LIITE 1. KOMMENTIT VARSINAISEN TYÖOHJELMAN KOHTEISIIN

Transkriptio

1 LIITE 1. KOMMENTIT VARSINAISEN TYÖOHJELMAN KOHTEISIIN Alleviivauksella merkitty ne kuviot, joiden ehdotettua käsittelyä pidämme erityisen ongelmallisena luontoarvojen tai luonto- ja virkistysarvojen kannalta. ÖRKKINIITTY, ALANIEMENTIE Kuvio 0: Laaja kuvio (3,7 ha), joka on kuviotietojen mukaan ylispuustoinen, sekapuustoinen alue. Toimenpiteeksi kuviolle on esitetty harvennusta (20 %), jossa poistetaan lähinnä huonokuntoisia puita. Maastokäynnin perusteella kuvio on huomattavan heterogeeninen alue, joka kannattaisi kuvioida uudestaan. Kuvion etelä- ja keskiosa on lehtomaista kangasta ja keskiravinteista tuoretta lehtoa (OMaT), jossa kasvaa väljällä tilarakenteella (voimakkaan väljennyshakkuun tai suojuspuuhakkuun jälkeen) vanhoja koivuja, haapoja ja kuusia (näitä jäljellä vähän), joiden alle on nousemassa nuorta sekapuustoa. Kuviolla on merkittävästi maalahopuuta, koska osa vanhoista puista on kaatunut hakkuun jälkeen. Osakuviolla on kymmeniä halkaisijaltaan cm haapoja, joista muutamissa koloja. Yhden haavan juurelta (jossa ei havaittu koloa) havaittiin (Keijo Savola , : ) yksittäisiä (2 kpl) liito-oravan kesäaikaisia pipanoita. Inventointi oli hyvin pinnallista, joten johtopäätöksiä kuvion liito-oravatilanteesta v ei sen pohjalta pysty tekemään. Osa-alue on järeiden haapojen esiintymisen vuoksi METSO II luokan lehtoa ja lehtomaista kangasmetsää, runsaslahopuustoisin osa täyttää METSO I luokan kohteen kriteerit. Hieman etelälounaaseen kuvion halkaisevasta tieurasta on yhdestä ojasta huolimatta selvä kuvio vesitaloudeltaan ja kasvillisuudeltaan luonnontilaisen kaltaisena säilynyttä hiirenporrasvaltaista lehtokorpea ja kosteaa lehtoa (METSO I luokan arvolehto, ML 10 erityisen tärkeä elinympäristö). Puustorakenne on melko lailla samankaltainen kuin kuvion eteläosassa, joskin lahopuuta on runsaammin melko tuoreiden tuulenkaatojen takia. Uran koillispuolella on niin ikään väljennyshakattua vanhempaa kangasmetsää, johon kuuluu vanhoja koivuja, mäntyjä, haapoja (iän ja haavankäävän esiintymisen perusteella potentiaalisia kolohaapoja) ja kuusia sekä näiden alle kehittyvää nuorempaa sekapuustoa. Tämäkin osa-alue täyttää järeiden haapojen ja monipuolisen puuston vuoksi METSO II-luokan arvometsän kriteerit (lahopuustoisuutta ei arvioitu). Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvio on noin viitisentoista vuotta sitten tehdystä väljennyshakkuusta (ja sen seurauksena lisääntyneistä tuulituhoista, joissa mennyt nurin kuusia ja jonkin verran myös isoja haapoja) huolimatta edelleen sopiva liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (merkittävää myös järeitä haapoja sisältävän metsikön koko, joka riittäisi jopa liito-oravanaaraalle). Minimitekijän liito-oravan kannalta muodostavat tällä hetkellä vanhat ja varttuneet kuuset, joiden määrää kuviolla ei saisi vähentää yhtään enempää. Lisäksi kuviolla on muitakin arvoja (järeät haavat, säilynyt lehtokorpiosa sekä järeät kuusi- ja haapamaapuut, joista etenkin jälkimmäiset pk-seudulla harvinaisia). Näiden syiden takia kuviolla ei kannattaisi tehdä käytännössä mitään toimenpiteitä pois lukien luoteisreunan asutukseen rajoittuva reuna, josta on ehkä tarvetta muutaman huonokuntoisen puun alas ottoon.

2 MUURALA, ULKOILUPOLKU KEHÄ III:LTA KAUKLAHTEEN Kuvio 0: Näkinmetsän arvokkaan luonto- ja virkistysalueen poikki vedetyn (harkitsemattoman ylimitoitetun leveän) ulkoilureitin lähimetsien hoitosuunnitelma. Kuviotietojen mukaan reitin varrella vallitsee kuusivaltainen sekapuusto, joka on eri-ikäistä ja osin huonoa. Esityksenä on toteuttaa ulkoilureitin varsilla 0-40 m (paikasta riippuen) harvennushakkuu huonokuntoisiin puihin keskittyen sekä pienpuuston hoito. Kokonaisala hoitotoimille olisi peräti 5,4 ha. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Ulkoilureitti kulkee pääosan matkasta Näkinmetsän monimuotoisen ja arvokkaan metsäalueen poikki. Alueella on säilynyt huomattavan yhtenäinen, lähinnä METSO I ja II luokan kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsiä sisältävä kokonaisuus, jonka puustoa luonnehtii pääosalla alueesta luonnontilaisen kaltainen tilarakenne sekä lahopuustoisuus. Ulkoilureitti kulkee pääosin näiden arvokkaiden metsien halki. Näkinmetsän arvon takia ulkoilureitin varrella tulisi toimia mahdollisimman harkitusti. Käytännössä tällä hetkellä on tarvetta ja perustetta korkeintaan parinkymmenen huonokuntoisemman puun kaatoon reitin lähivyöhykkeeltä (alle 10 m vyöhyke, sen takana huonokuntoisten puiden ja ulkoilureitin välissä on yleensä suojaavia puita, jotka vähentävät todennäköisyyttä, että huonokuntoinen puu kaatuisi ulkoilureitille). Kaadettavat puut on syytä kaikki jättää maalahopuuksi alueelle kompensoimaan ulkoilureitin rakentamisen aiheuttamia luontohaittoja. LUUKKI, LUUKINJÄRVEN POHJOISPÄÄTY Kuvio 0: Kuviotietojen mukaan nuori tiheä rauduskoivikko Vihdintien ja Luukinjärven välissä. Kuviolle on tarkoitus tehdä ensiharvennus. Maastokäynnin perusteella kyseessä on kosteapohjaiselle niitylle kehittynyt melko tiheä nuori/varttunut koivikko, jossa kasvaa sekapuuna jonkin verran harmaaleppää ja pajuja (reunaalueilla myös muita puita). Puusto on saavuttamassa sen iän, jossa lahopuun muodostuminen alkaa nopeutua itseharvenemisen seurauksena. Kuvio rajoittuu idässä edustaviin metsä- ja pensaikkoluhtiin ja lounaassa arvokkaisiin lahopuustoisiin lehto- ja kangasmetsiin (joissa myös liito-oravaeloa). Kuvion voi katsoa olevan osa Luukinjärven pohjoisosan arvokasta kosteikko- ja metsäkokonaisuutta. Kuvion virkistyskäyttö on hyvin olematonta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion harvennus nopeuttaa puuston järeytymistä, mutta toisaalta se hidastaa kuvion kehittymistä muun muassa pikku- ja valkoselkätikalle sopivaksi runsaslahopuustoiseksi lehtimetsäksi. Kuvion vähäinen virkistyskäyttö ja sijainti osana Luukinjärven pohjoisosan arvokasta kosteikko- ja metsäaluetta antaisi hyvän syyn jättää kuvio kehittymään ilman toimenpiteitä. Lähinnä selkeää tarvetta on aika ajoin huolehtia siitä, että kuvion pohjoislaidan pienpuusto pysyy siinä tilassa, jossa puusto ei peitä tielle tulevia hirvi- ja kauriseläimiä autoilijoiden silmiltä. HISTA, LAKKASUONTIE Kuvio 0: Kuviotietojen mukaan iso (3,6 ha) kuvio ylitiheää rämemännikköä, joka on esitetty harvennettavaksi (33 %).

