Siltojen elinkaarikustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siltojen elinkaarikustannukset"

Transkriptio

1 Pekka Korhonen, Jouko Lämsä, Marja-Kaarina Söderqvist, Kyösti Juvonen, Risto Kiviluoma Siltojen elinkaarikustannukset Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/2009

2

3 Pekka Korhonen, Jouko Lämsä, Marja-Kaarina Söderqvist, Kyösti Juvonen, Risto Kiviluoma Siltojen elinkaarikustannukset Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Pekka Korhonen, Jouko Lämsä, Marja-Kaarina Söderqvist, Kyösti Juvonen, Risto Kiviluoma: Siltojen elinkaarikustannukset. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/2009, 30 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: sillat, sillansuunnittelu, elinkaari, kestävyys, hoito, ylläpito, siltarekisteri Aiheluokka: 35, 43, 70 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu on esiselvitys, jossa tarkastellaan suunnitteluohjeen laatimisen mahdollisuutta Tiehallinnon siltojen elinkaaritarkasteluihin. Julkaisuun on analysoitu siltojen elinkaarikustannusten ja ympäristövaikutusten elinkaariarvioiden määrittämiseen liittyviä aikaisempia ja käynnissä olevia tutkimuksia sekä Tiehallinnon siltojen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä käytäntöjä. Esiselvityksen tuloksena on laadittu suositukset suunnitteluohjeen sisällölle ja siinä käytettäville menetelmille. Siltojen elinkaaritarkastelut ovat tällä hetkellä laajan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Sillan suunnittelun kannalta asia ei ole uusi, vaan pysyvien siltojen suunnittelussa on periaatteessa aina pyritty kestäviin ratkaisuihin ja korjausmenetelmiin, jotka samalla minimoivat sillan hoidon ja ylläpidon kustannuksia. Uudempi kysymys on kustannuskäsitteen laajentaminen koskemaan sillan käyttäjän ja yhteiskunnan laskennallisia kustannuksia; esimerkiksi liikennehaittoja, liikenneturvallisuusriskejä, siltaestetiikkaa ja ympäristörasituksia. Siltojen elinkaarikustannusten laskentarutiineja on nykyisellään laadittu erityisesti Tiehallinnon sillanhallintajärjestelmien yhteyteen. Siltojen hoitoon ja ylläpitoon on Tiehallinnossa käytössä systemaattinen metodiikka sisältäen mm. yhtenäisen tietovaraston (Siltarekisterin), sillantarkastukset, rakenneosaluettelot ja vaurioluokat. Sillanhallintajärjestelmien avulla ennustetaan sillaston tai yksittäisen sillan keskimääräistä kunnon kehittymistä sillantarkastajien arvioiden pohjalta. Tuloksia käytetään mm. sillankorjausten priorisointiin ja budjetointiin. Sillanhallintajärjestelmien tulokset eivät suoraan anna palautetta sillan suunnitteluun. Uuden sillan suunnittelun tai vanhan korjaamisen yhteydessä kiinnostuksen kohteen on mitä suunnitteluratkaisuja tai työmenetelmiä tulisi käyttää elinkaaritehokkuuden kannalta, ja mm. se, voidaanko rakennuskustannuksiltaan kalliimmalla mutta kestävämmällä tai helpommin korjattavalla vaihtoehdolla saavuttaa säästöjä. Elinkaaritehokkaiden suunnitteluratkaisujen yleistyminen edellyttäisi riittävän luotettavan elinkaarikustannusarvion laatimista siten, että suunnitteluvaihtoehtoja voitaisiin verrata ja hankinnoissa viitata elinkaaritehokkuusvaatimukseen. Esiselvityksen tuloksena on todettu että suunnitteluohje on tarpeellinen, ja rajoittavia teknillisiä esteitä Tiehallinnon siltojen elinkaarikysymyksiä käsittelevän suunnitteluohjeen laatimiseksi ei ole. Tiehallinnon keskeinen rooli tiesiltojen omistajana ja noin kolmen vuosikymmenen ajan suorittama työ sillan hoidon ja ylläpidon menetelmien systematisoimiseksi antaa riittävän pohjan suunnitteluohjeen laatimiseksi. Ohjeen tärkein sisältö olisi elinkaarikustannusarvioiden laatimisen ohjeistaminen, sisältäen tarvittavat lähtötiedot uusien siltojen ja peruskorjausten elinkaarikustannusarvioiden laatimiseksi. Lähtötiedot rakenneosien keskimääräisen iän osalta on suositeltu johdettavaksi Siltarekisterin vauriotiedoista, johon liittyviä aikaisempia tutkimuksia voidaan osittain hyödyntää.

6

7 ESIPUHE Siltojen elinkaaritarkastelujen suorittamiselle ei toistaiseksi ole ohjetta, joka yhtenäistäisi elinkaarikustannusten laskemisen sillan suunnitteluvaiheessa tai peruskorjausten yhteydessä. Elinkaarikustannusarvioiden laadintaa ei myöskään ole yleensä sisällytetty suunnitteluhankintoihin. Elinkaarikustannuslaskennassa voidaan ainakin teoreettisella tasolla tarkastella rakennus-, hoito- ja ylläpitokustannusten lisäksi laskennallisia kustannuksia mm. liikennehaitoille, liikenneriskeille, maisemallisille tekijöille ja ympäristövaikutuksille. Laaja-alainen elinkaarikustannusten hallinta ohjaisi suunnittelu- ja korjausratkaisuja tien pitäjän, käyttäjän ja yhteiskunnan edun mukaisiksi, sekä tukisi kestävän kehityksen periaatetta. Tämä julkaisu on esiselvitys liittyen siltojen elinkaaritarkasteluja koskevan suunnitteluohjeen mahdolliseen laatimiseen. Julkaisun on laatinut asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet diplomi-insinöörit Pekka Korhonen, Jouko Lämsä, Marja-Kaarina Söderqvist ja Kyösti Juvonen Tiehallinnosta sekä TkT Risto Kiviluoma WSP Finland Oy:stä. Helsingissä elokuussa 2009 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Siltojen elinkaarikustannukset 7 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5 1 JOHDANTO Sillan kunto ja kantavuus sillan elinkaaressa Sillan elinkaarikustannukset Elinkaarikysymysten huomioon ottaminen suunnittelussa 13 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Tiehallinnon tutkimukset Sillanhallintajärjestelmään liittyvä kehitystyö Esiselvitys siltojen elinkaariarvioinneista Pienten siltojen elinkaarikustannukset Siltojen liikennehaittakustannukset ETSI Projekti EU-tutkimusprojektit BRIME LIFECON Sustainable Bridges Kansainväliset ammattijärjestöt ja tutkijaverkostot IABSE IABMAS PTL IALCE 19 3 ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT Elinkaarisuunnitteluohjeen laatimismahdollisuus Sillanhallintajärjestelmien elinkaarimallit Sillan elinkaaritehokkuus Diskonttokoron valinta Arvostuksesta riippuvat elinkaarikustannukset 23 4 ESISELVITYKSEN TULOKSET Suositukset elinkaarikustannusohjeen sisällöksi 27 5 LÄHDELUETTELO 28

10 8 Siltojen elinkaarikustannukset

11 Siltojen elinkaarikustannukset 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Sillan elinkaarikustannusten laskemiseksi ei tiettävästi toistaiseksi ole olemassa suunnitteluohje-tasoisia selvityksiä. Tiehallinnon sillansuunnittelukäytännössä lasketaan sillan rakennuskustannukset hyvinkin tarkasti, mutta koko elinkaaren kustannuksille ei ole ollut laskennallisia malleja tai ohjeistusta. Kustannuksista on viimeisen vuosikymmenen aikana alettu puhua laajemmassa mielessä, sisältäen mm. liikennehaitat, ympäristövaikutukset, estetiikan, riskien hinnoittelun, kulttuuriarvot jne. Kun lisäksi otetaan huomioon että malleissa olisi ennustettava tulevia liikennemääriä, laajennustarpeita, liikennekuormien muutoksia, olosuhdemuutoksia, lainarahan hintaa jne. siltojen elinkaarikysymyksiin liittyvä ongelmakentästä muodostuu laaja. Elinkaarikustannuslaskelmiin sisällytettävien tekijöiden laji on periaatteessa avoin kysymys ja riippuu siitä mihin tekijöitä laskelmassa halutaan ottaa huomioon. Esimerkiksi liikennehaitoille ja turvallisuusriskeille voidaan määrittää laskennallinen hinta, ja ottaa ne huomioon halutulla painolla suorien rahakulujen lisäksi. Elinkaarensa lopussa silta voidaan joutua uusimaan paitsi huonon kunnon tai kantavuuden takia, myös sen takia, että se ei toiminnallisuudeltaan (esim. kulkuaukon geometria tai hyödyllinen leveys) vastaa muuttuneita vaatimuksia. Silta voi myös jäädä tarpeettomaksi esim. tiejärjestelyjen johdosta. Periaatteessa sillan uusimiseen voisi vaativassa siltapaikassa johtaa myös sillan rumaksi koettu estetiikka. Laaja-alaisiin elinkaarikustannuslaskelmiin, vaikka ne olisivat teknillisesti ohjelmoitavissa esimerkiksi tietokoneohjelmaksi, jää suuri joukko avoimia parametreja, jotka kyseenalaistavat laskelmien tulosten oikeellisuuden. Tiehallinnon siltojen osalta elinkaarikustannusmallien käyttöä ja niiden parametrien kalibrointia voidaan kuitenkin pitää paremmin mahdollisena kuin monissa maissa ja organisaatiossa. Tähän vaikuttaa mm.: usean vuosikymmenen mittainen työ sillanhallintajärjestelmien kehittämisessä ja systemaattinen siltojen tarkastustoiminta, jossa sekä vaurio- että korjaustiedot on syötetty yhteen tietovarastoon; Siltarekisteriin Tiehallinnon omistuksessa olevien siltojen suuri määrä ja homogeenisuus iän, materiaalin, koon ja tavanomaisten ongelmien sekä peruskorjausmenetelmien suhteen. Tämän esiselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida siltojen elinkaarikustannukset huomioon ottavia malleja, sekä esittää johtopäätöksinä suositukset elinkaarikustannusten laskemiseen tähtäävän suunnitteluohjeen laadintamahdollisuudesta ja siinä käytettävistä menetelmistä. 1.1 Sillan kunto ja kantavuus sillan elinkaaressa Elinkaaritarkasteluissa rakenneosan tai sillan yleiskunto otaksutaan yleensä ajan kuluessa huononevan (kuva 1). Kunnon aikariippuvuutta kuvaavista malleista käytetään nimitystä rappeutumismalli. Kuvassa 1 ylläpitotoimien laiminlyönnin vaikutusta on havainnollistettu katkoviivalla.

12 10 Siltojen elinkaarikustannukset JOHDANTO Kuva 1 Periaatekuva sillan kunnon ja kantavuuden aikariippuvuudesta. Peruskorjaus on kustannusvaikutuksiltaan tärkein ylläpitotoimi, ja sen yhteydessä sillan kuntoa parannetaan periaatteessa uuden veroiseksi. Peruskorjauksessa sillan pääasiallinen kantava rakenne jää paikoilleen, ja toimenpiteet kohdistuvat pintarakenteiden, reunapalkkien, varusteiden ja laitteiden uusimiseen. Tiehallinnon siltojen suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta, pois lukien puusillat ja teräsputkisillat, joille suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta [1]. Suunnittelukäyttöiän saavuttamisen edellytyksenä on kantavien päärakenneosien laatuvaatimusten mukainen rakentaminen sekä hoidolla ja ylläpidolla varmistettu säilyvyys. Tiehallinnon tämän hetkisen käytännön mukaan peruskorjauksesta luovutaan, jos korjauksen hinta ylittää merkittävän osan uuden sillan hinnasta. Tällöin silta niin sanotusti käytetään loppuun, ja se jätetään odottamaan uuden sillan rakentamista (korvausinvestointia) ja vanhan sillan mahdollista purkamista. Tiehallinnon siltojen ikäjakaumasta johtuen tällaisia siltoja on toistaiseksi suhteellisen vähän; alle 1 % siltojen kokonaismäärästä. Matemaattisia malleja varten rakenneosan kunto voidaan esittää numeroina. Tiehallinnon käytännön mukaan sillantarkastajat arvioivat rakenteiden vauriot vaurioluokkiin 1, 2, 3 ja 4 [2]. Sillan kuntoluokituksen asteikko noudattaa Tieomaisuuden yhteistä kuntoluokitusta [3]: 5 Erittäin hyvä; ei ylläpitotarpeita 4 Hyvä; vähäistä kunnostusta 3 Tyydyttävä; peruskorjaus tulossa 2 Huono; peruskorjaus nyt 1 Erittäin huono; peruskorjaus myöhässä.

13 Siltojen elinkaarikustannukset 11 JOHDANTO Sillan kuntoluokka määräytyy sillantarkastajan antaman kuntoarvion mukaan sekä laskennallisesti rakenneosakohtaisten kuntoarvioiden perusteella [1]. Rappeutumismallit voidaan johtaa sillantarkastusten tuloksista, mikäli niitä on käytettävissä riittävän pitkältä ajalta. Teoreettisesti ei ole perusteita olettaa, että ikäkäyttäytymiskäyrät olisivat kuvan 1 kaltaisia jouhevia funktiota, jotka soveltuvat samalla myös matemaattiseen optimoitiin esimerkiksi sillanhallintajärjestelmien tarpeeseen. Esimerkiksi vesivuoto, laakerin hajoaminen tai suojapinnoitteen poiskuluminen voi aiheuttaa epäsäännöllisiä ikäkäyttäytymiskäyriä. Elinkaarikustannusten arviointiin tarvitaan yleensä arvio rakenneosan käyttöiästä. Taulukossa 1 on esitetty rakenneosien tavoitteelliset käyttöiät, kun sillan hoito- ja ylläpito suoritetaan Tiehallinnon suositusten mukaisesti. Taulukko 1 Sillan päärakenneosien tavoitekäyttöiät [1] Rakennosa Suunnittelukäyttöikä [v] reunapalkit suolattavilla teillä 25 reunapalkit suolaamattomilla teillä 40 vedeneristys 35 liikuntasaumalaitteet 35 päällystämätön puukansi 25 teräsrakenteen pintakäsittely 25 betonirakenteen pinnoitteet 15 Sillan kantavuutta tai kantavuuden alenemista ei voida määrittää sillantarkastajien arvion perusteella, vaan tämä tehdään erillisillä kantavuuslaskelmilla [4] tai koekuormituksilla. Laskennalliset kantavuudet on määritetty periaatteessa kaikille Tiehallinnon silloille, kun taas koekuormitettuja siltoja on suuruusluokaltaan 100 kpl. Kantavuuslaskelmia tai koekuormituksia ei käytännössä suoriteta samalle sillalle toistuvasti, joten kuvan 1 periaatteellista mallia ei voida niiden tuloksista johtaa samalla periaatteella kuin sillantarkastuksiin perustuvia rappeutumismalleja. Jotkin vauriotyypit voivat vaikuttaa merkittävästi kantavuuteen ja toiset taas eivät, jolloin jonkintasoinen arvio kantavuuden alenemiseen vaikuttavista riskeistä voitaisiin tehdä Siltarekisterin vauriotietojen (eli sillan yleistarkastusten tulosten) perusteella. Sillan peruskorjaukset eivät koske yleensä pääasiallista kantavaa rakennetta muuten kuin sen pinnan osata. Ne eivät siten vaikuta merkittävästi sillan kantavuuteen muuten kuin kantavuutta alentavien vaurioiden synnyn hidastumisen kautta. Tarvittaessa siltaa voidaan vahventaa siihen lisättävillä rakenteilla, esim. manttelirakenteilla, jänneteräksillä, teräslevyillä tai hiilikuitukankailla. Sillan vahventaminen suoritetaan tyypillisimmin peruskorjauksen yhteydessä. Vahventaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusta, samoin kuin laadukkaita rakennusmateriaaleja. Vahvennettuja siltoja on toistaiseksi hyvin pieni osa koko sillastosta. Sillassa voi olla merkittävästi suurempi kantavuus kuin kantavuuslaskenta antaa tulokseksi. Tätä eroa voidaan kuroa kiinni laskentamalleja, suunnitteluohjeita ja instrumentointitekniikoita kehittämällä. Siltojen romahtamiset liikennekuorman johdosta eivät toistaiseksi ole olleet merkittävä riski Tiehallinnon silloissa. Sillan kantavuus elinkaaritarkasteluissa voidaan ymmärtää

14 12 Siltojen elinkaarikustannukset JOHDANTO riittävänä laskennallisena varmuutena liikennekuorman aiheuttamaa murtoa tai laajoja korjauksia vaativia vaurioita vastaan. 1.2 Sillan elinkaarikustannukset Sillan elinkaarikustannusten voidaan jakaa koostuviksi [5,6]: tienpitäjän kustannuksista käyttäjän kustannuksista yhteiskunnan kustannuksista. Tienpitäjän kustannukset ovat laskettavissa suoraan rahassa mitattavissa olevia, ja niille voidaan määrittää yksikköhintoja toteumatietojen perusteella. Tiehallinnon siltojen osalta yksikköhintoja on esitetty esimerkiksi Sillantarkastuskäsikirjassa [2]. Myös käyttäjän kustannuksia ja yhteiskunnan kustannuksia on oletettu ottaa malleissa huomioon. Tyypillinen esimerkki on peruskorjausten aiheuttamat liikennehaitat. Sillan elinkaarikustannukset lasketaan yleensä alkaen rakentamisesta ja päätyen käytöstä poistamiseen. Joitain laskelmia on tehty kokeiluluontoisesti myös sillanrakentamisen ympäristövaikutusten määrittämiseksi elinkaariarvio-periaatteella [6]. Elinkaariarviot alkavat tyypillisesti rakennusmateriaalien raaka-aineen otosta. Elinkaarikustannustarkasteluissa usein käytetty menetelmä on nykyarvomenetelmä, jossa tuotot ja kustannukset lasketaan nykyisillä hinnoilla, mutta jossa siltainvestoinnin alkuun sijoittuvia lyhyen aikavälin tuottoja ja kuluja arvostetaan enemmän kuin elinkaaren loppupuolella syntyviä tuottoja ja kuluja. Tämä tehdään laskennallisesti diskonttokoron avulla. Diskonttokorko oletetaan yleensä vakioksi, mutta periaatteellista estettä ei olisi esim. vuosittain vaihtelevan diskonttokoron käyttöön. Yleisesti investointilaskelmissa diskonttokorko heijastaa investoinnin toteuttamiseksi otetun lainarahan hintaa ja investoinnin luonnetta. Diskonttokoron oikea valinta on keskeinen osa investointilaskelman onnistumista. Kuvassa 2 on havainnollistettu rahan nykyarvoa eri diskonttokoroilla. Tiehallinnon sillat on tarkoitettu pitkäaikaisiksi investoinneiksi. Esimerkiksi 6 % diskonttokorolla eivät 50 v. päässä syntyvät kulut juurikaan näkyisi elinkaarikustannuksissa. Korkeaa diskonttokorkoa käytettäessä olisi laskennallisesti edullista siirtää peruskorjauksia mahdollisimman kauas tulevaisuuteen. Toisaalta peruskorjauksen hinta ja kesto voi kasvaa voimakkaastikin, mikäli korjauksissa viivytellään. Suomen oloissa tämä johtuu mm. siitä, että tavanomainen betonikantisen sillan peruskorjaus koostuu kannen pintarekanteiden uusimisesta, ja mikäli betonin pilaantuminen on edennyt yläpinnan raudoitteiden alapuolelle, tulee korjauksesta oleellisesti työläämpää.

15 Siltojen elinkaarikustannukset 13 JOHDANTO Diskonttokoron vaikutus yhden euron nykyarvoon 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0 % 0,5 % 1 % 2 % 3 % 4 % 6 % 10 % 15 % 0,3 0,2 0, Aika vuosissa Kuva 2 Euron nykyarvo eri diskonttokoroilla. 1.3 Elinkaarikysymysten huomioon ottaminen suunnittelussa Siltojen elinkaaritarkastelut eivät sillan suunnittelun kannalta ole uusi asia, vaan pysyvien siltojen suunnittelussa on periaatteessa aina pyritty kestäviin ratkaisuihin ja korjausmenetelmiin, jotka samalla minimoivat sillan hoidon ja ylläpidon kustannuksia. Tiehallinnon sillansuunnitteluohjeistus tähtää kestävään ja ympäristöön sopivaa lopputulokseen, jossa tienpitäjän maksamat hoito- ja ylläpitokustannukset ovat kohtuulliset suhteessa rakennuskustannuksiin. Kestävien siltojen rakentamisessa tärkeä yksittäinen tekijä on sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset (InfraRYL 2006 [8,9]) sekä sillankorjaamisohjeet (SILKO [10]). Sillan asianmukainen hoito- ja ylläpito mahdollistetaan tekemällä siltaan ja siltapaikalle tarvittavat rakenteet, tarkastustilat ja varusteet. Näiden yleiset suunnitteluohjeet on annettu esimerkiksi julkaisussa Siltojen hoito ja ylläpito, suunnitteluohje [11]. Erikoissiltojen osalta voidaan suunnitteluvaiheessa laatia erilaisia hoito-ohjeita. Siltojen rakennesuunnittelun kannalta sillan kestävyyden (tai säilyvyyden) lisääminen voi tarkoittaa myös suurampaa kantavien rakenteiden materiaalimenekkiä ja lisätä vastaavasti rakennuskustannuksia. Esimerkiksi rakennesuunnittelun laskentamallien mukaan raudoitteiden määrää lisäämällä voidaan pienentää betonin halkeamaleveyksiä ja teräspoikkileikkauksia suurentamalla voidaan pienentää väsyttäviä jännityssyklejä. Jäykkyyttä ja massaa lisäämällä saadaan pienennettyä kulumista aiheuttavia muodonmuutoksia ja tärinöitä. Varsinaisten suunnitteluvirheiden lisäksi siltojen ja siltapaikan huonosti laaditut detaljit voivat heikentää sillan pitkäaikaiskestävyyttä sekä lisätä hoidon ja ylläpidon tarvetta. Siltadetaljien hyvä suunnittelu ei ole kysymys, joka olisi normitasolla ohjeistettu, vaan se edellyttää sillansuunnittelijan ammattitaitoa,

16 14 Siltojen elinkaarikustannukset JOHDANTO hyvän suunnittelukäytännön ohjeistusta sekä detaljien toiminnan seurantatutkimuksia. Siltadetaljien suunnittelua on oheistettu mm. Sillansuunnittelun täydentävät ohjeet julkaisussa [12]. Esimerkkinä systemaattisista seurantatutkimuksista toimii Siltojen rakentamisen- ja korjaamisen seurantaprojekti [13,14,15]. Samaan kohteeseen voidaan suunnitella erilaisia vaatimukset ja ohjeet täyttäviä siltatyyppejä, joiden elinkaarikustannukset sekä ympäristövaikutukset poikkeavat oletettavasti toisistaan. Siltojen tavanomaisissa hankintamenetelmissä yleensä rakennuskustannuksiltaan halvin silta valitaan toteutettavaksi. Tämän lisäksi sillan on sovittava ympäristöönsä, jota varten on laadittu mm. siltapaikkaluokitus [16]. Siltapaikkaluokitusta voidaan pitää esimerkkinä yhteiskunnan maksettavaksi tulevien elinkaarikustannusten huomioon ottamisesta ja siitä, miten vaikeasti arvostettava kysymys sillan sopimisesta ympäristöönsä voidaan ottaa osaksi investointipäätöksiä. Sillan suunnitteluvaiheessa sillan suunnittelija laatii yksityiskohtaisen kustannusarvion [17], joka perustuu suunnitelmasta laskettavissa oleviin määriin [18] sekä yhtenäisiin yksikköhintoihin. Kustannusarviota käytetään eri siltavaihtojen vertailuun ja siltainvestointien budjetointiin. Elinkaarikustannuksille ei toistaiseksi vaadita laskelmia, eikä niiden laatimista ole ohjeistettu. Rakenneratkaisu, joka minimoisi elinkaarikustannuksia mutta olisi rakennuskustannuksiltaan kalliimpi, ei nykykäytännössä tule valituksi ellei tilaajan asiantuntija siten erikseen edellytä. Esimerkkejä elinkaaritehokkaista rakenneratkaisuista ovat erilaiset helposti uusittavat kantavaa rakennetta suojaavat rakenteet, kuten reunapalkkien ja siltapilareiden kuoret [19,20] sekä katolla varustetut puusillat. Elinkaaritarkastelut ja elinkaariarviot voisivat johtaa myös kestäviksi tiedettyjen vanhojen rakennusmateriaalien, kuten kiven, laajempaan käyttöön.

17 Siltojen elinkaarikustannukset 15 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Ohessa on esitelty joitain valikoituja tämän esiselvityksen aihe-alueeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia. Laajempia julkaisuluetteloita löytyy esim. kansainvälisten tutkimusprojektien loppuraporteista. Siltojen elinkaaritekniikkaan liittyvien julkaisujen lukumäärä on kansainvälisesti useita satoja. 2.1 Tiehallinnon tutkimukset Sillanhallintajärjestelmään liittyvä kehitystyö Tiehallinto on noin kahden vuosikymmen ajan kehittänyt sillanhallintajärjestelmiä, joilla hoito- ja ylläpitotoimia voitaisiin ohjelmoida ja optimoida. Tarkastelut tehdään ns. verkkotasolla (HIBRIS-järjestelmä ja sen edeltäjä siltojen osalta; Verkko-Siha) sekä ns. hanketasolla Hanke-Siha järjestelmällä. Järjestelmissä on ajan kuluessa käytetty erilaisia rappeutumis-, toimenpide- ja kustannusmalleja. Verkko-Sihan rappeutumismallit on tehty alun perin asiantuntijakyselyn perusteella 1992 [21], koska Siltarekisteriä ei tuolloin voitu käyttää tarkoitukseen. Rappeutumismallit suositeltiin tarkastettavaksi sen jälkeen kun siltarekisteriin on kertynyt sopivassa muodossa olevia tarkastustuloksia. Kyselyssä 15 silta-asiantuntijaa pyydettiin arvioimaan ikäkäyttäytymiskäyrät eri rakenneosaryhmille. Tulokset on tämän jälkeen käsitelty tilastomatemaattisesti. Sillan tai sen rakenneosankunto on määritelty viidellä eri vaurioluokalla (0, 1, 2, 3 ja 4). Rappeutumismalleissa on erotettu kaksi olosuhdeluokkaa: pääteiden sillat jossa käytetään suolaa tien talvikunnossapidossa muut sillat. Vauriotyyppejä on eroteltu: pintarakenteen vaurio rakenteellinen vaurio vesivuoto. Vauriotyypit voivat riippua toisistaan. Rappeutumismallit on esitetty tilastomatemaattisessa muodossa soveltaen ns. Markovin ketjulaskentaa. Menetelmä perustuu todennäköisyysteoriaan, jossa siirtyminen kuntoluokasta toiseen tapahtuu tietyllä todennäköisyydellä ja riippumatta aikaisemmasta tapahtumista (matematiikassa ns. Markovin ketjulaskenta). Mallissa käytettävät ns. siirtotodennäköisyydet ovat vakiota, ja ne valitaan siten että tulokset vastaavat sillaston tai rakenneosien jakaantumista eri vaurioluokkiin. Matemaattinen malli on soveltuva optimointitehtävän ratkaisemiseen, jolla saataisiin periaatteessa esim. optimaalinen peruskorjausväli. Verkko-Sihan optimointikäyttöä on tarkasteltu esim. tutkimuksessa [22]. Siltojen verkko- ja ohjelmointitason hallinnan kehittäminen tutkimuksen (2006) [23] tavoitteena on ollut kehittää HIBRIS ja Hanke-Siha järjestelmään siltamallit, joiden pohjalta voitaisiin kehittää edelleen siltojen elinkaarimalleja hankekohtaisesti sillan eri rakenneosille ja verkkotasolla siltatyypeittäin. Malleissa pohjana ovat Siltarekisterin mukaiset eri rakenneosien kuntoarviot ja

18 16 Siltojen elinkaarikustannukset AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET koko sillan kuntoluokkatiedot. Tulokset on esitetty siirtotodennäköisyyksinä. Kustannusmallina on käytetty Sillantarkastuskäsikirjan yksikköhintoja eri toimenpiteille. Arvostuksesta riippuville kustannuksille, mukaan lukien ajokustannukset ja vaurioiden vaikutus kantavuuteen, ei ole voitu luoda malleja. Johtopäätöksissä todetaan että mallit tulee testata ennen niiden käyttöönottoa Esiselvitys siltojen elinkaariarvioinneista Tässä toistaiseksi julkaisemattomassa Tiehallinnon tutkimuksessa on käsitelty sillanrakentamisen ympäristövaikutuksia. Sillan elinkaari- ja ympäristövaikutukset alkavat periaatteessa raaka-aineiden otosta. Elinkaarikustannusten laskenta on rinnastettu nykyarvolaskentaa käyttäviin investointilaskelmiin siten, että myös rakentamisen jälkeisten kustannusten nykyarvo otetaan huomioon. Alhaisen diskonttokoron käyttäminen painottaa sillan käytön aikana syntyviä kustannuksia suhteessa enemmän kun korkea diskonttokorko Pienten siltojen elinkaarikustannukset Tutkimuksessa (2004) [24] on käsitelty neljän eri siltatyypin elinkaarikustannuksia. Siltoja voitaisiin periaatteessa käyttää samassa kohteessa alikulkukäytävänä tai vesistösiltana. Siltojen jännemitat on valittu siten, että niillä saavutetaan noin 6 m levyinen vapaa aukko. Elinkaarikustannukset on laskettu nykyarvomenetelmällä, johon liittyvä diskonttokorko on johtopäätöksissä todettu olevan tärkeä lähtötietoparametri. Tutkimuksessa viitataan lehtiartikkeliin, jossa on suositeltu alhaisen diskonttokoron (1 %) käyttöä elinkaarikustannusarvioinnissa, mutta esimerkkilaskelmat on tehty arvoilla 3 % ja 5 %. Johtopäätöksissä suositellaan, että siltojen elinkaarikustannuslaskennan diskonttokorko tulisi sopia. Elinkaarikustannuksessa on otettu huomioon rakentamisen, vuosittaisen hoidon, peruskorjauksen ja liikennehaittojen kustannukset. Liikennehaittojen tarkastelut on tehty kolmelle eri liikennemäärälle. Tulosten mukaan peruskorjausaika ja siihen liittyvät liikennehaitat voivat olla tärkeä tekijä. Tarkastelujen tuloksena rakentamisen jälkeiset kustannukset ovat olleet % rakennuskustannuksista tarkan arvon riippuessa voimakkaasti laskentaotaksumista Siltojen liikennehaittakustannukset Siltojen ajokustannusten määrittäminen (2009) tutkimuksessa [25] on kartoitettu liikennehaittojen huomioon ottamista. Tarkastelluista 16 ajokustannusmallista ei ole löydetty suoraan sovellettavissa olevaa. Malleja voidaan luoda käytössä olevalle sillalle ja korjaustoimenpiteiden kohteena olevalle sillalle. Ensin mainittua ei ole katsottu tarpeelliseksi. Malleja yhdistelemällä

19 Siltojen elinkaarikustannukset 17 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET on päädytty suosittamaan sillankorjaustoimenpiteille kustannuslaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon: nopeuden alentaminen nopeuden alentaminen ja liikennevalo-ohjaus kiertotie. Mallia voidaan edelleen täydentää ottamalla huomioon: onnettomuuskustannukset ympäristökustannukset mukavuuskustannukset. Raskaiden ajoneuvojen osuus liikennemäärästä (kuorma- ja linja-autot sekä yhdistelmäajoneuvot) tulisi olla tiedossa lähtötietona. Yksikkökustannusten tulisi perustua julkaisuun Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot (2005) [26]. Mallin lähtötietoja ei tutkimuksesta ole saatavilla, vaan niiden määrittämiseksi on suositeltu jatkotutkimuksia ETSI Projekti Pohjoismaisen tutkimuksen ( ) päättyneissä osissa [5,6] on käsitelty siltojen elinkaaritekniikkaan liittyviä kysymyksiä ja malleja, sekä laadittu tietokoneohjelmien prototyypit elinkaarikustannusten laskemiseksi ja ympäristökysymyksiin liittyvän elinkaariarvion laatimiseksi. Elinkaarikustannuksia on käsitelty laaja-alaisesti sisältäen viittauksia tiepitäjän-, käyttäjän ja yhteiskunnan kustannuksiin. Siltaestetiikan osalta on kehitetty malli, jolla siltaestetiikan tekijöitä voidaan arvottaa ja ottaa edelleen huomioon elinkaaritarkasteluissa. Tutkimuksessa on verrattu ja testattu kolmea siltojen elinkaarilaskelmien laatimiseksi laadittua tietokoneohjelmaa (Bridge Life, VTT; WebLCC, KTH ja BridgeLCC, NIST). Elinkaarikustannusten laskentamallia (WebLCC) on testattu kolmeen siltaan siten, että osa lähtötietoparametreista on jouduttu otaksumaan puutteellisilla tiedoilla. Diskonttokorolla on todettu olevan voimakas vaikutus kansineliötä kohden laskettuun elinkaarikustannukseen. Esimerkkilaskennassa diskonttokoron muutos ei kuitenkaan ole muuttanut siltavaihtoehtojen keskinäistä taloudellisuusjärjestystä. Ympäristökysymyksiin liittyvässä elinkaariarviossa on käsitelty esimerkkinä kolmea n. 50 m pituista siltaa. Siltojen päärakennusmateriaali on teräs, puu ja betoni. Terässilta on saatu eniten ympäristöä kuormittavaksi ja puusilta vähiten. 2.2 EU-tutkimusprojektit BRIME Projektin ( ) [27] tavoitteena on ollut viitekehyksen luominen tiesiltojen sillanhallintajärjestelmille. Projekti sisältää olemassa olevien järjestel-

20 18 Siltojen elinkaarikustannukset AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET mien ja menetelmien kartoituksen, sekä sillanhallintajärjestelmien moduulien sisällön ohjeistuksen. Moduuleita ovat: siltatarkastukset ja kunnon luokitus kantavuustarkastelut rappeutumismallit ikääntyneiden siltojen rakennelaskelmat hoidon- ja ylläpidon strategioista ja menetelmistä päättäminen hoito- ja ylläpito-operaatioiden ohjelmointi. Projektissa ei ole ollut mukana suomalaisia partnereita, mutta Tiehallinnon sillanhallintajärjestelmää on referoitu. Elinkaarilaskentaa on käsitelty nykyarvomenetelmän sillanhallintajärjestelmien tarpeiden pohjalta. Nykyarvomenetelmään liittyvää diskonttokorkoa on kuvattu tekijäksi jolla otetaan huomioon se, kuinka paljon halutaan painottaa nykytilannetta tulevaisuuden sijaan. Sillan elinkaarikustannuslaskentaan 100 v. suunnitteluiälle ehdotetaan alhaista diskonttokorkoa 1 tai 2 %. Suuremman diskonttokoron käyttäminen tarkoittaisi, että sillan elinkaaren lopulle sijoittuvilla kustannukset olisivat suhteessa vähämerkityksellisempiä ja peruskorjauksia kannattaisi siirtää mahdollisimman pitkälle. Rappeutumismalleista todetaan että ne voidaan yksinkertaisesti sitoa koko sillaston (verkkotason) sillantarkastustietoihin, koska tarkempia malleja ei tiedonpuutteen takia ole käytettävissä. Joillekin tietyille materiaalin ikääntymiskysymyksille voitaisiin kuitenkin kehittää materiaalifysiikkaan perustuvia teoreettisia malleja LIFECON Projektissa ( ) [28] on pyritty luomaan betonirakenteiden elinkaarihallintajärjestelmä, joka periaatteessa muodostuisi projektin 15 osajulkaisuista kokonaisuutena. Elinkaaritarkastelu on suoritettu laaja-alaisesti, sisältäen mm. viittauksia käytettävyyteen, turvallisuuteen, terveyteen, mukavuuteen, taloudellisuuteen, ekoloogisuuteen ja kulttuuriarvoihin. Rappeutumismalleja on käsitelty teoreettisesti käyttäen matemaattisia apuneuvoja. Tarkastelut on ehdotettu tehtäväksi rakenneosittain. Rappeutumismallit voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, ja niiden lähtötiedoiksi tarvittavat parametrit työläästi määritettäviä, esimerkiksi erikoistarkastusten ja instrumentoinnin (siltamonitoroinnin) kautta. Projektin suomalaisten partnerien toimesta on kehitetty erityisesti tilastollista menetelmää rakenneosien kuntoluokan muutosten kuvaamiseen. Menetelmä on sama kuin Hanke-Sihan pohjana oleva tilastollinen malli (kohta 2.1.1). Projektissa on aloitettu tietokoneohjelman prototyypin laatiminen, jolla elinkaaritarkastelut voitaisiin tehdä Sustainable Bridges Kooltaan suuren projektin ( ) [29] tavoitteena on ollut etsiä keinoja, jolla olemassa olevat sillat, erityisesti rautatiesillat, saadaan pidettyä pidem-

21 Siltojen elinkaarikustannukset 19 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET pään käytössä tuleville liikennevaatimuksille, mukaan lukien suuremmat nopeudet, suuremmat akselipainot ja suuremmat liikennetiheydet. Pääpaino on keskitetty rakenneteknisten laskentamallien parantamiseen, ainetta rikkomattomien koemenetelmien tehokkaampaan käyttöön, siltamonitorointiin sekä sillan vahvistusmenetelmien tutkimukseen. Tulokset on esitetty ohjejulkaisuina: rautatiesiltojen tarkastus ja kunnontarkastusohje; kuormien ja kantavuuden laskentaohje olemassa oleville Euroopan rautatiesilloille; rautatiesiltojen monitorointiohje; ja rautatiesiltojen korjaus- ja vahventamisohje. Projektin suomalaiset partnerit ovet keskittyneet erityisesti monitorointitekniikoihin ja niiden demonstrointiin. Kehitetyt menetelmät ovat periaatteessa laajasti sovellettavissa myös tiesilloille. Yhtenä keskeisistä lähtökohdista projektissa on ollut, että useimmilla silloilla kantavuus on suurempi kuin mitä tavanomaiset laskentamenetelmät ennakoivat, ja tämä kantavuusreservi tulisi saada käyttöön. 2.3 Kansainväliset ammattijärjestöt ja tutkijaverkostot IABSE IABSE [30] (International Association for Bridge and Structural Engineering) on perinteikäs kattojärjestö silta- ja rakennetekniikan alan insinööreille ja tutkijoille. Järjestö järjestää vuosittain kongresseja ja symposiumeja. Aihealueiden runsaudesta johtuen siltojen elinkaaritekniikka on saanut vähemmän huomiota, mutta kestävyyteen liittyviä teemoja on ollut esillä mm. kongresseissa 2004 ja IABMAS IABMASin [31] (International Association for Bridge Maintenance and Safety) kongresseissa 2002, 2004, 2006 ja 2008 on käsitelty runsaasti siltojen elinkaaritekniikkaan liittyviä teoreettisia malleja PTL PTL [32] (Pohjoismainen tie- ja liikennefoorumi) on käsitellyt siltojen elinkaarikysymyksiä jossain kongresseissaan. PTL:n silta-asiantuntijoiden verkosto on osoittautunut tärkeäksi erityisesti pohjoismaisten käytäntöjen kartoittamisessa IALCE IALCE [33] (International Association for Life-Cycle Civil Engineering) on uudempi elinkaaritekniikkaan keskittynyt järjestö, joka on toistaiseksi järjestänyt yhden alaan liittyvän kongressin vuonna 2008.

22 20 Siltojen elinkaarikustannukset ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT 3 ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT 3.1 Elinkaarisuunnitteluohjeen laatimismahdollisuus Elinkaarikustannuksia käsittelevän suunnitteluohjeen tarpeellisuudesta ja tavoitteista voidaan olla laajasti samaa mieltä, mutta toisaalta on otettava huomioon että laajaa hyväksyntää saavuttaneita vastaavia ohjeita ei ole muullakaan maailmassa vielä laadittu. Jotta ohje vastaisi tavoitteita, olisi sen sisällettävä elinkaarikustannusten laskentamenetelmä jossain muodossa, jolla eri siltavaihtoehtojen elinkaarikustannuksia voitaisiin verrata. Mallien ei tule olla liian teoreettisia, esim. rakennusfysikaalisiin malleihin pohjautuvia, jotta niiden lähtötiedot voitaisiin käytännössä määrittää. Mallien tulisi olla myös luotettavia, jotta ne voitaisiin hyväksyä esim. hankintojen yhtenä laatukriteerinä. Siltarekisteriin perustuvat vauriotiedot kuvaisivat oletettavasti parhaiten Tiehallinnon ylläpitokäytännöt. Jotta elinkaaritehokkaat suunnitteluratkaisut voisivat yleistyä, niihin olisi voitava pystyä viittamaan hankinnoissa. Kohteesta voitaisiin esimerkiksi edellyttää, että sillan suunnittelijan tulisi laatia elinkaarikustannusarvio samalla periaatteella kun suunnittelija nykyisellään laatii rakennuskustannusten arvion. Elinkaarisuunnitteluohjeen keskeinen tehtävä olisi tällöin yhtenäistää elinkaarikustannusarvioiden laadintaperusteet, jotta eri silta- tai korjausvaihtoehdot olisivat vertailtavissa. Elinkaaritarkastelujen tulosten havainnollistaminen on tärkeä kysymys mm. siksi, että siltojen ylläpitoon on budjetoitava tarvittavat varat. Elinkaarisuunnitteluohjeen mukaisesti laadittuja tunnuslukuja voitaisiin esimerkiksi esittää graafisesti Tiehallinnon sillanhallintasovelluksissa (kuva 3). Kuva 3 Esimerkki elinkaaritarkastelun tulosten karttapohjaisesta esitystavasta.

23 Siltojen elinkaarikustannukset 21 ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT 3.2 Sillanhallintajärjestelmien elinkaarimallit Hanke-Siha järjestelmää käyttävät nykyisin Tiepiirien siltainsinöörit, jotka voivat käyttää järjestelmästä saatavaa korjattavien siltojen priorisoitua listaa ja toimenpide-ehdotuksia apuna päätöksenteossa. Järjestelmä laskee erilaisia tunnuslukuja kuten korjaustarveindeksi ja uusimistarveindeksi, joilla lista voidaan muodostaa. Hanke-Siha sisältää rappeutumismallit, jotka ovat kokoelma eri menetelmiä mukaan lukien asiantuntijakyselyn tuloksiin pohjautuvat mallit, siltarekisterin vauriotietoihin perustuvat mallit ja betonirakenteiden teoreettiset mallit. Hanke-Siha sisältää myös laskentamallit korjauskustannuksille, jotka perustuvat Siltarekisterin korjaustöiden yksikköhintoihin ja sillantarkastajien esittämään korjausmääräarvioihin. Hanke-Sihalla voidaan ennustaa sillan yleiskunnon ja rakenneosien vaurioiden kehittymistä tulevaisuuteen, jos sillan korjaustoimenpidettä lykätään. Tällöin mahdollisesti syntyvään kustannusten kasvua järjestelmä ei ennusta. Hanke-Sihassa on koekäytössä elinkaari-moduuli, mutta sen vaatimien lähtötietojen kokoaminen on koettu liian hankalaksi, koska se vaatisi yksityiskohtaisia tietoja mm. betonin koostumuksesta. Tällaisia lähtötietoja on kuitenkin koottu Tiehallinnon tarkkailusiltaryhmästä, joka koostuu n. 120 sillasta. Elinkaarimoduuli perustuu esim. LIFECON projektissa [28] esitettyyn tilastomatemaattiseen menetelmään, ja se optimoi korjaustoimenpiteitä erilaisilla reunaehdoilla. Optimointitulokset eivät kuitenkaan toistaiseksi ole vakuuttaneet luotettavuudellaan. HIBRIS-järjestelmän (sisältäen verkkotason sillanhallintatarkastelut) kehittämisestä on luovuttu lähinnä ohjelmistoteknisten ongelmien johdosta. Tiehallinnossa ei ole tällä hetkellä käytössä verkkotason sillanhallintajärjestelmäsovelluksia. Tämän johdosta Siltojen verkko- ja ohjelmointitason hallinnan kehittäminen [22] julkaisun, puhtaasti Siltarekisterin vauriotietoihin perustuvia rappeutumismalleja, ei ole voitu testata. 3.3 Sillan elinkaaritehokkuus Siltojen peruskorjaukset ovat kalliita ja aiheuttavat liikennehaittoja. Suorat kustannukset voivat olla jopa puolet uuden sillan rakennuskustannuksista ja peruskorjauksia tarvitaan oletettavasti 2-3 sillan käyttöiän aikana. Tiehallinnon ohjeistuksen mukaan peruskorjauksesta tulisi luopua jos sen kustannukset ylittävät n. 60 % uuden sillan rakennuskustannuksista. Sillan vuotuiset hoitotoimenpiteet ovat kustannusvaikutuksiltaan pieniä ja sopimuksellisesti erillään sillan ylläpitotoimista. Ne ovat kuitenkin tärkeitä, koska ne ovat edellytys liikenneturvallisuudelle ja rakenteiden tavoiteiän saavuttamiselle. Elinkaaritehokas silta Tiehallinnon kustannusten kannalta olisi tällöin sellainen, jossa yksi peruskorjaus voitaisiin välttää (kuva 4), tai jossa peruskorjauksessa suoritettavat korjaustoimet olisivat oleellisesti nopeampia ja halvempia. Käytännössä erilaiset rakennusosien korjaukset sekä sillan vahventamiset sisällytetään samaan peruskorjaukseen. Myös eri siltoja voidaan yhdistää samaan urakkaan niiden maantieteellisen sijainnin perusteella.

24 22 Siltojen elinkaarikustannukset ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT Kuva 4 Sillan elinkaarikustannustehokkuuden havainnollistaminen. Sillan loppuun käyttämisen aloittaminen on tärkeä kysymys kustannusten kannalta, koska huonokuntoisen sillan kunnostaminen tai vahventaminen on kallista. Toistaiseksi siltojen loppuun käyttäminen ei kuitenkaan ole kovin merkittävä valinta, koska näitä siltoja on suuruusluokaltaan vain n. 200 kpl. 3.4 Diskonttokoron valinta Valtionkonttorin vuoden 2009 ohjeen mukaan investointilaskelmissa ja muussa pääomien käytön arvioinneissa käytetään tuottovaatimuksena valtion pitkäaikaisen lainanoton reaalikorkoa A = (B C)/(1 + C/100) missä B = nimelliskorko ja C = inflaatio. Reaalikorko on ollut viime vuotena alhaalla (= 0,3 %). Kuvassa 5 on havainnollistettu valtion pitkäaikaisen lainanoton reaalikoron kehitys. Kuvan mukaisesti ko. korko vaihtelee voimakkaasti lyhyellä aikavälillä verrattuna sillan elinikään. Tiehallinnon ohjeessa [34] suositellaan käytettäväksi 2 % diskonttokorkoa yli. 40 v. tarkasteluajoille ja 5 % v. tarkasteluajoille. Nykyarvomenetelmää käytettäessä valitun diskonttokoron vaikutus tulisi näyttää esimerkiksi suorittamalla laskelma useammalla eri korkoprosentilla. Malleissa tulisi edelleen ottaa huomioon peruskorjauksen tuonnemmaksi siirtämisen vaikutus peruskorjauksen kustannuksiin.

25 Siltojen elinkaarikustannukset 23 ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT 10 Reaalikoron kehitys Nimelliskorko Inflaatio Reaalikorko 6 [%] Vuosi Kuva 5 Valtion pitkäaikaisen lainanoton reaalikorko laskettuna tilastokeskuksen aineistosta. 3.5 Arvostuksesta riippuvat elinkaarikustannukset Elinkaarikustannustarkasteluissa voidaan ottaa huomioon tienpitäjän suorien rahakulujen lisäksi käyttäjän ja yhteiskunnan kustannuksia. Nämä kustannukset riippuvat arvostuksista ja ne tulisi esittää erillään suorista rahakuluista. Yksinkertaisuuden vuoksi käyttäjän ja yhteiskunnon kuluille voitaisiin käyttää samaa diskonttokorkoa kuin tienpitäjän suorille rahakuluille. Tavanomainen huomioon otettava arvostuksesta riippuva kustannus on peruskorjauksen aiheuttama liikennehaitta. Liikennemäärän lisäksi liikennemäärän muutokset voitaisiin ottaa tarkastelussa huomioon. Kuvassa 6 on havainnollistettu liikennehaittojen kustannuskertymää sillan elinkaaressa. Liikennehaitat voidaan jakaa käytön aikaisiin kustannuksiin ja peruskorjauksen aikaisiin kustannuksiin. Antti Rämetin [35] mukaan esimerkiksi teräksisten putkisillan elinkaarilaskelmien tulokset riippuvat tällöin vahvasti peruskorjauksen oletetusta kestosta. Sillan käytönaikaiset ajokustannukset ovat suhteellisesti pieniä, koska silta muodostaa vain pienen osan reitin kokonaismatkasta. Liikenneturvallisuusriskejä voidaan hinnoitella käytettäväksi elinkaarikustannusarvioissa. Tyypillisiä laskennallisia riskejä olisivat sillan reunapalkin huonosta kunnosta aiheutuva siltakaiteen turvallisuuspuute sekä tien päällysteen ja liikuntasaumalaitteiden vauriot sillan päädyissä. Periaatteessa on olemassa myös laskennallinen riski sillan kantokyvyn menetykselle, joka voitaisiin ottaa huomioon esim. loppuun käytettävien siltojen tarkasteluissa. Ympäristökysymysten osalta voitaisiin elinkaarikustannuksissa ottaa huomioon sillan rakentamisesta ja peruskorjauksista aiheutuvat ympäristörasitukset tietyllä painoarvolla. Esim. sillan suunnitteluvaiheessa olisi laskettavissa

26 24 Siltojen elinkaarikustannukset ESISELVITYKSEN ASIANTUNTIJAKESKUSTELUT sillan määräluettelon pohjalta eri rakennusmateriaaleista aiheutuvat haittaainepäästöt. Töiden aikana syntyy ympäristörasituksia ja rakennusjätettä, josta viimeksi mainittu voi vaihdella täysin kierrätettävästä ongelmajätteeseen. Mm. teräs ja puurakenteiden suojaukset ja niiden uusimiset aiheuttavat menetelmäkohtaisia haitta-ainepäästöjä. Kuva 6 Periaatekuva liikennehaittojen kustannuskertymästä.

27 Siltojen elinkaarikustannukset 25 ESISELVITYKSEN TULOKSET 4 ESISELVITYKSEN TULOKSET Esiselvityksen tuloksena voidaan esittää seuraavat johtopäätökset: sillan elinkaaritarkasteluja koskevan suunnitteluohjeen tarpeellisuudesta voidaan olla laajasti samaa mieltä, ja vastaavan laadintaan pyritään kansainvälisesti muissa maissa ja organisaatiossa. Tiehallinnolla on käytössään oma, noin kolmen vuosikymmenen mittainen tutkimus- ja kehitystyö kestävien ja ympäristöön sopivien siltojen rakentamiseksi sekä niiden hoidon ja ylläpidon optimoinniksi Tiehallinnon olemassa oleva ohjeistus, siltarekisteri, sillanhallintajärjestelmä ja tutkimusraportit kattavat laajasti siltojen elinkaaritarkasteluihin liittyvää problematiikkaa. Näiden määrittelyt; kuten vaurioluokitukset, rakenneosaluettelot jne. ovat suoraan käyttävissä. Myös korjaustöiden yksikköhintoja on esitetty nykyisessä ohjeistuksessa. Yksikköhintojen kerääminen toteutuneista korjausurakoista on osoittautunut vaikeaksi mm. siksi, että urakat sisältävät useasti useampia siltoja. Keräämistä voitaisiinkin kehittää ja systematisoida tärkeä lisäys Tiehallinnon nykykäytäntöön olisi sillan elinkaarikustannusarvion laatiminen yhtenäistetyllä tavalla siten, että silta- tai peruskorjausvaihtoehtoja voitaisiin verrata, ja suunnittelussa ja hankinnoissa voitaisiin edistää elinkaaritehokkaiden rakenteiden ja työmenetelmien käyttöä siltojen elinkaaritarkastelut ovat kansainvälisesti tunnistamisvaiheessa. Erilaisia huomioon otettavia asioita on esitetty runsaasti, ja erilaisia menetelmiä on suositettu käytettäväksi ilman että mallien avoimia lähtötietoparametreja olisi pyritty luotettavasti määrittämään elinkaaritarkastelujen malleissa näkyy eri tutkijoiden välisiä oppieroja. Toisille kymmenien vuosien datan keruu ei anna riittävän luotettavaa lähtötietoaineistoa, kun taas toiset olettavat parametrit tarkoituksenaan että ne määritettäisiin myöhemmin tarkemmin elinkaaritarkastelujen lähtötietojen määrittämien ei teoriassakaan ole kovin luotettavasti mahdollista, koska sopivassa muodossa olevaa systemaattisesti kerättyä dataa ei ole käytössä, ja uusia tuotteita ja rakenneratkaisuja otetaan käyttöön jatkuvasti. Myös esimerkiksi tulevia muutoksia ympäristössä joudutaan ennustamaan, jos ne otetaan laskennassa huomioon laaja-alaisimmat elinkaarimallit, esim. sillanhallintajärjestelmien elinkaarimoduuleissa, näyttävät olevan niitä, joissa parametrit on jouduttu otaksumaan puutteellisilla lähtötietoaineistoilla. Näiden tuloksiin ei yleisesti voida luottaa ennen kuin niitä on testattu ja kalibroitu kohdesillaston käyttöön monivuotisilla projekteilla siltojen elinkaarilaskennan malleja on nykyisellään sisällytetty sillanhallintajärjestelmiin, jossa lähtökohta on ollut pitkälti tietotekninen ja teoreettinen. Esimerkiksi Markovin ketjulaskentaa käyttävien tilastollisten rappeutumismallien oikeellisuudesta ollaan montaa mieltä, ja niiden käyttöä onkin perusteltu pelkästään matemaattisilla ominaisuuksilla, eli soveltumisella koko sillastoa koskevan kustannusoptimointitehtävän ratkaisuun. sillan rakenneosien ikäkäyttäytymiskäyrät määritetään luontevimmin siltatarkastusten tuloksista, eli Siltarekisteristä, ja tällaisia tutkimuksia on myös Tiehallinnossa tehty. Rakennusfysikaalinen teoreettinen tarkastelu esim. materiaalien laboratoriokokein, instrumentoinnin ja simuloinnin

28 26 Siltojen elinkaarikustannukset ESISELVITYKSEN TULOKSET avulla voi tulla kysymykseen perustutkimuskäytössä yksittäisissä kohteissa elinkaarikustannusarvion laadinnassa keskeinen kysymys olisi tietää rakenteiden oletetut käyttöiät sekä korjauksen hinta ja kesto. Siltarekisteriin ei ole mielekästä siirtää tarkkoja tietoja esimerkiksi yksittäisistä materiaalitiedoista tai tuotenimistä, joten näiden keskinäisestä paremmuudesta ei saada sitä kautta tietoa elinkaarikustannusten vertailuissa olisi otettava huomioon eri kestoisten elinkaarien sekä sillan loppuun käyttämisen vaikutus. Esimerkiksi 100 v. käyttöiän jälkeen osa silloista tai sillan osa, esim. perustukset, voivat olla edelleen käyttökelpoisia. Loppuun käytettävän sillan elinikää ei tarkkaan tiedetä etukäteen, jolloin korvausinvestointi (uusi silta) olisi rakennettava joissain tapauksissa ennen 100 v. käyttöiän saavuttamista. sillan loppuun käyttäminen teknillisten kysymysten osalta tulisi selvittää aikaisempaa tarkemmin mieluummin erillisessä tutkimusprojektissa. Elinkaarikustannusarvion kannalta oleellinen lähtötieto on kuinka kauan loppuun käytettävää siltaa voidaan pitää käytössä. Tämä riippuu vaaditusta varmuustasosta, jonka tarkasteluun esim. tilastolliset laskentamenetelmät tai osavarmuuskertoimien tarkempi analyysi voisivat antaa matemaattisen pohjan vaikka edistyksellisiä rappeutumismalleja olisikin saatavilla, elinkaarikustannuslaskelmiin riittäisi periaatteessa tieto uuden ja korjatun rakennusosan oletetusta käyttöiästä. Elinkaaritarkastelujen suunnitteluohjeessa tulisi olla tunnistettuja esimerkkejä siitä, millä ja miten oletettua käyttöikää voidaan lisätä, tai mitkä tekijät alentavat käyttöikää elinkaaritarkastelujen tuloksena syntyvä elinkaarikustannusarvio tulisi ymmärtää olevan nimensä mukaisesti arvio, joka heijastaa Tiehallinnon siltojen hoidon- ja ylläpidon vakiintunatta toimintalinjaa ja siinä mukana olevien asiantuntijoiden ja sillantarkastajien näkemystä korjausten suorittamisesta ja korjausajankohdasta sillan elinkaarikustannusarvio tulisi tarkkuudeltaan olla samaa tasoa kuin nykyinen sillansuunnittelijan laatima siltojen kustannusarvio. On mahdollista että tulevaisuudessa siltojen korjaustöiden yksikköhintaluetteloita pitäisi yllä myös Tiehallinnon ulkopuolinen taho, kuten nykyisin rakennuskustannuksia lähteessä [36] koska elinkaaritarkastelujen suorittamiseksi tulee todennäköisesti kaupallisia ohjelmistoja markkinoille, ja tutkimusorganisaatiot kehittävät omia sovelluksiaan, on elinkaarikustannusarvion problematiikka periaatteessa sama kuin sillan kustannusarvion laadinnassa. Onko kyseessä erillisenä ostettava asiantuntijapalvelu, vai yksinkertainen sillansuunnittelijan yhtenäisellä ohjeella laatima arvio? Elinkaaritehokkaiden suunnittelu- ja korjausratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto puoltaisi sillansuunnittelijan laatimaa yksinkertaista elinkaarikustannusarviota, ja sen ohjeistusta nykyarvomenetelmä on käytetyin menetelmä elinkaarikustannusarvioissa. Nykyarvomenetelmän diskonttokoron valinnalla on keskeinen vaikutus tuloksiin. Sillan elinkaarikustannusarvio tehtäisiin mieluummin useammalla eri korkoprosentilla. Samoin tulisi esittää herkkyysanalyysi muille lähtötieto-otaksumille korjauksen siirtämisen vaikutus korjauksen kustannuksiin tulisi arvioida nykyistä tarkemmin. Korjattava alue paitsi laajenee ajan kuluessa myös itse korjauksesta voi tulla oleellisesti hankalampi. Yksikköhinnat voitaisiin siten antaa esimerkiksi eri vaurioluokille.

29 Siltojen elinkaarikustannukset 27 ESISELVITYKSEN TULOKSET 4.1 Suositukset elinkaarikustannusohjeen sisällöksi Suoritetun esiselvityksen perusteella rajoittavia teknillisiä esteitä siltojen elinkaarikysymyksiä käsittelevän suunnitteluohjeen laatimiseksi ei ole. Suunnitteluohjeen sisällöksi voidaan antaa seuraavat suositukset: ohjejulkaisun työnimenä voi olla Siltojen elinaarikustannukset. Ohjeessa esitettään tiivistetysti sillan elinkaaritehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja laskentaohje elinkaarikustannusten määrittämiseen. Tavoitteena kompakti, sivun, suunnitteluohje. Suunnitteluohjeen kohderyhminä ovat sillansuunnittelijat ja tienpitäjän silta-asiantuntijat sekä välillisesti siltainvestoinneista päättävät henkilöt ohjeessa ei esitetä laajoja taustaselvityksi ja lähdeluetteloita, vaan niiden osalta voidaan viitata mm. tähän esiselvitykseen ohjeeseen sisällytetään korjaustöiden yksikköhintoja, peruskorjauksen kestoja, rakenteiden käyttöikiä ym. lähtötietoja niin laajasti, että niiden pohjalta voidaan laatia tavanomaisten siltavaihtoehtojen ja tavanomaisten peruskorjausvaihtoehtojen elinkaarikustannusarviota. Elinkaarikustannusarvion laadinnasta esitetään esimerkki elinkaarikustannusarviossa otetaan huomioon käyttäjän ja yhteiskunnan kustannuksia. Näiden vaikutus esitetään erillään suorista tienpitäjän rahakuluista yksikköhintaluetteloiden laadinnassa hyödynnetään Sillantarkastusohjeen yksikköhintoja, ja liikennehaittojen osalta Tiehallinnon julkaisemia ajokustannusten yksikköhintoja ohjeen mukaan laadittu elinkaarikustannusarvio antaa mahdollisuuden tarkastella eri suunnitteluvaihtoehtojen merkitystä. Tavoitteena on lisäksi että ohjeella voidaan tarkastella Sillanrakentamisen yleistä laatutasoa (InfraRYL) tai korjausohjeita (SILKO) kestävämpien ratkaisujen käytön taloudellisuutta elinkaaritehokkaiksi ja kestäviksi, tai vastaavasti tehottomiksi, tiedetyt suunnittelu- ja korjausratkaisut eritellään elinkaarikustannusarvion lähtötiedoissa (käyttöikä, yksikkökustannukset ja korjaustöiden kesto). Näiden tunnistamiseksi suoritetaan lisää asiantuntijahaastatteluita tiedot rakenneosien käyttöiästä johdetaan siltarekisterin vauriotiedoista hyödyntäen vastaavia aikaisempia tutkimuksia elinkaarikustannusarvio laaditaan nykyarvomenetelmällä käyttäen useampaa diskonttokoron arvoa, esim. 1 %, 2 % ja 5 %. Lisäksi esitetään vastaava arvio ilman diskonttokoron vaikutusta ohjeen laadinnan yhteydessä laaditaan esimerkkilaskelmia siltojen elinkaarikustannuksista, ja näiden tulokset analysoidaan asiantuntijaryhmässä ohjeen laadinnan yhteydessä tarkastellaan mahdollisuutta sillan elinkaaritehokkuusluokituksen (vrt. Siltapaikkaluokitus) käyttöönotosta. Luokitus sisällytetään tarvittaessa ohjeeseen.

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Museorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter

Museorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter Museorautatiesillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Maria Vinter Liikenneviraston perinnetoiminta Liikenneviraston hallinnoimat perinnekohteet: Museoväylät Kulttuuriympäristöt Museotiesillat ja museorautatiesillat

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B, Helsinki, Koulutustilat B 2.krs, Auditorio

Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B, Helsinki, Koulutustilat B 2.krs, Auditorio Teoriaosa, Yleinen osa TEORIAJAKSO 14. - 18.3.2016 Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B, 00520 Helsinki, Koulutustilat B 2.krs, Auditorio Maanantai 14.3. Tarkastusjärjestelmä 9.00 9.15 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE 1. YLEISTÄ Tätä ohjetta noudatetaan 1.4.2006 alkaen Asokotien kiinteistöissä asumisoikeuskohteen erillisellä rahoitusvastikkeella tai kohdekohtaisella

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Hankearvioinnin nykytila ja kehittäminen

Hankearvioinnin nykytila ja kehittäminen Hankearvioinnin nykytila ja kehittäminen Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 Mitä hankearviointi on? Suunnittelun apuväline auttaa muodostamaan tehokkaat hankevaihtoehdot ja valitsemaan parhaan vaihtoehdon

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hollontien kivisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3. Sillan kustannusarvio

Hollontien kivisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3. Sillan kustannusarvio Sivu 1 (6) Hollontien kivisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3 Sillan kustannusarvio Teräsbetoninen palkkisilta (Bp), 2-aukkoinen, ei jatkuva Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys (m) 6,05 Vapaa-aukko

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 1/7 HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 2009-18 ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 31.3.2009 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON

Lisätiedot

Ratkaisu aurinkopaneelien liitäntään

Ratkaisu aurinkopaneelien liitäntään Ratkaisu aurinkopaneelien liitäntään PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 18.10.2016 hppt://www.phoenixcontact.fi

Lisätiedot

Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä.

Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. Julkisten hankintojen tarjousten valintakriteerinä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

Pesurinkadun silta. Yleistarkastusraportti. Yleistarkastusraportti

Pesurinkadun silta. Yleistarkastusraportti. Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti 3.11.2016 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Alusrakenne...3 2.1 Etumuurit, siipimuurit, otsamuurit ja laakeritasot...3 2.2 Alusrakenteen reunapalkit...3

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushanketta koskevassa yhtiökokouspäätöksessä

Taloyhtiön korjaushanketta koskevassa yhtiökokouspäätöksessä 4 Hankeosuussuoritusten KERääminen osakkailta Taloyhtiön korjaushanketta koskevassa yhtiökokouspäätöksessä osakkaille annetaan usein vastaanottaminen on Hankeosuussuoritusten mahdollisuus suorittaa kerralla

Lisätiedot

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA.

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. 1 YLEISTÄ Maa-aineslain 23 :n (555/1981) ja MRL 145 :n

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eurokoodi 7 ja kansallinen liite ovat valmiit. Soveltamisohje RIL-207 on käytössä. Käytöstä on järjestetty useita koulutustilaisuuksia. Eletään siirtymävaihetta,

Lisätiedot

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Teräsbetonipaalujen kantokyky Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 2 Ke 11.1.2017 Timo Männikkö Luento 2 Algoritmin esitys Algoritmien analysointi Suoritusaika Asymptoottinen kertaluokka Peruskertaluokkia NP-täydelliset ongelmat Algoritmit 1 Kevät

Lisätiedot

Tarvetta hankintaoppaalle?

Tarvetta hankintaoppaalle? 28.9.2011 Tarvetta hankintaoppaalle? Melua vaimentavia päällysteitä on tutkittu jo kohta 10 vuotta. HILJAprojekti valmistui 01/2004. Tällä hetkellä kehitystyössä lähinnä mukana olleilla tilaajilla on verkollaan

Lisätiedot

Virtuaalimallin näkymät: Liikennevirasto. A-insinöörit Suunnittelu Oy

Virtuaalimallin näkymät: Liikennevirasto. A-insinöörit Suunnittelu Oy Virtuaalimallin näkymät: Liikennevirasto A-insinöörit Suunnittelu Oy www.a-insinoorit.fi Esityksen sisältö 1) Taustaa ja yleistä E18 hankkeesta Tunnuslukuja Elinkaarimallin erityispiirteitä Yleistä E18

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä

Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä Aktiivisen korroosioajan 02.11.2016 hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä TkT Arto Köliö Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Tutkimusalueet:

Lisätiedot

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA Tilannekatsaus 31.5.2006 Jatkotoimenpiteet Hankinta 2010 versus GNA Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 2003 perustettu pohjoismaisten tie- ja ratalaitosten

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot