TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2016 Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on vuosittain annettava arviointikertomus siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta voi myös arvioida, onko toiminta toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä suunnitelmakautta ajatellen. Kristiinankaupungin tarkastuslautakunnalla on viisi varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on valinnut tarkastuslautakunnan toimikaudeksi , ja sen kokoonpano on muutoksen jälkeen seuraava: Varsinainen jäsen Bernhard Utter, puheenjohtaja Bror Eriksson, varapuheenjohtaja Peter Kamlin Raija Kärkkäinen Marianne Salo-Tuisku Varajäsen Göran Engman Nina Hoxell, Per-Elof Boström Tarja Styrman Birgitta Björses Tarkastuslautakunnan arviointityö Tarkastuslautakunnan arviointityö perustuu koko toimikaudeksi laadittuun arviointisuunnitelmaan. Arvioinnin vuosittaiset painopistealueet on määritelty suunnitelmassa. Työohjelma laaditaan vuosittain kyseisen talousarviovuoden arvioinnille. Tarkastuslautakunta arvioi tilinpäätöksen perusteella, ovatko kaupungin talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Talousarviovuoden aikana tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toimintaa tutustumalla toimielinten pöytäkirjoihin, keskustelemalla luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön kanssa, käymällä muutamassa valitussa toimintayksikössä ja tutustumalla erilaisiin selvityksiin. Talousarviovuoden 2016 arviointia varten tarkastuslautakunta on kokoontunut kymmenen kertaa kesästä 2016 kevääseen Tilintarkastaja Anders Lidman on toiminut lautakunnan sihteerinä ja avustanut toiminnan arvioinnissa. Bernhard Utter ja Bror Eriksson eivät ole esteellisyyden takia

2 osallistuneet teknisen lautakunnan toiminnan arviointiin. Raija Kärkkäinen ei ole esteellisyyden takia osallistunut perusturvalautakunnan ja keskusvaalilautakunnan toiminnan arviointiin. Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr ja talouspäällikkö Rikard Haldin ovat vuoden aikana tiedottaneet kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Arvioinnin painopisteenä on vuoden aikana ollut perusturvalautakunnan toiminta. Tarkastuslautakunta on saanut tietoja perusturvalautakunnan puheenjohtajalta Sture Riissaselta ja perusturvajohtaja Christian Lindedahlilta. Tarkastuslautakunta on saanut tietoja kaupungin rakennushankkeista tekniseltä johtajalta Ari-Johan Myllyniemeltä ja tierakennusmestari Niklas Brandtilta ja tarkastuslautakunta kävi Kristinestads skola -koulun rakennustyömaalla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sisältyvät talousarvioon. Tarkastuslautakunnan arvio kaupunginvaltuuston vahvistamien tavoitteiden toteutumisesta perustuu vuoden 2016 tilinpäätökseen, kaupungin toimielinten pöytäkirjoihin ja toimielinten edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Kaupungin talouden arviointi Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös osoitti hyväksyttyjen talousarviomuutosten jälkeen euron ylijäämää verrattuna budjetoituun euron ylijäämään. Kertynyt ylijäämä oli vuodenvaihteessa 6,4 miljoonaa euroa. Toiminnan kustannukset vähenivät eurolla eli 2,2 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan tuotot lisääntyivät eurolla vuoteen 2015 verrattuna. Kaupungin toiminnan nettokustannusten vähennys oli siten euroa eli 8,2 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät yhteensä eurolla vuoteen 2015 verrattuna. Tarkastuslautakunta toteaa, että verotulot olivat alun perin voimakkaasti alibudjetoituja, euroa, kuten myös valtionosuudet, euroa. Talousarvion laadinnassa käytettävien ennusteiden tulee olla tarkempia. Tarkastuslautakunta toteaa, että tuloveroprosentti on yli prosentin maan keskiarvoa korkeampi, mikä on yksi kuntalakiin sisältyvistä vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteereistä. Vuosikate oli 8,1 miljoonaa euroa, mikä riitti sekä varsinaisen toiminnan että investointien rahoittamiseen. Lainat vähenivät 4,6 milj. eurolla ja velkataakka väheni eurolla euroon asukasta kohti. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungilla on rahoitusarvopapereita euron arvosta saamatta suurempaa tuottoa. Kaupungin investoinnit olivat 0,4 miljoonaa euroa netto, mikä alitti budjetoidun summan yhteensä 6,6 miljoonalla eurolla. Suuri poikkeama johtuu suurista omaisuuden myynneistä sekä Kristiinankaupungin päiväkodin ja Kristiinakodin suunniteltujen korjausten viivästymisestä.

3 Tilinpäätös osoittaa, että toiminnan ja investointien kassavirta on viimeisten viiden vuoden osalta -3,3 miljoonaa euroa. Viiden vuoden aikana velkataakka on lisääntynyt 5,1 miljoonalla eurolla eli 755 eurolla asukasta kohti. Oikeamman kuvan siitä, onko kaupungin talous tasapainossa, saa viimeisten viiden vuoden kassavirran tunnusluvusta kuin kertyneestä ylijäämästä. Tarkastuslautakunta toteaa, että tulevan neljän vuoden investointitarve on suuri ja on vuoden 2017 talousarvion investointisuunnitelman mukaan 14,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen liitetiedoista käy ilmi kaupungin osuus Kuntien takuukeskuksen 32,8 miljoonan euron takausvastuusta, joka on euroa asukasta kohti. Vastuu lisääntyi 70 eurolla asukasta kohti vuonna Kaupungilla on myös eläkevastuu, jota ei tilitetä kaupungin tilinpäätöksessä. Kaupunki vastaa solidaarisesti yhdessä kaikkien muiden Suomen kuntien kanssa kuntien eläkejärjestelmään karttuneiden etuuksien kattamattomasta pääoma-arvosta. Kevan vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan summa on 64,5 miljardia euroa tai euroa suomalaista kohti. Kristiinankaupungin osuus kattamattomasta eläkevastuusta on asukasluvun mukaan jaettuna 78,8 miljoonaa euroa. Sektoreiden toiminnan ja talouden arviointi Hallintokeskus Tarkastuslautakunnan arvion mukaan hallintokeskuksen toiminnan tavoitteet ovat olennaisilta osin toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin suurten myyntivoittojen ansiosta ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Tekninen keskus Tarkastuslautakunnan arvion mukaan teknisen keskuksen toiminnan tavoitteet ovat toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Perusturvakeskus Tarkastuslautakunnan arvion mukaan perusturvakeskuksen toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Koulutuskeskus Tarkastuslautakunnan arvion mukaan ruotsinkielisen koulutuslautakunnan toiminnan tavoitteet ovat toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan suomenkielisen koulutuslautakunnan toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät.

4 Tarkastuslautakunnan arvion mukaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Sivistys-ja vapaa-aikakeskus Tarkastuslautakunnan arvion mukaan sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Taloudellisia tavoitteita ei saavutettu ja nettokustannukset olivat euroa budjetoitua suuremmat. Liikelaitos Krs Veden toiminnan ja talouden arviointi Krs Vesi osoitti erillistilityksessään euron ylijäämän sen jälkeen kun euroa oli tilitetty tuottona kaupungin sijoittamasta pääomasta. Kun investoinnit ja liittymismaksut huomioidaan, liikelaitoksella oli myönteinen vaikutus, euroa, kaupungin rahavaroihin. Tarkastuslautakunta katsoo, että kuluttajien jättäessä laskunsa maksamatta tulisi maksamattomien vesi- ja viemärimaksujen (n euroa) perimiseksi ryhtyä voimakkaampiin toimenpiteisiin. Kuntakonsernin toiminnan ja talouden arviointi Tarkastuslautakunta toteaa, että konsernin tuloslaskelma osoittaa 5,8 miljoonan euron ylijäämää. Koko kuntakonsernin lainataakka oli 27,1 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainojen takaisinmaksukykyä kuvaava suhteellinen velkaantumisaste on 51,4 prosenttia, mikä ylittää 50 prosentin raja-arvon, joka on yksi kuntalakiin sisältyvistä vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteereistä. Tilinpäätöksen liitetiedoista käy ilmi, että kunnan takaussitoumukset kuntakonsernin ja muiden osalta ovat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa, mikä on 147 euroa asukasta kohti. Tarkastuslautakunta huomauttaa, että kaupunki on Ab Kristinestads Näringslivscentral Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy:n ainoa omistaja, eikä pidä toiminnan harjoittamista yhtiömuodossa tarkoituksenmukaisena. Elinkeinoasioita voisi yhtä hyvin hoitaa kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva jaosto. Kaupunki voisi siinä tapauksessa vaikuttaa välittömämmin taloudelliseen ohjaukseen ja toiminnan painopisteisiin. Tarkastuslautakunta kehottaa kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin yhtiön lakkauttamiseksi ja toiminnan siirtämiseksi kaupungille. Muut havainnot Tarkastuslautakunta on vuoden aikana tutustunut kaupungin saataviin. Tarkastuslautakunta toteaa, että perintää tulisi useassa tapauksessa parantaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että maksamattomien huvilavuokrien summa on euroa.

5 Tarkastuslautakunta on kaupunginlakimiehen avustamana selvittänyt, että entinen tekninen johtaja Joakim Ingves on virheellisesti myöntänyt Oy KristinaMedi Ab:lle maksusuunnitelman maksamattomille vuokrille. Yhtiön velka kaupungille on vuoden 2016 tilinpäätöksessä euroa. Sen lisäksi yhtiöllä on pääomalaina kaupungilta euroa korkoineen. Kaupparekisteritietojen mukaan yhtiön osakepääoma on menetetty. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan on olemassa luottotappioriski. Tarkastuslautakunnan lausunto Tilinpäätös antaa hyvän kuvan kaupungin toiminnan kehittymisestä vuoden aikana ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta arvioi, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat oleellisilta osin toteutuneet, yllä mainittuja ylityksiä lukuun ottamatta. Kristiinankaupungissa 12. toukokuuta 2017 Bernhard Utter Bror Eriksson Peter Kamlin puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Raija Kärkkäinen jäsen Marianne Salo-Tuisku jäsen