1. Puistolan ja Heikinlaakson luonnonhoidon tavoitteet

Transkriptio

1 Luonnonhoitoryhmän järjestöasiantuntijoiden kommentit ja muutosesitykset Puistola- Heikinlaakson aluesuunnitelmaluonnokseen (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola & Keijo Savola ) A. ALUESUUNNITELMALUONNOKSEN LUONNONHOITO-OSASTA Luonnonhoito-osan tekstiosuus antaa vääristyneen, maastossa havaittavaa todellisuutta vastaamattoman kuvan Puistola-Heikinlaakson alueen metsien yleisestä luonteesta. Luvut 1 ja 2 tulisikin kirjoittaa tältä osin kokonaan uusiksi. Jäljempänä on kommentoitu vain osaa luonnoksen yksipuolisista väittämistä. 1. Puistolan ja Heikinlaakson luonnonhoidon tavoitteet Alueelle esitetyt luonnonhoidon tavoitteet edustavat lähinnä "luonnonhoidon linjaus"-raportin aiemmissa versioissa esitettyjä luonnonhoidon tavoitteita. Niissä ei ole havaittavissa mitään sellaista, joka osoittaisi, että ne olisi erityisesti sovitettu tai olisivat sovellettavissa Puistola- Heikinlaakson alueelle. Valtaosa Puistola-Heikinlaakson metsistä on nykyisellään puustoltaan elinvoimaisia. Alue tarjoaa sekä vahvemmin hoidettuja (=harvoja) että pitkään rauhassa kehittyneitä metsiä melko hyvässä suhteessa. Tämä vaihtelevuus on syytä säilyttää myös jatkossa, mikä edellyttää pidättäytymistä pidempään rauhassa kehittyneiden metsien turhista harvennuksista. Puuston tiheys ei varttuneissa tai niitä iäkkäimmissä metsissä liiemmälti haittaa virkistyskäyttöä, mistä pitävät osaltaan huolen myös alueen ulkoilureitistö sekä lukuisat pienet metsäpolut Luonnonhoidon alueet, niiden käyttö ja viihtyisyys 3. kpl: Suunnittelualueen luonnon arvoalueisiin tulisi sisällyttää myös maininta alueen muutamista edustavista kalliometsistä sekä hienoista, puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisista kangasmetsäkuvioista ( mm. kuviot 41 ja 101). 4. kpl: Suunnittelualueella on hyvin vähän sellaisia metsiä, joissa valtapuuston tiheys haittaisi marjastusta, sienestystä tai koiran ulkoilutusta. Nämä rajoittuvat täysin nuoriin ikäluokkiin, ja niihin on suunnitelman yhteydessä esitettykin harvennuksia. Mikäli vanhempia ikäluokkia edustavilla kuvioilla tällaisia olisi, niiden määrä olisi joka tapauksessa niin vähäinen, että ne tulisi jo moniarvoisen suunnittelunkin hengessä säilyttää osana suunnittelualueen monipuolisuutta Asukastoiveet ja palautteet Asukaskyselyjen tuloksia on Puistola-Heikinlaakson(kin) aluesuunnitelmaluonnoksessa käytetty lähinnä tukemaan suunnittelijan suosimaa ajatusta metsien hoitotason nostamisesta. Käytössä ollut kyselylomake ja siihen annetut vastaukset eivät kuitenkaan oikeuta näin yksioikoisiin johtopäätöksiin. Se, että suhtautumista lahopuuhun ja tiheikköihin on kysytty yhdessä ja samassa kysymyksessä, on silkkaa johdattelua. Vielä törkeämpää on johdattelevan kyselyn tuottamien vastausten käyttö aluesuunnitelmaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Vähälle huomiolle jätetään muun muassa se, että merkittävä osa vastaajista on melko tyytyväisiä edellisellä suunnitelmakaudella vallinneeseen, hyvin maltilliseen luonnonhoidon tasoon.

2 2.5. Luonnon arvoalueet, monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnon arvoalueiden tunnistaminen on jälleen vahvasti valikoivaa, eli huomioiduksi tulevat vain jalopuumetsät, tietyt lehdot sekä sellaiset luontokohteet, jotka on tunnistettu jo edellisellä suunnittelukaudella. Huomiotta jäävät kaikki puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kallio- ja kangasmetsät. 3. kpl: Suunnittelualueelta löytyy edelleen useita puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisia kangas-, kallio- ja lehtometsäkuvioita. Yleisesti tällaiset kohteet rinnastetaan luonnontilaisiin kohteisiin (mm. METSO-kriteereissä; lehtojen ja kalliometsien osalta myös metsälain 10 :n yhteydessä). On täysin tarpeetonta korostaa tekstissä sitä itsestäänselvyyttä, että Helsingin alueelta ei löydy mitään täysin luonnontilaista kohdetta, joten kappaleen viimeinen lause tulisi poistaa. 4. kpl: Lahopuun jättämistä halutaan jälleen rajoittaa kohtuuttomasti ("Metsäluonnon monimuotoisuus otetaan huomioon hoidettavissa metsissä jättämällä lahopuuta harkitusti kohteisiin, joista ei ole vaaraa tai haittaa ulkoilulle, virkistyskäytölle tai maisemakuvalle.") Lause tulisi muuttaa muotoon: "Erilaista lahoaavaa puuta jätetään myös hoidettaviin kaupunkimetsiin sellaisiin kohtiin, jossa siitä ei ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille Puuston ikärakenne, hakkuu- ja metsänhoitotarve 4 kpl: Harkitsemattomat harvennukset heikentävät maisemakuvaa, vähentävät "metsän tuntua" ja heikentävät luontoarvoja. Harvennuksien hyötyjä yksipuolisesti käsittelevä lause ("Tämä taas parantaa maisemaa...") tulisi poistaa. 5 kpl: Lähivirkistysmetsiä tiheämpiä ja eri-ikäisiä metsiä voidaan ja on syytä ylläpitää muuallakin kuin suojametsissä (hoitoluokka C3). 8 kpl: Lahopuun jättämistä halutaan jälleen rajoittaa kohtuuttomasti ("Metsäluonnon monimuotoisuus otetaan huomioon hoidettavissa metsissä jättämällä lahopuuta harkitusti kohteisiin, joista ei ole vaaraa tai haittaa ulkoilulle, virkistyskäytölle tai maisemakuvalle.") Lause tulisi muuttaa muotoon: "Erilaista lahoaavaa puuta jätetään myös hoidettaviin kaupunkimetsiin sellaisiin kohtiin, jossa siitä ei ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille. 4. Kohdekohtaiset tavoitteet 1. Sienipuisto Alueella oleva arvokas luontokohde (kuviot 32, 33, 41 ja 42) tulee huomioida, mikäli alueelle tehdään uusi ulkoilureitti ja -polku. Kohdekohtaisiin tavoitteisiin on syytä sisällyttää alueella sijaitsevien puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisten kallio- ja kangasmetsien säilyttäminen. 3. Lahdenväylä-Suurmetsäntien metsikkö ja Sienikujan viheralue Kts. liitteen kuviokohtainen kommentti. 9. Suurmetsän täyttöalue Kohdekohtaisiin tavoitteisiin on syytä sisällyttää alueella sijaitsevien muutamien puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisten metsäkuvioiden arvojen ja luonteen säilyttäminen.

3 B. ARVOKKAIDEN LUONTOKOHTEIDEN TUNNISTAMINEN, ESITETYT HOITOLUOKAT SEKÄ METSÄNHAKKUU- JA HOITOEHDOTUKSET Metsikkökuviointi ja kasvupaikkojen luokittelu Metsikkökuviointi on monin paikoin onnistunutta. Paikoin siinä on kuitenkin merkittävää tarkistamisen tarvetta (eritelty kuviokohtaisissa kommenteissa). Osa rehevimmistä kuvioista on myös luokiteltu kasvupaikkatyypiltään selkeästi todelliseen tilanteeseen verrattuna liian karuiksi (joitakin esimerkkejä eritelty kuviokohtaisissa kommenteissa). Arvokkaiden luontokohteiden tunnistaminen ja huomiointi Puistola-Heikinlaakson osalta on tunnistettu ja huomioitu vain osa suunnittelualueen arvokkaista luontokohteista ja yksittäisistä arvokuvioista. Kuvioita ja kuvioryppäitä, jotka nykyisten arvometsäkuvioiden lisäksi tulisi esittää suunnitelmassa arvometsäkuvioina, on Sienipuistossa (osaalue 1), Lahdenväylän länsipuolella (osa-alue 3), Suurmetsän täyttöalueella (osa-alue 9), Karjuniityn-Maamiehenpolun alueella (osa-alue 10) sekä Aurinkomäenpuistossa (osa-alue 17). Muutamille näistä on esitetty suunnitelmassa esitetty kuvioiden luontoarvoille vahingollisia hakkuita tai metsänhoitotöitä. Yksilöidyt esitykset arvometsien luokkaan (C5) sisällytettäviksi uusiksi kuvioiksi on esitetty kuviokohtaisten kommenttien yhteydessä (liite). Esitetyistä hakkuista Luonnoksessa on esitetty kohtalainen joukko hakkuu- tai metsänhoitotoimenpiteitä, joita voi pitää hyvin perusteltuina. Tämän lisäksi on kuitenkin esitetty hakkuita useille kuvioille, joilla on joko merkittäviä luonnonarvoja tai joilla ei ole tarvetta esitetyn kaltaisille hakkuille. Positiivista luonnoksessa on se, että sitä tehtäessä on otettu käyttöön uusi käytäntö, jossa metsänhakkuiden teemakartalla ne kuviot joissa toimenpide aiotaan toteuttaa vain osalla kuviota, erotetaan sellaisista kuvioista, joilla toimenpide aiotaan tehdä koko kuviolla (tai pääosalla sitä). Tämä lisää suunnitelman luettavuutta olennaisesti.

4 Liite. Kuviokohtaiset kommentit Puistola-Heikinlaakson aluesuunnitelmaluonnoksen hoitoluokista sekä esitetyistä metsienhakkuu- ja hoitotarve-ehdotuksista Kuvio 30: Esitetty nuoren metsän ensiharvennus on perusteltu. Kuvio 31: Vanha kuusivaltainen rinnemetsä. Etenkin rinteen keski- ja yläosassa runsaasti lahopuuta. Kuvio on esitetty harvennettavaksi. Toimenpide kannattaisi muuttaa tonttien reunaan tehtäväksi avohakkuuksi, max puunmitan etäisyydelle tontin reunasta (kaikenlainen muu puustonkäsittely tällä vyöhykkeellä lisäisi kohtuuttomasti vaaraa jäljelle jätettävien puiden kaatumisesta tontille). Hoitotöihin tulisi lisätä uuden puuston istutus hakatulle alueelle. Loppuosa kuviosta tulisi jättää käsittelemättä. Kuvio 32: Joutomaan kallioalue jonka reunoilla kasvaa jonkin verran puustoa (reunat kitumaata). Reunavyöhykkeen merkittävä osa on kuolleita pystypuita. Kyseessä on osa samaa arvokasta luontoja maisemakohdetta kuvioiden 41, 42 ja 31:n itäosan kanssa. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi (C5). Kuvio 37: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kuiva kangas. Puusto on erirakenteista männikköä. ja se täyttää METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisen edustavuusluokan II mukaisen karun arvometsän kriteerit (C5). Kuvio 39: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kitumaan kallio. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi (C5). Kuvio 41: Kahden kallion välissä sijaitseva kuivan kankaan mäntyvaltainen metsä. Puusto on rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista ja eri-ikäistä sisältäen näkyvästi lahopuuta, keloja sekä kilpikaarnamäntyjä. Metsä täyttää METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisen edustavuusluokka I:n mukaisen karun arvokangasmetsän kriteerit. Metsä liittyy osana samaan arvokkaaseen luontoja maisemakohteeseen kuvioiden 31 (itäosa), 32 ja 42 kanssa. Kuvio tulee merkitä arvometsäksi (C5). Kuvio 42: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kitumaan kalliometsä. Puustossa on merkittäviä määriä keloja ja kilpikaarnamäntyjä, lisäksi kalliolla on jokunen mäntymaapuu. Metsä täyttää METSO-kohteena edustavuusluokan I arvokalliometsän kriteerit. Metsä liittyy osana samaan arvokkaaseen luontoja maisemakokonaisuuteen kuvioiden 31 (itäosa), 32 ja 41 kanssa. Kuvio tulee merkitä arvometsäksi (C5). Kuvion 43 eteläosa ja kuvion 64 pohjoisosa: Puustorakenteeltaan ja maaperältään selvästi rämekuviosta 64 eroava kuvion pohjoisosan pieni mäki sekä puustorakenteeltaan sitä vastaava tien pohjoislaita (kuvion 43 eteläosa) kannattaisi kuvioida omaksi kuviokseen. Kuviolle tulisi hoitotoimenpiteeksi esittää pienpuuston hoito. Kuvio 43: Lisättävä toimenpide: pienpuuston hoito kevyenä. Kuvio 45: Esitetty harvennus on kuvion sijainnin vuoksi perusteltu. Kuvio 46: Kuvion kaakkoisosan uloke on jäänyt rakenteilla olevan pyörätien alle, ja tulisi poistaa kuviosta. Pyörätien itäpuolelle jäävät alueet (nyt eivät osa mitään kuviota) tulisi liittää kuvioon 47. Kuvio 48: Pienpuuston kevyt hoito suunnitelmakauden lopulla olisi perusteltua.

5 Kuvio 48.1: Kuvion länsiosassa on kuusivaltaista rinnettä ja kuvion keski- ja itäosa on puolestaan koivuvaltaista metsää. Kuvio tulisi jakaa kahdeksi kuvioksi puulajisuhteiden mukaan. Länsiosassa ei ole tarvetta hoitotoimenpiteille, mutta itäosassa on perusteltua tehdä kevyt pienpuuston hoito, jossa suositaan vaahteraa, kuvion harvoja nuoria koivuja sekä puumaista pihlajaa. Taitavan raivaussahurin työmaa. Pienet kosteikkopainanteet jätettävä toimenpiteen ulkopuolelle. Kuvio 48.2: Arvokas, puustoltaan luonnontilaisen kaltainen reheväpohjainen metsä (lehto tai lehtomainen kangas), jossa on merkittävästi koivulahopuuta. Täyttää METSO-ohjelman mukaisen edustavuusluokan II arvometsän kriteerit ja täydentää hyvin arvometsäkuviota 56. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi (C5). Esitetty pienpuuston hoito on syytä rajoittaa tehtäväksi vain kuvion poikki kulkevan polun varrella. Ympäristössä on jo paljon avaraa, puistomaista metsää. Kuvio 57: Kuvion länsiosa on lahopuustoista ja puustoltaan luonnontilaisen kaltaista lehtipuuvaltaista metsää (lehto tai lehtomainen kangas), joka täydentää hyvin arvometsäkuviota 56. Loppuosa kuviosta on aikanaan väljennyshakattua koivuvaltaista metsää. Kuvion länsiosa tulisi kuvioida omaksi kuviokseen, siirtää arvometsien (C5) hoitoluokkaan ja jättää etelä- ja länsireunan uran varsia lukuun ottamatta hoidon ulkopuolelle. Kuvion keski- ja itäosaan esitetty pienpuuston hoito on perusteltu. Kuvio 63: Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 64: Pääosin ohutturpeista, rämepohjaista aluetta, jossa kasvaa luonnontilaisen kaltaisella rakenteella eri-ikäistä mäntyä, kuusta ja koivua. Alueella on näkyvästi mänty- ja koivulahopuuta ja lahopuun määrä on lisääntymässä nopealla aikataululla. Suon vesitalous on osin säilynyt luonnontilaisen kaltaisena, joskin itäpuolinen liikenneväylä on vääjäämättä hieman kuivattanut sitä. Laajuutensa ja luonnontilaisuutensa takia kyseessä on luonnonsuojelullisesti arvokas kuvio, joka tulisi merkitä arvometsäksi. Luonnonhoitona tarpeen on lähinnä pienpuuston hoito kuvion reunoilla sekä mahdollisesti yksittäisten ongelmapuiden kaato kuvion länsireunalta. Kuvion eteläisessä nipukassa ei käyty. Kuvion pohjoisosan kangasmaamäki kannattaisi kuvioida omaksi kuviokseen yhdessä kuvion 43 eteläosan kanssa. Kuvio 65: Mäntyyn kohdistuva kevyt harvennus on perusteltu. Suojavaikutuksen lisäämiseksi kuviolle voisi istuttaa myös kuusta. Kuvio 66: Luonteeltaan vaihteleva kuvio, joka sisältää reheväpohjaista rinnemetsää (osin lehto, osin lehtomainen kangas) sekä lännempänä peltoon liittyvän kapean lehtoreunuksen. Kuvio tulisi jakaa ulkoilureitin mukaisesti kahdeksi kuvioksi. Esitetty harvennushakkuu (ulkoilureitin varrella) on kuviolla tarpeeton (puusto on jo harvennustiheydessä tai itseharventunut lyhytikäisimmät lehtipuut) ja kehittyville luontoarvoille haitallinen. Lähinnä on tarpeen kaataa maalahopuiksi jokunen koivu ulkoilureitin reunoilta sekä ulkoilureitin reunaan kohdistuva pienpuuston hoito. Kuvio 68.1: Käytännössä kuviolla on jo olemassa uudistumisen kannalta riittävä pienaukko (esitetty uudistamista pienaukolla), joten lisätoimenpide lienee tarpeeton. Uudistuminen hoitunee luontaisesti sekä esitetyllä muutaman kuusen istutuksella. Kuvio 68.2: Sijainnillisesti (asutuksen reuna) ja luonteeltaan (tasarakenteinen, kulunut vanha kuusikko) sellainen kuvio, jossa uudistushakkuu olisi järkevää aloittaa nyt. Asutuksen turvallisuuden vuoksi pienaukko asutuksen reunaan + puiden istutus on yksittäisten puiden poistoa suositeltavampi toimenpide. Kuvio 68.3: Kuvio lienee lehtomaisen kankaan sijasta lehtoa (mm. isoja tuomia). Kuviolle esitetty yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito on syytä tehdä eteläpuolisen ulkoilutien varressa,

6 mutta muuten kuviolle ei kannata tehdä mitään. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 69: Kuvion pohjoisosa on puustorakenteensa puolesta arvokasta lehtoa, jossa kasvaa monipuolinen sekapuusto (haapa, koivu, leppä, tuomi). Kuvion halkaisevan uran eteläpuolinen osa on puustorakenteeltaan tavanomaisempaa, joskin melko reheväpohjaista varttunutta koivikkoa. Kuvio kannattaisi jakaa reittiä myöten kahdeksi kuvioksi. Pohjoinen osa tulisi merkitä arvometsäksi (C5) ja jättää uran varren pienpuuston hoitoa lukuun ottamatta hoidon ulkopuolelle. Kuvion eteläja keskiosan koivikon voi esitetyn mukaisesti harventaa. Kuvio 76: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen kalliometsä (vaihdellen METSOedustavuusluokkaa I-II), jonka alueella on myös kilpikaarnamäntyjä sekä jonkin verran lahopuuta. Kuvio liittyy puustonrakenteeltaan luonnontilaisen kaltaiseen kuvioon 101. Kuvio tulisi osoittaa aluesuunnitelmassa arvometsäksi (C5). Kuvio 77.1: Esitetty toimenpide (harvennus ja pienpuuston hoito) on kuvion sijainnin vuoksi perusteltua tehdä. Kaadettava järeämpi koivupuusto kannattaa ainakin pääosin jättää lahopuuksi kuviolle tai siirtää muutamia metrejä lehtipuustoltaan edustavalle eteläpuoliselle arvometsäkuviolle (kuvio 77). Kuvio 79: Istutettu männikkö rehevällä pohjalla. Kuvion puustoa voisi kevyesti harventaa (ei esitetty hakkuutoimenpiteissä). Kuvio 80: Arvolehto, johon on esitetty yksittäisten puiden poistamista (ulkoilureitin varresta) sekä pienpuuston hoitoa. Toimenpiteet ovat tarpeen vain kuvion eteläosassa. Kaadettavat rungot kannattaisi siirtää kuvion keskiosiin lahopuuksi. Kuvio 82: Arvolehto, johon on esitetty yksittäisten puiden poistamista. Toimenpide on tarpeen vain asutuksen ja Puistolantien reunoilla. Kaadettavat rungot tulee jättää kuviolle lahopuuksi. Kuvio 85: Esitetty tasarakenteisen kuusikon harvennus on perusteltu. Kuvio 86: Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 87: Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 88: Esitetty harvennus on perusteltu, mikäli tehdään kevyenä ja kohdennetaan yksinomaan kuuseen. Kuvio 89: Liian heterogeeninen kuvio. Kuvion eteläosan männyt ovat huomattavasti kuvion pohjoisosan mäntyjä vanhempia. Kuvio tulisi jakaa polku-uraa myöten kahdeksi kuvioksi. Esitetty harvennus kannattaisi jättää tekemättä, koska alueen metsät ovat hiljalleen kehittymässä erirakenteisiksi ja lähialueella on jatkossakin tarjolla runsaasti vahvasti harvennushakkuilla käsiteltyjä kuvioita. Harvennuksesta ei myöskään ole mitään selkeää hyötyä. Kuvio 91: Kuviolle pesiytyneet vieraslajit tulisi poistaa. Esitetty tammen istutus on mainio ajatus. Kuvio 93: Pääosa kuviosta on harmaaleppävaltaista lehtoa (alla tuomea ja jalopuita), kuvion pohjoisosa on haapavaltaista. Nykyisellään tärkeä, riittävän tiheä suojavyöhyke ulkoiluun käytetyn polun ja asutuksen välissä. Kuviolle esitetty harvennus kannattaisi jättää tekemättä ja tyytyä pelkästään pienpuuston hoitoon kuvion poikki kulkevan polun varrella.

7 Kuvio 95: Esitetty harvennus kannattaisi moniarvoisen ja järkevän luonnonhoidon nimissä jättää tekemättä, koska lisäisi kohtuuttomasti näkyvyyttä asutuksen ja polun välillä. Kuvio 97: Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 98: Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 99: Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 101: Esitetty harvennushakkuu on erittäin huonosti harkittu, ja siitä tulee luopua. Kyseessä on puustorakenteeltaan eräs suunnittelualueen rakenteeltaan luonnontilaisimmista (=luonnontilaisen kaltainen) kangasmetsäkuvioista. Edustavan rakenteensa ja vanhojen mäntyjen vuoksi kuvion voi katsoa täyttävän Metso-kriteerit (edustavuusluokka I-II), vaikkei lahopuuta vielä kovin paljoa olekaan. Kuvio tulisi edustavan rakenteensa vuoksi osoittaa arvometsäksi (C5). Liittyy suoraan arvokkaaseen kalliometsäkuvioon 76. Kuvio 105: Kuvion voisi jakaa liiallisen heterogeenisyyden välttämiseksi kahteen (eteläosassa valtapuusto omenapuita, pohjoisosassa vanhempaa mänty-koivumetsää). Kuvio 106: Luonnontilaisen kaltainen jouto-kitumaan kalliomäki. Kuvio 107: Pienpuuston hoito järkevää etenkin kuvion eteläosassa.