Kuuleminen: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Transkriptio

1 1 (2) Talousvaliokunta Kuultava: Asiantuntija: Seppo Savolainen Kuuleminen: Aihe: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Viitteenne: VNS 7/2016 vp kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Välivaiheen ratkaisuna uusiutuvalle sähköntuotannolle esitetty 2 TWh tavoite, jota kannustetaan kilpailutetulla tuotantotuella, on hyvä, mutta se ei tarjoa pidemmän tähtäimen näkymää alan toimijoille. Suomi kaipaa rohkeaa energiavisiota Me tuulivoimainvestorit näemme Suomessa valtavan uusiutuvan sähköntuotannon potentiaalin. Suomessa on erinomaiset tuuliolosuhteet, kunnat ovat kaavoittaneet alueita tuulivoimalle jo lähes MW edestä ja maakuntakaavoista alueita löytyy jopa MW tehoa vastaava määrä. Näistä alueista tällä hetkellä tuotannossa ja rakenteilla on yhteensä noin 2300 MW tehoa vastaava määrä, jota 2 TWh tuotannon lisäys kasvattaisi parhaimmillaankin vain 3000 MW:iin. Tuulivoima on Pohjoismaissa vesivoiman ohella tehokkain ja edullisin tapa tuottaa puhdasta uusiutuvaa energiaa, josta on pulaa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Saksan luopuessa hiilenpolttoon pohjautuvasta sähköntuotannosta puhtaasti tuotetun sähkön kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi Keski-Euroopassa ja sen vaikutukset tulevat näkymään Suomessakin. Toimimalla aktiivisesti yhteiseurooppalaisen sähkömarkkinan edistämiseksi Suomi voi luoda pohjaa jopa sähkön viennille. Kilpailutus, joka tuottaa tuloksia Teknologianeutraali kilpailutettu tuotantotuki on yksi tapa luoda vakautta ja saada investoinnit liikkeelle. Kilpailutuksen suunnittelussa on huolehdittava, että se todella varmistaa investointien syntymisen. Pay-as-Bid (maksetaan mitä tarjotaan) -malli on todettu luotettavaksi tavaksi kilpailuttaa energiatukia. Tällöin edullisimmat tarjoukset voittavat ja voittaneista tarjouksista kukin saa sen, mitä on tarjonnut. Näin varmistetaan hankkeiden toteutuminen ja vältytään ylitukemiselta. Tukiajan pituudella on myös merkittävä vaikutus tuen kokonaistarpeeseen. Pidempi tukijakso pienentää rahoittajan riskiä, ja tällöin tuen tarve on kokonaisuudessaan alempi (kts. liite 1).

2 2 (2) Optimaalinen pituus on 20 vuotta, jolloin tuen tarve on 7,3 % alempi verrattuna puolet lyhyempään kymmenen vuoden tukiaikaan. Meille tärkeintä on, että kilpailutuksessa pärjänneet hankkeet todella rakennetaan ja että investointi on kokonaistaloudellisesti järkevä niin yhteiskunnalle kuin investoijallekin. Lisää ehdotuksia toimivan kilpailutuksen järjestämiseen löytyy liitteestä 2. Lopuksi Energia- ja ilmastopolitiikassa valtion on tärkeää luoda riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja niitä tukeva, vakaa toimintaympäristö, joka mahdollistaa niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta parhaiden tekniikoiden kehittämisen ja kilpailukyvyn. Me, Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän yritykset, olemme valmiita investoimaan Suomeen yli 2 miljardin euron edestä vuoteen 2020 mennessä, mikäli näkymä tulevaisuuteen on vakaa ja hallituskautta pidempi. Näemme, että mikäli Suomi osaa katsoa riittävän kauas ja tarttua uusien teknologioiden mahdollisuuksiin, tuulivoima-ala voi tarjota työtä ja toimeentuloa tekijälle ympäri maata jo vuonna (Tuulivoiman tiekartta, Teknologiateollisuus 2014 ja Tuulivoiman työllistävä vaikutus, Sweco Oy 2015) Muilta osin yhdymme Suomen tuulivoimayhdistyksen lausuntoon. Liitteet: Liite 1. Tukiajan vaikutus tuen tarpeeseen Liite 2. Fiksu kilpailutus varmistaa investointien toteutumisen Lisätietoja: Aapo Koivuniemi, ABO Wind Oy, projektijohtaja, aapo.koivuniemi@abo-wind.fi Seppo Savolainen, Megatuuli Oy, hallituksen puheenjohtaja seppo.savolainen@megatuuli.fi Heikki Peltomaa, wpd Finland Oy, toimitusjohtaja h.peltomaa@wpd.fi Voimaa Tuulesta on yhdeksän Suomessa toimivan tuulivoimayhtiön yhteenliittymä, joka haluaa edistää tuulivoiman rakentamista. Yhtiöillä on Suomessa 64 kappaletta toimivia tuulivoimaloita ja 17 rakenteilla. Valmistuessaan kapasiteetti tuottaa noin 450 MW energiaa. Yhtiöt ovat halukkaita kehittämään Suomen tuulivoima-alaa ja valmiita investoimaan yhteensä yli 2 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan Suomessa. Koalitioon kuuluvat ABO Wind Oy, Megatuuli Oy, Tuulivoimayhtiö Pohjoistuuli Oy, Valorem, Element Power, Infinergies Finland, wpd Finland Oy ja PROKON Wind Energy Finland Oy.

