Kilpailutuksen mahdollisuudet syöttötariffijärjestelmässä. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailutuksen mahdollisuudet syöttötariffijärjestelmässä. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Tiivistelmä Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry & Elinkeinoelämän keskusliitto EK JR P

2 Johdanto Suomi suunnittelee tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön tukemista syöttötariffijärjestelmällä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä julkaisi väliraporttinsa huhtikuussa 2009 ja loppuraporttinsa lokakuussa Työryhmä ehdottaa, että tuulivoiman tuottajalle maksettava tuen määrä määritettäisiin hallinnollisella päätöksellä, mutta toteaa edelleen, että ministeriön tulisi selvittää miten voitaisiin siirtyä tariffitason määrittämiseen kilpailuttamalla. Työryhmän loppuraportissa todetaan, että kilpailutukseen voitaisiin siirtyä kun aidon kilpailutuksen edellytykset ovat olemassa, mutta näitä edellytyksiä ei tarkemmin raportissa määritellä. Tämä tiivistelmä on suomenkielinen lyhennelmä GreenStreamin tekemästä selvityksestä Opportunities to utilise tendering as a part of a feed-in tariff system, jonka ovat tilanneet Energiateollisuus ry, Teknologianteollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Selvityksen tavoitteena on tutkia eri tapoja soveltaa kilpailutusta uusiutuvan energian tukemisessa, tarkastella muiden maiden kokemuksia kilpailuttamisesta sekä tunnistaa kilpailutuksen menestystekijöitä Suomen olosuhteissa ja tehdä suosituksia miten kilpailutusta voitaisiin soveltaa Suomen tuulivoiman. Syöttötariffityöryhmän esitys tuulivoiman syöttötariffijärjestelmäksi Työryhmä ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä tuulivoimalle. Järjestelmässä sähköntuottajat osallistuisivat sähkömarkkinoille. Syöttötariffin tavoitehinnaksi esitetään 83,5 /MWh ja sitä maksettaisiin tuotannolle 12 vuoden ajan. Järjestelmään piiriin kuuluisivat tuulivoimalaitokset ja tuulivoimapuistot, joiden yhteenlasketun generaattorin nimellistehon on vähintään 1 MVA. Tuottaja saa tuloja kahdesta eri lähteestä: sähkö myydään normaalin tapaan markkinoille, jonka lisäksi tuottajalle maksetaan tukea, joka on sähkön markkinahinnan ja tavoitehinnan (83,5 /MWh) välinen erotus. Työryhmän mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen tulee saada nopeasti liikkeelle. Siksi tuulivoimalaitoksille, jotka otetaan käyttöön syöttötariffijärjestelmän ensimmäisinä voimassaolovuosina, tulisi maksaa korotettua tavoitehintaa 90,2 /MWh. Ehdotuksen mukaan tariffitaso määriteltäisiin hallinnollisella päätöksellä ja tariffitason kilpailutukseen voitaisiin siirtyä kun aidon kilpailutuksen edellytykset ovat olemassa. Muiden maiden kokemuksia kilpailuttamisesta Useat maat ovat jo vuosia hyödyntäneet kilpailuttamista uusiutuvan energian tukemisessa. Esimerkiksi Isolla-Britannialla ja Ranskalla on ollut aiemmin käytössä puhtaasti kilpailutukseen perustuvat tukijärjestelmät, missä tuen saajat sekä tuen taso määriteltiin kilpailutusten kautta. Näiden järjestelmien tavoitteena oli nostaa uusiutuvan energian tuotantomuotojen kannattavuutta sekä edesauttaa niiden pääsyä markkinoille aikana, jolloin uusiutuvan energian merkitys ei ollut vielä nykyisessä mittakaavassa. Sittemmin, tavoitteiden kasvaessa, maat ovat muuttaneet tukijärjestelmiään mutta huomattavaa on, että kilpailutus on säilynyt osana maiden nykyisiä järjestelmiä. 1 (10)

3 Tällä hetkellä useat Euroopan maat soveltavat kilpailutusta osana uusiutuvan energian tukijärjestelmäänsä (Taulukko 1). Tyypillisesti kilpailutus on vallitsevaa tukimuotoa täydentävä, teknologiakohtainen mekanismi, jota käytetään tuen ja/tai rakennusoikeuden määrittämiseen. Selvityksessä tarkastelluissa maissa kilpailutusta hyödynnettiin erityisesti merituulivoimalle. Tanskassa valtio on ottanut huomattavan suuren roolin merituulivoimahankkeen kehitysprosessissa ja kilpailuttaa valmiin paketin, jossa hankkeen sijainti, koko sekä rakennusaikataulu on määritelty tarkkaan ja valtio huolehtii tarvittavista luvista. Voittajalle taataan tarjottu takuuhinta kilpailutusehdoissa määritellyn sopimuskauden ajaksi. Isossa- Britanniassa vastuu ja riski hankkeen kehittämisestä ovat enemmän hankekehittäjällä. Valtio kilpailuttaa rakennusoikeudet ennalta määritellyille merialueille mutta muutoin kilpailun voittaneet hankekehittäjät vastaavat lupaprosessista ja tuki tuotannolle määrittyy vallitsevan tukijärjestelmän puitteissa sertifikaattimarkkinoilla (Renewable Obligation järjestelmä). Alankomaissa hankekehittäjät tarjoavat omia hankkeitaan ja kilpailu käydään tuotannon tuesta. Tulevaisuudessa järjestelmää tullaan kuitenkin muuttamaan siten, että valtio ottaa suuremman roolin myös kehitettävistä hankkeista. Alankomaiden järjestelmä on budjettirahoitteinen. Tämä Suomen kannalta mielenkiintoista koska on mahdollista, että Suomen järjestelmä tullaan rahoittamaan budjetista. Taulukko 1. Kilpailutus osana nykyisiä uusiutuvan energian tukijärjestelmiä joissakin Euroopan maissa. Maa Tukijärjestelmä Kilpailutuksen rooli Alankomaat Teknologiakohtainen takuuhinta Tällä hetkellä takuuhinnan kilpailutus, tulevaisuudessa sekä takuuhinta että rakennusoikeus Iso Britannia Sertifikaattijärjestelmä Merituulivoiman kehittämisoikeudet Latvia Kiinteä syöttötariffijärjestelmä Tuulivoiman tuen tason kilpailutus; tavoitteena 130 MW kapasiteettia Norja Investointituki Hankkeet kilpailevat tuesta, arviointi perustuu hankkeiden kustannustehokkuuteen Ranska Kiinteä syöttötariffijärjestelmä Täydentävä mekanismi, jolla taataan, että haluttuihin tavoitteisiin päästään. Teknologia ja alue määritellään kullekin kierrokselle erikseen. Portugali Kiinteä syöttötariffijärjestelmä Yksittäisiä kilpailutuksia tuulivoima ja biomassahankkeille Tanska Teknologiakohtainen, joko kiinteätai preemioperusteinen syöttötariffi Valtion määrittelemien merituulivoimahankkeiden rakennusoikeudet ja tuotannon takuuhinta Tarjousprosesseissa hinta on monessa maassa määräävä tekijä miten tarjottuja hankkeita arvotetaan. Hankkeiden kehitysvaihe, jolloin niitä voi tarjota kilpailuun vaihtelee tarkastelluissa maissa. Alankomaiden järjestelmässä edellytetään, että kilpailuun osallistuvalla hankkeella on tarvittavat luvat valmiina kun taas Isossa- Britanniassa hankkeita tarjotaan varhaisemmassa vaiheessa. Kaiken kaikkiaan 2 (10)

