Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Aihe: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Aihe: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti Viitteenne: TEM/1993/ /2015 Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) kiittää mahdollisuudesta lausua uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista. Työryhmän raportissa on käyty erittäin perusteellisesti läpi EU:n sallimat tukimekanismit sekä niiden vaikutukset niin valtion, sähköntuottajan, sähkömarkkinan kuin kuluttajankin näkökannalta. Työryhmän raportti toimii hyvänä tausta-aineistona energia- ja ilmastostrategiatyössä uusiutuvan energian tukimekanismien valinnassa. Työryhmä ei antanut loppuraportissaan suositusta tukimekanismista. Läpi koko raportin on kuitenkin selkeästi luettavissa, että tuotantotuen kilpailutus on kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvaa sähköntuotantoa niin valtion, kuluttajan kuin sähköntuottajankin kannalta. Myös Suomen tuulivoimayhdistys kannattaa teknologianeutraalin tuotantotuen kilpailutuksen käyttöönottoa uusiutuvan sähköntuotannon edistämisessä. Tämänhetkinen alhainen päästöoikeuden hinta yhdistettynä sähkön matalaan hintaan ei riittävästi kannusta puhtaan energiantuotannon käyttöönottoon. Suomen hallituksen 2030-tavoitteet edellyttävät Suomelta radikaalia uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Lisäksi Sitran tilaaman selvityksen mukaan 2030-tavoitteita tulisi selvästi kiristää, että päästäisiin Pariisin sopimuksen mukaiselle päästöuralle. Uusiutuvan energian tuotantoa tulee tukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuotantotuen kilpailutus tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, viimeistään vuoden 2018 alusta. Vuoden 2017 lopussa sulkeutuva tuulivoiman syöttötariffi on onnistunut tehtävässään luoda Suomeen tuulivoima-ala, joka on valmis jatkamaan mittavia investointeja ja synnyttämään lisää työpaikkoja ja alan osaamista Suomeen. Nykyisen tukimekanismin hyödyt saadaan täysimittaisina käyttöön ainoastaan, mikäli tuulivoimarakentamista

2 jatketaan mahdollisimman pian nykyisen järjestelmän sulkeuduttua. Mikäli tuulivoimarakentamiseen tulee tauko, rapautuu Suomen tuulivoimaosaaminen ja alan käynnistäminen uudelleen tauon jälkeen on haastavaa. STY:n yksityiskohtaiset kommentit raporttiin on esitetty alla. Tuotantotuen kilpailutuksen yksityiskohtainen suunnittelu Tuotantotuen kilpailutuksen toteuttamisessa on useita erilaisia vaihtoehtoja, joista nostamme tässä lausunnossa esille vain muutamaan yksityiskohtaan liittyviä huomioita. STY on erittäin mielellään jatkossa käytettävissä tuotantotuen kilpailutuksen yksityiskohtien suunnittelussa ja määrittämisessä. Kiinteä vs. liukuva preemio STY on työryhmän loppuraportin kanssa eri mieltä siitä, että kiinteä preemio olisi sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta liukuvaa preemiota parempi. Mikäli liukuva preemio maksetaan tavoitehinnan ja sähkön kolmen kuukauden keskihinnan erotuksena, kannustaa liukuva preemio kiinteän preemion tavoin tuottamaan sähköä silloin, kun sähkön hinta on korkea. Liukuvan preemion ehdoton etu kiinteään preemioon verrattuna on se, että liukuva preemio vähentää tuottajan sähkön hintaan liittyvää markkinariskiä. Tällöin hankkeelle saadaan ulkopuolista rahoitusta muita tukimekanismeja paremmilla ehdoilla ja edullisemmin. Investointikustannusintensiivisillä tuotantomuodoilla, kuten aurinko- ja tuulivoima, rahoituskustannusten vaikutus tuotantokustannuksiin on valtava, kuten työryhmän raportistakin selviää. Liukuvan preemion mahdollistamat matalammat rahoituskustannukset tarkoittavat edullisempia tuotantokustannuksia, matalampaa tuen tasoa ja edistävät markkinaehtoisuuden saavuttamista. Sähkön pohjahinta tuotantotuen maksamiselle Työryhmän ehdotus, ettei tukea makseta tunneilta, joilla sähkön markkinahinta on negatiivinen, on perusteltu. Sen sijaan STY suhtautuu skeptisesti siihen, että tuotantotukijärjestelmään määritettäisiin sähkön markkinahinnalle rajakustannus, jonka alittuessa tukea ei enää maksettaisi tai jona liukuva preemio muuttuisi kiinteäksi preemioksi. Rahoittajat huomioisivat tällaiset rajat rahoitusehtoja määrittäessä potentiaalisena riskinä. Rahoituskustannusten nousu nostaa sähkön tuotantokustannuksia ja siten tarvittavaa tuen määrää.