3 M Liite 1: Vertailu 10, 15 ja 20 vuoden tukiajan vaikutuksista tuen tarpeeseen Esimerkkilaskelma 30 MW tuulipuisto (kumulatiivinen) 10 Years vuotta Premium 15 Years vuotta Premium 20 Years vuotta Premium Pidempi tukijakso pienentää riskiä, joten hanke saa rahoituksen edullisemmin. Tällöin tukea investoinnin syntymiseen tarvitaan kokonaisuudessaan vähemmän, vaikka sähkön hinta pysyisi matalana Vuodet

4 Voimaa Tuulesta Maaliskuu 2017 Fiksu kilpailutus varmistaa investointien toteutumisen mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa maksettavaa tukea kohti Energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin 2 TWh teknologianeutraalin tuotantotuen kilpailutuksesta teollisen mittakaavan uusiutuvan sähköntuotannon hankkeille vuosina Määrä vastaa kolmasosaa tällä hetkellä luvitetuista tuulivoimahankkeista, joita on noin 6 TWh edestä. Tuulivoima on vesivoiman ohella tehokkain tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa (Electricity from new and future plants, Elforsk 2014). Jotta uusiutuvaa energiaa saadaan mahdollisimman paljon maksettavaa tukea kohden, tuulivoima on saatava mukaan heti kilpailutusjakson alusta lähtien. Tuulivoimahankkeiden rakentaminen vie tavallisesti 1,5 2 vuotta, joten tuulivoimainvestoinneilla voidaan nopeasti lisätä kotimaista energiantuotantoa. Kilpailutuksessa on tärkeää huolehtia, että päätökset tehdään nopeasti ja että menestyneet hankkeet voidaan rakentaa ilman turhia viivästyksiä. Kuntatalouteen tuulivoimainvestointi tuo verotuloja ja työllistää paikallisia erityisesti rakennusvaiheessa. Kunnissa, joissa on toiminnassa olevaa tuulivoimaa, 64 % kuntapäättäjistä on tyytyväisiä tuulivoimahankkeisiin (Aula Research, Kyselytutkimuksen toimeksiantajina olivat Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Energiateollisuus ry). Kilpailutuksen kivijalat: selkeys, säännöllisyys ja tasapuolisuus Kilpailutuksen suunnittelussa on huolehdittava, että 1. Kilpailutuksessa käytetään Pay-as-Bid -mallia Tällöin edullisimmat tarjoukset voittavat ja voittaneista tarjouksista kukin saa sen, mitä on tarjonnut. Näin varmistetaan hankkeiden toteutuminen ja vältytään ylitukemiselta. 2. Kilpailutukseen voivat osallistua vain rakentamiseen valmiit hankkeet Tuulivoimalla osallistumisedellytyksiä ovat lainvoimainen rakennuslupa, verkkoliitynnän varaussopimus ja kaava, kaavapoikkeama tai suunnittelutarveratkaisu. Muilla tuotantomuodoilla vaatimuksia ovat rakentamisen mahdollistama lupa (esim. ympäristölupa) ja sähköverkon varaussopimus. 3. Kilpailutuksessa menestyneet hankkeet on rakennettava valmiiksi 36 kuukaudessa Toimijoilla tulee olla riittävästi aikaa rakentaa kilpailutuksessa menestyneet hankkeet valmiiksi. Rakentamisaika voi olla myös porrastettu, esim. välitarkastus vuoden sisällä. 4. Vakuusmaksujen (ns. bid-bonds) on oltava kohtuullisia. Osallistumismaksujen tulee vastata viranomaisille kilpailutuksesta syntyviä todellisia kustannuksia.

5 5. Kilpailutettavat määrät ja tarjouskilpailun aikataulu ovat selvillä koko jaksolle Kilpailutus on järjestettävä vuosittain maaliskuussa, jotta kilpailutuksessa menestyneiden hankkeiden maanrakennus- ja perustustyöt voidaan aloittaa heti samana kesänä. 6. Kilpailutuksen volyymi on riittävän suuri, n. 0,7 TWh/kierros. Riittävä volyymi varmistaa aidon kilpailun, jotta yksi hanke tai toimija ei voi dominoida kilpailutusta. 7. Tuotantotukiaika tulee olla vähintään 15 vuotta Rahoittaja laskee markkinariskit osaksi hankekustannusta. Mitä pidempi tukijakso, sitä edullisemmin rahoitus on saatavissa ja hankkeiden kokonaiskustannus laskee. 8. Tukipäätös on voitava siirtää toiselle toimijalle hankkeen mukana Näin hanketoimija voi varmistaa hankkeen täyden toteuttamiskelpoisuuden ennen hankkeen mahdollista myymistä. Sen sijaan pelkän tukipäätöksen siirtäminen toiselle hankkeelle ei ole hyväksyttävää, koska se mahdollistaisi epäterveen jälkimarkkinan. Lisätiedot: Aapo Koivuniemi, ABO Wind Oy, projektijohtaja, Seppo Savolainen, Megatuuli Oy, hallituksen puheenjohtaja Heikki Peltomaa, wpd Finland Oy, toimitusjohtaja Voimaa Tuulesta on yhdeksän Suomessa toimivan tuulivoimayhtiön yhteenliittymä, joka haluaa edistää tuulivoiman rakentamista. Yhtiöillä on Suomessa 64 kappaletta toimivia tuulivoimaloita ja 17 rakenteilla. Valmistuessaan kapasiteetti tuottaa noin 450 MW energiaa. Yhtiöt ovat halukkaita kehittämään Suomen tuulivoima-alaa ja valmiita investoimaan yhteensä yli 2 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan Suomessa. Koalitioon kuuluvat ABO Wind Oy, Megatuuli Oy, Tuulivoimayhtiö Pohjoistuuli Oy, Valorem, Element Power, Infinergies Finland, wpd Finland Oy ja PROKON Wind Energy Finland Oy.