4 kilpailutusjärjestelmät ovat hengeltään erilaisia ja järjestelmiä myös kehitetään kierros kierrokselta. Kilpailutus on nähty toimivaksi vaihtoehdoksi etenkin merituulivoimalle, koska sen kustannuksiin liittyy paljon epävarmuuksia ja sopivan tukitason määrittäminen hallinnollisella päätöksellä on haastavaa. Paras tieto hankkeiden edellyttämistä tukitasoista on hankkeiden kehittäjällä ja kilpailutuksen avulla voidaan löytää kustannustehokkaimmat hankkeet uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi. Meriuulivoiman rooli uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa on tarkastelluissa maissa suuri. Tämän takia hankkeiden toteutuminen ja riittävien toimintaedellytyksien tarjoaminen on tärkeää, mutta kuitenkin pienin mahdollisin kustannuksin. Huomattavaa on, että järjestelmät on suunniteltu palvelemaan kunkin maan erityisolosuhteita, tavoitteet ja potentiaali huomioonottaen. Euroopassa aiemmin sovellettujen kilpailutusjärjestelmien hyvänä puolena on yleisesti ollut kustannustehokkuus: uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantokapasiteettia on pystytty lisäämään edullisin kustannuksin. Aiempia kilpailutusjärjestelmiä on myös kritisoitu, koska ne eivät ole saavuttaneet järjestelmälle asetettuja tuotantotavoitteita asetetussa aikataulussa. Uusissa järjestelmissä aikaisempia ongelmia on pyritty korjaamaan. Ongelmia on liittynyt muun muassa järjestelmien ennustettavuuteen. Ennustettavuuden puute vaikeuttaa huomattavasti hankkeiden kehittämistä. Myös rangaistusten puuttuminen on heikentänyt kilpailutusten tehokkuutta. Joissakin järjestelmissä hankekehittäjille ei ole asetettu sakkoja jos se ei toteuta hanketta, mikä on mahdollistanut myös epävarmojen hankkeiden osallistumisen kilpailutukseen. Sakko tai hankkeen kehitysvaiheelle asetettava minimitaso parantavat huomattavasti hankkeiden toteutumisen todennäköisyyttä. On syytä huomioida, että tuotantotavoitteista jääminen ei ole välttämättä ollut kilpailutuksen syy. Esimerkiksi hankkeiden luvitukseen ja kaavoitukseen liittyvät ongelmat ja viivästykset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet hankkeiden käynnistymisen viivästymiseen nämä ongelmat eivät johdu käytetystä ohjauskeinosta vaan liittyvät muuhun säätelyyn ja lainsäädäntöön. Osa käynnissä olevista kilpailutukseen perustuvista järjestelmistä on vielä niin uusia, että on vaikea arvioida miten ne ovat onnistuneet tuotantotavoitteiden tai kapasiteetin kannustamisessa järjestelmissä on kuitenkin tehty sopimuksia laitosten rakentamisesta ja hankkeet ovat nyt implementointivaiheessa. Tässä selvityksessä haastateltujen asiantuntijoiden mukaan tarjouskilpailut ovat toimineet verrattain hyvin, tosin kommunikointi hankekehittäjien ja viranomaisten välillä on joissakin tapauksissa ontunut ja järjestelmien pitkän aikavälin tavoitteet ovat olleet paikoin epäselvät tai ne ovat muuttuneet matkan varrella. Tarjouskilpailuun perustuvat järjestelmät ovat kuitenkin onnistuneet uuden kapasiteetin tukemisessa kilpailuihin on osallistunut hankkeita ja hankkeiden välillä on ollut kilpailua, viimeisimpiin merituulikilpailutuksiin on osallistunut suuri joukko yrityksiä ja hankkeiden toteutus on lähtenyt käyntiin. Kilpailutukseen perustuvan syöttötariffin menestystekijät Suomen pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategiassa (2008) uusiutuvaan energian tavoitteeksi on asetettu 118 TWh vuonna 2020, joka johtaisi uusiutuvan energian 38 3 (10)

5 prosentin osuuteen energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman tavoitteeksi on asetettu 6 TWh, joka syöttötariffityöryhmän raportin mukaan voitaisiin saavuttaa esimerkiksi rakentamalla 2000 MW maatuulivoimaa ja 400 MW merituulivoimaa. On syytä huomioida, että strategian tavoite on edellä mainittu 6 TWh ja sitä ei ole sidottu tiettyyn tuulivoimakapasiteettiin eikä maa- ja merituulivoimalle ole asetettu teknologiakohtaisia tavoitteita. Kehitteillä olevat tuulivoimahankkeet ja hankekehittäjät Vuonna 2008 Suomessa oli käytössä noin 143 MW tuulivoimaa. Tällä hetkellä Suomessa on kehitteillä maatuulivoimahanketta, joiden yhteenlaskettu koko on MW (hankkeiden kehittäjien ilmoittamat maksimi- ja minimikoot). Suomen tuulivoimayhditys ja VTT (2009) arvioivat, että vuoteen 2013 mennessä maatuulivoimaa voitaisiin rakentaa 1300 MW. Merituulivoiman hankekanta on MW ja hankkeita on yhteensä 14 kappaletta. Hankekannan ajallista kehitystä on kuvattu kuvassa 1. Hankkeiden kehittäjinä on erilaisia ja erikokoisia toimijoita. Merituulivoimaa kehittävät pääasiassa suuret energiayhtiöt tai energiayhtiöiden yhteenliittymät kun taas maatuulivoimahankkeiden kehittäjien joukko on kirjavampi. Kuitenkin maatuulivoimahankkeiden kehittäjistäkin valtaosa (80 %) on isoja energian tuottajia, kunnallisia energialaitoksia, teollisuusyrityksiä tai kansainvälisiä tuulivoiman kehittäjäyrityksiä. Noin 20 % hankekehittäjistä on pieniä toimijoita. Kuva 1. Tuulivoiman hankekanta. Lähde: Tuulivoimayhdistys. (Hankkeiden koko on saatu laskemalla niiden keskimääräinen koko hankekehittäjien ilmoittamasta maksimi- ja minimikoosta). (Pylväät kuvaavat kunakin vuonna arvioitua valmistuvaa kapasiteettia. Esimerkiksi vuonna 2012 on arvioitu käynnistyvän 136 MW maatuulivoimaa, josta 96 MW on vielä esiselvityksessä ja 40 MW jo suunnitteluvaiheessa. 4 (10)

6 Kilpailutuksen edellytykset ja menestystekijät Kilpailutukseen perustuvassa on huomioitava erityisesti seuraavat lähtökohdat: Järjestelmän pitkän aikavälin ennustettavuus ja läpinäkyvyys ovat olennaisia sen tehokkuuden kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kilpailutusaikataulut julkaistaan mahdollisimman pitkälle ajalle, tarjousten arviointi on selkää ja järjestelmän pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa, kilpailutusjärjestelmään mahdollisesti tulevat muutokset julkaistaan riittävän ajoissa ja järjestelmän arviointi ja kehittäminen tehdään ennalta laaditun aikataulun pohjalta. Tiedottaminen ja vuoropuhelu eri toimijoiden (viranomaiset, hankekehittäjät, etujärjestöt) välillä on oltava aktiivista. Järjestelmän pitää pystyä sopeutumaan mahdollisiin toimintaympäristön ja/tai tavoitteiden muutoksiin. Esimerkiksi tuulivoiman tuotantotavoitteet voivat muuttua huomattavasti jos painotukset eri uusiutuvan energian teknologioiden välillä muuttuvat tai tuulivoiman rakennuskustannukset voivat muuttua. Järjestelmän tavoitteet on määriteltävä selkeästi: tällä hetkellä lähtökohtana on 6 TWh tuotanto vuonna Tämän tavoitteen saavuttamisessa ei kuitenkaan saa unohtaa kustannustehokkuutta. On tärkeää löytää tasapaino järjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden välillä. Muiden päämäärien tavoittelu saman järjestelmän avulla heikentää sen toimivuutta järjestelmällä tulisi olla kaksi selkää tavoitetta: kustannustehokkuus ja vaikuttavuus eli tavoitteiden saavuttaminen pienin mahdollisin kustannuksin. Toimivan kilpailutuksen järjestäminen edellyttää viranomaisilta ammattitaitoa sekä koordinaatiokykyä. Eri viranomaistahojen roolit ja vastuut tulee olla selkeät ja oikeudenmukaiset toimijoita kohtaan. Erityisesti lupaprosessin suoraviivaistaminen ja hankkeiden tasa-arvoinen kohtelu paikallisesti on tärkeää. Ehdotus tuulivoiman tuen kilpailuttamiseksi Järjestelmän tavoite: 6 TWh vuoteen 2020 mennessä. Teknologiat: Kaikki tuulivoima on mukana samassa järjestelmässä, hankkeille ei aseteta kokorajoituksia (lukuun ottamatta koko järjestelmän tehorajaa) Rooli: Kilpailutus on ainut tukijärjestelmä tuulivoimalle ilman muita taloudellisia tukimekanismeja. Merituulivoimalle voidaan järjestää erityinen demohankkeen kilpailutus, jonka tavoitteena on muusta kilpailutuksesta poiketen kokemusten hankkiminen merituulivoimasta Suomen olosuhteissa. Jatkuvuus: Vuosittain kilpailutetaan noin 600 MW ja kilpailutuksia järjestetään yhteensä 5-6 vuosina Joillakin tarjouskierroksilla saatetaan jäädä tavoiteltavasta hankemäärästä tai osa voittaneista hankkeista voi peruuntua, minkä takia kilpailukierrosten määrä ja kierrosten tavoitekapasiteetti tarkentuu järjestelmän loppuvaiheessa. Kilpailutuksen kohde: Takuuhinta tuotannolle 12 vuodeksi. Tukijärjestelmä perustuu syöttötariffityöryhmän ehdottamaan rakenteeseen ja kilpailutuksen kohteena on ainoastaan tuotannolle maksettu hinta. Hankekehittäjä voi tarjota kilpailuun hanketta eri 5 (10)

7 muodoissa (esimerkiksi: tarjous A; 50 MW hinnalla 100 /MWh tarjous B; 100 MW hinnalla 110 /MWh, jos tarjous B voittaa peruuntuu tarjous A). Osallistujille asetettavat vaatimukset: Yleiset vaatimukset esimerkiksi, että osallistujan tulee olla oikeushenkilö. Osallistujan on asettava tarjoustakaus kilpailutusta varten ja toimitustakaus hankkeen toteutusvaihetta varten,. Takaukset ovat suhteessa tarjotun hankkeen kokoon ( /MW). Ei muita erityisiä vaatimuksia. Hankkeille asetettavat vaatimukset: Hankkeiden on oltava sähkö- ja muiden lakien ja asetusten mukaisia huomioiden syöttötariffityöryhmän ehdotukset. Näitä ovat esimerkiksi, verkkoliitäntä ja sähkötasevaatimukset. Hankkeiden kehitysvaihevaatimukselle on kaksi vaihtoehtoa: A) Kaikki hankkeet voivat osallistua kilpailuun, mutta edistyneemmille hankkeille annetaan taloudellista etua. Eräs mahdollisuus on arvioida hankkeita siten, että hanke, jolla on tarvittavat luvat, arvotetaan alemmalla hinnalla kuin ne ilmoittavat tarjouksissaan (esimerkiksi 95 % ilmoitetusta hinnasta). B) Vain hankkeet, jotka ovat tietyssä vaiheessa saavat osallistua. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on olennainen osa hankekehitystä ja se on hankekehityksen ensimmäinen vaihe, johon liittyy merkittäviä lupariskejä. Tämän takia kilpailuun osallistumisen edellytykseksi voitaisiin asettaa valmis YVA. Tosin, tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mitkä hankkeet edellyttävät YVA:n, mikä on syytä huomioida osallistumisedellytyksiä asetettaessa. YVA:n edellyttäminen pieniltä hankkeilta ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista ja näille hankkeille olisi asettava muita hankkeen kypsyyteen sidottuja edellytyksiä. On syytä huomioida, että hankkeen kehitysvaiheelle asettavat rajoitukset vaikuttavat merkittävästi kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden määrään erityisesti järjestelmän alussa. Tässä ehdotuksessa kilpailuun osallistuvien on asetettava tarjoustakaus, mikä antaa edistyneemmille hankkeille kilpailuetua, koska niillä on alhaisempi hankkeen kehitykseen liittyvä riski. Sakko: Kaikki osallistujat asettavat tarjousvakuuden. Takaus palautetaan niille osallistujille, jotka eivät menestyneet kilpailussa. Voittaneille tarjoajille tarjoustakaus palautetaan sen jälkeen kun ne ovat solmineet syöttötariffisopimuksen ja ovat asettaneet hankekehityksen ajalle asettavan toimitustakauksen ( /MW). Maatuulivoimahankkeilla on 24 kuukautta aikaa toteuttaa hanke. Jos hanke ei ole valmis 24 kuukauden kuluessa, viranomaiset voivat vaatia maksuja toimitustakuusta kuukausittain 24 yhtäsuuressa erässä. Käytännössä toimitustakuu on maksettu 24 kuukauden kuluessa, jolloin syöttötariffisopimuksen solmimisesta on kulunut 48 kuukautta (24 kuukauden rakennusaika ja 24 kuukauden aika, jolloin suoritusvakuudesta on mennyt maksuja). Tämän jälkeen viranomaisilla on oikeus irtisanoa hankekehittäjän kanssa tehty syöttötariffisopimus. Merituulivoiman osalta menettely on sama kuin maatuulivoimalla, mutta rakennusaika on 48 kuukautta. Jos hanke ei ole valmistunut tässä ajassa viranomaiset voivat vaatia maksuja suoritusvakuudesta kuten maatuulivoiman osalta, kuukausittain 24 yhtä suuressa erässä. Syöttötariffisopimus voidaan irtisanoa, mikäli hanke ei ole valmistunut 72 kuukaudessa. 6 (10)

8 On syytä huomioida, että viranomaiset eivät välttämättä halua irtisanoa syöttötariffisopimusta, jos hankkeen kehittyminen on edistynyt ja voidaan olettaa, sen tuotanto tulisi käyttöön ennen vuotta Hinnoittelu: Tariffin maksatus tapahtuu syöttötariffityöryhmän ehdotuksen mukaisesti eli syöttötariffituki on kilpailutuksessa määräytyneen tariffin ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tariffitason määräytymisen vaihtoehdot 1 ovat: A) Kaikille tarjouskilpailussa voittaneille maksetaan sama tariffi (yhtenäishinnoittelu), joka määräytyy kalleimman kilpailussa voittaneen tarjouksen perusteella. B) Voittaneille hankkeille maksetaan niiden omassa tarjouksessa ilmoittama hinta (tarjottu hinta). Käytännössä jokaisen hankkeen tukitaso olisi yksilöllinen. Joustavuus: Hankekehittäjille on oikeus myydä tai siirtää hanke edellyttäen että kaikki velvollisuudet siirtyvät hankkeen mukana. Lisäksi yhtenäishinnoitteluun perustuvassa kilpailutuksessa hankekehittäjällä on oikeus vaihtaa hanketta edellyttäen, että viranomaiset hyväksyvät muutoksen. Tarve muutokselle voi tulla esimerkiksi tilanteessa, jossa alkuperäinen hanke ei saa tarvittavia lupia. Hankekehittäjille annettava joustavuus alentaa merkittävästi osallistujien riskejä. Kontrolli: Kilpailun järjestäjä voi asettaa kilpailulle reservihinnan, joka on ko. tarjouskierroksen maksimihinta. Reservihinta voidaan julkaista etukäteen tai se voi olla salainen. Tämä mekanismi mahdollistaa tariffin maksimitason asettamisen. Jos kilpailuun osallistuu vähemmän hankkeita (kapasiteettia, MW) kuin on sen tavoite, viranomaisilla on oikeus hyväksyä vain osa tarjouksista. Ei-hyväksytyt tarjoukset voidaan siirtää seuraaville kilpailutuskierroksille. Aikataulu ja roolit: Ks. Liite 1. 1 Näiden lisäksi on mahdollista käyttää myös muita hinnoittelumenettelyjä kuten Ausubel- tai Vikreyhuutokauppamenetelmien hinnoittelumekanismeja. 7 (10)

9 Loppupäätelmät Yllä ehdotetussa kilpailutusmallissa kaikki tuulivoima osallistuu samaan järjestelmään, mikä parantaa järjestelmän kustannussäästöpotentiaalia sekä lisää kilpailua toimijoiden ja hankkeiden suuremman määrän myötä. Suomessa on kehitteillä suuri joukko hankkeita eri toimijoiden valmistelemina ja voidaan olettaa, että tarjouskilpailuihin osallistuisi useita hankkeita tällä hetkellä kehitteillä olevien hankkeiden määrä ylittää huomattavasti vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan määrän. Kilpailutukseen perustuvan järjestelmän huomattava etu on sen kyky huomioida toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat hankkeiden kustannuksiin. Voidaan olettaa, että tuulivoiman kustannukset ja investointiympäristö muuttuvat merkittävästi lähivuosina ja kilpailutuksen avulla tuulivoiman tukitaso asettuu kulloisenkin hetken lähtökohtien perusteella. Erityisesti merituulivoiman edellyttämän tukitason määrittely on tällä hetkellä haastavaa. Kilpailutukseen perustuvassa järjestelmässä viranomaisen ei tarvitse arvioida tarvittavaa tukitasoa vaan vastuu tarkan tukitason arvioinnista siirretään niille, jotka tuntevat sen parhaiten eli hankekehittäjille. Samalla voidaan soveltaa menettelyjä, joilla viranomaiset varmistavat, että tukitaso ei nouse liian korkeaksi. Tarvittaessa voidaan harkita erityistä merituulivoimahankkeille kohdistettua kilpailutusta, jos näyttää siltä, että merituulivoimaa tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi mutta hankkeet eivät vielä pysty kilpailemaan maatuulivoimahankkeiden kanssa. Merituulivoimaa voidaan lisäksi edistää järjestelmällä erityinen demonstraatiohankeen kilpailutus, jonka tavoitteena on testata merituulivoimaa Suomen olosuhteissa. Kilpailutusta hyödynnetään tällä hetkellä useassa Euroopan maassa uusiutuvan energian edistämiseen. Aikaisemmin sovellettujen kilpailutusjärjestelmien etuna on ollut kustannustehokkuus, ja ongelmia on liittynyt järjestelmien ennustettavuuteen ja siihen, että ne eivät ole saavuttaneet järjestelmälle asetettuja tuotantotavoitteita asetetussa aikataulussa. Näihin seikkoihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota Suomen järjestelmän valmistelussa. Järjestelmän ennustettavuus perustuu selkeisiin pitkän aikavälin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Osallistujille ja voittaneille hankkeille asetettavat takuuvaatimusten ja sakkojen tavoitteena on taata, että kilpailu johtaa hankkeiden toteutukseen. Takuuvaatimukset kuitenkin vähentävät pienten toimijoiden mahdollisuutta osallistua kilpailuun ja on tärkeää löytää sopiva tasapaino pienten toimijoiden edellytysten ja takuuvaatimusten välille. Muiden maiden kokemusten ja Suomen olosuhteiden analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että Suomessa voidaan hyödyntää kilpailutusta tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinnan määrittelyssä. Suomessa on useita hankkeita, jotka voivat osallistua kilpailutukseen, hankekehittäjien taloudelliset edellytykset kilpailuun osallistumiselle ovat hyvät ja kilpailutuksen avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäätöjä. 8 (10)

10 Liite 1: Kilpailutusprosessi ja työnjako Kuukausi Tapahtuma 1. TEM määrittelee kilpailussa tavoiteltavan kokonaiskapasiteetin. Määrän tulee olla linjassa etukäteen määritellyn, ja 6 TWh:iin vuonna 2020 tähtäävän aikataulun kanssa. Huutokauppoja järjestetään vuosina tai niin kauan, että asetettu kokonaistavoite on saavutettu. Tulevien huutokauppojen aikataulu julkaistaan tarkasti 2 3 vuodeksi ja alustavasti 4 7 vuodeksi. 2. Huutokaupan toimittaja julkaisee tarjouspyynnön, jossa määritellään: Tavoiteltavan kapasiteetin määrä Hankkeille asetetut tekniset vaatimukset Osallistujille asetut ehdot ja takausvaatimukset (takuiden koko, takausten lunastamisen ehdot mikäli osallistuja ei täytä sille asetettuja vaatimuksia) Tarjousten arviointiperusteet (tekniset ja muut vaatimukset, hintojen arviointi ml. mahdollinen edistyneemmille hankkeille myönnetty lisäetu) Tarjousten jättämisen ja tarjousten voimassaolo aikataulu sekä hankkeiden valmistumisen määräaika Malli syöttötariffisopimuksesta 5. Määräaika tarjousten jättämiselle ja tarjousvakuuksien asettamiselle 7. Huutokaupan toimittaja julkaisee huutokaupan tulokset. Halutessaan viranomaiset voivat hylätä jätetyt tarjoukset. 12. Syöttötariffisopimukset voittaneiden tarjoajien kanssa on allekirjoitettu. Tarjousvakuudet vaihdetaan toimitusvakuuksiin. Hankkeen loppuunsaattaminen aloitetaan. (On syytä huomioida, että viranomaisilla voi olla käsiteltävänä useita sopimuksia samanaikaisesti, mikä voi aiheuttaa pullonkaulan. Tämän takia on olennaista, että tarjoajat ovat etukäteen hyväksyneet mallisopimusluonnoksen.) 36. Voittaneiden maatuulivoimahankkeiden valmistumisen eräpäivä. Jos hanke on myöhässä, viranomaisilla on oikeus aloittaa toimitusvakuuksien lunastaminen kuukausittain kahden vuoden ajan tai kunnes hanke on valmistunut. Kahden vuoden jälkeen viranomaisilla on oikeus irtisanoa syöttötariffisopimus. 60. Voittaneiden merituulivoimahankkeiden valmistumisen eräpäivä. Jos hanke on myöhässä, viranomaisilla on oikeus aloittaa toimitusvakuuksien lunastaminen kuukausittain kahden vuoden ajan tai kunnes hanke on valmistunut. Kahden vuoden jälkeen viranomaisilla on oikeus irtisanoa syöttötariffisopimus. 9 (10)

11 10 (10)

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Tarjouskilpailu uusiutuvan energian edistämiskeinona. 7.11.2014 GreenStream Network

Tarjouskilpailu uusiutuvan energian edistämiskeinona. 7.11.2014 GreenStream Network Tarjouskilpailu uusiutuvan energian edistämiskeinona 7.11.2014 GreenStream Network Vuoden 2020 tuulivoimatavoite saavutetaan jo 2018 Päätökset tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian edistämisestä tehtävä

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi 31.3.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

LIITE 2 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFIKSI

LIITE 2 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFIKSI LIITE 2 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFIKSI Syöttötariffityöryhmän väliraportti 2.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISIÄ ARVIOITA... 4 3 YKSITYISKOHTAISET HUOMAUTUKSET...

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa

Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa Bioenergian Lappi seminaari 11.5.2010 Niina Honkasalo Energiateollisuus ry 1 Energiatulevaisuuden haasteita Suomessa Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen

Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen Paikallisvoiman seminaari 14.3.2013 Kansallissali, Helsinki Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Esityksen

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Ympäristövaliokunta ym@eduskunta.fi 19.10.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta HE

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Esityksen sisältö Tuulivoiman syöttötariffi Kiintiöpäätöksen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian investointeihin Suomessa Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Petteri Kuuva 24.3.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimallit

Uusiutuvan energian tukimallit Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Uusiutuvan energian tukimallit Support mechanisms in

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö Energia-asioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Business & Management Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kritiikki ja vaikutukset investointeihin Suomessa Feed-in

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi 30.72015

Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi 30.72015 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi 30.72015 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

POLTTOPUIDEN HANKINTA

POLTTOPUIDEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ sivu 1 (5) 09.07.2015 1 POLTTOPUIDEN HANKINTA Hankinnan kohde Nokiankaupunkipyytäätarjoustatoimeentulotukiasiakkaiden polttopuista. Vuosittainenhankintamäärävaihtelee,arviolta10-30 irtokuutiometriävuodessa.

Lisätiedot

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen 10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön edistäminen syöttötariffijärjestelmällä

Uusiutuvan energian käytön edistäminen syöttötariffijärjestelmällä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Uusiutuvan energian käytön edistäminen syöttötariffijärjestelmällä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja.

ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon kaupungin tytäryhteisöiden taloustoimintojen hoito.

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY. EU:n valtiontuen suuntaviivat täyttävät uusiutuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdot Suomessa

SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY. EU:n valtiontuen suuntaviivat täyttävät uusiutuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdot Suomessa SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY EU:n valtiontuen suuntaviivat täyttävät uusiutuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdot Suomessa COPYRIGHT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Tekninen asiantuntija Harri Haavisto 15.1.2013 Esityksen sisältö Taustaa Tukimuodot

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot