Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 10/2011 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 137H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 138H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 139H LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KUULEMISTA KOSKEVA KIRJE H 7 SAIRAANHOITOPIIRIN KANTASAIRAALAN RAKENNUSKANNAN SANEERAUS JA UUDISRAKENTAMINEN; LAUSUNTOJEN PYYTÄMINEN JÄSENKUNNILTA 141H 15 JÄMSÄN KAUPUNGIN KANSSA KÄYTÄVÄ NEUVOTTELU; TILANNEKATSAUS JA JATKOTOIMENPITEET

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 10/2011 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = 1) Saapui kokoukseen klo Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville 1) Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala Heimo Lajunen Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Martti Pysäys Markku Voutilainen Tarja Niemi Seija Saarelainen Matti Häyrynen Jorma Teittinen Todettiin. 137H - 141H Leila Lindell Puheenjohtaja vs. sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä vs. hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja projektijohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Eva-Kaisa Niemistö Ulla Patronen Raimo Sopo asiat 137H - 140H asia 141H Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kh 137H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Lisäksi hallitus päätti yksimielisesti ottaa käsittelyyn kokouksessa esille otetun asiakohdan 141H Jämsän kaupungin kanssa käytävä neuvottelu; tilannekatsaus ja jatkotoimenpiteet.

4 4 Kh 138H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Santero Kujala. Tarkastusvuorossa ovat Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen.

5 5 Kh 139H LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KUULEMISTA KOSKEVA KIRJE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (myöhemmin avi) on saapuneella kirjeellä ilmoittanut kuulemisesta ennen käyttökiellon antamista ja uhkasakon asettamista. Avin kirje on esityslistan LIITTEENÄ 139H.1. Avi varaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille tilaisuuden antaa selvitys ennen käyttökieltoa koskevan päätöksen tekemistä ja uhkasakon asettamista. Selvitys on annettava viimeistään Kirjeen mukaan avi harkitsee päätöksen tekemistä, jolla Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä kielletään työnteon jatkaminen seuraavissa yksiköissä: synnytyssalit, osasto 5, osasto 20, osasto 22 ja Kinkomaan sairaalan osasto 27. Käyttökiellon alkamisajankohdaksi harkitaan Myös aiemmin toimitettu vastasyntyneiden teho-osastoa koskeva kuuleminen ja käyttökieltoa koskeva päätöksenteko tullaan tekemään samassa aikataulussa, joten myös vastasyntyneiden tehoosaston mahdollinen käyttökielto alkaisi Kirjeen mukaisen käyttökiellon tehosteeksi harkitaan kunkin yksikön osalta erikseen euron suuruisen uhkasakon asettamista. Uhkasakon suuruus on siten yhteensä euroa. Toimitetussa työsuojelutarkastuksessa on todettu, että työterveyshuollon lausunnon mukaan työskentely synnytyssaleissa, osastoilla 5, 20 ja 22 sekä Kinkomaan sairaalan osastolla 27 aiheuttaa työntekijöille terveyden kannalta korkeimman riskin. Edelleen todetaan, että työnantajalle on annettu kehotus järjestää työntekijöille korvaavat työtilat tai huolehtia muulla tavoin altistuksen loppumisesta. Sairaanhoitopiiri on toimittanut aville pidetyn työsuojelutarkastuksen perusteella vaaditut selvitykset toteutetuista ja suunnitteilla olevista toimenpiteistä 23.6., 1.7. ja Selvitykset ovat esityslistan LIITTEENÄ 139H.2. Avi toteaa, että työnantaja ei ole esittänyt riittävää selvitystä korvaavien työtilojen järjestämisestä eikä muuta riittävää selvitystä sisäilmaongelmasta aiheutuvan työntekijöiden altistumisen estämiseksi ja terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden järjestämiseksi. Sairaanhoitopiiriin on tilattu siirrettäviä väistötiloja, joissa on noin 80 huonetta. Tilat toimitetaan kahdessa erässä joulukuussa tammikuussa Neuvottelut siirtyvistä toiminnoista ja tilojen vaatimasta varustetasosta ovat käynnissä. Työterveyslaitos tekee sairaanhoitopiirissä selvityksen, jonka tavoitteena on arvioida Keski-Suomen keskussairaalan sekä erikseen määritettävien sairaanhoitopiirin muiden tilojen käytettävyys kartoittamalla tilojen tekninen kunto sisäympäristön kannalta sekä selvittämällä, mikä on koettu sisäympäristö ja arvioitu terveystilanne. Teknisen kunnon arviointi on valmis Henkilöstölle suunnattu sisäilmaa koskeva kysely aloitetaan Selvityksen alustavat tulokset ovat käytettävissä lokakuun alussa ja sisäilmastokyselyn tulokset ovat valmiit Erilliset selvitykset valmistuvat mennessä.

6 6 Työterveyslaitoksen selvitystyön tutkimussuunnitelma on nähtävänä kokouksessa. Työterveyslaitoksen edustajalta on pyydetty lausunto työterveyshuollon ratkaisun perusteista ja erityisesti siitä, voiko käyttökielto perustua pelkästään oirekyselyyn. Lausunto valmistuu Sairaanhoitopiirin tilankäytön ja rakennushankkeiden ohjausryhmä käsittelee väistötiloihin siirtyvien toimintojen suunnitelmaa ja siirtojen aikataulua kokouksessaan Vs. sairaanhoitopiirin johtaja Martti Pysäys käy läpi sisäilmaongelmatilannetta ja suunnitelmaa korvaavien työtilojen järjestämisestä ja korjaustöiden aikaisista väistötilaratkaisuista. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. käy läpi tilannekatsauksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kuulemiskirjeen johdosta tehdyistä ja suunnitteilla olevista toimenpiteistä. 2. antaa jatkovalmistelulle tarpeelliseksi katsomansa ohjeet. Kh 139H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. antoi jatkovalmistelulle tarpeelliseksi katsomansa ohjeet. Tilannekatsaus tarvittavista toimenpiteistä annetaan hallituksen kokouksessa Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tony Melville saapui kokoukseen klo 9.20 tämän asian käsittelyn aikana. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Johtajaylilääkäri Markku Voutilainen, toimialueiden johtajat, työsuojeluvaltuutetut, tekninen johtaja Raimo Koskela, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Työterveyslaitos

7 Kh 109H, Kh 140H SAIRAANHOITOPIIRIN KANTASAIRAALAN RAKENNUSKANNAN SANEERAUS JA UUDISRAKENTAMINEN; LAUSUNTOJEN PYYTÄMINEN JÄSENKUNNILTA Keski-Suomen keskussairaalan alkuperäinen rakennuskanta on otettu käyttöön vuonna Sairaalassa oli tuolloin 375 potilaspaikkaa ja runsaat 300 työntekijää. Alkuperäinen rakennuskanta on huolella suunniteltu ja omaa sairaalarakennukselle harvinaista arkkitehtoonista arvoa ja laatua. Vuosien kuluessa tilojen jäätyä ahtaiksi on sairaalaa laajennettu useissa eri vaiheissa. Laajennuksilla on pyritty poistamaan kulloinenkin ongelma tai pullonkaula. Esimerkiksi sairaanhoidollinen prosessi on muuttunut tai vaihtoehtoisesti jokin toiminta on välttämättä tarvinnut lisää tilaa. Nykyinen sairaalakompleksi koostuu eri vuosikymmeninä rakennetuista osista. Sekä alkuperäisissä 1950-luvulla käyttöön otetuissa tiloissa että uudemmissa erityisesti 1980-luvulla rakennetuissa tiloissa on vakavia sisäilmaongelmia. Vakavimmat ongelmat tällä hetkellä ovat vastasyntyneiden teho-osastolla, ortopedisilla osastoilla sekä Kinkomaan sairaalan kuntoutuksen käytössä olevalla vuodeosastolla. Keski-Suomen keskussairaalan toiminnallisten sekä palveluprofiiliin liittyvien rakenteellisten muutostarpeiden kartoitusta on tehty vuosina käynnissä olleessa terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjausprojektissa (TAPPO-projekti). Tässä hankkeessa olivat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Lapin sairaanhoitopiiri sekä Kainuun maakuntayhtymä. Hankkeen toteutti teknillisen korkeakoulun HEMA (Healthcare, Engineering, Management, Architecture) -yhteenliittymä. Jatkotyönä TAPPOhankkeelle on toteutettu pääosin TEKES-rahoituksella Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö -projekti. Tässä kokonaisuudessa olivat mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Rovaniemen kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Projektin loppuraportti on valmistunut. Keskussairaalan rakennuksissa on ongelmia, jotka vaikeuttavat toimintaa ja aiheuttavat terveyshaittoja. Vakavien sisäilmaan liittyvien työperäisten haittojen vuoksi yli 40 sairaanhoitajaa joutuu pysymään poissa sairaalan tiloista täydellä palkalla kotona. TEKES-hanke on listannut välittömiä korjaustoimia vaativat tilat. Niitä ovat mm. vastasyntyneiden teho-osasto, synnytyssalit, leikkausyksiköt, tähystystoiminnan tilat, tehostetun valvonnan yksiköt, välinehuollon tilat sekä patologian tilat. Terveydenhuollon resurssit Terveyspalvelujen kysyntä tulee lähivuosina luultavasti lisääntymään. Samalla pahenee työvoimapula. Erityisesti on pulaa hoitohenkilöstöstä. Tämän vuoksi vaaditaan tehokkaampia toimintamalleja. Siksi myös toiminnan ja tilojen on muututtava. Myös palvelujärjestelmää tulee voida muuttaa. Informaatioteknologian hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin saattaa vaikuttaa terveydenhuollon prosesseihin ja palvelujen kysyntään sekä tilankäyttöön. Todennäköistä on, että terveydenhuollon palvelujärjestelmät integroituvat. Mukaan saattaa tulla myös sosiaalitoimi.

8 TEKES-projekti esittää vuodeosastojen uudelleenjärjestelyjä jakamalla niitä nopean toiminnan vuodeosastoiksi, elektiivisiksi vuodeosastoiksi, kroonisen vaiheen vuodeosastoiksi sekä terveyskeskusvuodeosastoiksi. Projekti esittää, että avohoito tulee keskittää yhteen logistiikaltaan huolellisesti suunniteltuun ja toteutettuun keskukseen. Informaatiotekniikan roolin kasvamisesta aiheutuu se, että tietojärjestelmiä täytyy kehittää ja yksinkertaistaa ja niiden käytettävyyttä edelleen parantaa. Hanke on selvittänyt keskieurooppalaisten modernien sairaaloiden toimintaprofiileita. Esimerkiksi Hollannissa suomalaista keskussairaalaa vastaava sairaala huolehtii yleensä noin asukkaan erikoissairaanhoidosta. Tällöin rakennuksen koko on keskimäärin m2, sairaansijoja on keskimäärin 320 ja henkilökuntaa n omina työntekijöinä ja n ulkoistetuissa palveluissa. Hyvin toimivat tietojärjestelmät mahdollistavat tehokkaan kliinisen työn. Työryhmän ehdotukset Työryhmä esittää että, paitsi nykyisen kiinteistön saneerausta, harkittaisiin sairaalan tilojen osittaista tai kokonaan uusimista seuraavien sijoitusvaihtoehtojen perusteella: Koulutuskuntayhtymän ammattikorkeakoulun tilojen alapuolella sijaitseva alue, joka tällä hetkellä kuuluu koulutuskuntayhtymälle jatkettuna niin, että rakennettava uusi rakennuskanta ulottuisi sillan välityksellä yli Kyllön terveyskeskuksen ja keskussairaalan ja ammattikorkeakoulujen kiinteistöjen välillä kulkevan tien Kyllön terveysaseman välittömään läheisyyteen ja niin, että terveysasema kytkettäisiin osaksi sairaalaa. Muita sijoitusvaihtoehtoja Työryhmä on etsinyt sijoitusvaihtoehtoja Kyllönmäen ulkopuolelta. Pohdittuja vaihtoehtoja ovat olleet mm. Kangasvuoren psykiatrisen sairaalan nykyinen alue, keskustassa sijaitseva pitkä kapea tontti, Lutakon eteläranta ja Keljonkankaan alue. Näistä vaihtoehdoista työryhmä on todennut tarkoitukseen soveltumattomiksi kaikki muut paitsi Keljonkankaan alueen. Työryhmä on pohtinut myös sitä vaihtoehtoa, että sairaalan uudisosa sijoitettaisiin nykyisen sairaalatontin itäiselle alueelle. Tässä ratkaisussa logistiikkahyöty jäisi vähäiseksi, koska rakennuksesta muodostuisi pitkänomainen. Etäisyydet vanhoihin osiin olisivat suuret ja kulku niiden välillä hankalaa. Rakennus olisi toteutettavissa vaiheittain. Ns. läntinen vaihtoehto sisältää kaksi eri vaihtoehtoista toteuttamismallia. Toinen perustuu kokonaan koulutuskuntayhtymän opetustilojen alapuolella olevaan pysäköintialueeseen ja pysäköintitalon läheisyydessä olevaan alueeseen ja toinen edellä mainittuun alueeseen sekä Kyllön terveysaseman lähialueisiin. Molemmissa vaihtoehdoissa nykyinen paikoitustalo olisi hyödynnettävissä. Tontin väljyydestä johtuen sairaalan toiminnalliset järjestelyt voitaisiin optimoida sisältä käsin usealla vaihtoehtoisella tavalla. Ns. silta-vaihtoehdossa, jossa uudisrakennus ulottuisi sillan välityksellä yli Kyllönmäen ylittävän tien, terveyskeskuksen hyödyntäminen toisi säästöjä ja olisi muutenkin järkevää, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoitointegraatio saataisiin aikaan järjestelemällä toiminnat uudelleen. Tässä vaihtoehdossa olisi saavutettavissa 10 %:n kustannussäästö.

9 Työryhmän havainnot Työryhmä lähtee siitä, että rakennusten sijoitusvaihtoehtojen ja saneerauksen paremmuuden tulee määräytyä sen perusteella, miten prosessit, logistiikka, tilojen muunneltavuus ja kustannukset kussakin vaihtoehdossa toteutuvat. Aaltoyliopiston SOTERA-instituutin tutkijaryhmä on esittänyt omana kantanaan, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kantasairaalan peruskorjaamisen ja modernisoinnin kustannusten selville saamiseksi tarvittava jatkokehitystyö käynnistetään nopeasti kolmen vaihtoehdon perusteella: Vaihtoehto 1 nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala, vaihtoehto 2 keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella siltavaihtoehdon mukaan, vaihtoehto 3 uuden sairaalan tekeminen. Rahoitus ja kuntien informointi Sairaanhoitopiiri on kevään 2011 aikana järjestänyt kolme informaatiotilaisuutta saneeraus- ja rakentamishankkeesta. Paikalle on kutsuttu kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoa. Lisäksi asiaa on käsitelty kevään muutosseminaarissa. Informaatiotilaisuuksien sarja tulee jatkumaan syksyn 2011 aikana. Sairaanhoitopiiri on teettänyt myös selvitystä saneeraus- ja rakentamishankkeen rahoitusmahdollisuuksista. Perusvaihtoehtoina ovat taserahoitusmalli, elinkaarimalli sekä näiden välimuodot. Rahoitusta harkittaessa tulee työryhmän mielestä ottaa huomioon seuraavat seikat: 1) sairaalan ylläpitokustannuksissa on saavutettava noin kolmen miljoonan euron säästö pienentyneen pinta-alan ja tehostuneen energian käytön vuoksi. Sairaalan pinta-alaksi on suunniteltu m2 nykyisen m2:n sijasta. 2) henkilökunnan palkkakustannukset pienenevät n. 10 % nykyisestä 157 miljoonasta eurosta. 3) ostopalvelut vähenevät toiminnan tehostuessa. Työryhmän arvion mukaan näistä voidaan omana tuotantona hoitaa 5-8 miljoonaa euroa. Jämsän ja Kuhmoisten esisopimukset Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin siirtymisestä Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat neuvotelleet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa piirin vaihdosta. Molemmat ovat valtuustoissaan hyväksyneet piirin vaihtoa koskevat esisopimukset. Varsinaisia sopimuksia ei ole tehty. Jämsän ja Kuhmoisten väestö on vajaat 9 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestöstä. Näiden kuntien ostot sairaanhoitopiristä olivat vuonna 2010 runsaat 12 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiri osti vuonna 2010 Jokilaakson sairaalasta palveluita yhteensä 2,1 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 neljän ensimmäisen kuukauden ostot Jokilaakson sairaalasta olivat 1 me, joten koko vuoden ostot tulevat olemaan vuoden 2010 ostoja suuremmat, todennäköisesti 3-4 me. Jämsän ja Kuhmoisten mahdollinen irtautuminen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä edellyttäisi järjestelyitä keskussairaalassa. Siirtämällä omaksi toiminnaksi kaikki sellainen toiminta, jota keskussairaalassa muutenkin tehdään, voidaan runsaan 12 miljoonan euron sopeuttamistarpeesta hoitaa runsaat puolet. Sairaanhoitopiirin sopimus Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa päättyy vuoden 2014 elokuun lopussa. Keskussairaalan tilakysymyksiin Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiirin vaihto vaikuttaisi todennäköisesti melko vähän, jos sopimuskauden päätyttyä Jokilaakson sairaalasta ostettava toiminta otettaisiin omaksi toiminnaksi.

10 Asiaan vaikuttaa myös terveydenhuoltolain mukainen vuonna 2014 voimaan tuleva hoitopaikan valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen. On mahdollista, että Jämsän ja Kuhmoisten asukkaista osa hakee erikoissairaanhoitoa edelleen Keski- Suomen keskussairaalasta. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. Keskussairaalan peruskorjaus, modernisointi- ja uudisrakennustyön selvitystä jatketaan kolmen perusvaihtoehdon pohjalta: A) Nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala. B) Keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella ns. siltavaihtoehdon mukaan. Tässä vaihtoehdossa uudisrakentaminen sijoittuisi koulutuskuntayhtymältä ostettavalle, nykyisin pysäköintialueena toimivalle tontille niin, että uudisrakennus jatkuisi sillan tai kannen välityksellä Kyllön terveysaseman viereen sen välittömään läheisyyteen. Kyllön terveysaseman ja Koulutuskuntayhtymän rakennusten välissä kulkeva tie ylitetään sillalla tai tunneliin sijoitetun tien päälle rakennetaan kansi. C) Kokonaan uuden sairaalan tekeminen myöhemmin erikseen määritettävälle tontille. Sijoitusvaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. 2. Kustannusten arvioinnissa huomioidaan seuraavat näkökohdat: A) Paljonko on saatavissa niistä kiinteistöistä, jotka vapautuvat ja jotka voidaan myydä mukaan lukien myytävä tontin osa ja sille mahdollisesti saatava lisärakennusoikeus? B) Saneeraamisen ja uudisrakentamisen rakennuskustannukset vuoden 2011 hintatason mukaan. C) Saneeratun, uudisrakennetun tai kokonaan uudelleen rakennetun sairaalatilan mahdollistamat prosessiuudistukset ja niistä aiheutuvat kustannussäästöt mm. nykyistä vähempänä henkilökuntamääränä ja nykyistä alhaisempina kiinteistöiden ylläpitokustannuksina. D) Mahdollisen lisärakentamisen edellyttämät tonttijärjestelyt ja niiden kustannukset Sairaanhoitopiirin johtaja täydensi kokouksessa päätösehdotuksen kohtaa 1. seuraavasti:

11 Keskussairaalan peruskorjaus, modernisointi- ja uudisrakennustyön selvitystä jatketaan neljän perusvaihtoehdon pohjalta: A) Nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala. B) Keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella ns. siltavaihtoehdon mukaan. Tässä vaihtoehdossa uudisrakentaminen sijoittuisi koulutuskuntayhtymältä ostettavalle, nykyisin pysäköintialueena toimivalle tontille niin, että uudisrakennus jatkuisi sillan tai kannen välityksellä Kyllön terveysaseman viereen sen välittömään läheisyyteen. Kyllön terveysaseman ja Koulutuskuntayhtymän rakennusten välissä kulkeva tie ylitetään sillalla tai tunneliin sijoitetun tien päälle rakennetaan kansi. C) Keskussairaalan nykyisten rakennusten osittainen peruskorjaus ja uudisrakennuksen rakentaminen terveydenhuolto-oppilaitoksen ja nykyisen keskussairaalarakennuksen väliin. D) Kokonaan uuden sairaalan tekeminen myöhemmin erikseen määritettävälle tontille. Sijoitusvaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kh 109H, Päätös: 1. Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2. Ehdotus hyväksyttiin. Kh 140H, Sairaanhoitopiirin hallitus päätti että Keskussairaalan peruskorjaus-, modernisointi- ja uudisrakennustyön selvitystä jatketaan neljän (4) perusvaihtoehdon pohjalta: 1) Nykyisen linjan jatkaminen peruskorjaamalla sairaala. 2) Keskussairaalan modernisointi uudisrakentamisella ns. Silta-vaihtoehdon mukaan nykyisen parkkitalon ja Kyllön terveysaseman välissä olevalle tontille, niin että Keskussairaalantie ylitetään sillalla tai tunneliin sijoitetun tien päälle rakennettavalla kannella. 3) Keskussairaalan nykyisten rakennusten osittainen peruskorjaus ja uudisrakennuksen rakentaminen terveydenhuolto-oppilaitoksen ja nykyisen keskussairaalarakennuksen väliin (ns. Keskialue-vaihtoehto). 4) Kokonaan uuden sairaalan tekeminen myöhemmin erikseen määritettävälle tontille. Selvitystyössä on huomioitu seuraavat asiakokonaisuudet hallituksen valitsemissa perusvaihtoehdoissa:

12 ) Rakentamisen kustannukset 2) Jäljellejäävän kiinteistömassan jälleenmyyntiarvon määrittäminen 3) Hankkeen rahoittamisen mallit ja vaihtoehdot 4) Toiminnan rationoinnista saavutettavat hyödyt. Koska kysymyksessä on mittava hanke, toimintalinjaksi valittiin kahden (2) toisistaan riippumattoman tahon rekrytointi selvittämään kutakin asiakokonaisuutta. Rakentamisen kustannuksia ovat selvittäneet Pöyry CM Oy ja Aalto yliopiston asiantuntijaryhmä täydennettynä Helsingin kiinteistöviraston asiantuntemuksella. Kiinteistön jälleenmyyntiarvoa arvioimaan valittiin Catella Property Group, Arviointipalvelut ja Aalto yliopiston asiantuntijaryhmä, joka tutki myös rakentamisen kustannuksia. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat selvittäneet KPMG Oy ja Inspira Oy. Toiminnan rationoinnista syntyviä hyötyjä on arvioinut työryhmä, johon on kuulunut sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin edustajia sekä muita suomalaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian laitos on tutkinut materiaalien, aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja ihmisten logistiikkaan liittyviä erityiskysymyksiä ja logistiikan parantamisen avulla saavutettavissa olevia hyötyjä eri rakentamisen vaihtoehdoissa. Rakentamisen kustannusten arviointi perustuu noin brm² laajuiseen tilaan tyhjän tontin ja Silta-rakentamisen vaihtoehdoissa. Rakentamisen hintaarvioon eivät sisälly tontin, rahoituksen, sairaalalaitteiden, irtokalusteiden, mahdollisten arkkitehtonisten erikoisrakenteiden, projektin tai kaupungille aiheutuvien kulujen, kuten kaavoituksen kustannukset. Peruskorjausvaihtoehdossa laajuus on brm² ja arvio peruskorjauksen kustannuksista on miljoonaa euroa (alv 0 %), euroa/brm². Tämä hinta ei sisällä peruskorjausvaihtoehdossa tarvittavan väistösairaalan kustannuksia, jonka arvio on noin 50 miljoonaa euroa. Silta-vaihtoehdossa rakentamisen kustannukset ovat euroa (alv 0 %), euroa/brm². Laskelmaan sisältyvät kustannukset, jotka syntyvät kaivuu-, täyttö- ja louhintatöistä sekä rakentamisesta tien yli ja rakennusaikaisesta kiertotiestä. Tunnelin rakentamisen kustannukset eivät ole hinnassa, arvio on 5-8 miljoonaa euroa. Lisäksi voimalinjan siirtokustannukset maan alle maksavat noin 0,5 miljoonaa euroa. Ns. Keskialue-vaihtoehdossa uudisrakennuksen laajuus on noin brm² ja arvio rakentamisen kustannuksista on 170 miljoonaa euroa (alv 0 %), euroa/brm². Arvio ei sisällä väistötilojen kustannuksia, muutostöitä uudisrakennukseen liittyvissä rakennuksissa ja esimerkiksi yhdystunneleita tai liikennejärjestelyistä ja kiertoteistä aiheutuvia kustannuksia. Ns. Keskialuevaihtoehdossa lisäkustannuksia aiheuttavat ahdas rakennuspaikka, maanpaineseinät ja noin brm² laajuisen tilan purkaminen. Uuden sairaalan sijoitus rakentamattomalle tontille maksaa euroa (alv 0 %), 2 700/brm². Laskelma sisältää noin autopaikan rakentamisen kustannukset, osa paikoista on tontilla ja osa pysäköintitalossa. Arviossa ei ole mukana tontin muodosta tai maaperästä aiheutuvia kustannuksia tai uusien liittymien, katujen tai teiden rakentamisen kustannuksia.

13 Saadun ennakkotiedon mukaan Aalto yliopisto on arvioinut rakentamisen kustannukset jälleenmyyntiarvo huomioiden seuraavalla tavalla eri vaihtoehdoissa: Vaihtoehto Rakentamisen kustannukset Myytävä rakennusmassa Nettokustannukset Peruskorjaus Silta Keskialue Tyhjä tontti Catella Property Group on arvioinut Keskussairaala-kiinteistön velattomaksi markkina-arvoksi euroa. Jos kiinteistö myytäisiin niin, että sairaanhoitopiiri jäisi viideksi (5) vuodeksi vuokralle markkinatasoisella vuokrasopimuksella, markkina-arvoksi on arvioitu euroa. Arvio perustuu oletukseen, että kiinteistö ei jatka yhteiskunnan käytössä keskussairaalana. Mikäli kiinteistö jatkaisi yhteiskunnan käytössä, markkina-arvo määräytyisi eri perustein. Aalto yliopiston asiantuntijaryhmän ja Catella Property Groupin arviot kiinteistöjen jälleenmyyntiarvosta eroavat huomattavasti toisistaan. Aalto yliopiston arvio on 60 miljoonaa euroa ja Catella Property Groupin on 24 miljoonaa euroa. Kyseessä on erityiskohde, jonka arvon määritykseen ja jälleenmyynnin mahdollisuuksiin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Rahoitus- ja toimintamalleja ovat arvioineet KPMG Oy ja Inspira Oy. Rahoituksen toteutusmalleina on selvitetty taserahoitusta, elinkaarimallia ja sen variaatioina leasing-rahoitusta, suppeaa projektirahoitusta ja laajaa projektirahoitusta. Toteutusmallien arviointikriteereinä ovat toiminnallisuus, laatu, joustavuus, tehokkuus ja hyväksyttävyys. Parhaan toteutusmallin valinnassa on ratkaistava kysymykset, käytetäänkö taserahoitusta vai elinkaarimallia, toteutetaanko mahdollinen elinkaarimalli leasing- vai projektirahoituksella ja ulkoistetaanko kiinteistönhoitopalvelut mahdollisessa elinkaarimallissa. Toiminnan järkiperäistämisestä saavutettavat hyödyt perustuvat näkemykseen, että tulevaisuudessa on tarjolla nykyistä vähemmän työvoimaa. Uudessa terveydenhuoltolaissa mainittu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen integraatio tuo rationointihyötyä. Innovatiiviset ratkaisut ITpalveluissa, moderni logistiikka, organisaation uudistaminen ja prosessien uudelleenjärjestely pienentävät käyttökustannuksia. Rationointihyöty on arvioitu optimaaliseksi rakentamattomalle tontille tehtävässä sairaalakiinteistössä, 90 % optimaalisesta ns. Silta-vaihtoehdossa ja 50 % optimaalisesta ns. Keskialue-ratkaisussa. Peruskorjausvaihtoehdossa rationointihyödyt jäävät vähäisiksi tai niitä ei synny lainkaan. Säästöjen syntyminen edellyttää rakenteiden muuttamista ja innovatiivisia ratkaisuja sekä sitoutumista uuteen toimintaan.

14 Rakentamattomalle tontille tehdyssä sairaalassa toiminnan rationoinnin tuoma säästö on noin 22,4 miljoonaa euroa/vuosi, Silta-vaihtoehdossa 20,1 miljoonaa euroa/vuosi, Keskialueen vaihtoehdossa 11,2 miljoonaa euroa/vuosi ja peruskorjauksessa 5,3 miljoonaa euroa/vuosi. Jyväskylän yliopiston tekemän selvityksen perusteella optimaalisen logistiikan säästöpotentiaali ns. tyhjälle tontille rakennettavassa vaihtoehdossa on noin 3,3 miljoonaa euroa/vuosi laskettuna säästetystä henkilötyöpanoksesta, mutta jättäen huomioimatta tehtävä investointi ja siihen liittyvät käyttömenot. Vastaava luku Silta-vaihtoehdossa 2,9 miljoonaa euroa/vuosi, Keskialue-vaihtoehdossa noin 2,5 miljoonaa euroa/vuosi ja peruskorjausvaihtoehdossa noin 0,4 miljoonaa euroa/vuosi. Hallituksen kokouksessa asiaa esittelee projektijohtaja Jorma Teittinen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi selvitystyön vaiheen ja käy keskustelun jatkotoimenpiteistä. selvittää jäsenkuntien kannan rakentamisen ja saneeraamisen neljään vaihtoehtoon ja päättää asian lähettämisestä lausunnolle sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin. Lausuntojen viimeinen jättöpäivä on perjantai Kh 140H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri Projektijohtaja Jorma Teittinen, tekninen johtaja Raimo Koskela, talousjohtaja Matti Häyrynen ja jäsenkunnat

15 Kh 136H, Kh 141H JÄMSÄN KAUPUNGIN KANSSA KÄYTÄVÄ NEUVOTTELU; TILANNEKATSAUS JA JATKOTOIMENPITEET Sairaanhoitopiirin ja Jämsän kaupungin välillä neuvotellaan yhteistyön linjauksista tulevaisuudessa. Neuvottelu pidetään Valmistelevat neuvottelut on pidetty Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. valitsee sairaanhoitopiirin edustajat Jämsän kaupungin kanssa käytävään neuvotteluun. 2. antaa edustajille tarpeelliseksi katsomansa ohjeet. Kh 136H, Päätös: 1. nimesi yksimielisesti edustajikseen valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärven, hallituksen puheenjohtaja Leila Lindellin, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolaurin, johtajaylilääkäri Markku Voutilaisen ja projektijohtaja Jorma Teittisen. 2. antoi neuvottelijoille tarpeelliset ohjeet. Kh 141H, myönsi hallituksen jäsen Ulla Patroselle hänen pyytämänsä luvan poistua kokouksesta ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 15L käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen Sairaanhoitopiirin ja Jämsän kaupungin välillä on neuvoteltu yhteistyön linjauksista tulevaisuudessa. Projektijohtaja Jorma Teittinen esittelee kokouksessa neuvottelujen tämänhetkisen tilanteen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. käy läpi tilannekatsauksen sairaanhoitopiirin ja Jämsän kaupungin välisestä neuvottelutilanteesta. 2. antaa jatkovalmistelulle tarpeelliseksi katsomansa ohjeet.

16 Kh 141H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. antoi jatkovalmistelulle tarpeelliseksi katsomansa ohjeet. Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tony Melville poistui kokouksesta klo ennen päätöksentekoa. myönsi hallituksen jäsen Ulla Patroselle hänen pyytämänsä luvan poistua kokouksesta ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Tämän pykälän pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Raimo Sopo. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, johtajaylilääkäri Markku Voutilainen, projektijohtaja Jorma Teittinen ja Jämsän kaupunki