3 Maastokäynnin perusteella kyseessä kuvion etelä- ja keskiosa ovat ojien voimakkaasti kuivattamaa puolukkaturvekangasta, jonka valtapuusto muodostuu varttuneista männyistä (joukossa hieman koivua ja kuusta), joiden alta nousee 0-5 m alikasvoskuusta. Kuvion pohjoisosassa suon vesitalous on säilynyt paremmin (ojikko/muuttumatason korpirämettä) ja puustossa on enemmän kuusta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Lakkasuo on sen pääosaltaan sen verran pahasti kuivahtanut, että suon palauttaminen suoksi on vaikeaa. Suon pohjoisosan korpirämeluonne olisi kuitenkin mahdollista säilyttää. Kuvion länsipuolella on toteutettu melko äskettäin voimakas metsätalouskäsittely, joka näkyy myös Lakkasuontielle (ja kääntäen Lakkasuontien talot näkyvät nyt 200 m etelään). Metsäalueen virkistyskäytön kannalta olisi järkevää jättää kuvion pohjoisosaan heikommin käsitelty/käsittelemätön vyöhyke vastaavan ei-toivotun maisemanavautumisen välttämiseksi. KAITAA, KAITAANTIE-RIIHILAHDENTIE Kuvio 0: Kuviotietojen perusteella sekametsä (haapaa, koivua, havupuuta ja vanhoja omenapuita. Kuvion puusto on tarkoitus harventaa (30 %). Maastokäynnin perusteella tuoreen lehdon kuvio, jolla kasvaa ylispuukoivujen alle kehittynyttä varttunutta kuusivaltaista puustoa, koivua ja haapaa joukossa. Kuvio toimii melusuojana ja (hyödyllisenä) näkymäesteenä tien ja asutuksen välillä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion suojavaikutusta heikentävän harvennuksen sijasta olisi järkevää kaataa muutama huonokuntoinen yliskoivu, joilla on sijaintinsa takia potentiaalia kaatua tielle tai eteläpuolen tonteille (voi hyvin jättää maalahopuuksi). KAITAMÄKI, SAMMENTIE-KAITALAHDENRANTA Kuvio 0: Asutuksen väliselle entiselle maatalousmaalle (nykyinen kulttuurilehto) kehittynyt varttunut koivuvaltainen puusto, lisäksi seassa raitoja, haapoja, tervaleppää ja jokunen mänty. Ulkoilureitti kulkee kuvion poikki. Kuvion puusto on tarkoitus harventaa (30 %). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Harvennus lisäisi näkyvyyttä ulkoilureitin ja molemmilla puolella olevan asutuksen välillä, mistä olisi haittaa virkistyskäytölle. Kuviota kannattaisi hoitaa lähinnä siten, että muutaman vuoden välein tarkastettaisiin onko tonttien reunoilla tai ulkoilureitin varrella kaatumavaarallisia puita. Nyt niitä ei maastokäynnillä havaittu. ÖRKKINIITTY, ÖRKKINIITYN URHEILUKENTÄN ALAPUOLI Kuvio 281: Kuviotietojen mukaan vanhaa mänty- ja koivusekametsää, jossa on tarkoitus toteuttaa mäntyä suosiva harvennus (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvion itä- ja keskiosa ovat keskiravinteista tuoretta lehtoa ja loppuosa kuviosta lehtomaista kangasta. Kuvion rehevämpää osaa luonnehtii aikanaan melko tasarakenteiseksi harvennettu (myöhemmin poimittu yksittäisiä iäkkäitä kuusia) iäkäs sekapuusto, johon kuuluu (runsausjärjestyksessä koivua, kuusta, haapaa ja mäntyä. Kuvion länsiosassa valtapuuston runsaimpia puita ovat koivu ja mänty, kuusta on selvästi vähemmän. Kuvion keski- ja koillisosassa on hyvä liito-oravapotentiaali johtuen parista kymmenestä halk cm haavasta.

4 Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion valtapuusto on jo nyt melko väljää ja aukkokohdissa tapahtuu uudistumista. Esitetty harvennus tuntuu tarpeettoman rajulta toimenpiteeltä. Mieluummin tulisi jatkaa maltillisia poimintahakkuita etelä-, länsi- ja pohjoisreunan mahdollisten kaatumavaarallisten kuusten ja koivujen osalta. Kuvion keski- ja koillisosat kannattaisi hyvän liitooravapotentiaalin vuoksi jättää tulevaisuudessa käsittelyjen ulkopuolelle (2000-luvulla poistettu myös iäkkäitä kuusia haapojen läheltä). Kuvio 623: Kuviotietojen perusteella nuorta (noin 30-vuotiasta) mänty-, haapa- ja koivupuustoa. Kuviolla on tarkoitus toteuttaa taimikonhoito/pienpuuston hoito. Maastokäynnin perusteella lehtomaisen kankaan viiden puulajin nuorta erirakenteista (0-30 v puita) viiden puulajin sekapuustoa (koivu, mänty, haapa, pihlaja ja kuusi). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion sijainti ja vähäinen virkistyskäyttö mahdollistaisivat tämän puustoltaan monipuolisen kuvion kehittämisen ilman hoitotoimiakin. Mikäli ensiharvennus (sitähän se käytännössä olisi) nähdään järkeväksi, kannattaisi haapaa suosia ja vastaavasti hieman vähentää männyn suhteellista osuutta. JUVANMALMI, ÖRKKINIITYNTIE 66-70:STA ITÄÄN Kuvio 642: Kuviotietojen perusteella lehtomaisen kankaan varttunut kuusikko, pohjoisosassa hieman lehtipuuta. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella vastaa kuviotietojen kuvausta. Metsä on aikaisemman harvennuksen takia tasarakenteinen ja niukkalahopuustoinen. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja (eikä erityistä luontoarvojen kehityspotentiaalia 20 tarkastelujaksolla). Se on jo nykyisellään kohtalaisen harvapuustoinen, joten lopputulos harvennuksen jälkeen on virkistyskäytön kannalta nykyistä huonompi (=harvapuustoinen, voimakkaasti hoidettu metsikkörakenne). Kuvio 643: Kuviotietojen perusteella lehtomainen kangas, jossa kasvaa kuusi- ja koivuvaltaista sekapuustoa, pohjoisosassa märkää. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on pääosin yhdellä ojalla ojitettua lehtokorpea, jossa kasvaa erirakenteista (0-80 v puustoa), neljän puulajin sekapuustoa (kuusi, koivu, harmaaleppä, haapa). Metsää on jossakin vaiheessa kevyesti harvennettu, mutta sen puuston rakenne on edelleen melko luonnonmukainen. Kuvioita voinee ilmeisen säilyneen lehtokasvillisuuden ja monipuolisen sekapuuston takia pitää METSO II-III luokan lehtona. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetylle harvennushakkuulle ei ole perustetta (ainakaan puuston elinvoimaisuuden tai turvallisuuden puolesta) ja siitä olisi haittaa myös lehtometsäarvojen kehittymiselle.

