrä (ktoe) Tuplalask. Lask. määrä (ktoe) Tuotannossa olevat Neste Oil HVO diesel Pääasiassa tuonti, palmu, rypsi, % 475 pienempi osuus jäterasvoja ja vastaavia Neste Oil biobensiini Kuten yllä 4 25 % 5 St1 etanoli Jätteet % 14 Gasum biokaasu Jätteet % 2 Yhteensä Investointipäätös tehty Gasum biokaasu Jätteet % 4 UPM HVO diesel Mäntyöljy % 200 Yht. kum Uusiutuva energia ( lask. % kokonaismäärästä 3657 ktoe) 19,1 Todellinen bio-osuus (% kokonaismäärästä 3657 ktoe) 13,5 Mahdolliset muut hankkeet N.N. BTL diesel Metsätähteet % 200 St1 etanoli Jätteet % 100 N.N. etanoli Vilja 40 0 % 40 Gasum biokaasu Jätteet % 16 Yht. kum Uusiutuva energia (lask. % kokonaismäärästä 3657 ktoe) 28,9 Todellinen bio-osuus (% kokonaismäärästä 3657 ktoe) 18,9 Biodiesel yht Biobensiini 4 5 Etanoli Biokaasu Yhteensä

14 Vaikutukset kansantuotteeseen 0.35 Vaikutukset kansantuotteeseen (tasoero vertailuskenaarioon, prosenttia) Skenaario 1 (20%) Skenaario 2 (10%) Skenaario 2 (20%) Skenaario 1.5 (10%) Skenaario 1.5 (20%)

15 Polttoaineiden laatuporrastus Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa nykyisiä polttoainelaatuja parempia perinteisiä polttoaineita tai vaihtoehtoisia energialähteitä niiden hiilidioksidi- tai haitallisten päästöjen osalta? Millä aikataululla ja missä laajuudessa tuotteita on saatavilla markkinoille? Jos parempilaatuisia polttoaineita on, niin saavutetaanko niiden käytön edistämisellä merkittäviä, konkreettisia ympäristöhyötyjä? Mikä keino olisi kustannustehokkain tapa edistämiseen (polttoaineen jakelulogistiikka, ajoneuvokaluston vaatimukset)? Onko mahdollista kehittää polttoaineiden verotusta laatuporrastukseen perustuvaksi?

16 Laskentatyökalu Veromallien tarkasteluun kehitettiin laskentamalli tulevia verotuksen kehitystarpeita varten Mallia käytettiin sekä nykyisen verojärjestelmän analysointiin että vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkasteluun Tarkasteluja tehtiin niin verokertymien kuin henkilöauton käytön kokonaiskustannusten kannalta Verokertymä = verottajan näkökulma Energiakustannus + ajoneuvovero = kuluttajan käyttökustannukset Kokonaiskustannukset = kuluttajan kokonaiskustannukset

17 Lähtötilanne Autovero ainoa komponentti, jolla on merkittävä kytkentä ympäristöominaisuuksiin autovero CO2-pohjaiseksi 2008 ajoneuvovero CO2-pohjaiseksi 2010 Litramääräinen polttoainevero ei ole oikeudenmukainen biopolttoaineille, varsinkin etanoli kärsii tilavuuspohjaisen veron takia Käyttövoimavero perustuu keskimääräisyyksiin Kaasuilla ja sähköllä hyvin matalat energiaverot Kaasulla ei käyttövoimaveroa ja sähköllä on käyttövoimavero Nykyjärjestelmä suosii kaasuautoja niin autoveron, käyttövoimaveron kuin polttoaineveron osalta

18 Parannettu järjestelmä Perusvero suhteutetaan polttoaineiden energiasisältöön korjaa tilannetta esim. etanolin osalta Lisävero (CO2) todellisten CO2-päästöjen mukaan etua CO2-tehokkaille biopolttoaineille arvot RES-direktiivin oletusarvojen mukaan Muutetaan perusveron ja lisäveron suhdetta korostamaan CO2 ohjaavuutta perusveroa lasketaan ja lisäveroa nostetaan Otetaan käyttöön laatuporrastus lähipäästöjen kannalta koskisi ensisijaisesti parafiinistä dieseliä (BTL) ja metaania (biokaasu) Rakennetaan objektiivinen veromalli, joka tukee ympäristön kannalta parhaimpien biopolttoaineiden ja ajoneuvojen käyttöönottoa

19 Uusi polttoaineverojärjestelmä käyttöön 2011

20 Energy tax model on transport Fuel taxes (without VAT) and annual vehicle tax Calculated as /km for 17,000 km/a /km 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 Old model Current model Leo Parkkonen

21 Liikenteen energiatehokkuushankkeiden vaikutukset arviointikehikko Tausta: Tutkimusohjelmien esittämien tai testaamien toimenpiteiden tehokas käyttöönotto edellyttää tutkimusohjelmien vaikutusten ja vaikuttavuuden systemaattista arviointia. On syytä tarkastella sekä projektien tuloksia suhteessa tavoitteisin, ennakoituja suoria vaikutuksia että arvioida (ex ante) projekteissa esitettyjen toimenpiteiden tai muutosten kohdistumista ja vaikutuksia liikennejärjestelmään. Tulokset: II-vaiheinen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointikehikko ja sen testaus kolmen tutkimusohjelman (TransEco, HDEnergia, Rastu) yli jatkuneilla hankkeilla.

22 Hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

23 Arviointitaulukot Tutkimusohjelman tavoitteet Projektikokonaisuuden tavoitteet Projektin tavoitteet Raskaiden ajoneuvojen, niiden komponenttien kehittäminen 5-10 %:n polttoaineen säästön mahdollistamiseksi Raskaiden ajoneuvojen käyttöä ohjaavien järjestelmien kehittäminen 5-10 %:n polttoaineen säästön mahdollistamiseksi Ajoneuvotekniikan kehittäminen: Raskaiden ajoneuvojen, niiden komponenttien kehittäminen 5-10 %:n polttoaineen säästön mahdollistamiseksi Ajoneuvodatan keräys todellisista käyttötilanteissa 10 ajoneuvon osalta. Tavoitteena on kerätyn aineiston analyysi eli selvittää todelliset ajoneuvon käyttöprofiilit sekä ajotavan vaikutus polttoainekulutukseen, pakokaasupäästöihin ja ajoneuvon huolto-tarpeeseen Ajo-opastuslaitteen prototyypin kehittäminen (Mitron Oy alihankintatyönä). Tavoitteena on ohjelmoida VTT:n virtuaaliterminaaliin Scania DC 1103-moottorin ominaiskulutuskäyrästö sekä kehittäää indikaattori moottorin taloudellisten toimintapisteiden näyttämiseksi. Perusversiona laite voisi olla lisätoiminnoilla varustettu polttoaineen Politiikan painopistealueet/ kulutusmittari.(alihankintatyö) Liikennejärjestelmän vaikutusalueet Tavoitteena on määrittää kerätyn tausta-aineiston perusteella kriteerejä taloudelliselle ajotavalle Tavoitteena on määritellä se miten näitä kriteerejä voitaisiin soveltaa ajo-opastuslaitteeseen (on-line opastus) 1 Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus Tavoiteena on yhdistetää ajonopastimen 2 Matkojen toimivuus päättelyalgoritmi virtuaaliterminaaliin (ennakoiva 3 Liikkuminen hinta kotitalouksille opastus). 4 Kaupunkien välinen saavutettavuus 5 Kansainvälinen saavutettavuus Liikkujan kokema palvelutaso Yritysten kokema palvelutaso ä Liikennejärjestelm Turvallisuus pärisvaikukset Missä määrin projekti on saavuttanut tavoitteensa? Täysin Osittain Välillisesti Ei lainkaan Elinkeinotoiminnan liikenteelliset ja logistiset 1 toiminnot 2 Kuljetusten täsmällisyys ja ennakoitavuus 3 Kuljetusten kustannustehokkuus 4 Liikennejärjestelmän palvelukyky 5 Suomen logistiikan kansainvälinen kilpailukyky 1 Liikennemuotojen suoriteosuudet 2 Päivittäisen liikkumisen mahdollisuus ja tarve 3 Motorisoidun liikkumisen ja kuljettamisen tarve 4 Liikennejärjestelmän tietopalvelut 1 Onnettomuudet ja niiden seuraukset 2 Turvallinen liikkumisympäristö 3 Turvalliset kulkuneuvot 4 Turvallinen käyttäytyminen 1 Energiankulutus ja kasvihuonekaasut 2 Ilman laatu 3 Vesien pilaantumisen riski Henkilöautokannan uudistaminen Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen Kaupunkien henkilöliikenteen kasvun ohjaaminen ympäristön kannalta edullisimpiin kulkumuotoihin Tieteelliset vaikutukset ja kustannustehokkuus Vaikutukset loppukäyttäjille Tieto-ja viestintäpolitiikalla tuetaan liikenteen tavoitteiden saavuttamista Yhteiskunnalliset vaikutukset Vaikutukset osaamiseen ja johtamiseen Merkittävästi Jonkin verran Välillisesti Ei lainkaan Ei relevantti Tietoa ei ole Onko projekti tuottanut tieteellisiä julkaisuja? Onko projekti tuottanut opinnäytetöitä? Onko projekti tuottanut patentteja? Oliko projekti kustannustehokas? (tulokset vs. käytetyt resurssit) Oliko budjetti sopiva tavoitteisiin nähden? Onko projekti ollut vaikuttava (tulokset vs. ohjelman tavoitteet)? Onko projektissa käsitelty aiemmin ratkaisemattomia kysymyksiä ja tuotettu uutta tukimustietoa? Onko projekti tuottanut merkittäviä uusia tutkimustarpeita? Ovatko projektin tulokset saaneet alulle uusien standardien, määräysten tai lakien valmistelua? Onko projektissa kehitetty uusia politiikkatoimenpiteitä? Onko projektin ansioista käynnistynyt uutta tuote- /palvelukehitystä Ovatko projekti tulokset olleet pysyviä ja hyödyllisiä asiakkaille? Onko projektin tulokset viety käytäntöön (esim. uusi tuote, uusi laki, toimintapa, standardi, tms.)? Onko projektissa kehitetty tuote tai palvelu otettu käyttöön (liikennejärjestelmässä)? Onko projektilla ollut vaikutusta julkisten tai yksityisten tahojen strategisiin suunnitelmiin? Onko projektin tuloksista viestitty julkishallinnon Ilmastomuutokseen sopeutuminen Paremmat ja ympäristölle ystävällisemmät palvelut Turvallisempi liikenne Sujuvampi liikenne Tehokkaampi logistiikka Kehittyneet älyliikenteen markkinat Liikennejärjestelmän suunnittelu uudistetaan toimijoille? Onko projektin tuloksista viestitty yksityisille alan toimijoille? Onko projekti edistänyt yhteistyötä kotimaisten toimijoiden välillä? Onko projekti edistänyt yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden välillä? Ovatko projektin tulosten loppukäyttäjät osallistuneet projektiin? Liikenteen kasvun ja liikkuvuuden tukeminen siten, että 60 % CO2 päästövähennystavoite saavutetaan Puhdas kaupunki- ja työmatkaliikenne Projektin vaikutukset Tehokas runkoverkko kaukoliikenteen multimodaalisille matkustus- ja kuljetuspalveluille Pitkän matkan liikenteen ja mannerten välisten kuljetusten maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset

24 Päätelmiä arvioinnista Menetelmä nostaa hyvin esiin projektin vaikutukset/ vaikuttavuuden liikennejärjestelmätasolla ja voimassa olevien keskeisten politiikkapainotusten valossa Luotettavaan arviointiin sisältyy erilaisia menetelmiä ja erilaista tietoa: määrällinen tieto (esim. indikaattorit) projektien olemassaolon oikeutus laadullinen ja osallistava tieto strateginen kehittäminen ja tutkimuksen/ järjestelmäkehityksen suuntaminen Esimerkkiprojektit: Projektien tavoitteiden asettaminen ja sen läpinäkyvä kuvaaminen (tutkimussuunnitelmat) on haasteellista mitä tavoitellaan liikennejärjestelmätasolla, ei ainoastaan teknologiatasolla Projektien vaikutukset merkittäviä kaikissa luokissa!!! Sopiva liikkumavara projektin sisällä on mahdollistanut tutkimuksen uudelleensuuntaamista ja edesauttanut paremman lopputuloksen saavuttamisessa Projektit ovat hyödyntäneet toistensa tuloksia joustavasti

25 Julkaisuja Tapio, P., Varho, V., Järvi, T., Nygrén, N. & Tuominen, A Liikennepolitiikan ilmasto. Baseline-kehitys sekä asiantuntijoiden ja nuorten visiot liikenteen hiilidioksidipäästöistä vuoteen Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 19/2011. Tuominen, A., Järvi, T., Wahlgren, I., Mäkelä, K., Tapio, P. & Varho. V Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2012. Nylund, N-O., Laurikko, J. TransEco strategiahanke Suomi 2020: Tieliikenteen uusiutuva energia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mentäessä. Tutkimusraportti, VTT-R Nylund, N-O., Sipilä, K., Mäkinen, T. ja Aakko-Saksa, P. Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen. Raportti, VTT Tiedotteita Tuominen, A., Jantunen, J., Järvi, T. ja Mäkelä, K. Liikenteen energiatehokkuushankkeiden vaikutukset arviointikehikko. Raportti VTT-R