Talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille , sivistystoimi

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille , sivistystoimi 1704/ /2016 SIVLTK 86 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pyhäjärven kaupungin tulevaisuusstrategian vuosille Seuraavaan on poimittu strategisia tavoitteita, jotka tulee huomioida taloussuunnitelmaa laadittaessa: 1. Vakaa kaupunkitalous tasapainoinen talous suhteellinen velkaantuneisuus < 50 % omavaraisuusaste > 50 % lainakanta hallittavalla tasolla lainamäärä /asukas ei ylitä maan keskiarvoa 50 %:a enempää kuntien lainakanta vuonna 2014 oli /asukas verot, maksut ja taksat kilpailukykyisellä tasolla kaupungin tuloveroprosentti korkeintaan 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti vuoden 2015 kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 19,84 % kilpailukykyinen ja korjausvelkaan suhteutettu tasapainoinen taksapolitiikka maksujen ja taksojen korotukset yleisen kustannuskehityksen mukaisesti realistinen talousarvio ja tarkka budjettikuri talousarvio pohjautuu tehtyihin arvovalintoihin kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää tilikauden tulos on ylijäämäinen toimintakatteen kasvu < 2 % palvelulinjojen rajapinnat kustannustehokkaita yhteistyö ja tehokkuus hallintokuntien välillä ja eri toimijoiden kanssa strategiset kumppanuussuhteet toimivat kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden, kylien ja yrittäjien kanssa omistajapolitiikkaa tehostettu kuntakonsernissa, johon kuuluvat myös kuntayhtymät osaava asiakkuus ja omistajapositio yhteistyömallit luotu Selänteen toimijoiden kanssa hallintokuntien väliset seminaarit ja avoimuus 2. Ihmislähtöiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut väestörakenteen muutoksen huomioiminen palveluissa väkiluvun vähenemisen pysäyttäminen toimintamenojen sopeuttaminen tulorahoitukseen EVA-päätöksentekomallin käyttöönottaminen palvelujärjestelmän kehittäminen ihmislähtöiseksi 3. Kannustava, monipuolinen ja verkostoitunut elinkeinopolitiikka

2 yrittäjyyteen kannustava toimintaympäristö ja yrittäjyyskasvatuksen lisääminen uusien työpaikkojen luominen rahoituslähteiden aktiivinen käyttö koulutetun työvoiman saanti kaivoksen infrastruktuurin hyödyntäminen kaupungin hankintaosaamisen kehittäminen ja kaupungin julkishankinnoista tiedottaminen luonnonvarojen hyödyntäminen laaja-alaisesti maa- ja metsätalouden edellytysten edistäminen 4. Alueellisen yhteistyön hyödyntävä palvelu onnistunut seutu- ja kuntayhteistyö asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen palvelutuotantorakenteiden monipuolistaminen sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen toiminnan turvaaminen ja edellytysten luominen uusille toimijoille ja toiminnoille 5. Viihtyisä ympäristö ja myönteinen kuntakuva järvistä ja muusta luonnosta huolehtiminen viihtyvyyden lisääminen kaupunkimarkkinoinnin tehostaminen monipuolinen ja ajantasainen viestintä 6. Innostava henkilöstöpolitiikka henkilöstön arvostaminen henkilöstön osaamisen turvaaminen henkilöstön työhyvinvointi henkilöstön saatavuus henkilöstön määrä ja rakenne 7. Monipuolinen maankäyttö ennakoiva tilanteeseen mukautuva kaavoitus nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin kaavoitusta tukevan maanhankinnan kehittäminen 8. Kansainvälistyminen Lagunan tuloon valmistautuminen suvaitsevaisuuden lisääminen Taloussuunnitelma laaditaan talousarvion kanssa samanaikaisesti, joten vuosi 2017 on samalla talousarviovuosi ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset toiminnalliset tavoitteet, sitovat määrärahat, tuloarviot ja tunnusluvut. Tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston käsittelemästä tulevaisuusstrategiasta. Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat.

