Typoteesejä. Sisältö. Tavutussääntöjä ja apuneuvoja. tavutusohjelmat. toimintapa
|
|
- Jaakko Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirjoitus Sääntöjä
2 Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja 5 Tavutusohjelman toimintapa 5 Tavutussääntöjä 6 Keinoja 6 Vihjetavu 6 Katkeamaton väli 6 Katkeamaton tavuviiva 7 ISO vai pieni alkukirjain? 7 Nimet 7 Arvonimet 8 Te ja te 8 Väliotsikko paikalleen 8 Hakemisto 9 Tavutussääntöjä ja apuneuvoja 12 Tavutusohjelman toimintapa 12 Tavutussääntöjä 13 Keinoja 13 Vihjetavu 13 Katkeamaton väli 13 Katkeamaton tavuviiva 14 ISO vai pieni alkukirjain? 14 Nimet 14 Arvonimet 15 Te ja te 15 Väliotsikko paikalleen 15 Hakemisto 16 Tavutussääntöjä ja apuneuvoja 19 Tavutusohjelman toimintapa 19 Tavutussääntöjä 20 Keinoja 20 Vihjetavu 20 Katkeamaton väli 20 Katkeamaton tavuviiva 21 ISO vai pieni alkukirjain? 21 Nimet 21 Arvonimet 22 Te ja te 22 Väliotsikko paikalleen 22 Hakemisto 23
3 Kirjoitussääntöjä
4 Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5 Nimet...5 Arvonimet...6 Te ja te...6 Väliotsikko paikalleen...6 Hakemisto...7 Typoteesejä Tavutussääntöjä ja apuneuvoja Tavutusohjelman toimintapa Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen. Siksi taiton viimeistelyyn tarvitaan ihmistä, jonka apuna onneksi on muutama tärkeä näppäinkomento. Tavutusohjelmat toimivat tavutusalgoritmien ja valmiiden sanastojen varassa. Pääpaino on jommallakummalla. PageMakerissa pääpaino on sanastossa, mutta käyttäjä voi määritellä algoritmin ja sanaston yhteiskäytön, jolloin tavutus sujuu kaikkein joustavimmalla tavalla. Tavutusalgoritmi syntyy sanojen rakenteista johdetuista loogisista säännöistä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut tavutuskohdat, ja kehittyneet tavutusohjelmat osaavat vielä panna ne paremmuusjärjestykseen. Paras tavutuskohta on se, joka on lukijan kannalta ymmärrettävin: esimerkiksi yhdyssanan yhdysosien välit ja sanan ja sen etuliitteen rajat (dia-grammi, de-generoitua). Tavutusalgoritmien apuna ovat tavutusohjelmaan lisätyt sanastot, jotka auttavat silloin, kun sanan oikea tavutus ei noudatakaan algoritmia. Tavutuskohdan valintaan vaikuttavat myös mm. taitto-ohjelmaan asetetut merkkitiheys- ja - ennen kaikkea - sanaväliarvot. Mitä tiukemmin ne on rajattu, sitä vähemmän mahdollisuuksia tavutusohjelmalla on käyttää parasta tavutuskohtaa. Toisaalta liian väljät arvot kostautuvat rivien huonona ulkonäkönä. Myös muutamat muut ohjearvot - lyhimmän tavutettavan sanan pituus ja peräkkäisten tavutettavien rivien lukumäärä - vaikuttavat tavutusohjelman ratkaisuihin. Tavutuksen määräytym- 5
5 inen on lopputulos monien parametrien mutkikkaasta mutta nopeasta yhteensovittamisesta. Se on samalla vaikein tehtävä, johon taittoohjelma joutuu. Jos annetut ehdot tai arvot on mahdotonta totuttaa, ohjelma voi pakotettuna tehdä täysin poikkeavan, ohjearvoista piittaamattoman ratkaisun. Tavutussääntöjä Hyvässä tavutuksessa noudatetaan seuraavia sääntöjä: Sanaa ei pidä jakaa siten, että jommallekummalle riville tulee vain yksi kirjain: a-sianajaja, turvautu-a. Näin ei käytännössä tapahdukaan, jos taitto-ohjelmassa tavun minimipituudeksi on määrätty kaksi kirjainta. Sanaa ei pidä jakaa siten, että rivin alkuun tai loppuun jää peräkkäin vain kaksi samaa vokaalia: aamusta, tärke-ää. Lopputulos voi pahimmillaan olla käsittämätön, ja pysäyttää lukemisen varmasti. Tavutukset vokaaliparien välistä eivät ole suotavia. Kaikkein varottavampia ovat u- ja y-loppuiset vokaaliparit: tila-ukset, määrä-ys. Muutkin vokaaliparit voivat aiheuttaa luonnottomia tavutuksia, vaikka ne aapisen mukaan olisivatkin oikein: esimerkiksi uppo-amassa. Yhdyssanat pyritään jakamaan yhdysosien välistä. Se on sanahahmon kannalta selvintä, ja tästä poikkeaminen voi jopa muuttaa sanan merkitystä: ruonoil-ta vai runo-ilta? Johtaja-nakin vai johtajanakin? Tällaisissa tapauksissa mikään tavutusohjelma ei osaa valita parasta vaihtoehtoa; siksi taittajan ja oikolukijan on luettava teksti ja myös ymmärrettävä se. Keinoja Taitto-ohjelmissa on muutamia tärkeitä keinoja, joilla tekstin rivittymistä voi hallita ja muokata paremmaksi: vihjetavu, katkeamaton väli, katkeamaton tavuviiva ja pehmeä rivinvaihto. Kaikkia näitä hallitaan omilla näppäinkomennoillaan. Vihjetavu Vihjetavua tarvitaan silloin, kun ohjelma ei itse osaa tavuttaa oikeasta tai muuten haluamastamme paikasta. Vihjetavu on lyötäessä näkymätön tavuviiva, joka lyödään haluttuun tavutuskohtaan. Tämä käsky ylittää ohjelman oman tavutusehdotuksen. Eniten vihjetavua tarvitaan silloin, kun teksti sisältää vierasperäisiä nimiä tai sanoja. Ohjelma pyrkii tavuttamaan koko tekstin varsinaisen kielen algoritmia tai sanastoa käyttäen. Sen seurauksena vieraskieliset nimet tai sanat tavuttuvat väärin. Oma ryhmänsä ovat sanat, jotka eri tavoin tavutettuina saavat eri merkityksen: kaivo-saukko, kaivos-aukko. Tavutusohjelmasta voi tuskin koskaan tulla niin viisas, että se ymmärtäisi lauseyhteydestä, kumpaa sanaa tarkoitetaan. Siksi nämäkin virheet korjataan vihjetavulla. Katkeamaton väli Tietyt kirjain- ja numeroyhdistelmät pyritään pitämään yhtenäisinä silloinkin, kun ne osuvat rivinvaihtokohtiin. Näitä ovat päivämäärät, pitkät luvut, puhelinnumerot, henkilönimen alkukirjaimet (esim. J. K: V. Paasio) sekä luvut, joiden perässä on jokin yksikkö (esim. 10 %). Silloin tavallinen välilyönti on korvattava katkeamattomalla välillä (joissain tapauksissa katkeamattomalla ohukkeella). Katkeamaton tavuviiva Katkeamatonta tavuviivaa tarvitaan melko harvoin; tällainen esimerkki löytyy kuitenkin automallista Saab 9-5, joka tekstissä kirjoitetaan juuri näin, tai lentokonetyypistä DC-8, DC-10. Rivi ei saa katketa mallimerkinnän välistä, siksi väliin lyötävän tavuviivan (oikeammin yhdysmerkin) on varmuudeksi oltava katkeamaton. Pehmeä rivinvaihto. Pehmeää rivinvaihtoa tarvitaan kohdissa, joissa halutaan siirtää tietty sana alkamaan uudelta riviltä. Jos vaikka sanasta uusi mahtuu rivin loppuun vain kaksi u- kirjainta, on parasta siirtää koko sana pehmeällä rivinvaihdolla seuraavalle riville. Samaten,jos ei halua yrittää tavuttaa vierasperäistä nimeä, senkin voi siirtää alkamaan uudelta riviltä. Tavallinen rivinvaihto tekisi uudesta rivistä uuden kappaleen, mutta pehmeä rivinvaihto jatkaa vanhaa kappaletta. ISO vai pieni alkukirjain? Nimet Tottakai jokainen tietää, että erisnimet aloitetaan isolla alkukirjaimella. Tästä tiedosta huolimatta sormi aina välillä pyrkii suuhun. Se tapahtuu yleensä silloin, kun nimessä on kaksi tai useampia osia. Pitääkö kirjoittaa Punainen meri vai Punainen Meri, Helsingin yliopisto vai Helsingin Yliopisto? Onneksi tämä ei ole suurikaan pulma sikäli, että käytäntö on johdonmukainen: moniosaisten nimien ensimmäinen osa aina isolla, muut pienellä. Aina. Tämä sääntö koskee siis kirjan, elokuvan, näytelmän yms. nimiä, samoin sellaisten käsitteiden kuin merten, laitosten, koulujen jne. Siis Tampereen Yliopisto, Tyyni valtameri, Ylöjärven yhteiskoulu, Vanha testamentti, Iso tietosanakirja. Mitä tuohon kaikkein ensimmäisenä mainittuun mereen tulee niin voihan aina noudattaa tätä tyyliä: Punainenmeri, Kuollutmeri, Mustameri, Adrianmeri. Muuten: oli maailmakatsomus mikä tahansa, kristillinen Jumala käsitettäköön erisnimeksi - kuten Allah, Jehova ja Jupiter - ja kirjoitettakoon isolla alkukirjaimella, samoin Raamattu silloin, kun se on selvästi tietyn kirjan nimi. Kun me näin hengellisellä alueella liikumme, niin mainittakoon vielä, että sieltä tulee poikkeus edellä mainittuun sääntöön: Pyhä Henki on kokonaan erisnimen veroinen ja sen tähden molemmat osat saavat ison alkukirjaimen, ts. Henki ei tässä ole mikään yleiskäsite enää eikä Pyhä ole titteli. Vanhan säännön mukaan maantieteellisiin nimiin liitettävät selvitykset - pohjois-, etelä, ylä-, sisä- jne. - kirjoitetaan isolla vain milloin niiden alue on tarkkaan rajattavissa. Käytännössä rajanveto on vaikeaa ja sen 6 7
6 tähden on paras käyttää aina isoa alkukirjainta: Pohjois- Savo, Itä-Eurooppa, Etelä- Italia. Mutta sen sijaan muut kuin maantieteelliset lisäykset saavat pienen alkukirjaimen: natsi-saksa, nyky- Ruotsi. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että jos tulee epäröinnin hetki jonkin tärkeän käsitteen edessä, niin mieluummin sitten pieni kuin iso kirjain. Arvonimet Kuten edellä jo pyhä-sanan kohdalla tuli todetuksi, arvonimissä ei tarvitse käyttää isoa alkukirjainta. Kohtelias kirjeenkirjoittaja tosin voi poiketa tästä säännöstä puhutellessaan korkeaa henkilöä, ja silloin hän johdonmukaisuuden nimessä myös herroittelee ja rouvittelee isolla kirjaimella: Herra Ylijohtaja, Rouva Maaherra. Mutta takanapäin tällaisista suuruuksista puhuttaessa ison alkukirjaimen käyttö on hylättävää. Näin on esim. lehtiuutisessa, jossa vaikkapa selostetaan jollekulle osoitettua puhetta. Te ja te Suomen kielen pronomini te voi olla joko yksikkö tai monikko. Se, kumpi kulloinkin on kyseessä, näkyy vain asiayhteydestä, ei alkukirjaimesta. Monen mielestä teitittely-te näköjään kuitenkin pitäisi merkitä isolla T:llä. Ainoa, missä niin voi tehdä, ovat kirjeet. Niissähän jopa sinutellaankin isolla S:llä, mikä mielestäni on turhanaikainen ainakin hyvien ystävien kesken. Eri asia sitten on, jos tieten tahtoen haluaa korostaa kunnioittavaa asennettaan sinuttelusta huolimatta. Mutta nykyisen lehtimuodin mukainen iso Teitittely haastattelukysymyksissä olisi lopetettava. Se on vastoin kielemme perinteitä, naurettavaa hienostelua. Väliotsikko paikalleen Väliotsikko ei asetu typografisesti paikalleen vain rivinvaihtoja lyömällä. Väliotsikon, joka on kahden kappaleen välissä, kuuluu olla lähempänä seuraavaa kuin edeltävää kappaletta. Tähän on hyvinkin järkeenkäypä syy: väliotsikon sisältöhän liittyy nimenomaan sitä seuraavaan eikä sitä edeltävään kappaleeseen - siksi yhteenkuuluminen on syytä ilmaista typografisesti. Yleinen, helppo tapa näyttää olevan yhden tyhjän rivin jättäminen niin väliotsikon ylä- kuin alapuolellekin, jolloin välikkeet äkkiä ajatellen ovat yhtä suuret.. Todellisuudessa ne eivät ole: koska väliotsikon pistekoko on yleensä suurempi kuin leipätekstin, se haukkaa lisätilaa yläpuoleltaan, väärästä suunnasta. Lukijan silmissä se onkin lähempänä ylempää kappaletta. Mikä sitten on oikea ylä- ja alapuolella olevan välikkeen suhde? Yksi - joskaan ei ainoa - vastaus on 2:1. PageMakerissa asia voidaan hoitaa tyylien avulla. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa leipätekstin tyylimäärittelyissä tekstin pistekorkeus on 10 pt ja riviväli 12 pt. Leipäteksti on linjattu 12 pt:n hilaan. Väliotsikon tyylimäärittelyissä tekstin pistekorkeus on 13 pt ja riviväli 13 pt. Sekin on linjattu 12 pt:n hilaan. Lisäksi väliotsikkoa on pudotettu 8 pt perusrivin alapuolelle (kirjasin-asetukset-perusviivan siirto). Toinen, nimenomaan pitkiä väliotsikoita koskeva sääntö on, ettei niiden rivejä pitäisi tavuttaa. Jos kuitenkin on pakko tavuttaa, se pitäisi tehdä yhdyssanan yhdysosien välistä. Huolellinen taittaja ottaa huomioon myös väliotsikon sisällöllisen ajatuksen. Rivijako pitäisi tehdä niin, etteivät ajatukseltaan yhteen kuuluvat sanat joudu eri riveille. Ei näin: Tumma puku ja musta solmio. Vaan näin: Tumma puku ja musta solmio. Hakemisto A Arvonimet K Katkeamaton tavuviiva 7 Katkeamaton väli 6 Keinoja 6 N Nimet 7 T Tavutusohjelman toimintapa 5 Tavutussääntöjä 6 Tavutussääntöjä ja apuneuvoja 5 Te ja te V Väliotsikko paikalleen Vihjetavu 6 8 9
7 Kirjoitussääntöjä
8 Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5 Nimet...5 Arvonimet...6 Te ja te...6 Väliotsikko paikalleen...6 Hakemisto...7 Typoteesejä Tavutussääntöjä ja apuneuvoja Tavutusohjelman toimintapa Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen. Siksi taiton viimeistelyyn tarvitaan ihmistä, jonka apuna onneksi on muutama tärkeä näppäinkomento. Tavutusohjelmat toimivat tavutusalgoritmien ja valmiiden sanastojen varassa. Pääpaino on jommallakummalla. PageMakerissa pääpaino on sanastossa, mutta käyttäjä voi määritellä algoritmin ja sanaston yhteiskäytön, jolloin tavutus sujuu kaikkein joustavimmalla tavalla. Tavutusalgoritmi syntyy sanojen rakenteista johdetuista loogisista säännöistä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut tavutuskohdat, ja kehittyneet tavutusohjelmat osaavat vielä panna ne paremmuusjärjestykseen. Paras tavutuskohta on se, joka on lukijan kannalta ymmärrettävin: esimerkiksi yhdyssanan yhdysosien välit ja sanan ja sen etuliitteen rajat (dia-grammi, de-generoitua). Tavutusalgoritmien apuna ovat tavutusohjelmaan lisätyt sanastot, jotka auttavat silloin, kun sanan oikea tavutus ei noudatakaan algoritmia. Tavutuskohdan valintaan vaikuttavat myös mm. taitto-ohjelmaan asetetut merkkitiheys- ja - ennen kaikkea - sanaväliarvot. Mitä tiukemmin ne on rajattu, sitä vähemmän mahdollisuuksia tavutusohjelmalla on käyttää parasta tavutuskohtaa. Toisaalta liian väljät arvot kostautuvat rivien huonona ulkonäkönä. Myös muutamat muut ohjearvot - lyhimmän tavutettavan sanan pituus ja peräkkäisten tavutettavien rivien lukumäärä - vaikuttavat tavutusohjelman ratkaisuihin. Tavutuksen määräytym- 12
9 inen on lopputulos monien parametrien mutkikkaasta mutta nopeasta yhteensovittamisesta. Se on samalla vaikein tehtävä, johon taittoohjelma joutuu. Jos annetut ehdot tai arvot on mahdotonta totuttaa, ohjelma voi pakotettuna tehdä täysin poikkeavan, ohjearvoista piittaamattoman ratkaisun. Tavutussääntöjä Hyvässä tavutuksessa noudatetaan seuraavia sääntöjä: Sanaa ei pidä jakaa siten, että jommallekummalle riville tulee vain yksi kirjain: a-sianajaja, turvautu-a. Näin ei käytännössä tapahdukaan, jos taitto-ohjelmassa tavun minimipituudeksi on määrätty kaksi kirjainta. Sanaa ei pidä jakaa siten, että rivin alkuun tai loppuun jää peräkkäin vain kaksi samaa vokaalia: aamusta, tärke-ää. Lopputulos voi pahimmillaan olla käsittämätön, ja pysäyttää lukemisen varmasti. Tavutukset vokaaliparien välistä eivät ole suotavia. Kaikkein varottavampia ovat u- ja y-loppuiset vokaaliparit: tila-ukset, määrä-ys. Muutkin vokaaliparit voivat aiheuttaa luonnottomia tavutuksia, vaikka ne aapisen mukaan olisivatkin oikein: esimerkiksi uppo-amassa. Yhdyssanat pyritään jakamaan yhdysosien välistä. Se on sanahahmon kannalta selvintä, ja tästä poikkeaminen voi jopa muuttaa sanan merkitystä: ruonoil-ta vai runo-ilta? Johtaja-nakin vai johtajanakin? Tällaisissa tapauksissa mikään tavutusohjelma ei osaa valita parasta vaihtoehtoa; siksi taittajan ja oikolukijan on luettava teksti ja myös ymmärrettävä se. Keinoja Taitto-ohjelmissa on muutamia tärkeitä keinoja, joilla tekstin rivittymistä voi hallita ja muokata paremmaksi: vihjetavu, katkeamaton väli, katkeamaton tavuviiva ja pehmeä rivinvaihto. Kaikkia näitä hallitaan omilla näppäinkomennoillaan. Vihjetavu Vihjetavua tarvitaan silloin, kun ohjelma ei itse osaa tavuttaa oikeasta tai muuten haluamastamme paikasta. Vihjetavu on lyötäessä näkymätön tavuviiva, joka lyödään haluttuun tavutuskohtaan. Tämä käsky ylittää ohjelman oman tavutusehdotuksen. Eniten vihjetavua tarvitaan silloin, kun teksti sisältää vierasperäisiä nimiä tai sanoja. Ohjelma pyrkii tavuttamaan koko tekstin varsinaisen kielen algoritmia tai sanastoa käyttäen. Sen seurauksena vieraskieliset nimet tai sanat tavuttuvat väärin. Oma ryhmänsä ovat sanat, jotka eri tavoin tavutettuina saavat eri merkityksen: kaivo-saukko, kaivos-aukko. Tavutusohjelmasta voi tuskin koskaan tulla niin viisas, että se ymmärtäisi lauseyhteydestä, kumpaa sanaa tarkoitetaan. Siksi nämäkin virheet korjataan vihjetavulla. Katkeamaton väli Tietyt kirjain- ja numeroyhdistelmät pyritään pitämään yhtenäisinä silloinkin, kun ne osuvat rivinvaihtokohtiin. Näitä ovat päivämäärät, pitkät luvut, puhelinnumerot, henkilönimen alkukirjaimet (esim. J. K: V. Paasio) sekä luvut, joiden perässä on jokin yksikkö (esim. 10 %). Silloin tavallinen välilyönti on korvattava katkeamattomalla välillä (joissain tapauksissa katkeamattomalla ohukkeella). Katkeamaton tavuviiva Katkeamatonta tavuviivaa tarvitaan melko harvoin; tällainen esimerkki löytyy kuitenkin automallista Saab 9-5, joka tekstissä kirjoitetaan juuri näin, tai lentokonetyypistä DC-8, DC-10. Rivi ei saa katketa mallimerkinnän välistä, siksi väliin lyötävän tavuviivan (oikeammin yhdysmerkin) on varmuudeksi oltava katkeamaton. Pehmeä rivinvaihto. Pehmeää rivinvaihtoa tarvitaan kohdissa, joissa halutaan siirtää tietty sana alkamaan uudelta riviltä. Jos vaikka sanasta uusi mahtuu rivin loppuun vain kaksi u- kirjainta, on parasta siirtää koko sana pehmeällä rivinvaihdolla seuraavalle riville. Samaten,jos ei halua yrittää tavuttaa vierasperäistä nimeä, senkin voi siirtää alkamaan uudelta riviltä. Tavallinen rivinvaihto tekisi uudesta rivistä uuden kappaleen, mutta pehmeä rivinvaihto jatkaa vanhaa kappaletta. ISO vai pieni alkukirjain? Nimet Tottakai jokainen tietää, että erisnimet aloitetaan isolla alkukirjaimella. Tästä tiedosta huolimatta sormi aina välillä pyrkii suuhun. Se tapahtuu yleensä silloin, kun nimessä on kaksi tai useampia osia. Pitääkö kirjoittaa Punainen meri vai Punainen Meri, Helsingin yliopisto vai Helsingin Yliopisto? Onneksi tämä ei ole suurikaan pulma sikäli, että käytäntö on johdonmukainen: moniosaisten nimien ensimmäinen osa aina isolla, muut pienellä. Aina. Tämä sääntö koskee siis kirjan, elokuvan, näytelmän yms. nimiä, samoin sellaisten käsitteiden kuin merten, laitosten, koulujen jne. Siis Tampereen Yliopisto, Tyyni valtameri, Ylöjärven yhteiskoulu, Vanha testamentti, Iso tietosanakirja. Mitä tuohon kaikkein ensimmäisenä mainittuun mereen tulee niin voihan aina noudattaa tätä tyyliä: Punainenmeri, Kuollutmeri, Mustameri, Adrianmeri. Muuten: oli maailmakatsomus mikä tahansa, kristillinen Jumala käsitettäköön erisnimeksi - kuten Allah, Jehova ja Jupiter - ja kirjoitettakoon isolla alkukirjaimella, samoin Raamattu silloin, kun se on selvästi tietyn kirjan nimi. Kun me näin hengellisellä alueella liikumme, niin mainittakoon vielä, että sieltä tulee poikkeus edellä mainittuun sääntöön: Pyhä Henki on kokonaan erisnimen veroinen ja sen tähden molemmat osat saavat ison alkukirjaimen, ts. Henki ei tässä ole mikään yleiskäsite enää eikä Pyhä ole titteli. Vanhan säännön mukaan maantieteellisiin nimiin liitettävät selvitykset - pohjois-, etelä, ylä-, sisä- jne. - kirjoitetaan isolla vain milloin niiden alue on tarkkaan rajattavissa. Käytännössä rajanveto on vaikeaa ja sen 13 14
10 tähden on paras käyttää aina isoa alkukirjainta: Pohjois- Savo, Itä-Eurooppa, Etelä- Italia. Mutta sen sijaan muut kuin maantieteelliset lisäykset saavat pienen alkukirjaimen: natsi-saksa, nyky- Ruotsi. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että jos tulee epäröinnin hetki jonkin tärkeän käsitteen edessä, niin mieluummin sitten pieni kuin iso kirjain. Arvonimet Kuten edellä jo pyhä-sanan kohdalla tuli todetuksi, arvonimissä ei tarvitse käyttää isoa alkukirjainta. Kohtelias kirjeenkirjoittaja tosin voi poiketa tästä säännöstä puhutellessaan korkeaa henkilöä, ja silloin hän johdonmukaisuuden nimessä myös herroittelee ja rouvittelee isolla kirjaimella: Herra Ylijohtaja, Rouva Maaherra. Mutta takanapäin tällaisista suuruuksista puhuttaessa ison alkukirjaimen käyttö on hylättävää. Näin on esim. lehtiuutisessa, jossa vaikkapa selostetaan jollekulle osoitettua puhetta. Te ja te Suomen kielen pronomini te voi olla joko yksikkö tai monikko. Se, kumpi kulloinkin on kyseessä, näkyy vain asiayhteydestä, ei alkukirjaimesta. Monen mielestä teitittely-te näköjään kuitenkin pitäisi merkitä isolla T:llä. Ainoa, missä niin voi tehdä, ovat kirjeet. Niissähän jopa sinutellaankin isolla S:llä, mikä mielestäni on turhanaikainen ainakin hyvien ystävien kesken. Eri asia sitten on, jos tieten tahtoen haluaa korostaa kunnioittavaa asennettaan sinuttelusta huolimatta. Mutta nykyisen lehtimuodin mukainen iso Teitittely haastattelukysymyksissä olisi lopetettava. Se on vastoin kielemme perinteitä, naurettavaa hienostelua. Väliotsikko paikalleen Väliotsikko ei asetu typografisesti paikalleen vain rivinvaihtoja lyömällä. Väliotsikon, joka on kahden kappaleen välissä, kuuluu olla lähempänä seuraavaa kuin edeltävää kappaletta. Tähän on hyvinkin järkeenkäypä syy: väliotsikon sisältöhän liittyy nimenomaan sitä seuraavaan eikä sitä edeltävään kappaleeseen - siksi yhteenkuuluminen on syytä ilmaista typografisesti. Yleinen, helppo tapa näyttää olevan yhden tyhjän rivin jättäminen niin väliotsikon ylä- kuin alapuolellekin, jolloin välikkeet äkkiä ajatellen ovat yhtä suuret.. Todellisuudessa ne eivät ole: koska väliotsikon pistekoko on yleensä suurempi kuin leipätekstin, se haukkaa lisätilaa yläpuoleltaan, väärästä suunnasta. Lukijan silmissä se onkin lähempänä ylempää kappaletta. Mikä sitten on oikea ylä- ja alapuolella olevan välikkeen suhde? Yksi - joskaan ei ainoa - vastaus on 2:1. PageMakerissa asia voidaan hoitaa tyylien avulla. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa leipätekstin tyylimäärittelyissä tekstin pistekorkeus on 10 pt ja riviväli 12 pt. Leipäteksti on linjattu 12 pt:n hilaan. Väliotsikon tyylimäärittelyissä tekstin pistekorkeus on 13 pt ja riviväli 13 pt. Sekin on linjattu 12 pt:n hilaan. Lisäksi väliotsikkoa on pudotettu 8 pt perusrivin alapuolelle (kirjasin-asetukset-perusviivan siirto). Toinen, nimenomaan pitkiä väliotsikoita koskeva sääntö on, ettei niiden rivejä pitäisi tavuttaa. Jos kuitenkin on pakko tavuttaa, se pitäisi tehdä yhdyssanan yhdysosien välistä. Huolellinen taittaja ottaa huomioon myös väliotsikon sisällöllisen ajatuksen. Rivijako pitäisi tehdä niin, etteivät ajatukseltaan yhteen kuuluvat sanat joudu eri riveille. Ei näin: Tumma puku ja musta solmio. Vaan näin: Tumma puku ja musta solmio. Hakemisto A Arvonimet K Katkeamaton tavuviiva 7 Katkeamaton väli 6 Keinoja 6 N Nimet 7 T Tavutusohjelman toimintapa 5 Tavutussääntöjä 6 Tavutussääntöjä ja apuneuvoja 5 Te ja te V Väliotsikko paikalleen Vihjetavu
11 Kirjoitussääntöjä
12 Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5 Nimet...5 Arvonimet...6 Te ja te...6 Väliotsikko paikalleen...6 Hakemisto...7 Typoteesejä Tavutussääntöjä ja apuneuvoja Tavutusohjelman toimintapa Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen. Siksi taiton viimeistelyyn tarvitaan ihmistä, jonka apuna onneksi on muutama tärkeä näppäinkomento. Tavutusohjelmat toimivat tavutusalgoritmien ja valmiiden sanastojen varassa. Pääpaino on jommallakummalla. PageMakerissa pääpaino on sanastossa, mutta käyttäjä voi määritellä algoritmin ja sanaston yhteiskäytön, jolloin tavutus sujuu kaikkein joustavimmalla tavalla. Tavutusalgoritmi syntyy sanojen rakenteista johdetuista loogisista säännöistä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut tavutuskohdat, ja kehittyneet tavutusohjelmat osaavat vielä panna ne paremmuusjärjestykseen. Paras tavutuskohta on se, joka on lukijan kannalta ymmärrettävin: esimerkiksi yhdyssanan yhdysosien välit ja sanan ja sen etuliitteen rajat (dia-grammi, de-generoitua). Tavutusalgoritmien apuna ovat tavutusohjelmaan lisätyt sanastot, jotka auttavat silloin, kun sanan oikea tavutus ei noudatakaan algoritmia. Tavutuskohdan valintaan vaikuttavat myös mm. taitto-ohjelmaan asetetut merkkitiheys- ja - ennen kaikkea - sanaväliarvot. Mitä tiukemmin ne on rajattu, sitä vähemmän mahdollisuuksia tavutusohjelmalla on käyttää parasta tavutuskohtaa. Toisaalta liian väljät arvot kostautuvat rivien huonona ulkonäkönä. Myös muutamat muut ohjearvot - lyhimmän tavutettavan sanan pituus ja peräkkäisten tavutettavien rivien lukumäärä - vaikuttavat tavutusohjelman ratkaisuihin. Tavutuksen määräytym- 19
13 inen on lopputulos monien parametrien mutkikkaasta mutta nopeasta yhteensovittamisesta. Se on samalla vaikein tehtävä, johon taittoohjelma joutuu. Jos annetut ehdot tai arvot on mahdotonta totuttaa, ohjelma voi pakotettuna tehdä täysin poikkeavan, ohjearvoista piittaamattoman ratkaisun. Tavutussääntöjä Hyvässä tavutuksessa noudatetaan seuraavia sääntöjä: Sanaa ei pidä jakaa siten, että jommallekummalle riville tulee vain yksi kirjain: a-sianajaja, turvautu-a. Näin ei käytännössä tapahdukaan, jos taitto-ohjelmassa tavun minimipituudeksi on määrätty kaksi kirjainta. Sanaa ei pidä jakaa siten, että rivin alkuun tai loppuun jää peräkkäin vain kaksi samaa vokaalia: aamusta, tärke-ää. Lopputulos voi pahimmillaan olla käsittämätön, ja pysäyttää lukemisen varmasti. Tavutukset vokaaliparien välistä eivät ole suotavia. Kaikkein varottavampia ovat u- ja y-loppuiset vokaaliparit: tila-ukset, määrä-ys. Muutkin vokaaliparit voivat aiheuttaa luonnottomia tavutuksia, vaikka ne aapisen mukaan olisivatkin oikein: esimerkiksi uppo-amassa. Yhdyssanat pyritään jakamaan yhdysosien välistä. Se on sanahahmon kannalta selvintä, ja tästä poikkeaminen voi jopa muuttaa sanan merkitystä: ruonoil-ta vai runo-ilta? Johtaja-nakin vai johtajanakin? Tällaisissa tapauksissa mikään tavutusohjelma ei osaa valita parasta vaihtoehtoa; siksi taittajan ja oikolukijan on luettava teksti ja myös ymmärrettävä se. Keinoja Taitto-ohjelmissa on muutamia tärkeitä keinoja, joilla tekstin rivittymistä voi hallita ja muokata paremmaksi: vihjetavu, katkeamaton väli, katkeamaton tavuviiva ja pehmeä rivinvaihto. Kaikkia näitä hallitaan omilla näppäinkomennoillaan. Vihjetavu Vihjetavua tarvitaan silloin, kun ohjelma ei itse osaa tavuttaa oikeasta tai muuten haluamastamme paikasta. Vihjetavu on lyötäessä näkymätön tavuviiva, joka lyödään haluttuun tavutuskohtaan. Tämä käsky ylittää ohjelman oman tavutusehdotuksen. Eniten vihjetavua tarvitaan silloin, kun teksti sisältää vierasperäisiä nimiä tai sanoja. Ohjelma pyrkii tavuttamaan koko tekstin varsinaisen kielen algoritmia tai sanastoa käyttäen. Sen seurauksena vieraskieliset nimet tai sanat tavuttuvat väärin. Oma ryhmänsä ovat sanat, jotka eri tavoin tavutettuina saavat eri merkityksen: kaivo-saukko, kaivos-aukko. Tavutusohjelmasta voi tuskin koskaan tulla niin viisas, että se ymmärtäisi lauseyhteydestä, kumpaa sanaa tarkoitetaan. Siksi nämäkin virheet korjataan vihjetavulla. Katkeamaton väli Tietyt kirjain- ja numeroyhdistelmät pyritään pitämään yhtenäisinä silloinkin, kun ne osuvat rivinvaihtokohtiin. Näitä ovat päivämäärät, pitkät luvut, puhelinnumerot, henkilönimen alkukirjaimet (esim. J. K: V. Paasio) sekä luvut, joiden perässä on jokin yksikkö (esim. 10 %). Silloin tavallinen välilyönti on korvattava katkeamattomalla välillä (joissain tapauksissa katkeamattomalla ohukkeella). Katkeamaton tavuviiva Katkeamatonta tavuviivaa tarvitaan melko harvoin; tällainen esimerkki löytyy kuitenkin automallista Saab 9-5, joka tekstissä kirjoitetaan juuri näin, tai lentokonetyypistä DC-8, DC-10. Rivi ei saa katketa mallimerkinnän välistä, siksi väliin lyötävän tavuviivan (oikeammin yhdysmerkin) on varmuudeksi oltava katkeamaton. Pehmeä rivinvaihto. Pehmeää rivinvaihtoa tarvitaan kohdissa, joissa halutaan siirtää tietty sana alkamaan uudelta riviltä. Jos vaikka sanasta uusi mahtuu rivin loppuun vain kaksi u- kirjainta, on parasta siirtää koko sana pehmeällä rivinvaihdolla seuraavalle riville. Samaten,jos ei halua yrittää tavuttaa vierasperäistä nimeä, senkin voi siirtää alkamaan uudelta riviltä. Tavallinen rivinvaihto tekisi uudesta rivistä uuden kappaleen, mutta pehmeä rivinvaihto jatkaa vanhaa kappaletta. ISO vai pieni alkukirjain? Nimet Tottakai jokainen tietää, että erisnimet aloitetaan isolla alkukirjaimella. Tästä tiedosta huolimatta sormi aina välillä pyrkii suuhun. Se tapahtuu yleensä silloin, kun nimessä on kaksi tai useampia osia. Pitääkö kirjoittaa Punainen meri vai Punainen Meri, Helsingin yliopisto vai Helsingin Yliopisto? Onneksi tämä ei ole suurikaan pulma sikäli, että käytäntö on johdonmukainen: moniosaisten nimien ensimmäinen osa aina isolla, muut pienellä. Aina. Tämä sääntö koskee siis kirjan, elokuvan, näytelmän yms. nimiä, samoin sellaisten käsitteiden kuin merten, laitosten, koulujen jne. Siis Tampereen Yliopisto, Tyyni valtameri, Ylöjärven yhteiskoulu, Vanha testamentti, Iso tietosanakirja. Mitä tuohon kaikkein ensimmäisenä mainittuun mereen tulee niin voihan aina noudattaa tätä tyyliä: Punainenmeri, Kuollutmeri, Mustameri, Adrianmeri. Muuten: oli maailmakatsomus mikä tahansa, kristillinen Jumala käsitettäköön erisnimeksi - kuten Allah, Jehova ja Jupiter - ja kirjoitettakoon isolla alkukirjaimella, samoin Raamattu silloin, kun se on selvästi tietyn kirjan nimi. Kun me näin hengellisellä alueella liikumme, niin mainittakoon vielä, että sieltä tulee poikkeus edellä mainittuun sääntöön: Pyhä Henki on kokonaan erisnimen veroinen ja sen tähden molemmat osat saavat ison alkukirjaimen, ts. Henki ei tässä ole mikään yleiskäsite enää eikä Pyhä ole titteli. Vanhan säännön mukaan maantieteellisiin nimiin liitettävät selvitykset - pohjois-, etelä, ylä-, sisä- jne. - kirjoitetaan isolla vain milloin niiden alue on tarkkaan rajattavissa. Käytännössä rajanveto on vaikeaa ja sen 20 21
14 tähden on paras käyttää aina isoa alkukirjainta: Pohjois- Savo, Itä-Eurooppa, Etelä- Italia. Mutta sen sijaan muut kuin maantieteelliset lisäykset saavat pienen alkukirjaimen: natsi-saksa, nyky- Ruotsi. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että jos tulee epäröinnin hetki jonkin tärkeän käsitteen edessä, niin mieluummin sitten pieni kuin iso kirjain. Arvonimet Kuten edellä jo pyhä-sanan kohdalla tuli todetuksi, arvonimissä ei tarvitse käyttää isoa alkukirjainta. Kohtelias kirjeenkirjoittaja tosin voi poiketa tästä säännöstä puhutellessaan korkeaa henkilöä, ja silloin hän johdonmukaisuuden nimessä myös herroittelee ja rouvittelee isolla kirjaimella: Herra Ylijohtaja, Rouva Maaherra. Mutta takanapäin tällaisista suuruuksista puhuttaessa ison alkukirjaimen käyttö on hylättävää. Näin on esim. lehtiuutisessa, jossa vaikkapa selostetaan jollekulle osoitettua puhetta. Te ja te Suomen kielen pronomini te voi olla joko yksikkö tai monikko. Se, kumpi kulloinkin on kyseessä, näkyy vain asiayhteydestä, ei alkukirjaimesta. Monen mielestä teitittely-te näköjään kuitenkin pitäisi merkitä isolla T:llä. Ainoa, missä niin voi tehdä, ovat kirjeet. Niissähän jopa sinutellaankin isolla S:llä, mikä mielestäni on turhanaikainen ainakin hyvien ystävien kesken. Eri asia sitten on, jos tieten tahtoen haluaa korostaa kunnioittavaa asennettaan sinuttelusta huolimatta. Mutta nykyisen lehtimuodin mukainen iso Teitittely haastattelukysymyksissä olisi lopetettava. Se on vastoin kielemme perinteitä, naurettavaa hienostelua. Väliotsikko paikalleen Väliotsikko ei asetu typografisesti paikalleen vain rivinvaihtoja lyömällä. Väliotsikon, joka on kahden kappaleen välissä, kuuluu olla lähempänä seuraavaa kuin edeltävää kappaletta. Tähän on hyvinkin järkeenkäypä syy: väliotsikon sisältöhän liittyy nimenomaan sitä seuraavaan eikä sitä edeltävään kappaleeseen - siksi yhteenkuuluminen on syytä ilmaista typografisesti. Yleinen, helppo tapa näyttää olevan yhden tyhjän rivin jättäminen niin väliotsikon ylä- kuin alapuolellekin, jolloin välikkeet äkkiä ajatellen ovat yhtä suuret.. Todellisuudessa ne eivät ole: koska väliotsikon pistekoko on yleensä suurempi kuin leipätekstin, se haukkaa lisätilaa yläpuoleltaan, väärästä suunnasta. Lukijan silmissä se onkin lähempänä ylempää kappaletta. Mikä sitten on oikea ylä- ja alapuolella olevan välikkeen suhde? Yksi - joskaan ei ainoa - vastaus on 2:1. PageMakerissa asia voidaan hoitaa tyylien avulla. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa leipätekstin tyylimäärittelyissä tekstin pistekorkeus on 10 pt ja riviväli 12 pt. Leipäteksti on linjattu 12 pt:n hilaan. Väliotsikon tyylimäärittelyissä tekstin pistekorkeus on 13 pt ja riviväli 13 pt. Sekin on linjattu 12 pt:n hilaan. Lisäksi väliotsikkoa on pudotettu 8 pt perusrivin alapuolelle (kirjasin-asetukset-perusviivan siirto). Toinen, nimenomaan pitkiä väliotsikoita koskeva sääntö on, ettei niiden rivejä pitäisi tavuttaa. Jos kuitenkin on pakko tavuttaa, se pitäisi tehdä yhdyssanan yhdysosien välistä. Huolellinen taittaja ottaa huomioon myös väliotsikon sisällöllisen ajatuksen. Rivijako pitäisi tehdä niin, etteivät ajatukseltaan yhteen kuuluvat sanat joudu eri riveille. Ei näin: Tumma puku ja musta solmio. Vaan näin: Tumma puku ja musta solmio. Hakemisto A Arvonimet K Katkeamaton tavuviiva 7 Katkeamaton väli 6 Keinoja 6 N Nimet 7 T Tavutusohjelman toimintapa 5 Tavutussääntöjä 6 Tavutussääntöjä ja apuneuvoja 5 Te ja te V Väliotsikko paikalleen Vihjetavu
Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4
1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.
LisätiedotTypoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut
Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5
LisätiedotTekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle
Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotTyylille nimi. Ensimmäisenä tyylille annetaan nimi. Nimi kannattaa pitää yksinkertaisena
Aloita uusi työ ja poista Tyylitikkunasta kaikki valmiit tyylit. Vaihtoehtoisesti voit muokata olemassa olevista tyyleistä sellaisia, mitä tarvitset työssäsi, mutta yleensä on selvempää, kun muokkaa omat
LisätiedotTT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)
TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu
LisätiedotRakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö
Tehtävä 2005/33 Puppugeneraattorissa lauseet on jaettu neljään osaan ja niistä taulukoidaan kymmenen lauseen aloitusta (esim. On huomattava, että, Kuitenkin, Tämän vuoksi), kymmenen tekijäosaa (esim. opintojen
LisätiedotREUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS JA TAVUTUS
Word 2013 Asiakirjan laatiminen ja muokkaaminen REUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS JA TAVUTUS REUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS, TAVUTUS... 1 Uuden asiakirjan avaaminen... 1 Asiakirjan reunusten
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotTEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa
TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotPäivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public
Tietuekuvaus 1 (5) Tietuekuvaus Tietuekuvaus 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleiset vaatimukset... 2 3 Huollettavat tiedot (yritys => Posti)... 2 4 Huolletut tiedot (Posti => yritys)... 3 1 Johdanto
LisätiedotOhjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:
1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri
LisätiedotMITÄ JAVASCRIPT ON?...3
JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3
LisätiedotJohdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla
LisätiedotSisältö: Heli Ruoho Pikaopas Adobe PageMaker 6.5 -taitto-ohjelmaan (Fin) 1 Uuden julkaisun luominen ja työtilan esittely 1
0 Heli Ruoho Pikaopas Adobe PageMaker 6. -taitto-ohjelmaan (Fin) Sisältö: Uuden julkaisun luominen ja työtilan esittely 2 Ennen taittamisen aloittamista 2 3 Taittaminen 3 3. Objektien sijoittaminen julkaisuun
LisätiedotDatatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB
Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista
LisätiedotMINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE
HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen
Lisätiedot14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1
14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen; ohjelmaa voidaan käyttää ja ylläpitää jopa vuosikymmeniä. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, sen
LisätiedotSisältö. Graafisen ohjeiston tarkoitus 3 Typografia 4-5 Logo ja liikemerkki 6 Värimaailma 7 Huomioitavaa logosta ja väreistä 8 Maskotti 9 Pohjia 10-12
Graafinen Ohjeisto Sisältö Graafisen ohjeiston tarkoitus 3 Typografia 4-5 Logo ja liikemerkki 6 Värimaailma 7 Huomioitavaa logosta ja väreistä 8 Maskotti 9 Pohjia 10-12 Ella Nurminen Työssäoppimisen näyttötyö
LisätiedotKuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101
Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotEnsimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm.
- 1 - Tämä dokumentti on muokattu oikeusministeriön julkaisusta OpenOffice.org versio 3. Asennuskäsikirja. Julkaisu on ilmestynyt 10.3.2009 sarjassa Oikeusministeriön toiminta ja hallinto numerolla 2009:5.
LisätiedotRATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki
GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa
LisätiedotTehtävä 2: Säännölliset lausekkeet
Tehtävä 2: Säännölliset lausekkeet Kun tietokoneohjelmalla luetaan käyttäjän syötettä, olisi syöte aina syytä tarkistaa. Syötteessä voi olla vääriä merkkejä tai merkkejä väärillä paikoilla (syntaktinen
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotTehtävä: FIL Tiedostopolut
Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotDOORSin Spreadsheet export/import
DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotTietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja
Tietorakenteet, laskuharjoitus, ratkaisuja. Seuraava kuvasarja näyttää B + -puun muutokset lisäysten jälkeen. Avaimet ja 5 mahtuvat lehtisolmuihin, joten niiden lisäys ei muuta puun rakennetta. Avain 9
LisätiedotDemo 1: Simplex-menetelmä
MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 3 Ehtamo Demo 1: Simplex-menetelmä Muodosta lineaarisen tehtävän standardimuoto ja ratkaise tehtävä taulukkomuotoisella Simplex-algoritmilla. max 5x 1 + 4x
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet, syksy 2006
Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen
LisätiedotEsteetön PowerPoint-esitys
ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
LisätiedotWord ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori
Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta
LisätiedotPicasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti
Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Tämä on ensimmäisen kuvankäsittelyoppaan jatko-osa. Tässä jatko-osassa opimme käyttämään Picasan mainioita ominaisuuksia tehokkaasti ja monipuolisesti.
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotTekstinkäsittelyharjoitus
Tekstinkäsittelyharjoitus Mikko Rahikka 42ACDC ATK1 Opettaja: Mikko Rahikka päiväys 16.7.2011 Sisällysluettelo JOHDANTO... 1 PERUSOHJEITA TEKSTINKÄSITTELYYN... 2 COPY- PASTE... 2 RIVI/KAPPALE... 2 TYYLISEIKKOJA...
LisätiedotTEAMGOLF-KUTSU. Kilpailu järjestetään Veritas-Stadionin sisähallissa (Hippoksentie 6, Kupittaa, Turku) sunnuntaina 22.1.2006.
TEAMGOLF-KUTSU Ajankohta Kilpailu järjestetään Veritas-Stadionin sisähallissa (Hippoksentie 6, Kupittaa, Turku) sunnuntaina 22.1.2006. Lähtöaika Ensimmäinen lähtö klo 10.00. Pelitapa Kierrokset Parikilpailu
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.148 Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S tuottama
LisätiedotG r a a f i n e n o h j e i s t o
Graafinen ohjeisto S I S Ä L LYS Alustus Puhetapa Värit Logo Typografia Kuvituselementti Kuvamaailma Sovelluksia 03 04 06 08 13 16 19 22 02 ALUSTUS Tämä on Hääyö-tapahtuman brand guide. Löydät ohjeistosta
Lisätiedotfor Adobe InDesign CS (Win) suomi
Read and Write kirjoittajan ja lukijan työvälineet Proofreader for Adobe InDesign CS (Win) suomi Kielentarkistus ja tavutus Sisältää teknis-kaupallisen sanaston Käyttöohje Lingsoft on kansainvälinen, täyden
LisätiedotTekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Tekstinkäsittely 1 Peruskäyttö Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman esittely Tekstinkäsittelyprosessi Tekstin
LisätiedotT e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD
1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan
LisätiedotMatriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät
Matematiikan peruskurssi K3/P3, syksy 25 Kenrick Bingham 825 Toisen välikokeen alueen ydinasioita Alla on lueteltu joitakin koealueen ydinkäsitteitä, joiden on hyvä olla ensiksi selvillä kokeeseen valmistauduttaessa
Lisätiedot1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc
Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotWSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila
WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä
LisätiedotKaulaketju. Syöte. Tuloste. Esimerkki 1. Esimerkki 2
A Kaulaketju Kaulaketjussa on sinisiä ja punaisia helmiä tietyssä järjestyksessä. Helmien järjestys voidaan esittää merkkijonona, jossa S vastaa sinistä helmeä ja P punaista helmeä. Esimerkiksi ketjussa
LisätiedotLumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto
Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Tervetuloa Lumme-kirjastojen verkkokirjastoon! Ilman kirjautumista voit selata aineistotietokantaa tarkistaa onko teos hyllyssä vai lainassa
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota KAKSI välilyöntiä (SEURAA ALUEMERKINTÄÄ) 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/4+^2 3 4+ 2 Kirjoita muuten sama, mutta ota KAKSI välilyöntiä (SEURAA ALUEMERKINTÄÄ) 4:n jälkeen 3/4 +^2 3 + 4 2 Kopioi
LisätiedotLibreOffice Writer perusteita
LibreOffice Writer perusteita Käytetään Digabi-käyttöjärjestelmää (DigabiOS) ja harjoitellaan LibreOfficen käyttöä. 1. Ohjelman käynnistys Avaa Sovellusvalikko => Toimisto => LibreOffice Writer. Ohjelma
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, yhtälöt Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, t Toisen Prosentti 1 Jos b on p% luvusta a, eli niin b = p 100 a a = perusarvo (Mihin verrataan?) (Minkä sadasosista on kysymys.) p = prosenttiluku (Miten monta
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä
Lisätiedotfor Adobe InDesign CS2 (Mac) suomi
Read and Write kirjoittajan ja lukijan työvälineet Proofreader for Adobe InDesign CS2 (Mac) suomi Kielentarkistus ja tavutus Sisältää teknis-kaupallisen sanaston Käyttöohje Lingsoft on kansainvälinen,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja jäsennysalgoritmeista
äydentäviä muistiinpanoja jäsennysalgoritmeista Antti-Juhani Kaijanaho 7. helmikuuta 2012 1 simerkki arleyn algoritmin soveltamisesta arkastellaan kielioppia G : + () c ja sovelletaan arleyn algoritmia
LisätiedotJava-kielen perusteita
Java-kielen perusteita Käyttäjän kanssa keskusteleva ohjelma 1 Kirjoittaminen konsolinäkymään //Java ohjelma, joka tulostaa konsoli-ikkunaan public class HeiMaailma { public void aja() { // kirjoitus ja
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotGraafinen ohjeisto Santa s United ry 2015
Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015 Sisällysluettelo Värit... 1 Logon värimäärittelyt....1 Logo, liikemerkki ja tunnus... 2 Yleistä...2 Santa s United tunnus...2 Tunnuksen käyttö...3 Suoja-alueet...4
Lisätiedot2.1.2011. Ohjelma on tarkoitettu pankkiyhteysohjelmalla vastaanotettujen Finvoiceverkkolaskujen
OHJE 1 (7) FINVOICE-LASKUJEN ARKISTOINTIOHJELMA Ohjelma on tarkoitettu pankkiyhteysohjelmalla vastaanotettujen Finvoiceverkkolaskujen jatkokäsittelyyn. Ohjelman käyttötarkoitus: Ohjelma purkaa pankista
LisätiedotWORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen
WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotKSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:
KSAO Liiketalous 1 Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: tekstin tasaus sisennys riviväli; kappaleen sisäiset rivivälit kappaleiden
LisätiedotSELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
LisätiedotVetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk
Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Koulu: Oppilas: ÄIDINKIELI Lukeminen 20. Luet kokonaisia kirjoja. 19. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi. 18. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja. 17.
Lisätiedot8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien):
8.1. Tuloperiaate Katseltaessa klassisen todennäköisyyden määritelmää selviää välittömästi, että sen soveltamiseksi on kyettävä määräämään erilaisten joukkojen alkioiden lukumääriä. Jo todettiin, ettei
LisätiedotHyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä
Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain
Lisätiedot9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut
9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut Aloitus -välilehdellä Kappale -ryhmästä löytyvät kaikki kappalemuotoilut. Huomaa, että kappalemuotoilut ovat aina voimassa seuraavaan kappalemerkkiin asti. Kappalemerkki
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 2 ratkaisu
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2017-2018, Harjoitus 2 ratkaisu Harjoituksen aiheena on algoritmien oikeellisuus. Tehtävä 2.1 Kahvipurkkiongelma. Kahvipurkissa P on valkoisia ja mustia kahvipapuja,
Lisätiedot1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.
KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
Lisätiedotliikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata
LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotKenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste
(6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä
LisätiedotG R A A. Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus
G R A A FI O HJ E IS Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus N E N T US Logo Kaarinan Pojat ry:n logon tulee näkyä kaikissa KaaPon materiaaleissa, myös joukkueiden tuottamissa materiaaleissa. Logoa käytetään
LisätiedotTekstitaidon kokeeseen valmistautuminen
Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,
LisätiedotVÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen
VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki
LisätiedotOhjeita julkaisun tekijälle 2017 HSL viestintä
Ohjeita julkaisun tekijälle 2017 HSL viestintä Sisällys 1. Johdanto...3 2. Ohjeita julkaisun tekijälle...4 3. Taittopohjat InDesign ja Word -muodoissa...4 4. Kannet...4 6. Sivujärjestys...5 6.1 Sisäkansi...5
LisätiedotKenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5
Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
LisätiedotSUOMEN PANKKIYHDISTYS
FINVOICE-laskujen arkistointiohjelma Ohje 1 (5) FINVOICE-LASKUJEN ARKISTOINTILMA Ohjelma on tarkoitettu pankkiyhteysohjelmalla vastaanotettujen Finvoice-verkkolaskujen jatkokäsittelyyn. Ohjelman käyttötarkoitus:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotNäppäri kymmensormiharjoitusohjelma Helsingin ATK-Palvelu Oy 1998-2006
Näppäri kymmensormiharjoitusohjelma Helsingin ATK-Palvelu Oy 1998-2006 1 Sisällysluettelo Sivu Asennusohje/Ohjelman käyttöönotto --------------------------------------------------------- 2 Yleistä----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPong-peli, vaihe Koordinaatistosta. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 2/7. Tämän vaiheen aikana
Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 2 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 2/7. Tämän vaiheen aikana Laitetaan pallo liikkeelle Tehdään kentälle reunat Vaihdetaan kentän taustaväri Zoomataan
Lisätiedot