5 RÖYLÄ, BUUSINTIEN KULMA Yleistä alueesta: Vanhan Lahnuksentien ja Buusintien välissä on virkistysalueeksi yleiskaavassa varattu kallioisten mäennyppylöiden sekä näihin liittyvien kangasmetsäisten notkojen ja rinteiden kokonaisuus. Etenkin alueen kalliomäet ovat puustoltaan lähes luonnontilaisina vaikuttavia (eriikäisrakentein puusto, kilpikaarnamäntyjä, keloja sekä eri-ikäistä mäntylahopuuta näkyvästi. Osa rinnemetsistä on puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia, osaa on aikaisemmin harvennettu, joskin puustossa on silti merkittävästi erirakenteisuutta (=rakenne jossakin määrin luonnonmukainen tai luonnontilaistumassa). Lahopuuta esiintyy rinteillä paikoin näkyvästi (mm. mäkialueen luoteisrinne). Kokonaisuutena kalliomäkien alue on erinomainen virkistys- ja marjastusalue, jossa leimaa-antavaa on se, että alueella ei ole viime vuosikymmeninä tehty kaupungin mailla metsänhakkuita. Alueesta onkin hiljalleen kehittymässä erinomainen ekologinen askelkivi Kalajärvenkallioiden suojelualueen ja Velskolan Pitkäjärven itäpuolisten suojelumetsien välille. Kohdetta täydentää itäpuolelta monipuolinen ja hyvin säilynyt Palosuo, joka on osoitettu yleiskaavassa SL-1 alueeksi. Alueen reunoja kiertää käytetty polku, joka ohjannee pääosaa perusliikkujista. Kuvio 284: Kuviotietojen mukaan varttunut kuusivaltainen sekametsä. Kuviolla on tarkoitus toteuttaa harvennushakkuu (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on vaihteleva kuvio, jonka alarinne on yleensä tuoretta ja ylärinne kuivahkoa kangasta. Vallitseva puusto on yleensä mäntyvaltaista, noin vuotiasta, mutta paikoin myös kuusta ja koivua on merkittävästi (välillä sekametsäksi asti). Puuston rakenne on paikoin melko tasarakenteinen, paikoin rakenne on lähempänä luonnonmukaisen erirakenteista. Lahopuuta metsässä on vielä melko niukasti. Kuvio liittyy länsi- ja eteläpuolella arvokkaaseen luonnontilaiseen kalliometsäalueeseen. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvio sopisi nykykäytön, luonteen ja sijainnin perusteella jätettäväksi kehittymään ilman hakkuita (osana kallioalueiden ja niihin liittyvien luonnonmukaisten vanhempien metsien kokonaisuutta). Hakkuilla muutetaan kuvion luonnetta talousmetsäisemmäksi eikä edistetä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kuvio 286: Kuviotietojen mukaan ylivarttunut ylispuustoinen taimikko, hieskoivua ylispuuna ja kuusta alla. Kuviolla on tarkoitus toteuttaa kuuseen kohdistuva harvennushakkuu, ylispuukoivut jätetään. Maastokäynnin perusteella kuvio on vanhojen ylispuukoivujen ja -mäntyjen alle luontaisesti ilman harvennuksia kehittynyttä tiheää nuorta sekametsää (kuusi, mänty, koivu). Monipuolisen puustorakenteen vuoksi kuvio on hyvää METSO III-luokkaa kangasmetsänä. Kuviolla ei ole erityistä virkistyskäyttöä, koska liikkuminen ohjautuu kuvion länsipuolisen polun kautta. Kuvio liittyy suoraan itäpuoliseen, hyvin luonnontilaiseen kalliometsäalueeseen. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion sijainti ja vähäinen virkistyskäyttö mahdollistaisivat sen kehittämisen ilman hoitotoimenpiteitä. Pidemmällä tähtäimellä lopputuloksena olisi rakenteeltaan huomattavan monipuolinen eri-ikäisrakenteinen vanhempi sekametsä. Kuvion harventaminen pilaisi osaltaan hyvin alkaneen kehityksen. Kuvio 287: Kuviotietojen mukaan varttunut kuusikko, jossa on sekapuuna koivua ja mäntyä. Kuvion puusto on tarkoitus harventaa (33 %).

6 Maastokäynnin perusteella kyseessä on edustava METSO II luokan kangasmetsä (MT), jossa kasvaa tilarakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kolmen pääpuulajin muodostamaa sekametsää. Kuviolla on merkittävästi (yli 5 kuutiometriä/ha) eri-ikäistä kuusilahopuuta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus merkitsisi selkeää luonnonarvojen heikentämistä ilman virkistyskäytölle, turvallisuudelle tai puuston elinvoimaisuudelle saatavia hyötyjä. Kuvio 288: Kuviotietojen mukaan männikkö kuivahkolla kankaalla, koivua seassa. Kuvion puusto on tarkoitus harventaa. Maastokäynnin perusteella kuvio on alkavaan kuusikoitumisvaiheeseen ennättänyttä kuivahkon kankaan noin 70-vuotiasta männikköä, jossa on jokunen koivu sekapuuna. Lahopuuta on vielä niukasti. Kuvio sijaitsee kahden luonnontilaisen ja hienon kallioalueen välisessä notkelmassa. Kommentti esitettyyn toimenpiteeseen: Harvennuksesta ei ole erityistä hyötyä sen enempää virkistyskäytölle kuin monimuotoisuuden kehittämisellekään. Kuvion tällä sijainnilla olisi järkevämpää jättää se kehittymään luontaisesti, vaikka männyt kasvavatkin metsätaloudellisesti ajateltuna hieman turhan tiheässä. Kuvio 291 : Kuviotietojen mukaan männikkö kuivahkolla kankaalla, koivua seassa. Kuvion puusto on tarkoitus harventaa. Maastokäynnin perusteella kyseessä on luonnontilaisen suon ja luonnontilaisen kalliomännikön välissä sijaitseva kallioinen kuivahko kangas. Kuvion puusto on rakenteeltaan luonnonmukaista eli jossakin määrin erirakenteista. Valtapuuston pääpuulaji on noin vuotias mänty, jonka joukossa kasvaa jonkin verran erikokoista koivua ja kuusta. Nuorta mäntyä on uudistunut paikoin mukavasti. Eri-ikäistä mäntylahopuuta on näkyvästi, joskaan ei vielä kovin runsaasti (3-4 kuutiometriä/ha). Edustavuudeltaan kuvio on METSO II-III luokan kuivahkoa kangasta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus pilaisi kuvion hyvään suuntaan edenneen luonnontilaistumisen ilman minkäänlaista virkistyskäytölle, turvallisuudelle tai elinvoimaisuudelle saatavaa hyötyä. SIIKAJÄRVI: HEINÄSLAMMEN POHJOISPUOLI Kuvio 683 (ilmeisesti toimitetussa kuviotiedoissa kuviona 638?): Kuviotietojen mukaan mäntytaimikko, jossa on seassa hieman koivua. Tarkoituksena on tehdä taimikonhoito. Maastokäynnin perusteella kuvion länsiosassa (tien vierus) on lehtipuuvaltainen nuoren metsän reuna (rehevällä pohjalla), joka vaihettuu melko nopeasti tiheään nuoreen istutusmännikköön, jossa on jonkin verran koivua joukossa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Taimikonhoito on paikallaan ainakin pääosalla kuviota, kannattaa pyrkiä lehtipuun osuuden nostamiseen kohdistamalla toimenpide pääosin mäntyyn. Tien reunustan monipuolisen lehtimetsäkaistaleen voisi hyvin jättää harventamatta.

7 Kuvio 684: Kuviotietojen mukaan kuusitaimikko, jossa on tarkoitus tehdä taimikonhoito. Maastokäynnin (näkyy myös ilmakuvalla) perusteella kuvion pohjoisosa on kallioista, puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista varttunutta sekametsää. Muu osa kuviosta on osin ylispuustoista taimikkoa, joskin pääosin muuta kuin kuusikkoa (mm. haapavaltaisia ja sekapuustoisia osia). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Tiehen laskevaa monipuolista ja pinnamuodoiltaan vaihtelevaa kallioaluetta voi hyvin pitää arvokkaan luontokohteena. Tämä osa kuviosta tulee rajata toimenpiteiden ulkopuolelle. Muuten taimikonhoito kuviolla perusteltu (ylispuita ei kannata poistaa). Kuvio 686: Kuviotietojen mukaan varttunut kuusikko, seassa hieman mäntyä ja koivua. Kuvio on tarkoitus harventaa (harvennus 33 %). Maastokäynnin perusteella 1,3 ha laajuinen kuvio on noin 6-7 vuotta (silmämääräinen arvio) sitten voimakkaasti harvennettua tuoretta lehtoa (pohjois- ja länsiosa) ja lehtomaista kangasta (etelä- ja itäosa). Kuvion pohjoisosa on haapavaltaista, eteläosa kuusivaltaista (sielläkin koivua ja haapaa sekapuuna). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Lisäharvennus tuntuu tarpeettomalta, koska metsä on jo nyt melko harvaa edellisen harvennuksen jälkeen. Pohjoisosan haapavaltainen metsä on kehittymässä luontoarvoja omaavaksi, järeäksi haapavaltaiseksi metsäksi (jossa kuitenkin isoja kuusia joukossa) melko nopeasti, joten se kannattaisi jatkossa jättää kehittymään ns. lähitulevaisuuden liitooravametsäksi. Kuvio 687: Kuviotietojen mukaan iäkäs männikkö, joka on tarkoitus hakata siemenpuuasentoon. Maastokäynnin perusteella kuvio sisältää kolme erilaista metsätalouskuviota. Kuvion pohjoisosassa on kallioista kuivahkoa kangasta, jonka puusto on luonnonmukaista (eri-ikäisrakenteista) vanhaa männikköä (valtapuusto noin 100 v). Kuvion keskiosassa on hyvin säilynyt, vesitaloudeltaan luonnontilainen ja puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kolmen puulajin erirakenteista sekapuustoa kasvava korpiräme. Kuvion eteläosassa on vielä pieni kuvio vanhaa puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kuivahkon kankaan havusekametsää. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty siemenpuuhakkuu on luonto- ja virkistysarvoille erittäin haitallinen ja kohdistuu luontoarvoja omaaviin (METSO II-edustavuusluokan) kangasmetsiin sekä Etelä-Suomessa vaarantuneeksi luokiteltuun korpirämeeseen. Kuvio 690: Kuviotietojen mukaan mäntytaimikko, jossa on tarkoitus tehdä taimikonhoito. Maastokäynnin perusteella pääosin mäntyvaltaista nuorta istutusmännikköä, osin nuorta kolmen pääpuulajin sekametsää. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Mäntyvaltaisen osan taimikonhoito paikallaan, sekapuustoisemman osan voisi antaa kehittyä luontaisesti (tai ainakin kannattaa säilyttää sekapuustoisuus). Kuvio 692: Kuviotietojen perusteella mäntytaimikko, jossa on tarkoitus tehdä taimikonhoito. Maastokäynnin perusteella nuorta mäntyvaltaista istutusmännikköä, jossa on hieman koivua joukossa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty taimikonhoito perusteltua, kannattaa säästää kaikki elinkelpoiset koivut.

8 Kuvio 693: Kuviotietojen mukaan kuusihaapasekametsä, joka on tarkoitus harventaa (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvion länsi- ja lounaisosa on luonnonmukaisen erirakenteista metsää, jossa kasvaa varttuneita haapoja ja erikokoista nuorta ja varttunutta kuusta. Loppuosa kuviosta on tiheää istutuskuusikkoa, jossa kasvaa jonkin verran haapoja ryhmissä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion länsi- ja lounaisosan monipuolisen sekametsän harventaminen haittaa luontoarvojen kehittymistä (eikä lisää sen enempää kuvion virkistysarvoa kuin puuston elinvoimaisuuttakaan). Sen sijaan kuusivaltaisen osan harvennus (haavat säästäen) perusteltua. Kuvio 694: Kuviotietojen mukaan nuori kuusikoivumetsä, jossa seassa tervaleppää. Kuviolle on esitetty ensiharvennusta. Maastokatselmuksen perusteella kuviolla on ruohoturvekangaspohjalla kasvavaa melko tiheää kuusivaltaista puustoa (lehtipuita alle kolmannes). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuusen suhteellista osuutta vähentävä ensiharvennus saattaa jopa olla hyödyksi kuvion puuston tulevalle kehitykselle. Kuvio 697: Kuviotietojen mukaan kuusivaltainen sekametsä, jossa kuusta ja koivua seassa. Kuvio on esitetty harvennettavaksi (33 %). Maastokäynnin perusteella pääosin istutuskuusikkoa, jossa hieman haapaa ja vaahteraa joukossa, kuvion luoteisosassa haapaa runsaammin eli vajaa kolmannes. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Jos harvennus kohdistuu pelkästään kuuseen, siitä ei ole luonto- ja virkistysarvojen pidempiaikaiselle kehitykselle haittaa. Kuvio 698: Kuviotietojen mukaan nuori ja tasaikäinen kuusivaltainen sekapuusto, johon on esitetty taimikonhoitoa. Maastokatselmuksen perusteella kyseessä on noin 40-vuotias tiheä istutuskuusikko, jossa kasvaa hieman pihlajaa ja muuta lehtipuuta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion ensiharvennus on perusteltu, kannattaa säästää kaikki lehtipuut. Kuvio 699: Kuviotietojen mukaan noin 40-vuotias männikkö, jota on esitetty harvennettavaksi. Maastokäynnin perusteella tiheää istutusmännikköä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kaikin puolin perusteltu toimenpide. Vähäiset lehtipuut kannattaa säästää. Kuvio 701: Iso kuvio (2,3 ha), joka on kuviotietojen perusteella varttunutta kuusimäntymetsää, joka on esitetty harvennettavaksi (33%). Maastokatselmuksen perusteella sisältää luonteeltaan useita erilaisia metsiköitä. Kuvion pohjoisosa on vanhaa lehtomaisen ja tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää (koivun ja männyn osuus kummankin 20 %), jossa on melko runsaasti (noin 10 kuutiometriä/ha) järeitä, eriikäisiä kuusi- ja koivulahopuita. Kuvion keski- ja kaakkoisosa ovat voimakkaammin kuusivaltaista lehtomaista kangasta, jossa on edelleen merkittävästi (5-7 kuutiometriä/ha) kuusilahopuuta. Yhdellä vanhalla kuusimaapuulla kasvoi luonnonsuojelullisesti arvokkaita vanhoja kuusimetsiä indikoiva rusokääpä ja ulkoilureitin

9 pohjoispuolella muutamien puumaisten lehmusten keskittymä. Järven rannassa (kuvion lounaisosa) on tuoretta lehtoa, jossa kasvaa vanhojen kuusten ja haapojen alla nuorempia kuusia ja lehtipuita. Muutamissa vanhoissa haavoissa on koloja (=liitooravapotentiaali). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus on tarpeeton ja luonnonarvoille haitallinen (metsät hyvää METSO II-luokkaa, pohjoisosan runsaslahopuustoisin osa METSO I- luokan vanhaa kangasmetsää). Rantametsän osalta hakkuu kohdistuisi hyvin potentiaaliseen liitooravametsikköön. Kuvio 702: Kuviotietojen mukaan nuori männyn kasvatusmetsä, jossa hieman koivua seassa. Kuvio on tarkoitus harventaa (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on tuoretta lehtoa. Kuvion länsi- ja pohjoisosa ovat kuvatun kaltaista nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Loppuosa kuviosta on sen sijaan puustoltaan monipuolista (ainakin koivua, harmaaleppää, pihlajaa ja mäntyä) sekametsää, johon on muodostunut jo hieman leppälahopuuta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion sekapuustoinen osa kannattaisi jättää kehittymään luontaisesti ja kohdistaa harvennus kuvion länsi- ja pohjoisosassa pelkästään mäntyyn. HISTA Kuvio 777: Kuviotietojen mukaan hieskoivikko, joka on tarkoitus harventaa voimakkaasti (40 %). Maastokäynnin perusteella ruohoturvekankaalla kasvavaa, hiljalleen kuusikoituvaa noin 40- vuotiasta koivikkoa. Koivun itseharvenemisen seurauksena kuviolle on jo muodostunut lahopuuta. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kehittymässä erinomaiseksi melusuojaksi. Voisi hyvin jättää kehittymään luontaisesti ilman harvennusta. Kuvio 778: vuotias istutuskuusikko (hieman mäntyä seassa), joka on tarkoitus harventaa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Toimenpide on maastokäynnin pohjalta perusteltu. Kuvio 779: Itäosa nuorta istutusmännikköä, länsiosassa myös kuusta männyn joukossa. Kuvio on tarkoitus harventaa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Toimenpide on maastokäynnin pohjalta perusteltu. Kuvio 781: Nuori istutusmännikkö, joka on tarkoitus harventaa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Toimenpide on maastokäynnin pohjalta perusteltu. Kuvio 789: Mustikkaturvekangas, jossa kasvaa nuorta tiheää mäntyvaltaista metsää, männyn joukossa hieman koivua ja kuusta. Kuvio on esitetty harvennettavaksi. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Toimenpide on maastokäynnin pohjalta perusteltu.

10 Kuvio 810: Kuvion pohjois- ja länsiosassa ylismäntyjen alle luontaisesti kehittynyttä nuorta kolmen pääpuulajin sekapuustoa, jota ei ole harvennettu. Muu osa kuviosta tavanomaisempaa, kertaalleen harvennettua nuorta mänty- ja kuusimetsää. Kuvion aikanaan harvennukselta säästetty osa aiotaan käsitellä nyt. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kaupungin metsät Histan alueella ovat niin suuressa mitassa tasarakenteisia ja hoidettuja talousmetsiä, että tällaiset luonnontilaisen kaltaiset rakenteet kannattaisi säästää. Kuvio 814: Kuviotietojen mukaan nuorta männikköä, jota esitetään osin harvennettavaksi, osin ensiharvennettavaksi. Maastokäynnin perusteella kuvion itäosa on noin 40-vuotiasta neljän puulajin sekametsää, keski- ja länsiosa vastaavan ikäistä istutusmännikköä. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvion puustoltaan monipuolinen itäosa kannattaisi jättää harventamatta. Kuvio 815: Kuviotietojen mukaan nuorta männikköä, jolle on esitetty toimenpiteenä taimikonhoitoa. Maastokäynnin perusteella kuvion itäosa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista kallioista kuivaa kangasta, länsiosa nuorta tiheää mäntyvaltaista taimikkoa, jossa koivua sekapuuna. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Nuoren männikön osalta taimikonhoito on paikallaan. Kuvio 816 : Kuviotietojen mukaan nuorta männikköä, johon on esitetty harvennushakkuuta. Maastokäynnin perusteella kuvio on todellisuudessa nuorta ja varttuvaa kuusta, koivua, mäntyä ja haapaa kasvava huomattavan monipuolinen sekametsä. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kyseinen Histan oloissa huomattavan monipuolinen sekametsä kannattaisi jättää kehittymään luontaisesti ilman harvennusta BEMBÖLEN ULKOILUALUE Yleistä: Bembölen ulkoilualueella on säilynyt huomattavia määriä luonnontilaisen kaltaisia, osin jopa runsaslahopuustoisia varttuneita ja vanhoja kangas- ja kalliometsiä, lehtoja, korpia ja rämeitä. Oman lisänsä alueen luontoarvoihin antavat alueen itäosaan painottuvat, vaihtelevia määriä jalopuita (lähinnä tammi ja pähkinäpensas) sisältävät metsät. Alueen metsäisiä luontoarvoja ei ole kunnolla hahmotettu alueella tehdyissä luontoselvityksissä. Nyt esitetyt hakkuut heikentäisivät alueen metsäisiä arvoja olennaisesti. Kuvio 227: Kuviotietojen mukaan kuusivaltainen taimikko/pienpuusto, jossa seassa tammia. Toimenpiteeksi on suunniteltu taimikon/pienpuuston hoitoa, jossa säästetään tammia. Maastokatselmuksen perusteella kuvio on isolta osin jotakin muuta kuin kuvatun kaltaista. Kuvion etelä- ja keskiosassa on edustavaa lehtokasvillisuutta ylläpitävää ruohoturvekangasta, jossa kasvaa 7 puulajin noin vuotiasta sekametsää. Kuvion pohjoisosan puusto on kuusivaltaista, kuusen joukossa kasvaa myös jonkin verran koivuja sekä tammia ja pähkinäpensaita. Kuvion pohjoisosan pähkinäpensaat ovat osa luonnonsuojelulain kriteerit täyttävää pähkinäpensaslehtoa, joka jatkuu

11 kuvion pohjoispuolelle (lakikohde on oletettavasti tiedossa?). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion kasvistoiltaan ja puustoltaan monipuolinen etelä- ja keskiosa kannattaisi jättää kehittymään luontaisesti pois lukien muutamien lähipuista kärsivien tammien ja pähkinöiden täsmähoito (= yleensä yhden tai parin pähkinää tai tammea haittaavan muun puun poisto). Kuvion pohjoisosassa perusteltua mittavampi kuuseen kohdistuva harvennus yhdistettynä pähkinöiden ja tammien täsmähoitoon. Muuta: Kuvion 227 lounaispuolella on istutuskuusikkoa, jossa kuusen joukossa kasvaa valon ja kasvutilan puutteen takia kituvia keskijäreitä tammia. Tammia vakavasti haittaavien kuusten poistoa olisi ollut tarpeen tehdä jo 1990-luvulla, mutta osa tammista on ehkä vieläkin mahdollista pelastaa. Kuvio 229: Kuviotietojen mukaan nuori männikkö, jossa jonkin verran koivua seassa. Kuviolle on esitetty tehtäväksi ensiharvennus. Maastokatselmuksen perusteella noin 40-vuotiasta istutusmännikköä, jossa kasvaa jokunen keskijäreä istutustammi sekä ainakin yksi iso raita. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Yksinomaan mäntyyn kohdistuva harvennus kaikin puolin järkevä, lisäksi syytä tehdä puumaisten tammien kohdalla täsmähoitoa, jossa puille ja niiden latvustolle varmistetaan riittävästi kasvutilaa. Kuvio 230: Kuviotietojen mukaan tälle isolle kuviolle (3,15 ha) on tehty joskus männyn siemenpuuhakkuu, toimenpiteenä esitetty mäntytaimikon hoitoa. Maastokatselmuksen perusteella kuviolle on kehittymässä hyvin monipuolinen sekapuusto, osa nuorista männyntaimista ja tammista hukkumassa koivun, pihlajan ja haavan joukkoon. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Taimikonhoito on järkevää toteuttaa aika nopeasti. Kannatta toteuttaa vähemmistössä olevia männyntaimia ja tammia Kuvio 233: Järjestöille toimitetuissa kuviotiedoissa esitetään, että tälle asiallisen virkistysaluemetsäsuunnittelun kannalta huomattavan laajalle kuviolle (5,1 ha) on tarkoitus tehdä nuoren metsän hoitoharvennus, jolla pyritään mänty- ja koivusekametsään. Maastokatselmuksen perusteella kyseessä on huomattavan heterogeeninen metsäalue, jonka sisällä on useita luonteeltaan vaihtelevia osia, jotka tulisi tarkastella ja kuvioida erikseen. Nykyisen kuvion kaakkoisosassa on METSO I luokan runsaslahopuustoista iäkästä kangasmetsää,joka vaihettuu pohjoisempana ensin vanhempien siemenpuumäntyjen alle luontaisesti kehittyneeksi varttuneeksi kuusivaltaiseksi metsäksi, johon liittyy vesitaloudeltaan luonnontilaisia ja puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia kangaskorpia ja korpirämettä sekä hieman turvekangasta. Vastaavaa ylismäntyjen alle luontaisesti kehittynyttä varttunutta kuusivaltaista metsää on myös kuvion lounaispiikissä. Kuvion keskiosassa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia varttuneita kuusivaltaisia metsiä, joissa on lisäksi merkittävästi mäntyä ja jonkin verran koivua sekapuuna. Myös kuvion pohjoisosaa monipuolistavat yksittäiset valtapuustoa vanhemmat ylispuumännyt. Kuvion keski- ja pohjoisosassa on lahopuuta yleensä noin 5 kuutiometriä/ha, eteläosan iäkkäämmässä kusivaltaisessa metsässä on lahopuuta yli 10 kuutiometriä/ha. Muuten puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisesta metsikkörakenteesta eroaa radikaalisti pieni osakuvio kuvion länsipuolisen kalliomäen itärinteellä. Tällä osalla kasvaa noin 0,3 ha metsikkö

12 nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää (joukossa jonkin verran koivua). Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvio on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsälaikkua lukuun ottamatta luonnonsuojelullisesti arvokas. Alueen eteläosan iäkäs kuusikko on METSO I luokan runsaslahopuustoista kangasmetsää, keski- ja pohjoisosan varttuneet ja vanhahkot metsät täyttävät puolestaan METSO II luokan kangasmetsän kriteerit. Alueen kangaskorvet ja korpiräme ovat METSO-kohteina edustavuusluokkaa I. Kuvion pienen mäntyvaltaisen kasvatusmetsäosan harventamisesta ei ole suurempaa haittaa luontoja virkistysarvoille. Muun kuvion käsittely aiheuttaa sen sijaan merkittäviä luonto- ja virkistyshaittoja METSO-kriteerien mukaisissa arvometsissä ilman koituvia hyötyjä. Kuvio 249 : Kuviotietojen mukaan varttunut kuusivaltainen sekametsä. Kuvio on esitetty harvennettavaksi (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on louhikkoista (mahdollista muinaisrantaa tm.), jossa kasvaa rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kolmen pääpuulajin muodostamaa sekapuustoa. Metsässä on myös kohtalaisesti lahopuuta ja se täyttää METSO II -edustavuusluokan kangasmetsän kriteerit. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus heikentäisi olennaisesti luonnontilaisen kaltaisen metsikkökuvion luontoarvoja ilman mitään lisähyötyjä esim. virkistyskäytölle. Kuvio 250: Kuviotietojen mukaan kuviolle on tarkoitus tehdä polun reunaan pienaukko kuuset poistamalla, minkä jälkeen tilalle istutetaan rauduskoivua. Maastokäynnin perusteella kyseessä on ulkoilureittiin rajoittuva vanha, aikanaan tehtyjen harvennusluonteisten hakkuiden takia tasarakenteinen kuusikko. Kuviolta on ajoittain poimittu yksittäisiä vanhoja ja huonokuntoisia kuusia, mutta joitakin puita on saanut muodostua maa- ja pystylahopuiksi. Kaakosta tuleva polku kulkee kuvion poikki. Kommentit esitettyihin toimenpiteeseen: Pienaukko on tällä sijainnilla (ulkoilureitin varsi), kuvion käytöllä (käytetty polku kulkee kuvion poikki, harkittu ilmeisesti polun muuttamista ulkoilureitiksi?) ja puuston rakenteella (tasarakenteiseksi harvennettu ja iäkäs kuusikko) sellainen, että pienaukkohakkuu on toimenpiteenä perusteltu. Sen kokoa kannattaisi kuitenkin hieman pienentää kaavaillusta (0,3 ha) ja tehdä se selvemmin ulkoilureitin vartta mukailevaksi. Kuvio 254: Kuviotietojen mukaan kallioista männikköä, jossa siemenpuita ja alla taimikkoa. Kuviolle on tarkoitus tehdä taimikonhoitoa. Maastokäynnin perusteella laajalla kuviolla (5,2 ha) on tosiasiassa hyvinkin monenlaista kasvillisuutta. Käytännössä kuvio on erikokoisten kallioiden ja kangasmetsänotkelmien mosaiikkia, jota monipuolistavat muutamat piensuot. Ulkoilureitti kulkee kuvion poikki ja lisäksi kuviolla on ainakin yksi viihtyisä pienpolku. Puustorakenne on koko kuviolla luonnontilaisen kaltainen (myös notkot, joissa vanhojen siemenpuiden alle luontaisesti pitkään rauhassa kehittyneitä nuorempia puustoja), etenkin eteläosan kallioalueet ovat keloineen vaikuttavia. Osa kuviosta täyttää edustavan rakenteen puolesta boreaalisen luonnonmetsän kriteerit. Kalliometsät ovat laadultaan METSO I luokkaa (vanha- ja lahopuustoisia) ja kangasmetsät METSO-kangasmetsinä joko luokkaa I tai II lähinnä riippuen siitä, onko lahopuuta merkittävästi (yli 5 kuutiometriä/ha) vai vähän niukemmin. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetylle taimikonhoidolle ei ole tarvetta, eikä siitä ole myöskään virkistyskäytölle hyötyä (ulkoilureitti ja polku ohjaavat liikkumista ja muutenkin taimikon tiheys on suurelta osin kallioisessa maastossa sellainen, että nuoresta puustosta ei ole mitään erityistä haittaa liikkumiselle). Kovin laaja-alaisesti toteutettuna taimikonhoito johtaisi

13 luultavimmin metsikkökuvion rakenteen yksipuolistumiseen ja myös heikennyksiin boreaalisen luonnonmetsän kriteerit täyttävissä osissa kuviota. Kuvio 255: Kuviotietojen mukaan mänty- ja kuusisekametsä, joka on esitetty harvennettavaksi (33 %). Maastokäynnin perusteella kyseessä on tuoretta kangasta sisältävä metsikkö, joka muodostuu siemenpuumännyistä ja näiden alle luontaisesti kehittyneestä noin vuotiaasta kuusivaltaisesta nuoremmasta puustosta. Puustorakenteeltaan hyvä METSO III-luokan kangasmetsä, joka siirtyy melko nopeasti edustavuusluokan II kohteeksi, kunhan lahopuustoisuus itseharvenemisen myötä hieman kasvaa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion vähäinen virkistyskäyttö ei erityisemmin hyödy kuvion harventamisesta ja se heikentäisi kuvion luonnontilaisen kaltaista rakennetta jonkin verran. Kuvio 256: Kuviotietojen mukaan 2,2 ha laajuinen uudistuskypsä koivikko (seassa mäntyä ja kuusta), joka on esitetty avohakattavaksi, minkä jälkeen kuviolle istutetaan rauduskoivua. Maastokäynnin perusteella kyseessä on lehtomaista ja tuoretta kangasta sisältävä kolmen pääpuulajin muodostama sekametsä. Ulkoilureitti kulkee kuvion poikki. Metsän rakenne on luonnontilaisen kaltainen ja myös koivu- ja kuusilahopuuta on alkanut muodostumaan. Vaikka puusto on jo melko vanhaa, on se vielä pääosin melko hyväkuntoista. Metsä täyttää METSO IIedustavuusluokan kangasmetsän kriteerit. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Esitetty avohakkuu tuhoaisi arvokkaan metsikkökuvion ja heikentäisi selvästi Bembölen ulkoilualueen eteläosan maisema- ja virkistysarvoja tuomalla keskelle nykyisellään luonnontilaisen kaltaisia kangas- ja kalliometsiä virkistysaluemittakaavassa huomattavan ison avohakkuun. HANABÄCK, HEPOKUJAN LÄNSIPUOLI Kuvio 269: Kuviotietojen mukaan kehitysluokan 03 männikkö, joka on tarkoitus harventaa (33 %). Maastokäynnin perusteella kuvio on säilyttänyt melko hyvin alkuperäisen korpisuutensa ja korpikasvillisuutensa (nevakorpea), huolimatta vanhoista ojista (jotka jo umpeutumassa) huolimatta. Kuvion puusto on männikön sijasta kolmen puulajin (koivu, mänty, harmaaleppä) nuorta sekapuustoa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuviota kannattaisi hoitaa korpikasvillisuuden ja kuvion korpiluonteen säilyttämisen ehdoilla. Suurin hyöty olisi männyn suhteellista osuutta vähentävästä (= vain mäntyyn kohdistuvasta) hoitohakkuusta. On todennäköistä, että korpikasvillisuus säilyisi, vaikka kuvion puuston jättäisi käsittelyn ulkopuolelle. KESKUSPUISTO I Kuvio 63: Kuviotietojen perusteella nuorta sekalaista lehtipuumetsää. Kuviolle on esitetty taimikonhoitoa. Ulkoilureitti jakaa kuvion. Maastokäynnin perusteella kuvion länsiosa (ulkoilureitin länsipuolinen osa) on viiden puulajin erirakenteista sekametsälehtoa, joka on pitkään kehittynyt ilman varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Kuviosta on melko nopeasti kehittymässä merkittävästi lehtilahopuuta sisältävä arvolehto. Kuvion pohjoisosassa on myös arvokasta rehevää korpea. Ulkoilureitin varressa (etenkin itäpuoli) on hoidetumpaa lehtomaisen kankaan metsää, jossa on sekä nuorta lehtipuustoa että vanhempia puita.

14 Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuvion länsiosan lehto tulisi jättää kaiken metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Ulkoilureitin varrella on syytä toteuttaa ajoittain pienpuuston hoitoa, Kuvio 123: Kuviotietojen perusteella reunoiltaan harva, mutta muuten täystiheä mänty- ja koivutaimikkoa. Kuviolle on esitetty tehtäväksi taimikonhoito. Maastokäynnin perusteella kuvion eteläosa on lehtomaisella kankaalla kasvava koivuvaltaista taimikkoa/nuorta metsää. Kuvion keski- ja pohjoisosat ovat vaihtelevasti tuoretta ja kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa lähinnä nuorta mänty- ja koivutaimikkoa, jossa mäntyvaltaiset osuudet vaihtelevat sekapuustoisempien osien kanssa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Pääosan kuviosta osalta esitetty taimikonhoito on paikallaan. Mäntyvaltaisemmilla osilla kannattaa suosia lehtipuuta. Kuvion eteläosan nuoren reheväpohjaisen koivuvaltaisen osan voisi jättää kehittymään luontaisesti. Kuvio 207: Kuviotietojen mukaan kuvio on varttunutta, kolmen pääpuulajin (koivu, kuusi, mänty) muodostamaa sekametsää turvemaalla. Kuvio on esitetty harvennettavaksi (33 %) Maastokäynnin perusteella kyseessä on laajemman, edelleen merkittäviä luontoarvoja sisältävän suoalueen pohjoisosa (laajempi suoalue sisältää pohjoisosan korpimuuttumien ja turvekankaiden lisäksi myös vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia osia). Käsiteltävä kuvio on osin korpimuuttumaa, osin ruohoturvekangasta. Puustossa vallitsevat keskijäreät koivut ja kuuset, mäntyä on selvästi vähemmän. Kuviolla on joitakin lahopuita. Suon korpisuus on selvästi paremmin säilynyt kuvion eteläosassa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Käsiteltäväksi suunniteltu kuvio on osa laajempaa korpien ja soistuneiden kangasmetsien kokonaisuutta. Korpien ja soistumien pinta-ala on niin suuri (useita hehtaareja), että kyseessä on Keskuspuiston mittakaavassa merkittävä luontokohde. Kohteen arvoa lisäävät siihen eteläpuolelta liittyvät vanhapuustoiset lehto- ja kangasmetsät. Korpialueen ennallistamismahdollisuudet tulisi selvittää ja laatia kohteelle ennallistamissuunnitelma. Todennäköisesti ennallistamisen osana olisi järkevää vähentää haihduttavan puuston määrää osasta alueen pohjoisosaa. Hakkuita ei kuitenkaan kannattaisi toteuttaa ennen korpialueen ennallistamisarviointia. Kuvio 216: Kuviotietojen mukaan nuori/varttunut tiheähköksi päässyt männikkö, joka on esitetty harvennettavaksi. Maastokäynnin perusteella kuvio on pääosin tasarakenteista kasvatusmännikköä, kuvion länsi-, itä, ja pohjoisreunoilla puusto on monipuolisempaa ja erirakenteisempaa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty harvennus on perusteltu tasarakenteisen kasvatusmännikön (pääosa kuviosta) osalta. KILO, KELKKAMÄENTIE Kuvio 64: Kuviotietojen mukaan komeaa iäkästä koivikkoa. Toimenpiteeksi on esitetty alikasvoksen raivausta.

15 Maastokäynnin perusteella kyseessä on tuoretta lehtoa, jossa kasvaa kuuden puulajin (koivu, haapa, kuusi, harmaaleppä, mänty, pihlaja) vanhaa sekametsää. Alikasvoksena on vanhan harvennuksen takia melko paljon pihlajaa. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Esitetty alikasvoksen raivaus kolmen vuoden välein on taloudellisesti kustannustehotonta ja koko kuvion osalta melko lailla tarpeetonta, koska kuviolla ei yleisemmin liikuta. Alikasvoksen raivausta on järkevää tehdä ainoastaan tien ja tonttien reunassa. Kuvio 65: Kuviotietojen mukaan nuorehko harva koivikko, jonka alla on tiheä alikasvos. Tarkoituksena on tehdä kuviolla taimikonhoito koivua ja tammea suosien. Maastokäynnin perusteella kuvion itäosa on vaikeakulkuiseksi (ja vaaralliseksi mm. koirien kannalta) raivaamalla muutettua lehtorinnettä, jossa kasvaa 0-40-vuotiaita koivuja, nuorta pihlajaa sekä muita nuoria lehtipuita (hieman myös tammea). Kuvion keski- ja länsiosassa on eri-ikäistä (0-50v), itäosaa tiheämmässä kasvavaa sekametsää (koivu, haapa, kuusi ja pihlaja, hieman myös vaahteraa ja tammea). Tämänkin kuvion osalta on jossakin vaiheessa toteutettu pienpuuston hoito, minkä seurauksena metsässä on kulkua haittaavia teräviä pikkukantoja vähintäänkin riittävästi. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Etenkään kuvion länsi- ja keskiosassa ei liene tässä vaiheessa hoitoperustetta, itäosassa voisi jossakin vaiheessa vähentää pihlajan osuutta Kuvio 74: Kuviotietojen perusteella noin 90-vuotiasta männikköä, jossa alikasvoksena kuusta. Hoitoesityksenä alikasvoksen harvennus ja mäntyjen esiin otto. Maastokäynnin perusteella kuviolla kasvaa hieno, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen vanhahko metsä (MT, VT), jonka valtapuuston muodostavat eri-ikäiset kuuset ja koivut, joiden päällä kasvaa muutamia vanhempia ylismäntyjä. Tien reuna-alueelta ei havaittu huonokuntoisia tai kaatumavaarallisia puita. Kuvion luonnontilaisen kaltaiseen rakenteeseen olennaisesti kuuluvat eripituiset alikasvoskuuset luovat hyvän suojan virkistysalueen ja itäpuolisen tien väliin. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Kuviolla ei ole mitään järkevää hoitotarvetta. Alueen metsikkörakenteen yksipuolistaminen harvennuksella ei ole järkevää. Kuvion ylismännyt eivät myöskään ole Keski-Espoon oloissa niin merkittäviä maisemamäntyjä, että niiden esiin nosto olisi perusteltua. MIKONTIE-VAAHTERAMÄKI-LEHMUSPOLKU Kuvio 233: Kuviotietojen perusteella terve hyväkuntoinen sekametsä. Metsänhoitotoimenpiteeksi on esitetty vesakon harvennusta 20 m leveältä vyöhykkeeltä reunoilta ja huonokuntoisten puiden kaatoa maapuiksi. Maastokäynnin perusteella luonnonmukainen sekametsä, johon on kehittymässä myös lahopuuarvoja. Kommentti esitettyihin toimenpiteisiin: Esimerkillistä toimintaa niin toimenpiteiden sijoittamisen (vesakon harvennus reuna-alueilla) kuin monimuotoisuuden suojelun ja turvallisuusnäkökohtein yhteensovittamisen osalta. Samoja periaatteita kannattaisi soveltaa laajemmin kaupungin metsien suunnittelussa.

16 LÄHDERANTA, LÄHDERANNANTIE Kuvio 311: Monipuolinen sekametsä asutuksen ja rantaa myötäilevän ulkoilureitin välissä, lisäksi taloilta kulkee polku rantaa. Hoitotoimenpiteenä on esitetty kuviolta poistettavaksi kolme pystyyn kuollutta kuusta rantaan menevän polun varrelta. Maastokäynnillä kuvio havaittiin sijainnista ja käytöstä huolimatta mukavan monimuotoisena hoidetuksi sekametsäksi, johon on jätetty myös jonkin verran lahopuuta. Yhdeltä mäntylahopuulta havaittiin Etelä-Espoossa harvalukuista kultarypykkä-kääväkästä. Kommentti esitettyyn toimenpiteeseen: Perusteltu toimenpide. Juuri näin hyvin yksilöityjä tulisi kaupungin 2010-luvulla tekemien metsänhoitotoimenpiteiden olla. Jonkun kaadettavista rungoista voisi hyvin jättää maalahopuuksi. VEINI, SIENIMETSÄ Yleistä alueesta: Sienimetsä on säilynyt pienenä luonnonaarteena asutuksen välissä. Alueen metsiä on viime vuosikymmeninä hoidettu lähinnä yksittäisten puiden poimintahakkuilla ulkoilureitin ja tonttien reunoilta ja monet kuvioista ovat saaneet kehittyä käytännössä ilman hoitohakkuita. Tämän seurauksena alueelle on muodostunut hieno, puustoltaan luonnontilaisen kaltaisten kangas-, kallioja lehtometsien kokonaisuus. Alueen virkistyskäyttö ohjautuu pohjoisosassa ulkoilureitin ja muualla viihtyisien pienten metsäpolkujen kautta. Metsätyöohjelman kuviotietojen perusteella polkuja suunnitellaan muutettavaksi ulkoilureitiksi, mikä pilaisi osan alueen nykyisestä metsäisestä tunnusta. Reittisuunnitelma kannattaisi laittaa jäihin. Kuvio 544 : Maastokatselmuksen perusteella puustoltaan monipuolinen, erirakenteinen sekametsä (OMT, osin OMaT), jonka valtapuusto vanhahkoa kuusta ja koivua, alla jonkin verran kuusta sekä paikoin aika paljon pihlajaa. Muutamia lahopuita. Kuviolle on esitetty kuusialikasvoksen harvennusta osalle kuviota sekä ulkoilureitin mahdolliseen toteutumiseen kytkettyä polun varren hoitamista turvallisina. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuviolla ei ole mitään erityistä hoitotarvetta tällä hetkellä. Tarvetta on korkeintaan yksittäisten tonttien reunan huonokuntoisten koivujen alas otolle (nämä voisi hyvin jättää kuviolle lahopuuksi). Kuvio 545: Pitkään ilman metsänkäsittelyä rauhassa kehittynyt vanhempi reheväpohjainen (osin lehtomaista kangasta, osin tuoretta lehtoa) koivuvaltainen metsä. Metsikössä koivun osuus on noin %, kuusta on noin 10 % puustosta. Kuusen osuus alikasvoksesta melko maltillinen. Metsänhoitotoimenpiteinä on esitetty tontin reunan huonokuntoisten koivujen poistoa, alikasvoskuusikon vähentämistä (lehtipuuvaltaisena säilyttämiseksi) sekä ulkoilureitin mahdolliseen toteutumiseen kytkettyä polun varren hoitamista turvallisina. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Tontin reunojen huonokuntoiset koivut (näitä ei monta) syytä ottaa alas (kannattaa jättää maalahopuuksi). Alikasvoskuusen osuus kuviolla on nyt (ja pysyy ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa) sen verran vähäinen, että se ei millään tavalla uhkaa kuvion säilymistä voimakkaan lehtipuuvaltaisena. Puhtaan koivikon sijasta tälle kuviolle sopisi mieluiten koivuvaltaisuus yhdistettynä eri-ikäisten kuusten näkyvään määrään, joten alikasvoskuusten käsittely ei ole järkevää.

17 Kuvio 547: Kuviotietojen mukaan mäntyvaltainen sekapuusto, jossa paikoin pihlajaa alikasvoksena. Hoitotoimenpiteinä on esitetty tontin reunojen huonokuntoisten koivujen ja kuusten poistoa sekä ulkoilureitin mahdolliseen toteutumiseen kytkettyä polun varren hoitamista turvallisina. Maastokatselmuksen perusteella kuvio on puustoltaan luonnontilaisen kaltaisena säilynyttä, osin kallioista kuivahkoa (ja vähäisemmässä määrin tuoretta) kangasta, sisältää myös selviää kalliometsäosia. Valtaosalla kuviota puusto on eri-ikäisrakenteista männikköä, jota monipuolistaa kangasmetsäosilla vaihteleva määrä kuusta ja jonkin verran koivua. Paikoin pihlajaa on alikasvoksena näkyvämmin. Isolla osalla kuviota on näkyvästi, paikoin jopa runsaasti (kasvupaikan karuuteen suhteutettuna) mänty- ja koivulahopuuta. Pääosa kuviota täyttää METSO I luokan kangas- ja kalliometsän edustavuuskriteerit puuston luonnontilan ja lahopuustoisuuden ansiosta, vähälahopuustoisemmat kangasmetsäosat ovat hyviä edustavuusluokkaa II. Kommentit esitettyyn toimenpiteeseen: Ainakin pääosa tontteihin rajautuvasta kuvion eteläreunasta on tonttien kannalta turvallista kuusikoituvaa männikköä, yksi liian lähellä tontinrajaa seisova 15 m järeä koivupökkelö tulisi ottaa alas. Muuten kuviolla ei ole syytä tehdä muuta kuin ajoittain tarkastella tonttien reunojen mahdolliset kaatumavaaralliset kuuset ja koivut. Kuvion nykyisten lahopuuarvojen lisäämisen kannalta olisi hyvä, jos kaadettavat rungot jätettäisiin kuviolle lisälahopuuksi. Kuvio 550: Kuviolle on esitetty toimenpiteenä sitä, että tonttien-, ulkoilureitin ja sähkölinjan varrelta poistetaan huonokuntoiset ja kallistuvat puut. Lisäksi on tarkoitus tehdä ryhmittäinen pienpuuston hoito hakkuun yhteydessä. Maastokatselmuksen perusteella kuvion puusto on hyväkuntoisen oloista erirakenteista tuoreen kankaan sekametsää. Metsästä on ajoittain poimittu vanhimpia kuusia. Ulkoilureitti kulkee noin m tonttien laidasta. Ainakaan reitin varrelta ei havaittu kaatumavaarallisia, huonokuntoisia tai kallistuneita puita. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Ulkoilureitin ja tonttien välinen näkymän on syytä säilyttää mahdollisimman sulkeutuneena (hyödyttää niin ulkoilijoita kuin tonttien asukkaita), miltä osin nykyinen metsikkörakenne on erinomainen. Kuvion sijainti ja käyttö on sellainen, että huonokuntoiset ja kaatumavaaralliset puut on syytä ottaa alas. Tällä hetkellä tällaisia puita on kuviolla hyvin vähän (etenkään ulkoilureitin varrella). Kaadettavat puut olisi hyvä jättää maalahopuuksi kuviolle, koska nykyisin kuviolla on niukasti lahopuuta. Pienpuuston hoidin tarvetta on lähinnä ulkoilureitin reunassa ja mahdollisesti tonttien rajoilla. Muualla toimenpide on tarpeeton. Kuvio 551: Kuviotietojen mukaan sekapuustoinen kuvio, jonka poikki kulkee varjoisa ulkoilureitti. Toimenpiteeksi on esitetty koivujen harvennusta reitin varrelta sekä kuusialikasvoksen harventamista (erityisesti reitin varrelta). Maastokatselmuksen perusteella kuvio on mukavan erirakenteista sekametsää, joka on vain niukasti varjoisampi (ei häiritsevästi määrin) kuin viereinen kuvio. Kommentit esitettyihin toimenpiteisiin: Kuvion laajempi käsittely on huonosti perusteltu. Hoitotarve rajoittuu ulkoilureitin varren siihen osaan, jossa alikasvoskuuset tunkevat osin reitille. Samalla hoituu mahdollinen häiritsevä varjostus. Lisäksi kannattaa ottaa alas ainakin yksi kuoleva pystykuusi ja huonokuntoinen koivu.