3 Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio otetaan bruttomääräisenä. Talousarvion laadinnassa on noudatettava Suomen Kuntaliiton antamaa suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma. Talouden tasapainottamisohjelma vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksellään talouden tasapainottamisohjelman vuosille seuraavasti: 1. Ohjelman mukaiset säästötavoitteet toimialueille (eritelty tasapainottamisohjelmassa): V V V V Hallintotoimi: Henkilöstö, kilpailukykysopimus: Selännepalvelut: Sivistystoimi: Tekninen toimi Toimialueet Sivistystoimi valmistelee kouluverkkoasiaa talousarvion 2017 sekä taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. 3. Kaupunginhallitus edellyttää Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle ohjeistusta talousarvion 2017 sekä taloussuunnitelman laatimista varten, säästötavoitteena 1 M verrattuna vuoden 2017 talousarvioon. 4. Ohjelman mukaan tuloveroprosenttia korotetaan 1,0 %, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin veroprosentti olisi 20,75 %. Yhden prosenttiyksikön nostaminen kasvattaa verotulokertymää noin euroa/vuosi. 5. Ohjelman mukaan yleisen ja muun asumisen kiinteistöveroa korotetaan 1,30 %:iin (tällä hetkellä 1,00 %). Veroprosenttien nostaminen kasvattaa kiinteistöverotulokertymää noin euroa. 6. Toimenpiteistä huolimatta 3,7 M.n säästötavoitetta ei tavoiteta näillä toimenpiteillä. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä palvelurakenteen ja palvelutason muutoksien kautta noin 1 M :n säästöjen toteuttamiseen, joka kohdistetaan Selänne-palveluihin. Valmistelua jatketaan mm. seuraavien asioiden pohjalta: tytäryhtiöt, kiinteistöjen realisoiminen sekä elinkeinopalvelut. Kiinteistömassasta tulisi tehdä kokonaisselvitys, jossa kartoitetaan realisoitavat, purettavat, korjattavat sekä uudisrakennettavat kohteet. Toiminalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityisesti huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden

4 mittaamiseen. Perustelutekstien tulee olla tiiviit ja yhdenmukaiset. Tulevaisuusstrategian tavoitteiden jalkauttamista jatketaan vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimialueiden tulee tarkentaa ja konkretisoida strategian tavoitteita vertailtavuuden ja raportoinnin kehittämiseksi. Mittareiden käyttökelpoisuutta tulee arvioida sekä tarvittaessa lisätä valtuuston ja tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin helpottamiseksi. Valtionosuudet Suomen Kuntaliiton ennakkolaskelman kuntien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2017 ( ) mukaan Pyhäjärven kaupungin vuoden 2017 valtionosuudet ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 15,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2017 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 25,61 prosentista (vuoden 2016 LTA:n jälkeen) 25,24 prosenttiin (arvio vuodelle 2017). Vuoden 2014 valtionosuusprosentti oli vielä 29,57 prosenttia ja valtionosuuksien euromääräinen toteutuma oli 17,6 miljoonaa. Kuntatalousohjelman mukaisesti indeksikorotukset jäädytetään vuosina Valtionosuudet, M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA ,4 17,6 15,3 15,16 15,8 Valtionosuusrahoituksen laskelmat ovat alustavia ja valtionosuuden määrä tarkentuu syksyn kuluessa. Oppilasmäärät tulevat nousemaan seuraavina lukukausina tämän hetken tietojen mukaan. Verotulot Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2007 alkaen 19,75 %. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä yhtenä tasapainottamistoimenpiteenä esitettiin tuloveroprosentin korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti olisi 20,75 %. Valtion vetäytyminen kuntapalveluiden rahoituksesta lisää merkittävästi kuntien veronkorotuspaineita. Toisena tasapainottamistoimenpiteenä verotuloihin esitettiin yleisen ja muun asumisen kiinteistöveroa korotettavaksi 1,30 %:iin (tällä hetkellä 1,00 %). Kiinteistöveroprosenttien nostaminen kasvattaa kiinteistöverotulokertymää noin euroa. Talousarviovuoden 2017 verotuloja arvioitaessa on käytetty Suomen Kuntaliiton toukokuussa annettua veroennustetta. Kuntaliitto ennakoi notkahdusta kuntien yhteisöverotuloihin vuonna 2017, kun valtion maksama viiden prosentin korotus loppui. Verotulojen arviointiin vaikuttaa myös yleinen talouden kehitys, hallituksen päätökset sekä talouspolitiikka. Paikallisia muuttujia verotulokehityksessä ovat elinkeinotoiminnan vireys ja muutokset, mutta taustalla vaikuttaa myös vahvasti yleismaailmallinen taloustilanne. Verotulot, M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017

5 Kunnallisvero 14,58 14,37 14,43 14,50 15,1 Yhteisövero 6,04 6,57 6,37 4,90 4,6 Kiinteistövero 0,86 0,97 1,11 1,10 1,3 Yhteensä 21,48 21,91 21,92 20,50 21,0 Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 Maksut ja taksat Talousarviovalmistelun yhteydessä lautakunnissa käydään läpi kaikki maksut ja taksat. Ne tarkistetaan yleisen kustannustason kehitystä tai lainsäädännön enimmäistasoa vastaaviksi. Taksoja ja maksuja määrättäessä on otettava huomioon myös tulevaisuusstrategiassa mainittu kilpailukykyisyys. Uudet käyttö- ja palvelumaksut on valmisteltava/esitettävä talousarvion laadinnan yhteydessä. Käyttötalous Kaupunginhallitusantoi Peruspalvelukunta- yhtymä Selänteelle lausunnon vuoden 2017 talousarvioraamista. Vuoden 2017 talousarvio sekä vuosien taloussuunnitelma Pyhäjärven Selänne-palveluiden osalta on laadittava siten, että kustannussäästöjä syntyisi vuositasolla euroa vuoden 2016 talousarvioon nähden. Pyhäjärven kaupungin maksuosuus Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallinnosta ja palveluista oli yhteensä euroa talousarviossa Edellytetyt kustannussäästöt tulee valmistella jo laadittujen tasapainotustoimenpiteiden lisäksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto Selänteeltä suoraan kaupungin talousarvioon on kustannusneutraali, joten kyseistä erää ei sisällytetä edellytettyyn tasapainotuksen määrään. Kuntayhtymähallitus perusti kuntayhtymän talouden tasapainottamistyöryhmän. Tasapainottamistyöryhmä on aloittanut työnsä ja antaa loppuraportin ja toimenpide-esityksensä mennessä. Loppuraportti ja toimenpide-esitykset käsitellään kuntayhtymähallituksen kokouksessa Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio käsitellään kuntayhtymähallituksen kokouksessa. Pyhäjärven kaupungin talousarvion 2017 laadinnassa lähdetään siitä, että kustannussäästöjä etsitään esimerkiksi rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta. Tasapainottamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on pantava täytäntöön talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen toukokuussa 2016 kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista, jotka toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen helmikuussa neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Kuntien ja

6 kuntayhtymien henkilöstön lomanmääräytymisvuosien , ja lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosentilla ajanjaksolla Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat myös työnantajien työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta asteittain vuosina ja palkansaajien maksuosuuden nostamista vastaavasti. Samoin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vuodesta 2017 alkaen. Hankintoihin on suhtauduttava kriittisesti. Palvelujen hankintoja kilpailutetaan aktiivisesti huomioiden mm. kunta- ja seutuyhteistyön sekä ostopalvelujen mahdollisuudet. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille Sote- ja maakuntauudistuksesta huolimatta vuosi 2019 laaditaan taloussuunnitelmaan nykyisellä kuntien ja valtion välisellä työnjaolla ja rahoitusperusteilla, koska asiasta ei ole olemassa vielä lopullisia päätöksiä. Investoinnit Vuoden 2017 investointeihin käytetään nettomääräisesti noin 3,0 M :a. Investointimäärä täsmentyy talousarvion laadinnan yhteydessä. Suuria rakennusinvestointeja ei ole tällä hetkellä tiedossa, jonka johdosta investointimäärä on pienempi edellisiin vuosiin verrattuna. Kunnan talouden tasapainovaatimus ja alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuuden sääntelyä on edelleen tiukennettu. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Talouden tasapainoperiaatteeseen sisältyy varautuminen siihen etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää kunnan voimavaroja. Taloussuunnitelmakausi pyritään pitämään tasapainossa tai ylijäämäisenä, johon hyvän pohjan antaa vuoden 2015 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä 10,3 M :a. Konserni Uuden kuntalain myötä tytäryhteisöön kohdistuvalla omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Talousarviossa ja suunnitelmassa esitetään omana kokonaisuutenaan kuntakonsernin kannalta olennaisia tulevia tapahtumia ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla konserniyhteisöjen investoinnit, yhtiöjärjestelyt, myönnettävät ja realisoituvat takaukset ja muut vastuut ja velvoitteet. SUORITTEIDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT ASUKASLUVUT: TP asukasta

7 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS asukasta 5550 asukasta 5550 asukasta 5600 asukasta 5650 asukasta Sivistystoimen talousarvion 2017 loppusumma on , mikä on 97,69 % vuoden 2016 talousarvion loppusummasta ( ). Kaupunginhallituksen talousarvio-ohjeen mukaan sivistyslautakunnan säästötavoite vuodelle 2017 on henkilökunnan lomarahaleikkauksen (n ) ja varhaiskasvatuksen kotihoidon kuntalisän ( ) lisäksi. Sivistystoimen talousarvio ei sisällä vuodelle 2017 merkittäviä toiminnallisia muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstömenoja on vähennetty väestörakenteen muutosten suhteessa jonkin verran varhaiskasvatuksen ja lukio-opetuksen osalta Perusopetus jatkuu vuonna 2017 neljällä alakoululla ja yhdellä yläkoululla. Perusopetuksen oppilasmäärä on edelleen lievässä kasvussa. Koulujen määrärahoja on nostettu oppikirjojen ja kalusteiden osalta johtuen opetussuunnitelman uudistumisesta. Oppikirjojen kierrtättäminen ei onnistu edellisvusien tapaan niiden sisältöjen muuttumisen vuoksi ja kalustopuolella on varauduttu koulujen digilaitteiden hankintoihin. Lukio-opetuksen henkilöstömenojen leikkaus tulee siitä, että lukuvuoden ensimmäinen vuosikurssi tulee ennusteen mukaan olemaan 1-sarjainen ja näin ollen lukion kokonaiskurssimäärä laskee. Kansalaisopiston opetustuntien määrä jatkaa laskuaan valtionosuusleikkauksista johtuen. Musiikkiopiston oppilaspaikkamäärä säilyy 42 oppilaassa vuonna Vapaa-aikatoimen toiminta säilyy entisellä tasolla niin kirjaston, nuorisotoimen kuin liikuntatoimenkin osalta. Kulttuuritoimessa on varauduttu pitäjähistoriikin tekemiseen. Suunnitelmavuosien 2018 ja 2019 säästötavoitteet ovat talousarvio-ohjeen mukaan ensi vuotta suuremmat. Suurin leikkaus suunnitelmavuosille on merkitty perusopetuksen osalle. Tavoitteena on kasvattaa oppilasryhmien keskikokoa lähemmäksi valtakunnan keskitasoa. Suunnitelmavuosien talousarviossa ei ole otettu tässä vaiheessa kantaa siihen, kasvatetaanko ryhmäkokoja karsimalla kouluverkkoa vai lisäämällä yhdysluokkien määrää nykyisillä kouluilla. Suunnitelmavuosina talousarviosäästöjä haetaan myös varhaiskasvatuksesta ja vapaa-aikatoimesta. Musiikkiopiston oppilaspaikkoja esitetään vähennettäväksi viidellä oppilaalla vuonna 2018 ja viidellä oppilaalla vuonna Tämä on vähemmän kuin keskusteluissa esillä ollut leikkausluku. Musiikkiopiston rehtori on lähestynyt

8 sivistyslautakuntaa kirjeellä, jossa esitetään oppilaspaikkojen vähentämisen kohtuullistamista. Sivistyslautakunnan talousarvio esityslistan oheismateriaalina nro 3 ja Jokilaaksojen musiikkiopiston rehtorin kirje oheismateriaalina nro 4. Sivistysjohtajan päätösehdotus: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2017 talousarvion, jonka loppusumma on sekä taloussuunnitelman vuosille ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös: Lautakunnan jäsenille esiteltiin kokoukseen toimitettu Jokilaaksojen Musiikkkiopiston oppilaiden vanhempien kirje, jossa vedottiin opiston oppilaspaikkojen säilyttämiseen. Irina Karvonen teki talousarvioon seuraavan muutosesityksen: - Musiikkiopiston paikkamäärää ei vähennetä talousarvion suunnitelmavuosina ollenkaan. Marja Puro, Laimi Shemeikka ja Eeva Aulakoski kannattivat Karvosen esitystä. Keskustelun kuluessa Irina Karvonen poistui kokouksesta klo Suoritettiin kädennostoäänestys Irina Karvosen tekemän muutosesityksen ja sivistysjohtajan päätösehdotuksen välillä. Irina Karvosen ehdotus sai neljä ääntä (Marja Puro, Laimi Shemeikka,Eeva Aulakoski ja Dennis Tammela), sivistysjohtajan päätösehdotus sai yhden äänen (Pekka Päivärinta). Todettiin, että Irina Karvosen ehdotuksen pohjalta sivistyslautakunnan talousarvion suunnitelmavuosille 2018 ja 2019 musiikkiopston paikkamääräksi jäi 42 oppilaspaikkaa. Muilta osin sivistysjohtajan päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan liitteenä nro 23 Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntayhtymän kirje ja nro 24 Musiikkiopiston oppilaiden vanhempien kirje.