Kuntalain 71 :ssä tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään seuraavaa:

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNKI (Käännös) TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Paraisten kaupunginvaltuustolle 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA Kaupunginvaltuuston toimikaudelle valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ted Bergman puheenjohtaja Pekka Härkönen Tommy Nymalm varapuheenjohtaja Tom Koppe Heli Nyberg jäsen Monica Hedström-Järvinen Oili Pyysalo jäsen Paul Reuter Jarmo Takatupa jäsen Mikko Söderblom Riitta Seppä jäsen Arja Ahonen Birger Ehrnström jäsen Roger Henriksson Johan Svahnström jäsen Anders Kjellman Inkeri Tuominen jäsen Tuula Nyholm Kuntalain 71 :ssä tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tehtävän suorittamiseksi tarkastuslautakunta on tutustunut muun muassa seuraaviin asiakirjoihin: o hallintoelinten pöytäkirjat o talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille o talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille o kaupunginhallituksen allekirjoittama vuoden 2014 tilinpäätös sekä o tilintarkastajan raportit. Tarkastuslautakunta on pitänyt kuusi kokousta koskien toimintavuotta 2014, kuullut vastuullisia viranhaltijoita ja tutustunut eri vastuualueisiin erikseen vahvistetun työohjelman mukaisesti. Lakisääteisen tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy JHTTtilintarkastaja Krister Rehnin toimiessa vastuunalaisena tilintarkastajana ja JHTT, HTM Andreas Holmgårdin ja EM Mark Lassfolkin avustavina tilintarkastajina. Vastuunalainen tilintarkastaja on osallistunut säännöllisesti tarkastuslautakunnan kokouksiin ja toiminut kokouksissa sihteerinä.

2 2. YLEISTÄ TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA Tavoitteet Kaupunginvaltuusto on vuoden 2014 talousarviossa vahvistanut kaupungin toimielinten sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan analyysi tavoitteiden toteutumisesta käy ilmi tästä arviointikertomuksesta. 2.2 Kaupungin talousarvion sitovuustaso, strategiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettaminen ja seuranta Talousarvion sitovuustaso on kauttaaltaan määritelty nettotasoksi. Jotta talousarvion ylittäviä tuloja ei voitaisi käyttää lisääntyneiden menojen kattamiseen, sekä ottaen huomioon edellisvuosien arviointikertomuksissa tehdyt huomiot, tarkastuslautakunta suosittelee edelleen arvioimaan, edistäisivätkö esimerkiksi mahdolliset sitovuustason muutokset kaupungin toiminnan ja talouden talousohjausta. Tarkastuslautakunta painottaa edelleen sitä, että kaupungin strategiassa esitettyjen yleisten tavoitteiden ja talousarvioon sisältyvien kaupungin toiminnan ja talouden hoitoa koskevien sitovien tavoitteiden välille tarvitaan tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan selkeämpi kytkös. Suositellaan ottamaan käyttöön säännöllinen rutiini sen läpikäymiseksi ja varmistamiseksi, että kaupungin strategia päivitetään vastaamaan mahdollisesti muuttuneita toimintaedellytyksiä ja että strategia ja talousarviossa asetetut sitovat tavoitteet ovat sopusoinnussa toisiinsa nähden. Esimerkiksi kaupungin väestönkasvua koskevia strategisia tavoitteita lienee viimeaikaisen kehityksen valossa edelleen aiheellista arvioida. 3. YLEISTEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yleistä Strategiset tavoitteet Tarkastuslautakunta suosittelee strategisten tavoitteiden systemaattista seurantaa kaupungin tilinpäätöksissä. Tilinpäätöksen nykyisestä rakenteesta tällainen puuttuu, minkä vuoksi kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista ei pystytä arvioimaan pelkästään tilinpäätösasiakirjan perusteella. Tarkastuslautakunnan analyysi muutamien keskeisten tavoitteiden toteumasta: Asukasluku pienenee toista vuotta peräkkäin, ja kaupungissa oli asukasta. Väestönkehitys ei ole linjassa kaupungin strategian kanssa. Vuodeksi 2015 on budjetoitu alijäämä ja velkataakan lisäys. Kaupungin taloudellinen kantokyky heikkenee voimakkaasti vuodesta 2015 alkaen. Nykyisen taloussuunnitelman tasapainottaminen rakentuu suunnitellun veronkorotuksen varaan. Työttömyysaste on Paraisilla yksi Varsinais-Suomen alhaisimmista. Tarkastuslautakunta on pannut merkille kankeutta" tehtyihin strategioihin ja linjauksiin sekä vallitsevaan taloustilanteeseen liittyvässä päätöksenteossa, mikä tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ei pidemmän päälle hyödytä kaupungin kehitystä. Esimerkkinä viimeksi mainitusta voidaan mainita kaupungin palveluverkkoa ja erityisesti esimerkiksi kouluverkkokysymyksiä ja terveydenhuoltoa koskeva päätöksentekoprosessi.

3 3 Erityisten vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Paraisten kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös on hyvä ja tulos positiivinen nyt toisena peräkkäisenä vuonna, tänä vuonna oleellisilta osin omien toimenpiteiden ansiosta. Tuloslaskelma osoittaa lähes 1 miljoonan euron ylijäämää, kun alun perin talousarvioon oli budjetoitu 1,4 miljoonan euron alijäämä ja muutettuun talousarvioon 1,9 miljoonan euron alijäämä. Toteuma oli näin ollen huomattavasti sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota parempi. Vuosikate oli noin 2,4 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ja noin 2,9 miljoonaa euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa. Tulosta selittävinä tekijöinä voidaan mainita muun muassa seuraavaa: Toiminnan toteuma oli noin 2,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienempi, koska toimintakulut olivat 1 miljoona euroa budjetoitua pienemmät ja toimintatulot 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Tiivistäen voidaan sanoa, että olennaisia talousarvion ylityksiä ei syntynyt, vaan ainoastaan joitakin pieniä ylityksiä. Talousohjaus on näin ollen toiminut. Verototeuma oli kokonaisuutena 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Valtionosuudet toteutuivat noin euroa budjetoitua parempina. Rahoituskulut ja -tuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Todetaan, että suunnitelmanmukaisten poistojen ja poistojen kohteena olevien investointien poikkeama on 39 %. Tarkastuslautakunta esittää tähän ja nykyisiin sitoviin ohjeisiin viitaten johtopäätöksenään, että kaupungin poistotasoa tulee edelleen arvioida. Toimintaa on kokonaisuutena hoidettu talousarvion puitteissa ja talousarviokuri on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut esimerkillinen. Kaupungin kertynyt ylijäämä oli tilinpäätöshetkellä noin 8,1 miljoonaa euroa (kasvoi vuoden aikana noin 1 miljoonalla eurolla). Kertynyt ylijäämä tulee nykyisen talousarvion ja -suunnitelman perusteella säilymään, mikäli suunnitelmaa noudatetaan vuoden 2017 loppuun asti. Todetaan kuitenkin negatiivinen tuloskehitys eli vuodelle 2015 budjetoitu alijäämä sekä se, että talouden tasapainottaminen nykyisessä taloussuunnitelmassa perustuu veronkorotukseen. Lisäksi todetaan seuraavassa esitetty budjetoitu haasteellinen kaupungin velkataakan kehitys nykyisessä taloussuunnitelmassa: Vuosi Lainataakka, Lainaa asukasta kohden, Muutos lainaa asukasta kohden, Vuosien arviointikertomuksissa on kiinnitetty huomiota sen tärkeyteen, että talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon ja velkataakka maltilliseksi, sekä näistä tavoitteista kiinni pitämiseen. Lainanoton oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu lisääntyvän 3 miljoonalla eurolla ja muutetussa talousarviossa sen oli budjetoitu lisääntyvän 3,9 miljoonalla eurolla. Toteumaksi muodostuikin tosiasiassa noin 0,75 miljoonan euron vähennys vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna, eli noin 4,7 miljoonan euron positiivinen talousarviopoikkeama suhteessa muutettuun talousarvioon. Kaupungin velkataakka oli tilinpäätöksessä näin ollen 43,25 miljoo-

4 naa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 44 miljoonaa euroa. Tämä vastaa euron velkataakkaa asukasta kohden, kun koko maan ennustettu keskiarvo on euroa. Koko maan vuoden 2014 ennustettu keskiarvo ylittyy näin ollen noin 2 %:lla. Vaikka vuoden 2014 kokonaistalouden toteuma oli hyvä jopa odotettua parempi tulevaisuudesta on edellä esitettyyn viitaten täysi syy olla huolissaan. Edellä mainituista syistä tarkastuslautakunta kehottaa analysoimaan tarkasti niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet merkittäviin säästöihin suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, sekä sitä, ovatko nämä luonteeltaan pysyviä vai tilapäisiä. Tarkastuslautakunta korostaa sen tärkeyttä, että kaupunki kykenee mahdollisimman pian tekemään tarvittavat strategiset ja konkreettiset linjaukset kaupungin talouden tasapainon turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Valtioneuvosto on vahvistanut kriteerit kuntien omavaraisuuden ja rahoituskyvyn arvioimiseksi eli kriisikuntien tunnistamiseksi. Tarkastuslautakunta kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota kriisikriteereihin ja peräänkuuluttaa aikataulun sisältävää suunnitelmaa sille, miten ja milloin suhteellinen velkaantuneisuusaste alittaa kriisikuntakriteerin. Seuraavassa taulukossa, joka on havainnollistettu myös tasekirjan sivulla 9, ilmoitetaan kyseiset tunnusluvut ja niiden toteuma Paraisten kaupungin osalta vuonna 2014: 4 Tunnusluku Koko maa 2013 Varsinais- Suomi 2013 Parainen 2014 Parainen 2013 Vuosikate poistoista, % ,05 165,6 Vuosikate asukasta kohden, ,37 440,33 Lainakanta (milj. ) 43,2 44,0 Lainaa asukasta kohden, Omavaraisuusaste, % 60,5 53,2 54,04 52,82 Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % 50,7 49,5 50,09 52,63 Yleistä konsernin talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta Paraisten kaupungin konsernin tulostoteuma vuonna 2014 oli 1,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2013 oli 3,16 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 8,1 miljoonaa euroa, kun se vuonna

5 2013 oli 9,2 miljoonaa euroa. Toimintakate oli -85,0 miljoonaa euroa, ja edellisvuonna se oli -86,2 miljoonaa euroa. Konsernin lainanotto on vähentynyt noin 1,9 miljoonalla eurolla. Konsernin talouden tunnusluvut kehittyivät alla esitetyn mukaisesti: Tunnusluku Paraisten konserni 2014 Paraisten konserni 2013 Vuosikate poistoista, % 121,52 % 147,72 % Vuosikate asukasta kohden, 522,63 596,24 Lainakanta (milj. ) 57,55 59,47 Lainaa asukasta kohden, Omavaraisuusaste, % 47,18 % 45,83 % Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % 53,18 % 56,26 % Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossa asettamaan kaupungin talousarvioon myös konsernin velkaantuneisuusastetta koskevat tavoitteet. Konsernin toiminnallisten tavoitteiden tavoiteseuranta: Vuoden 2014 talousarviossa asetetut yleiset konsernitavoitteet toteutuivat vuoden 2014 tilinpäätöksen tietojen mukaan seuraavasti: 5

6 Tarkastuslautakunta toteaa konsernitavoitteista ja niiden toteutumisesta muun muassa seuraavaa: Konsernitavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä konkreettisemmin selkoa kaupungin tilinpäätöksissä. Konserniyhteisöjen omistajaohjauksen ja erityisten tavoitteiden välinen kongruenssi on tärkeää. Tässä yhteydessä tulee tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:lle asetettavat tavoitteet ovat sopusoinnussa niiden keinojen kanssa, jotka yhtiölle omistajaohjauksen kautta annetaan tavoitteiden toteuttamiseen. 3.2 Talousarvion toteutuminen Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarvio on kokonaisuutena toteutunut valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa ja että talousarviokuri on yleisesti ottaen ollut hyvä. Olennaisia talousarvioylityksiä suhteessa muutettuun talousarvioon ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan esiinny, mikä vahvistaa sen, että talousohjaus on vuoden aikana toiminut. 6

7 Tuloslaskelman toteutuminen (ulkoinen) 7

8 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion toteuma käyttötalouden osalta kokonaisuutena oli linjassa talousarvion kanssa. Käyttötalouden toimintakatteeksi (nettokustannukset) oli alun perin budjetoitu -90,1 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa -90,6 miljoonaa euroa. Toteumaksi muodostui -89,2 miljoonaa euroa. On siis pantava merkille, että toimintakate eli käyttötalouden nettokustannukset olivat kokonaiset 2,2 miljoonaa euroa budjetoitua korkeammat ja tosiasiassa myös 0,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2013, mikä on pantava merkille myönteisenä asiana. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan huomattavia talousarvioylityksiä talousarvion sitovuustasolla ei esiintynyt. Investointiosan toteutuminen Investointien nettokustannus oli 4,7 miljoonaa euroa eli talousarvio alittui. Investointien omarahoitusaste oli 98,33 %. Olennaisina poikkeamina suhteessa investointiosan asetettuihin tavoitteisiin voidaan mainita, että Raivion päiväkotia ja Käldingen kalasatamaa ei toteutettu. Muilta osin investoinnit toteutuivat tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan pääosin suunnitellusti. Investointien talousarviototeumasta sekä poikkeamista on tehty tilinpäätösasiakirjassa selkoa yksityiskohtaisesti ja tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asianmukaisesti. Lainanoton toteutuminen Lainanoton oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu lisääntyvän 3 miljoonalla eurolla ja muutetussa talousarviossa sen oli budjetoitu lisääntyvän 3,9 miljoonalla eurolla. Toteumaksi muodostuikin tosiasiassa noin 0,75 miljoonan euron vähennys vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna, eli noin 4,7 miljoonan euron positiivinen talousarviopoikkeama suhteessa muutettuun talousarvioon. Kaupungin velkataakka oli tilinpäätöksessä näin ollen 43,25 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 44 miljoonaa euroa. Tämä vastaa euron velkataakkaa asukasta kohden, kun koko maan ennustettu keskiarvo on euroa. Koko maan vuoden 2014 ennustettu keskiarvo ylittyy näin ollen noin 2 %:lla. 3.3 Yleiset toiminnalliset tavoitteet Tilinpäätöksen ja muun arviointiprosessin aikana saadun tiedon perusteella tarkastuslautakunnan käsitys on, että yleiset toiminnalliset tavoitteet on saavutettu pääpiirteittäin ja kokonaisuutena tarkastellen budjetoitujen kustannusten puitteissa. Tulevien taloushaasteiden valossa tarkastuslautakunta korostaa hyvän talousarviokurin vaalimisen tärkeyttä jatkossakin. 8

9 9 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN 4.1. Konsernipalvelut (hallintotoimiala) Toiminta käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, liikenne- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut ja palvelutoiminnot. Konsernipalveluiden vuoden 2014 yleiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat tarkastuslautakunnan arvion mukaan pääpiirteittäin. Toimialan taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Todetaan kuitenkin erityisesti, että IKTpalvelut ylitti talousarvion noin eurolla ja talouspalvelut noin eurolla. Viimeksi mainittu saamatta jääneiden budjetoitujen myyntivoittojen vuoksi. Tarkastuslautakunta kehottaa arvioimaan erityisen tarkasti myyntivoittojen budjetoinnin perusteita. Tarkastuslautakunta suosittelee arvioimaan uutta organisaatiomallia, jossa kaupunginhallituksella on palvelutoimintojaosto. 4.2 Sivistysosasto Toiminta käsittää ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen, päivähoidon, kulttuuriyksikön ja kirjastoyksikön. Kokonaisarviona tarkastuslautakunta toteaa, että toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääpiirteittäin ja että sivistysosaston toimintaa on hoidettu asianmukaisesti. Toimialan talouden toteuma oli talousarvion mukainen, mikä merkitsee karsimista koulutuksesta, toimialan ydintehtävästä. 4.3 Sosiaali- ja terveysosasto Toiminta käsittää sosiaalipalveluyksikön, perheyksikön, terveydenhuoltoyksikön ja vanhustenhuoltoyksikön. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysosaston toimintaa on kaiken kaikkiaan hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta puhui sen puolesta, että huomio tulisi kohdistaa yleensäkin erikoissairaanhoitoon ja erityisesti ns. siirtoviivevuorokausiin. Tämä työ näyttää käynnistyneen vuonna Erikoissairaanhoidon talousarvion toteuma oli tosin alun perin budjetoitua huonompi, mutta muutettua talousarviota parempi. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä asiana sitä, että siirtoviiveongelma on nyt otettu vakavasti ja että siirtoviivevuorokausia on käytännössä ns. kotisairaalan avulla onnistuttu vähentämään radikaalisti. 4.4 Ympäristöosasto Toiminta käsittää teknisen yksikön, kaavoitusyksikön, mittausyksikön, ympäristönsuojeluyksikön, rakennusvalvontayksikön ja vesihuoltolaitoksen. Toimintaa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hoidettu pääpiirteittäin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Erityisen myönteistä oli se, että erinäiset merkittävät kaavoitusasiat ottivat suuren harppauksen eteenpäin. Talouden toteuma pysyi kokonaisuutena annetuissa kehyksissä, mukaan lukien vesihuoltolaitos, jota käsitellään tarkemmin alla.

10 4.5 Vesihuoltolaitos (eksplisiittisesti) Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on vuoden aikana pääpiirteittäin saavutettu, mutta tästä huolimatta laitoksella edessä olevat haasteet ovat edelleen suuria. Laitoksen talouslaskelmat osoittavat edelleen pitkällä aikavälillä suurta talouden epätasapainoa (edellisvuosien alijäämät), jonka kaupunki on käytännössä joutunut rahoittamaan. Vesihuoltolaitoksen toiminnan tulos vuonna 2014 on edelleen ollut tappiollinen, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän tappiollinen kuin edellisvuosina ja tosiasiassa tulos lähestyy nollaa. Laitoksen rahoituslaskelma, joka on nyt ensimmäistä kertaa havainnollistettu kaupungin tilinpäätöksessä, osoittaa, että vesihuoltolaitos ei käytännössä ole itsensä kannattava. Tarkastuslautakunta panee tässä yhteydessä merkille alan muuttuneen lainsäädännön. Yleisesti voidaan panna merkille katkokset vedentoimituksessa Korppoossa sekä edellisvuosien tapaan vesihuoltolaitoksen haasteet Paraisten alueen ikääntyvään putkiverkkoon ja vuotoihin liittyen. Tarkastuslautakunta toteaa kaupungin liittyneen Kaarinasta rakennettuun syöttövesijohtoon asetettujen tavoitteiden mukaisesti MUUTA 5.1 Edellisvuonna huomautettujen asioiden korjaaminen Tarkastuslautakunta arvioi, että edellisvuoden huomautukset on pääpiirteittäin korjattu asianmukaisesti, mutta että tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta annetut vastineet olisivat voineet olla kattavammat. Myönteistä on se, että talousarviokuri on vuonna 2014 kehittynyt selvästi suotuisaan suuntaan. 5.2 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konserniohjaus Toimintakertomuksessa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tehty asianmukaisesti selkoa riskienhallinnasta, sisäisestä valvonnasta ja konserniohjauksesta. Tarkastuslautakunta korostaa kuitenkin, että kyseisten prosessien tulee olla jatkuvan kehityksen kohteena, ja sen vuoksi myös ohjausdokumentteja, prosessikuvauksia, riskianalyyseja jne. tulee kehittää jatkuvasti. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntalain 13 :n 3 a momentin mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Säännöksen johdosta todetaan, että Paraisten kaupunginvaltuusto on ottanut asiaan kantaa hallintosäännössä yleisellä tasolla, mutta että kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksynyt vain hallitus. 5.3 Henkilöstö Henkilöstötilinpäätös ei tätä arviointikertomusta laadittaessa ole vielä ollut hallituksen käsiteltävänä. Olemassa oleva luonnos on kuitenkin laadittu edellisvuosien mallin mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittelee, että hallitus käsittelee jatkossa henkilöstötilinpäätöksen samanaikaisesti varsinaisen tilinpäätöksen kanssa ja että se laaditaan uuden suosituksen mukaisesti.

11 Yleisenä arviona tilinpäätöksessä esitettyjen henkilöstöä koskevien tietojen perusteella tarkastuslautakunta esittää, että henkilöstökulut ovat laskeneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja että sairauspoissaolot ovat vähentyneet TIIVISTELMÄ Yhteenvetona vuoden 2014 arvioinnista tarkastuslautakunta esittää seuraavaa: Paraisten kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös on hyvä ja tulos positiivinen nyt toisena peräkkäisenä vuonna, tänä vuonna oleellisilta osin omien toimenpiteiden ansiosta. Tuloslaskelma osoittaa lähes 1 miljoonan euron ylijäämää, kun alun perin talousarvioon oli budjetoitu 1,4 miljoonan euron alijäämä ja muutettuun talousarvioon 1,9 miljoonan euron alijäämä. Toteuma oli näin ollen huomattavasti sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota parempi. Vuosikate oli noin 2,4 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ja noin 2,9 miljoonaa euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa. Talousarvion toteumaa on analysoitu tilinpäätöksessä sekä tässä arviointikertomuksessa. Talousarvion toteuma käyttötalouden osalta kokonaisuutena oli linjassa talousarvion kanssa. Käyttötalouden toimintakatteeksi (nettokustannukset) oli alun perin budjetoitu -90,1 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa -90,6 miljoonaa euroa. Toteumaksi muodostui -89,2 miljoonaa euroa. Investointien nettokustannus oli 4,7 miljoonaa euroa eli talousarvio alittui ja investointien omarahoitusaste oli 98,33 %. Lainanoton oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu lisääntyvän 3 miljoonalla eurolla ja muutetussa talousarviossa sen oli budjetoitu lisääntyvän 3,9 miljoonalla eurolla. Toteumaksi muodostuikin tosiasiassa noin 0,75 miljoonan euron vähennys vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna, eli noin 4,7 miljoonan euron positiivinen talousarviopoikkeama suhteessa muutettuun talousarvioon. Kaupungin velkataakka oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä näin ollen 43,25 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 44 miljoonaa euroa. Tämä vastaa euron velkataakkaa asukasta kohden, kun koko maan ennustettu keskiarvo on euroa. Toimintaa on näin ollen kokonaisuutena hoidettu talousarvion puitteissa ja talousarviokuri on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut esimerkillinen. Kaupungin kertynyt ylijäämä oli tilinpäätöshetkellä noin 8,1 miljoonaa euroa (kasvoi vuoden aikana noin 1 miljoonalla eurolla). Kertynyt ylijäämä tulee nykyisen talousarvion ja -suunnitelman perusteella säilymään edellyttäen, että suunnitelmaa noudatetaan vuoden 2017 loppuun asti. Todetaan kuitenkin negatiivinen tuloskehitys eli vuodelle 2015 budjetoitu alijäämä sekä se, että talouden tasapainottaminen nykyisessä taloussuunnitelmassa perustuu veronkorotukseen. Lisäksi todetaan budjetoitu haasteellinen kaupungin velkataakan kehitys nykyisessä taloussuunnitelmassa. Tarkastuslautakunta kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota kriisikriteereihin ja peräänkuuluttaa aikataulun sisältävää suunnitelmaa sille, miten ja milloin suhteellinen velkaantuneisuusaste alittaa kriisikuntakriteerin. Tarkastuslautakunta suosittelee strategisten tavoitteiden systemaattista seurantaa kaupungin tilinpäätöksissä. Tilinpäätöksen nykyisestä rakenteesta tällainen puuttuu, minkä vuoksi kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista ei pystytä arvioimaan pelkästään tilinpäätös-

12 asiakirjan perusteella. Mainittakoon tässä yhteydessä, että väestönkehitys oli negatiivinen, mikä ei ole sopusoinnussa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitettyihin huomautuksiin vastineita mennessä. 12

13 13 Parainen Ted Bergman Tommy Nymalm Riitta Seppä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Oili Pyysalo Birger Ehrnström Johan Svahnström jäsen jäsen jäsen