Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 6/2012 Kokousaika ti klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 103H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 104H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 105H 5 VÄISTÖTILOJEN 3. VAIHEEN HANKINTAPÄÄTÖS 106H 7 SAIRAANHOITOPIIRIN KANTASAIRAALAN RAKENNUSKANNAN SANEERAUS JA UUDISRAKENTAMINEN; SIJAINTIPAIKAN MUUTOS

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 6/2012 Kokousaika ti klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala Heimo Lajunen Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja X X Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Todettiin. 103H - 106H Leila Lindell Puheenjohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Raimo Sopo Leena Laurila Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kh 103H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Kokouksen alussa psykiatrian toimialueen johtaja Pekka Perämäki ja ylilääkäri Anna Tuliharju olivat kuultavina lastenpsykiatrian tilanteesta.

4 4 Kh 104H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Nieminen ja Ulla Patronen. Tarkastusvuorossa ovat Raimo Sopo ja Leena Laurila. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raimo Sopo ja Leena Laurila.

5 5 Kh 105H VÄISTÖTILOJEN 3. VAIHEEN HANKINTAPÄÄTÖS Väistösairaalaa tarvitaan huonokuntoisten tilojen korvaamiseksi siihen saakka, kunnes uusi sairaala aloittaa toimintansa. Väistösairaala 3 on suunnitteilla rakennettavaksi F-osan päätyyn. Väistösairaalaan sovitetaan sytostaattien laimennustila, päiväsairaala, keuhkopoliklinikka ja kuntoutusosasto. Väistösairaalan suunnittelussa huomioidaan myös alueella kulkevat tekniset järjestelmät. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan, mikäli mahdollista, uuden sairaalan rakentuminen tälle alueelle. Väistö 3:n tilantarve on noin 3000 m2. Tilasuunnitelmia on tehty tammikuusta 2012 alkaen. Suunnittelussa on otettu huomioon tilan liittäminen osaksi NOVAn toiminnallista kokonaisuutta ja myöskin tilan liittäminen osaksi uutta sairaalaa. Tilan käytön ja rakennushankkeiden ohjausryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan Hankkeen enimmäiskustannusarvioksi on asetettu 10 miljoonaa euroa. Tämä käsittää pohjatyöt, jotka on tehtävä perinteisellä menetelmällä. Pohjatyössä tulee huomioida pesularakennuksessa olevan sähkötekniikan siirtäminen osaksi väistö 3:n tilaa niin, että tämä tekniikka sijoittuu rakennuksen pohjaosaan. Tilan käytön ja rakennushankkeiden ohjausryhmä on kevään aikana pitämissään kokouksissa pohtinut hankkeen toteutustapaa. Hankkeen toteuttaminen ns. KVrakennushankkeena (kokonaisvaltainen rakennushanke) tarkoittaa sitä, että samaan aikaan kun rakennustöitä tehdään, tehdään myös suunnittelua. Tällä tavalla toteutetun ratkaisun etuja olisivat mm. moduulitekniikkaa parempi muunneltavuus, mutta toisaalta haittana se, että käytettävissä olevassa aikataulussa hanke on todennäköisesti vaikea toteuttaa. Toinen mahdollinen toteuttamismalli on moduulitekniikka, josta on kokemuksia synnytysosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston rakentamisen yhteydessä. Hankinnan toteuttamismahdollisuudet rajoitetulla neuvottelumenettelyllä on selvitetty. Asiaa koskeva hankintajuristin lausunto on saatu. Vuoden 2012 talousarviossa on hankkeeseen varattu 4,8 milj. euron suuruinen määräraha. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus päättää esittää kokoontuvalle valtuustolle, että se myöntää sairaanhoitopiirin johtajalle valtuuden tilata edellä kuvatuin ehdoin väistösairaalatila, joka tulee osaksi NOVA-rakennusta ja myöhemmin osaksi uutta sairaalaa Kokouksen kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotuksen loppuosan seuraavasti: joka tulee osaksi NOVA-rakennusta ja mahdollisesti myöhemmin osaksi uutta sairaalaa.

6 6 Kh 105H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Projektijohtaja Jorma Teittinen, tekninen johtaja Raimo Koskela ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta

7 7 Kh 109H, Kh 140H, Kh 185H, Kv 10, Kh 106H SAIRAANHOITOPIIRIN KANTASAIRAALAN RAKENNUSKANNAN SANEERAUS JA UUDISRAKENTAMINEN; SIJAINTIPAIKAN MUUTOS Keski-Suomen keskussairaalan alkuperäinen rakennuskanta on otettu käyttöön vuonna Sairaalassa oli tuolloin 375 potilaspaikkaa ja runsaat 300 työntekijää. Alkuperäinen rakennuskanta on huolella suunniteltu ja omaa sairaalarakennukselle harvinaista arkkitehtoonista arvoa ja laatua. Vuosien kuluessa tilojen jäätyä ahtaiksi on sairaalaa laajennettu useissa eri vaiheissa. Laajennuksilla on pyritty poistamaan kulloinenkin ongelma tai pullonkaula. Esimerkiksi sairaanhoidollinen prosessi on muuttunut tai vaihtoehtoisesti jokin toiminta on välttämättä tarvinnut lisää tilaa. Nykyinen sairaalakompleksi koostuu eri vuosikymmeninä rakennetuista osista. Sekä alkuperäisissä 1950-luvulla käyttöön otetuissa tiloissa että uudemmissa erityisesti 1980-luvulla rakennetuissa tiloissa on vakavia sisäilmaongelmia. Vakavimmat ongelmat tällä hetkellä ovat vastasyntyneiden teho-osastolla, ortopedisilla osastoilla sekä Kinkomaan sairaalan kuntoutuksen käytössä olevalla vuodeosastolla. Keski-Suomen keskussairaalan toiminnallisten sekä palveluprofiiliin liittyvien rakenteellisten muutostarpeiden kartoitusta on tehty vuosina käynnissä olleessa terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjausprojektissa (TAPPO-projekti). Tässä hankkeessa olivat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Lapin sairaanhoitopiiri sekä Kainuun maakuntayhtymä. Hankkeen toteutti teknillisen korkeakoulun HEMA (Healthcare, Engineering, Management, Architecture) -yhteenliittymä. Jatkotyönä TAPPOhankkeelle on toteutettu pääosin TEKES-rahoituksella Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö -projekti. Tässä kokonaisuudessa olivat mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Rovaniemen kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Projektin loppuraportti on valmistunut. Keskussairaalan rakennuksissa on ongelmia, jotka vaikeuttavat toimintaa ja aiheuttavat terveyshaittoja. Vakavien sisäilmaan liittyvien työperäisten haittojen vuoksi yli 40 sairaanhoitajaa joutuu pysymään poissa sairaalan tiloista täydellä palkalla kotona. TEKES-hanke on listannut välittömiä korjaustoimia vaativat tilat. Niitä ovat mm. vastasyntyneiden teho-osasto, synnytyssalit, leikkausyksiköt, tähystystoiminnan tilat, tehostetun valvonnan yksiköt, välinehuollon tilat sekä patologian tilat. Terveydenhuollon resurssit Terveyspalvelujen kysyntä tulee lähivuosina luultavasti lisääntymään. Samalla pahenee työvoimapula. Erityisesti on pulaa hoitohenkilöstöstä. Tämän vuoksi vaaditaan tehokkaampia toimintamalleja. Siksi myös toiminnan ja tilojen on muututtava. Myös palvelujärjestelmää tulee voida muuttaa. Informaatioteknologian hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin saattaa vaikuttaa terveydenhuollon prosesseihin ja palvelujen kysyntään sekä tilankäyttöön. Todennäköistä on, että terveydenhuollon palvelujärjestelmät integroituvat. Mukaan saattaa tulla myös sosiaalitoimi.

