edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

Transkriptio

1 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä

2 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen uusiutuvat energialähteet 10 % vuonna 2020, kaikille sama

3 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus vuonna 2020, % 38 % lisäys % osuus 2005 % Aus ustria Portug tugal Denm mark Esto tonia Slove venia Roma mania Fran ance Lithua uania Spain Germa many Gree eece Italy Bulga garia Irela eland Pola oland United Kingd gdom The Netherla lands The Slovak Repu public Belgi gium The Czech Repu public Cyp yprus Hung ngary Luxembo bourg Malta Finla nland Latvia Swed eden

4 Työryhmätyön tausta Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Suomessa otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Tariffit suunnitellaan ja mitoitetaan niin, että ne johtavat uusiutuvan sähkön tuotannon riittävän nopeaan lisäykseen. Työryhmän tehtäväksi anto Väliraportti maaliskuun loppuun tuulivoiman syöttötariffista Loppuraportti kesäkuun loppuun mennessä Tuulivoiman lisäksi biokaasusähkö selvitettävä tulisi ulottaa myös muihin energialähteisiin? erityiskysymyksenä Ahvenanmaa

5 Työryhmän selvittämät vaihtoehdot (1) Kiinteähintainen syöttötariffi tuottaja saa ennalta sovitun hinnan tuottamastaan tt t sähköstä sisältää yleensä pakko- ostovelvoitteen (Saksa) ei markkinaehtoinen Hintapreemio-järjestelmä 120 tuottaja myy tuottamansa 100 sähkön markkinoille ja saa 80 markkinahinnan päälle 60 ennalta sovitun tuen riski sähkön markkinahinnan 40 vaihtelusta on täysin 20 tuottajalla 0 dynaaminen preemio mahd. preemio /MWh Sähkön pörssihinta ja 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 Preemiosta aiheutuvat kulut maksajalle Preemio (20 /MWh) Sähkön pörssihinta

6 Työryhmän selvittämät vaihtoehdot (2) Takuuhinta-järjestelmä tuottaja myy tuottamansa sähkön markkinoille tuottajalle takuuhinnan ja pörssihinnan välinen erotus tariffimaksuna jos markkinahinta on korkeampi kuin takuuhinta tuottaja, saa pörssihinnan mahdollista rakentaa myös hintakatto

7 Työryhmän ehdottama malli Markkinaehtoinen takuuhinta sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä itä säilytetään sekä markkinaehtoisuus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana /MWh Pörssihinta Vuosikeskiarvo Tavoitetaso

8 Tariffin suuruuden määräytyminen Tariffin taso määrättäisiin hallinnollisesti, mutta selvitettäisiin myöhemmin kilpailuttamista Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. tariffi 33,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Alussa tariffitaso olisi jonkin verran tätä korkeampi, jotta investoinnit i it saataisiin ii liikkeellell Tariffitasoa voidaan tarkastaa, mutta ei yksittäisen laitoksen osalta, joka on saanut tuen Ei porrastusta laitoksittain Tariffitason Parametri määrittävä kustannustaso Tekniset parametrit Investointikustannukset ( /kwh) 1400 Huipunkäyttöaika (h/a) 2400 Laitosten tekninen käyttöikä (a) 20 Käyttö- ja huoltokustannukset (e/kw,a) 28 Tasehallinnan kustannukset k t ( /MWh) 2 Sähkön markkinahinta ( /MWh) 50 Taloudelliset parametrit Kiinteistöveron i kuluerä ( /MWh) 1.6 Oman pääoman osuus (%) 30 Oman pääoman tuottovaatimus (%) 10 Lainapääoman korko (%) 5 Kirjanpidollinen poistoaika (a) 15 Laina-aika (a) 12 Tuen maksatusaika (a) 12 Tarvittava tariffitaso ( /MWh) 83.5 Maksettava tariffi, jos sähkön hinta 50 /MWh 33.5

9 Järjestelmän toiminta Tariffin rahoitus Rahoitettaisiin sähkönkäyttäjiltä perittävällä maksulla Mahdolliset helpotukset tietyille käyttäjille eivät vaikuta järjestelmän toimintaan (kustannustenjakokysymys) Käsitellään lisää loppuraportissa Toimijoiden roolit Fingrid tai sen kokonaan omistama tytäryhtiö y koordinoisi järjestelmää (rahojen kerääminen ja tariffin maksu) Energiamarkkinavirasto vastaisi tiedotuksesta, neuvonnasta, seurannasta ja raportoinnista sekä valvoisi lain noudattamista Tariffikelpoisuuden ehdot Suomeen tai Suomen aluevesille rakennettava laitos, joka liittyy verkkoon Suomen alueella. ll Ainoastaan uutena rakennettavat voimalat

10 Ehdotetun järjestelmän vaikutukset Strategian 6 TWh:n tuulivoimatavoitteen vaikutukset Vajaa neljännes tarvittavan uusiutuvan energian lisäyksestä VTT:n arvion mukaan tuulivoima vähentää sähköntuotannon päästöjä pohjoismaissa 0,62 t/co 2 /MWh Päästöjen väheneminen vähentää tarvetta ostaa päästöoikeuksia Järjestelmän kustannukset tuulivoiman osalta Vuosikustannus 200 milj. (6 TWh tuulivoimaa ja sähkön markkinahinta 50 /MWh) Kaikelle kulutukselle jaettuna 2,2 /MWh eli kerrostalo- käyttäjälle (K1) 4,40 /v. ja sähkölämmitys-käyttäjälle käyttäjälle (L1) 39,60 /v. Investointien kokonaismäärä noin 3,5 Mrd, josta kotimaisen työn osuus arvioilta a 1,9-2,5,5 Mrd.

11 Syöttötariffin kattavuus Tulisiko syöttötariffin kattaa tuulivoiman ja biokaasusähkön lisäksi muita tuotantomuotoja? Mm. sahateollisuus ehdottanut syöttötariffeja biomassalle Sahoille saataisiin CHP-tuotantoa ja sivutuotteet voitaisiin hyödyntää paikanpäällä Syöttötariffi metsäteollisuuden sivutuotteille ei kuitenkaan lisäisi niiden määrää Uusien laitosten syöttötariffi nostaisi metsähakkeen hintaa ja olemassa olevien laitosten kannattavuus heikkenisi Syöttötariffia ei voida tehdä vain uusille biomassaa käyttäville laitoksille Tukitarve suurin nuoren metsän korjuutähteelle