CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA)

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Espoon ympäristöyhdistys ry ESPOON METSÄTYÖOHJELMA 2014 CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Espoon ympäristöyhdistys antoivat lausunnon1 Espoon metsätyöohjelmasta Lausunto pohjautuu maastokäynteihin metsätyöohjelman kuvioilla, joille on esitetty toimenpiteitä (varsinaiset työkohteet ja varakohteet). Tämä Bembölen ulkoilualueen tapauskuvaus havainnollistaa metsätyöohjelman keskeisiä puutteita : Metsätyöohjelmassa (sekä varsinaisessa kohdelistassa että lisäkohdelistassa) on mukana useita kymmeniä metsikkökuvioita, joilla on huomattavia luontoarvoja. Kohteilla on mm. METSOohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden (joka on yleisesti käytössä oleva, asiantuntijatyönä tehty arvottamiskriteeristö mm. päätettäessä hankitaanko 2010-luvulla metsiä valtiolle suojelualueiksi) mukaisia arvokkaita kangas-, kallio- ja lehtometsiä, korpia ja rämeitä. Osa hakattaviksi suunnitelluista kuvioista sisältää myös uhanalaisiksi luokiteltuja (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008) suo-, lehtoja kangasmetsätyyppejä. Eräät metsätyöohjelman kohteet ovat myös puustorakenteensa perusteella hyvin potentiaalisia liito-oravametsiä. Metsätyöohjelmassa esitetään hakkuita myös useille metsikkökuvioille, joita voi luonnehtia niiden puuston luonnontilaisuuden asteen ja iän perusteella vanhoiksi metsiksi. Tällaisten metsien suojelu ja huomiointi on muutamia vuosia sitten priorisoitu Espoon kaupungin monimuotoisuustoimissa kolmanneksi tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi virtavesien ja ekologisten yhteyksien jälkeen. On täysin kestämätöntä, että tällaisia, Espoon mittakaavassa selkeästi arvokkaita vanhoja metsiä on sisällytetty metsätyöohjelmaan. Tällaisia metsiköitä löytyy Bembölen ulkoilualueen (Oittaan) lisäksi muun muassa Karhusaaren sekä Sorvalampi-Häkläjärven suojelualueen eteläpuolisten metsien työohjelmakohteista. Useissa tapauksissa esitetyt hakkuut myös heikentävät pitkään ilman merkittäviä metsänhoitotoimenpiteitä kehittyneiden metsiköiden luonnontilaisen kaltaista yleisvaikutelmaa, mikä todennäköisesti heikentää niiden virkistys- ja maisema-arvoa monien ulkoilijoiden mielestä. Tällaisia hakkuusuunnitelmia edustavat Bembölen ulkoilualueen etelä- ja keskiosan lisäksi muun muassa Veinin Sienimetsän, Röylän Buusintien metsän sekä Karhusaaren hakkuusuunnitelmat. Uutena piirteenä vuoden 2014 metsätyöohjelmassa (varsinaiset ja varakohteet) hakkuita esitetään aikaisempaa laajemmassa mitassa myös Nuuksion järviylängön niihin osiin, joissa on säilynyt laajempina kokonaisuuksina luonnontilaisen kaltaisia varttuneita ja vanhoja metsiä. Tällaisia kohteita on listoilla mm. Bembölen ulkoilualueella, Siikajärven Heinäslammen pohjoispuolella, Niipperin Myllypuron suojelualueen itäpuolella sekä Myllyjärven, Gillermossenin ja SorvalampiHäkläjärven suojelualueiden välisissä metsissä. 1 Lausunto on nähtävillä Uudenmaan luonnonsuojelupiirin verkkosivulla 1

2 Vaikka metsätyöohjelmasta onkin kaupungin sisällä ilmeisesti jo päätetty, toivomme luonnonhoitoyksiköltä viisautta luopua sellaisista luontoja virkistysarvoja heikentävistä hakkuista, joiden haitat ovat hyötyjä suuremmat. Lähitulevaisuutta ajatellen ehdotamme, että Espoon kaupunki selvittää kattavasti METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset arvometsät kaupungin mailla luopuu arvokohteiden sisällyttämisestä metsätyöohjelmaan ja laatii suunnitelmat metsän- ja luonnonhoitoa aidosti vaativiin kohteisiin laatii ajantasaiseen, kaupungin omaa metsätaloutta koskevaan monimuotoisuusohjelman luopuu ilmeisesti osin työllistämisnäkökulmasta suunnitelluista ylimitoitetuista hakkuuesityksistä kohdentaa hakkuut tonttien, ulkoilureittien ja liikenneväylien turvallisuuden kannalta kriittisiin puihin ja metsiköihin Bembölen ulkoilualueen työohjelmakohteet kuvioittain Bembölen ulkoilualueella on säilynyt huomattavia määriä luonnontilaisen kaltaisia, osin jopa runsaslahopuustoisia varttuneita ja vanhoja kangas- ja kalliometsiä, lehtoja, korpia ja rämeitä. Oman lisänsä alueen luontoarvoihin antavat alueen itäosaan painottuvat, vaihtelevia määriä jalopuita (lähinnä tammi ja pähkinäpensas) sisältävät metsät. Alueen metsäisiä luontoarvoja ei ole kunnolla hahmotettu alueella tehdyissä luontoselvityksissä. Nyt esitetyt hakkuut heikentäisivät alueen metsäisiä arvoja olennaisesti. Varsinaisia kohteita ovat kuviokartassa kaikki muut paitsi 240 ja , jotka ovat varakohteita (ks. KARTTA seuraavalla sivulla). Ulkoilualueesta erillistä kuviota 269 ei tässä raportissa. Alleviivauksella merkitty ne kuviot, joiden ehdotettua käsittelyä pidämme erityisen ongelmallisena luontoarvojen tai luontoja virkistysarvojen kannalta. Lisätietoja yksittäisten kuvioiden luonteesta ja luonnonarvoista antaa Keijo Savola Valokuvat: Virpi Sahi 2

3 Maastokarttapohja: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri, irrotusajankohta 11/2013 Ilmakuvapohja: Maanmittauslaitoksen ortoilmakuva, irrotusajankohta 11/2013. Lisenssiehto: 3

4 Kuvio 227: Kuviotietojen mukaan kuusivaltainen taimikko/pienpuusto, jossa seassa tammia. Toimenpiteeksi on suunniteltu taimikon/pienpuuston hoitoa, jossa säästetään tammia. Maastokatselmuksen perusteella kuvio on isolta osin jotakin muuta kuin kuvatun kaltaista. Kuvion etelä- ja keskiosassa on edustavaa lehtokasvillisuutta ylläpitävää ruohoturvekangasta, jossa kasvaa 7 puulajin noin vuotiasta sekametsää. Kuvion pohjoisosan puusto on kuusivaltaista, kuusen joukossa kasvaa myös jonkin verran koivuja sekä tammia ja pähkinäpensaita. Kuvion pohjoisosan pähkinäpensaat ovat osa luonnonsuojelulain kriteerit täyttävää pähkinäpensaslehtoa, joka jatkuu kuvion pohjoispuolelle (lakikohde on oletettavasti tiedossa?). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion kasvistoiltaan ja puustoltaan monipuolinen etelä- ja keskiosa kannattaisi jättää kehittymään luontaisesti pois lukien muutamien lähipuista kärsivien tammien ja pähkinöiden täsmähoito (= yleensä yhden tai parin pähkinää tai tammea haittaavan muun puun poisto). Kuvion pohjoisosassa perusteltua mittavampi kuuseen kohdistuva harvennus yhdistettynä pähkinöiden ja tammien täsmähoitoon. Muuta: Kuvion 227 lounaispuolella on istutuskuusikkoa, jossa kuusen joukossa kasvaa valon ja kasvutilan puutteen takia kituvia keskijäreitä tammia. Tammia vakavasti haittaavien kuusten poistoa olisi ollut tarpeen tehdä jo 1990-luvulla, mutta osa tammista on ehkä vieläkin mahdollista pelastaa. Kuvion 227 etelä- ja keskiosassa on edustavaa lehtokasvillisuutta ylläpitävää ruohoturvekangasta, jossa kasvaa 7 puulajin noin vuotiasta sekametsää

5 Kuvion 227 pohjoisosan puusto on kuusivaltaista, kuusen joukossa kasvaa myös jonkin verran koivuja sekä tammia ja pähkinäpensaita Kuvion 227 lounaispuolella on istutuskuusikkoa, jossa kuusen joukossa kasvaa valon ja kasvutilan puutteen takia kituvia keskijäreitä tammia

6 Kuvio 229: Kuviotietojen mukaan nuori männikkö, jossa jonkin verran koivua seassa. Kuviolle on esitetty tehtäväksi ensiharvennus. Maastokatselmuksen perusteella noin 40-vuotiasta istutusmännikköä, jossa kasvaa jokunen keskijäreä istutustammi sekä ainakin yksi iso raita. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Yksinomaan mäntyyn kohdistuva harvennus kaikin puolin järkevä, lisäksi syytä tehdä puumaisten tammien kohdalla täsmähoitoa, jossa puille ja niiden latvustolle varmistetaan riittävästi kasvutilaa Istutusmännikköä kuviolla 229, joukossa yksittäisiä raitoja ja tammia

7 Kuvio 230: Kuviotietojen mukaan tälle isolle kuviolle (3,15 ha) on tehty joskus männyn siemenpuuhakkuu, toimenpiteenä esitetty mäntytaimikon hoitoa. Maastokatselmuksen perusteella kuviolle on kehittymässä hyvin monipuolinen sekapuusto, osa nuorista männyntaimista ja tammista hukkumassa koivun, pihlajan ja haavan joukkoon. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Taimikonhoito on järkevää toteuttaa aika nopeasti. Kannatta toteuttaa vähemmistössä olevia männyntaimia ja tammia Kuviolla 230 taimikonhoito männyntaimia ja tammia suosien on suositeltava Kuvio 233: Järjestöille toimitetuissa kuviotiedoissa esitetään, että tälle asiallisen virkistysaluemetsäsuunnittelun kannalta huomattavan laajalle kuviolle (5,1 ha) on tarkoitus tehdä nuoren metsän hoitoharvennus, jolla pyritään mänty- ja koivusekametsään. Maastokatselmuksen perusteella kyseessä on huomattavan heterogeeninen metsäalue, jonka sisällä on useita luonteeltaan vaihtelevia osia, jotka tulisi tarkastella ja kuvioida erikseen. Nykyisen kuvion kaakkoisosassa on METSO I luokan runsaslahopuustoista iäkästä kangasmetsää,joka vaihettuu pohjoisempana ensin vanhempien siemenpuumäntyjen alle luontaisesti kehittyneeksi varttuneeksi kuusivaltaiseksi metsäksi, johon liittyy vesitaloudeltaan luonnontilaisia ja puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia kangaskorpia ja korpirämettä sekä hieman turvekangasta. Vastaavaa ylismäntyjen alle luontaisesti kehittynyttä varttunutta kuusivaltaista metsää on myös kuvion lounaispiikissä. Kuvion keskiosassa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia varttuneita kuusivaltaisia metsiä, joissa on lisäksi merkittävästi mäntyä ja jonkin verran koivua sekapuuna. Myös kuvion pohjoisosaa monipuolistavat yksittäiset valtapuustoa vanhemmat ylispuumännyt. Kuvion keski- ja pohjoisosassa on lahopuuta yleensä noin 5 kuutiometriä/ha, eteläosan iäkkäämmässä kusivaltaisessa metsässä on lahopuuta yli 10 kuutiometriä/ha. Muuten puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisesta metsikkörakenteesta eroaa radikaalisti pieni osakuvio kuvion länsipuolisen kalliomäen itärinteellä. Tällä osalla kasvaa noin 0,3 ha metsikkö nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää (joukossa jonkin verran koivua). 7

8 Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvio on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsälaikkua lukuun ottamatta luonnonsuojelullisesti arvokas. Alueen eteläosan iäkäs kuusikko on METSO I luokan runsaslahopuustoista kangasmetsää, keski- ja pohjoisosan varttuneet ja vanhahkot metsät täyttävät puolestaan METSO II luokan kangasmetsän kriteerit. Alueen kangaskorvet ja korpiräme ovat METSO-kohteina edustavuusluokkaa I. Kuvion pienen mäntyvaltaisen kasvatusmetsäosan harventamisesta ei ole suurempaa haittaa luontoja virkistysarvoille. Muun kuvion käsittely aiheuttaa sen sijaan merkittäviä luontoja virkistyshaittoja METSO-kriteerien mukaisissa arvometsissä ilman koituvia hyötyjä. METSO I luokan runsaslahopuustoista iäkästä kangasmetsää kuvion 233 kaakkoislaidalla ja

9 Vesitaloudeltaan luonnontilaista ja puustoltaan luonnontilaisen kaltaista korpirämettä kuviolla Maastosta erottuvan piensuon eteläpuolta kuviolla 233. Keväisin pintaveden valtaamalla alueella kasvaa myös terveleppää

10 Kuvion 233 keskiosan-kaakon puolen korpista maastoa Muuten puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisesta metsikkörakenteesta kuviolla 233 eroaa radikaalisti pieni osakuvio kuvion länsipuolisen kalliomäen itärinteellä, jossa on noin 0,3 ha metsikkö nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää

11 Kuvion 233 keskiosassa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia varttuneita kuusivaltaisia metsiä, joissa on lisäksi merkittävästi mäntyä ja jonkin verran koivua sekapuuna Myös kuvion pohjoisosaa monipuolistavat yksittäiset valtapuustoa vanhemmat ylispuumännyt kuviolla

12 Kuvio 233 rajautuu laajalti METSO I luokan kangas- ja kalliometsiin. Yllä: metsää kuvion etelärajan pinnassa. Alla: Runsaasti keloja sisältävää kalliometsää kaarevan kuvion läntisessä sylissä

13 Kuvio 249: Kuviotietojen mukaan varttunut kuusivaltainen sekametsä. Kuvio on esitetty harvennettavaksi (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on louhikkoista (mahdollista muinaisrantaa tm.), jossa kasvaa rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kolmen pääpuulajin muodostamaa sekapuustoa. Metsässä on myös kohtalaisesti lahopuuta ja se täyttää METSO II -edustavuusluokan kangasmetsän kriteerit. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus heikentäisi olennaisesti luonnontilaisen kaltaisen metsikkökuvion luontoarvoja ilman mitään lisähyötyjä esim. virkistyskäytölle. Louhikkoista, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kolmen pääpuulajin muodostamaa sekapuustoa kuviolla

14 Kuvio 250: Kuviotietojen mukaan kuviolle on tarkoitus tehdä polun reunaan pienaukko kuuset poistamalla, minkä jälkeen tilalle istutetaan rauduskoivua. Maastokäynnin perusteella kyseessä on ulkoilureittiin rajoittuva vanha, aikanaan tehtyjen harvennusluonteisten hakkuiden takia tasarakenteinen kuusikko. Kuviolta on ajoittain poimittu yksittäisiä vanhoja ja huonokuntoisia kuusia, mutta joitakin puita on saanut muodostua maa- ja pystylahopuiksi. Kaakosta tuleva polku kulkee kuvion poikki. Kommentit esitettyihin toimenpiteeseen: Pienaukko on tällä sijainnilla (ulkoilureitin varsi), kuvion käytöllä (käytetty polku kulkee kuvion poikki, harkittu ilmeisesti polun muuttamista ulkoilureitiksi?) ja puuston rakenteella (tasarakenteiseksi harvennettu ja iäkäs kuusikko) sellainen, että pienaukkohakkuu on toimenpiteenä perusteltu. Sen kokoa kannattaisi kuitenkin hieman pienentää kaavaillusta (0,3 ha) ja tehdä se selvemmin ulkoilureitin vartta mukailevaksi. Vanha, aikanaan tehtyjen harvennusluonteisten hakkuiden takia tasarakenteinen kuusikko kuviolla

15 Kuvio 254: Kuviotietojen mukaan kallioista männikköä, jossa siemenpuita ja alla taimikkoa. Kuviolle on tarkoitus tehdä taimikonhoitoa. Maastokäynnin perusteella laajalla kuviolla (5,2 ha) on tosiasiassa hyvinkin monenlaista kasvillisuutta. Käytännössä kuvio on erikokoisten kallioiden ja kangasmetsänotkelmien mosaiikkia, jota monipuolistavat muutamat piensuot. Ulkoilureitti kulkee kuvion poikki ja lisäksi kuviolla on ainakin yksi viihtyisä pienpolku. Puustorakenne on koko kuviolla luonnontilaisen kaltainen (myös notkot, joissa vanhojen siemenpuiden alle luontaisesti pitkään rauhassa kehittyneitä nuorempia puustoja), etenkin eteläosan kallioalueet ovat keloineen vaikuttavia. Osa kuviosta täyttää edustavan rakenteen puolesta boreaalisen luonnonmetsän kriteerit. Kalliometsät ovat laadultaan METSO I luokkaa (vanha- ja lahopuustoisia) ja kangasmetsät METSO-kangasmetsinä joko luokkaa I tai II lähinnä riippuen siitä, onko lahopuuta merkittävästi (yli 5 kuutiometriä/ha) vai vähän niukemmin. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetylle taimikonhoidolle ei ole tarvetta, eikä siitä ole myöskään virkistyskäytölle hyötyä (ulkoilureitti ja polku ohjaavat liikkumista ja muutenkin taimikon tiheys on suurelta osin kallioisessa maastossa sellainen, että nuoresta puustosta ei ole mitään erityistä haittaa liikkumiselle). Kovin laaja-alaisesti toteutettuna taimikonhoito johtaisi luultavimmin metsikkökuvion rakenteen yksipuolistumiseen ja myös heikennyksiin boreaalisen luonnonmetsän kriteerit täyttävissä osissa kuviota. Kuvion 254 poikki kulkee viihtyisä pienpolku laaja kuvio on kallioiden ja kangasmetsänotkelmien mosaiikkia, jota monipuolistavat muutamat piensuot Kuvio 255: Kuviotietojen mukaan mänty- ja kuusisekametsä, joka on esitetty harvennettavaksi (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on tuoretta kangasta sisältävä metsikkö, joka muodostuu siemenpuumännyistä ja näiden alle luontaisesti kehittyneestä noin vuotiaasta kuusivaltaisesta nuoremmasta puustosta. Puustorakenteeltaan hyvä METSO III-luokan kangasmetsä, joka siirtyy melko nopeasti edustavuusluokan II kohteeksi, kunhan lahopuustoisuus itseharvenemisen myötä hieman kasvaa. 15

16 Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion vähäinen virkistyskäyttö ei erityisemmin hyödy kuvion harventamisesta ja se heikentäisi kuvion luonnontilaisen kaltaista rakennetta jonkin verran. Kuvio 256: Kuviotietojen mukaan 2,2 ha laajuinen uudistuskypsä koivikko (seassa mäntyä ja kuusta), joka on esitetty avohakattavaksi, minkä jälkeen kuviolle istutetaan rauduskoivua. Maastokäynnin perusteella kyseessä on lehtomaista ja tuoretta kangasta sisältävä kolmen pääpuulajin muodostama sekametsä. Ulkoilureitti kulkee kuvion poikki. Metsän rakenne on luonnontilaisen kaltainen ja myös koivuja kuusilahopuuta on alkanut muodostumaan. Vaikka puusto on jo melko vanhaa, on se vielä pääosin melko hyväkuntoista. Metsä täyttää METSO IIedustavuusluokan kangasmetsän kriteerit. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty avohakkuu tuhoaisi arvokkaan metsikkökuvion ja heikentäisi selvästi Bembölen ulkoilualueen eteläosan maisema- ja virkistysarvoja tuomalla keskelle nykyisellään luonnontilaisen kaltaisia kangas- ja kalliometsiä virkistysaluemittakaavassa huomattavan ison avohakkuun. Lehtomaista ja tuoretta kangasta sisältävä kolmen pääpuulajin sekametsää kuviolla

17 Kuvio 240 (1,9 ha): Kuviotietojen mukaan pitkäksi päässyt ylispuustoinen kuusivaltainen kuvio, seassa mäntyä ja koivua. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuuta (33 %) ja lisäksi huonokuntoisimpien ylispuiden poistamista. Kuviolta on vanha liito-oravahavainto. Maastokatselmuksen perusteella kuvio on pääosin tuoretta kangasta, keskiosassa on luonnontilainen pikkuräme. Kuvion puusto on luonnontilaisen kaltaista ja eriikäisrakenteista. Vanhojen ylismäntyjen alla kasvaa ilman harvennuksia kehittynyttä erirakenteista kuusi- ja mäntypuustoa. Lehtipuita on lisäksi yksittäin. Kuviolla on näkyvästi (yli 5 kuutiometriä/ha) eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta. Kuvio on edustava METSO II luokan arvokangasmetsä. Kuviolla kulkee pieni viihtyisä metsäpolku. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetyt toimenpiteet merkitsisivät luontoarvojen huomattavaa heikentämistä ilman mitään saatavaa hyötyä. Kuvion sijainti mahdollistaa sen kehittämisen jatkossakin luonnontilassa, pois lukien itäpuolisen ulkoilureitin reunaa, josta saattaa olla ajoittain tarvetta kaataa yksittäisiä kaatumavaarallisia puita (tulisi jättää maalahopuuksi kuviolle). Maastokatselmuksen yhteydessä ulkoilureitin reunalla ei havaittu olevan kaatumavaarallisia puita. Kuviolla 240 vanhojen ylismäntyjen alla kasvaa ilman harvennuksia kehittynyttä erirakenteista kuusi- ja mäntypuustoa Kuvion 240 keskiosassa on luonnontilainen pikkuräme

18 Kuvion 240 eteläkärjessä on järeiden ylispuumäntyjen alle kehittynyttä erirakenteista sekapuustoa Kuvio (2,17 ha): Kuviotietojen mukaan kuusivaltainen metsä, jonka pohjoislaidassa suo. Kuvion kangasmaaosa on esitetty harvennettavaksi (33 %). Kuviolta on vanha liito-oravahavainto. Maastokäynnin perusteella kuvion etelä- ja keskiosa on tuoretta kangasta, pohjoisosa on pääosin vesitaloudeltaan luonnontilaista kangaskorpea (korpialue on laajempi kuin karttapohjalta hahmottuu). Aivan pohjoisosan korpi on hieman kuivahtanut (ilmeisesti ulkoilureitin vaikutuksesta?). Kuvion puusto on tilarakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista vanhaa kuusi- ja mäntyhavusekametsää, lehtipuita on vain yksittäin. Eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta on näkyvästi (arviolta 5-8 kuutiometriä/ha). Kuvion korpialue on METSO-kriteerien mukaista edustavuusluokan I korpea ja kangasmaaosa hyvää METSO II luokan arvokangasmetsää. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus merkitsisi luontoja virkistysarvojen olennaista heikentämistä ilman mitään saatavaa hyötyä. Kuvion sijainti mahdollistaa sen kehittämisen jatkossakin täysin luonnontilassa, pois lukien kuvion itä- ja pohjoislaitaa kiertävän ulkoilureitin reuna, josta saattaa olla ajoittain tarvetta kaataa yksittäisiä kaatumavaarallisia puita (tulisi jättää maalahopuuksi kuviolle). Maastokatselmuksen yhteydessä ulkoilureitin reunalta ei havaittu kaatumavaarallisia puita. 18

19 Kuvion puusto on tilarakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista vanhaa kuusi- ja mäntyhavusekametsää, lehtipuita on vain yksittäin. Kuvion kangasmaaosa hyvää METSO II luokan arvokangasmetsää Kuvion pohjoisosa on pääosin vesitaloudeltaan luonnontilaista kangaskorpea (korpialue on laajempi kuin karttapohjalta hahmottuu)

20 Kuviolla eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta on näkyvästi (arviolta 5-8 kuutiometriä/ha). Kuvion korpialue on METSO-kriteerien mukaista edustavuusluokan I korpea

21 Mäntyhavusekametsää kuviolla Kuvion tä- ja pohjoislaitaa kiertää ulkoilureitti, jonka reunasta saattaa olla ajoittain tarvetta kaataa yksittäisiä kaatumavaarallisia puita (tulisi jättää maalahopuuksi kuviolle). Maastokatselmuksen yhteydessä ulkoilureitin reunalta ei havaittu kaatumavaarallisia puita