Geofysikaalisen aineiston ja ASTERkuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geofysikaalisen aineiston ja ASTERkuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa"

Transkriptio

1 ESY Q20/2007/ Espoo Geofysikaalisen aineiston ja ASTERkuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa Karla Tiensuu, Taija Huotari, Hilkka Arkimaa

2 suotutkimuksissa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Karla Tiensuu, Taija Huotari, Hilkka Arkimaa Raportin laji Geofysikaalinen tutkimus Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Geofysikaalisen aineiston ja ASTER-kuvien tulkinnasta Kemin ympäristön suotutkimuksissa. Tiivistelmä Geofysikaalista (aerogeofysiikka, vastusluotausmittaukset) ja kaukokartoitusaineistoa (ASTER-kuvia, Advanced Spaceborne Thermal Emission and Reflection Radiometer ) korreloimalla pyrittiin saamaan esiin suotutkimuksen, maaperäkartoituksen ja hydrologisen tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa. Apuna käytettiin maastohavaintoja, maastomittauksia sekä kairaustietoja. Maavastusluotauksia turvekerrosten paksuuksien ja johtavuuksien selvittämiseksi tehtiin viidellä avosuolla. Tutkittujen soiden turvepaksuus on pääsääntöisesti pieni, korkeintaan 2 4 m. Maavastusluotaukset antoivat tietoa myös turvekerroksen alla olevan maalajin johtavuudesta ja paksuudesta. Aerogeofysiikan sähköistä imaginaarikomponenttia ja radiometristä kaliumkomponenttia käytettiin myös turpeen paksuusvaihteluiden arviointiin. Maavastusluotausten tuloksia käytettiin avaimina aerogeofysiikan tulkintaan. ASTER-aineiston näkyvän ja lähi-infran aallonpituuksille sijoittuvat kanavat antavat parhaiten informaatiota soiden kasvipeitteen ja kosteuden vaihteluista. Kahden päätyypin, rahka- ja sarasuon heijastusominaisuudet eroavat selvästi toisistaan. Soiden sisäinen vaihtelu edelleen korostuu kun näkyvän ja infra-alueen kanavista lasketaan Minimum Noise Fraction (MNF) muunnos. ASTER-aineiston termisiä kanavia voidaan hyödyntää soiden kosteusvaihteluiden tarkastelussa. Kuivat rahkasuot erottuvat korkeamman pintalämpötilansa vuoksi hyvin kosteista sarasoista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kemi, suotutkimus, aerogeofysiikka, vastusluotaus, kaukokartoitus, ASTER-kuvat Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Kemi, Keminmaa, Juokuanjänkä, Matinaapa, Holstinharju, Törmäjänkä, Hallikontio Karttalehdet 2541, 2542, 2543 ja 2544 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Q Arkistotunnus Q20/2007/35 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 29 suomi julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus ESY / Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 suotutkimuksissa Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1 2 KÄYTETYT OHJELMISTOT 1 3 TUTKIMUSALUE 1 4 AIEMMIN TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA 2 5 MAASTOMITTAUKSET 3 6 ALUEIDEN KUVAUS Juokuanjänkä Törmäjänkä Hallikontio Matinaapa Holstinharjun suo 10 7 MAAVASTUSLUOTAUSTEN TULKINTA Juokuanjänkä Törmäjänkä Hallikontio Matinaapa Matinaapa N Matinaapa S Holstinharjun suo 16 8 AEROGEOFYSIIKKA Sähkömagneettinen aerogeofysikaalinen aineisto Radiometrinen aerogeofysikaalinen aineisto 20 9 ASTER-KUVAT YHTEENVETO VIITTEET 29

4 suotutkimuksissa 1 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aerogeofysikaalisen sähköisen aineiston käyttökelpoisuutta Kemin ympäristön soiden turvekerrosten paksuuden ja johtavuuden määrittämiseen ja radiometrisen lentoaineiston soveltuvuutta kallion ja mineraalimaan päällä olevan turpeen ja vesikerroksen paksuuden määrittämiseen. Toisena tavoitteena oli ASTER (Advanced Spaceborne Thermal Emission and Reflection Radiometer) satelliittikuvien käyttökelpoisuuden selvittäminen suotutkimuksissa. Tavoitteena oli selvittää, saadaanko siitä suotutkimuksen ja maaperäkartoituksen kannalta relevanttia tietoa suotyypeistä ja kosteusolosuhteista. Apuna käytettiin maastohavaintoja, maastomittauksia sekä kairaustietoja. 2 KÄYTETYT OHJELMISTOT Geofysikaalisen aineiston tulkinnassa on käytetty Oasis montaj ja ErMapper ohjelmistoja. ASTER-kuvia on käsitelty Envi- ja ErMapper-ohjelmistoilla. Aineistojen yhdistämisessä ja vertailussa on käytetty ArcGIS-, Oasis montaj- ja ErMapperohjelmistoja. 3 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kemi-Tornio-alueella karttalehtien 2541, 2542, 2543 ja 2544 alueella. Kemin (Elijärven) kromiittikaivos sijaitsee tutkimusalueella. Tutkimusalue on esitetty kuvassa 1.

5 suotutkimuksissa 2 Kuva 1. Tutkimusalueen (ASTER-kuvien kattaman alueen) sijainti. Kuvassa on esitetty ASTER-alue VNIR-aallonpituusalueen väärävärikuvana. Kemi-Tornio-alueella on runsaasti erilaisia sara- (Carex) ja rahkasoita (Sphagnum). Molempia suotyyppejä edustavia avosoita valittiin kenttätyökohteiksi. Lisäksi valinnassa huomioitiin alueen tutkimushistoria; mukaan valittiin sekä soita, joilta on jo olemassa muuta tutkimustietoa että soita, joilta tietoa ei ollut saatavissa. 4 AIEMMIN TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Tutkimusalueelta oli käytettävissä suoinventointien yhteydessä tehtyjä kairaustietoja. Myös aerogeofysikaalista aineistoa ja ASTER-satelliittikuvia oli saatavilla koko alueelta. Aikaisemmin alueella on mitattu lentokoneesta käsin monikanavaista hyperspektriaineistoa HyMap-spektrometrillä (Arkimaa et al., 2005). HyMap-aineisto kattaa tutkimusalueen koillisosan. Turvetutkimuksia ja kasvillisuuskartoitusta on tehty alueen pohjoisosassa (X ), eteläpuolelta vastaavaa aineistoa ei ollut käytettävissä. Elijärven kromiittikaivos sijoittuu juuri tutkitun alueen eteläpuolelle.

6 suotutkimuksissa 3 5 MAASTOMITTAUKSET Maastotöitä tehtiin karttalehtien 2541 ja 2542 alueella heinäkuussa Juokuanjänkä, Matinaapa ja Holstinharjun suo sijaitsevat karttalehdellä 2541 ja Törmäjänkä ja Hallikontio ovat 2542:lla. Näillä soilla suoritettiin maavastusluotausmittauksia ja suosondauksia Vastusluotaukset tehtiin ABEMin nelikanavaisella Terrameter SAS laitteistolla monigradienttimittauskonfiguraatiolla. Mittauskonfiguuraatio on lähinnä pooli-dipoli- ja Schlumberger-järjestelmien yhdistelmä (ABEM Instrument AB, 2004). Mittausproseduurissa käytettiin kahta eri mittausohjelmaa, joita kutsutaan nimellä "long" ja "short". Mittausohjelma "long" mittaa elektrodien välistä potentiaalieroa neljällä kaapelilla (81 elektrodia) hyödyntämällä vain joka toista maahan asennettua elektrodia. "Short"-ohjelmaa käytettäessä mittaus suoritetaan pelkästään kahdella kaapelilla ja potentiaalieron mittauksessa hyödynnetään kaikkia maahan levitettyjä elektrodeja (41 elektrodia). Näin mitattaessa saadaan tulos pinnasta tarkemmin kuin syvemmältä, mutta mittaus nopeutuu huomattavasti. Käytännössä yksi neljästä kaapelista koostuva mittaus sisältää vaiheet "short", "long"&"short" ja "short". Näin voidaan mitata 5 metrin minimielektrodivälillä 400 metrin pituinen linja yhdellä vedolla. Linjaa voidaan jatkaa tarvittaessa "roll-along"-tyyliin siirtämällä aina yhtä kaapelia kerralla eteenpäin ja toistamalla vaiheet "long" ja "short". Kairaus- ja muita inventointitietoja oli valmiiksi Juokuanjängältä ja Törmäjängältä. Suosondilla tehtiin lisämittauksia Hallikontiossa (13 pisteen linja, pisteväli 25 m) ja Matinaavalla, tosin Matinaavalla sondaukset jouduttiin lopettamaan kesken sondin kastumisen vuoksi.

7 suotutkimuksissa 4 Valituista kenttätyökohteista Holstinharjun suo, Matinaapa ja Hallikontio olivat soita, joilta ei ollut ennakkotietoja. Juokuanjängältä ja Törmäjängältä oli turveinventointi- ja sondaustietoja ja lisäksi ne sijaitsevat alueella, jolta on tehty HyMap-aineiston tulkinta. Viidellä suolla (Juokuanjänkä, Törmäjänkä, Hallikontio, Matinaapa ja Holstinharjun suo) mitattiin yhteensä kuusi vastusluotauslinjaa, joista kaksi mittauslinjaa sijoittui Matinaavalle ja muille yksi linja. Yhteenveto tehdyistä mittauksista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mittausajankohdat, suot, niiden tyypit ja aiemmat ja uudet tutkimukset. Mittauspäivä Suo Suotyyppi Aiemmat (karttalehti) tutkimukset Tehdyt tutkimukset Juokuanjänkä rahkasuo suosondaus, maavastusluotaus ( ) turveinventointi Törmäjänkä sarasuo suosondaus maavastusluotaus ( ) Hallikontio sara/rahkasuo ei maavastusluotaus, ( ) suosondaus Matinaapa sarasuo ei maavastusluotaus ( ) (2 linjaa), (suosondaus) Holstinharjun suo ( ) rahkasuo ei maavastusluotaus

8 suotutkimuksissa 5 6 ALUEIDEN KUVAUS 6.1 Juokuanjänkä Juokuanjänkä (karttalehdellä ) on rahkasuo, jonka halki kulkee kapea kosteampi sarajuotti. Juokuanjänkä on aiemmin tutkitussa HyMap-aineistossa (Arkimaa et al., 2005) luokittunut rahkasuoksi, jossa oleva sarainen juotti erottuu hyvin. Kuva 2. Yleiskuva Juokuanjängältä. Vaaleampi vyöhyke on suon poikki kulkeva sarajuotti. Suolla mitattiin 250 m:n maavastusluotauslinja, joka ylitti sarajuotin. Tyypilliseen kasvilajistoon suolla kuuluivat rahkasammaleet, vaivaiskoivu, lakka, variksenmarja, karpalo ja pyöreälehtikihokki, sarajuotissa puolestaan oli runsaasti saroja ja raatetta.

9 suotutkimuksissa 6 Kuva 3. Yleiskuva Juokuanjängän sarajuotista. 6.2 Törmäjänkä Törmäjänkä (karttalehdellä ) on sarasuo, jossa saran seassa kasvoi myös paikoin rahkasammalta. HyMap-aineiston luokittelussa Törmäjängälle luokittui useita sekä saraettä rahkasuotyyppejä (Arkimaa et al., 2005). Suon yli mitattiin luoteesta kaakkoon 500 m:n maavastusluotauslinja, jonka alkuosassa pintakasvillisuus oli sarasuolle tyypillistä mutta muuttui loppuosassa rahkasuolle tyypillisempään suuntaan. Suon kaakkoisreunalla kasvoi myös vaivaiskoivua. Tyypilliseen kasvilajistoon Törmäjängällä kuuluivat sarat, raate, rahkasammal, suokukka, karpalo ja pyöreälehtikihokki.

10 suotutkimuksissa 7 Kuva 4. Tyypillistä kasvillisuutta Törmäjängällä. Kuva 5. Törmäjängän rahkasammalvaltaisempaa osaa.

11 suotutkimuksissa Hallikontio Hallikontio (karttalehdellä ) on uusi, Kemijoen länsipuolella oleva tutkimuskohde. Suolla mitattiin 300 m pitkä maavastusluotauslinja ja 13 suosondauspistettä samalta linjalta 25 m välein. Hallikontiossa on sekä sara-, että rahkasuon piirteitä. Erityisesti suon keskiosa on rahkasammalvoittoista. Tyypilliseen kasvilajistoon kuuluvat sarat, rahkasammal, lakka, karpalo ja tupasvilla. Kuva 6. Hallikontion yleisilme. 6.4 Matinaapa Matinaapa (karttalehdellä ) on uusi, tutkimusalueella eteläinen sarasuo, joka sijaitsee hivenen pohjoiseen Kemin kaatopaikalta (Taipaleenkylä, Holstinharju). Suolla mitattiin kaksi maavastusluotauslinjaa (200 m ja 160 m), joista jälkimmäiseltä mitattiin myös suosondauspisteitä. Sondaus kuitenkin lopetettiin, koska sondin epäiltiin kostuneen kyseisen tai edellisen päivän sateiden takia. Jälkimmäisen maavastusluotauslinjan loppupää mitattiin pelkästään long -ohjelmalla (ei siis short :ia lainkaan), koska suo alkoi olla liian märkä ja upottava liikkumiseen ja mittalaitteiden kuivana säilyttämiseen. Tästä johtuen eivät pintaosan mahdolliset yksityiskohdat erotu linjan loppupäässä. Tyypilliseen kasvilajistoon Matinaavalla kuuluivat heinät ja sarat, raate, rahkasammal, suokukka, karpalo, pyöreälehtikihokki, pitkälehtikihokki ja vesiherne.

12 suotutkimuksissa 9 Kuva 7. Matinaavan yleisilme pohjoisella mittauslinjalla. Kuva 8. Matinaavan yleisilme suon keskiosassa eteläisellä mittauslinjalla.

13 suotutkimuksissa 10 Kuva 9. Matinaavan keskiosan ruoppapintaa, pitkälehtikihokkiruusukkeita sarojen ja rahkasammaleen välissä. 6.5 Holstinharjun suo Matinaavan länsipuolella (Holstinharjun toisella puolen, karttalehdellä ) oleva nimetön, uusi, eteläinen rahkasuo. Suolla mitattiin 80 m pitkä maavastusluotauslinja. Suo sijaitsee pohjoiseen Kemin kaatopaikalta (Taipaleenkylä, Holstinharju). Suon pohjoisosa, jossa mittauslinja sijaitsi, oli kuiva ja hieman metsittynyt. Tyypilliseen kasvilajistoon suolla kuuluivat rahkasammaleet, vaivaiskoivu, mänty, lakka ja variksenmarja.

14 suotutkimuksissa 11 Kuva 10. Elektrodien asennusta Holstinharjun suon mittausalueella. 7 MAAVASTUSLUOTAUSTEN TULKINTA Maavastusluotausaineisto on tulkittu Geotomo Softwaren RES2DINV-ohjelmalla. Linjat on tulkittu N-S- tai W-E-suuntaisina, minkä vuoksi kaksi E-W-suuntaisina mitattua linjaa on käännetty ennen tulkintaa. Juokuanjängän tulkinnan visualisoinnissa on käytetty eri johtavuusasteikkoa kuin muissa, koska Juokuanjängän pohja on merkittävästi muita alueita johtavampaa ainesta. Muissa tulkintakuvissa johtavuusasteikko on keskenään sama. 7.1 Juokuanjänkä Koko linja on 250 m pitkä ja se mitattiin 2,5 m:n elektrodivälillä. Linja mitattiin alun perin E-W-suuntaisena, mutta se on käännetty ennen tulkintaa W-E-suuntaiseksi.

15 suotutkimuksissa 12 Kuva 11. Juokuanjängän maavastusluotaus. Juokuanjängän pintaosan ominaisvastus vaihtelee noin Ωm:n alueella. Kosteampi sarajuotti ylitettiin jokseenkin kohtisuoraan noin m:n kohdalla, ja tulkintakuvassa 50 m:n kohdalla on nähtävissä pieni positiivinen muutos pintaosan ominaisvastuksessa. Suon turvepaksuus on muutama metri, aikaisemman sondaustiedon perusteella 2 m. Turpeen alla on paksulti, noin 20 m:iin saakka johtavaa (ρ < 100 Ωm) ainesta, todennäköisesti savea tai liejua. Johtavan kerroksen alla on jälleen hieman resistiivisempää materiaalia, jonka ominaisvastusarvo 100 Ωm. 7.2 Törmäjänkä Törmäjängän yli mitattiin 500 m pitkä linja 2,5 m:n elektrodivälillä. Linjan keskiosassa, rahkasammalmättäisellä alueella, on pinnassa ohut hieman resistiivisempi (ρ Ωm) kerros. Aiemmin tehtyjen suosondausten perusteella turvepaksuus suolla on noin 1,5 2 m pohjamateriaalin ollessa hiekkaa (ρ Ωm). Noin m:n syvyydessä on ilmeisesti kallionpinta (ρ > 1000 Ωm, ominaisvastus kasvaa nopeasti ainakin arvoon ρ 3000 Ωm), tosin m:n kohdalla linjaa rajapinta katoaa tulkinnasta ja johtavampi aines jatkuu tulkinnan syvyysulottuvuuden pohjaan (noin 30 m) asti. Kyseessä voi olla kallionpinnan niiaus syvemmälle tai kallioperän ruhjevyöhyke.

16 suotutkimuksissa 13 Kuva 12. Törmäjängän maavastusluotaus. 7.3 Hallikontio Hallikontiolla mitattiin 300 m:n mittauslinja 2,5 m:n elektrodivälillä. Linja mitattiin alun perin E-W-suuntaisena, mutta on käännetty ennen tulkintaa W-E-suuntaiseksi. Lisäksi mitattiin 13 suosondauspistettä samalta linjalta 25 m välein ensimmäisen mittauspisteen ollessa linjan alussa (0 m). Hallikontion pinnassa on noin 10 m paksuinen johtavahko kerros (ρ 350 Ωm), jonka alapinta aaltoilee hieman pitkin linjaa. Tästä kerroksesta voidaan n metrin kohdalla linjaa erottaa vielä johtavampi vyöhyke. Turpeen alapinta rajoittuu todennäköisesti tämän johtavan vyöhykkeen yläpintaan, jolloin turpeen paksuus suolla on n. 3-4 m. Kaikkialla turve ei erotu alla olevista pohjamaalajeista liian pienen johtavuuskontrastin vuoksi. Pienehkö johtava vyöhyke turpeen alla voi olla silttiä. Muualla turpeen ja kallion välissä on todennäköisesti hiekkaa. Ominaisvastus on m:n syvyydellä Ωm ja yli 20 m:n syvyydellä ominaisvastus kasvaa edelleen saavuttaen paikoin 5000 Ωm:n tason.

17 suotutkimuksissa 14 Kuva 13. Hallikontion maavastusluotaus. 7.4 Matinaapa Matinaavalla mitattiin kaksi linjaa. Ensimmäinen, 200-metrinen mittauslinja 2 m:n elektrodivälillä oli suon kuivemmassa pohjoispäässä ja toinen, eteläisempi 160-metrinen linja 2 m:n elektrodivälillä keskempänä, kuitenkin suon keskuslammen (Matinaavanjärvi) pohjoispuolella Matinaapa N Pohjoisemmalla linjalla turvetta on suosondaustulosten perusteella 0,5 2 m, valtaosalla linjaa turvepaksuus on 1 m tai vähemmän. Turpeen alla on luultavasti harjusoraa tai moreenia (ρ 500 Ωm) noin 10 m:n syvyydelle, ja tällä syvyydellä lienee kallionpinta (ρ 2000 Ωm). Linjalla noin m:n kohdalla on tällä syvyydellä suuremman johtavuuden alue, mahdollisesti kallioperän ruhje tai kallionpinnan muu niiaus syvemmälle.

18 suotutkimuksissa 15 Kuva 14. Matinaavan pohjoispään maavastusluotaus Matinaapa S Eteläisemmälläkin linjalla suon syvyys kasvaa keskemmälle siirryttäessä ja on ilmeisesti muutaman metrin suuruusluokkaa. Johtavahkon (ρ 300 Ωm) pintaosan alla on 5 10 m:n syvyydelle hieman resistiivisempää ainesta (ρ 500 Ωm) resistiivisyyden kasvaessa syvyyden mukana koko ajan. Noin 15 m:n syvyydellä saavutetaan jo Ωm:n resistiivisyys. Linjan loppupäässä tätä ei kuitenkaan havaita, mutta se johtunee erilaisesta mittauskonfiguraatiosta. Tämän linjan loppupää mitattiin pelkällä long -ohjelmalla (ei siis short :ia lainkaan), koska suo alkoi olla liian märkä ja upottava liikkumiseen ja mittalaitteiden kuivana säilyttämiseen.

19 suotutkimuksissa 16 Kuva 15. Matinaavan eteläisempi maavastusluotaus. 7.5 Holstinharjun suo Holstinharjun viereisen, Ahvenjärvien pohjoispuolella olevan kartoissa nimeämättömän suon pohjoisosassa mitattiin 80-metrinen linja 1 m:n elektrodivälillä. Suon pintaosa oli kuiva, mikä näkyy resistiivisempänä (ρ 500 Ωm) parimetrisenä pintakerroksena. Pintaosan alla on 6 8 m:n syvyydelle johtavampaa ainesta, jonka ominaisvastus ρ < 400 Ωm. Tämä voisi olla pohjaveden pinnan alapuolista harjusoraa. Tämän alapuolella johtavuus pienenee nopeasti ja noin 10 m:n syvyydellä on ilmeisesti kallionpinta (ρ > 2000 Ωm).

20 suotutkimuksissa 17 Kuva 16. Holstinharjun suon maavastusluotaus. 8 AEROGEOFYSIIKKA Alueella on tehty samanaikaisesti magneettinen, sähkömagneettinen ja radiometrinen aerogeofysikaalinen mittaus. Karttalehtien 2541 ja 2542 mittaukset ovat vuodelta 1982, karttalehden 2544 vuodelta 1990 ja karttalehden 2543 vuodelta Karttalehdet 2541, 2542 ja 2544 on lennetty pohjois-etelä-suuntaisesti (NS) ja karttalehden 2543 alue itä-länsi-suuntaisesti (EW). Lentolinjojen välinen etäisyys on noin 200 m ja lentokorkeus noin 30 m. Mittaukset on tehty Twin Otter lentokoneella. (Hautaniemi et al., 2005) Vuosina 1982 ja 1990 käytössä on ollut protonimagnetometri, vuonna 1995 käytettiin cesiummagnetometriä. Sähkömagneettisissa (EM) ja radiometrisissä mittauksissa ei ole tapahtunut muutoksia tutkimusalueen mittausvuosina. (Hautaniemi et al., 2005) Mittaustiedot ja tekniset tiedot on esitetty karttalehtialueittain taulukossa 2.

21 suotutkimuksissa 18 Taulukko 2. Mittaustiedot karttalehtialueittain. Lentolinjojen välinen etäisyys on kaikilla alueilla noin 200 m ja lentokorkeus noin 30 m. Mittaukset on tehty Twin Otter lentokoneella. Lentosuunta: NS = pohjois-eteläinen, EW = itä-läntinen. Magnetometri: P = protonimagnetometri, C = cesiummagnetometri. (Hautaniemi et al., 2005) Karttalehtinumero Lentovuosi Lentosuunta NS NS EW NS Magneettinen: Magnetometri P P C P Rekisteröintitaajuus [1/s] Sähkömagneettinen: Kelaväli [m] 21,36 21,36 21,36 21,36 Taajuus [Hz] Momentti [Am*2] Radiometrinen: Rekisteröintitaajuus [1/s] Kidetilavuus [l] 25,0 25,0 25,0 25,0 Kanavien lukumäärä Sähkömagneettisen aineiston avulla voidaan selvittää irtomaan johtavuutta ja paksuutta, ja radiometristä aineistoa käytetään niinikään kallion ja mineraalimaan päällä olevan turpeen ja vesikerroksen paksuuden määrittämiseen. Magneettista aineistoa voidaan mahdollisesti hyödyntää kallioperän rakennetulkinnassa ja siten välillisesti myös maaperätutkimuksissa. 8.1 Sähkömagneettinen aerogeofysikaalinen aineisto Soiden kohdalle osuvien aerosähköisten imaginaarianomalioiden on todettu aiheutuvan joko soiden alla olevista savikoista tai suon turvekerrostuman ja sen pohjamaalajin yhteisvaikutuksesta (Puranen et al., 1992). Soiden imaginaarimaksimeiden on todettu usein sijoittuvan syvänteiden kohdalle. Rahkaturpeiden happamuus kohottaa niiden johtavuutta, samoin johtavuus kasvaa mikäli pohja- tai pintavesien mukana kulkeutuu ravinteita tai suoloja (Säävuori & Mäkilä, 2004).

22 suotutkimuksissa 19 Kuva 17. Aerosähköinen imaginaarikomponentti. Punaiset sävyt indikoivat korkeaa imaginaariarvoa. Kuvaan on rajattu alueen suurin suo Kirvesaapa sekä Juokuanjänkä, Matinaapa ja Holstinharjun suo ja niillä mitatut vastusluotauslinjat (punaiset viivat). Kuvan kattama alue on noin 9,0 * 15,5 km.

23 suotutkimuksissa 20 Juokuanjänkä sijaitsee voimakkaalla E-W-suuntaisella anomaliajaksolla, joka seurailee Kemijokeen laskevaa Akkunusjokilaaksoa (kuva 17). Suon itälaidalla, jossa on myös imaginaarianomalian maksimikohta, tehtiin vastusluotausmittaus. Tulokset osoittivat, että 0, 5 2 m paksun turvekerroksen alla on paksulti, noin 20 m:iin saakka johtavaa (ρ < 100 Ωm) ainesta, todennäköisesti savea tai liejua. Suon kohdalla olevat anomaliatason vaihtelut kuvastanevatkin pääosin suon alla olevan aineksen johtavuusvaihteluja. Matinaavalla tehdyt vastusluotausmittaukset osoittivat turvekerrosten paksuuksissa olevan eroa. Valtaosalla pohjoisempaa linjaa turvepaksuus on 1 m tai vähemmän. Eteläisemmällä linjalla suon syvyys kasvaa keskemmälle siirryttäessä ja on ilmeisesti muutaman metrin suuruusluokkaa. Imaginaarikomponentissa on selvä ero pohjoisen ja eteläisen linjan anomaliatasoissa, joten se indikoinee kosteuserojen lisäksi myös turvekerroksen paksuusvaihtelua Matinaavalla. Holstinharjun suoalueella imaginaarikomponentin pienet tasoerot selittynevät suon kosteuseroilla. Pohjoisosassa mitatulla linjalla myös turvekerroksen paksuus oli pieni. Kirvesaavalta ei ole maastotutkimustietoa, mutta satelliittikuva-aineistosta havaittavat avovedet ja suon kosteimmat kohdat korreloivat imaginaarikomponentin maksimiarvojen kanssa. 8.2 Radiometrinen aerogeofysikaalinen aineisto Yleensä noin 0,6 m paksuinen vesikerros vaimentaa kaiken gammasäteilyn. Suoalueilla veden kyllästämän kerroksen paksuus, jolta gammasäteilyä saadaan, saattaa olla hieman tätä suurempikin, mikäli turpeessa on gammasäteilyn lähteenä toimivaa materiaalia. (Vironmäki et al., 1989). Kaliumsäteilyn on todettu indikoivan soiden turvekerrosten paksuusvaihteluita (Vironmäki et al., 1989). Juokuanjängällä suon etelälaidalla kaliumsäteily on lähes tyystin vaimentunut, kun taas pohjoislaidalla kaliumsäteilyä on havaittavissa (kuva 18). Maastohavainnot tukevat sitä, että turvekerroksen paksuus ohenee pohjoiseen mentäessä. Holstinharjun suolla kaliumsäteilyä esiintyy suon pohjoisreunalla mutta ei eteläreunalla. Vastusluotausmittauksissa pohjoisreunalla näkyi noin parin metrin paksuinen resistiivinen (ρ 500 Ωm) pintakerros, joka on hyvin kuiva. Kaliumsäteilyn aiheuttaja lieneekin sen alla oleva harjusora. Eteläosassa suota imaginaarikomponentin arvo aavistuksen kasvaa ja kaliumsäteily vaimenee kokonaan. Kohonneen K/Th-suhteen on todettu indikoivan suoalueiden reunoja (M.-L. Airo, henkilökohtainen tiedonanto, ). Tämä suon reunaefekti oli havaittavissa myös Matinaavan ja Kirvesaavan itäreunoilla. Reunaefekti johtunee turpeen absorptiokyvystä; valumaveden mukana mineraalimaa-alueelta kulkeutuvat molekyylit imeytynevät turpeeseen ja sitoutuvat siihen.

24 suotutkimuksissa 21 Kuva 18. Aerogeofysikaalinen kaliumkartta. Sininen indikoi alhaista kaliumpitoisuutta ja punainen korkeaa kaliumpitoisuutta. Kuvaan on rajattu alueen suurin suo Kirvesaapa sekä Juokuanjänkä, Matinaapa ja Holstinharjun suo ja niillä mitatut vastusluotauslinjat (punaiset viivat). Kuvan kattama alue on noin 9,0 * 15,5 km.

25 suotutkimuksissa 22 9 ASTER-KUVAT Tutkimuksessa käytetyille ASTER(Advanced Spaceborne Thermal Emission and Reflection Radiometer) -satelliittikuville oli aineiston toimittaja tehnyt radiometrisen ja karkean geometrisen korjauksen. Tarkempaa geometristä korjausta ei tässä työssä tehty. ASTER-aineisto on kuvattu 14:sta eri aallonpituuskaistalla. Näistä kaksi on kuvattu näkyvän valon aallonpituuksilla. Lähi-infra-alueella µm on kaksi erillistä eri kulmista otettua kuvaa, jotka mahdollistavat stereokuvan muodostamisen. Kuusi seuraavaa kanavaa sijoittuu lyhytaaltoiselle infra-alueelle (SWIR) ja viimeiset viisi ovat termisen infra-alueen (TIR) kanavia. VNIR-kanavien resoluutio on 15 m, SWIRkanavien 30 m ja TIR-kanavien 90 m. Kanavien ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. ASTER-kanavat, niiden aallonpituusalueet, spatiaalinen erotuskyky eli resoluutio ja bittien lukumäärä. VNIR = visible and near infrared, SWIR = short wavelength infrared, TIR = thermal infrared. Kanavaryhmä Kanavan numero Aallonpituusalue [μm] Resoluutio [m] Quantization levels VNIR 1 0,52 0, bittiä 2 0,63 0,69 3N 0,78 0,86 3B 0,78 0,86 SWIR 4 1,60 1, bittiä 5 2,145 2, ,185 2, ,235 2, ,295 2, ,360 2,430 TIR 10 8,125 8, bittiä 11 8,475 8, ,925 9, ,25 10, ,95 11,65 Peruskarttaan verrattuna itäisempi ASTER-kuva on noin 30 m (VNIR-kanavalla noin 2 pikseliä) idempänä. Länsikuvassa on suurempi, noin 7 pikselin siirtymä itään ja 5 pikselin siirtymä etelään. Kuvatunnukset ja kuva-aineiston sijainnin oikeellisuushavainnot on esitetty taulukossa 4.

26 suotutkimuksissa 23 Taulukko 4. ASTER-kuvista tässä raportissa ja levypalvelimilla käytetyt nimet, ASTER-kuvatunnukset (*.hdf) ja paikannustarkkuuden havaitut virheet (sijaintivirhe). Sijaintivirhe N kasvaa etelästä pohjoiseen ja sijaintivirhe E kasvaa lännestä itään. Nimi Kuvatunnus (*.hdf) Sijaintivirhe N Itäkuva / Itakuva Länsikuva / Lansikuva AST_L1B_ _ AST_L1B_ _ Sijaintivirhe E n. 0 m n. 30 m (n. 2 pikseliä) n. -70 m (n. - 5 pikseliä) n. 100 m (n. 7 pikseliä) ASTER-aineiston VNIR-alueen ( μm) kanavat, joiden resoluutio on 15 m, antaa parhaiten informaatiota soiden kasvipeitteen vaihteluista ja kosteudesta. Nämä piirteet ovat eri suotyypeille ominaisia. Kahden päätyypin, rahka- ja sarasuon heijastusominaisuudet eroavat selvästi toisistaan näkyvän ja lähi-infra-alueen kanavista muodostetussa värikompositiossa. Kuvassa 19 sarasuot erottuvat tummanvihreinä ja rahkasuot vaaleanruskeina. Sarasoiden sisäiset kasvillisuus- ja kosteusvaihtelut erottuvat myös hyvin. Kirvesaavalla ja Matinaavalla tummin vihreän sävy indikoi kaikkein kosteimpia alueita. Juokuanjängan kosteampi kasvillisuudeltaan erilainen etelä-pohjoinen juotti erottuu myös kuvassa 19. ASTER-aineiston SWIR-kanavien 30m:n resoluutiolla saadaan soiden sisäisestä vaihtelusta selvästi heikommin informaatiota.

27 suotutkimuksissa 24 Kuva 19. Väärävärikuva (RGB) tutkimusalueelta. Kuvan kattama alue on noin 6,6 * 14,7 km 2. Punaisella on kuvattu kanavaa 3N (λ = 0,78 0,86 μm), vihreällä kanavaa 2 (λ = 0,63 0,69 μm) ja sinisellä kanavaa 1 (λ = 0,52 0,60 μm).

28 suotutkimuksissa 25 Termisen infra-alueen aineistoja on käytetty runsaasti hydrogeologiassa erilaisiin pohjavesi- ja pintavesistötutkimuksiin (Kukkonen & Vanhala, 1992). ASTER-kuvien tulkinnassa tarkasteltiin termisen alueen kanavien antamaa informaatiota soiden kosteudesta. Lämpökanavan TIR14 (λ = 10,95 11,65 μm) kuvassa tulee esiin soiden kosteuden vaikutus pintalämpötilaan (kuva 20). Kuivat rahkasuot ovat lämpimämpiä kuin kosteat sarasuot. Juokuanjängällä, joka on kaikkein kuivin rahkasuo, lämpöarvot ovat suurimmat. Kirvesaavan sisäiset kosteusvaihtelut erottuvat selvästi, eteläosan rahkasammalvaltaisella osalla on suurimmat lämpöarvot. ASTER-aineistolle tehtiin myös ns. MNF (Minimum Noise Fraction) muunnos, jossa alkuperäisistä kuvista muodostetaan uusia keskenään korreloimattomia muuttujia. Yhdeksästä VNIR- ja SWIR-kanavasta laskettiin uudet ns. MNF-muuttujat. Kuvassa 21, joka on värikompositio kolmesta ensimmäisestä MNF-kanavasta, soiden sisäinen vaihtelu edelleen korostuu. Kirvesaavalla ja Matinaavalla lilan sävyt indikoivat avovettä ja hyvin kosteita paikkoja, vihreän ja keltaisen sävyt kasvillisuuden vaihteluita. Rahkavaltaisten soiden, Juokuanjängän, Holstinharjun suon ja Kirvesaavan eteläosan väliset erot korostuvat myös tässä muunnoksessa. Eri kasvilajeilla on erilainen heijastusspektri, minkä vuoksi niitä voidaan tunnistaa vähintäänkin lajiryhmiksi, lisäksi kasvillisuuden tiiviys ja pohjan kosteus vaikuttavat heijastukseen.

29 suotutkimuksissa 26 Kuva 20. ASTER-kuvan terminen kanava 14 (λ = 10,95 11,6 μm). Siniset sävyt indikoivat alhaisia lämpötiloja ja punaiset korkeita lämpötiloja. Kuvan kattama alue on noin 6,6 * 14,7 km 2.

30 suotutkimuksissa 27 Kuva21. VNIR- ja SWIR-kanavista laskettu MNF-muunnoskuva. Soiden kasvillisuusja kosteusvaihteluista johtuvat erot korostuvat tässä muunnoksessa. Kuvan kattama alue on noin 6,6 * 14,7 km 2.

31 suotutkimuksissa YHTEENVETO Maavastusluotauksia turvekerrosten paksuuksien ja johtavuuksien selvittämiseksi tehtiin viidelle suolle (Juokuanjänkä, Törmäjänkä, Hallikontio, Matinaapa ja Holstinharjun suo). Mittauslinjoja oli yhteensä kuusi, kaksi Matinaavalla ja yksi muilla soilla. Tutkittujen soiden turvepaksuus on pääsääntöisesti pieni, korkeintaan 2 4 m. Juokuanjängän pohja on merkittävästi muita alueita johtavampaa ainesta. Maavastusluotausmittauksien tuloksia korreloitiin aerosähköisiin mittauksiin. Lähemmän tarkastelun kohteeksi otettiin aerosähköinen imaginaarikomponentti. Imaginaarikomponenttia voidaan käyttää suon turvekerroksen paksuuden arviointiin ja pohjamaalajien tunnistamiseen. Juokuanjänkä sijaitsee E-W-suuntaisella anomaliajaksolla, joka seurailee Kemijokeen laskevaa Akkunusjokilaaksoa. Koska maastohavaintojen mukaan turvepaksuudet Juokuanjängällä vaihtelevat 0.5 m 2.0 m, kuvastavat imaginaarianomalian vaihtelut lähinnä suon alla olevan aineksen johtavuusvaihteluita. Vastusluotausmittausten tulokset osoittivat, että turpeen alla on paksulti, noin 20 m:iin saakka johtavaa (ρ < 100 Ωm) ainesta, todennäköisesti savea tai liejua. Matinaavalla tehdyt vastusluotausmittaukset osoittivat turvekerrosten paksuuksissa olevan eroa. Valtaosalla pohjoisempaa linjaa turvepaksuus on 1 m tai vähemmän. Eteläisemmällä linjalla suon syvyys kasvaa keskemmälle siirryttäessä ja on ilmeisesti muutaman metrin suuruusluokkaa. Imaginaarikomponentissa on selvä ero pohjoisen ja eteläisen linjan anomaliatasossa, joten se indikoinee hyvin turvekerroksen paksuusvaihtelua Matinaavalla. Kaliumkomponenttia voidaan käyttää turvekerrosten paksuusvaihtelujen ilmaisijana. Yli 0,6 m:n paksuinen vesikerros tai hyvin kostea, veden kyllästämä turvekerros vaimentaa kaliumsäteilyn kokonaan, minkä ansiosta tätä syvyyttä paksummat suoalueet erottuvat kartoilla säteilyn puuttumisena. Kohonnut kalium-thoriumsuhde ilmentää suon reunaalueita. ASTER-aineiston VNIR-alueen ( μm) kanavien resoluutio, joka on15m, antaa parhaiten informaatiota soiden kasvipeitteen ja kosteuden vaihteluista. Kahden päätyypin, rahka- ja sarasuon heijastusominaisuudet eroavat selvästi toisistaan näkyvän ja lähi-infra-alueen kanavista muodostetussa värikompositiossa. Soiden sisäinen vaihtelu edelleen korostuu kun näkyvän ja infra-alueen kanavista lasketaan ns. MNFmuunnos. Eri kasvilajeilla on erilainen heijastusspektri, minkä vuoksi niitä voidaan tunnistaa vähintäänkin lajiryhmiksi, lisäksi kasvillisuuden tiiviys ja pohjan kosteus vaikuttavat heijastukseen. ASTER-kuvien pidemmälle menevä tulkinta mahdollistaa suotyyppien tässä toteutettua yksityiskohtaisemmankin luokittelun. ASTER-aineiston termisiä kanavia voidaan hyödyntää soiden kosteusvaihteluiden tarkastelussa. Vaikka TIR-kanavien resoluutio on karkea (90m), aineistosta nähdään, että kuivat rahkasuot ovat lämpimämpiä kuin kosteat sarasuot. Juokuanjängällä, joka on kaikkein kuivin rahkasuo, lämpöarvot ovat suurimmat. Laaja-alaisen Kirvesaavan sisäiset kosteusvaihtelut erottuvat hyvin, saravaltaisten ja rahkasammalvaltaisten alueiden lämpöerot ovat selvät.

32 suotutkimuksissa VIITTEET ABEM Instrument AB, Instruction Manual: Terrameter SAS 4000 / SAS 1000, Version s. Airo, M.-L., henkilökohtainen tiedonanto, Arkimaa, H., Middleton, M., Hyvönen, E., Kuosmanen, V., Laitinen, J. & Sutinen, R., Mire site type mapping of boreal peatlands with hyperspectral airborne HyMap in northern Finland. Pp In: Zagajewski, B. & Sobczak, M. (eds.): Imaging spectroscopy: new quality in environmental studies. European Association of Remote Sensing Laboratories, Warsaw University. Poland. Hautaniemi, H., Kurimo, M., Multala, J., Leväniemi, H. & Vironmäki, J., The Three In One aerogeophysical concept of GTK in Pp In: Airo, M-L. (ed.): Aerogeophysics in Finland Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper pages, 115 figures, 12 tables and 8 appendices. Espoo, Finland. Kukkonen, I. & Vanhala, H., Termisen infrapunakuvauksen käyttömahdollisuudet geologisiin tutkimuksiin Suomessa. Tutkimusseloste A 99. Vuorimiesyhdistys, Tutkimusvaltuuskunta, Geologinen toimikunta. Puranen, R., Mäkilä, M & Oksama, M., Soiden aerosähköiset anomaliat. Raportti Q16.2/24.8/96/1. Geologian tutkimuskeskus. Säävuori, H. & Mäkilä, M., Airborne geophysical mapping of peat deposits in the Teuravuoma mire complex. Pp In: Päivänen, J. (ed.): Wise Use of Peatlands. Proceedings of the 12th International Peat Congress, Volume 2, Poster Presentations. Tampere, Finland, June International Peat Society. Pp Tampere, Finland. Vironmäki, J., Multala, J. & Virtanen, K., Estimation of area and depth of mires using airborne gamma radiation measurements. In: European Association of Exploration Geophysicists 51 st meeting and technical exhibition, Berlin (West), 29 May 2 June 1989: technical programme and abstracts of papers. The Hague: European Association of Exploration Geophysicists (EAEG), p. 207.

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa 3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus

Lisätiedot

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near

Lisätiedot

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET 4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY RS/2007/98 20.12.2007 Espoo Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa Hilkka Arkimaa, Jukka Laitinen, Markku Mäkilä ja Viljo Kuosmanen

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

SAMPOSUUREET Matti Oksama

SAMPOSUUREET Matti Oksama ESY Q16.2/2006/6 28.11.2006 Espoo SAMPOSUUREET Matti Oksama 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 28.11.2006/ Tekijät Matti Oksama Raportin laji tutkimusraportti Toimeksiantaja Raportin

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 KAOLIINITUTKIMUKSET KUUSAMON KOKANLAMMELLA 1997-1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot