JULKISOIKEUS Public Law

Transkriptio

1 Julkisoikeus 49 JULKISOIKEUS Public Law 1 Yleiset tavoitteet Julkisoikeus on laaja tieteenala- ja oppiainekokonaisuus. Sen piiriin voidaan lukea kaikki ne oikeudenalat, joilla julkisen vallan käyttäminen - muukin kuin lainsäädäntövallan ja tuomiovallan käyttäminen - on keskeinen osa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Julkisoikeus käsittelee valtiota, kuntia ja muita julkisyhteisöjä ja niiden oikeudellista rakennetta ja varojen hankintaa sekä niiden käyttöä, julkisen vallan käyttämisen ehtoja sekä ihmisten oikeusasemaa osana julkisyhteisöjä. Keskeisenä tutkimuskohteena on julkisoikeudellinen normiaineisto, sen asettaminen ja soveltaminen, merkitys, tehtävät ja vaikutukset yhteiskunnassa. Joensuun yliopistossa julkisoikeus -oppiainekokonaisuuteen kuuluvat valtiosääntöoikeus, hallinto-oikeus, vero-oikeus, ympäristöoikeus sekä oikeusteoria ja oikeusfilosofia. Lisäksi laitoksella voi suorittaa kauppaoikeuden opintoja. Julkisoikeuden opintojen tavoitteena on: ` perehdyttää opiskelijat julkisoikeuden tieteelliseen perustaan ja tehtäviin oikeustieteen systematiikassa, peruskäsitteisiin ja tieteenalan kehitykseen; ` perehdyttää opiskelijat oikeudellisen sääntelyn merkitykseen yhteiskunnan ohjaamisessa; ` perehdyttää opiskelijat julkisoikeudellisen sääntelyn aineelliseen sisältöön siten, että muodostuu kokonaiskuva julkisoikeudellisesta normistosta sekä syvällinen näkemys jostakin julkisoikeuden erityislohkosta; ` antaa opiskelijoille valmius toimia hallinnollista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä sekä tehtävissä, joihin liittyy oikeudellisen sääntelyjärjestelmän tuntemuksen ja julkisoikeudellisen normiston soveltamisen vaatimus; ` perehdyttää julkisoikeuden opiskelijat oikeustieteen teoriaan ja metodologiaan ja siten antaa opiskelijoille valmius tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen.

2 50 Julkisoikeus 2 Hallintotieteiden maisterin tutkinto (ks. kuvio 1) 2.1 Tutkinnon rakenne Hallintotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa. Koulutus järjestetään niin, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa. Pääaineen opintoja on oltava vähintään 75 opintoviikkoa. Yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintoviikon laajuiset opinnot. Opinnot jakautuvat yleisopintoihin (12 ov), oikeusjärjestyksen perusteisiin (11 ov), aineopintoihin (vähintään 35 ov) ja syventäviin opintoihin (vähintään 40 ov). 2.2 Yleisopinnot Yleisopinnoissa opiskelija saa opiskelun, ammatillisen toiminnan ja tieteellisen tutkimustyön tekemisen kannalta tärkeitä perustaitoja. Pakolliset yleisopinnot muodostuvat seuraavista opintojaksoista: Opintojen suunnittelu Atk -passin mukaiset opinnot Tieteellinen kirjoittaminen + suullinen viestintä tai Tieteellinen viestintä Tieteellisen ruotsin (II kotimainen kieli) perusteet Tieteellinen englanti Tieteellistä viestintää englanniksi 1 ov 3 ov 1 ov + 1 ov 2 ov 2 ov 2 ov 2 ov Opiskelijat voivat suorittaa ruotsin ja vieraan kielen kieliopinnot haluaminaan aikoina, mutta osallistuminen opinto-ohjauksen yhteydessä suositeltuina ajankohtina kieliopintoihin mahdollistaa julkisoikeuden opiskelijoille suunnattujen kurssien järjestämisen ja oikeudellisen aineiston hyödyntämisen kielikoulutuksessa. Ensimmäisen vieraan kielen opinnot voidaan suorittaa muussakin kielessä kuin englannissa. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suositeltavaa suorittaa siten, että se tukee proseminaarityön tai muun kirjallisen työn laatimista.

3 2.3 Oikeusjärjestyksen perusteet Julkisoikeus 51 Kaikkien julkisoikeuden pääaineopiskelijoiden tulee perehtyä Suomen oikeusjärjestyksen perusteisiin. Tämän vuoksi seuraavat opintojaksot ovat pakollisia kaikille julkisoikeuden pääaineopiskelijoille. Oikeusjärjestyksen perusteet Julkisoikeuden peruskurssi Yksityisoikeuden peruskurssi Rikos- ja prosessioikeuden peruskurssi 1 ov 3 ov 4 ov 3 ov Opiskelija voi saada perusopintomerkinnän Oikeusjärjestyksen perusteista suorittamalla edellisten lisäksi vähintään 5 ov:a opintojaksoista Työoikeus 2 ov, Kunnallisoikeus 3 ov tai Yhteisöoikeus 3 ov.

4 52 Julkisoikeus Kuvio 1 Hallintotieteiden maisterin (160 ov) tutkinnon rakenne Yleisopinnot (12 ov) - kieli- ja viestintäopinnot ovat pakollisia kaikille julkisoikeuden pääaineopiskelijoille Oikeusjärjestyksen perusteet (11 ov) - opinnot pakollisia kaikille pääaineopiskelijoille - voidaan laajentaa 16 ov:n Oikeusjärjestyksen perusteet -kokonaisuudeksi Aineopinnot (väh. 35 ov) - voidaan suorittaa kolmessa eri oppiaineessa - proseminaari kaikille pakollinen Valtiosääntö- Vero-oikeus ja Ympäristöoikeus ja hallinto-oikeus kauppaoikeus -Valtiosääntö- ja hallinto- - Vero-oikeuden - Ympäristöoikeuden oikeuden aineopintojaksoja aineopintojaksoja aineopintojaksoja tartarjolla yht. 52ov. tarjolla yht. 62 ov. jolla yht. 72ov. - Kauppaoikeuden opintojaksoja tarjolla yht. 30 ov. Muut oppiaineet (sivuaineet) (väh. 62 ov) - sivuaineet ovat vapaasti valittavissa yliopiston tarjonnasta - myös muissa yliopistoissa suoritetut kokonaisuudet käyvät - yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 ov:n laajuiset opinnot Julkisoikeuden syventävät opinnot (väh. 40 ov) - pääpaino teoreettisilla ja metodisilla opinnoilla -erikoistumisalaksi valitaan valtiosääntöoikeus, hallinto-oikeus, vero-oikeus, ympäristöoikeus tai oikeusteoria ja oikeusfilosofia. -Pääaineopiskelijoille pakollisia opintoja ovat Oikeusteoria I, erikoistumisalan syventävä opintojakso, laudaturseminaari ja pro gradu -tutkielma. (tarjolla yhteensä 117 ov + 20 ov:n tutkielma) Vero-oikeus Valtiosääntöoikeus Hallintooikeus Ympäristöoikeus Oikeusteoria ja -filosofia