3 Pay as bid vs. clearing price Maksettavan tuotantotuen tason määrittämiseksi on useita eri menetelmiä, joita on perusteellisesti kuvattu työryhmän raportissa. Yksinkertainen tuen tason määrittäminen on kannatettava, koska se vähentää hallinnollisia kustannuksia. Yksinkertaisimmat tuotantotuen tason määrittämisen keinot ovat pay as bid (tuen taso kullakin tuottajalla eri, määräytyy tarjouksen perusteella) ja clearing price (tuen taso sama kaikille, tuki maksetaan kalleimman tuen saavan tarjouksen mukaisesti). Clearing price vähentää liian korkeiden tarjousten riskiä jonkin verran. STY suosittelee kuitenkin pay as bidin käyttöönottoa, koska se toimii clearing pricea paremmin teknologianeutraalissa tuotantotuen kilpailutuksessa, jossa eri tuotantomuodoilla on hyvin erilaiset tuotantokustannukset. Pay as bid myös vähentää liian matalien tarjousten ja sitä kautta toteutumattomien hankkeiden - riskiä tilanteessa, jossa kilpailu tuotantotuen piiriin pääsystä on erittäin kovaa. Joustavan korin malli STY pitää tärkeänä, että tuotantotuen suunnittelussa huomioidaan sähköjärjestelmän toimivuus ja joustavuus. Työryhmän ehdotuksessa esille on noussut ns. joustavan korin malli, jossa varmistetaan myös säätyvän kapasiteetin rakentaminen. Sähkön kulutuksen ja tuotannon yhteensovittamisen edistäminen on tärkeä osa sähköjärjestelmän kehittämistä, mutta joustavalla korilla ei tule liiaksi rajoittaa vaihtelevan tuotannon kuten tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista. Energiakolmion selvityksen (2014) mukaan Suomen sähköjärjestelmään mahtuu 15 TWh vuosittainen tuulivoimatuotanto ennen kuin säätövoimaa tarvitsee rakentaa lisää. Markkinoille mahtuu siis vielä noin viisinkertainen määrä tuulivoimaa ennen kuin uudelle säätövoimakapasiteetille tulee lisätarvetta. Kysyntäjouston ja sähkömarkkinan kehittäminen on tulevan sähköjärjestelmän kannalta yhtä tärkeää kuin säädettävän tuotannon lisääminen. Suurten hankkeiden mahdollistaminen Suuret hankkeet ovat yleensä pieniä hankkeita kustannustehokkaampia. Kustannustehokkuus kärsii, mikäli kiintiö on niin pieni tai kori joustamaton että suuret hankkeet joudutaan tuen piiriin pääsemiseksi pilkkomaan pienemmiksi. Kilpailutettavan kiintiön tulisi olla niin suuri, että siihen mahtuu sekä suuria että pieniä hankkeita. Lisäksi korin tulisi olla joustava niin, että hinnaltaan viimeinen mukaan mahtuva hanke voidaan sisällyttää tukeen kokonaisuudessaan.

4 Tuen suunnittelussa on myös tärkeää huomioida suurten hankkeiden rakentamisaikataulu. Verkon vahvistamistarve voi viedä useamman vuoden, mikä tulisi huomioida aikatauluvaateissa. On tärkeää, että tuen saavat hankkeet rakennetaan. Liian tiukka rakentamisaika ei kuitenkaan saa rajoittaa suurten hankkeiden osallistumista kilpailutukseen. Pienten hankkeiden erityiskohtelu Pienillä tuottajilla ja hankekehittäjillä on usein kehitteillä vain yksi tai kaksi hanketta suurten toimijoiden pystyessä kehittämään samanaikaisesti useita hankkeita. Etenkin pienelle toimijalle kilpailutuksen hankekehitykselle tuoma lisäriski voi estää hankekehityksen. Lisäksi pienillä toimijoilla on usein suuria toimijoita heikommat edellytykset osallistua kilpailutukseen ja arvioida tarvitsemaansa tukitasoa. Pienten tuottajien mahdollisuus osallistua kilpailutukseen tulee huomioida kilpailutuksen suunnittelussa. On toivottavaa, että jatkossa Suomeen rakentuu esimerkiksi osuuskuntien ja muiden yhteisöjen omistamia pienehköjä energiahankkeita, joilla on paikallisesti merkittävä rooli. Investointituki tai erillinen kilpailutuskori kehittyville teknologioille Jos tuen tarkoitus on saada markkinoille uusiutuvaa energiaa, ei investoinnin tukeminen takaa tämän energian tuotantoa. Investointituella tuettu voimalaitos voi jäädä vajaakäytölle tai sitä ei kannata pyörittää tai jos kyseessä on monipolttoainelaitos, voidaan polttoaineena käyttää myös fossiilista energiaa. Silloin tuki ei saavuta tavoitettaan puhtaan energian tuotantoa. Investointituki ei myöskään takaa investointeja, jos tuotto-odotukset ovat niin heikot kuin sähkön hintaennusteet tällä hetkellä indikoivat. Siksi tuulivoimayhdistys ei lähtökohtaisesti kannata uusiutuvan energian edistämistä investointitukien avulla. Investointituella on kuitenkin paikkansa uusien teknologioiden ja tuotantotapojen, kuten Suomessa merituulivoiman, testaamisessa ja demonstroimisessa. STY kuitenkin esittää, että tukimekanismin jatkotyössä tarkasteltaisiin myös kehittyvien teknologioiden korin sisällyttämistä kilpailutukseen.

5 Lopuksi Vuonna 2011 voimaan astunut uusiutuvan sähköntuotannon tuotantotuki on käynnistänyt tuulivoimarakentamisen sekä mahdollistanut tuulivoima-alan kasvun Suomessa. Nykyisen tukimekanismin aikana voimalavalmistajat ovat panostaneet Suomeen ja kehittäneet erityisesti meidän tuuliolosuhteisiimme hyvin soveltuvia voimaloita, joiden suurempi tuotto laskee tuulisähkön tuotantokustannuksia. Myös arvoketjun oppiminen ja kehitys edesauttavat tuotantokustannusten laskua. Tuulivoima on sähkönhinnan kehityksestä riippuen markkinaehtoisesti kannattavaa arviolta vuoden 2025 jälkeen. Jotta tähän markkinaehtoisuuteen päästään, tulee rakentamisen kuitenkin jatkua Suomessa tauotta myös vuosien 2017 ja 2025 välillä. Liukuvan preemion kilpailutus on erinomainen väliaikainen ratkaisu nykyisen tuotantotuen ja täyden markkinaehtoisuuden välille. Kilpailuttamalla tuen taso määräytyisi kulloisenkin hetken teknologian kehitysvaiheen mukaan, jolloin ylituen riskiä ole. Lopuksi haluaisimme vielä nostaa esille, että Ruotsi tavoittelee 100 % uusiutuvan energian järjestelmää vuoteen 2040 mennessä, ja on vasta tehnyt päätökset uusiutuvan energian tuotannon tukemisesta vielä 18 TWh:n verran luvulla. Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa myös muiden maiden tekemät päätökset vaikuttavat Suomen sähkön hintaan ja täällä tehtäviin investointeihin. Ellei Suomessa aseteta riittävän kunnianhimoisia uusiutuvan energian tavoitteita ja tehokkaita keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, jäävät investoinnit Suomessa tekemättä. Kunnioittavasti Jari Suominen Puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys