Yhdyskuntatekniikan kunnossapitopalvelut pyytää liikuntatoimen lausuntoa vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta.

Transkriptio

1 Liite PatuL 2 / Dokumentin nimi 1 (1) Ylva Wahlström Kunnossapitopalvelut Yhdyskuntatekniikka metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta Yhdyskuntatekniikan kunnossapitopalvelut pyytää liikuntatoimen lausuntoa vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta. Liikuntapalveluita koskeva osuus metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta koskee lähinnä Kantvikin kuntoradan keskellä olevaa metsää. Toimenpideohjelmassa toimenpiteenä on kirjattuna poimintahakkuu. Liikuntapalveluiden näkökulmasta tämä on tarkoituksenmukaista. Liikuntapalveluilla ei ole eriävää lausuttavaa metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta Katja Linnakylä Liikuntatoimenjohtaja Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kunta Kyrkslätts kommun Puhelin Sivistyspalvelut Bildningstjänster (09) Ervastintie 2, 3.krs Ervastvägen 2, 3. vån PL 20 PB 20 Fax KIRKKONUMMI KIRKKONUMMI (09)

2 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Mäkinen Seppo 975/ /2014 Wahlström Ylva Viite: pyyntö vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta ja Eerikinkartanon vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta Tässä lausunnossa kommentoidaan lausuntopyynnön kohteena olevaa toimenpideohjelmaa, mutta myös lausunnonpyytäjän kanssa sovitun mukaisesti Eerikinkartanon metsänhoitotöiden toimenpideohjelmaa. Eerikinkartanon johtokunta on hyväksynyt sen kokouksessaan , mutta erillistä lausuntoa siitä ei silloin pyydetty. Yleistä Yleisenä toteamuksena suunnitelma-aineistosta kaavoitus toteaa, että toimenpideohjelmien kartat olisi hyvä saada muodossa, joka mahdollistaisi niiden tarkastelun yhdyskuntatekniikan toimialalla käytössä olevassa paikkatietojärjestelmään (FactaMap). Tämä helpottaisi kuvioiden tarkastelua ja vertailua mm. kaavoihin ja luontoselvityksiin. Toimenpideohjelmien alueet on osoitettu voimassa olevissa, sekä myös vireillä olevissa kaavoissa pääasiassa erityyppisiksi virkistysalueiksi. Virkistysarvojen säilyminen ja kehittäminen onkin alueilla tärkeää. Kuntakeskus Jolkbyn alue Jolkbyn alueella on voimassa Jolkbyn asemakaava 1980-luvun alusta. Siinä alueita koskee kaavamääräys luonnontilassa säilytettävä puistoalue. Alueella on voimassa toimenpiderajoitus (MRL 128 ) voimassa olevan asemakaavan perusteella. Alueella on voimassa myös kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi. Kuvion 155 osalta on otettava huomioon, että sitä koskee osayleiskaavamääräys lähivirkistysalue, jonka metsänreunan rajautuminen avoimeen maisemaan on säilytettävä voimakkaana (VL-2). Määräyksessä todetaan lisäksi, että Alueella puustoa on kehitettävä eri-ikäisenä metsikön sisällä, ellei luontoarvojen säilyttäminen edellytä muunlaista käsittelyä. Kuviolla sijaitsee myös liito-oravan elinympäristö (s-

3 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Mäkinen Seppo 975/ /2014 1), joka on otettava myös huomioon metsänhoitotoimenpiteitä toteutettaessa. Muita kuvioita koskee osayleiskaavassa määräys, jonka mukaan Alueella puustoa on kehitettävä eri-ikäisenä metsikön sisällä, ellei luontoarvojen säilyttäminen edellytä muunlaista käsittelyä. Kantvik Kantvikin alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus osayleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto on voimassa lukuun ottamatta olemassa olevien asuinrakennusten korjaus- ja muutostöitä, rakennusten vähäisiä laajennuksia ja pihapiireihin toteutettavia rakennusjärjestyksen mukaisia talousrakennuksia, maatilatalouden harjoittamisen kannalta välttämättömien talousrakennusten tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten rakentamista. Rakennuskielto ei myöskään koske hankkeita, joille on voimassa poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu tai hakemuksen käsittely on valitusten vuoksi kesken. Rakennuskielto ei koske asemakaavoitettuja alueita. Suuri osa metsänhoitotoimenpiteistä kohdistuu asemakaavoitetuille alueille, joilla rakennuskielto ei ole voimassa osayleiskaavan laatimista varten, mutta voimassa on olemassa olevan asemakaavan perusteella toimenpiderajoitus (MRL 128 ). Kantvik, Haapiorinteen asemakaava-alue Haapiorinteen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi keväällä Alueelle on tarkoitus toteuttaa yhteensä 52 omakotitonttia, jonka lisäksi osa alueen metsistä osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Asemakaavaan liittyvässä rakentamistapaohjeessa todetaan, että puusto tulee säilyttää asemakaavassa osoitetuilla alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa asemakaavan lähivirkistysalueita (VL). Lisäksi Rånäsinpuistosta on mainittu, että sitä on hoidettava säilyttäen alueen ominaispiirteet, kuten puuston monipuolinen ikärakenne metsikkökuvioiden sisällä. Omakotitonttien kohdalla (AO -alue) kaavassa ei ole määräyksiä puuston käsittelystä. Harkittavaksi jää, onko alueen keskelle sijoittuvien AO-tonttien rajoille (kaavassa osoitettujen rakennusalojen ulkopuolelle) mahdollista jättää alueen läpi kulkevaa puustoista kaistaa, joka suojaisi muodostuvien tonttien piha-alueita toisiaan vasten.

4 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Mäkinen Seppo 975/ /2014 Kantvik, Sepänkannaksen asemakaava-alueet Sepänkannaksella ovat voimassa Sepänkannas, Sepänkannas II ja Sepänkannas III asemakaavat. Niissä alueita koskee kaavamääräys lähivirkistysalue (VL). Siinä todetaan, että Aluetta on hoidettava puustoltaan siten, että puusto ikärakenne on monipuolinen. Sepänkannas II asemakaavassa on osoitettu myös VL/s merkintä (kuviolla 120), jonka määräys kuuluu Aluetta on hoidettava siten, että puuston ominaispiirteet, kuten katajat, säilyvät. Lisäksi asemakaava-alueilla on liito-oravan elinympäristöjä, jotka on osoitettu ominaisuusmerkinnöillä luo ja s-1. Ne on otettava myös huomioon metsänhoitotoimenpiteitä toteutettaessa. Sepänkannas II ja Sepänkannas III asemakaavoihin liittyvissä rakentamistapaohjeissa todetaan, että puusto tulee säilyttää asemakaavassa osoitetuilla alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa asemakaavojen lähivirkistysalueita (VL). Alueella on voimassa toimenpiderajoitus (MRL 128 ) voimassa olevien asemakaavojen perusteella. Trehörnsbergetin alue Osa toimenpiteistä kohdistuu alueille, jotka on osoitettu Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Alueen maankäyttöä ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu yksityiskohtaisesti ja yleiskaavamääräyksen perusteella alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. Alueen metsänkäsittely on tässä vaiheessa perusteltua toteuttaa virkistysarvoja painottaen. Pohjois-Kirkkonummi Eerikinkartanon metsät Eerikinkartanontien eteläpuolisella metsäalueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Kylmälän osayleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto on voimassa lukuun ottamatta olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöitä, laajennuksia ja pihapiireihin toteutettavia talousrakennuksia, maatalouden kannalta välttämättömien talousrakennusten, tarvealueiden ja muiden välttämättömien hankkeiden

5 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Mäkinen Seppo 975/ /2014 rakentamista sekä hankkeita, joilla on voimassaoleva poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu. Kylmälän osayleiskaavaehdotuksessa kyseiselle alueelle on osoitettu lähivirkistysalueen varaus (VL). Kaavamääräyksissä todetaan, että aluetta tulee hoitaa niin, että sen virkistysarvojen säilyminen turvataan. Lisäksi kaavamääräykseen sisältyy MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Lisäksi kyseiselle alueelle kohdistuu luontoarvoja, jotka on osoitettu osayleiskaavaehdotuksessa luo -ominaisuusmerkinnällä (luo-9, luo-10 ja luo-11). Aluekokonaisuuksia on yhteensä kolme, ja niistä yksi on tervaleppäkorpi (luo-9) ja kahden osalta (luo-10 ja luo-11) kyse on pähkinäpensaslehdosta. Kyseiset merkinnät koskevat kuvioita 127 (luo-10), 129, 133, 134, 135 (luo-11), 123, 129, 131, 132 (luo-9). Näillä kuvioilla toimenpiteitä toteutettaessa tulee luontoarvojen säilyminen varmistaa. Seppo Mäkinen kaavoitusarkkitehti

6 Ympäristönsuojelu Puromies Merja 975/ / Viite: pyyntö vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta ja Eerikinkartanon vuosien metsänhoitotöiden toimenpideohjelmasta Tässä lausunnossa kommentoidaan sekä vuosien toimenpideohjelmaa että lausunnonpyytäjän kanssa sovitun mukaisesti Eerikinkartanon metsänhoitotöiden toimenpideohjelmaa (hyväksytty Eerikinkartanon johtokunnassa , lausuntoa ei tällöin pyydetty). Toimenpideohjelmien aineistossa ei esitetä juurikaan poistettavan puuston ikätietoja eikä pienpuuston hoidossa poistettavia puulajeja, joten on vaikea arvioida tarkemmin, miten luonto- ja virkistysarvot otetaan huomioon toimenpiteissä. Alla olevat kuviokohtaiset kommentit saattavatkin olla osin aiheettomia, jos kommenteissa esitetyt asiat on jo ajateltu otettavan huomioon hakkuissa. Jatkossa toimenpideohjelmiin on syytä laittaa toimenpiteistä tarkemmat selvitykset. Toimenpideohjelmien kartat olisi hyvä saada muodossa, joka mahdollistaa niiden tarkastelun FactaMapissa, mikä helpottaisi kuvioiden tarkastelua ja vertailua mm. kaavoihin ja luontoselvityksiin. Toimenpideohjelmien alueet ovat virkistyskäytössä ja pääosin varattu kaavoissa virkistysalueiksi, joiden virkistysarvojen säilyminen ja kehittäminen on tärkeää. Alueilla on paljon myös luontoarvoja. Toimenpideohjelmissa mainittujen luontoarvojen lisäksi mm. luontoselvityksissä on tullut esille monenlaisia luontoarvoja. Virkistys- ja luontoarvot on syytä ottaa huomioon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa niin, etteivät hakkuut ja ajourat tuhoa niitä. Hyvin toteutettuina monet toimenpideohjelman hakkuut tukevat virkistys- ja luontoarvojen kehittymistä. Osaan toimenpiteistä on syytä liittää tarkempaa ohjeistusta toimenpiteen voimakkuudesta tai kohdistumisesta kuvion sisällä suhteessa eri puulajeihin, puuston ikään tai kuvion osiin. Pääosa toimenpideohjelmien kuvioista on ekologisten yhteyksien alueita. Toimenpiteillä on syytä vahvistaa ekologisten yhteyksien toimivuutta. Toimivalla ekologisella käytävällä puusto on lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoista. Eläinten liikkumismahdollisuuksien säilymisessä on syytä kiinnittää huomiota etenkin liito-oravaan, koska liito-oravan kannalta hyvä kulkuyhteys soveltuu myös monien muiden eläinlajien liikkumiseen. Liito-oravalle soveltuu parhaiten alue, jolla on varttunutta kuusta ja lehtipuita. Kommenteissa on viitattu Luontotieto Keironin selvitykseen Läntinen kuntakeskus, Pikkalanlahti, Kantvik ja Pippuri. Luontoselvitys ja Faunatican selvitykseen Kirkkonummen Gesterbyn ja Sepänkylän ja Kylmälän osayleiskaava-alueiden luontoselvitykset vuonna Kommenttien perustana on käytetty myös Keironin tekemää selvitystä Ekologisten yhteyksien tarkastelu 2014 ja Rambollin tekemää selvitystä Kirkkonummen Kantvikin liito-oravaselvitys keväällä Kantvik Kuvio 20 Keironin luontoselvityksessä alue on todettu paikallisesti arvokkaaksi (lehtoa ja kangasmetsää, jonkin verran vaahteraa). Esitetään vaahteroita säilytettäväksi. Kirkkonummen kunta Kyrkslätts kommun Y-tunnus PL 20 PB 20 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kirkkonummi Kyrkslätt puh.vaihde/tfnväxeln (09) faksi/fax (09)

7 Ympäristönsuojelu Puromies Merja 975/ / Kuviot 72 ja 99.1 Keironin luontoselvityksessä alue on todettu paikallisesti arvokkaaksi ja soveltuvan hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Polun varrella on kolopuu, joka on merkitty ELY-keskuksen rekisterissä liito-oravan havaintopaikaksi. Esitetään haapoja säilytettäväksi. Kuvio 82 Keironin luontoselvityksessä paikallisesti arvokas (lehtipuuvaltaista lehtoa, lehtomaista kangasta, kerroksellista rakennetta). Esitetään säilytettäväksi puuston kerroksellinen rakenne. Kuvio 102 Kuviolla on luonto- ja virkistysarvoja: monipuolinen, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen kolmen pääpuulajin sekametsä. Esitetään monipuolisuuden ja luonnontilaisuuden kaltaisuuden säilyttämistä. Kuvio 135 Kuviolla on Keironin luontoselvityksessä todettu paikallisesti arvokasta aluetta (komea kalliometsä, erirakenteisuutta, pystylahopuuta). Esitetään säilytettäväksi puuston eri-ikäisyys ja pystylahopuuta. Kuviot 144 ja 145. Kyseessä on luonnontilaisen kaltainen alue, jolla on osin kohtalaisesti ja osin runsaasti lahopuuta. Alueella on havaittu vuosien 2002 ja 2004 selvityksissä liito-oravan papanoita. Esitetään säilytettäväksi alueen luonnontilaisuuden kaltaisuus, lahopuuta sekä varttuneita kuusia ja koivuja. Liito-oravatilanne on syytä tarkistaa. Kuvio 155 Kuvion vieressä on Kantvikin liito-oravaselvityksessä (2010) todettu liito-oravan pesäpuu ja elinalue, jolta mahdollinen kulkuyhteys kulkee kuvion 155 kautta. Esitetään säilytettäväksi varttuneita haapoja ja kuusia. Kuvio 159 Kuviolla on todettu liito-oravien papanoita vuosien 2002 ja 2004 selvityksissä. Keironin luontoselvityksessä kuvio on todettu liito-oravalle hyvin soveltuvaksi ja paikallisesti arvokkaaksi. Sepänkannas III -asemakaavassa kuvio on osoitettu liito-oravan kulkuyhteytenä toimivaksi alueeksi, jonka metsän käsittelyssä tulee turvata liito-oravan liikkumismahdollisuus. Esitetään säilytettäväksi varttuneita koivuja. Kuvio 160 Kuviolla on Sepänkannas III -asemakaavassa liito-oravan kulkuyhteytenä toimivaa aluetta (metsän käsittelyssä tulee turvata liito-oravan liikkumismahdollisuus) sekä suojaviheraluetta (puustoa on hoidettava sekametsikköinä, joissa on monen ikäistä ja -kokoista puustoa ja jossa kuusien osuus ei nouse liian suureksi). Esitetään säilytettäväksi varttuneita kuusia koko alueella. Kuvio 171 Kuvio on Keironin tekemän luontoselvityksen mukaan osin paikallisesti arvokas ja sen kautta kulkee ekologinen yhteys. Esitetään säilytettäväksi varttuneita lehtipuita ja koivuja. Kirkkonummen kunta Kyrkslätts kommun Y-tunnus PL 20 PB 20 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kirkkonummi Kyrkslätt puh.vaihde/tfnväxeln (09) faksi/fax (09)

8 Ympäristönsuojelu Puromies Merja 975/ / Kuvio 185 Alueella on tehty liito-oravan papanahavaintoja (Kantvikin liito-oravaselvitys 2010). Esitetään säilytettäväksi varttuneita kuusia, haapoja ja rauduskoivuja. Kuvio 207 Vieressä on tehty liito-oravan papanahavaintoja (Kantvikin liito-oravaselvitys 2010). Esitetään säilytettäväksi varttuneita kuusia, koivuja ja raitoja. Liitooravatilanne on syytä tarkistaa. Kuvio 208 Mahdollinen liito-oravan kulkuyhteys Kantvikin liito-oravaselvityksen (2010) mukaan. Vieressä liito-oravahavaintoja. Esitetään säilytettäväksi varttuneita kuusia ja koivuja. Liito-oravatilanne on syytä tarkistaa. Kuviot 239, 243 ja 248 Keironin selvityksissä kuvioilla on todettu paikallisesti arvokasta aluetta (kalliometsän iäkäs ylispuusto, luonnontilaista/luonnontilaisen kaltaista metsää). Esitetään kalliometsän luonnontilaisuuden ja vanhojen mäntyjen säilyttämistä. Eerikinkartanon alue Kuvio 92 Kuviolla on arvokasta lehtoa, jolla esiintyy peräti kahdeksaa puulajia. Sekapuustoisuus mahdollistaa kuvion kehittymisen hoidotta. Esitetty harvennus olisi haitaksi lehtoarvojen kehitykselle, kuusta ei näytä olevan liikaa. Esitetään kuvion jättämistä kehittymään luontaisesti. Kuvio 95 Esitetty mäntyyn kohdistuva harvennus on hyödyksi kuvion luonto- ja virkistysarvon pidempiaikaisen kehityksen kannalta. Kaakkoiskulman alueella kannattaisi vähentää lisäksi hieman männyn ja kuusen osuutta. Kaakkoiskulma on kosteampaa, joten sen alueella tulisi erityisesti välttää kasvillisuuden vaurioitumista korjuun yhteydessä. Kuvio 102 Kuviolla on vanhapuustoinen kuusi- ja mäntymetsä, jonka luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja esitetty siemenpuuhakkuu heikentäisi selvästi. Esitetään toimenpiteen poistamista tai korvaamista kevyemmällä hakkuulla. Kuvio 104 Kuvio on lehtoa, jonka lehtopensaat ja tuomet tuhoutuisivat ennakkoraivauksessa. Esitetään ennakkoraivauksen tekemättä jättämistä. Kuvio 105 Kuvion pohjoisosassa on useita pähkinäpensaita. Toimenpiteen yhteydessä on syytä varoa pähkinäpensaiden vahingoittamista. Kuvio 113 Esitetään säästettäväksi kaikki lehtipuut monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä liito-oravalle tärkeiden haapojen ympäristön kuuset. Kuvio 114 Toimenpiteellä kannattaa luoda pähkinäpensaan ja muun lehtokasvillisuuden kannalta sopivia pikkuaukkoja. Kirkkonummen kunta Kyrkslätts kommun Y-tunnus PL 20 PB 20 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kirkkonummi Kyrkslätt puh.vaihde/tfnväxeln (09) faksi/fax (09)

9 Ympäristönsuojelu Puromies Merja 975/ / Kuvio 117 Kuviolla on vanhahkoa kuusivaltaista metsää ja luonnontilaisen kaltaista sekametsää, joiden luonto- ja virkistysarvoja hakkuut heikentäisivät huomattavasti. Esitetään hakkuiden tekemättä jättämistä. Kuvio 120 Kuviolla on iäkästä metsää, jossa on runsaasti kuusilahopuuta. Kuviolta 121 alkunsa saava pähkinäpensaskeskittymä kulkee tämän kuvion lävitse länsipuoliselle yksityismaalle. Kookkaita pähkinäpensaita keskittymässä on yli 25, joskin osa kasvupaikoista on lehtomaista kangasta, eikä luonnonsuojelulain mukaisen suojellun luontotyypin edellyttämää lehtoa. Esitetään kuusilahopuun säilyttämistä. Kuviot 129, 127, 132 ja 133 Kuvioilla on pähkinäpensaslehto, joka on noin 3,5 hehtaarin laajuinen kooltaan valtakunnallisesti merkittävä. Toimenpideohjelmassa kuvion 129 pähkinäpensaiden määrä on arvioitu huomattavasti liian alhaiseksi ja kuvio on määritetty tuoreeksi kankaaksi. Valtaosalla kuviota on kuitenkin lehtomaannos ja osalla myös selvää lehtokasvillisuutta. Kuvio täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen luontotyypin kriteerit. Esitetään, että otetaan yhteyttä ELY-keskukseen luontotyyppirajauspäätöksen tekemiseksi ja alueelle tehdään myöhemmin tarkempi hoitosuunnitelma lähinnä liiallisen koivun ja pihlajan poistamiseksi täsmätymmin. Alueella on havaittu esiintymä alueellisesti uhanalaista istukkakääpää, jonka säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuvio 155 Kyseessä on perinteinen kartanometsikkö, jossa kasvaa peruspuulajien lisäksi jalopuita ja istutettuja vieraspuulajeja. Luontoarvojen kannalta erityistä merkitystä on myös sillä, että kuviolla kasvaa merkittävästi pähkinäpensasta sekä tammia. Kuviolla esitettyä erikoishakkuuta ja pienpuuston hoitoa ei kuvata tarkemmin. Esitetään pihlajaan ja pihtaan kohdistuvaa pienpuuston hoitoa, tammien täsmähoitoa riittävän kasvutilan takaamiseksi, pähkinän täsmähoitoa, joidenkin kuolleiden/huonokuntoisten kuusien kaatamista lahopuuksi sekä pihdan levittäytymisen estämistä. Kuvio 157 Erikoishakkuuta eikä pienpuuston hoitoa ei ole kuvattu tarkemmin. Esitetään reuna-alueen huonokuntoisten isojen puiden kaatamista lahopuuksi sekä alikasvospihlajien vähentämistä jalopuiden hyväksi. Kuvio 158 Esitetään kevyttä harvennusta, jossa koivun määrää vähennetään muiden puulajien hyväksi parantaen samalla vaahteran kasvuoloja. Osa kaadettavista rungoista kannattaa jättää lahopuuksi, alueelle saadaan kehittyvään arvolehtoon kuuluvaa lahopuuta. Merja Puromies ympäristösuunnittelija Kirkkonummen kunta Kyrkslätts kommun Y-tunnus PL 20 PB 20 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kirkkonummi Kyrkslätt puh.vaihde/tfnväxeln (09) faksi/fax (09)