5 Julkisoikeus 53 Pakollisten yleisopintojen ja yhteisten perusopintojen lisäksi opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa vapaavalintaisia työelämäopintoja (ks. tarkemmin yleisopas). Opintoihin sisällytettävissä olevat työelämäopinnot muodostuvat kolmesta opintojaksosta, joista Työelämä ja käytäntö (1 ov) -opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa ensimmäisenä opiskeluvuonna. Tämän opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opintonsa omista tarpeistaan ja ottamaan huomioon myös työelämän tarpeet. Jokainen jaksolle osallistuva tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Harjoittelu- ja projektivalmennuksessa (1 ov) opiskelijoita valmennetaan harjoittelupaikan hakuun ja hyödyntämiseen sekä projekteihin osallistumiseen projektinhallintakoulutuksen avulla. Tämä jakso on tarkoituksenmukaista sijoittaa harjoitteluvaiheen yhteyteen. Opintojen loppuvaiheeseen soveltuvissa työnhakuun valmentavissa opinnoissa (1 ov) annetaan opiskelijoille käytännön valmiudet työnhakuun ja oman osaamisen markkinointiin. Jaksolla analysoidaan osaamista, valmennetaan työpaikkahaastatteluun ja laaditaan ansioluetteloita. 2.4 Aineopinnot ja syventävät opinnot Aineopinnot voi suorittaa kolmessa oppiaineessa: valtiosääntö- ja hallinto-oikeudessa, vero-oikeudessa tai ympäristöoikeudessa. Aineopinnoissa opiskelija perehtyy julkisoikeuden keskeiseen käsitteistöön, teoreettisiin perusteisiin ja aineelliseen sisältöön. Aineopinnot antavat valmiuksia julkisoikeudellisen tekstin ymmärtämiseen, arvioimiseen ja tuottamiseen. Aineopintojen opintokokonaisuuteen (35 ov) tulee sisältyä proseminaari. Syventävissä opinnoissa opiskelu on tutkimuspainotteista. Sekä aine- että syventävissä opinnoissa pyritään vahvistamaan opiskelijan työelämävalmiuksia. Valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden aineopintoihin on sisällytettävä proseminaari. Muta aineopintojaksot voidaan koota vapaasti oppiaineen opintojaksoista. Opiskelija voi myös suunnata opintonsa tiettyyn julkisoikeuden erityisalaan. Vero-oikeuden, ympäristöoikeuden ja kauppaoikeuden aineopintoja voidaan sisällyttää valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden aineopintoihin yhteensä enintään 9 opintoviikkoa. Vähintään 10 opintoviikon laajuiset vero-oikeuden, kauppaoikeuden tai ympäristöoikeuden opinnot voidaan merkitä tutkintotodistukseen omana sivuaineenaan. Vero-oikeuden aineopintoihin on sisällytettävä proseminaari. Muut opintojaksot voidaan koota vapaasti perusopinto- ja aineopintojaksoista, mutta suositeltavaa olisi, että perusopintojaksot (15 ov) sisältyisivät 35 ov:n aineopintokokonaisuuteen. Valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden, ympäristöoikeuden ja kauppa-

6 54 Julkisoikeus oikeuden opintoja voidaan sisällyttää vero-oikeuden aineopintoihin yhteensä enintään 9 opintoviikkoa. Vähintään 10 opintoviikon laajuiset valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden, ympäristöoikeuden tai kauppaoikeuden opinnot voidaan merkitä tutkintotodistukseen omana sivuaineenaan. Ympäristöoikeuden 35 ov:n laajuiseen aineopintosuoritukseen on sisällytettävä proseminaari. Muut aineopinnot voidaan koota vapaasti oppiaineen perusopinto- ja aineopintojaksoista, mutta suositeltavaa olisi, että perusopintojaksot (15 ov) sisältyisivät 35 ov:n aineopintokokonaisuuteen. Valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden, vero-oikeuden ja kauppaoikeudenopintojaksoja voidaan sisällyttää ympäristöoikeuden aineopintoihin yhteensä enintään 9 opintoviikkoa. Vähintään 10 opintoviikon laajuiset valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden, vero-oikeuden tai kauppaoikeuden opinnot voidaan merkitä tutkintotodistukseen omana sivuaineenaan. Syventävät opinnot suoritetaan julkisoikeudessa. Opiskelija erikoistuu syventävissä opinnoissa valtiosääntöoikeuteen, hallinto-oikeuteen, vero-oikeuteen tai ympäristöoikeuteen suorittamalla kyseisen oppiaineen aineopinnot, syventävän jakson ja tekemällä pro gradu -tutkielman vastaavalta erikoistumisalalta. Oikeusteoriaan ja -filosofiaan erikoistuvan tulee suorittaa aineopinnot filosofiassa sekä jossakin julkisoikeuden oppiaineessa. Tällöin erikoistuminen merkitään näkyviin tutkintotodistukseen. Syventäviä opintoja ei voi suorittaa useammalta kuin yhdeltä erikoistumisalalta. Syventävät opinnot koostuvat teoreettisista ja metodologisista opinnoista, julkisoikeuden aineellisten kysymysten syventävistä opinnoista sekä tutkielmaopinnoista. Kaikille pakollisia jaksoja ovat Oikeusteoria I (3 ov), oman erikoistumisalueen syventävän jakson opinnot (5 ov), laudaturseminaari (6 ov) ja pro gradu -tutkielman (20 ov) laatiminen. Tutkielmaopinnot muodostuvat käytännön tutkimustyöstä ja sitä tukevista teoreettisista ja menetelmällisistä opinnoista. Tutkimustyönsä tulokset opiskelija esittää pro gradu -tutkielmana. Tutkielmaopinnot päätetään kirjoittamalla kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen kielen taitoa. Mikäli opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen jo kandidaatin tutkielman yhteydessä, hänen ei enää tarvitse osoittaa suomen kielen taitoa mais terin tutkintoa varten. Perehtyneisyys pro gradu -tutkielman aihepiiriin osoitetaan tällöin ohjaavan opettajan määräämällä tavalla.

7 Julkisoikeus Julkisoikeuden opiskelijoiden sivuaineet Julkisoikeus tieteenalana tarkastelee yhteiskunnan oikeudellisia ohjausjärjestelmiä erityisesti silloin, kun ohjaus tapahtuu julkista valtaa käyttäen. Julkisoikeudellinen sääntelyjärjestelmä muodostaa lähes kaiken yhteiskunnallisen toiminnan kehikon. Tästä johtuu, että julkisoikeudelliset opinnot voidaan liittää lähes minkä tahansa muun tieteenalan opintoihin joko siten, että julkisoikeutta (valtiosääntö- ja hallinto-oikeutta, vero-oikeutta tai ympäristöoikeutta) luetaan sivuaineena tai siten, että julkisoikeuden pääaineopintoihin liitetään jonkin muun tieteenalan sivuaineopintoja. Julkisoikeuden sivuaineopinnoiksi soveltuvat kaikki Joensuun yliopiston oppiaineet, pääaineen suuntautumisesta riippuen myös valtiosääntö- ja hallinto-oikeus, vero-oikeus, kauppaoikeus tai ympäristöoikeus voidaan ottaa julkisoikeus -pääaineen sivuaineeksi. Tällöin on huomattava, että pääaineeseen ja sivuaineeseen ei voi sisältyä samoja opintojaksoja. Sivuaineeksi voidaan valita myös muiden yliopistojen opintoja edellyttäen, etteivät opinnot ole päällekkäisiä Joensuun yliopistossa suoritettujen julkisoikeuden opintojaksojen kanssa. Yhdestä sivuaineesta on suoritettava vähintään 25 opintoviikon laajuiset opinnot. 3 Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Julkisoikeus pääaineena voi suorittaa myös alemman korkeakoulututkinnon, hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon. Erikoistuminen valtiosääntö- ja hallinto-oikeuteen, vero-oikeuteen tai ympäristöoikeuteen merkitään näkyviin tutkintotodistukseen. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, mistä erikoistumisalan aineopintoja on oltava vähintään 35 opintoviikkoa. Yleisopinnot ovat samat kuin hallintotieteiden maisterin tutkintoa suorittaville. Yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintoviikon laajuiset opinnot. Proseminaarityö (5 ov) voidaan hyväksyä kandidaatintutkielmana, mutta erikseen on suoritettava kandidaatintutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Opiskelijan on tätä tarkoitusta varten säilytettävä itse proseminaarityönsä ja esitettävä se kypsyysnäytteen vastaanottajalle. Kandidaatin tutkinnon opintoihin sovelletaan muilta osin, mitä edellä on todettu maisterin tutkinnon opetuksesta ja (aine)opinnoista. Kandidaatin tutkinnon pääaineen arvolause määräytyy aineopintojen perusteella.

8 56 Julkisoikeus 4 Opetusjärjestelyt ja opintojen arvostelu 4.1 Opetusjärjestelyt Julkisoikeuden opetuksessa ja opinnoissa käytetään luentoja, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja säädöksiin, kirjallisuuteen kohdistuvia esseitä, normisoveltamiseen liittyviä harjoituksia, oikeudellisten tulkintatapausten analyysiharjoituksia ja seminaarityöskentelyä. Luennot ovat johdatusta aihepiiriin eikä niitä tentitä erikseen, ellei opetussuunnitelmassa ole toisin mainittu. Kirjallisuusesseiden aiheista sovitaan aina etukäteen ohjaavan opettajan kanssa. Korvaavat suoritustavat hyväksyy tentaattori. Opetussuunnitelman tiedot järjestettävän opetuksen määrästä ovat ohjeellisia eikä kaikkea opetusta voida tarjota joka lukuvuosi. Varsinainen opetusohjelma, josta ilmenevät luennot, muu järjestettävä opetus sekä erilliset kuulustelut, julkaistaan lukuvuosittain erikseen. Luettelo tentaattoreista, jotka ottavat vastaan opintojaksojen kuulustelut, julkaistaan ilmoitustaululla lukukausittain. Opintojaksojen kirjallisuusmuutoksista ilmoitetaan ilmoitustaululla ja lukuvuosittain ilmestyvässä opetusohjelmassa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun ilmoittautumista. Opintojaksoihin liittyvät säädökset luetellaan lukuvuosittain erikseen julkaistavassa opetusohjelmassa. Säädökset muutoksineen on hallittava sellaisina kuin ne esitetään uusimmassa lakikirjassa, jollei jonkin opintojakson osalta ole toisin ilmoitettu. Luennoilla informoidaan keskeisistä säädösmuutoksista. Kuulusteluista, joissa opiskelija voi käyttää lakikirjaa, on maininta ao. opintojakson kohdalla. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opetussuunnitelmassa tai opetusohjelmassa ole toisin todettu. Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä on annettu suosituksia opintojaksokuvausten yhteydessä. 4.2 Opintojen arvostelu Opintojaksot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai käyttämällä asteikkoa 1-3.

9 Julkisoikeus 57 Julkisoikeuden opintojaksot ja kandidaatintutkielma arvostellaan, jollei toisin ole ilmoitettu, antamalla hyväksytystä kuulustelusta arvosana 1, 2 tai 3. Kuulustelun hyväksyminen edellyttää, että opiskelijan vastaukset sisältävät noin 50 % vaaditusta tietoaineksesta. Täysin erheelliset väittämät voidaan ottaa huomioon vastauksen kokonaisarvostelussa. Arvosana 2 edellyttää, että opiskelijan vastaukset sisältävät 65 % vaaditusta ja arvosana 3, että opiskelijan vastaukset sisältävät 80 % vaaditusta tietoaineksesta. Erityisesti syventävien opintojen kuulusteluja arvosteltaessa otetaan lisäksi huomioon se, osoittaako vastaus kykyä arvioida ja soveltaa teoreettista ja metodologista tietoa. Opintokokonaisuuksien (aine- ja syventävät opinnot) suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintoviikkomäärillä painotettuna keskiarvona käyttämällä lisämainintoja seuraavasti: * tyydyttävät tiedot (ka ) * hyvät tiedot (ka ) * erinomaiset tiedot (ka 2.40-) Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Pro gradu-tutkielman arvostelemisessa huomiota kiinnitetään siihen, missä määrin tekijä on omaksunut tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen kirjoittamisen perustaidot. Hyväksytystä tutkielmasta annetaan jokin seuraavista arvosanoista: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Maisterin tutkinnon pääaineen arvosana määräytyy syventävien opintojen arvolauseen perusteella (ennen aloittaneet) tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille maisterin tutkinnon pääaineen arvosana määräytyy aineopintojen sekä syventävien opintojen (lukuun ottamatta pro gradu -tutkielmaa, joka arvostellaan erikseen) perusteella. 4.3 Opintojaksojen laajuuksien ja kirjallisuuden muutokset Opintojaksojen laajuuksien muuttuminen ei vaikuta aiempien opintojen suoritusten laajuuteen. Mikäli opintojaksoa on laajennettu aiemmista vuosista, on

10 58 Julkisoikeus kyseisen jakson lisätietoja kohtaan kirjoitettu ohjeet siitä, kuinka opintojakson voi laajentaa uusien vaatimusten mukaiseksi. Oikeustieteen opiskelussa on myös syytä varautua opintovaatimuksissa esitettyjen kirjallisuusvaatimusten muuttumiseen tämän opinto-oppaan voimassaolokaudella. Muuttuneista kirjallisuusvaatimuksista tiedotetaan laitoksen ilmoitustaululla ja nettiosoitteessa tai -osoitteen linkissä julkisoikeus. 4.4 Esseekorvaavuudet Esseet puoltavat paikkaansa kirjoittamiseen ja tutkimiseen harjaantumisessa. Essee on pienimuotoinen tutkimus, joka laaditaan tieteellisen artikkelin kirjoittamis- ja dokumentointikäytäntöjen mukaisesti tai se voi olla myös uudehkosta väitöskirjasta tai laajasta tutkimuksesta tehty referaatti. Korvaavasta suoritustavasta on aina sovittava ennakolta opintojakson vastuullisen opettajan kanssa. Vastuullinen opettaja selviää voimassa olevasta tentaattorilistasta julkisoikeuden laitoksen ilmoitustaululta. Essee soveltuu suoritusvaihtoehdoksi opintojaksoihin, jotka käsittelevät julkisoikeuden erityisteemoja. Sen sijaan essee ei sovellu opintojaksoihin, joissa otetaan haltuun jokin julkisoikeuden kannalta keskeinen osa-alue. Esseellä korvattavissa olevista opintojaksoista on lista opetusohjelmassa. Esseellä suoritetaan opintojakso joko kokonaan tai osittain. Esseen ollessa opintojakson osasuoritus, on opiskelijan täydentävään tenttiin ilmoittautuessaan mainittava tenttikuoressa suoritetusta esseestä. Suoritettaessa opintojakso osasuorituksin on opiskelijan pyrittävä täydentämään opintojakso kokonaan suoritetuksi saman lukuvuoden aikana. Esseiden laajuus tulisi olla n sivua/opintoviikko työn luonteesta riippuen. Esseet arvostellaan arvosanoilla hylätty, 1, 2 tai 3 (tai vastaavalla tavalla, ks. esim. ympäristöoikeuden osalta aineopinnot). Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin vasta, kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu. Esseen ollessa opintojakson osasuoritus, on esseen arvosana täten varmistettava ennen tenttiin ilmoittautumista opintojakson opettajalta.

11 Julkisoikeus Lakikirjatentit Julkisoikeuden laitoksen seuraavissa opintojaksoissa on lakikirjan käyttö tentissä sallittu: Vero-oikeuden ajankohtaisia kysymyksiä (650416) Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä (650408) Yritys- ja toimintamuodon muutokset ja verotus (650410) Verosuunnittelun perusteet (650412) Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä (650411) Sopimus ja kauppaoikeus (650701) Valmisteverotus, tulliverotus ja muu kulutusverotus (650433) Tentissä käytettävän lakikirjan on oltava puhdas. Siinä ei saa olla mitään muita merkintöjä kuin alleviivauksia, tussilla tehtyjä yliviivauksia sekä korvaavan säännöksen säädöskokoelmanumero ja vuosiluku (esim. 537/1999). Tenttitilaisuudessa asiaa kontrolloidaan pistokokein. Opiskelija on vastuussa siitä, että hänen tentissä käyttämässään lakikirjassa ei ole kiellettyjä merkintöjä. 5 Julkisoikeus sivuaineena 35 opintoviikon sivuaineopinnot voidaan suorittaa valtiosääntö- ja hallinto-oikeudessa, vero-oikeudessa tai ympäristöoikeudessa. 35 ov:n aineopintoihin (cum laude approbatur -opintoihin) tulee sisältyä proseminaari. Aineopintojen vaatimukset ovat samat pääaineen ja sivuaineen opiskelijoille. Opiskelijan on suoritettava opintokokonaisuudesta vähintään 10 opintoviikkoa (sivuaineopinnot) saadakseen tutkintotodistukseensa merkinnän sivuaineesta. Tällainen kokonaisuus voidaan suorittaa jollakin seuraavista erityisaloista: oikeusjärjestyksen perusteet, valtiosääntöoikeus, hallinto-oikeus, kunnallisoikeus, eurooppaoikeus, koulutusoikeus, sosiaalioikeus, finanssihallinto-oikeus, vero-oikeus, henkilövero-oikeus, yritysvero-oikeus, ympäristöoikeus, metsäoikeus, kaavoitus-, rakentamis- ja kiinteistöoikeus, ylikansallinen ympäristöoikeus, ympäristöpolitiikan ohjauskeinot ja kauppaoikeus. Sivuaineopiskelija voi valita opintojaksot vapaasti kyseisten kokonaisuuksien sisältä, kuitenkin niin, että kyseisen opintokokonaisuuden alleviivatut jaksot sisältyvät opintoihin (ks. alta). Opintokokonaisuuksien koostumusta voidaan perustellusta syystä muuttaa. Opintojakson voi liittää vain yhteen opintokokonaisuuteen,

12 60 Julkisoikeus eli sivuaineessa ei voi olla pääaineen tai muiden sivuaineiden kanssa samoja opintojaksoja. Oikeusjärjestyksen perusteet Oikeusjärjestyksen perusteet 1 ov, Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Yksityisoikeuden peruskurssi 4 ov, Rikos- ja prosessioikeuden peruskurssi 3 ov, Työoikeus 2 ov, Kunnallisoikeus 3 ov, Yhteisöoikeus 3 ov Valtiosääntöoikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Suomen valtiosääntöoikeus 3 ov, Yleinen valtiosääntöoikeus 2 ov, Oikeusjärjestelmät 2 ov, Kansainvälinen oikeus 3 ov, Euroopan integraatio ja eurooppaoikeus 3 ov, Perus- ja ihmisoikeudet 3 ov Hallinto-oikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Yleishallinto-oikeus 4 ov, Hallintomenettelyn harjoitukset 2 ov, Hallintolainkäytön harjoitukset 3 ov, Kunnallisoikeus 3 ov, Työoikeus 2 ov, Virkamiesoikeus 2 ov, Valtion finanssihallinto-oikeus 2 ov, Eurooppalainen hallinto-oikeus 2 ov Kunnallisoikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Yleishallinto-oikeus 4 ov, Kunnallisoikeus 3 ov, Kunnallinen palvelutuotanto 2 ov, Hallintomenettelyn harjoitukset 2 ov, Virkamiesoikeus 2 ov, Valtion finanssihallinto-oikeus 2 ov, Sosiaalioikeus 3 ov, Ympäristöoikeuden perusteet ov, Kaavoitus, rakentaminen ja kiinteistönmuodostus 4 ov, Koulutusoikeus 2 ov, Kunnan talousoikeus 2 ov Eurooppaoikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Oikeusjärjestelmät 2 ov, Kansainvälinen oikeus 3 ov, Euroopan integraatio ja eurooppaoikeus 3 ov, Eurooppalainen hallinto-oikeus 2 ov, International Environmental Law 4 ov, EU-ympäristöoikeus 4 ov, Kansainvälinen henkilöverotus 3 ov, Kansainvälinen yritysverotus ja verosuunnittelu 5 ov, Perus- ja ihmisoikeudet 3 ov Koulutusoikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Yleishallinto-oikeus 4 ov, Kunnallisoikeus 3 ov, Hallintomenettelyn harjoitukset 2 ov, Virkamiesoikeus 2 ov, Valtion finanssihallinto-oikeus 2 ov, Koulutusoikeus 2 ov, Sosiaalioikeus 3 ov, Tieteen vapaus ja etiikka 2 ov

13 Julkisoikeus 61 Sosiaalioikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Yleishallinto-oikeus 4 ov, Kunnallisoikeus 3 ov, Kunnallinen palvelutuotanto 2 ov, Hallintomenettelyn harjoitukset 2 ov, Perus- ja ihmisoikeudet 3 ov, Työoikeus 2 ov, Sosiaalioikeus 3 ov, Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet 3 ov Finanssihallinto-oikeus Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Kunnallisoikeus 3 ov, Kunnallinen palvelutuotanto 2 ov, Valtion finanssihallinto-oikeus 2 ov, Yhteisöoikeus 2 ov, Virkamiesoikeus 2 ov, Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet 3 ov, Kulutusverotuksen perusteet 2 ov, Kaavoitus, rakentaminen ja kiinteistönmuodostus 4 ov, Kunnan talousoikeus 2 ov Vero-oikeus Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet (3 ov) sekä muutoin vapaavalintaiset vero-oikeuden aineopintojen opintojaksot. Henkilövero-oikeus Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet 3 ov, Kiinteistöjä koskevat verokysymykset 4 ov, Verotusmenettelyn ja veroprosessin perusteet 3 ov, Oikeustapausharjoitukset 2 ov, Vero-oikeuden ajankohtaisia kysymyksiä 2 ov, Henkilöverotuksen perusteet 2 ov, Perintö- ja lahjaverotus 2 ov, Kansainvälinen henkilöverotus 3 ov, Elinkeinoverotuksen perusteet 3 ov, Maatalousverotus 2 ov, Verosuunnittelun perusteet 3 ov Yritysvero-oikeus Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet 3 ov, Kiinteistöjä koskevat verokysymykset 4 ov, Verotusmenettelyn ja veroprosessin perusteet 3 ov, Oikeustapausharjoitukset 2 ov, Vero-oikeuden ajankohtaisia kysymyksiä 2 ov, Yhdistysten ja säätiöiden verotus 2 ov, Yhteisöoikeus 3 ov, Johdatus kirjanpitoon 2 ov, Elinkeinoverotuksen perusteet 3 ov, Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä 3 ov, Yritys- ja toimintamuodon muutokset ja verotus 3 ov, Kansainvälinen yritysverotus ja verosuunnittelu 5 ov, Verosuunnittelun perusteet 3 ov, Maatalousverotus 2 ov, Kulutusverotuksen perusteet 2 ov, Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 4 ov, Arvonlisäverotuksen oikeustapausharjoitukset 2 ov Ympäristöoikeus Johdatus oikeusjärjestykseen 1 ov, Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Ympäristöoikeuden perusteet 2+3 ov, Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu 3 ov,

14 62 Julkisoikeus Ympäristönsuojeluoikeus 4 ov, Kaavoitus, rakentaminen ja kiinteistönmuodostus 4 ov, International Environmental Law 4 ov, EU-ympäristöoikeus 4 ov, Ympäristövastuu 3 ov, Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot 4 ov, Taloudellinen ohjaus ympäristönsuojelussa 4 ov Metsäoikeus Johdatus oikeusjärjestykseen 1ov, Julkisoikeuden peruskurssi 3 ov, Yksityisoikeuden peruskurssi 4 ov, Ympäristöoikeuden perusteet 2+3 ov, Metsäoikeus 3 ov, Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet 3 ov, Metsäverotuksen perusteet 2 ov, Metsäoikeuden seminaari 3 ov Kaavoitus-, rakentamis- ja kiinteistöoikeus Ympäristöoikeuden perusteet 2+3 ov, Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu 3 ov, Kaavoitus, rakentaminen ja kiinteistönmuodostus 4 ov, Metsäoikeus 3 ov, Kiinteistöjen vaihdanta 4 ov, Lunastus- ja pakkotoimioikeus 3 ov, Kiinteistöjä koskevat verokysymykset 4 ov Ylikansallinen ympäristöoikeus Ympäristöoikeuden perusteet 2+3 ov, International Environmental Law 4 ov, EU-ympäristöoikeus 4 ov, Kansainvälinen oikeus 3 ov, Euroopan integraatio ja eurooppaoikeus 3 ov, Eurooppalainen hallinto-oikeus 2 ov Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot Ympäristöoikeuden perusteet 2+3 ov, Sääntelyteoria 4 ov, Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot 4 ov, Taloudellinen ohjaus ympäristönsuojelussa 4 ov, Energiaoikeus ja -talous 3 ov Kauppaoikeus Ulkomaankaupan oikeuskysymyksiä 2 ov, Sopimusoikeus ja kauppaoikeus 4 ov, Soveltava sopimusoikeus 4 ov, Soveltava kansainvälinen kauppaoikeus 2-4 ov, Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä 4 ov, Immateriaalioikeus 2 ov, Tilintarkastusja kirjanpito-oikeus 5 ov, Korvausoikeus 2 ov, Konkurssi ja yrityssaneeraus 3 ov

15 Julkisoikeus 63 OIKEUSJÄRJESTYKSEN PERUSTEET 11ov Introduction to Law Seuraavat opintojaksot ovat pakollisia kaikille julkisoikeuden pääaineopiskelijoille. Johdatus oikeusjärjestykseen (1 ov) Introduction to Finnish Legal System Sisältö: Johdatus Suomen oikeusjärjestykseen ja peruskäsitteistöön. Työmuodot: Luennot (n. 10 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallisuus: Timonen (toim.), Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 1, 1999, s ja luennoilla jaettava materiaali. Lisätietoja: Kokonaan uusi opintojakso Julkisoikeuden peruskurssi (3 ov) Introduction to Public Law Sisältö: Johdatus julkisoikeuden peruskäsitteisiin, systematiikkaan ja keskeisiin osa-alueisiin: valtiosääntöoikeuteen, yleishallinto-oikeuteen, kunnallisoikeuteen, virkamiesoikeuteen, finanssihallinto-oikeuteen, vero-oikeuteen ja ympäristöoikeuteen. Työmuodot: Luennot (n. 30 t). Omatoiminen perehtyminen luennoilla ilmoitettavaan kirjallisuuteen. Kirjallisuus: Tuori, Julkisoikeuden perusteet, Ojanen, Suomen valtiosäännön perusteita, Yksityisoikeuden peruskurssi (4 ov) Introduction to Private Law Sisältö: Johdatus yksityisoikeuden peruskäsitteisiin, systematiikkaan ja keskeisiin osa-alueisiin: henkilöoikeuteen, perhe- ja perintöoikeuteen, sopimus- ja velkasuhteisiin, vahinkojen korvaamiseen, omaisuuden luovutukseen, yritysmuotoihin, elinkeinon harjoittamiseen, immateriaalioikeuksiin ja kuluttajansuojaan. Työmuodot: Luennot (n. 30 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallisuus: Timonen (toim.), Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 1, 1999, s

16 64 Julkisoikeus Rikos- ja prosessioikeuden peruskurssi (3 ov) Introduction to Criminal Law and Judicial Procedure Sisältö: Johdatus rikoslainsäädännön perusteisiin, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja täytäntöönpanoon, esitutkinta- ja pakkokeinoihin, oikeudenkäymiskaareen, oikeuslaitokseen ja ulosottoon. Työmuodot: Luennot (n. 20 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin sekä tuomioistuintoiminnan seuraaminen. Kirjallisuus: Timonen (toim.), Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 2, 1999 s Niemi-Kiesiläinen, Johdatus esitutkinta- ja pakkokeinolakiin, Lisätietoja: Opintojakso oli aiemmin laajuudeltaan 2 ov. Opintojaksoon on sisällytetty aiemmin omana jaksonaan ollut Tuomioistuintoiminnan seuraaminen -opintojakso. VALINNAISET OPINNOT Oikeuspolitiikka Suomessa ja Asiakirjojen laatiminen -opintojaksoja suositellaan valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden, vero-oikeuden sekä ympäristöoikeuden pääaineopiskelijoille. Opintojaksot eivät ole pakollisia ja ne voidaan sisällyttää 35 ov:n aineopintosuoritukseen. Erikoistumisalan aineopintosuoritukseen voidaan sisällyttää julkisoikeuden laitoksen muista oikeudellisista opinnoista enintään 9 ov. Oikeuspolitiikka Suomessa ja Asiakirjojen laatiminen -opintojaksot luetaan tähän 9 ov:n sääntöön erikoistumisalasta huolimatta. Oikeuspolitiikka Suomessa (3 ov) Legal Policy in Finland Sisältö: Opintojaksolla opiskelija perehdytetään kotimaisen oikeuspolitiikanajankohtaisiin kysymyksiin. Tarkastelun kohteeksi nousevat muun muassa kriminaalipolitiikka, tuomioistuinmenettelystä aiheutuvat oikeuspoliittiset ongelmat sekä velkajärjestelyä koskeva problematiikka. Työmuodot: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen. Mahdollisista luennoista ilmoitetaan erikseen. Kirjallisuus: Litmala (toim.), Oikeusolot Katsaus oikeudellisten instituutioiden toimintaan ja oikeusongelmiin, Kivivuori, Suomalainen henkirikos. Teon piirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996, Lisätietoja: Opintojakson tuottaa taloustieteen laitos

17 Julkisoikeus 65 Asiakirjojen laatiminen (2 ov) Drafting Documents Sisältö: Asiakirjojen laatiminen yksityis- ja julkisoikeuden aloilta. Työmuodot: Luennot (n. 30 t) ja etätehtävien suorittaminen ja niiden selostus sekä omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kurssiin ei sisälly loppukuulustelua, mutta kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää kurssille osallistumista ja annettujen tehtävien suorittamista. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan luennoilla. Lisätietoja: Kurssi on tarkoituksenmukaista suorittaa aineopintojen loppuvaiheessa, ellei opiskelijalla käytännössä saadun kokemuksen perusteella jo aiemmin ole valmiuksia kurssille osallistumiseen. Ei ennakkoilmoittautumista.

18 66 Julkisoikeus VALTIOSÄÄNTÖ- JA HALLINTO-OIKEUDEN AINEOPINNOT (650200) 35 ov Subject Studies in Constitutional and Administrative Law Opiskelija voi valita vapaasti haluamansa määrän valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden opintoja seuraavasta opintojaksojen valikoimasta. Kaikille julkisoikeuden pääaineopiskelijoille suositeltavia valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden opintojaksoja ovat: - Suomen valtiosääntöoikeus, - yleishallinto-oikeus, - kunnallisoikeus, - hallintomenettelyn harjoitukset ja - hallintolainkäytön harjoitukset. Valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden opiskelijoille suositellaan perehtymistä lisäksi ainakin vero-oikeuden ja veropolitiikan sekä ympäristöoikeuden perusteisiin. Kokonaan uusia opintojaksoja ovat Kunnallinen palvelutuotanto 2 ov, Kunnan talousoikeus 2 ov ja Tieteen vapaus ja etiikka 2 ov. Kansainvälinen ja eurooppalainen sosiaalioikeus on jäänyt pois opintotarjonnasta. Finanssihallinto-oikeus (2 ov) -opintojakson nimi on muuttunut Valtion finanssihallinto-oikeudeksi. Kunnallisoikeus -opintojakson laajuus on muuttunut 3 ov:ksi (aiemmin 2 ov). Vuosien ja opetussuunnitelmissa on määritelty perusteet tätä opasta aiempien opintojaksojen vertailulle. VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDELLISET AINEOPINNOT Oikeusjärjestelmät (2 ov) Introduction to Legal Systems Sisältö: Johdatus maailmaan suuriin oikeusjärjestelmiin ja oikeusvertailun peruskäsitteisiin. Työmuodot: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan (julkisoikeus) yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus: David - Jauffret-Spinosi, Nykyajan suuret oikeusjärjestelmät I (1982) ja II (1986). (Sosialistista oikeusjärjestelmää koskevat luvut vain pääosin.)

19 Julkisoikeus 67 Kansainvälinen oikeus (3 ov) Introductory Course of International Law Sisältö: Yleiskuva kansainvälisen oikeuden järjestelmästä. Työmuodot: Luennot (n. 15 t) järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran syksyllä Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Hakapää, Uusi kansainvälinen oikeus, Tupamäki, Valtion rikosoikeudellisen toimivallan ulottuvuus kansainvälisessä oikeudessa, 1999, s , (alaviitteet kursorisesti). Lisätietoja: Opintojakso oli aiemmalta nimeltään Kansainvälisen oikeuden kurssi. Suomen valtiosääntöoikeus (3 ov) Finnish Constitutional Law Sisältö: Suomen oikeusjärjestyksen perusta, valtiolliset instituutiot ja niiden väliset suhteet, perusoikeudet sekä Suomen valtiosääntöoikeuden yleiset opit. Työmuodot: Luennot (n. 15 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Jyränki, Uusi perustuslakimme, Jyränki, Valta ja vapaus, 1998 (2. painos). Yleinen valtiosääntöoikeus (2 ov) General Constitutional Law Sisältö: Maailman eri valtiosäännöt ja perustuslait, valtiosääntöjen ja poliittisten järjestelmien oikeudelliset rakenteet ja ominaispiirteet. Työmuodot: Luennot (n. 15 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallisuus: Helander, Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät, Husa, Yleinen valtiosääntöoikeus, Perus- ja ihmisoikeudet (3 ov) Constitutional and Human Rights Sisältö: Euroopan ihmisoikeussääntely ja Suomen perusoikeusjärjestelmä. Työmuodot: Luennot (n. 10 t) järjestetään seuraavan kerran lukuvuonna Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Pellonpää, Euroopan ihmisoikeussopimus, 2000 (3. painos). Saraviita, Suomen perusoikeusjärjestelmä, 1998.

20 68 Julkisoikeus Euroopan integraatio ja eurooppaoikeus (3 ov) European Integration and Community Law Sisältö: Euroopan Yhteisön toimielimet, eurooppaoikeus ja sen vaikutus Suomen oikeusjärjestykseen. Työmuodot: Luennot (n. 12 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Eerola - Mylly - Saarinen, EU-oikeuden perusteet, Hartley, The Foundations of European Community Law, 1998, s Tieteen vapaus ja etiikka (2 ov) Academic Freedom and Ethics in Science Sisältö: Yliopisto vapaan tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen edistäjänä, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antajana sekä nuorison kasvattajana. Yliopiston itsehallinto. Opiskelijan opiskelijaturva. Tieteen etiikka. Työmuodot: Luennot (n. 10 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, yliopistosäädöksiin sekä eettisiin normeihin. Kirjallisuus: Miettinen, Tieteen vapaus, Rajala, Tutkimuksen tekijänoikeudet, HALLINTO-OIKEUDELLISET AINEOPINNOT Yleishallinto-oikeus (4 ov) General Administrative Law Sisältö: Julkisen hallinnon organisointi, toimintaperiaatteet, hallintomenettely, julkisuus ja hallinnon oikeussuojajärjestelmä. Työmuodot: Luennot (n. 25 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2000 (3. laitos). Mäenpää, Julkisuusperiaate, 2000 (2. painos). Hallintomenettelyn harjoitukset (2 ov) Administrative Procedure in Practice Sisältö: Käytännön hallintomenettely oikeustapausten pohjalta, perustiedot hyvästä hallinnosta, viranomaistoimista ja esittelijän asemasta ja tehtävistä. Työmuodot: Luento ja etätehtävien palautetilaisuudet (n. 20 t), itsenäisesti suoritettavat etätehtävät sekä omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Oheiskirjallisuus: Harjula - Laakso, Kunnan hallintomenettely, 1997 (4. tark. painos). Kulla, Hallintomenettelyn perusteet, 2001.

21 Julkisoikeus 69 Lisätietoja: Opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa sen jälkeen, kun Yleishallinto-oikeuden ja Kunnallisoikeuden opintojaksot ovat suoritetut. Opiskelijoiden edellytetään osallistuvan kaikkiin harjoituksiin. Ei ennakkoilmoittautumista. Hallintolainkäytön harjoitukset (3 ov) Administrative Process Law in Practice Sisältö: Hallintolainkäytön organisaatio, oikeussuojajärjestelmä hallinnossa, hallintotoiminnan laillisuuden valvonta, hallinto-oikeudellisten oikeustapausten - ratkaiseminen. Työmuodot: Luento ja etätehtävien palautetilaisuudet (n. 20 t), itsenäisesti etätehtävinä suoritettavat oikeustapausharjoitukset sekä omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Oheiskirjallisuus: Pohjolainen - Pohjolainen, Hallintolainkäyttölaki ja oikeustapausten ratkaiseminen, Tarukannel - Jukarainen, Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimissa, 1999 (erikseen osoitettavilta osin) tai Hallberg - Ignatius - Kanninen, Hallintolainkäyttölaki, 1997 (erikseen osoitettavilta osin). Lisätietoja: Opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta sen jälkeen, kun Hallintomenettelyn harjoitukset -opintojakso on suoritettu. Opiskelijoiden edellytetään osallistuvan kaikkiin harjoituksiin. Ei ennakkoilmoittautumista. Kunnallisoikeus (3 ov) Local Government Law Sisältö: Kunnallishallinnon organisaatio ja toimintaperiaatteet, kunnallisoikeuden systematiikka ja keskeinen sisältö. Työmuodot: Luennot (n. 20 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Harjula - Prättälä, Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, 2001 (5. uud. painos, ei kommentaariosan lukuja 6,8, ja 9). Sutela, Suora kansanvalta kunnassa, Kunnallinen palvelutuotanto (2 ov) Local services Sisältö: Kunnan asema julkisten palveluiden tuotannossa. Kunnallisten palveluiden uudelleenorganisointi: yksityistäminen, ostopalvelut ja monituottajamalli. Kuntalaisen aseman muuttuminen asukkaasta asiakkaaksi. Työmuodot: Luennot (n. 15 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Salminen - Niskanen, Markkinoiden ehdoilla, Rasinmä-

22 70 Julkisoikeus ki, Yksityistäminen kunnallishallinnossa, Tai muu erikseen ilmoitettava kirjallisuus. Lisätietoja: Kokonaan uusi opintojakso. Kunnan talousoikeus (2 ov) Local Financial Law Sisältö: Kunnan toiminnan ja talouden suunnittelu, talousarvio, tilinpäätös ja talouden valvonta. Työmuodot: Luennot (n. 10 t), järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Myllymäki, Finanssihallinto-oikeus, 2000 (luvut IV-VIII). Harjula - Prättälä, Kuntalaki -tausta ja tulkinnat, 2001 (luvut 8 ja 9). Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet, Lisätietoja: Kokonaan uusi opintojakso. Virkamiesoikeus (2 ov) Law of Civil Servants Sisältö: Valtion ja kunnan virkamiesten nimittäminen, oikeudet ja velvollisuudet, virkavastuu, palvelussuhdeturva, virkaehtosopimus. Työmuodot: Luennot (n. 20 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen sekä säädöksiin. Kirjallisuus: Bruun - Mäenpää - Tuori, Virkamiesten oikeusasema, Saipio - Niittylä - Vartiainen-Hynönen, Kunnallisen viranhaltijan oikeusasema, 1996, s (pääpiirteittäin), , Lisätietoja: Opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa Työoikeus -opintojakson jälkeen. Valtion finanssihallinto-oikeus (2 ov) Financial Administrative Law Sisältö: Valtion toiminnan ja talouden suunnittelu, talousarvio, tilinpäätös, talouden valvonta. Työmuodot: Luennot (n. 15 t), järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen sekä säädöksiin. Kirjallisuus: Myllymäki, Finanssihallinto-oikeus, Myrsky, Valtiontalousoikeus, 1999 (2. uud. painos). Lisätietoja: Opintojakso oli aiemmin nimeltään Finanssihallinto-oikeus.

23 Julkisoikeus 71 Koulutusoikeus (2 ov) Introduction to Legislation of Educational System Sisältö: Sivistykselliset perusoikeudet. Perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön perusteet. Työmuodot: Luennot (n. 20 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Arajärvi - Aalto-Setälä, Opetuslainsäädännön käsikirja, Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) ja tähän esitykseen liittyvä Sivistysvaliokunnan mietintö (SiVM 3/1998 vp). Lisätietoja: Opintojakso oli aiemmalta nimeltään Koulutuksen lainsäädännön perusteet. Sosiaalioikeus (3 ov) Social Law Sisältö: Sosiaalioikeuden yleiset opit ja oikeusperiaatteet sekä sosiaalioikeuden materiaalinen lainsäädäntö. Työmuodot: Luennot (n. 24 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Kirjallisuus: Tuori, Sosiaalioikeus, Eurooppalainen hallinto-oikeus (2 ov) European Administrative Law Sisältö: Integraation vaikutus hallinto-oikeuteen. Työmuodot: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan (julkisoikeus) yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus: Mäenpää, Eurooppalainen hallinto-oikeus, 1996 (pääluvut II, V ja VI kursorisesti). Schwarze - Laakso - Kuuttiniemi, Eurooppalaisen hallinto-oikeuden keskeiset periaatteet, MUUT OPINNOT Työoikeus (2 ov) Labour Law Sisältö: Työsopimuksen solmiminen ja päättäminen, työnantajan ja työntekijän velvollisuudet, työehtosopimus, työturvallisuus, yhteistoiminta ja tasa-arvo työelämässä. Työmuodot: Luennot (n. 20 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen

24 72 Julkisoikeus sekä säädöksiin. Kirjallisuus: Kairinen, Työoikeus perusteineen, 1998 (8. muutettu ja uudistettu painos). Saloheimo, Työympäristöoikeus, 1996 tai Bruun - Koskinen, Tasa-arvolaki, Proseminaari (5 ov) Undergraduate Seminar Sisältö: Tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin (n. 20 s.) laatiminen, esittäminen sekä toisen työn opponointi. Työmuodot: Seminaarin alkuvaiheeseen kuuluvat aloituskokous, tiedonhankinnan harjoitukset sekä tutkimussuunnitelman esittäminen seminaarin vetäjälle. Varsinainen seminaari (n. 25 t) koostuu oman tutkimusraportin esittämisestä sekä opponoinnista ja osallistumisesta tieteelliseen väittelyyn. Kirjallisuus: Husa - Mutanen - Pohjolainen, Kirjoitetaan juridiikkaa, Lisätietoja: Proseminaari on pakollinen valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden aineopintoja (35 ov) opiskeleville. Seminaariin on tarkoituksenmukaista osallistua aineopintojen loppuvaiheessa.

25 Julkisoikeus 73 VERO-OIKEUDEN AINEOPINNOT (650400) 35 ov Subject Studies in Tax Law Vero-oikeuden aineopintoja voivat opiskella sekä pääaineopiskelijat että sivuaineopiskelijat. Vero-oikeudessa on tarjolla aineopintojaksoja yhteensä 62 opintoviikkoa. Tästä 15 ov on vero-oikeuden perusopintoja, joista vero-oikeuden opinnot aloitetaan. Kauppaoikeuden opintojaksoja on tarjolla ov. Kauppaoikeuden 15 ov:n suorituksesta saa perusopintomerkinnän opintorekisteriin ja yli 10 ov:n opintosuoritus merkitään omana sivuaineenaan tutkintotodistukseen. Vero-oikeuden 35 ov:n laajuiseen aineopintokokonaisuuteen on sisällytettävä proseminaari. Muut aineopinnot voidaan koota vapaasti oppiaineen perusopinto- ja muista aineopintojaksoista, mutta suositeltavaa olisi, että 15 ov:n perusopintojaksot sisältyisivät 35 ov:n aineopintokokonaisuuteen. Verooikeuteen erikoistuvat opiskelijat voivat sisällyttää aineopintoihinsa muusta julkisoikeuden laitoksen opetustarjonnasta enintään 9 opintoviikkoa. Tähän luetaan myös kauppaoikeuden opintojaksot. Johdatus kirjanpitoon (2 ov) ja Yhteisöoikeus (3 ov) -kurssit kuuluvat perusopintoihin, eikä niitä lueta kyseiseen 9 opintoviikkoon. Vero-oikeuden ja erityisesti kulutusverotuksen opiskelijoille suositellaan valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden tarjonnasta opintojaksoa Euroopan integraatio ja eurooppaoikeus. Opintojakson suorittaminen lasketaan ko. 9 ov:oon. Vero-oikeus voi olla sivuaineena sekä valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden opiskelijoilla että ympäristöoikeuden opiskelijoilla. Vero-oikeuden opiskelijoille suositeltava sivuaine on valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden ohella kauppaoikeus, oikeustaloustiede sekä liiketaloustiede, erityisesti kirjanpitoon ja laskenta-toimeen liittyvät opintojaksot. Seuraavien opintojaksojen laajuudet ovat muuttuneet: Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet 3 ov (aiemmin 2 ov), Vero-oikeuden ajankohtaisia kysymyksiä 2 ov (aiemmin 1-2 ov), Yritys- ja toimintamuodon muutokset ja verotus 3 ov (aiemmin 2 ov), Verosuunnittelun perusteet 3 ov (aiemmin 2 ov), Yhteisöoikeus 3 ov (aiemmin 2 ov), Verotusmenettely ja veroprosessin perusteet 3 ov (aiemmin 2 ov), Kiinteistöjä koskevat verokysymykset 4 ov (aiemmin 2 ov), Arvonlisäverotuksen oikeustapausharjoitukset 2 ov (aiemmin 1ov) sekä Yhdistysten ja säätiöiden verotus 2 ov (aiemmin 1 ov). Oikeustapausharjoitukset - opintojakson uusi nimi on Vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset ja laajuus

26 74 Julkisoikeus sen laajuus on 2 ov (aiemmin 1ov). Kulutusverotuksen erityiskysymyksiä -opintojakson uusi nimi on Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä ja sen laajuus on 4 ov (aiemmin 2 ov). Kansainvälisen yritysverotuksen perusteet (2 ov) ja Kansainvälinen yritysverosuunnittelu (2 ov) on yhdistetty 5 ov:n laajuiseksi kokonaisuudeksi, jonka nimi on Kansainvälinen yritysverotus ja verosuunnittelu. Uudet opintojaksot Seuraavat opintojaksot ovat kokonaan uusia: Valmisteverotus, tulliverotus ja muu kulutusverotus, Sopimusoikeus ja kauppaoikeus, Soveltava sopimusoikeus, Ulkomaankaupan oikeuskysymyksiä, Soveltava kansainvälinen kauppaoikeus, Immateriaalioikeus, Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä, Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus, Korvausoikeus ja Konkurssi ja yrityssaneeraus. Säädösvaatimukset Kirjallisuuskuulustelujen vaatimuksiin sisältyy kirjallisuuden lisäksi säädöksiä. Vaadittavat säädökset luetellaan opetusohjelmassa. Säädökset muutoksineen on hallittava sellaisina kuin ne esitetään uusimmissa Verolait- tai Verosäädökset - teoksissa sekä Suomen laki I:ssä ja II:ssa. Säädöksiä ei aikaisemmasta poiketen enää jaeta luennoilla, vaan opiskelijan on itse hankittava opintosuoritukseen kuuluvat säädökset. VERO-OIKEUDEN PERUSOPINTOJAKSOT (15 ov) Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet (3 ov) Introduction to Tax Law and Taxation Policy Sisältö: Keskeinen verolainsäädäntö, kuten tulo- ja varallisuusverotus, arvonlisäverotus, perintö- ja lahjaverotus ja muut verolajit sekä verotusta koskevat menettelytapa- ja muutoksenhakukysymykset. Työmuodot: Luennot (n. 16 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin sekä luennoilla jaettavaan materiaaliin. Kirjallisuus: Andersson, Johdatus vero-oikeuteen, 2000 (11. p. tai uudempi) tai ruotsinkielinen painos. Tuomala, Julkistalous, 1997, s , tai muu erikseen ilmoitettava kirjallisuus. Lisätietoja: Vero-oikeuden opinnot suositellaan aloitettavaksi tällä opintojaksolla. Opintojakso oli aiemmin laajuudeltaan 2 ov. Opintojakson voi laajentaa 3 ov:ksi tenttimällä teoksen Tuomala, Julkistalous, 1997, s

27 Julkisoikeus 75 Yhteisöoikeus (3 ov) Company Law Sisältö: Kokonaiskuva kaupallisia yritysmuotoja koskevista säännöksistä: avoinja kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö sekä osuuskunta. Työmuodot: Luennot (n. 20 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin sekä luennoilla jaettavaan materiaaliin. Kirjallisuus: Koski - af Schulten, Osakeyhtiölaki selityksin I, 1998, luvut 1-3a ja 8. Koski - af Schulten, Osakeyhtiölaki selityksin II, 2000, luvut 9, 12 ja 15. Wilhelmsson - Jääskinen, Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, Tai muu myöhemmin ilmoitettava kirjallisuus. Edeltävät opinnot: Suositellaan Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet - opintojaksoa. Lisätietoja: Opintojakso oli aiemmin laajuudeltaan 2 ov. Opintojakson laajentamisesta 3 ov:ksi tulee keskustella prof. Matti Myrskyn tai yliassistentti Marja Hokkasen kanssa. Kurssille on jatkoa Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä -opintojakso. Johdatus kirjanpitoon (2 ov) A Practical Overview to Bookkeeping Sisältö: Kokonaiskuva yrityksen kirjanpidon peruskäsitteistä, tuloksen muodostumisesta ja tilinpäätöksestä: kirjanpito rahaprosessin kuvauksena, tuloslaskelma ja tase, kirjanpitolainsäädäntö. Työmuodot: Luennot (n. 16 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin sekä luennoilla jaettavaan materiaaliin. Kirjallisuus: Ihantola - Leppänen, Yrityksen kirjanpito - perusteet ja sovellus-harjoitukset, 1998 tai Leppiniemi - Koskela, Kirjanpito. Perusteet ja harjoituksia, 1999 (4. uud. painos). Edeltävät opinnot: Suositellaan opintojaksoja Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet sekä Yhteisöoikeus. Lisätietoja: Opintojakson tuottaa taloustieteen laitos. Henkilöverotuksen perusteet (2 ov) Basics of Personal Taxation Sisältö: Verotettavan tulon laskeminen henkilökohtaisen tulon tulolähteessä. Ansio- ja pääomatulot. Vähennykset. Veron määrän laskeminen. Pääpiirteet ennakkoperinnästä, ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä sekä verotuksen toimittamisesta. Työmuodot: Luennot (n. 16 t) järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin

28 76 Julkisoikeus ja luennoilla jaettavaan materiaaliin. Kirjallisuus: Andersson, Tuloverotus ja varallisuusverotus, 1995 (5. p. tai uudempi) tai muu erikseen ilmoitettava teos. Edeltävät opinnot: Suositellaan Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet - opintojaksoa. Elinkeinoverotuksen perusteet (3 ov) Introduction to Business Taxation Sisältö: Verotettavan tulon laskeminen elinkeinotulolähteessä (ml. tappiontasaus ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmä) ja sen jakautuminen yrityksen omistajien verotettavaksi tuloksi eri yritysmuodoissa. Työmuodot: Luennot (n. 16 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin sekä luennoilla jaettavaan materiaaliin. Kirjallisuus: Andersson - Ikkala, Elinkeinoverolainsäädännön kommentaari, 2000 tai muu erikseen ilmoitettava teos. Edeltävät opinnot: Suositellaan opintojaksoja Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet, Yhteisöoikeus sekä Johdatus kirjanpitoon. Kulutusverotuksen perusteet (2 ov) Basics of Indirect Taxation; Value Added Tax Sisältö: Kokonaiskuva arvonlisäverotuksesta ja muusta kulutusverotuksesta. Työmuodot: Luennot (n. 16 t). Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin sekä luennoilla jaettavaan materiaaliin. Kirjallisuus: Arvonlisäverovelvollisen opas, Verohallituksen julkaisu 865/1999. Äärilä - Nyrhinen, Arvonlisäverotus käytännössä, 1999, s ja Linnakangas - Juanto, Arvonlisäverotuksen ja muun kulutusverotuksen perusteet, 1998 (2. uud. painos), s ja Edeltävät opinnot: Suositellaan opintojaksoja Vero-oikeuden ja veropolitiikan perusteet, Yhteisöoikeus, Johdatus kirjanpitoon sekä Elinkeinoverotuksen perusteet.