VERTAISTUKI JA HYVINVOINTI AIVORIIHEN AVAUS. MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄN? (paitsi että se voi olla ihan kivaa) VERTAISTUEN KÄSITE

Transkriptio

1 Krista Lagus, Akatemiatutkija, Aalto Juho Saari, Professori, KWRC, UEF VERTAISTUKI JA HYVINVOINTI AIVORIIHEN AVAUS MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄN? (paitsi että se voi olla ihan kivaa) Käytäntö Vertaistuki muodostaa varteenotettavan osan luvun Käyttäjä- ja asiakaslähtöisestä hyvinvointi- ja terveyspolitiikasta. Mutta minkälaisten rakenteiden ja mekanismien välityksellä se oikeasti toimii ja vaikuttaa on monelle aikamoinen mysteeri. Tutkimus Vertaistuen tutkimuksella voisi olla enemmänkin annettavaa hyvinvointitutkimukselle ja vice versa. Loppukäyttäjien rakenne ja todennettu vaikuttavuus, Se mahdollistaa myös hyvinvointi- ja terveyspolitiikan tietoperustaisen uudistamisen. VERTAISTUEN KÄSITE Vertaistuen käsite Vertaistuen käsitteestä useimmilla kaiketi on jonkinlainen intuitiivinen käsitys, mutta Tarkemmassa kaivelussa havaitaan, että käsitteestä on tehty lukuisia vertaisarvioituja metaanalyysejä eri tieteenaloilla, esim: Keskeisiä tutkimuksia: Finfgeld-Connett: Clarification of social support. Journal of Nursing Scholarship (2005) House ym.: Structures and processes of social support. Ann.Rev. Soc. (1988) Vangelisti: Challenges in conceptualising social support. Journal of Soc. & Pers. Relationships (2009) Sarason & Sarason: Social support Mapping the Construct. Journal of Soc. & Pers. Relationships (2009) Thoits: Stress, Coping, and Social Support Processes. Journal of Health and Social Behavior (1995) 3 1

2 VERTAISTUEN TUTKIMUS SUOMESSA Vertaistuen tutkimus Kymmenkunta väitöskirjaa eri aloilta. Runsaasti opinnäytetöitä. Kentän kartoituksia (esim. Kansalaisareena) Järjestöjen selvityksiä ja vuosiraportteja. Erilaisia arviointiraportteja alueellisista ja paikallisista hankkeista. Käytännöllisiä oppaita Tutkimuksen organisointi Jyväskylän yliopistossa Kansalaisyhteiskunnan toiminnan maisteriohjelma yms. Muualla ei pysyvää tutkimusrahoitusta, riippumatonta kolmannen sektorin tutkimus-toimintaa, tai Suomen Akatemian tutkimusohjelmaa (pl. Sosiaalinen pääoma). 4 KAUPALLISESTI KUSTANNETTUJA, TIETEELLISIÄ PERUSTEOKSIA 5 Vertaistuki Lähtökohtaisesti hyvinvointi on myös ihmisten välinen relationaalinen suhde, jossa ihmisten aktivoimat emotionaaliset sidokset vaikuttavat olennaisesti erilaisista elämänhallintaan vaikuttavista sosiaalisista tilanteista toipumiseen. Kansalaisyhteiskunnan organisoima vertaistuki ikään kuin simuloi sitä tukea, jota ihmiset yhteisöissä antavat. Pyritään tuotetaan tukea luovia, vuorovaikutuksen mahdollistavia rakenteita, jotka yhdistävät toimintakykyjä, materiaalisia resursseja, merkityksiä (The Dynamics of Everyday Life): 6 2

3 Vertaistuelle asetettava normit ja vaatimukset; koulutus, rakenteet, ryhmät PROSESSIHALLINTA MATERIAALISET TEKIJÄT MERKITYS- RAKENTEET Vertaistuen taustarakenteet, kuten rahoitus, organisaatiot, instituutiot, toimintamallit. Vertaistuelle annettavat symboliset merkitykset, kuten vastuullisuus ja selviytyminen 7 VERTAISTUEN MEKANISMIT SYMMETRISESSÄ JA MONINAPAISESSA SUHTEESSA SIMULOITU SOSIAALINEN SIDOS RINNAKKAIN OPPIMISEN (CO-LEARNING) SIDOS VERTAISTUEN ANTAJA JA VASTAANOTTAJA 1. Emotionaalinen tartunta. 2. Vastavuoroinen lahjasuhde. Informaation käsittely. Koettu hyväksyntä. Stressin puskurointi. VERTAISTUEN ANTAJA JA VASTAANOTTAJA 8 VERTAISTUEN MEKANISMIT EPÄSYMMETRISESSÄ JA MONINAPAISESSA SUHTEESSA STRUKTUROITU SOSIAALINEN SIDOS VALMENTAVA SIDOS TUKIHENKILÖT 1. Altruistinen empatia 2. Altruistinen sympatia. Kustannukset < hyödyt VERTAISTUEN VASTAANOTTAJAT 9 3

4 RAY:N AVUSTUSTOIMINTA JA VERTAISTUEN TULEVAISUUS VERTAISTUKI 10 Yhteisvoimin kohti parannettua ja helpommin kohdennettua vertaistukea Miksi internet-vertaistuki on tärkeää verrattuna viranomaisten järjestämään tukeen? (257 vastaajaa), 3 tärkeintä Internetissä voin kertoa asioistani avoimemmin (80, 73) Internetissä minulle on enemmän aikaa (76, 92) Internetissä voin keskustella viranomaisilta (kuten sote-palvelut) saamistani ohjeista (68, 92) 12 4

5 Tärkeät kehityskohteet, vertaistukikysely 2012 (vastaajia 258) Löytää saman kokeneita ihmisiä (126) Oikean foorumin löytäminen (108) Enemmän nettitukea ammattilaisilta (108) 13 Nettivertaistuen kehittämiseen tutkimus taustaa: co-creation, tutkiva oppiminen, kunnioittava kohtaaminen Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka et al). Hyvinvointi syvällisenä oppimisprosessina Systeeminen näkökulma yksilön ja yhteisön väliseen tunnetason ja tietoisuuden prosessiin (mm. Timo Järvilehto Kunnioittava kohtaaminen, sisältöjen luominen yhdessä, (Styrman et al) Vertaistuen käyttäjät oman arkensa asiantuntijoina ja oman hyvinvointinsa subjekteina Uuden data-analyysin mahdollisuudet (VirtualCoach projekti) 14 Mahdollisuuksia mm. Otetaan käyttäjät mukaan luomaan sisällöt: cocreation, yhteisöllinen tiedon luominen (vrt. Ihan tavallisia asioita) Selviytymistarinoiden esiinnosto Käyttäjät keräävät yhdessä, tuetusti, fasilitoidusti tietoa siitä, mistä askelista oma hyvinvointimuutos koostuu Uudet tavat kohtauttaa oikeita vertaisia keskenään Tilastointi ja vaikuttavuuden mittaus, voidaanko integroida osaksi palveluja? Crowdsourcing ja kehittyneen dataanalyysin mahdollisuudet 15 5

6 Periaatteita Suunnitellaan yhdessä käyttäjien ja järjestöjen kanssa Edetään demojen ja protojen kautta, joihin pyydetään palautetta Vastakohtana speksauksen vesiputousmallille Palveluprosessi jossa netti on yksi osa Nykyiset toimivat ja suositut palvelut opin lähteenä, mahdollinen integraatio tai löyhempi sidos 16 ERÄS ESIMERKKI: vaikuttavuus ja oikea kohdentuminen (1/2) Systemaattinen tiedonkeruu vertaistuen kohdentumisesta, vaikuttavuudesta ja käyttäjien kokemuksista omalla polullaan Profilointi Mittaus Mittaus P2 Palveluunohjaus P2, P5 P5, P13 Profilointi: Hyvinvointikysely + Tilanne omin sanoin Mittaus: Hyvinvointikysely + Vaikutukset omin sanoin 17 ERÄS ESIMERKKI (2/2) Kohdennuksen parantaminen käyttäjäkokemusten pohjalta Tuen haku Kohdentaminen Palvelujen käyttö Vaikuttavuusmittaus P1 P2 P3 Kohdennuksen parantaminen, joukkoistettu data-analyysi 18 6

7 Krista Lagus Juho Saari AIVORIIHEN TAVOITTEET Ajattele vertaistukea vuonna 2018 Mitkä ovat tärkeimmät kehityskohteet? Tärkeimmät toimenpiteet? AIVORIIHEN TYÖTAVAT JA AIKATAULU (KRISTA & MAARIT 9:00 Valitaan kolme aihetta Kullakin 2 ääntä, merkkaa tärkeinä pitämiesi aiheiden kohdalle. Muodostetaan 3 (tai 4) ryhmää Valitse yksi kolmesta ryhmästä haetaan tasapainoa Ryhmät keskustelevat valitsemistaan aiheista (30 min) Ryhmien tulosten koonti ja yhteiskeskustelu 10:45-11:00 Kahvitauko 11-12:00 Tulokset ja yhteiskeskustelu (Juho esittelee & kirjaa) 20 MITÄ VERTAISTUELTA VOISI EDELLYTTÄÄ 2018? a) Minkälaisia eettisiä periaatteita? (3) b) Kasvokkaisen ja netin suhde? (5) c) Tavoittamattomien tavoittaminen? (6) d) Minkälaistatuotteistamista tai määrämuotoistamista? (4) e) Käsitteidenmäärittely ja suhteet? (14) f) MitenVT pitäisi organisoida mikä on järjestö- ja kuntasuhde, yrityksen ja järjestölähtöisentoim. suhde. (7) g) MitenVT vaikuttavuuden arviointia tulisi kehittää ja mitä vaikuttavuus ylipäätään on? (5) h) Miten VTn tulisi suhtautua kokemuskehittäjään ja asiantuntijatyöhön jatkumon tarkastelua? (2) i) Vertaistuki ongelmakeskeisenä ja myönteisinä siirtyminä? (6) 21 7

8 RYHMIIN 1. Mene yhteen kolmesta eniten ääniä saaneesta teemasta RYHMÄ 1: Ryhmätyötila RYHMÄ 2: Ravintolan alataso RYHMÄ 3: Ravintolan ylätaso RYHMÄ 4: Illallistila RYHMÄ TUOTTAA IDEOITA JA TIIVISTÄÄ NE RANSKALAISIKSI VIIVOIKSI MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT KEHITYSKOHTEET? 30 min ja kirjaa. 22 PURKAMINEN KUKIN RYHMÄ VUOROLLAAN Kukin ryhmä esittää vuorollaan tulokset Muut täydentävät ideoita TULOKSET LAITETAAN SEINÄLLE PRIORISOINTI KAHVITAUON JÄLKEEN TULOSTEN TIIVISTÄMINEN 23 RYHMÄ 1: TAVOITTAMATTOMIEN TAVOITTAMINEN Tarkoitus on poistaa kynnystä Potilasoppimiskeskus Potilasjärjestöt sairaalaan. 24 8

9 2 KÄSITTEET 25 RYHMÄ 3: ORGANISOINTI 26 RYHMÄ 4: ONGELMA & SIIRTYMÄKESKEINEN 27 9

10 KIITOS 10