Geofysikaalisen aineiston ja ASTERkuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geofysikaalisen aineiston ja ASTERkuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa"

Transkriptio

1 ESY Q20/2007/ Espoo Geofysikaalisen aineiston ja ASTERkuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa Karla Tiensuu, Taija Huotari, Hilkka Arkimaa

2 suotutkimuksissa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Karla Tiensuu, Taija Huotari, Hilkka Arkimaa Raportin laji Geofysikaalinen tutkimus Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Geofysikaalisen aineiston ja ASTER-kuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa. Tiivistelmä Geofysikaalista (aerogeofysiikka, vastusluotausmittaukset) ja kaukokartoitusaineistoa (ASTER-kuvia, Advanced Spaceborne Thermal Emission and Reflection Radiometer ) korreloimalla pyrittiin saamaan esiin suotutkimuksen, maaperäkartoituksen ja hydrologisen tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa. Apuna käytettiin maastohavaintoja, maastomittauksia sekä kairaustietoja. Maavastusluotauksia turvekerrosten paksuuksien ja johtavuuksien selvittämiseksi tehtiin viidellä avosuolla. Tutkittujen soiden turvepaksuus on pääsääntöisesti pieni, korkeintaan 2 4 m. Maavastusluotaukset antoivat tietoa myös turvekerroksen alla olevan maalajin johtavuudesta ja paksuudesta. Aerogeofysiikan sähköistä imaginaarikomponenttia ja radiometristä kaliumkomponenttia käytettiin myös turpeen paksuusvaihteluiden arviointiin. Maavastusluotausten tuloksia käytettiin avaimina aerogeofysiikan tulkintaan. ASTER-aineiston näkyvän ja lähi-infran aallonpituuksille sijoittuvat kanavat antavat parhaiten informaatiota soiden kasvipeitteen ja kosteuden vaihteluista. Kahden päätyypin, rahka- ja sarasuon heijastusominaisuudet eroavat selvästi toisistaan. Soiden sisäinen vaihtelu edelleen korostuu kun näkyvän ja infra-alueen kanavista lasketaan Minimum Noise Fraction (MNF) muunnos. ASTER-aineiston termisiä kanavia voidaan hyödyntää soiden kosteusvaihteluiden tarkastelussa. Kuivat rahkasuot erottuvat korkeamman pintalämpötilansa vuoksi hyvin kosteista sarasoista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kemi, suotutkimus, aerogeofysiikka, vastusluotaus, kaukokartoitus, ASTER-kuvat Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Kemi, Keminmaa, Juokuanjänkä, Matinaapa, Holstinharju, Törmäjänkä, Hallikontio Karttalehdet 2541, 2542, 2543 ja 2544 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Q Arkistotunnus Q20/2007/35 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 29 suomi julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus ESY / Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 suotutkimuksissa Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1 2 KÄYTETYT OHJELMISTOT 1 3 TUTKIMUSALUE 1 4 AIEMMIN TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA 2 5 MAASTOMITTAUKSET 3 6 ALUEIDEN KUVAUS Juokuanjänkä Törmäjänkä Hallikontio Matinaapa Holstinharjun suo 10 7 MAAVASTUSLUOTAUSTEN TULKINTA Juokuanjänkä Törmäjänkä Hallikontio Matinaapa Matinaapa N Matinaapa S Holstinharjun suo 16 8 AEROGEOFYSIIKKA Sähkömagneettinen aerogeofysikaalinen aineisto Radiometrinen aerogeofysikaalinen aineisto 20 9 ASTER-KUVAT YHTEENVETO VIITTEET 29

4 suotutkimuksissa 1 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aerogeofysikaalisen sähköisen aineiston käyttökelpoisuutta Kemin ympäristön soiden turvekerrosten paksuuden ja johtavuuden määrittämiseen ja radiometrisen lentoaineiston soveltuvuutta kallion ja mineraalimaan päällä olevan turpeen ja vesikerroksen paksuuden määrittämiseen. Toisena tavoitteena oli ASTER (Advanced Spaceborne Thermal Emission and Reflection Radiometer) satelliittikuvien käyttökelpoisuuden selvittäminen suotutkimuksissa. Tavoitteena oli selvittää, saadaanko siitä suotutkimuksen ja maaperäkartoituksen kannalta relevanttia tietoa suotyypeistä ja kosteusolosuhteista. Apuna käytettiin maastohavaintoja, maastomittauksia sekä kairaustietoja. 2 KÄYTETYT OHJELMISTOT Geofysikaalisen aineiston tulkinnassa on käytetty Oasis montaj ja ErMapper ohjelmistoja. ASTER-kuvia on käsitelty Envi- ja ErMapper-ohjelmistoilla. Aineistojen yhdistämisessä ja vertailussa on käytetty ArcGIS-, Oasis montaj- ja ErMapperohjelmistoja. 3 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kemi-Tornio-alueella karttalehtien 2541, 2542, 2543 ja 2544 alueella. Kemin (Elijärven) kromiittikaivos sijaitsee tutkimusalueella. Tutkimusalue on esitetty kuvassa 1.

5 suotutkimuksissa 2 Kuva 1. Tutkimusalueen (ASTER-kuvien kattaman alueen) sijainti. Kuvassa on esitetty ASTER-alue VNIR-aallonpituusalueen väärävärikuvana. Kemi-Tornio-alueella on runsaasti erilaisia sara- (Carex) ja rahkasoita (Sphagnum). Molempia suotyyppejä edustavia avosoita valittiin kenttätyökohteiksi. Lisäksi valinnassa huomioitiin alueen tutkimushistoria; mukaan valittiin sekä soita, joilta on jo olemassa muuta tutkimustietoa että soita, joilta tietoa ei ollut saatavissa. 4 AIEMMIN TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Tutkimusalueelta oli käytettävissä suoinventointien yhteydessä tehtyjä kairaustietoja. Myös aerogeofysikaalista aineistoa ja ASTER-satelliittikuvia oli saatavilla koko alueelta. Aikaisemmin alueella on mitattu lentokoneesta käsin monikanavaista hyperspektriaineistoa HyMap-spektrometrillä (Arkimaa et al., 2005). HyMap-aineisto kattaa tutkimusalueen koillisosan. Turvetutkimuksia ja kasvillisuuskartoitusta on tehty alueen pohjoisosassa (X ), eteläpuolelta vastaavaa aineistoa ei ollut käytettävissä. Elijärven kromiittikaivos sijoittuu juuri tutkitun alueen eteläpuolelle.

6 suotutkimuksissa 3 5 MAASTOMITTAUKSET Maastotöitä tehtiin karttalehtien 2541 ja 2542 alueella heinäkuussa Juokuanjänkä, Matinaapa ja Holstinharjun suo sijaitsevat karttalehdellä 2541 ja Törmäjänkä ja Hallikontio ovat 2542:lla. Näillä soilla suoritettiin maavastusluotausmittauksia ja suosondauksia Vastusluotaukset tehtiin ABEMin nelikanavaisella Terrameter SAS laitteistolla monigradienttimittauskonfiguraatiolla. Mittauskonfiguuraatio on lähinnä pooli-dipoli- ja Schlumberger-järjestelmien yhdistelmä (ABEM Instrument AB, 2004). Mittausproseduurissa käytettiin kahta eri mittausohjelmaa, joita kutsutaan nimellä "long" ja "short". Mittausohjelma "long" mittaa elektrodien välistä potentiaalieroa neljällä kaapelilla (81 elektrodia) hyödyntämällä vain joka toista maahan asennettua elektrodia. "Short"-ohjelmaa käytettäessä mittaus suoritetaan pelkästään kahdella kaapelilla ja potentiaalieron mittauksessa hyödynnetään kaikkia maahan levitettyjä elektrodeja (41 elektrodia). Näin mitattaessa saadaan tulos pinnasta tarkemmin kuin syvemmältä, mutta mittaus nopeutuu huomattavasti. Käytännössä yksi neljästä kaapelista koostuva mittaus sisältää vaiheet "short", "long"&"short" ja "short". Näin voidaan mitata 5 metrin minimielektrodivälillä 400 metrin pituinen linja yhdellä vedolla. Linjaa voidaan jatkaa tarvittaessa "roll-along"-tyyliin siirtämällä aina yhtä kaapelia kerralla eteenpäin ja toistamalla vaiheet "long" ja "short". Kairaus- ja muita inventointitietoja oli valmiiksi Juokuanjängältä ja Törmäjängältä. Suosondilla tehtiin lisämittauksia Hallikontiossa (13 pisteen linja, pisteväli 25 m) ja Matinaavalla, tosin Matinaavalla sondaukset jouduttiin lopettamaan kesken sondin kastumisen vuoksi.

7 suotutkimuksissa 4 Valituista kenttätyökohteista Holstinharjun suo, Matinaapa ja Hallikontio olivat soita, joilta ei ollut ennakkotietoja. Juokuanjängältä ja Törmäjängältä oli turveinventointi- ja sondaustietoja ja lisäksi ne sijaitsevat alueella, jolta on tehty HyMap-aineiston tulkinta. Viidellä suolla (Juokuanjänkä, Törmäjänkä, Hallikontio, Matinaapa ja Holstinharjun suo) mitattiin yhteensä kuusi vastusluotauslinjaa, joista kaksi mittauslinjaa sijoittui Matinaavalle ja muille yksi linja. Yhteenveto tehdyistä mittauksista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mittausajankohdat, suot, niiden tyypit ja aiemmat ja uudet tutkimukset. Mittauspäivä Suo Suotyyppi Aiemmat (karttalehti) tutkimukset Tehdyt tutkimukset Juokuanjänkä rahkasuo suosondaus, maavastusluotaus ( ) turveinventointi Törmäjänkä sarasuo suosondaus maavastusluotaus ( ) Hallikontio sara/rahkasuo ei maavastusluotaus, ( ) suosondaus Matinaapa sarasuo ei maavastusluotaus ( ) (2 linjaa), (suosondaus) Holstinharjun suo ( ) rahkasuo ei maavastusluotaus

8 suotutkimuksissa 5 6 ALUEIDEN KUVAUS 6.1 Juokuanjänkä Juokuanjänkä (karttalehdellä ) on rahkasuo, jonka halki kulkee kapea kosteampi sarajuotti. Juokuanjänkä on aiemmin tutkitussa HyMap-aineistossa (Arkimaa et al., 2005) luokittunut rahkasuoksi, jossa oleva sarainen juotti erottuu hyvin. Kuva 2. Yleiskuva Juokuanjängältä. Vaaleampi vyöhyke on suon poikki kulkeva sarajuotti. Suolla mitattiin 250 m:n maavastusluotauslinja, joka ylitti sarajuotin. Tyypilliseen kasvilajistoon suolla kuuluivat rahkasammaleet, vaivaiskoivu, lakka, variksenmarja, karpalo ja pyöreälehtikihokki, sarajuotissa puolestaan oli runsaasti saroja ja raatetta.

