Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma"

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma versio Sisältö 1. JOHDANTO NÄITÄ TAVOITTELEMME Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat KASTE-OHJELMAN PAINOPISTEALUEET POHJOIS-SUOMESSA KASTE-OHJELMAN PAINOPISTEALUEET POHJOIS-SUOMESSA NÄIN SEN TEEMME Uusi kehittämistyö, jolle haetaan STM:n hankerahoitusta v Uusi kehittämistyö, jolle haetaan STM:n hankerahoitusta Muu aloitettavaksi suunniteltu kehittämistyö Jatkuva kehittämistyö ja aiemmat hankkeet OHJELMAN TOTEUTUS Toimeenpano, seuranta, arviointi ja valvonta Viestintä ja sidosryhmätyö...44 Aluejohtoryhmän kokoonpano ja sihteerit Tiedotuksesta vastaavat henkilöt LIITTEET

2 2 1. JOHDANTO Valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE vuosille Ohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin (733/1992) ja sen 5 :ään sellaisena kuin se on laissa 253/2007. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä hallituksen valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa yhteensopivan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Valtioneuvosto nimeää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten tavoitteiden kokoamiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistoiminnan toteuttamiseksi neljäksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää neuvottelukunnan toiminnan tueksi. Alueelliset johtoryhmät suunnittelevat, ohjaavat ja koordinoivat alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä. Kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano täsmentyy ja toteutuu kuntien, järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden laajana yhteistyönä sopimissa konkreettisissa kehittämistoimissa ja niiden tavoitteissa. Tämä Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma KASTE-ohjelma-kaudeksi on Pohjois-Suomen alueellisen johtoryhmän tärkein tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä. Tavoitteet on jaoteltu mitattaviksi osatavoitteiksi, jotka pyritään saavuttamaan paikallisesti toteutettavilla konkreettisilla toimenpiteillä. Valtio tukee toimintaa muun muassa lainsäädännön uusimisella, suosituksilla ja valtionavustuksilla. Pohjois-Suomen laaja alue pitkine matkoineen on haaste aluejohtoryhmän työlle. Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa on tärkeää, että laajan alueen eri osien näkemykset ja painopisteet tulevat esille. Aluejohtoryhmä on päättänyt toimintansa organisoinnista, että maakuntaliitot toimivat alueillaan koordinaattoreina ja niiden kautta suodattuvat alueiden painopisteet ja niiden mukaiset kehittämishankkeet aluejohtoryhmälle. Maakuntaliittoihin on nimetty yhdysjäsenet, jotka osallistuvat aluejohtoryhmän kokouksiin. Saamelaiset: Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa huomioidaan myös saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten perinteinen asuinalue ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuoden 2007 saamelaiskäräjävaaleissa keräämien tietojen mukaan saamelaista, joista noin 3570 (38,3 %) asuu saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enotekiön, Inarin, ja Utsjoen kuntien alueen, sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Suomen saamelaisista jo noin 54,9 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja 6,9 % ulkomailla. Suomessa on käytössä kolme saamenkieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamenkieltä puhuu vajaa puolet saamelaisista. Heistä

3 % käyttää pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15% saamenkielisistä saamelaisista Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Määrärahasta noin puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen päivähoidon kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Nykyinen rahoitusmenettely toteuttaa saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten perustuslaillista kulttuuri-itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Posken tehtäväkentässä. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Saamelaisyksikön tavoitteena on saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalvelujen sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle. 2. NÄITÄ TAVOITTELEMME Seuraavassa on kuvattu KASTE-ohjelmassa asetetut osatavoitteet ja Pohjois-Suomen tilanne tavoitteiden saavuttamisessa maakunnittain Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Osatavoite: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun Kuvio: Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

4 4 1,5 1 0,5 0 Kainuu Keski- Pohjanma Lappi Pohjois- Pohjanma Koko maa ,8 0,7 1 0,9 1, ,7 0, , ,9 0,8 1,1 0,9 1, ,9 1,1 0,9 1, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Pohjois-Suomen maakunnissa on kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia (0-17 vuotiaat) suhteessa ikäryhmään vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kuitenkaan tavoitetta määrä kääntyy laskuun ei ole saavutettu ja suuntaus näyttää olevan päinvastainen. Tausta Koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden suhteellinen osuus ikäluokasta oli vuonna ,2 % vastaavanikäisestä väestöstä. Valtakunnallisesti lastensuojelun palveluiden kuormitus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina lastensuojelun avohuollon piirissä olevien ja sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut 2-5 prosenttia vuodessa. Lastensuojelutilastojen tulkinta on hankalaa, koska sijoitusten määrä ei välttämättä kerro niinkään lastensuojelun tarpeesta kuin palvelujen rakenteesta ja toimintakulttuurista. Kirjaamiskäytännöt voivat myös vaihdella paikkakunnittain, vaikka yhtenäiseen käytäntöön pyritäänkin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen tilastoa tarkasteltaessa tulee muistaa, että esimerkiksi avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Tulee myös huomioida, että pienissä kunnissa satunnaisvaihtelut voivat vaikuttaa olennaisesti eri vuosien lukuihin. Kun tapauksia on kunnassa alle viisi, tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. Sijoitusten taustalta löytyy usein yhteys päihteisiin, joten päihdekysymys on tärkeä huomioida tavoiteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän vähentämistä. Pääkaupunkiseudulla tehdyn selvityksen (2005) mukaan nuorempien lasten huostaanottojen taustalla on usein vanhempien päihteiden käyttö, kun taas vuotiaiden osalta nuoren oma päihteiden käyttö johti kolmannekseen huostaanotoista. Kainuu Keski-Pohjanmaa

5 5 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden lasten osuus on myös Keski-Pohjanmaalla valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti kääntynyt nousuun verrattuna vuoteen Kuitenkin on huomioitava, että Kokkolassa, joka on suurempi kaupunki alueen muihin kuntiin verrattuna, lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle päädytään useammin kuin muissa alueen kunnissa. Tavoitteena on saada ennaltaehkäisevän toiminnan, varhain puuttumisen ja erilaisten vanhemmuuden tukemisen keinoin tämä suuntaus kääntymään laskuun. Pitemmän ajan tavoitteena on saada kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä laskemaan myös alle vuoden 2004 tason. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden lasten tukitoimiin panostetaan erityisesti. Tarkasteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää huomioidaan samanaikaisesti päihteiden käyttöön liittyvät asiat ja näiden tekijöiden mahdolliset yhteydet ja suunnataan tukitoimenpiteitä näiden pohjalta. Valtakunnallinen kouluterveyskysely antaa merkkejä lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Vanhemmuuden puutetta koki 8-9 lk:n oppilaista Keski-Pohjanmaalla % ja keskivaikeaa masentuneisuutta 14%. Tytöt kokivat poikia useammin masentuneisuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa vuotiailla ovat lisääntyneet kuten myös vuotiaiden potilaiden määrä. Tästä huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden lasten ja nuorten määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta kymmenen vuoden jaksoa tarkasteltaessa; nousu on ollut vuodesta ,5 %:sta 0,9 %:iin vuoteen Lappi Lapin osalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä noudattelee koko maan trendiä, luvun ollessa kuitenkin yhden kymmenyksen alempi, kuntakohtaiset luvut vaihtelevat nollasta 1,8 prosenttiyksikköön. Yksittäisiä kuntia tarkasteltaessa Kemi erottuu viimeisen neljän vuoden osalta selvimmin kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän ollessa siellä Lapin korkein (vuonna ,9 %). Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa oli Lapissa 12 %:lla luokkalaisista vuonna 2008 (luku oli sama vuonna 2006). Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 14%:lla luokkalaisista vuonna 2008 Lapissa (vuonna 2006 luku oli 13%). Tytöistä 19%:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, kun taas pojilla vastaava luku oli 9% vuonna Saamelaisten kotiseutualueella Enontekiön kunnassa noin 5 % lapsista kuuluu lastensuojelun tukitoimien piiriin. Inarin kunnassa lastensuojelun (avohuollon) toimien piirissä on noin 7 % lapsista. Utsjoen kunnassa luku 15 %. (Lähde: Rasmus, Minna 2008: Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka, Saamelaisuus on kuin lahja. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2008, s.32) Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla kodin ulkopuolelle sijoitettuja on vuosina ollut koko maan keskimäärää vähemmän. Vuonna 2007 sijoitettujen osuus ikäluokasta oli maakunnassa 0,9 prosenttia. Kunnittainen vaihtelu on kuitenkin suurta, osuus vaihteli vuonna 2007 nollasta 1,7 prosenttiin. Koko maan keskiarvoa enemmän sijoituksia oli neljässä kunnassa. Kuntia, joista tietoa ei ilmoiteta tietosuojan vuoksi (tapauksia oli alle viisi), oli 38 kunnasta kahdeksan. Lastensuojelun toteutustavat ja painotukset vaihtelevat kunnissa avohuollon ja sijaishuollon välillä sekä sijoituksissa perhepainotteisuuden ja laitospainotteisuuden välillä.

6 6 Osatavoite: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin Kuvio: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kainuu Keski- Lappi Pohjois- Koko maa ,8 7,2 9,1 9,4 11, ,9 7,2 9,1 9,4 11, ,1 6,9 9,2 9,7 11, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Kuvio: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2006 Karttavärien selitteet Ei arvoa 0,0-8,4 8,5-10,2 10,3-11,9 12,0-13,9 14,0-38,1

7 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus ikäluokasta jää tavoitteen mukaisesti alle 10 prosenttiin ja osuus on pienempi Tausta kuin maassa keskimäärin. Osuus näyttää kuitenkin lisääntyvän. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä laski Suomessa merkittävästi aktivointipolitiikan seurauksena 1990-luvun lopulla, mutta viime vuosina kehitys on tasoittunut. Koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus oli vuonna ,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla on ollut huomattavan korkea nuorisotyöttömyys, joka jatkui pitkään luvun lamavuosien jälkeen. Nuorisotyöttömyys (17-24 vuotiaat) oli vielä vuonna ,4, % eli huomattavasti yli maan keskitason 14,7%. Vuoteen 2006 mennessä se oli laskenut 11,1 %:iin (koko maa: 10,8 %). Vastaavana ajanjaksona kaikkien työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta kehittyi siten, että se vuonna 2000 oli yli maan keskitason 13,9% (koko maa: 12,6%) ja vuonna 2006 oli laskenut alle maan keskitason 9,2 %:iin (koko maa: 9,6%). Nuorisotyöttömyyden poistamiseksi on suunnattu lukuisia erilaisia toimenpiteitä (mm. hankkeita, työvoiman yhteispalvelukeskus), jotka osaltaan, muiden tekijöiden ohella ovat vaikuttaneet siihen, että nuorityöttömyys on kääntynyt laskuun. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on selkeä riskitekijä nuorten aikuisten työelämään sijoittumiselle. Tämän vuoksi nuorten nostaminen työllisyysstrategian tärkeimmäksi teemaksi on perusteltua. Myös jatkossa on tärkeätä erilaisten toimenpiteiden avulla varmistaa, etteivät nuoret jää koulutuksen ulkopuolelle. Kriittisiä vaiheita ovat koulutusuran valinta, ammattiin johtavan koulutuksen valinta sekä ammattiin siirtyminen. Kouluttautumismahdollisuuksia Keski-Pohjanmaalla on suhteellisen paljon mutta koulutustarjonnan ja työpaikkojen kohtaanto on ollut pitkään tunnistettu haaste, joka edelleen ikäluokkien pienentyessä korostuu. Työmarkkinoiden segregaatio eli eriytyminen miesten ja naisten toimialoihin on Keski-Pohjanmaalla voimakkainta koko maassa. Myös tämä asia tulee huomioida nuorten ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Nuorten työllistyminen näkyy oleellisesti myös pitkäaikaisesti toimeentuloa saaneiden vuotiaiden osalta, mikä työllisyystilanteen parantuessa on vähentynyt.

8 8 Lappi Lapin osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta on pysynyt alle kymmenessä prosentissa ja trendi on koko maan tavoin laskeva. Yksittäisissä Lapin kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat vuonna ,1 18,7 % välillä. Väkiluvultaan pienemmissä kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääntiä voi selittää oman paikkakunnan opiskelupaikkojen heikko tarjonta esimerkiksi alavaihtoehtojen suhteen. Vuoden 2005 tilaston mukaan suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli Utsjoella, Ranualla ja Savukoskella. Mikäli Utsjoen tilannetta tarkastellaan nuorten (15 24-vuotiaiden) työttömien tilastosta, huomataan, että nuorisotyöttömyysluvut ovat 2000-luvulla Lapin alhaisimmat. Kokonaisuudessaan Lapissa on prosenttiosuudeltaan vähemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita kuin koko maassa ja tätä voi selittää muun muassa se, että koulutukselle vaihtoehtoista työtä ei välttämättä ole juurikaan tarjolla ja toisaalta kilpailu koulupaikoista ei vaikeuta opiskelupaikan saantia. Myös paikallinen kulttuuri voi olla selittävänä tekijänä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla koulutuksen ulkopuolelle jäämisen yleinen suunta heijastaa koko maan kehitystä. Vuonna 2006 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 9,7 prosenttia vuotiaista. Määrällisesti tämä merkitsee noin nuorta, josta Oulun kaupungissa oli noin 900. Kunnittainen vaihtelu on merkittävää, koulutuksen ulkopuolelle jääminen vaihteli kunnissa vuonna ,7:stä 14,5 prosenttiin. Sukupuolen mukaan osuus on maakunnassa pojilla 11,0 ja tytöillä 7,8 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen kytkeytyy nuorten huonoon työllisyystilanteeseen, nuorten ikäluokkien suureen osuuteen ja koulutuspaikkojen jakautumiseen. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on laskenut kymmenen vuoden aikana noin 10 prosenttiyksikköä, mutta on edelleen koko maata korkeammalla tasolla. Vuonna vuotiaiden nuorisotyöttömyys oli Pohjois-Pohjanmaalla 13,5 prosenttia ikäluokasta, kun koko maassa osuus oli 9,0 prosenttia. Nuorisotyöttömyys oli koko maata korkeampaa 25 kunnassa 38:sta. Oulun kaupungissa se oli 15,3 prosenttia. Toisen asteen koulutuspaikkoja on maakunnassa suhteessa nuorten ikäluokkien suureen määrään riittämättömästi ja ne jakautuvat alueellisesti epätasaisesti. Osatavoite: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu Kuvio: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

9 Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,4 1,4 3,1 2,2 2, ,4 1,1 3,1 2 2, ,6 0,7 2,6 1,7 2,5 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Kuva: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2006 Karttavärien selitteet Ei arvoa 0,0-0,0 0,1-1,4 1,5-2,3 2,4-3,3

10 10 3,4-9,3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaita vastaavanikäisestä väestöstä on Kainuussa ja Lapissa enempi kuin maassa keskimäärin. Pohjois- Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla prosenttiosuus on pienentynyt vuodesta 2004 vuoteen Tausta Koko maassa toimeentulotukea pitkäaikaisesti eli vähintään 10 kuukautta vuoden aikana saaneita vuotiaita oli vuonna ,5 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Kehitykseen vaikuttaa yleinen talouskehitys ja politiikka sekä sosiaaliturvan muutokset esimerkiksi asumistuessa ja työmarkkinatuessa. Koko maassa yleensä suunta tuen saajien kokonaismäärässä on viime vuosina ollut laskeva, mutta tuen määrä on kasvussa ja pitkäaikaisasiakkuuksien osuus on lisääntynyt. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Nuorten pitkäaikaisasiakkuus koskettaa tyypillisesti hieman enemmän naisia kuin miehiä. Alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkaista, joten esimerkiksi yllä olevassa vuoden 2006 tilannetta osoittavassa kuvassa moni kunta on tyhjänä tämän tiedon osalta. Kainuu Keski-Pohjanmaa Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on alentunut tasaisesti vuosittain viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Vuonna % keskipohjalaisista oli toimeentulotuen piirissä kun luku vuonna 2006 oli painunut 4.6%:iin. Kts edellä Keski-Pohjanmaan teksti osatavoitteessa Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. Lappi Lapin läänissä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaita oli 2,6%. Lapin kunnissa yksittäisten kuntien prosenttiosuudet vaihtelivat nollasta 7,6 prosenttiin. Lapin osalta toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä ei ole lukumääräisesti suuri, joten satunnaisvaihtelut vaikuttavat kunkin vuoden näkymiin tämän indikaattorin osalta. Kemijärvi, Tornio, Kemi ja Sodankylä näyttäytyvät tämän indikaattorin osalta Lapin mustimpina. Toimeentulotuen saamisella on yhteys työttömyyteen. Lapissa on koko maahan nähden korkea työttömyys ja myös nuorisotyöttömyys (15 24-vuotiaiden prosenttiosuus työvoimasta) on korkealla tasolla. Lapin osalta näyttää siltä, että toimeentulotuen pitkäaikainen saaminen kohdistuu nimenomaan kaupunkimaisiin kuntiin Rovaniemeä lukuun ottamatta. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, että kaupungeissa/kaupunkimaisissa kunnissa elinkustannukset voivat olla suuremmat ja toisaalta kynnys hakea toimeentulotukea on ehkä matalampi, kun asiointi sosiaalitoimistossa on kasvottomampaa. Rovaniemen lukuihin voi vaikuttaa myös työvoiman palvelukeskuksen TYP:in toiminta kaupungissa ja on myös mahdollista, että toimentulotukien myöntämisen linjaukset voivat olla tiukemmat ja työntekijöillä voi olla vähemmän yksilökohtaista

11 11 harkinnanvaraa kuin muissa Lapin kunnissa. Työttömyys- ja pitkäaikaistyöttömyysindikaattoreita tarkasteltaessa havaitaan, ettei Rovaniemellä ainakaan näiden toimeentulotuen tarvetta lisäävien indikaattorien valossa ole sen asiat sen paremmin kuin muissakaan Lapin kunnissa. Toisaalta Rovaniemellä voi olla myös muita Lapin kuntia paremmat mahdollisuudet työllistää nuoria erilaisiin kausitöihin, kun tarjontaa on enemmän. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla yleinen suunta nuorten toimeentulotuessa on viime vuosina seurannut nuorisotyöttömyyden kehitystä ja ollut laskeva. Vuonna 2006 kaikkien toimeentulotukea saaneiden nuorten vuotiaiden osuus ikäluokasta on ollut hieman koko maan keskimäärää suurempi, mutta pitkäaikaisasiakkuuksia on ollut kuitenkin vähemmän: 1,7 prosenttia, kun koko maassa 2,5 prosenttia. Määrällisesti pitkäaikaisasiakkaina maakunnassa oli noin 700 nuorta. Kunnittainen vaihtelu on suurta osuuden vaihdellen vuonna 2006 nollasta 4,5 prosenttiin. Kuntia, joista tietoa ei ilmoiteta tietosuojan vuoksi, oli 38 kunnasta yksitoista. Paikallisen vaihtelun taustalla on useita tekijöitä. Toimeentulotuen saaminen kytkeytyy nuorten ikäluokkien suureen osuuteen, monissa kunnissa heikkoon nuorten työllisyystilanteeseen ja opiskelijoiden suureen määrään varsinkin Oulussa. Yhdessä koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, työttömien nuorten ja viimesijaiseen toimeentulotukeen turvautuvien nuorten määrä viittavat siihen, että syrjäytymisuhanalaisten nuorten määrä on huomattava. Osatavoite: Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle henkilön Kuvio: Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,8 22,4 18,2 21,9 25, ,2 23,2 26, ,5 23,8 20, ,8 21,6 17,7 19, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Suomessa on vähempi kuin maassa keskimäärin. Ja heidän osuus kaikista työttömistä on laskenut Tausta vuodesta 2004 vuoteen 2007.

12 12 Koko maassa pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 24 %. Koko maassa oli vuoden 2007 tilaston mukaan pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyyden laskeminen alle henkilön tarkoittaisi lähes puoliintumista pitkäaikaistyöttömien absoluuttisessa määrässä. Koko maan tasolla pitkäaikaistyöttömien laskeminen tarkoittaisi, että pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä olisi 14%. Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Lapin läänissä pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 17,7%, yksittäisissä kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat Lapissa 7,8 ja 21,7 välillä. Väestöennusteisiin suhteutettuna pitkäaikaistyöttömän määrä koko maassa vuonna 2010 tarkoittaisi 1021 pitkäaikaistyöttömän tavoitetta Lapissa. Vuonna 2007 Lapissa oli 1995 pitkäaikaistyötöntä. Lapissa työttömistä on muita maakuntia pienempi osuus pitkäaikaistyöttömiä, mutta tämä selittyy pitkälti sillä, että Lapissa on matkailu on vahva kausityöllistäjä ja näin ollen sesonkivaihtelut vaikuttavat ylipäätään työttömien määrään ja kiireisimpään aikaan taas tarvitaan työntekijöitä enemmän kuin välttämättä on tarjollakaan. Työttömyyden kovaan ytimeen kausivaihtelut eivät vaikuta. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla yli yhden vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2007 keskimäärin 3404 henkilöä, 19,3 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli suurin Raahen seutukunnassa, noin 23 %, ja pienin Koillismaan seutukunnassa, 10,5 prosenttia. Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa pitkäaikaistyöttömien osuus oli keskimääräistä alempi, noin 15 %. Varsinkin Koillismaalla pitkäaikaistyöttömien alhaiseen osuuteen vaikuttaa työvoimapoliittisten toimien käyttö työttömyyden katkaisemiseen. Koillismaalla koko työvoimasta oli työvoimapoliittisissa toimenpiteissä työllistettynä tai koulutuksessa yli 6,5 prosenttia työvoimasta, kun osuus oli keskimäärin Pohjois-Pohjanmaalla vähän vajaa 4. Pitkäaikaistyöttömyys aleni vuonna 2007 lähes tuhannella eli melkein neljänneksen. Eniten pitkäaikaistyöttömyys aleni Raahen, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa, noin prosenttia. Raahen seutukunnassa pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen on osittain seurausta eläkeputkeen siirrettyjen metallityöntekijöiden siirtymisestä eläkkeelle. Raahessa on myös suhdannetilanne vaikuttanut myönteisimmin työttömyyden alenemiseen. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen samassa suhteessa kuin koko maassa vuoteen 2010 tarkoittaisi 1962 pitkäaikaistyöttömän tavoitetta Pohjois-Pohjanmaalla Osatavoite: Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu Kuvio: Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta

13 Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,2 0,2 0,4 0,6 1, ,1 0,2 0,4 0,5 1, ,2 0,3 0,5 1, ,1 0,3 0,5 1, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Asunnottomien yksinäisten määrä 1000 asukasta kohti vuonna 2007 oli koko maassa 1,4. Pohjois-Suomen maakuntien luvut vaihtelevat 0 0,5. Tausta Asunnottomien yksinäisten määrä 1000 asukasta kohden vuonna 2007 oli koko maassa 1,4. Asunnottomiksi luetaan vailla vakinaista asuntoa olevat henkilöt: ulkona, tilapäissuojissa, ns. ensisuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan (Asunnottomat 2007, ARA:n selvityksiä 3/2008) asunnottomuus on vähentynyt Suomessa 1980-luvulta lähtien, jolloin asunnottomuutta alettiin systemaattisesti seurata. Vuoden 2007 marraskuussa vailla vakinaista asuntoa oli Suomessa noin yhden hengen taloutta ja 300 perhettä. Asunnottomuus keskittyy isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vaikka kokonaisasunnottomuus on vähentynyt, asunnottomuus on edelleen kasvamassa suurimmissa asunnottomuuskunnissa asunnottomuuden keskittymisen seurauksena. Valtaosa asunnottomista on yksinäisiä, syrjäytyneitä miehiä. Naisten ja maahanmuuttajien osuus asunnottomista on viime vuosina hieman noussut. Pitkäaikaisasunnottomia arvellaan Suomessa olevan noin kolmannes asunnottomista eli noin henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomuudessa asunnottomuus pitkittyy tai uhkaa pitkittyä sen vuoksi, etteivät tavanomaiset asumisratkaisut toimi näiden ihmisten kohdalla ja he tarvitsevat erityistä tukea. Pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla on hyvin erilaisia elämäntilanteita ja vaikeita sosiaalisia ongelmia, tukea tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset, monisairaat, käytöshäiriöiset, huumeongelmaiset, vankilasta vapautuneet ja kriminaalihuollon asiakkaat. Vaikka pitkäaikaisasunnottomuus ei ole määrällisesti kovin laaja ilmiö, se merkitsee kuitenkin äärimmäistä syrjäytymistä hyvinvoinnin perusedellytyksistä.

14 14 Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Lapin kunnissa asunnottomien yksinäisten määrä 1000 asukasta kohden vuonna 2007 vaihteli nollasta kahteen. Lapin yksittäisten kuntien osalta luvut ovat pieniä, esimerkiksi Rovaniemellä tämän tilaston mukaan vuonna 2007 oli 7 asunnotonta yksinäistä. Asunnottomista yksinäisistä tuhatta asukasta kohden saatavat tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Kaiken kaikkiaan tämän indikaattorin osalta Lapissa on vuositasolla asunnotonta ja Lapin osalta sesonkivaihtelut työllisyydessä voivat näkyä myös tässä indikaattorissa. Yksittäisten kuntien osalta tarkasteltaessa luvut ovat niin pieniä, että ottaen huomioon tilaston poikkileikkausluonteen ja Lapin sesonkiväritteisen työn, ei näistä luvuista suuria johtopäätelmiä voi tehdä. Pohjois-Pohjanmaa ARA:n selvityksen mukaan Oulun kaupunki oli vuonna 2007 yksinäisten asunnottomien määrässä Suomen kunnista kymmenentenä (Asunnottomat 2007, ARA:n selvityksiä 3/2008). Vailla vakinaista asuntoa oli yhteensä 123 henkilöä, josta naisia oli 20 ja alle 25-vuotiaita nuoria 11, maahanmuuttajia ei yhtään. Perheitä asunnottomina oli kaksi. Asunnottomuus lisääntyi edellisvuodesta hieman (2006: 117 henkilöä). Muualla Pohjois-Pohjanmaalla asunnottomuus keskittyy isoimpiin kaupunkeihin, mutta määrät ovat pieniä. Vuonna 2007 kymmenen enemmän tai enemmän asunnottomia oli Oulun lisäksi vain kolmessa kunnassa: Raahessa 12, Haapavedellä 11 ja Ylivieskassa 10. Oulu on mukana kansallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, joka on osa hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Vuoden 2007 aikana Oulun kaupungin sosiaali- ja asuntotoimen asuttamia asunnottomia oli 127 yksinäistä ja kolme perhettä. Näistä pitkäaikaisasunnottomia oli 59. Saamelaiset ja syrjäytyminen Saamelaisia koskevaa ja heitä palvelevaa tietoa ei ole saatavilla. Nykyiset käytettävissä olevat indikaattorit eivät kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnin tilaa. Saamelaisten hyvinvoinnin indikaattoreissa tulee huomioida saamelaisten omat arvot, perinteet, kieli, identiteetti, osallisuus sekä perinteiset elinkeinot. Saamelaisille kulttuurisesti sopivien indikaattoreiden kehittäminen olisi tärkeää.yleisesti tunnistetut syrjäytymistekijät ja syrjäytymisprosessit kohtelevat saamelaisia erityisin tavoin. On tärkeä huomata, että saamelaisväestöön kohdistuu kaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja; voidaan puhua kaksinkertaisen syrjäytymisen ilmiöstä/riskistä. Saamelaiset elävät yhtä aikaa sekä valtayhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden, toimintojen ja kehitysprosessien että omien kulttuuristen ja yhteisöllisten toimintojen ja kehitysprosessien piirissä. Yleiset yhteiskunnalliset syrjäytymisprosessit koskettavat saamelaisia ja vaikuttavat heidän elämäntilanteisiinsa ja valinnan mahdollisuuksiinsa samansuuntaisesti kuin keskimäärin

15 15 valtaväestöön. Toisaalta yhteiskunnallisen kehityksen myötä saamelaiskulttuurissa ja yhteisössä toimivat myös omat prosessit, jotka voivat tuottaa syrjäytymistä. Nämä prosessit ovat osin kietoutuneet toisiinsa, mutta niillä on myös omia kehityspiirteitä. Saamelainen ihminen voi siten syrjäytyä tai menestyä monentasoisesti; joko molemmissa kehitysprosesseissa tai vain toisessa. Yhteiskunnalliset haasteet ja kehityspiirteet vaikuttavat saamelaisiin ja heidän elinolosuhteisiinsa eri tavoin riippuen asuinpaikasta, koulutustaustasta, ammatista, toimintaympäristöstä yms. Myös ihmisen kulttuurinen kompetenssi on ratkaisevaa sekä kyky hyödyntää perinteisiä ja kulttuurisia taitojaan yhteiskunnan uudelleenjärjestymisen myötä tarjoutuvissa mahdollisuuksissa. Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan saamenkielen taitoa sekä muuta tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, jonka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Kulttuurinen kompetenssi antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen yhteisöön. Toisaalta jotkut tavat (lainsäädännöt, käytännöt ja normit), joiden mukaan yhteiskunnalliset toiminnot ovat jäsentyneet voivat tuottaa syrjäyttäviä kehityskulkuja riippumatta ihmisen kulttuurisesta kompetenssista. Tässä kehityksessä olennaista on ympäröivän yhteiskunnan (paikallistason toimijoiden) kulttuurinen ymmärrys, eli kyky tunnistaa, soveltaa ja välittää kulttuurisia erityistarpeita valtayhteiskunnan toimintakentässä. Saamelaisten kannalta pelkkä liittäminen osaksi valtayhteiskuntaa ei luonnollisesti riitä, eikä poista syrjäytymisen kaikkia ulottuvuuksia. Päinvastoin se voi joissakin tapauksissa lisätä syrjäytymistä omasta kulttuurista ja yhteisöstä. On tärkeää, että liittämisprosessin osana samalla enemmistö/valtayhteiskunta muuttuu monikulttuurisempaan ja moniarvoisempaan suuntaan. Vasta silloin todellinen osallisuus on mahdollista. Toisaalta myös saamelaisyhteisön mahdollisuudet monipuoliseen, moniarvoiseen ja omaehtoiseen kehitykseen tulisi turvata. Osallisuudet ovat samalla tavalla monitahoisia kuin syrjäytymisprosessitkin. Saamelaisten yhdenvertainen osallisuus valtayhteiskunnassa edellyttää osin erityisiä toimenpiteitä, kuten kielen ja kulttuuristen tapojen huomiointia palvelujärjestelmässä. Toisaalta osallisuuden säilyminen saamelaisyhteisössä edellyttää myös joitain erityistoimia sekä saamelaisyhteisön että valtayhteiskunnan taholta. Perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito ylläpitävät merkittävällä tavalla saamelaista yhteisöllisyyttä. Poronhoitoyhteisöön kuuluminen ja kuuluvuuden ylläpitäminen eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa on suuri haaste, kun monet yhteiskunnalliset prosessit suosivat kapea-alaista ammatillistumista. Poronhoitoyhteisöön kuuluminen sekä muu luontosuhteen ylläpitäminen ovat erityishaaste saamelaisalueen ulkopuolella asuville. Nykyiset käytettävissä olevat indikaattorit eivät kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnin tilaa. Saamelaisväestöön kohdistuu kaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja 2.2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Sairastuvuus Kainuun, Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä Seuraavassa on Kelan kuvaus Pohjois-Suomen sairastavuudesta sairaanhoitopiireittäin (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/ pn?opendocument):

16 16 Uusimpien vuoden 2006 tietojen mukaan ihmiset ovat parhaimmassa kunnossa Ahvenanmaalla sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Heikoin terveystilanne on Kainuussa ja Savon kolmessa sairaanhoitopiirissä. Tiedot pohjautuvat Kelan sairastavuusindeksiin, jonka perusteella espoolaiset ja oulunsalolaiset ovat maan terveimpiä. Eniten sairastivat rautavaaralaiset ja kaavilaiset. Kainuun sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudeltaan maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa kaikkein sairainta (indeksiluku 132), kun maan väestön keskiarvo oli 100. Kainuun sairastavuustilanne on huonontunut tasaisesti 1990-luvun alusta, jolloin indeksiluku oli vielä 115. Vakioidun indeksin mukaan luku pieneni arvoon 120, mikä oli Pohjois-Savon jälkeen maan toiseksi suurin. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Missään kunnassa sairastavuusindeksi ei ollut maan keskiarvon paremmalla puolella. Kajaanissa se oli pienin, 111, ja suurin Hyrynsalmella, 188, mikä oli maan kaikkien kuntien keskuudessa kolmanneksi korkein luku. Puolangassa luku oli 176, ja sen sijaluku oli 12. Vakiointi vaikutti kuntien väliseen järjestykseen vain hiukan, joskin Ristijärven indeksiluku aleni selvästi Hyrynsalmen ja Puolangan ja muutaman muunkin kunnan alapuolelle. Kaikkien tarkasteltujen kansantautien esiintyvyys oli Kainuussa selvästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Verenpainetautia oli Kainuun väestöstä 12,6 %:lla, kun osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Kainuussa selvästi enemmän kuin missään muussa sairaanhoitopiirissä, 7 %, kun maan keskiarvo oli 4,1 %. Sepelvaltimotaudin esiintyvyys oli maan keskiarvoon suhteutettuna 1,7- kertainen. Myös diabetesta, reumaa, psykooseja ja sydämen vajaatoimintaa oli Kainuussa keskimääräistä enemmän. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain kohtalaisen paljon. Kajaanissa sairastavuusluvut olivat astmaa ja sydämen vajaatoimintaa lukuun ottamatta alueen pienimmät. Verenpainetautia oli eniten Puolangassa, 18,6 % ja vähiten Kajaanissa, 11 %. Kajaaninkin luku oli selvästi korkeampi kuin maan keskiarvo (9.6 %). Astmaa oli alueen kaikissa kunnissa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Sepelvaltimotautia oli Ristijärvellä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Kajaanissa. Diabetesta oli eniten Puolangassa, 5,9 %, ja vähiten Kajaanissa, 3,4 % maan keskiarvon oltua myös 3,4 %. Muista kansantaudeista sydämen vajaatoimintaa oli Ristijärvellä kolme kertaa enemmän kuin Kuhmossa. Lapin sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudessa maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa yhdeksänneksi sairainta indeksiluvulla 114, kun maan väestön keskiarvo oli 100. Sairastavuus on kehittynyt 1990-luvun alun jälkeen tasaisesti huonompaan suuntaan kuin maassa keskimäärin. Vakioituna Lapin indeksiluku pieneni arvoon 110, mikä oli sairaanhoitopiireistä seitsemänneksi suurin. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Sairastavuusindeksi oli maan keskiarvon paremmalla puolella vain Rovaniemellä, missä sen arvo oli 93, ja Muoniossa se oli toiseksi pienin, 112. Posio ja Pelkosenniemi olivat alueen sairaimmat kunnat indeksiluvulla 163. Vakiointi vaikutti jonkun verran kuntien väliseen järjestykseen, ja terveimmäksi kunnaksi tuli Utsjoki. Posio pysyi vakioidullakin luvulla sairaimpana. Kaikkien tarkasteltujen kansantautien esiintyvyys oli Lapissa suurempi kuin maassa keskimäärin. Verenpainetautia oli Lapin väestöstä 10,9 %:lla, kun osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Lapissa selvästi enemmän (5,5 %) kuin maassa keskimäärin (4,1 %). Sepelvaltimotaudin esiintyvyys oli maan keskiarvoon suhteutettuna 1,3-kertainen, ja sydämen vajaatoiminnan 1,6-

17 17 kertainen. Myös diabetesta, reumaa ja psykooseja oli Lapissa hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain kohtalaisen paljon. Rovaniemellä sairastavuusluvut olivat pääsääntöisesti alueen pienimpiä ja Posiossa oli lähes kaikkia tarkasteltuja sairauksia enemmän kuin muissa Lapin kunnissa. Esimerkiksi verenpainetautia oli Posiossa 15,9 % ja Rovaniemellä 9,2 %. Sepelvaltimotautia oli 7 %:n verran Sallassa, Posiossa ja Kemijärvellä, kun Utsjoella luku oli puolet pienempi ja Rovaniemelläkin alle 4 %. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudessa maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa seitsemänneksi sairainta indeksiluvulla 119, kun maan väestön keskiarvo oli 100. Vielä 1990-luvun alussa indeksiluku oli 101, joten sairastavuus on kehittynyt huonompaan suuntaan. Indeksin osamittareista tämä koskee erityisesti työkyvyttömyyttä, mutta myös pitkäaikaissairastavuus ja kuolleisuus ovat lisääntyneet maan yleiseen kehitykseen verrattuna. Sairastavuusindeksin vakiointi alensi sen arvoon 112, millä Länsi-Pohja sijoittui kuudenneksi sairaimmasta päästä. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Keminmaalla ja Torniossa sairastavuusindeksi oli maan keskiarvon tuntumassa. Muissa neljässä kunnassa se vaihteli arvojen 128 (Simo) ja 138 (Ylitornio ja Kemi) välillä. Vakiointi vaikutti kuntien väliseen järjestykseen vain hiukan, mutta Kemin asema sairaimpana kuntana korostui. Keskussairaalapaikkakunnista Kemi oli selvästi muita sairaampi. Tarkastelluista kansantaudeista verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa oli Länsi-Pohjassa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta muiden sairauksien esiintyvyysluvut olivat lähellä maan keskiarvoja. Verenpainetautia oli Länsi-Pohjan väestöstä 10,9 %:lla, kun osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Länsi-Pohjassa 4,1 %:lla eli saman verran kuin maassa keskimäärin. Sepelvaltimotautia sen sijaan oli Länsi-Pohjan väestöstä 5,5 %:lla, kun osuus koko maassa oli 3,7 %. Diabetesta oli 3,7 %:lla, koko maassa 3,4 %.,Psykooseja ja reumaa oli saman verran kuin maassa keskimäärin. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain jonkun verran. Torniossa luvut olivat pääsääntöisesti alueen pienimmät ja Ylitorniossa suurimmat, ja Kemi sijoittui näiden keskivaiheille. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudessa maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa sijaluvulla seitsemän indeksiluvulla 102, kun maan väestön keskiarvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan luku pieneni arvoon 100, mutta sijaluvuksi tuli yhdeksän. Sairastavuus vaihteli kunnittain melko hyvin ikärakennetta vastaavalla tavalla. Indeksiluku oli maan väestön keskiarvon paremmalla puolella tai sen kanssa samansuuruinen viidessä kunnassa, joista paras terveydentila oli Kälviällä ja Kruunupyyssä. Kokkolassakin luku alitti maan keskiarvon. Lestijärvellä luku oli alueen selvästi korkein eli yli 148, ja Halsualla se oli 128. Vakiointi muutti kuntien järjestystä jonkin verran. Tervein kunta oli Kruunupyy Kälviän ollessa toisella sijalla. Lestijärvi pysyi sairaimpana, ja seuraavina tulivat Perho ja Ullava. Useimpien tarkasteltujen kansantautien esiintyvyys oli Keski-Pohjanmaalla suurempi kuin maassa keskimäärin. Reumaa oli kuitenkin selvästi vähemmän, ja psykooseja oli yhtä paljon kuin Suomessa ylipäänsä. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain vähintään kaksinkertaisesti Lestijärvi ja Halsua olivat usean sairauden suurimpien ja Kälviä ja Kruunupyy pienimpien esiintyvyyksien kuntia.

18 18 Verenpainetautia oli Halsualla 17 %:lla, kun luku Kälviällä oli noin puolet tästä, 8,6 %. Astmaa oli Keski-Pohjanmaalla selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Korkein esiintyvyysluku oli Halsualla, 6,7 %, ja vähiten tätä sairautta oli Kruunupyyssä 3,9 %. Myös sepelvaltimotauti oli yleinen, sillä Keski-Pohjanmaalla sitä sairasti 5,6 %, kun osuus koko maan väestöstä oli 3,7 %. Kuntien kesken ääripäiden välinen ero oli noin kaksinkertainen, sillä osuus oli Lestijärvellä ja Halsualla 8,8 %, kun se oli pienimmillään Kälviällä, 4,2 %. Diabetesta oli Lestijärvellä 6,5 %:lla, ja Perhossa 3,1 %:lla. Psykooseja oli Lestijärvellä yli kolminkertaisesti (3,6 %) Kruunupyyhyn verrattuna (1 %). Lestijärvellä oli reumaa 1,8 %:lla, kun osuus Lohtajalla oli 1 %. Sydämen vajaatoimintaa oli Lestijärvellä 3,8 %:lla, mutta Kokkolassa 1,6 %:lla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudessa maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa kuudenneksi tervein indeksiluvulla 102, kun maan väestön keskiarvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan Pohjois-Pohjanmaan luku suureni arvoon 114, millä se oli neljänneksi sairain sairaanhoitopiiri. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon sairastavuutta, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Alueen sisäiset sairastavuuden erot olivat melko suuret. Oulunsalon sairastavuusindeksi oli 60, minkä alle pääsivät vain Espoo ja Kirkkonummi sekä Lemland, jonka pieni väestöpohja kuitenkin tekee luvun epävarmaksi. Muita Pohjois-Pohjanmaan pienten indeksilukujen kuntia olivat Kempele, Kiiminki, Liminka, Oulu, Tyrnävä ja Haukipudas, joissa kaikissa indeksiluku oli alle maan keskiarvon. Pulkkilassa, Pyhäjärvellä ja Vaalassa oli sairastavuutta eniten. Pulkkilan indeksiluku oli 164, millä se tuli sijaluvulle 30 maan kuntien sairaimmasta päästä. Vakiointi alensi sairaimpien, ikärakenteeltaan vanhojen kuntien indeksilukuja, ja väestöltään nuorimpien kuntien luvut kohosivat. Oulunsalossa ja Kempeleellä vakioitu indeksiluku oli alueen pienin, ja nämä kaksi kuntaa alittivat ainoina maan väestön keskiarvon. Pulkkila ja Utajärvi olivat vakioitujen lukujen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaimpia indeksiluvulla 141. Lähes kaikkia tarkasteltuja kansantauteja oli Pohjois-Pohjanmaalla jonkun verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Vain diabeteksen esiintyvyysluku oli samansuuruinen kuin maan keskiarvo, ja reumaa oli Pohjois-Pohjanmaalla vain hieman tavallista enemmän. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain suuresti. Oulunsalo, Kiiminki ja Kempele olivat kaikissa sairauksissa kärkitiloilla, ja Kestilä, Vaala, Vihanti ja Rantsila olivat suurimpien sairastavuuslukujen kuntia. Verenpainetautia oli Kestilässä 21,2 %:lla, mikä oli yli kaksi kertaa koko maan keskiarvon (9,6 %) ja yli kolme kertaa suurempi luku kuin Oulunsalossa (6,3 %). Astmaa oli eniten Vaalassa, 7,3 %:lla, ja vähiten Oulunsalossa 3,9 %:lla. Sepelvaltimotautia oli eniten Reisjärvellä, 8 %, kun luku Oulunsalossa oli 2,4 %. Myös diabeteksen esiintyvyys vaihteli yli kolminkertaisesti, sillä sitä oli Vihannissa 6,6 %:lla, kun Oulunsalon luku oli alle 2 %. Psykooseja oli Kestilässä 3,6 %:lla, Kiimingissä osuus oli 1 %. Reumaa sairasti Kestilän väestöstä 3,5 %, Oulunsalossa osuus oli 1,3 %. Sydämen vajaatoiminnassa korkein luku oli Kestilässä, 3,9 % ja pienimmät eli 0,9 % olivat Kempeleellä, Kiimingissä ja Oulunsalossa. Osatavoite: Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle Kuvio: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

19 Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,3 6 9,5 6,7 7, ,1 6,5 11 7,3 8, ,4 6,6 11,2 7,4 8, ,6 6,8 11,7 7,5 8, ,9 6,9 12,3 7,7 8, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Kuva: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa vuonna 2007 Karttavärien selitteet Ei arvoa 0,6-2,9 3,0-4,9

20 20 5,0-7,7 7,8-10,0 10,1-53,2 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2007 Kainuussa ja Lapissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Nykyinen taso Pohjois-Suomessa on 0,9-2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tavoitteena oleva vuoden 2003 taso. Tausta Edellä esitetyt tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa. Kunnan alueella alkoholijuomia ostavat ja anniskelupalveluja käyttävät kunnan asukkaiden lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ja myös ulkomaalaiset. Alkoholijuomien ostot toisen kunnan alueelta voivat johtua työmatkoista, lomamatkoista, anniskeluravintoloiden ja Alkon myymälöiden sijainneista sekä kuntalaisten ostosmatkojen luontevasta suorittamisesta oman asuinkunnan ulkopuolelle. Kainuu Keski-Pohjanmaa Nyt asetettu tavoite alkoholin kulutuksen laskulle, vuoden 2003 tasolle, tarkoittaa Keski- Pohjanmaalla 0.9 l :n vähennystä / asukas (vertailu vuoteen 2007). Alkoholinkulutuksen kehitystä tarkasteltaessa viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) kulutus Keski-Pohjanmaalla on noussut 1,9 l/ asukas kun nousu Kainuussa on ollut 2,5 l/as ja Lapissa peräti 4.1 l/as. Vertailualueista ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla kulutuksen kasvu (1.7 l/as) on ollut muutaman kymmenyksen vähäisempää kuin Keski-Pohjanmaalla. Alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun merkitsee ensisijaisesti valtakunnallista uudelleen arviointia alkoholipolitiikassa mm. alkoholiverotuksen, alkoholin saatavuuden ja alkoholilain seurannan toteutumisen suhteen. Toisena tehokkaana toimenpiteenä on paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen ja tiivis yhteistyö alkoholielinkeinon ja sosiaali-, terveys- ja valvontaviranomaisten kesken. Keski-Pohjanmaa on varautunut alkoholinkulutuksesta aiheutuvien päihdehaittojen ennakointiin laatimalla maakunnallisen päihdestrategian TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Vuodesta 2005 lähtien työikäisen väestön yleisimpänä kuolinsyynä sekä miehillä että naisilla ovat olleet alkoholisairaudet. Alkoholin suurkuluttajien huomioiminen sekä tehokkaat interventiot päihteidenkäytön vähentämiselle ovat terveydenhuollossa heikot. Päihdehuollon koko palvelujärjestelmä on sirpaleinen eikä kykene vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen ja

21 21 päihdehaitoista aiheutuviin haasteisiin. Päihdeongelma naamioituu erilaisten somaattisten ja psykiatristen ongelmien yhteyteen, eikä välttämättä tule hoidetuksi. Toisaalta taas päihdeongelmasta aiheutuu somaattisia, psyykkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Päihdeasiakkaat ovat eri vaiheissa päihteidenkäytön historiassaan, päihdeongelma näyttäytyy erilaisena ja tarvitsee tämän perusteella eri tyyppisiä palveluita. Keski-Pohjanmaalla on haluttu lähteä kehittämään päihdehuollon palvelujärjestelmää; lisäämään asiakkaan mahdollisuutta saada oikea-aikaista, monimuotoista ja tehokasta palvelua. Tavoitteena on yhdistää selviämis-, katkaisu- ja avohoito sekä laitoskuntoutus yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on sekä psykiatrian, somatiikan että sosiaalityön osaaminen ja asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut. Yksikköön on tarkoitus keskittää myös päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen ja se tulee olemaan fyysisesti lähellä terveydenhuoltoa. Lappi Alkoholin myyntiin perustuva tilastoitu kokonaiskulutus on Lapissa huomattavasti yli maan keskitason. Maan keskiarvon ollessa 8,7 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden (vuonna 2007) oli alkoholijuomien myynnin vastaava luku Lapissa 12,7 litraa, Utsjoella jopa 53,2 litraa. Kaiken kaikkiaan Lapissa myyntiluvut vaihtelivat kunnissa 2,7 litrasta 53 litraan (Stakes, Indikaattoripankki, SOTKAnet). Tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa. Kunnan alueella alkoholijuomia ostavat ja anniskelupalveluja käyttävät kunnan asukkaiden lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ja myös ulkomaalaiset. Näillä tekijöillä on erityisesti Lapin kohdalla suuri merkitys. Matkailijat kuluttavat suhteellisen paljon alkoholia lomaillessaan tunturikeskuksissa ja hintaerojen vuoksi alkoholin rajakauppa suuntautuu Suomesta ulospäin. Tämä näkyy mm. ruotsalaisten ja norjalaisten asiakkaiden suurena määränä rajaseudun Alkoissa. Alkoholinmyynnin korkeaa määrää ei kuitenkaan voida selittää pelkästään turistien ja ulkomaalaisten ostoilla. Myös paikallisten asukkaiden alkoholin kulutus on noussut vastaten valtakunnan yleistä kehityslinjaa. Useissa Lapin kunnissa alkoholin anniskelupaikkoja asukasta kohti laskettuna on huomattavasti yli maan keskitason. Laaja tarjonta nostaa osaltaan paikallisten alkoholinkulutusta ja näkyy myös paikallisessa alkoholikulttuurissa. Tilastoituun myyntiin perustuva kokonaiskulutus ei edellä mainitusta syystä ole Lapin osalta luotettava indikaattori asetetun osatavoitteen ( alkoholin kokonaiskulutuksen alentaminen vuoden 2003 tasolle ) seuraamiseksi. Alkoholin kokonaiskulutuksen alentamiseen tähtäävien terveys- ja sosiaalipoliittisten toimien vaikuttavuuden seurantaan onkin tarpeen kehittää uusia indikaattoreita, joiden avulla voidaan saada tarkemmin eriteltyä tietoa aiheeseen liittyvästä problematiikasta. Lapin alkoholinkulutuksessa näkyvät yleiset, alueelliset yhteiskunnalliset kehityspiirteet: väestön ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutumat pitkään jatkuneen, valikoituneen alueelta poismuuton seurauksena, epätasaisesti jakautunut aluetaloudellinen kehitys sekä korkea pitkäaikaistyöttömyys useissa Lapin kunnissa. Syrjäytymiseen ja huono-osaisuuden kasautumiseen tiedetään liittyvän usein myös lisääntynyttä päihteiden ongelmakäyttöä. Edellä mainitut piirteet eivät selitä alkoholinkulutusta, mutta niiden tiedostamisella ja huomioon ottamisella on suuri merkitys pyrittäessä löytämään kohdennettuja toimia alkoholinkulutuksen kääntämiseksi laskuun. Oman erityishaasteensa kustannustehokkaalle päihdetyölle muodostaa myös se seikka, että pitkien välimatkojen ja syrjäseutukuntien huonon taloudellisen kehityksen vuoksi päihdehoitotarjonta on rajallista. Alkoholiongelmien hoito rakentuu sen yhteiskunnallisen ymmärryksen varaan, joka kulloinkin on vallalla. On tärkeätä, että samanaikaisesti, kun pyritään kehittämään erilaisia sosiaali- ja

KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 28.1.

KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 28.1. KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 28.1.2009 Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 2 Sisältö 1. JOHDANTO...3

Lisätiedot

KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma

KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 1 KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma versio 19.11.2008 2 Sisältö 1. JOHDANTO...3 2. NÄITÄ TAVOITTELEMME...4

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011 HANKESUUNNITELMA XX.12.2008: POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011 Asiakkaiden osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy perusterveydenhuoltoa,

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011)

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Tarpeet ja haasteet Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006 Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta Psykiatrian potilaat ja hoitojaksot/ 1000 asukasta v. Utsjoki Savukoski Pelkosenniemi Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa 1.3.2013 30.10.2015. Nina Peronius, projektipäällikkö

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa 1.3.2013 30.10.2015. Nina Peronius, projektipäällikkö Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa 1.3.2013 30.10.2015 Nina Peronius, projektipäällikkö Hanketiedot Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot