Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/ Johdanto Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Uusiutuvan energian syöttötariffien rakennetta ja suuruutta pohtiva työryhmä luovutti tuulivoiman syöttötariffia koskevan ehdotuksensa väliraporttina elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmä esittää, että Suomessa otetaan tuulivoimalle käyttöön markkinaehtoinen takuuhinta. Hallinnollisesti määrättävä tuulivoiman tavoitehinta olisi 83,5 /MWh. Alussa tuki voi olla edellä mainittua tasoa korkeampikin. Jatkossa ministeriö selvittää miten syöttötariffi voitaisiin määrittää kilpailuttamalla. 2. STY:n kanta syöttötariffiehdotukseen Suomen Tuulivoimayhdistyksen mielestä siirtyminen rajallisesta investointituesta tuotantotukeen on erittäin positiivinen asia Suomen tuulivoimalle. Syöttötariffin yksityiskohtien ratkettua tuulivoimarakentamisen on päästävä vauhdilla liikkeelle. Tästä syystä ensimmäisille sadoille megawateille (esimerkiksi 500 MW) on taattava hieman korkeampi tariffitaso.

2 Ehdotetulla tariffitasolla, 83,5 /MWh, käynnistyy muutama paras projekti, joilla on hyvät tuuliolosuhteet ja suhteellisen edulliset rakentamiskustannukset. Koska parhaita paikkoja on vain rajoitetusti, on tariffi riittämätön tuulivoimamarkkinan voimakkaaseen ja nopeaan kasvattamiseen, mikä olisi toivottavaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Etenkin merituulivoiman rakentamisen käynnistymiseksi esitetty tukitaso on selvästi liian alhainen. Korkeammista kustannuksista ja riskeistä johtuen merituulivoiman rakentaminen vaatii käynnistyäkseen korkeampaa syöttötariffia tai investointitukea esimerkiksi demonstraatiotuen muodossa. Nykytietämyksen perusteella vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttaminen ilman merituulivoimarakentamista on epätodennäköistä. Myöskään rakentaminen sisämaahan ja Lappiin ei ole mahdollista ehdotetulla tariffilla, koska siellä joko tuuliolosuhteet tai kalliimmat rakentamiskustannukset heikentävät projektin kannattavuutta. Kyseisten alueiden olosuhteet (mm. tuulisuus, tuotanto ja investointikustannukset) tulisi huomioida tariffitaso määritettäessä. Eritystoimia tarvitaan siis erityisesti merirakentamisen käynnistämiseksi sekä merialueiden ja rannikon sisämaan alueiden todellisten tuuliolosuhteiden selvittämiseksi. Myös merituulivoiman edut sähköjärjestelmän kannalta maatuulivoimaan verrattuna tulee selvittää tarkemmin. Mikäli merituulivoiman rakentaminen viivästyy, on vaarana että kotimainen osaaminen ja liiketoiminta jäävät kehittymättä hankkeiden viivästyessä. Kun hankkeet aikanaan toteutetaan, hankkeiden toteuttajat ja laitteet tulevat niistä maista joissa osaamisen kehittämistä on systemaattisesti tuettu. 3. Taloudelliset parametrit ja indeksikorotus Syöttötariffityöryhmän lausunnossa käytetyt investointikustannukset ovat erittäin haasteellisia ja niitä voidaan saavuttaa vain optimiolosuhteissa. Taloudelliset parametrit on esitetty raportissa joko liian optimistisina tai avaamattomina lukuina. Toivomme että taloudellisissa laskelmissa esitetyt parametrit (investointihinta, tuotanto ja tuotannolliset kustannukset) avataan, jolloin voidaan paremmin arvioida laskelmien ja todellisten kustannusten eroa.

3 Tariffi on taloudellisesti tiukka ja tietyt juoksevat kulut, kuten huolto- ja käyttökustannukset, vakuutukset ja vuokrat, ovat normaalisti indeksisidonnaisia, joten olisi järkevää että myös tariffi, tai osa siitä, olisi indeksisidonnainen. 4. STY:n kanta syöttötariffin kilpailuttamiseen Syöttötariffityöryhmän väliraportissa tuotiin esille syöttötariffin kilpailuttamisen selvittäminen jatkossa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mielestä syöttötariffin kilpailuttaminen on ajankohtaista vasta sitten, kun on varmuus siitä että kilpailutus on toimiva ja todella johtaa alimpaan hintaan ja siten alhaisimpaan kustannukseen maksajalle. Tämän edellytyksenä on muun muassa että: pääosa Suomen edullisimmista projekteista on kehitytetty valmiiksi kilpailuttamista varten (kestää vähintään 2-3 vuotta) Ahvenanmaalle on uusi kaapeliyhteys, jolloin sen projektit voivat osallistua kilpailutukseen (vähintään 2-3 vuotta) projekteja on valmiina monikertainen määrä kilpailutettavaan määrään verrattuna Edellä mainitut edellytykset täyttyvät vasta noin 5 vuoden päästä. Mikäli kilpailutusta kiirehditään, kilpailutukseen eivät osallistu hankkeet, jotka ovat edullisimpia vaan hankkeet, jotka ovat valmiimpia. Ahvenanmaan osalta kilpailutukseen osallistumisen estää 100 MW kaapelin puuttuminen. Kilpailutuksessa olennaista on myös se, että kilpailutettavaa määrää ei kerrota etukäteen, vaan se päätetään kilpailutuksen jälkeen. Samoin kilpailuttajalle tulee jättää mahdollisuus tarvittaessa hylätä koko kilpailutus ja siirtyä porrastettuun hallinnolliseen tariffiin. Kilpailutukseen osallistumisen edellytyksenä tulee olla sitovat tarjoukset laitteista ja kustannusarvio projektista, näidenkin saaminen on hyvin haasteellista ja vaatii erittäin selkeät kilpailuttamisen pelisäännöt. Tällä varmistetaan mahdollisimman hyvin todellinen hintataso. Kilpailutus on suunniteltava erittäin huolella. Kansainvälisten kokemusten perusteella tukien kilpailuttaminen keskittää helposti markkinat muutamille suurimmille toimijoille, koska osallistuminen kilpailuttamiseen edellyttää toimijoilta korkeaa riskisietoisuutta. Muiden maiden kilpailutuksen sääntöjä ja kokemuksia kilpailutuksesta pitää tutkia tarkoin, sekä ottaa oppia muiden maiden virheistä.

4 5. Lupaprosessit On huomioitava että YVA, lupamenettelyt ja teknistaloudelliset selvitykset vievät aikaa useita vuosia, joten puiston valmistelujen pitää lähteä ajoissa liikkeelle, että vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan. Kaavoituksen sekä lupaprosessien nopeuttaminen ja pelisääntöjen selkeyttäminen on tarpeellista tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. 6. Syöttötariffin kustannukset Syöttötariffista päätettäessä on huomioitava, että sähkön käyttäjille lankeavat suorat kustannukset olevat aluksi pienemmät, noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimmillaan, vuonna 2020, kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa, jos sähkön markkinahinta olisi 50 euroa/megawattitunti. Tasaisesti kaikelle kulutukselle jaettuna tämä tietäisi noin 2,2 /MWh lisäkustannusta. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan keskimääräiselle kerrostalokäyttäjälle (2 000 kwh) tämä merkitsisi järjestelmän nettovaikutuksena loppuvaiheessa ainoastaan 2 euron ja sähkölämmityskäyttäjälle ( kwh) 19 euron vuotuista lisälaskua, jos kustannukset kerätään tasaisesti kaikilta sähkönkäyttäjiltä. VTT:n arvion mukaan Suomeen suunnitellun tuulivoiman 6 terawattitunnin tuotannon lisäys alentaa sähkön markkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla noin 1,2 euroa/megawattitunti. Mikäli tuulivoiman sähkön hintaa alentava vaikutus huomioidaan järjestelmän kustannuksissa, olisi järjestelmän nettokustannus sähkön käyttäjille alussa noin 4,5 miljoonaa euroa ja suurimmillaan noin 91 miljoonaa euroa. Sähkön hinnan alenemisen lisäksi syöttötariffi edistää Suomelle asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tuulivoiman kuuden terawattitunnin vuosituotanto vuonna 2020 alentaa siten kasvihuonekaasupäästöjä 3,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen kasvihuonepäästöt vuonna 2006 olivat 81 MtCO2. Jos päästöoikeuksien keskimääräisen hinta asettuu välille euroa per hiilidioksiditonni, pienentää kuuden terawattitunnin tuulivoiman tuotanto päästöoikeuksien ostamiseen tarvittavaa rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa.

5 Syöttötariffista ei siis tule kohtuuttomia kustannuksia kuluttajille, toisin kuin julkisuudessa on väitetty syöttötariffi työryhmän raportin julkaisun jälkeen. Toivomme, että työryhmä tuo loppuraportissa myös esille tuulivoiman sähkönhintaa alentavan ja päästöoikeuksien tarvetta vähentävän vaikutuksen. 7. Tuulivoiman vaikutus työllisyyteen Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden kotimaisuusaste on parhaimmillaan ollut 80% luokkaa, ja kasvava kotimarkkina mahdollistaa sen, että projektien keskimääräinen kotimaisuusaste paranee entisestään. Toimiva kotimarkkina myös parantaa suomalaisen tuulivoimateollisuuden menestymismahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Globaalien markkinoiden kautta tästä syntyvä välillinen hyöty voi olla moninkertainen suoraan työllisyysvaikutukseen verrattuna. Teknologiateollisuus ry:n tuulivoima-toimialaryhmän toimesta vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimalan koko tuotantoketju, materiaaleista ja komponenteista rakentamiseen ja käyttöön työllistää noin 10 htv/mw. Vuoden 2020 loppuun mennessä tuulivoimateollisuuden on arvioitu synnyttävän uusia työpaikkoja htv. Yhteiskunnan tuen tarpeeksi on arvioitu noin 2100 / uusi henkilötyövuosi.