9 suotutkimuksissa 6 Kuva 3. Yleiskuva Juokuanjängän sarajuotista. 6.2 Törmäjänkä Törmäjänkä (karttalehdellä ) on sarasuo, jossa saran seassa kasvoi myös paikoin rahkasammalta. HyMap-aineiston luokittelussa Törmäjängälle luokittui useita sekä saraettä rahkasuotyyppejä (Arkimaa et al., 2005). Suon yli mitattiin luoteesta kaakkoon 500 m:n maavastusluotauslinja, jonka alkuosassa pintakasvillisuus oli sarasuolle tyypillistä mutta muuttui loppuosassa rahkasuolle tyypillisempään suuntaan. Suon kaakkoisreunalla kasvoi myös vaivaiskoivua. Tyypilliseen kasvilajistoon Törmäjängällä kuuluivat sarat, raate, rahkasammal, suokukka, karpalo ja pyöreälehtikihokki.

10 suotutkimuksissa 7 Kuva 4. Tyypillistä kasvillisuutta Törmäjängällä. Kuva 5. Törmäjängän rahkasammalvaltaisempaa osaa.

11 suotutkimuksissa Hallikontio Hallikontio (karttalehdellä ) on uusi, Kemijoen länsipuolella oleva tutkimuskohde. Suolla mitattiin 300 m pitkä maavastusluotauslinja ja 13 suosondauspistettä samalta linjalta 25 m välein. Hallikontiossa on sekä sara-, että rahkasuon piirteitä. Erityisesti suon keskiosa on rahkasammalvoittoista. Tyypilliseen kasvilajistoon kuuluvat sarat, rahkasammal, lakka, karpalo ja tupasvilla. Kuva 6. Hallikontion yleisilme. 6.4 Matinaapa Matinaapa (karttalehdellä ) on uusi, tutkimusalueella eteläinen sarasuo, joka sijaitsee hivenen pohjoiseen Kemin kaatopaikalta (Taipaleenkylä, Holstinharju). Suolla mitattiin kaksi maavastusluotauslinjaa (200 m ja 160 m), joista jälkimmäiseltä mitattiin myös suosondauspisteitä. Sondaus kuitenkin lopetettiin, koska sondin epäiltiin kostuneen kyseisen tai edellisen päivän sateiden takia. Jälkimmäisen maavastusluotauslinjan loppupää mitattiin pelkästään long -ohjelmalla (ei siis short :ia lainkaan), koska suo alkoi olla liian märkä ja upottava liikkumiseen ja mittalaitteiden kuivana säilyttämiseen. Tästä johtuen eivät pintaosan mahdolliset yksityiskohdat erotu linjan loppupäässä. Tyypilliseen kasvilajistoon Matinaavalla kuuluivat heinät ja sarat, raate, rahkasammal, suokukka, karpalo, pyöreälehtikihokki, pitkälehtikihokki ja vesiherne.

12 suotutkimuksissa 9 Kuva 7. Matinaavan yleisilme pohjoisella mittauslinjalla. Kuva 8. Matinaavan yleisilme suon keskiosassa eteläisellä mittauslinjalla.

13 suotutkimuksissa 10 Kuva 9. Matinaavan keskiosan ruoppapintaa, pitkälehtikihokkiruusukkeita sarojen ja rahkasammaleen välissä. 6.5 Holstinharjun suo Matinaavan länsipuolella (Holstinharjun toisella puolen, karttalehdellä ) oleva nimetön, uusi, eteläinen rahkasuo. Suolla mitattiin 80 m pitkä maavastusluotauslinja. Suo sijaitsee pohjoiseen Kemin kaatopaikalta (Taipaleenkylä, Holstinharju). Suon pohjoisosa, jossa mittauslinja sijaitsi, oli kuiva ja hieman metsittynyt. Tyypilliseen kasvilajistoon suolla kuuluivat rahkasammaleet, vaivaiskoivu, mänty, lakka ja variksenmarja.

14 suotutkimuksissa 11 Kuva 10. Elektrodien asennusta Holstinharjun suon mittausalueella. 7 MAAVASTUSLUOTAUSTEN TULKINTA Maavastusluotausaineisto on tulkittu Geotomo Softwaren RES2DINV-ohjelmalla. Linjat on tulkittu N-S- tai W-E-suuntaisina, minkä vuoksi kaksi E-W-suuntaisina mitattua linjaa on käännetty ennen tulkintaa. Juokuanjängän tulkinnan visualisoinnissa on käytetty eri johtavuusasteikkoa kuin muissa, koska Juokuanjängän pohja on merkittävästi muita alueita johtavampaa ainesta. Muissa tulkintakuvissa johtavuusasteikko on keskenään sama. 7.1 Juokuanjänkä Koko linja on 250 m pitkä ja se mitattiin 2,5 m:n elektrodivälillä. Linja mitattiin alun perin E-W-suuntaisena, mutta se on käännetty ennen tulkintaa W-E-suuntaiseksi.

15 suotutkimuksissa 12 Kuva 11. Juokuanjängän maavastusluotaus. Juokuanjängän pintaosan ominaisvastus vaihtelee noin Ωm:n alueella. Kosteampi sarajuotti ylitettiin jokseenkin kohtisuoraan noin m:n kohdalla, ja tulkintakuvassa 50 m:n kohdalla on nähtävissä pieni positiivinen muutos pintaosan ominaisvastuksessa. Suon turvepaksuus on muutama metri, aikaisemman sondaustiedon perusteella 2 m. Turpeen alla on paksulti, noin 20 m:iin saakka johtavaa (ρ < 100 Ωm) ainesta, todennäköisesti savea tai liejua. Johtavan kerroksen alla on jälleen hieman resistiivisempää materiaalia, jonka ominaisvastusarvo 100 Ωm. 7.2 Törmäjänkä Törmäjängän yli mitattiin 500 m pitkä linja 2,5 m:n elektrodivälillä. Linjan keskiosassa, rahkasammalmättäisellä alueella, on pinnassa ohut hieman resistiivisempi (ρ Ωm) kerros. Aiemmin tehtyjen suosondausten perusteella turvepaksuus suolla on noin 1,5 2 m pohjamateriaalin ollessa hiekkaa (ρ Ωm). Noin m:n syvyydessä on ilmeisesti kallionpinta (ρ > 1000 Ωm, ominaisvastus kasvaa nopeasti ainakin arvoon ρ 3000 Ωm), tosin m:n kohdalla linjaa rajapinta katoaa tulkinnasta ja johtavampi aines jatkuu tulkinnan syvyysulottuvuuden pohjaan (noin 30 m) asti. Kyseessä voi olla kallionpinnan niiaus syvemmälle tai kallioperän ruhjevyöhyke.

16 suotutkimuksissa 13 Kuva 12. Törmäjängän maavastusluotaus. 7.3 Hallikontio Hallikontiolla mitattiin 300 m:n mittauslinja 2,5 m:n elektrodivälillä. Linja mitattiin alun perin E-W-suuntaisena, mutta on käännetty ennen tulkintaa W-E-suuntaiseksi. Lisäksi mitattiin 13 suosondauspistettä samalta linjalta 25 m välein ensimmäisen mittauspisteen ollessa linjan alussa (0 m). Hallikontion pinnassa on noin 10 m paksuinen johtavahko kerros (ρ 350 Ωm), jonka alapinta aaltoilee hieman pitkin linjaa. Tästä kerroksesta voidaan n metrin kohdalla linjaa erottaa vielä johtavampi vyöhyke. Turpeen alapinta rajoittuu todennäköisesti tämän johtavan vyöhykkeen yläpintaan, jolloin turpeen paksuus suolla on n. 3-4 m. Kaikkialla turve ei erotu alla olevista pohjamaalajeista liian pienen johtavuuskontrastin vuoksi. Pienehkö johtava vyöhyke turpeen alla voi olla silttiä. Muualla turpeen ja kallion välissä on todennäköisesti hiekkaa. Ominaisvastus on m:n syvyydellä Ωm ja yli 20 m:n syvyydellä ominaisvastus kasvaa edelleen saavuttaen paikoin 5000 Ωm:n tason.

17 suotutkimuksissa 14 Kuva 13. Hallikontion maavastusluotaus. 7.4 Matinaapa Matinaavalla mitattiin kaksi linjaa. Ensimmäinen, 200-metrinen mittauslinja 2 m:n elektrodivälillä oli suon kuivemmassa pohjoispäässä ja toinen, eteläisempi 160-metrinen linja 2 m:n elektrodivälillä keskempänä, kuitenkin suon keskuslammen (Matinaavanjärvi) pohjoispuolella Matinaapa N Pohjoisemmalla linjalla turvetta on suosondaustulosten perusteella 0,5 2 m, valtaosalla linjaa turvepaksuus on 1 m tai vähemmän. Turpeen alla on luultavasti harjusoraa tai moreenia (ρ 500 Ωm) noin 10 m:n syvyydelle, ja tällä syvyydellä lienee kallionpinta (ρ 2000 Ωm). Linjalla noin m:n kohdalla on tällä syvyydellä suuremman johtavuuden alue, mahdollisesti kallioperän ruhje tai kallionpinnan muu niiaus syvemmälle.

18 suotutkimuksissa 15 Kuva 14. Matinaavan pohjoispään maavastusluotaus Matinaapa S Eteläisemmälläkin linjalla suon syvyys kasvaa keskemmälle siirryttäessä ja on ilmeisesti muutaman metrin suuruusluokkaa. Johtavahkon (ρ 300 Ωm) pintaosan alla on 5 10 m:n syvyydelle hieman resistiivisempää ainesta (ρ 500 Ωm) resistiivisyyden kasvaessa syvyyden mukana koko ajan. Noin 15 m:n syvyydellä saavutetaan jo Ωm:n resistiivisyys. Linjan loppupäässä tätä ei kuitenkaan havaita, mutta se johtunee erilaisesta mittauskonfiguraatiosta. Tämän linjan loppupää mitattiin pelkällä long -ohjelmalla (ei siis short :ia lainkaan), koska suo alkoi olla liian märkä ja upottava liikkumiseen ja mittalaitteiden kuivana säilyttämiseen.

19 suotutkimuksissa 16 Kuva 15. Matinaavan eteläisempi maavastusluotaus. 7.5 Holstinharjun suo Holstinharjun viereisen, Ahvenjärvien pohjoispuolella olevan kartoissa nimeämättömän suon pohjoisosassa mitattiin 80-metrinen linja 1 m:n elektrodivälillä. Suon pintaosa oli kuiva, mikä näkyy resistiivisempänä (ρ 500 Ωm) parimetrisenä pintakerroksena. Pintaosan alla on 6 8 m:n syvyydelle johtavampaa ainesta, jonka ominaisvastus ρ < 400 Ωm. Tämä voisi olla pohjaveden pinnan alapuolista harjusoraa. Tämän alapuolella johtavuus pienenee nopeasti ja noin 10 m:n syvyydellä on ilmeisesti kallionpinta (ρ > 2000 Ωm).

20 suotutkimuksissa 17 Kuva 16. Holstinharjun suon maavastusluotaus. 8 AEROGEOFYSIIKKA Alueella on tehty samanaikaisesti magneettinen, sähkömagneettinen ja radiometrinen aerogeofysikaalinen mittaus. Karttalehtien 2541 ja 2542 mittaukset ovat vuodelta 1982, karttalehden 2544 vuodelta 1990 ja karttalehden 2543 vuodelta Karttalehdet 2541, 2542 ja 2544 on lennetty pohjois-etelä-suuntaisesti (NS) ja karttalehden 2543 alue itä-länsi-suuntaisesti (EW). Lentolinjojen välinen etäisyys on noin 200 m ja lentokorkeus noin 30 m. Mittaukset on tehty Twin Otter lentokoneella. (Hautaniemi et al., 2005) Vuosina 1982 ja 1990 käytössä on ollut protonimagnetometri, vuonna 1995 käytettiin cesiummagnetometriä. Sähkömagneettisissa (EM) ja radiometrisissä mittauksissa ei ole tapahtunut muutoksia tutkimusalueen mittausvuosina. (Hautaniemi et al., 2005) Mittaustiedot ja tekniset tiedot on esitetty karttalehtialueittain taulukossa 2.

21 suotutkimuksissa 18 Taulukko 2. Mittaustiedot karttalehtialueittain. Lentolinjojen välinen etäisyys on kaikilla alueilla noin 200 m ja lentokorkeus noin 30 m. Mittaukset on tehty Twin Otter lentokoneella. Lentosuunta: NS = pohjois-eteläinen, EW = itä-läntinen. Magnetometri: P = protonimagnetometri, C = cesiummagnetometri. (Hautaniemi et al., 2005) Karttalehtinumero Lentovuosi Lentosuunta NS NS EW NS Magneettinen: Magnetometri P P C P Rekisteröintitaajuus [1/s] Sähkömagneettinen: Kelaväli [m] 21,36 21,36 21,36 21,36 Taajuus [Hz] Momentti [Am*2] Radiometrinen: Rekisteröintitaajuus [1/s] Kidetilavuus [l] 25,0 25,0 25,0 25,0 Kanavien lukumäärä Sähkömagneettisen aineiston avulla voidaan selvittää irtomaan johtavuutta ja paksuutta, ja radiometristä aineistoa käytetään niinikään kallion ja mineraalimaan päällä olevan turpeen ja vesikerroksen paksuuden määrittämiseen. Magneettista aineistoa voidaan mahdollisesti hyödyntää kallioperän rakennetulkinnassa ja siten välillisesti myös maaperätutkimuksissa. 8.1 Sähkömagneettinen aerogeofysikaalinen aineisto Soiden kohdalle osuvien aerosähköisten imaginaarianomalioiden on todettu aiheutuvan joko soiden alla olevista savikoista tai suon turvekerrostuman ja sen pohjamaalajin yhteisvaikutuksesta (Puranen et al., 1992). Soiden imaginaarimaksimeiden on todettu usein sijoittuvan syvänteiden kohdalle. Rahkaturpeiden happamuus kohottaa niiden johtavuutta, samoin johtavuus kasvaa mikäli pohja- tai pintavesien mukana kulkeutuu ravinteita tai suoloja (Säävuori & Mäkilä, 2004).

22 suotutkimuksissa 19 Kuva 17. Aerosähköinen imaginaarikomponentti. Punaiset sävyt indikoivat korkeaa imaginaariarvoa. Kuvaan on rajattu alueen suurin suo Kirvesaapa sekä Juokuanjänkä, Matinaapa ja Holstinharjun suo ja niillä mitatut vastusluotauslinjat (punaiset viivat). Kuvan kattama alue on noin 9,0 * 15,5 km.

23 suotutkimuksissa 20 Juokuanjänkä sijaitsee voimakkaalla E-W-suuntaisella anomaliajaksolla, joka seurailee Kemijokeen laskevaa Akkunusjokilaaksoa (kuva 17). Suon itälaidalla, jossa on myös imaginaarianomalian maksimikohta, tehtiin vastusluotausmittaus. Tulokset osoittivat, että 0, 5 2 m paksun turvekerroksen alla on paksulti, noin 20 m:iin saakka johtavaa (ρ < 100 Ωm) ainesta, todennäköisesti savea tai liejua. Suon kohdalla olevat anomaliatason vaihtelut kuvastanevatkin pääosin suon alla olevan aineksen johtavuusvaihteluja. Matinaavalla tehdyt vastusluotausmittaukset osoittivat turvekerrosten paksuuksissa olevan eroa. Valtaosalla pohjoisempaa linjaa turvepaksuus on 1 m tai vähemmän. Eteläisemmällä linjalla suon syvyys kasvaa keskemmälle siirryttäessä ja on ilmeisesti muutaman metrin suuruusluokkaa. Imaginaarikomponentissa on selvä ero pohjoisen ja eteläisen linjan anomaliatasoissa, joten se indikoinee kosteuserojen lisäksi myös turvekerroksen paksuusvaihtelua Matinaavalla. Holstinharjun suoalueella imaginaarikomponentin pienet tasoerot selittynevät suon kosteuseroilla. Pohjoisosassa mitatulla linjalla myös turvekerroksen paksuus oli pieni. Kirvesaavalta ei ole maastotutkimustietoa, mutta satelliittikuva-aineistosta havaittavat avovedet ja suon kosteimmat kohdat korreloivat imaginaarikomponentin maksimiarvojen kanssa. 8.2 Radiometrinen aerogeofysikaalinen aineisto Yleensä noin 0,6 m paksuinen vesikerros vaimentaa kaiken gammasäteilyn. Suoalueilla veden kyllästämän kerroksen paksuus, jolta gammasäteilyä saadaan, saattaa olla hieman tätä suurempikin, mikäli turpeessa on gammasäteilyn lähteenä toimivaa materiaalia. (Vironmäki et al., 1989). Kaliumsäteilyn on todettu indikoivan soiden turvekerrosten paksuusvaihteluita (Vironmäki et al., 1989). Juokuanjängällä suon etelälaidalla kaliumsäteily on lähes tyystin vaimentunut, kun taas pohjoislaidalla kaliumsäteilyä on havaittavissa (kuva 18). Maastohavainnot tukevat sitä, että turvekerroksen paksuus ohenee pohjoiseen mentäessä. Holstinharjun suolla kaliumsäteilyä esiintyy suon pohjoisreunalla mutta ei eteläreunalla. Vastusluotausmittauksissa pohjoisreunalla näkyi noin parin metrin paksuinen resistiivinen (ρ 500 Ωm) pintakerros, joka on hyvin kuiva. Kaliumsäteilyn aiheuttaja lieneekin sen alla oleva harjusora. Eteläosassa suota imaginaarikomponentin arvo aavistuksen kasvaa ja kaliumsäteily vaimenee kokonaan. Kohonneen K/Th-suhteen on todettu indikoivan suoalueiden reunoja (M.-L. Airo, henkilökohtainen tiedonanto, ). Tämä suon reunaefekti oli havaittavissa myös Matinaavan ja Kirvesaavan itäreunoilla. Reunaefekti johtunee turpeen absorptiokyvystä; valumaveden mukana mineraalimaa-alueelta kulkeutuvat molekyylit imeytynevät turpeeseen ja sitoutuvat siihen.

24 suotutkimuksissa 21 Kuva 18. Aerogeofysikaalinen kaliumkartta. Sininen indikoi alhaista kaliumpitoisuutta ja punainen korkeaa kaliumpitoisuutta. Kuvaan on rajattu alueen suurin suo Kirvesaapa sekä Juokuanjänkä, Matinaapa ja Holstinharjun suo ja niillä mitatut vastusluotauslinjat (punaiset viivat). Kuvan kattama alue on noin 9,0 * 15,5 km.

25 suotutkimuksissa 22 9 ASTER-KUVAT Tutkimuksessa käytetyille ASTER(Advanced Spaceborne Thermal Emission and Reflection Radiometer) -satelliittikuville oli aineiston toimittaja tehnyt radiometrisen ja karkean geometrisen korjauksen. Tarkempaa geometristä korjausta ei tässä työssä tehty. ASTER-aineisto on kuvattu 14:sta eri aallonpituuskaistalla. Näistä kaksi on kuvattu näkyvän valon aallonpituuksilla. Lähi-infra-alueella µm on kaksi erillistä eri kulmista otettua kuvaa, jotka mahdollistavat stereokuvan muodostamisen. Kuusi seuraavaa kanavaa sijoittuu lyhytaaltoiselle infra-alueelle (SWIR) ja viimeiset viisi ovat termisen infra-alueen (TIR) kanavia. VNIR-kanavien resoluutio on 15 m, SWIRkanavien 30 m ja TIR-kanavien 90 m. Kanavien ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. ASTER-kanavat, niiden aallonpituusalueet, spatiaalinen erotuskyky eli resoluutio ja bittien lukumäärä. VNIR = visible and near infrared, SWIR = short wavelength infrared, TIR = thermal infrared. Kanavaryhmä Kanavan numero Aallonpituusalue [μm] Resoluutio [m] Quantization levels VNIR 1 0,52 0, bittiä 2 0,63 0,69 3N 0,78 0,86 3B 0,78 0,86 SWIR 4 1,60 1, bittiä 5 2,145 2, ,185 2, ,235 2, ,295 2, ,360 2,430 TIR 10 8,125 8, bittiä 11 8,475 8, ,925 9, ,25 10, ,95 11,65 Peruskarttaan verrattuna itäisempi ASTER-kuva on noin 30 m (VNIR-kanavalla noin 2 pikseliä) idempänä. Länsikuvassa on suurempi, noin 7 pikselin siirtymä itään ja 5 pikselin siirtymä etelään. Kuvatunnukset ja kuva-aineiston sijainnin oikeellisuushavainnot on esitetty taulukossa 4.

26 suotutkimuksissa 23 Taulukko 4. ASTER-kuvista tässä raportissa ja levypalvelimilla käytetyt nimet, ASTER-kuvatunnukset (*.hdf) ja paikannustarkkuuden havaitut virheet (sijaintivirhe). Sijaintivirhe N kasvaa etelästä pohjoiseen ja sijaintivirhe E kasvaa lännestä itään. Nimi Kuvatunnus (*.hdf) Sijaintivirhe N Itäkuva / Itakuva Länsikuva / Lansikuva AST_L1B_ _ AST_L1B_ _ Sijaintivirhe E n. 0 m n. 30 m (n. 2 pikseliä) n. -70 m (n. - 5 pikseliä) n. 100 m (n. 7 pikseliä) ASTER-aineiston VNIR-alueen ( μm) kanavat, joiden resoluutio on 15 m, antaa parhaiten informaatiota soiden kasvipeitteen vaihteluista ja kosteudesta. Nämä piirteet ovat eri suotyypeille ominaisia. Kahden päätyypin, rahka- ja sarasuon heijastusominaisuudet eroavat selvästi toisistaan näkyvän ja lähi-infra-alueen kanavista muodostetussa värikompositiossa. Kuvassa 19 sarasuot erottuvat tummanvihreinä ja rahkasuot vaaleanruskeina. Sarasoiden sisäiset kasvillisuus- ja kosteusvaihtelut erottuvat myös hyvin. Kirvesaavalla ja Matinaavalla tummin vihreän sävy indikoi kaikkein kosteimpia alueita. Juokuanjängan kosteampi kasvillisuudeltaan erilainen etelä-pohjoinen juotti erottuu myös kuvassa 19. ASTER-aineiston SWIR-kanavien 30m:n resoluutiolla saadaan soiden sisäisestä vaihtelusta selvästi heikommin informaatiota.

27 suotutkimuksissa 24 Kuva 19. Väärävärikuva (RGB) tutkimusalueelta. Kuvan kattama alue on noin 6,6 * 14,7 km 2. Punaisella on kuvattu kanavaa 3N (λ = 0,78 0,86 μm), vihreällä kanavaa 2 (λ = 0,63 0,69 μm) ja sinisellä kanavaa 1 (λ = 0,52 0,60 μm).

28 suotutkimuksissa 25 Termisen infra-alueen aineistoja on käytetty runsaasti hydrogeologiassa erilaisiin pohjavesi- ja pintavesistötutkimuksiin (Kukkonen & Vanhala, 1992). ASTER-kuvien tulkinnassa tarkasteltiin termisen alueen kanavien antamaa informaatiota soiden kosteudesta. Lämpökanavan TIR14 (λ = 10,95 11,65 μm) kuvassa tulee esiin soiden kosteuden vaikutus pintalämpötilaan (kuva 20). Kuivat rahkasuot ovat lämpimämpiä kuin kosteat sarasuot. Juokuanjängällä, joka on kaikkein kuivin rahkasuo, lämpöarvot ovat suurimmat. Kirvesaavan sisäiset kosteusvaihtelut erottuvat selvästi, eteläosan rahkasammalvaltaisella osalla on suurimmat lämpöarvot. ASTER-aineistolle tehtiin myös ns. MNF (Minimum Noise Fraction) muunnos, jossa alkuperäisistä kuvista muodostetaan uusia keskenään korreloimattomia muuttujia. Yhdeksästä VNIR- ja SWIR-kanavasta laskettiin uudet ns. MNF-muuttujat. Kuvassa 21, joka on värikompositio kolmesta ensimmäisestä MNF-kanavasta, soiden sisäinen vaihtelu edelleen korostuu. Kirvesaavalla ja Matinaavalla lilan sävyt indikoivat avovettä ja hyvin kosteita paikkoja, vihreän ja keltaisen sävyt kasvillisuuden vaihteluita. Rahkavaltaisten soiden, Juokuanjängän, Holstinharjun suon ja Kirvesaavan eteläosan väliset erot korostuvat myös tässä muunnoksessa. Eri kasvilajeilla on erilainen heijastusspektri, minkä vuoksi niitä voidaan tunnistaa vähintäänkin lajiryhmiksi, lisäksi kasvillisuuden tiiviys ja pohjan kosteus vaikuttavat heijastukseen.

29 suotutkimuksissa 26 Kuva 20. ASTER-kuvan terminen kanava 14 (λ = 10,95 11,6 μm). Siniset sävyt indikoivat alhaisia lämpötiloja ja punaiset korkeita lämpötiloja. Kuvan kattama alue on noin 6,6 * 14,7 km 2.

30 suotutkimuksissa 27 Kuva21. VNIR- ja SWIR-kanavista laskettu MNF-muunnoskuva. Soiden kasvillisuusja kosteusvaihteluista johtuvat erot korostuvat tässä muunnoksessa. Kuvan kattama alue on noin 6,6 * 14,7 km 2.

31 suotutkimuksissa YHTEENVETO Maavastusluotauksia turvekerrosten paksuuksien ja johtavuuksien selvittämiseksi tehtiin viidelle suolle (Juokuanjänkä, Törmäjänkä, Hallikontio, Matinaapa ja Holstinharjun suo). Mittauslinjoja oli yhteensä kuusi, kaksi Matinaavalla ja yksi muilla soilla. Tutkittujen soiden turvepaksuus on pääsääntöisesti pieni, korkeintaan 2 4 m. Juokuanjängän pohja on merkittävästi muita alueita johtavampaa ainesta. Maavastusluotausmittauksien tuloksia korreloitiin aerosähköisiin mittauksiin. Lähemmän tarkastelun kohteeksi otettiin aerosähköinen imaginaarikomponentti. Imaginaarikomponenttia voidaan käyttää suon turvekerroksen paksuuden arviointiin ja pohjamaalajien tunnistamiseen. Juokuanjänkä sijaitsee E-W-suuntaisella anomaliajaksolla, joka seurailee Kemijokeen laskevaa Akkunusjokilaaksoa. Koska maastohavaintojen mukaan turvepaksuudet Juokuanjängällä vaihtelevat 0.5 m 2.0 m, kuvastavat imaginaarianomalian vaihtelut lähinnä suon alla olevan aineksen johtavuusvaihteluita. Vastusluotausmittausten tulokset osoittivat, että turpeen alla on paksulti, noin 20 m:iin saakka johtavaa (ρ < 100 Ωm) ainesta, todennäköisesti savea tai liejua. Matinaavalla tehdyt vastusluotausmittaukset osoittivat turvekerrosten paksuuksissa olevan eroa. Valtaosalla pohjoisempaa linjaa turvepaksuus on 1 m tai vähemmän. Eteläisemmällä linjalla suon syvyys kasvaa keskemmälle siirryttäessä ja on ilmeisesti muutaman metrin suuruusluokkaa. Imaginaarikomponentissa on selvä ero pohjoisen ja eteläisen linjan anomaliatasossa, joten se indikoinee hyvin turvekerroksen paksuusvaihtelua Matinaavalla. Kaliumkomponenttia voidaan käyttää turvekerrosten paksuusvaihtelujen ilmaisijana. Yli 0,6 m:n paksuinen vesikerros tai hyvin kostea, veden kyllästämä turvekerros vaimentaa kaliumsäteilyn kokonaan, minkä ansiosta tätä syvyyttä paksummat suoalueet erottuvat kartoilla säteilyn puuttumisena. Kohonnut kalium-thoriumsuhde ilmentää suon reunaalueita. ASTER-aineiston VNIR-alueen ( μm) kanavien resoluutio, joka on15m, antaa parhaiten informaatiota soiden kasvipeitteen ja kosteuden vaihteluista. Kahden päätyypin, rahka- ja sarasuon heijastusominaisuudet eroavat selvästi toisistaan näkyvän ja lähi-infra-alueen kanavista muodostetussa värikompositiossa. Soiden sisäinen vaihtelu edelleen korostuu kun näkyvän ja infra-alueen kanavista lasketaan ns. MNFmuunnos. Eri kasvilajeilla on erilainen heijastusspektri, minkä vuoksi niitä voidaan tunnistaa vähintäänkin lajiryhmiksi, lisäksi kasvillisuuden tiiviys ja pohjan kosteus vaikuttavat heijastukseen. ASTER-kuvien pidemmälle menevä tulkinta mahdollistaa suotyyppien tässä toteutettua yksityiskohtaisemmankin luokittelun. ASTER-aineiston termisiä kanavia voidaan hyödyntää soiden kosteusvaihteluiden tarkastelussa. Vaikka TIR-kanavien resoluutio on karkea (90m), aineistosta nähdään, että kuivat rahkasuot ovat lämpimämpiä kuin kosteat sarasuot. Juokuanjängällä, joka on kaikkein kuivin rahkasuo, lämpöarvot ovat suurimmat. Laaja-alaisen Kirvesaavan sisäiset kosteusvaihtelut erottuvat hyvin, saravaltaisten ja rahkasammalvaltaisten alueiden lämpöerot ovat selvät.

32 suotutkimuksissa VIITTEET ABEM Instrument AB, Instruction Manual: Terrameter SAS 4000 / SAS 1000, Version s. Airo, M.-L., henkilökohtainen tiedonanto, Arkimaa, H., Middleton, M., Hyvönen, E., Kuosmanen, V., Laitinen, J. & Sutinen, R., Mire site type mapping of boreal peatlands with hyperspectral airborne HyMap in northern Finland. Pp In: Zagajewski, B. & Sobczak, M. (eds.): Imaging spectroscopy: new quality in environmental studies. European Association of Remote Sensing Laboratories, Warsaw University. Poland. Hautaniemi, H., Kurimo, M., Multala, J., Leväniemi, H. & Vironmäki, J., The Three In One aerogeophysical concept of GTK in Pp In: Airo, M-L. (ed.): Aerogeophysics in Finland Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper pages, 115 figures, 12 tables and 8 appendices. Espoo, Finland. Kukkonen, I. & Vanhala, H., Termisen infrapunakuvauksen käyttömahdollisuudet geologisiin tutkimuksiin Suomessa. Tutkimusseloste A 99. Vuorimiesyhdistys, Tutkimusvaltuuskunta, Geologinen toimikunta. Puranen, R., Mäkilä, M & Oksama, M., Soiden aerosähköiset anomaliat. Raportti Q16.2/24.8/96/1. Geologian tutkimuskeskus. Säävuori, H. & Mäkilä, M., Airborne geophysical mapping of peat deposits in the Teuravuoma mire complex. Pp In: Päivänen, J. (ed.): Wise Use of Peatlands. Proceedings of the 12th International Peat Congress, Volume 2, Poster Presentations. Tampere, Finland, June International Peat Society. Pp Tampere, Finland. Vironmäki, J., Multala, J. & Virtanen, K., Estimation of area and depth of mires using airborne gamma radiation measurements. In: European Association of Exploration Geophysicists 51 st meeting and technical exhibition, Berlin (West), 29 May 2 June 1989: technical programme and abstracts of papers. The Hague: European Association of Exploration Geophysicists (EAEG), p. 207.

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama ESY Q16.2/2007/89 20.12.2007 Espoo Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 20.12.2007 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Paivamaara 7.9.1999 Tekijät Raportin laji Pertti Turunen Työraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä 4522 12 vuosina

Lisätiedot

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO Espoo 137/2015 Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2013-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 137/2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo Geologian tutkimuskeskus Raporttitunnus 6/2011 Etelä-Suomen yksikkö 02.02.2011 Espoo Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä Elo Seppo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt 1 Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt Kustantaja: Tottijärven vesiosuuskunta/pajulahti 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Maastokartta...

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO/MIV Espoo 97/2016 Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Hanna Leväniemi, Sari Grönholm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 97/2016 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta. 104 Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen 9 Muu suojeluarvo Ympäristön 0 Ei määritelty Yleiskuva pohjoisesta. Halssi kuvattu lännestä. 105 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus

Lisätiedot

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY RS/2007/98 20.12.2007 Espoo Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa Hilkka Arkimaa, Jukka Laitinen, Markku Mäkilä ja Viljo Kuosmanen

Lisätiedot

Magneettiset testimittaukset miehittämättömällä lentolaitteella (UAV) Rovaniemellä

Magneettiset testimittaukset miehittämättömällä lentolaitteella (UAV) Rovaniemellä Magneettiset testimittaukset miehittämättömällä lentolaitteella (UAV) Rovaniemellä 2015-2016 Maija Kurimo & Heikki Salmirinne Geologian tutkimuskeskus SISÄLTÖ Mittaukset Tulokset Tulosten keskinäistä vertailua

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 1 SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Tutkimus...

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

UAV-alustainen radiometrinen mittaus

UAV-alustainen radiometrinen mittaus UAV-alustainen radiometrinen mittaus Testimittaus Kolarin Rautuvaarassa Heikki Salmirinne, Pertti Turunen, Tero Niiranen, Eija Hyvönen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Sisältö Radiometrinen säteilymittaus

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella Hannu Panttila Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Johdanto UAV-MEMO-hankkeessa kokeiltiin miehittämättömään lentolaitteeseen kytkettyä lämpökameraa

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva

Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva ESY 86/2012 04.10.2012 Espoo Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 04.10.2012 Authors Jaana Lohva Type of report

Lisätiedot