Kunnan valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano toimikaudella :

Transkriptio

1 1 KEMIÖNSAAREN KUNTA Tarkastuslautakunta Käännös VUODEN 2014 ARVIOINTIKERTOMUS Kemiönsaaren kunnan valtuustolle 1. Tarkastuslautakunta Kunnan valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano toimikaudella : Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet (r.) Yngve Engblom puheenjohtaja Michael Oksanen (vyt.) Sami Lappalainen varapuheenjohtaja Hans Lindström (r.) Cay Blomberg Sture Holmström (vyt.) Ida Gustafsson Rosita Heinonen (r.) Marlene Eriksson Jenny Örnell-Backman Kuntalain 71 :ssä säädetään tarkastuslautakunnan tehtävistä seuraavasti: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Edellä mainitun lakisääteisen tehtävän suorittamista varten tarkastuslautakunta on saanut tiedokseen hallintoelinten pöytäkirjat, vuoden 2014 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, vuosien talousarvion taloussuunnitelman ja lisäksi nykyisen talousarvion taloussuunnitelman sekä tarkastusraportit. Tarkastuslautakunta on pitänyt kuusi kokousta toimintavuotta 2014 koskien, kuullut vastuussa olevia viranhaltijoita sekä tutustunut mm. hallinnon toimialaan, konserniin sekä sivistys-, kulttuuri- ja kehitysosastoihin. BDO Audiator Oy Ab on hoitanut lakisääteisen tilintarkastuksen. JHTT Krister Rehn on toiminut vastuullisena tilintarkastajana ja KTM Mark Lassfolk avustavana tilintarkastajana. Ammattitilintarkastaja on myös toiminut tarkastuslautakunnan sihteerinä. Suoritetun arviointiohjelman jälkeen tarkastuslautakunta antaa seuraavan arviointikertomuksen.

2 2 2. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.1 Yleistä Valtuusto on talousarviossa asettanut osastojen toimintakatteet kunnan talouden sitovaksi tavoitteeksi, nettoperiaatteen mukaisesti. Osastojen toiminnalle on laadittu tavoitteet, jotka arvioidaan tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan mielestä sitovien tavoitteiden toteutumista on analysoitu kauttaaltaan johdonmukaisesti tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunta toivoo kuitenkin, että tavoitteiden asettamisessa kiinnitetään edellisvuoden tapaan huomiota erityisesti mm. seuraaviin seikkoihin: - Varmistetaan jatkuvasti, että talousarviossa asetetut tavoitteet ovat sopusoinnussa kunnan kokonaisvaltaisten strategisten tavoitteiden kanssa, ja lisäksi viimeksi mainittuja muutetaan tarvittaessa vastaamaan kunnan mahdollisesti muuttunutta toimintaympäristöä. - Asetetut tavoitteet ovat mahdollisimman konkreettiset ja mitattavat sekä kunkin ydintoiminnan kannalta mahdollisimman kuvaavat. 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yleisesti taloudesta Kemiönsaaren kunnan tilinpäätös on jo kuudetta vuotta peräkkäin ylijäämäinen ja taseeseen kertynyt ylijäämä on näin ollen turvalliset 13,5 milj. euroa. Vuoden 2014 tuloslaskelman toteutuma on 1 milj. euroa ylijäämäinen, vaikka alkuperäinen talousarvioesitys oli 1 milj. euroa alijäämäinen ja muutettu talousarvio 0,8 milj. euroa alijäämäinen, mikä merkitsee jälleen kerran erittäin hyvää tulosta. Positiivinen tulospoikkeama muutettuun talousarvioon verrattuna on toisin sanoen kokonaiset 1,8 milj. euroa. Tulokseen vaikuttavia yksittäisiä tekijöitä olivat mm.: Verotulojen toteutuma oli noin 0,7 milj. euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa ja kokonaiset 1,4 milj. euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Myös valtionosuuksia saatiin jonkin verran arvioitua enemmän. Henkilöstökulut olivat 1,2 milj. euroa arvioitua pienemmät. Huolimatta siitä, että peruspalveluosaston ylitti talousarvion noin 0,2 milj. eurolla, on talousarviokuri kauttaaltaan ollut hyvä ja on näin ollen olennainen selittävä tekijä hyvälle talousarvion toteutumalle. Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa: Korkojen suotuisa kehitys on jatkunut edelleen. Nettolainanottoon oli budjetoitu vuodelle 2014, mutta sen sijaan lainakanta laski 2 milj. eurolla 14,1 milj. euroon, mikä vastaa euroa asukasta kohti. Tilinpäätös on kokonaisuutena erittäin hyvä, mutta kunta on lähiaikoina isojen haasteiden edessä kunnan rahoitusrakenteen muutosten vuoksi.

3 3 Muuta Tarkastuslautakunta yhtyy mm. seuraaviin kunnanjohtajan tilinpäätöksessä toteamiin asioihin: Kemiönsaaren kunnan taloudellinen tulos oli hyvä vuonna Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita, vaikeista ja sekavista ajoista sekä monista epävarmuustekijöistä huolimatta. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Uusia lainoja ei nostettu ja velkataakka pienentyi entisestään; nyt velkataakka on selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaate huomioiden. - Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin ja osittain jopa ylittyivät. Tulevaisuudessa selviytyminen vaatii kuitenkin vieläkin kovempia tavoitteita. - Kassatilanne oli hallinnassa, vaikka emme nostaneet uusia lainoja. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Verotulojen kehitys. Tämä kehitys vaatii ajan myötä uusia, tehokkaampia palveluratkaisuja. - Harkintaa kokonaan uusien investointien kohdalla. Aiemmin todettu tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja. Tilankäyttöä on optimoitava jatkuvasti. - Kunnan tulee valmistella toimenpiteitä, joiden avulla palvelut on mahdollista järjestää pienemmillä valtionosuuksilla. Näin ollen tarkastuslautakunta toteaa edellisvuoden tapaan, että kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 on hyvin sopusoinnussa niin alkuperäisen kuin muutetun talousarvion kanssa, mutta että talouden tasapainon ylläpitämisessä on haastetta. Vuosiksi on budjetoitu yhteensä lähes 6 milj. euron alijäämä, ja samalla kunnan velkataakan arvioidaan samana ajanjaksona nousevan hieman yli euroon asukasta kohden. Tämä yhdistettynä kuntien toiminta- ja rahoitusrakenteen epävarmuuteen kansallisella tasolla vahvistaa sen, mitä tarkastuslautakunta esittää yllä, eli että kunnalla on lähiaikoina edessään isoja haasteita talouden tasapainon ylläpitämisessä. Olennaiset erät tuloslaskelman toteutumisessa: TA 14 TP 14 TP 13 TP 12 TP 11 TP 10 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Tulos Ali-/ylijäämä

4 4 Käyttötalous Kunnan toimintakate (= käyttötalouden nettokustannukset sisältäen liikelaitos Kemiönsaaren Veden) oli tilinpäätöksessä 40,3 milj. euroa ( 39,7 milj. euroa vuonna 2013), kun se oli 40,9 milj. euroa muutetussa talousarviossa ja 40,5 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa. Käyttötalouden nettokustannukset alittuivat toisin sanoen noin 0,5 miljoonalla muutettuun talousarvioon verrattuna. Erityisesti huomioidaan kuitenkin, että peruspalveluosasto ylitti talousarvionsa eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Määrärahojen käytöstä ja tavoitteiden toteutumisesta sisältäen toteutuneet poikkeamat talousarvioon verrattuna on tarkastuslautakunnan mielestä tehty selkoa asianmukaisella tavalla toimintakertomuksessa. Investointien toteutuminen Kunnan investointien nettototeutuma oli 3,4 milj. euroa ja Kemiönsaaren Veden 1,9 milj. euroa verrattuna kunnalle budjetoituun 4,3 milj. euroon (muutosten jälkeen) ja Kemiönsaaren Vedelle budjetoituun 2,4 milj. euroon. Hankekohtaisista talousarviopoikkeamista tehdään selkoa tilinpäätöksessä. Huolimatta siitä, että investointitalousarviota on seurattu tarkasti talousarvion sitovuustason mukaisesti, tarkastuslautakunta haluaa nostaa esille erityisesti seuraavat asiat toteutumisesta projektikohtaisesti: Tonttien, kiinteistöjen ja osakeasuntojen myynti Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2014 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0,00 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , , ,97 Nettomeno 0,00 0, , , ,97 Analyysi: Käyttöomaisuuden kokonaismyynti ,18 euroa. Arvo taseessa ,97 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa ,21 euroa, myyntitappio tuloslaskelmassa euroa. Tonttimyynti yhteensä ,18 euroa. Arvo taseessa ,88 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa ,30 euroa, myyntitappio tuloslaskelmassa euroa. Brännbodan koulun myynti (tontti ja rakennus) euroa. Rakennuksen arvo taseessa ,53 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa ,47 euroa. Asunto-osakkeen myynti Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy:stä euroa. Arvo taseessa ,56 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa ,44 euroa.

5 5 Lapsikylä sekä Amosparkens skolan korjaus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2014 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustqannusarviosta käytetty Menot , , , , ,54 Tulot 0,00 Nettomeno , , , , , euroa vuodelle 2014 myönnetyistä määrärahoista kohdennettiin valtuuston päätöksellä uudelleen Hanna-kodin sprinklaukseen ja korjaukseen. Kemiön paloasema Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2014 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustqannusarviosta käytetty Menot , , , ,03 Tulot , , , ,49 Nettomeno , , , ,54 Pienehkö negatiivinen talousarvion poikkeama. Alma-kodin kuivatus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2014 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,90 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,90 Toimenpide toteutettiin ilman että siihen varattiin määrärahoja vuoden 2014 talousarviossa. Tievalaistus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2014 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,68 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,68 Talousarvion poikkeama euroa. Asemakaavatiet Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2014 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,81 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,81 Talousarvion poikkeama euroa. Lainanoton toteutuminen Kunnan lainakannan oli budjetoitu kasvavan noin 4 milj. euroa netto. Sen sijaan se pieneni noin 2 milj. euroa 14,1 milj. euroon, mikä vastaa euroa asukasta kohden ja on alle maan keskiarvon.

6 6 Tunnusluvut Tunnusluku Koko maa 2013 Varsinais - Suomi 2013 Kemiöns aari 2014 Kemiöns aari 2013 Kemiöns aari 2012 Kemiöns aari 2011 Vuosikate, % poistoista ,6 188,7 144,3 200,57 Vuosikate, /asukas Lainakanta (1 000 ) Laina, /asukas Omavaraisuus, % 60,5 53,2 61,3 59,5 59,4 56,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,7 49,5 43,2 45,1 44,9 49,2 Kertynyt ylijäämä (1 000 ) Kertynyt ylijäämä, /asukas Konserni Lainakanta (1 000 ) Laina, /asukas Omavaraisuus, % 43,6 39, Asukasluku laski henkilöön per , kun vastaava luku oli henkilöä. Valtioneuvosto on vahvistanut kriteerit kuntien omavaraisuuden ja rahoituskyvyn arvioimiseksi. Kyseiset tunnusluvut ja negatiivisten poikkeamien raja-arvot ovat seuraavat: 1) Negatiivinen vuosikate 2) Keskiarvoa korkeampi veroprosentti 3) Velkataakka 50 % keskiarvoa korkeampi 4) Taseessa on kertynyttä alijäämää 5) Omavaraisuusaste alle 50 % 6) Suhteellinen velkaantumisaste vähintään 50 % 7) Mikäli taseen kertynyt alijäämä on yli euroa asukasta kohden, katsotaan kunnan rahoituskyvyn olevan jo tällä perusteella riittämätön. Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan kohdalla on havaittavissa vain pienehkö negatiivinen poikkeama kriteerissä nro 2, minkä vuoksi kunnan talouden katsotaan tällä hetkellä olevan tasapainossa.

7 7 2.2 Katsaus tavoitteiden toteutumisesta toimialoittain Hallinto-osasto Hallinto-osasto pysyi talousarviossaan. Pidättyväisen kustannuskehityksen ansiosta osaston toimintakate oli yli euroa budjetoitua parempi. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat tarkastuslautakunnan mukaan pääosin. Kehitysosasto Kehitysosasto pysyi talousarviossaan. Toimintakate oli yli euroa arvioitua parempi, mikä johtui lähes euroa suuremmista tuloista. Kehitysosaston toiminta perustuu ensisijaisesti hankkeiden toteuttamiseen sekä muiden osastojen hankkeiden koordinointiin. Hankkeet rahoitetaan osittain ulkopuolisilla rahoituslähteillä, joista on, hankkeiden sisällön lisäksi, tehty perusteellisesti selkoa tilinpäätöksessä. Kehitysosaston, erityisesti markkinointiyksikön ja matkailuyksikön, toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin, ja tarkastuslautakunta panee tyytyväisenä merkille lautakunnan mielestä kunnan määrätietoisen ja onnistuneen kehittämistyön. Sivistysosasto Sivistysosasto pysyi talousarviossaan. Tulot olivat budjetoitua suuremmat ja kustannukset budjetoitua pienemmät, minkä vuoksi toimintakate oli euroa arvioitua parempi. Sivistysosaston toiminnalliset tavoitteet ovat tarkastuslautakunnan mielestä pääosin toteutuneet. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan sivistyslautakunnalle on annettu mahdollisuudet kehittää toimintaa laadullisesti, mikä näkyy siten, että oppilaskustannus on valtion asettamaa tavoitetta jonkin verran korkeampi. Vapaa-ajanyksikön kirjatut suoritukset poikkeavat jonkin verran budjetoidusta tavoitteesta. Lapsikylän päiväkodin rakentaminen Kemiössä on aloitettu. Peruspalveluosasto Peruspalveluosasto ylitti muutetun talousarvion yhteensä noin eurolla (ja alkuperäisen talousarvion noin eurolla), huolimatta siitä että tuloja saatiin euroa arvioitua enemmän. Ylityksen syynä oli etupäässä se, että erikoissairaanhoito ylitti talousarvion noin 1 milj. eurolla ja sosiaaliyksikkö muutetun talousarvion noin eurolla. Ylityksiä tasapainotti kuitenkin suurelta osin talousarvioon liittyvät säästöt peruspalvelun ja terveydenhuollon puolella. Poikkeamat on analysoitu tarkemmin tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunta arvioi, että peruspalveluosaston toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Huolimatta siitä, että suurin osa osaston kustannuksista liittyy vaikeasti ennakoitaviin subjektiivisiin oikeuksiin, lautakunta katsoo kuitenkin, johtuen osaston suuresta taloudellisesta kokonaisvaikutuksesta kunnan tulokseen, että olisi tavoittelemisen arvoista saada realistinen, pysyvä budjettitaso, joka perustuu huolellisesti suunniteltuihin toimintatavoitteisiin. Tarkastuslautakunta toteaa, että osaston suunnittelu ja kehittäminen ovat vaikeutuneet sen

8 8 seurauksena, ettei valtiovalta ole tehnyt päätöstä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta (sote-uudistuksesta). Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto pysyi talousarvion puitteissa. Toimintakate oli reilut euroa budjetoitua parempi. Tarkastuslautakunnan mielestä osasto saavutti pääasiassa toiminnalliset tavoitteensa. Vallitseva markkinatilanne on kuitenkin estänyt tonttimyyntiä koskevan tavoitteen toteutumisen aktiivisesta markkinoinnista huolimatta. Kiinteistöyksikön tavoitteena ollutta kiinteistöjen toimenpideohjelman viimeistelyä sekä kiinteistöpalvelujen mitoitusta ja palvelukuvauksia ei ole saatu valmiiksi. Kaavoituksen osalta todetaan myös, että niin kustannukset kuin tulot toisin sanoen käytännössä myös toiminnan sisältö poikkeaa merkittävästi budjetoidusta, huolimatta siitä että toimintakate on kuitenkin melko lähellä budjetoitua. Kunnan osallistuminen saariston kehittämiseen ja sen tukeminen on ollut haastavaa, eikä sitä ole voitu toteuttaa kaikkein optimistisimpien tavoitesuunnitelmien mukaisesti. Kemiönsaaren Vesi -liikelaitos Kemiönsaaren Veden toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätöksessä annettujen tietojen perusteella pääosin toteutuneet. Vuoden 2014 tilinpäätös on euroa ylijäämäinen, mikä on noin euroa budjetoitua parempi. Näin ollen yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä nousee nyt euroon. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämä tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuosina Yksi vuodelle 2014 asetetuista tavoitteista oli vähentää jätevesiverkostoon vuotavan veden määrää. Valitettavasti tilanne on kuitenkin edelleen ollut kovin ongelmallinen vuoden aikana, ja työ on käytännössä ainoastaan saatu aloitettua. Edellä mainitun lisäksi tarkastuslautakunta haluaa edellisvuoden tapaan vielä korostaa sen tärkeyttä, että vesiliikelaitos varmistaa edelleen, että ne potentiaaliset asiakkaat, jotka ovat lain mukaan velvollisia liittymään laitoksen verkostoon, liittyvät siihen viipymättä. Tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2014 liitettiin 26 kiinteistöä ja lukema olisi mielellään saanut olla suurempi. Liikelaitoksen korkeasta velkaantumisasteesta todetaan tilinpäätöksessä, että lainataakka alkaa laskea vuodesta 2016 alkaen ja että vuonna 2014 on nostettu budjetoitua vähemmän lainaa. Tästä huolimatta liikelaitoksen suhteellinen velkaantumisaste on kokonaiset 483 prosenttia, mikä tulee itsessään nähdä riskitekijänä.

9 9 3. Muuta 3.1 Henkilöstöpolitiikka Kunnan henkilöstöhallintoa hoitaa hallinto-osaston henkilöstöyksikkö. Tilinpäätöksen liitteenä on informatiivinen henkilöstöraportti. Tarkastuslautakunta katsoo, että henkilöstöraportti voisi nykyisten tietojen lisäksi sisältää analyysin henkilöstökyselyn tuloksista. Henkilöstökysely olisi hyvä tehdä joka vuosi, jotta muutostarpeisiin voitaisiin reagoida nopeasti. Raportista ilmenee, että henkilöstömäärä oli 595 per (583 vuonna 2013 ja 578 vuonna 2012). Henkilötyövuosiksi muutettuna määrä on 484, mikä antaa paremman kuvan käytetyistä henkilöstöresursseista. Palkattuja työntekijöitä on ainoastaan viisi vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin Kemiönsaaren kunnat yhdistyivät. Peruspalveluosaston työntekijöiden määrä on lisääntynyt 29 henkilöllä (11,6 %) vuodesta 2010, ja määrää ei voida vähentää ennen kuin toiminnan keskittämisestä saadaan aikaan poliittinen päätös. Yhteenlasketut henkilöstökustannukset, yli 24 milj. euroa, ovat maltillisten palkankorotusten vuoksi vain 1,6 prosenttia edellisvuotta korkeammat huolimatta siitä, että henkilöstövahvuus kasvoi 12 työntekijällä tai 9 henkilötyövuodella. Samaan aikaan palveluiden ostokustannukset (jotka sisältävät myös henkilöstökustannuksia) ovat kasvaneet. Sairaudesta johtuvat poissaolopäivät ovat vähentyneet hieman, yhteensä päivään (8 873 päivää vuonna 2013) tai 17,8 päivään henkilötyövuotta kohden, mikä on yksi päivä vähemmän kuin edellisvuonna. Poissaolotilastoista ei ilmene, mitkä poissaolopäivät johtuvat tapaturmista, eivätkä ne sisällä analyysia siitä, miten suuri osa poissaolopäivistä johtuu pitkäaikaisesta poissaolosta (yli 90 päivää). Lähimmän viiden vuoden aikana useamman kuin joka kymmenennen työntekijän työsuhde kuntaan päättyy eläkkeelle jäämisen takia, mikä tulisi huomioida kunnan rekrytointistrategiaa kehitettäessä. Koulutuskustannukset ovat laskeneet melko kattavasta jatkokoulutuksesta huolimatta. Syynä lienee se, että koulutustahoja on kutsuttu paikkakunnalle, ja jatkokoulutus on siten voitu järjestää paikallisesti. TYKY-toiminta on löytänyt muotonsa ja jatkuu aiempaan tapaan. Työsuojelutoiminta otti ison askeleen eteenpäin vuoden aikana, kun työsuojelupäällikkö palkattiin kokopäiväiseksi. Näin ollen kunnassa on resursseja ennalta ehkäisevän työsuojelutoiminnan toteuttamiseksi kaikilla työpaikoilla.

10 Sisäinen tarkastus ja konserniohjaus Sisäisestä tarkastuksesta ja konserniohjauksesta tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa: - Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossakin, että kunnan riskienhallintaan kiinnitetään jatkuvasti huomiota, jotta kunta on mahdollisimman hyvin valmistautunut erilaisiin kunnan toiminnan ja talouden hoitoon liittyviin haasteisiin. - Toimintakertomuksessa on voimassa olevien sitovien ohjeiden mukaisesti tehty selkoa sisäisen tarkastuksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. - Tarkastuslautakunnan mielestä talousarviokuri on ollut enimmäkseen hyvä vuoden aikana, ja talousjohtaminen on ollut toimivaa. - Sisäiselle tarkastukselle on olemassa ohjeistus, jota sovelletaan käytännössä. - Kunnalla on konserniohjeistus, jota sovelletaan, samoin kuin kuntakonsernin talousarvion tavoitteita. Tarkastuslautakunta on ylipäänsä saanut sen kuvan, että käytännön konserniohjaus on toiminut hyvin vuoden aikana. 4. Konserni Kuntakonsernin tavoitteet olivat vuoden 2014 talousarviossa kuten myös vuoden 2015 talousarviossa aiempaa konkreettisemmat, mutta niitä suositellaan edelleen tarkennettavan ja kehitettävän siten, että ne mahdollisuuksien mukaan sisältäisivät selvästi ilmaistut yhteisökohtaiset tavoitteet kaikkien tytäryhteisöjen osalta sekä mahdollisten tuottovaatimusten arvioinnin liiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden osalta. Kunnalla on n. 11 milj. euron takausvastuu, josta n. 9 milj. euroa on konsernin sisäisille tytäryhtiöille. Muun muassa siksi sillä, että tytäryhtiöiden hallintoa ja taloutta hoidetaan optimaalisella tavalla ja että kunnalla on hyvä ohjausmahdollisuus ja näkyvyys niihin, on kunnan näkökulmasta olennainen merkitys. Nämä ovatkin tarkastuslautakunnan huomioiden perusteella toimineet kohtalaisen hyvin.

11 11 5. Yhteenveto Kokonaisuutena voidaan todeta, että kunnan toimintaa, taloutta ja hallintoa on hoidettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kemiönsaaren kunnan tilinpäätös on jo kuudetta vuotta peräkkäin ylijäämäinen ja taseeseen kertynyt ylijäämä on näin ollen turvalliset 13,5 milj. euroa. Vuoden 2014 tuloslaskelman toteutuma on 1 milj. euroa ylijäämäinen, vaikka alkuperäinen talousarvioesitys oli 1 milj. euroa alijäämäinen ja muutettu talousarvio 0,8 milj. euroa alijäämäinen, mikä merkitsee jälleen kerran erittäin hyvää tulosta. Vuosiksi on kuitenkin budjetoitu yhteensä lähes 6 milj. euron alijäämä, ja samalla kunnan velkataakan arvioidaan samana ajanjaksona nousevan hieman yli euroon asukasta kohden. Tämä yhdistettynä kuntien toiminta- ja rahoitusrakenteen epävarmuuteen kansallisella tasolla vahvistaa sen, että kunnalla on tämänhetkisestä talouden tasapainosta huolimatta lähiaikoina edessä isoja haasteita talouden tasapainon ylläpitämisessä. Lisääntynyt lainaus ja rahoitusmaailmassa tapahtuvat mahdolliset muutokset saattavat myös aiheuttaa sen, että korkokustannuksista muodostuu nopeasti merkittävä vuosikustannus. Myös Kemiönsaaren Veden tilinpäätöksen toteutuma osana kunnan tilinpäätöstä on hyvä ja kokonaisuutena voimassa olevien tavoitteiden mukainen. Tarkastuslautakunta haluaa kaikesta huolimatta edelleen korostaa sen tärkeyttä, että jätevesiverkoston vuodot korjataan ja että varmistetaan, että ne potentiaaliset asiakkaat, jotka ovat lain mukaan velvollisia liittymään laitoksen verkostoon, liittyvät siihen viipymättä. Tarkastuslautakunta korostaa edelleen sen tärkeyttä, että kunnan strategian sekä talousarviossa asetettujen tavoitteiden tulee olla sopusoinnussa keskenään ja että strategisten tavoitteiden toteutumisesta on tehtävä järjestelmällisesti selkoa tilinpäätöksessä. On myös tärkeää päivittää strategiaa, niin että se vastaa tämän päivän tarpeita. Viimeksi mainittu koskee, eritoten kuntalain muutosten myötä, myös talousarviossa ilmoitettuja, kunnan tytäryhteisöjä koskevia tavoitteita. EKO-LOOGISTA -ympäristöstrategian päivitystä ei ole tehty suunnitelmien mukaisesti, ja osastojen asettamat ympäristötavoitteet ovat edelleen melko epäselvät ja näin ollen niitä on vaikea arvioida konkreettisesti. Myös luottamushenkilöiden päätösprosessissa on jätetty päätöksissä huomioimatta ympäristöstrategiassa oleva vaikutusarviointi, jossa ympäristöaspekti on yksi viidestä kestävän kehityksen mukaisista kriteereistä. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että valtuusto pyytää hallituksen vastineen arviointikertomuksen johdosta 1. lokakuuta 2015 mennessä.

12 12 Kemiönsaari Yngve Engblom puheenjohtaja Sami Lappalainen varapuheenjohtaja Cay Blomberg jäsen Marléne Eriksson jäsen