8 8 TEKES-projekti esittää vuodeosastojen uudelleenjärjestelyjä jakamalla niitä nopean toiminnan vuodeosastoiksi, elektiivisiksi vuodeosastoiksi, kroonisen vaiheen vuodeosastoiksi sekä terveyskeskusvuodeosastoiksi. Projekti esittää, että avohoito tulee keskittää yhteen logistiikaltaan huolellisesti suunniteltuun ja toteutettuun keskukseen. Informaatiotekniikan roolin kasvamisesta aiheutuu se, että tietojärjestelmiä täytyy kehittää ja yksinkertaistaa ja niiden käytettävyyttä edelleen parantaa. Hanke on selvittänyt keskieurooppalaisten modernien sairaaloiden toimintaprofiileita. Esimerkiksi Hollannissa suomalaista keskussairaalaa vastaava sairaala huolehtii yleensä noin asukkaan erikoissairaanhoidosta. Tällöin rakennuksen koko on keskimäärin m2, sairaansijoja on keskimäärin 320 ja henkilökuntaa n omina työntekijöinä ja n ulkoistetuissa palveluissa. Hyvin toimivat tietojärjestelmät mahdollistavat tehokkaan kliinisen työn. Työryhmän ehdotukset Työryhmä esittää että, paitsi nykyisen kiinteistön saneerausta, harkittaisiin sairaalan tilojen osittaista tai kokonaan uusimista seuraavien sijoitusvaihtoehtojen perusteella: Koulutuskuntayhtymän ammattikorkeakoulun tilojen alapuolella sijaitseva alue, joka tällä hetkellä kuuluu koulutuskuntayhtymälle jatkettuna niin, että rakennettava uusi rakennuskanta ulottuisi sillan välityksellä yli Kyllön terveyskeskuksen ja keskussairaalan ja ammattikorkeakoulujen kiinteistöjen välillä kulkevan tien Kyllön terveysaseman välittömään läheisyyteen ja niin, että terveysasema kytkettäisiin osaksi sairaalaa. Muita sijoitusvaihtoehtoja Työryhmä on etsinyt sijoitusvaihtoehtoja Kyllönmäen ulkopuolelta. Pohdittuja vaihtoehtoja ovat olleet mm. Kangasvuoren psykiatrisen sairaalan nykyinen alue, keskustassa sijaitseva pitkä kapea tontti, Lutakon eteläranta ja Keljonkankaan alue. Näistä vaihtoehdoista työryhmä on todennut tarkoitukseen soveltumattomiksi kaikki muut paitsi Keljonkankaan alueen. Työryhmä on pohtinut myös sitä vaihtoehtoa, että sairaalan uudisosa sijoitettaisiin nykyisen sairaalatontin itäiselle alueelle. Tässä ratkaisussa logistiikkahyöty jäisi vähäiseksi, koska rakennuksesta muodostuisi pitkänomainen. Etäisyydet vanhoihin osiin olisivat suuret ja kulku niiden välillä hankalaa. Rakennus olisi toteutettavissa vaiheittain. Ns. läntinen vaihtoehto sisältää kaksi eri vaihtoehtoista toteuttamismallia. Toinen perustuu kokonaan koulutuskuntayhtymän opetustilojen alapuolella olevaan pysäköintialueeseen ja pysäköintitalon läheisyydessä olevaan alueeseen ja toinen edellä mainittuun alueeseen sekä Kyllön terveysaseman lähialueisiin. Molemmissa vaihtoehdoissa nykyinen paikoitustalo olisi hyödynnettävissä. Tontin väljyydestä johtuen sairaalan toiminnalliset järjestelyt voitaisiin optimoida sisältä käsin usealla vaihtoehtoisella tavalla. Ns. silta-vaihtoehdossa, jossa uudisrakennus ulottuisi sillan välityksellä yli Kyllönmäen ylittävän tien, terveyskeskuksen hyödyntäminen toisi säästöjä ja olisi muutenkin järkevää, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoitointegraatio saataisiin aikaan järjestelemällä toiminnat uudelleen. Tässä vaihtoehdossa olisi saavutettavissa 10 %:n kustannussäästö.

9 Työryhmän havainnot 9 Työryhmä lähtee siitä, että rakennusten sijoitusvaihtoehtojen ja saneerauksen paremmuuden tulee määräytyä sen perusteella, miten prosessit, logistiikka, tilojen muunneltavuus ja kustannukset kussakin vaihtoehdossa toteutuvat. Aaltoyliopiston SOTERA-instituutin tutkijaryhmä on esittänyt omana kantanaan, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kantasairaalan peruskorjaamisen ja modernisoinnin kustannusten selville saamiseksi tarvittava jatkokehitystyö käynnistetään nopeasti kolmen vaihtoehdon perusteella: Vaihtoehto 1 nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala, vaihtoehto 2 keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella siltavaihtoehdon mukaan, vaihtoehto 3 uuden sairaalan tekeminen. Rahoitus ja kuntien informointi Sairaanhoitopiiri on kevään 2011 aikana järjestänyt kolme informaatiotilaisuutta saneeraus- ja rakentamishankkeesta. Paikalle on kutsuttu kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoa. Lisäksi asiaa on käsitelty kevään muutosseminaarissa. Informaatiotilaisuuksien sarja tulee jatkumaan syksyn 2011 aikana. Sairaanhoitopiiri on teettänyt myös selvitystä saneeraus- ja rakentamishankkeen rahoitusmahdollisuuksista. Perusvaihtoehtoina ovat taserahoitusmalli, elinkaarimalli sekä näiden välimuodot. Rahoitusta harkittaessa tulee työryhmän mielestä ottaa huomioon seuraavat seikat: 1) sairaalan ylläpitokustannuksissa on saavutettava noin kolmen miljoonan euron säästö pienentyneen pinta-alan ja tehostuneen energian käytön vuoksi. Sairaalan pinta-alaksi on suunniteltu m2 nykyisen m2:n sijasta. 2) henkilökunnan palkkakustannukset pienenevät n. 10 % nykyisestä 157 miljoonasta eurosta. 3) ostopalvelut vähenevät toiminnan tehostuessa. Työryhmän arvion mukaan näistä voidaan omana tuotantona hoitaa 5-8 miljoonaa euroa. Jämsän ja Kuhmoisten esisopimukset Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin siirtymisestä Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat neuvotelleet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa piirin vaihdosta. Molemmat ovat valtuustoissaan hyväksyneet piirin vaihtoa koskevat esisopimukset. Varsinaisia sopimuksia ei ole tehty. Jämsän ja Kuhmoisten väestö on vajaat 9 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestöstä. Näiden kuntien ostot sairaanhoitopiristä olivat vuonna 2010 runsaat 12 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiri osti vuonna 2010 Jokilaakson sairaalasta palveluita yhteensä 2,1 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 neljän ensimmäisen kuukauden ostot Jokilaakson sairaalasta olivat 1 me, joten koko vuoden ostot tulevat olemaan vuoden 2010 ostoja suuremmat, todennäköisesti 3-4 me. Jämsän ja Kuhmoisten mahdollinen irtautuminen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä edellyttäisi järjestelyitä keskussairaalassa. Siirtämällä omaksi toiminnaksi kaikki sellainen toiminta, jota keskussairaalassa muutenkin tehdään, voidaan runsaan 12 miljoonan euron sopeuttamistarpeesta hoitaa runsaat puolet. Sairaanhoitopiirin sopimus Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa päättyy vuoden 2014 elokuun lopussa.

10 10 Keskussairaalan tilakysymyksiin Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiirin vaihto vaikuttaisi todennäköisesti melko vähän, jos sopimuskauden päätyttyä Jokilaakson sairaalasta ostettava toiminta otettaisiin omaksi toiminnaksi. Asiaan vaikuttaa myös terveydenhuoltolain mukainen vuonna 2014 voimaan tuleva hoitopaikan valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen. On mahdollista, että Jämsän ja Kuhmoisten asukkaista osa hakee erikoissairaanhoitoa edelleen Keski- Suomen keskussairaalasta. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. Keskussairaalan peruskorjaus, modernisointi- ja uudisrakennustyön selvitystä jatketaan kolmen perusvaihtoehdon pohjalta: A) Nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala. B) Keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella ns. siltavaihtoehdon mukaan. Tässä vaihtoehdossa uudisrakentaminen sijoittuisi koulutuskuntayhtymältä ostettavalle, nykyisin pysäköintialueena toimivalle tontille niin, että uudisrakennus jatkuisi sillan tai kannen välityksellä Kyllön terveysaseman viereen sen välittömään läheisyyteen. Kyllön terveysaseman ja Koulutuskuntayhtymän rakennusten välissä kulkeva tie ylitetään sillalla tai tunneliin sijoitetun tien päälle rakennetaan kansi. C) Kokonaan uuden sairaalan tekeminen myöhemmin erikseen määritettävälle tontille. Sijoitusvaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. 2. Kustannusten arvioinnissa huomioidaan seuraavat näkökohdat: A) Paljonko on saatavissa niistä kiinteistöistä, jotka vapautuvat ja jotka voidaan myydä mukaan lukien myytävä tontin osa ja sille mahdollisesti saatava lisärakennusoikeus? B) Saneeraamisen ja uudisrakentamisen rakennuskustannukset vuoden 2011 hintatason mukaan. C) Saneeratun, uudisrakennetun tai kokonaan uudelleen rakennetun sairaalatilan mahdollistamat prosessiuudistukset ja niistä aiheutuvat kustannussäästöt mm. nykyistä vähempänä henkilökuntamääränä ja nykyistä alhaisempina kiinteistöiden ylläpitokustannuksina. D) Mahdollisen lisärakentamisen edellyttämät tonttijärjestelyt ja niiden kustannukset.

11 Sairaanhoitopiirin johtaja täydensi kokouksessa päätösehdotuksen kohtaa 1. seuraavasti: 1. Keskussairaalan peruskorjaus, modernisointi- ja uudisrakennustyön selvitystä jatketaan neljän perusvaihtoehdon pohjalta: A) Nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala. B) Keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella ns. siltavaihtoehdon mukaan. Tässä vaihtoehdossa uudisrakentaminen sijoittuisi koulutuskuntayhtymältä ostettavalle, nykyisin pysäköintialueena toimivalle tontille niin, että uudisrakennus jatkuisi sillan tai kannen välityksellä Kyllön terveysaseman viereen sen välittömään läheisyyteen. Kyllön terveysaseman ja Koulutuskuntayhtymän rakennusten välissä kulkeva tie ylitetään sillalla tai tunneliin sijoitetun tien päälle rakennetaan kansi. C) Keskussairaalan nykyisten rakennusten osittainen peruskorjaus ja uudisrakennuksen rakentaminen terveydenhuolto-oppilaitoksen ja nykyisen keskussairaalarakennuksen väliin. D) Kokonaan uuden sairaalan tekeminen myöhemmin erikseen määritettävälle tontille. Sijoitusvaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kh 109H, Päätös: 1. Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2. Ehdotus hyväksyttiin. Kh 140H, Sairaanhoitopiirin hallitus päätti että Keskussairaalan peruskorjaus-, modernisointi- ja uudisrakennustyön selvitystä jatketaan neljän (4) perusvaihtoehdon pohjalta: 1) Nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala. 2) Keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella ns. Silta-vaihtoehdon mukaan nykyisen parkkitalon ja Kyllön terveysaseman välissä olevalle tontille, niin että Keskussairaalantie ylitetään sillalla tai tunneliin sijoitetun tien päälle rakennettavalla kannella.

12 12 3) Keskussairaalan nykyisten rakennusten osittainen peruskorjaus ja uudisrakennuksen rakentaminen terveydenhuolto-oppilaitoksen ja nykyisen keskussairaalarakennuksen väliin (ns. Keskialue-vaihtoehto). 4) Kokonaan uuden sairaalan tekeminen myöhemmin erikseen määritettävälle tontille. Selvitystyössä on huomioitu seuraavat asiakokonaisuudet hallituksen valitsemissa perusvaihtoehdoissa: 1) Rakentamisen kustannukset 2) Jäljellejäävän kiinteistömassan jälleenmyyntiarvon määrittäminen 3) Hankkeen rahoittamisen mallit ja vaihtoehdot 4) Toiminnan rationoinnista saavutettavat hyödyt. Koska kysymyksessä on mittava hanke, toimintalinjaksi valittiin kahden (2) toisistaan riippumattoman tahon rekrytointi selvittämään kutakin asiakokonaisuutta. Rakentamisen kustannuksia ovat selvittäneet Pöyry CM Oy ja Aalto yliopiston asiantuntijaryhmä täydennettynä Helsingin kiinteistöviraston asiantuntemuksella. Kiinteistön jälleenmyyntiarvoa arvioimaan valittiin Catella Property Group, Arviointipalvelut ja Aalto yliopiston asiantuntijaryhmä, joka tutki myös rakentamisen kustannuksia. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat selvittäneet KPMG Oy ja Inspira Oy. Toiminnan rationoinnista syntyviä hyötyjä on arvioinut työryhmä, johon on kuulunut sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin edustajia sekä muita suomalaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian laitos on tutkinut materiaalien, aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja ihmisten logistiikkaan liittyviä erityiskysymyksiä ja logistiikan parantamisen avulla saavutettavissa olevia hyötyjä eri rakentamisen vaihtoehdoissa. Rakentamisen kustannusten arviointi perustuu noin brm² laajuiseen tilaan tyhjän tontin ja Silta-rakentamisen vaihtoehdoissa. Rakentamisen hintaarvioon eivät sisälly tontin, rahoituksen, sairaalalaitteiden, irtokalusteiden, mahdollisten arkkitehtonisten erikoisrakenteiden, projektin tai kaupungille aiheutuvien kulujen, kuten kaavoituksen kustannukset. Peruskorjausvaihtoehdossa laajuus on brm² ja arvio peruskorjauksen kustannuksista on miljoonaa euroa (alv 0 %), euroa/brm². Tämä hinta ei sisällä peruskorjausvaihtoehdossa tarvittavan väistösairaalan kustannuksia, jonka arvio on noin 50 miljoonaa euroa. Silta-vaihtoehdossa rakentamisen kustannukset ovat euroa (alv 0 %), euroa/brm². Laskelmaan sisältyvät kustannukset, jotka syntyvät kaivuu-, täyttö- ja louhintatöistä sekä rakentamisesta tien yli ja rakennusaikaisesta kiertotiestä. Tunnelin rakentamisen kustannukset eivät ole hinnassa, arvio on 5-8 miljoonaa euroa. Lisäksi voimalinjan siirtokustannukset maan alle maksavat noin 0,5 miljoonaa euroa.

13 13 Ns. Keskialue-vaihtoehdossa uudisrakennuksen laajuus on noin brm² ja arvio rakentamisen kustannuksista on 170 miljoonaa euroa (alv 0 %), euroa/brm². Arvio ei sisällä väistötilojen kustannuksia, muutostöitä uudisrakennukseen liittyvissä rakennuksissa ja esimerkiksi yhdystunneleita tai liikennejärjestelyistä ja kiertoteistä aiheutuvia kustannuksia. Ns. Keskialuevaihtoehdossa lisäkustannuksia aiheuttavat ahdas rakennuspaikka, maanpaineseinät ja noin brm² laajuisen tilan purkaminen. Uuden sairaalan sijoitus rakentamattomalle tontille maksaa euroa (alv 0 %), 2 700/brm². Laskelma sisältää noin autopaikan rakentamisen kustannukset, osa paikoista on tontilla ja osa pysäköintitalossa. Arviossa ei ole mukana tontin muodosta tai maaperästä aiheutuvia kustannuksia tai uusien liittymien, katujen tai teiden rakentamisen kustannuksia. Saadun ennakkotiedon mukaan Aalto yliopisto on arvioinut rakentamisen kustannukset jälleenmyyntiarvo huomioiden seuraavalla tavalla eri vaihtoehdoissa: Vaihtoehto Rakentamisen kustannukset Myytävä rakennusmassa Nettokustannukset Peruskorjaus Silta Keskialue Tyhjä tontti Catella Property Group on arvioinut Keskussairaala-kiinteistön velattomaksi markkina-arvoksi euroa. Jos kiinteistö myytäisiin niin, että sairaanhoitopiiri jäisi viideksi (5) vuodeksi vuokralle markkinatasoisella vuokrasopimuksella, markkina-arvoksi on arvioitu euroa. Arvio perustuu oletukseen, että kiinteistö ei jatka yhteiskunnan käytössä keskussairaalana. Mikäli kiinteistö jatkaisi yhteiskunnan käytössä, markkina-arvo määräytyisi eri perustein. Aalto yliopiston asiantuntijaryhmän ja Catella Property Groupin arviot kiinteistöjen jälleenmyyntiarvosta eroavat huomattavasti toisistaan. Aalto yliopiston arvio on 60 miljoonaa euroa ja Catella Property Groupin on 24 miljoonaa euroa. Kyseessä on erityiskohde, jonka arvon määritykseen ja jälleenmyynnin mahdollisuuksiin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Rahoitus- ja toimintamalleja ovat arvioineet KPMG Oy ja Inspira Oy. Rahoituksen toteutusmalleina on selvitetty taserahoitusta, elinkaarimallia ja sen variaatioina leasing-rahoitusta, suppeaa projektirahoitusta ja laajaa projektirahoitusta. Toteutusmallien arviointikriteereinä ovat toiminnallisuus, laatu, joustavuus, tehokkuus ja hyväksyttävyys. Parhaan toteutusmallin valinnassa on ratkaistava kysymykset, käytetäänkö taserahoitusta vai elinkaarimallia, toteutetaanko mahdollinen elinkaarimalli leasing- vai projektirahoituksella ja ulkoistetaanko kiinteistönhoitopalvelut mahdollisessa elinkaarimallissa.

14 14 Toiminnan järkiperäistämisestä saavutettavat hyödyt perustuvat näkemykseen, että tulevaisuudessa on tarjolla nykyistä vähemmän työvoimaa. Uudessa terveydenhuoltolaissa mainittu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen integraatio tuo rationointihyötyä. Innovatiiviset ratkaisut ITpalveluissa, moderni logistiikka, organisaation uudistaminen ja prosessien uudelleenjärjestely pienentävät käyttökustannuksia. Rationointihyöty on arvioitu optimaaliseksi rakentamattomalle tontille tehtävässä sairaalakiinteistössä, 90 % optimaalisesta ns. Silta-vaihtoehdossa ja 50 % optimaalisesta ns. Keskialue-ratkaisussa. Peruskorjausvaihtoehdossa rationointihyödyt jäävät vähäisiksi tai niitä ei synny lainkaan. Säästöjen syntyminen edellyttää rakenteiden muuttamista ja innovatiivisia ratkaisuja sekä sitoutumista uuteen toimintaan. Rakentamattomalle tontille tehdyssä sairaalassa toiminnan rationoinnin tuoma säästö on noin 22,4 miljoonaa euroa/vuosi, Silta-vaihtoehdossa 20,1 miljoonaa euroa/vuosi, Keskialueen vaihtoehdossa 11,2 miljoonaa euroa/vuosi ja peruskorjauksessa 5,3 miljoonaa euroa/vuosi. Jyväskylän yliopiston tekemän selvityksen perusteella optimaalisen logistiikan säästöpotentiaali ns. tyhjälle tontille rakennettavassa vaihtoehdossa on noin 3,3 miljoonaa euroa/vuosi laskettuna säästetystä henkilötyöpanoksesta, mutta jättäen huomioimatta tehtävä investointi ja siihen liittyvät käyttömenot. Vastaava luku Silta-vaihtoehdossa 2,9 miljoonaa euroa/vuosi, Keskialue-vaihtoehdossa noin 2,5 miljoonaa euroa/vuosi ja peruskorjausvaihtoehdossa noin 0,4 miljoonaa euroa/vuosi. Hallituksen kokouksessa asiaa esittelee projektijohtaja Jorma Teittinen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi selvitystyön vaiheen ja käy keskustelun jatkotoimenpiteistä. selvittää jäsenkuntien kannan rakentamisen ja saneeraamisen neljään vaihtoehtoon ja päättää asian lähettämisestä lausunnolle sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin. Lausuntojen viimeinen jättöpäivä on perjantai Kh 140H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 185H, Keski-Suomen keskussairaalan kantasairaalan alueen tilojen ja toiminnan muutostarpeita on kartoitettu vuosina terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjausprojektin (Tappo-hankkeen) yhteydessä. Hankkeen päätyttyä on käynnistetty pääosin Tekes-rahoituksella Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projekti, jonka loppuraportti on valmistunut vuonna 2011.

15 15 Loppuraportissa on esitetty yhdeksän erilaista vaihtoehtoa sairaalan tilojen kokonaisratkaisuksi. Näistä sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt pitämässään kokouksessa ottaa jatkovalmisteluun neljä eri vaihtoehtoa. päätti pitämässään kokouksessa lähettää ne kuntiin lausunnolle. Vaihtoehdot ovat vanhan sairaalan saneeraus, osittain uuden rakentaminen ns. keskialue vaihtoehdolla, pääosin uuden sairaalan rakentaminen ns. siltavaihtoehdolla sekä neljäntenä vaihtoehtona kokonaan uuden sairaalan rakentaminen myöhemmin erikseen määritettävään paikkaan. Sairaanhoitopiiri on järjestänyt vuoden 2011 aikana kuntapäättäjille ja johtajille neljä informaatiotilaisuutta, joissa on käsitelty sairaalarakentamiseen ja saneeraamiseen liittyviä vaihtoehtoja, niiden rahoitusmalleja ja muita asiaan liittyviä seikkoja. Rakentamiskustannuksista ja rahoitusvaihtoehdoista on teetetty kummastakin erilliset kahden eri toimijan tekemät selvitykset, jotka on toimitettu kuntiin lausuntopyynnön liitteenä. Paitsi rakentamiskustannuksia on arvioitu saneerauskustannuksia ja saneerauksiin liittyvän väliaikaisrakentamisen tarvetta. Kuntien lausunnot on pyydetty mennessä mennessä oli käytettävissä 18 lausuntoa. Loput on ilmoitettu toimitettavan marraskuun alkupäivinä. Lausuntojen yhteenveto LIITTEENÄ 185H.1 ja alkuperäislausunnot ovat esityslistan LIITTEENÄ 185H.2. Yhdeksän kuntaa pitää parhaana tai mahdollisena ratkaisuna kokonaan uuden sairaalan rakentamista erikseen sovittavaan paikkaan. Osa näistä kunnista katsoo, että myös ns. siltaratkaisu on mahdollinen ja toimiva. Siltaratkaisua ensisijaisena vaihtoehtona pitää viisi kuntaa. Lisäksi viisi kuntaa katsoo, että tarvitaan lisäselvityksiä. Jyväskylän kaupunki ja Hankasalmen kunta ovat peruskorjauksen kannalla. Näiden lausuntojen mukaan mahdollinen lisärakentaminen tulee tehdä Kyllönmäelle. Jyväskylän kaupunki katsoo lausunnossaan, että saneeraustarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee vielä erikseen selvittää. Samalla kaupunki katsoo, että mahdollinen lisärakentaminen on sijoitettava nykyiselle alueelle niin, että lisärakennukset muodostavat Jyväskylän kaupungin Kyllön terveysaseman kanssa kiinteän rakennusteknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden niin, että perusterveydenhuollon toiminnat ja erikoissairaanhoidon toiminnat voidaan osittain sijoittaa limittäin ja toteuttaa terveydenhuollon integraatio tämän terveysaseman ja keskussairaalan kesken. Osa kunnista kiinnittää huomiota siihen, että arviot vanhan kiinteistömassan ja tonttialueen arvosta poikkeavat huomattavasti toisistaan. Arvioinnissa on käytetty kahta riippumatonta maan parhaisiin asiantuntijoihin kuuluvaa tahoa. Samaa menettelyä on käytetty rahoitusmallien ja vaihtoehtojen arvioinnissa. Sairaanhoitopiirin omistajakunnilta ei lausuntokierroksella ole saatu yhtenäistä mielipidettä jatkotoimista. Kutakuinkin kaikki kunnat pitävät kuitenkin tärkeänä, että keskussairaalan tilakysymyksiin haetaan kokonaisratkaisu, jota voidaan pitkäjänteisesti toteuttaa. Useissa lausunnoissa todetaan myös, että mahdollinen lisärakentaminen on toteutettava vaiheittain ja että jo ennen kiinteistöasian kokonaisratkaisua on toimeenpantava organisatorisia muutoksia, joilla voidaan lisätä tuottavuutta. Erityisesti Jyväskylän kaupungin lausunnossa painotetaan tuottavuutta lisääviä toimia.

16 16 Toimeenpantavassa ratkaisussa toimintatapojen uudistamisella tulee olla keskeinen merkitys. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kuitenkin jo nykyisellään Suomen toiseksi edullisin sairaanhoitopiiri mitattuna nettokustannuksilla per asukas. Ainoastaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri on tällä mittarilla mitaten Keski-Suomea edullisempi. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä. Yksittäisten erikoisalojen tuottavuus on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilastoissa maan keskiluvun yläpuolella. Suomalaiset sairaalat ovat niin ikään THL:n selvityksen mukaan pohjoismaiden tuottavimpia. Aalto-yliopiston Sotera-instituutin arkkitehtiryhmän arvioiden mukaan nettokustannuksiltaan (rakentamisen kustannukset ja myytävän rakennusmassan arvioitu arvo huomioiden) edullisin ratkaisu on rakentaa sairaala kokonaan uudelle tontille. Tässä ratkaisussa Jyväskylän kaupungin lausunnossa tärkeänä pidetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio nykyisellä alueella jää toteutumatta. Toiseksi edullisimmaksi vaihtoehdoksi on selvityksessä osoittautunut ns. siltavaihtoehto ja kolmanneksi edullisimmaksi keskialue vaihtoehto ja kaikkein kalleimmaksi peruskorjaus vaihtoehto, jonka nettokustannukset on arvioitu 223 miljoonaksi euroksi. Peruskorjausvaihtoehdossa tulisi sairaalan välittömään yhteyteen rakentaa ns. väistösairaala, jonne kulloinkin saneerattavien tilojen toiminnot vuoronperään siirtyisivät. Saneerausvaihtoehdon ongelmana on tuloksen pysyvyys. Tähänastiset kokemukset sairaalan saneerauksesta kantasairaalan alueella ja erityisesti Haukkalan sairaalassa osoittavat, että vaikka 30 vuotta sitten valmistuneita tiloja on saneerattu 2-3 kertaa, henkilökunnan oireilu tiloissa jatkuu. Toisena pääongelmana on tilojen pienuus ja matala kerroskorkeus. Sairaala on alun perin 1950-luvulla rakennettu 300 työntekijää varten. Nyt sairaalassa toimii 3000 työntekijää ja potilasmäärät ovat kasvaneet samassa suhteessa. Keskeiseksi asiaksi ratkaisua tehtäessä muodostuu se, minkälaisia rationalisointihyötyjä on eri vaihtoehdoissa saavutettavissa. Kokemukset Keski-Euroopasta osoittavat, että hyvällä sairaalasuunnittelulla, tilojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla ja tarkoin harkitulla logistiikalla voidaan sairaalan käyttökustannuksissa saada aikaan merkittäviä säästöjä. Sotera-instituutin raportti päätyy sellaiseen tulokseen, että peruskorjausvaihtoehdossa ei tule logistisia säästöjä, mutta matkat pitenevät. Siltavaihtoehdossa työryhmä arvioi logistiikan paranemisella ja käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisella voitavan saavuttaa noin 20 miljoonan euron vuotuiset rationalisointihyödyt. Perusterveydenhuollon kanssa sujuvammasta yhteistyöstä syntyy lisähyötyä. Keskialuevaihtoehdossa rationalisointihyödyt ovat työryhmän arvioinnin mukaan vuositasolla 7,6 miljoonaa euroa ja uusi tontti ratkaisussa 20 miljoonaa euroa. Keskeinen lähtökohta ratkaisua tehtäessä tulee olla se, että mahdollisen uudisrakentamisen ja saneeraamisen aiheuttamat kustannukset voidaan kattaa kymmenessä vuodessa alentuneina toiminta- ja ylläpitokuluina sekä vanhojen kiinteistöjen ja niiden maa-alueiden myynnistä saatavilla tuloilla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ei ainoastaan Jyväskylän kaupunkitasolla vaan koko maakunnan tasolla on tavoite, jota tulee voida edistää sairaalaratkaisulla.

17 17 Eräät kunnat ovat edellyttäneet, että Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiirin vaihdon vaikutuksen hankkeen toteutukseen selvitetään. Jämsä ja Kuhmoinen ovat viime vuosina ostaneet erikoissairaanhoidon palveluita sairaanhoitopiiristä milj. eurolla. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ostaa vuonna 2011 erikoissairaanhoidon palveluita runsaalla 4 milj. eurolla Jokilaakson sairaalasta. Vuonna 2014 voimaan tuleva potilaiden hoitopaikan valinnan vapaus mahdollistaa yksittäiselle potilaalle minkä tahansa kunnallisen hoitopaikan valinnan Suomesta. Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiirin vaihdosta seuraa jonkinasteinen sopeuttamistarve. On oletettavaa, että alueen kuntien asukkaat käyttävät Keski- Suomen sairaanhoitopiirin palveluita piirin vaihdon jälkeenkin. Jämsän ja Kuhmoisten asukasluku on n. 9 % koko sairaanhoitopiirin väestöstä. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus päättää esittää valtuustolle, että: 1. Sairaalaratkaisun kokonaissuunnittelu aloitetaan ns. Siltavaihtoehdon pohjalta siten että: - uusi rakennuskanta tulee Jyväskylän kaupungin ja koulutuskuntayhtymän nykyisin omistamille maa-alueille, edellyttäen että kaupungin ja koulutuskuntayhtymän kanssa päästään sopimukseen näiden omistamien maa-alueiden käytöstä sairaalarakentamistarkoitukseen - uudet sairaalan osat sijoitetaan niin, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusteknisen ja myöhemmin myös toiminnallisen kokonaisuuden Jyväskylän kaupungin omistaman Kyllön terveysaseman kanssa. 2. Keski-Suomen alueen terveydenhuollon käyttöön jäävät nykyisistä sairaalarakennuksista uusimmat, joita ovat päivystysyksikkö Nova, rakennus 45 (lasten- ja nuorisopsykiatrinen sairaala) sekä ravintokeskus, ruokasali ja kokouskeskussiipi. Rakennusten käyttöä maakunnan terveydenhuollon tarpeisiin pohtimaan asetetaan työryhmä, joka jättää esityksensä sairaanhoitopiirin hallitukselle kevään 2012 aikana niin, että hallitus voi tehdä asiaa koskevan esityksen valtuuston kesäkuun kokoukseen. 3. Nykyisin sairaalakäytössä olevan muun kiinteistökannan käyttökelpoisuutta sairaalatarpeisiin asetetaan pohtimaan työryhmä, johon kutsutaan rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisia ja kuntien edustajia. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mitkä muut sairaalan osat edellä mainittujen lisäksi ovat uudisrakentamista selvästi edullisemmin saneerattavissa sairaalakäyttöön niin, että saneerattavat tilat muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden muiden erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käytössä olevien tilojen kanssa ja että saneerauskustannukset alittavat merkittävästi uuden vastaavan tilan rakentamiskustannukset ja että saneeraus voidaan toteuttaa sillä tavoin, että tuloksen kestävyyteen voidaan luottaa. Työryhmän tulee jättää esityksensä hallitukselle kevään 2012 aikana ja hallitus tekee asiaa koskevan esityksen valtuuston kesäkuun 2012 kokoukselle.

18 18 4. Uudisrakentamisen ja mahdollisen saneerauksen suunnittelu ajoittuu vuosille ja rakentaminen vuosille Sairaanhoitopiirin hallitus tuo kesäkuun 2012 valtuustolle esityksen hankkeen rahoitustavasta. Vaihtoehtoina ovat selvityksessä esitetyt taserahoitus, elinkaarimalli ja elinkaarimallin toteuttaminen leasing- tai projektirahoituksella sekä ulkoistetut kiinteistönhoitopalvelut elinkaarimallissa. Esityksessä huomioidaan Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiirin vaihdon vaikutus tilatarpeeseen, toimintavolymiin ja hankkeen rahoitukseen Kokouksessa jaettiin taulukkomuotoinen yhteenveto kuntien lausunnoista. Yhteenveto on pöytäkirjan LIITTEENÄ 185H.3. Keskustelun kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja muutti ehdotuksen 5. kohdan 1. lauseen kuulumaan seuraavasti: Sairaanhoitopiirin hallitus tuo vuoden 2013 loppuun mennessä valtuustolle esityksen hankkeen rahoitustavasta. Muilta osin ehdotuksen kohtaa 5 ei muutettu. Kh 185H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5. Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kv 10, Hallituksen ehdotus: Yhteenveto jäsenkuntien lausunnoista on LIITTEENÄ Taulukkomuotoinen yhteenveto jäsenkuntien lausunnoista esitetään LIITTEENÄ Jäsenkuntien alkuperäislausunnot ovat esityslistan LIITTEENÄ päättää, että 1. Sairaalaratkaisun kokonaissuunnittelu aloitetaan ns. Siltavaihtoehdon pohjalta siten että: - uusi rakennuskanta tulee Jyväskylän kaupungin ja koulutuskuntayhtymän nykyisin omistamille maa-alueille, edellyttäen että kaupungin ja koulutuskuntayhtymän kanssa päästään sopimukseen näiden omistamien maa-alueiden käytöstä sairaalarakentamistarkoitukseen

19 19 - uudet sairaalan osat sijoitetaan niin, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusteknisen ja myöhemmin myös toiminnallisen kokonaisuuden Jyväskylän kaupungin omistaman Kyllön terveysaseman kanssa. 2. Keski-Suomen alueen terveydenhuollon käyttöön jäävät nykyisistä sairaalarakennuksista uusimmat, joita ovat päivystysyksikkö Nova, rakennus 45 (lasten- ja nuorisopsykiatrinen sairaala) sekä ravintokeskus, ruokasali ja kokouskeskussiipi. Rakennusten käyttöä maakunnan terveydenhuollon tarpeisiin pohtimaan asetetaan työryhmä, joka jättää esityksensä sairaanhoitopiirin hallitukselle kevään 2012 aikana niin, että hallitus voi tehdä asiaa koskevan esityksen valtuuston kesäkuun kokoukseen. 3. Nykyisin sairaalakäytössä olevan muun kiinteistökannan käyttökelpoisuutta sairaalatarpeisiin asetetaan pohtimaan työryhmä, johon kutsutaan rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisia ja kuntien edustajia. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mitkä muut sairaalan osat edellä mainittujen lisäksi ovat uudisrakentamista selvästi edullisemmin saneerattavissa sairaalakäyttöön niin, että saneerattavat tilat muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden muiden erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käytössä olevien tilojen kanssa ja että saneerauskustannukset alittavat merkittävästi uuden vastaavan tilan rakentamiskustannukset ja että saneeraus voidaan toteuttaa sillä tavoin, että tuloksen kestävyyteen voidaan luottaa. Työryhmän tulee jättää esityksensä hallitukselle kevään 2012 aikana ja hallitus tekee asiaa koskevan esityksen valtuuston kesäkuun 2012 kokoukselle. 4. Uudisrakentamisen ja mahdollisen saneerauksen suunnittelu ajoittuu vuosille ja rakentaminen vuosille Sairaanhoitopiirin hallitus tuo vuoden 2013 loppuun mennessä valtuustolle esityksen hankkeen rahoitustavasta. Vaihtoehtoina ovat selvityksessä esitetyt taserahoitus, elinkaarimalli ja elinkaarimallin toteuttaminen leasing- tai projektirahoituksella sekä ulkoistetut kiinteistönhoitopalvelut elinkaarimallissa. Esityksessä huomioidaan Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiirin vaihdon vaikutus tilatarpeeseen, toimintavolymiin ja hankkeen rahoitukseen Keskustelun kuluessa valtuuston II varapuheenjohtaja Terhi Pulli esitti, että hallituksen esityksen kohtaan 1. tehdään seuraava lisäys: 1. Silta-vaihtoehdon lisäksi on selvitettävä peruskorjausvaihtoehdon tarkemmat kustannukset. 2. Silta-vaihtoehdon rakentamis- ja muista kustannuksista tulee laatia esitettyä perusteellisemmat kustannuslaskelmat. 3. Sairaalahankkeen avulla mahdollisesti saavutettavien säästöjen laskelmat on perusteltava yksityiskohtaisesti.

20 20 4. Lopullinen valinta vaihtoehtojen välillä tehdään ja sairaalan hankesuunnitelma vahvistetaan vasta näiden selvitysten valmistuttua. Edelleen hän esitti, että hallituksen ehdotuksen kohdat 2. ja 3. voidaan hyväksyä, mutta kohdat 4. ja 5. voidaan poistaa. Puheenjohtaja totesi, että Terhi Pullin ehdotusta ei ole kannatettu, joten se raukeaa. Kv 10, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 106H, Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti joulukuussa 2011 tilojen rakentamisesta sairaalatoiminnan tarpeeseen. Valittu silta-vaihtoehto perustui kaavoittajalta saatuun tietoon, jonka mukaan sairaanhoitopiirin omistamalla tontilla olevien rakennusten suojelupäätöksiä ei voitaisi purkaa. Kun keskussairaalan nykyisten rakennusten käytettävyyden kokonaisarvio valmistui ja joidenkin rakennusten heikko tekninen kunto paljastui, Jyväskylän kaupunki ilmoitti valmiutensa tarkistaa voimassa olevia suojelupäätöksiä. Tämä merkitsee sitä, että siltavaihtoehdon sijaan uutta rakennuskantaa on mahdollista sijoittaa enemmän sairaanhoitopiirin omistamalle tonttimaalle, jolloin rakentamisen kustannus pienenisi. Suojelupäätösten purkamisprosessi on vireillä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen ja Keski-Suomen museon kesken. Sijoituspaikkana on tutkittu keskussairaalan alueen läntistä osaa siten, että uusi rakennusmassa tulisi NOVA-rakennuksen ja siihen mahdollisesti liittyvän uuden väistörakennuksen jatkeeksi kohti Kukkumäentietä. Rakennusmaata tarvitaan myös Kukkumäentien länsipuolella olevalta alueelta. Alustavia neuvotteluja on käyty viiden eri tontin omistajan kanssa. Kaikilla tontinomistajilla on valmius myydä omistamansa maa-alue sairaalarakentamisen tarpeeseen. Kirjallinen aiesopimus sairaanhoitopiirin ja tontin omistajien kesken on vireillä. Kaupan ehdoista ei ole tässä vaiheessa neuvoteltu. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus merkitsee uuden sairaalan toisen sijoituspaikkavaihtoehdon selvitystyön nykytilanteen tiedoksi ja esittää valtuustolle, että hankesuunnitelmaa laadittaessa valtuusto päättää, että siltavaihtoehdon lisäksi selvitetään uuden rakennusmassan sijoittamismahdollisuudet NOVA-rakennuksen jatkoksi niin, että valtaosa uudesta rakennuskannasta, ei kuitenkaan kaikki, sijoittuu sairaanhoitopiirin omistamalle nykyiselle tonttialueelle.

21 Kokouksen kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja teki ehdotuksen loppuun seuraavan täydennyksen: ja mahdollisesti muut arkkitehtiryhmän esittämät vaihtoehdot, jotka sijoittuvat sairaanhoitopiirin nykyisin omistamalle maalle. Kh 106H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. päätti, että asia otetaan valtuuston pidettävän kokouksen esityslistalle. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Projektijohtaja Jorma Teittinen, tekninen johtaja Raimo Koskela ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta