KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma"

Transkriptio

1 1 KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma versio

2 2 Sisältö 1. JOHDANTO NÄITÄ TAVOITTELEMME Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat KASTE-OHJELMAN PAINOPISTEALUEET POHJOIS-SUOMESSA KASTE-OHJELMAN PAINOPISTEALUEET POHJOIS-SUOMESSA NÄIN SEN TEEMME Uusi kehittämistyö, jolle haetaan STM:n hankerahoitusta v Uusi kehittämistyö, jolle haetaan STM:n hankerahoitusta Muu aloitettavaksi suunniteltu kehittämistyö Jatkuva kehittämistyö ja aiemmat hankkeet OHJELMAN TOTEUTUS Toimeenpano, seuranta, arviointi ja valvonta Viestintä ja sidosryhmätyö...69 Aluejohtoryhmän kokoonpano ja sihteerit Tiedotuksesta vastaavat henkilöt LIITTEET

3 3 1. JOHDANTO Valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE vuosille Ohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin (733/1992) ja sen 5 :ään sellaisena kuin se on laissa 253/2007. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä hallituksen valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa yhteensopivan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Valtioneuvosto nimeää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten tavoitteiden kokoamiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistoiminnan toteuttamiseksi neljäksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää neuvottelukunnan toiminnan tueksi. Alueelliset johtoryhmät suunnittelevat, ohjaavat ja koordinoivat alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä. Kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano täsmentyy ja toteutuu kuntien, järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden laajana yhteistyönä sopimissa konkreettisissa kehittämistoimissa ja niiden tavoitteissa. Tämä Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma KASTE-ohjelma-kaudeksi on Pohjois-Suomen alueellisen johtoryhmän tärkein tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä. Tavoitteet on jaoteltu mitattaviksi osatavoitteiksi, jotka pyritään saavuttamaan paikallisesti toteutettavilla konkreettisilla toimenpiteillä. Valtio tukee toimintaa muun muassa lainsäädännön uusimisella, suosituksilla ja valtionavustuksilla. Pohjois-Suomen laaja alue pitkine matkoineen on haaste aluejohtoryhmän työlle. Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa on tärkeää, että laajan alueen eri osien näkemykset ja painopisteet tulevat esille. Aluejohtoryhmä on päättänyt toimintansa organisoinnista, että maakuntaliitot toimivat alueillaan koordinaattoreina ja niiden kautta suodattuvat alueiden painopisteet ja niiden mukaiset kehittämishankkeet aluejohtoryhmälle. On huomioitavaa, että Kainuussa maakuntaliitto tehtävineen on organisoitu osaksi Kainuun maakunta kuntayhtymää. Maakuntaliittoihin ja Kainuun maakunta -kuntayhtymään on nimetty yhdysjäsenet, jotka osallistuvat aluejohtoryhmän kokouksiin. Kehittämistoiminnan suunnitelman työstämisessä huomioidaan myös kolmannen sektorin tekemä työ ja kehittämistoiminta Pohjois-Suomessa. Järjestöt tuottavat monipuolisia palvelu- ja tukimuotoja, kehittävät vertais- ja tukipalveluita, toimivat edunvalvojina, ohjaavat ja neuvovat sekä tekevät vaikuttamis- ja asiantuntijatyötä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät yhdeksi merkittäväksi tehtäväkseen myös innovaatioiden tuottamisen ja uusien työ- ja toimintamenetelmien kehittämisen, joissa yhdistetään vahvaa ammatillista ja toisaalta vertaisuuteen sekä kokemukseen perustuvaa tietotaitoa sekä toimia joustavasti sektorirajoja ylittäen ja kuntalaisten omaa osallisuutta

4 4 tukien. Kunnan ja järjestöjen entistä vahvempi keskustelu- ja kehittämiskumppanuus mahdollistavat uudenlaisten ajatusten testaamisen ja sosiaalisten innovaatioiden synnyttämisen. Saamelaiset: Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa huomioidaan myös saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten perinteinen asuinalue ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuoden 2007 saamelaiskäräjävaaleissa keräämien tietojen mukaan saamelaista, joista noin 3570 (38,3 %) asuu saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enotekiön, Inarin, ja Utsjoen kuntien alueen, sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Suomen saamelaisista jo noin 54,9 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja 6,9 % ulkomailla. Suomessa on käytössä kolme saamenkieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamenkieltä puhuu vajaa puolet saamelaisista. Heistä 70-80% käyttää pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15% saamenkielisistä saamelaisista Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Määrärahasta noin puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen päivähoidon kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Nykyinen rahoitusmenettely toteuttaa saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten perustuslaillista kulttuuri-itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Posken tehtäväkentässä. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Saamelaisyksikön tavoitteena on saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalvelujen sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle. 2. NÄITÄ TAVOITTELEMME Seuraavassa on kuvattu KASTE-ohjelmassa asetetut osatavoitteet ja Pohjois-Suomen tilanne tavoitteiden saavuttamisessa maakunnittain Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Osatavoite: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun Kuvio: Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

5 5 1,5 1 0,5 0 Kainuu Keski- Pohjanma Lappi Pohjois- Koko maa Pohjanma ,8 0,7 1 0,9 1, ,7 0, , ,9 0,8 1,1 0,9 1, ,9 1,1 0,9 1, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Pohjois-Suomen maakunnissa on kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia (0-17 vuotiaat) suhteessa ikäryhmään vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kuitenkaan tavoitetta määrä kääntyy laskuun ei ole saavutettu ja suuntaus näyttää olevan päinvastainen. Tausta Koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden suhteellinen osuus ikäluokasta oli vuonna ,2 % vastaavanikäisestä väestöstä. Valtakunnallisesti lastensuojelun palveluiden kuormitus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina lastensuojelun avohuollon piirissä olevien ja sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut 2-5 prosenttia vuodessa. Lastensuojelutilastojen tulkinta on hankalaa, koska sijoitusten määrä ei välttämättä kerro niinkään lastensuojelun tarpeesta kuin palvelujen rakenteesta ja toimintakulttuurista. Kirjaamiskäytännöt voivat myös vaihdella paikkakunnittain, vaikka yhtenäiseen käytäntöön pyritäänkin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen tilastoa tarkasteltaessa tulee muistaa, että esimerkiksi avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Tulee myös huomioida, että pienissä kunnissa satunnaisvaihtelut voivat vaikuttaa olennaisesti eri vuosien lukuihin. Kun tapauksia on kunnassa alle viisi, tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. Sijoitusten taustalta löytyy usein yhteys päihteisiin, joten päihdekysymys on tärkeä huomioida tavoiteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän vähentämistä. Pääkaupunkiseudulla tehdyn selvityksen (2005) mukaan nuorempien lasten huostaanottojen taustalla on usein vanhempien päihteiden käyttö, kun taas vuotiaiden osalta nuoren oma päihteiden käyttö johti kolmannekseen huostaanotoista. Kainuu Kainuussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei poikkea juurikaan koko Pohjois-Suomen tai Suomen tilanteesta. Huolestuttavaa on, että koko Pohjois-Suomen alueella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kehitys näyttää olevan nouseva. Kainuussa tätä tilannetta selittää osin pitkään jatkunut korkea työttömyys ja kasvaneet mielenterveys- ja päihdeongelmat, joilla on selviä

6 6 vaikutuksia myös perheiden ja sitä kautta lasten hyvinvointiin. Murrosikäisten nuorten ongelmien uskotaan näkyvät myös nousevina lukuina, erityisesti ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret voivat huonommin kuin ikäisensä lukiolaiset, tai että nuorten 8-9 luokkalaisten alkoholinkäyttö ja ennen kaikkea humalahakuinen juominen on osassa Kainuuta huolestuttavan korkea (Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa, KTL B 27/2008). Vuoden 2006 lopussa Kainuun työttömyysaste oli Suomen korkein (17,3 %), joka näkyy myös sijoitettujen lasten määrän kasvuna. Tilanteeseen uskotaan tuovan helpotusta se, että Kainuun työttömyyden synkin vaihe on ylitetty ja työttömyys kääntynyt selvään laskuun. Vuonna 2007 työttömiä oli 14,1 % ja edelleen syyskuussa 2008 luku oli jo 11,4 %. Työttömyystilanteen paranemisen uskotaan näkyvän jatkossa positiivisesti myös perheiden ja lasten hyvinvoinnissa. Uhkana ovat uudet äkilliset tuotantolaitosten ja muiden toimintojen supistamiset, jopa lakkauttamiset (vrt. UMP:n tehtaan lakkautus Kajaanissa vuoden 2008 lopussa). Tilanteen parantamiseksi Kainuussa panostetaan perheiden hyvinvoinnin ja terveyden-edistämisen tukemiseen, varhaisen puuttumisen (ennaltaehkäisyn) ja nuorten perheiden tukipalveluiden kehittämiseen ja edelleen monialaiseen yhdessä tekemiseen perheiden ja lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Keskeisenä toimenpiteenä maakunnassa on käynnistetty seudulliset perhekeskukset sekä kunnittaiset perheasemat. Lisäksi perheiden kotipalvelua on lisätty ja maakunnan omana yksikkönä on käynnistynyt lastensuojeluyksikkö. Samoin sosiaalityön laadun kehittäminen sekä tehtävärakenteen uudistaminen ovat toiminnassa etusijalla. Palvelujärjestelmässä on rikottu rajaaitoja erikoispalvelujen ja peruspalvelujen väliltä. Myös kehittämistyön painopistettä on suunnattu työttömyyden haittojen lieventämiseen, työttömyyden pienentämiseen ja jopa rakenteellisen työttömyyden poistamiseen. Keski-Pohjanmaa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden lasten osuus on myös Keski-Pohjanmaalla valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti kääntynyt nousuun verrattuna vuoteen Kuitenkin on huomioitava, että Kokkolassa, joka on suurempi kaupunki alueen muihin kuntiin verrattuna, lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle päädytään useammin kuin muissa alueen kunnissa. Tavoitteena on saada ennaltaehkäisevän toiminnan, varhain puuttumisen ja erilaisten vanhemmuuden tukemisen keinoin tämä suuntaus kääntymään laskuun. Pitemmän ajan tavoitteena on saada kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä laskemaan myös alle vuoden 2004 tason. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden lasten tukitoimiin panostetaan erityisesti. Tarkasteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää huomioidaan samanaikaisesti päihteiden käyttöön liittyvät asiat ja näiden tekijöiden mahdolliset yhteydet ja suunnataan tukitoimenpiteitä näiden pohjalta. Valtakunnallinen kouluterveyskysely antaa merkkejä lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Vanhemmuuden puutetta koki 8-9 lk:n oppilaista Keski-Pohjanmaalla % ja keskivaikeaa masentuneisuutta 14%. Tytöt kokivat poikia useammin masentuneisuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa vuotiailla ovat lisääntyneet kuten myös vuotiaiden potilaiden määrä. Tästä huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden lasten ja nuorten määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta kymmenen vuoden jaksoa tarkasteltaessa; nousu on ollut vuodesta ,5 %:sta 0,9 %:iin vuoteen Lappi

7 7 Lapin osalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä noudattelee koko maan trendiä, luvun ollessa kuitenkin yhden kymmenyksen alempi, kuntakohtaiset luvut vaihtelevat nollasta 1,8 prosenttiyksikköön. Yksittäisiä kuntia tarkasteltaessa Kemi erottuu viimeisen neljän vuoden osalta selvimmin kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän ollessa siellä Lapin korkein (vuonna ,9 %). Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa oli Lapissa 12 %:lla luokkalaisista vuonna 2008 (luku oli sama vuonna 2006). Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 14%:lla luokkalaisista vuonna 2008 Lapissa (vuonna 2006 luku oli 13%). Tytöistä 19%:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, kun taas pojilla vastaava luku oli 9% vuonna Saamelaisten kotiseutualueella Enontekiön kunnassa noin 5 % lapsista kuuluu lastensuojelun tukitoimien piiriin. Inarin kunnassa lastensuojelun (avohuollon) toimien piirissä on noin 7 % lapsista. Utsjoen kunnassa luku 15 %. (Lähde: Rasmus, Minna 2008: Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka, Saamelaisuus on kuin lahja. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2008, s.32) Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla kodin ulkopuolelle sijoitettuja on vuosina ollut koko maan keskimäärää vähemmän. Vuonna 2007 sijoitettujen osuus ikäluokasta oli maakunnassa 0,9 prosenttia. Kunnittainen vaihtelu on kuitenkin suurta, osuus vaihteli vuonna 2007 nollasta 1,7 prosenttiin. Koko maan keskiarvoa enemmän sijoituksia oli neljässä kunnassa. Kuntia, joista tietoa ei ilmoiteta tietosuojan vuoksi (tapauksia oli alle viisi), oli 38 kunnasta kahdeksan. Lastensuojelun toteutustavat ja painotukset vaihtelevat kunnissa avohuollon ja sijaishuollon välillä sekä sijoituksissa perhepainotteisuuden ja laitospainotteisuuden välillä. Osatavoite: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin Kuvio: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kainuu Keski- Lappi Pohjois- Koko maa ,8 7,2 9,1 9,4 11, ,9 7,2 9,1 9,4 11, ,1 6,9 9,2 9,7 11, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet

8 8 Kuvio: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2006 Karttavärien selitteet Ei arvoa 0,0-8,4 8,5-10,2 10,3-11,9 12,0-13,9 14,0-38,1 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus ikäluokasta jää tavoitteen mukaisesti alle 10 prosenttiin ja osuus on pienempi Tausta kuin maassa keskimäärin. Osuus näyttää kuitenkin lisääntyvän. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä laski Suomessa merkittävästi aktivointipolitiikan seurauksena 1990-luvun lopulla, mutta viime vuosina kehitys on tasoittunut. Koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus oli vuonna ,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Peruskoulun jälkeisen

9 9 koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Kainuu Kainuussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on pysytellyt vuoden aikana selvästi koko maan keskiarvon alapuolella, vaikkakin nousua on tapahtunut vuodesta 2004 vuoteen 2006 mennessä 0,3 % yksikköä. Myös tämä indikaattori kuvaa selvästi nuorten ja koko perheiden hyvinvoinnin tilannetta. Vaikeudet kiinnittyä peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen näkyvät osan nuorten kohdalla myös muina ongelmina. Perheen ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat, työttömyys ja syrjäytyminen ilmenevät nuorten kouluvaikeuksina ja vaikeutena selviytyä koulutuksen haasteista ilman keskeyttämistä. Opintojen katkeaminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen ovat keskeinen riskitekijä myös työelämään kiinnittymisessä ja syrjäytymisessä. Koulutuksen ulkopuolella olevat voidaan jaotella kahteen eri pääryhmään eli peruskoulun päättövaiheessa koulutuksen ulkopuolelle jäävät eli nuoret, jotka eivät siirry II asteelle ja ammatillisen- ja lukion keskeyttäneet. Arvioin mukaan perusopetuksesta toiselle asteelle jää siirtymättä 3-6 %. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä oli Kainuussa (09/ /2007) vajaan kahden vuoden aikana 7,5 % eli noin 72 henkilöä vuodessa. Lukion keskeyttäneitä on vuosittain noin 1 % eli noin 17 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Kainuussa keskeyttää opinnot vuosittain noin 120 nuorta. Kainuussa toisen asteen koulutuksessa on kiinnitetty huomioita tukipalveluihin ja tätä kautta pyritty ehkäisemään opintojen keskeytymistä. Tärkeänä on nähty panostaminen alkuvalmennukseen ja ohjaukseen. Puhutaan ns. palvelutakuusta, jonka päätavoitteina on varmistaa nuoren osaamisen lähtötaso laajasti, pitää huolta jokaisesta nuoresta sekä huolehtia, että jokainen nuori sijoittuu koulutuksen jälkeen töihin tai jatko-opintoihin. Lisäksi on aloitettu ammattiin valmentavat koulutukset, huomioiden myös maahanmuuttajanuoret (MAVA ja AVA koulutukset). Maahanmuuttajien osalta suunnitteilla on myös lukioon valmentava koulutus. Lisäksi sähköisen koulutukseen hakujärjestelmän uskotaan tavoittavan kaikki perusvaiheen päättäneet nuoret. Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla on ollut huomattavan korkea nuorisotyöttömyys, joka jatkui pitkään luvun lamavuosien jälkeen. Nuorisotyöttömyys (17-24 vuotiaat) oli vielä vuonna ,4, % eli huomattavasti yli maan keskitason 14,7%. Vuoteen 2006 mennessä se oli laskenut 11,1 %:iin (koko maa: 10,8 %). Vastaavana ajanjaksona kaikkien työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta kehittyi siten, että se vuonna 2000 oli yli maan keskitason 13,9% (koko maa: 12,6%) ja vuonna 2006 oli laskenut alle maan keskitason 9,2 %:iin (koko maa: 9,6%). Nuorisotyöttömyyden poistamiseksi on suunnattu lukuisia erilaisia toimenpiteitä (mm. hankkeita, työvoiman yhteispalvelukeskus), jotka osaltaan, muiden tekijöiden ohella ovat vaikuttaneet siihen, että nuorityöttömyys on kääntynyt laskuun. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on selkeä riskitekijä nuorten aikuisten työelämään sijoittumiselle. Tämän vuoksi nuorten nostaminen työllisyysstrategian tärkeimmäksi teemaksi on perusteltua. Myös jatkossa on tärkeätä erilaisten toimenpiteiden avulla varmistaa, etteivät nuoret jää koulutuksen ulkopuolelle. Kriittisiä vaiheita ovat koulutusuran valinta, ammattiin johtavan koulutuksen valinta sekä ammattiin siirtyminen.

10 10 Kouluttautumismahdollisuuksia Keski-Pohjanmaalla on suhteellisen paljon mutta koulutustarjonnan ja työpaikkojen kohtaanto on ollut pitkään tunnistettu haaste, joka edelleen ikäluokkien pienentyessä korostuu. Työmarkkinoiden segregaatio eli eriytyminen miesten ja naisten toimialoihin on Keski-Pohjanmaalla voimakkainta koko maassa. Myös tämä asia tulee huomioida nuorten ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Nuorten työllistyminen näkyy oleellisesti myös pitkäaikaisesti toimeentuloa saaneiden vuotiaiden osalta, mikä työllisyystilanteen parantuessa on vähentynyt. Lappi Lapin osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta on pysynyt alle kymmenessä prosentissa. Yksittäisissä Lapin kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat vuonna vuonna ,2 19 % välillä. Väkiluvultaan pienemmissä kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääntiä voi selittää oman paikkakunnan opiskelupaikkojen heikko tarjonta esimerkiksi alavaihtoehtojen suhteen. Vuoden 2006 tilaston mukaan suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli Utsjoella, Ranualla ja Pelkosenniemellä. Mikäli Utsjoen tilannetta tarkastellaan nuorten (15 24-vuotiaiden) työttömien tilastosta, huomataan, että nuorisotyöttömyysluvut ovat 2000-luvulla Lapin alhaisimmat. Kokonaisuudessaan Lapissa on prosenttiosuudeltaan vähemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita kuin koko maassa ja tätä voi selittää muun muassa se, että koulutukselle vaihtoehtoista työtä ei välttämättä ole juurikaan tarjolla ja toisaalta kilpailu koulupaikoista ei vaikeuta opiskelupaikan saantia. Myös paikallinen kulttuuri voi olla selittävänä tekijänä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla koulutuksen ulkopuolelle jäämisen yleinen suunta heijastaa koko maan kehitystä. Vuonna 2006 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 9,7 prosenttia vuotiaista. Määrällisesti tämä merkitsee noin nuorta, josta Oulun kaupungissa oli noin 900. Kunnittainen vaihtelu on merkittävää, koulutuksen ulkopuolelle jääminen vaihteli kunnissa vuonna ,7:stä 14,5 prosenttiin. Sukupuolen mukaan osuus on maakunnassa pojilla 11,0 ja tytöillä 7,8 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen kytkeytyy nuorten huonoon työllisyystilanteeseen, nuorten ikäluokkien suureen osuuteen ja koulutuspaikkojen jakautumiseen. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on laskenut kymmenen vuoden aikana noin 10 prosenttiyksikköä, mutta on edelleen koko maata korkeammalla tasolla. Vuonna vuotiaiden nuorisotyöttömyys oli Pohjois-Pohjanmaalla 13,5 prosenttia ikäluokasta, kun koko maassa osuus oli 9,0 prosenttia. Nuorisotyöttömyys oli koko maata korkeampaa 25 kunnassa 38:sta. Oulun kaupungissa se oli 15,3 prosenttia. Toisen asteen koulutuspaikkoja on maakunnassa suhteessa nuorten ikäluokkien suureen määrään riittämättömästi ja ne jakautuvat alueellisesti epätasaisesti.

11 11 Osatavoite: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu Kuvio: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,4 1,4 3,1 2,2 2, ,4 1,1 3,1 2 2, ,6 0,7 2,6 1,7 2,5 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Kuva: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2006

12 12 Karttavärien selitteet Ei arvoa 0,0-0,0 0,1-1,4 1,5-2,3 2,4-3,3 3,4-9,3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaita vastaavanikäisestä väestöstä on Kainuussa ja Lapissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla prosenttiosuus on pienentynyt vuodesta 2004 vuoteen Tausta Koko maassa toimeentulotukea pitkäaikaisesti eli vähintään 10 kuukautta vuoden aikana saaneita vuotiaita oli vuonna ,5 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Kehitykseen vaikuttaa yleinen talouskehitys ja politiikka sekä sosiaaliturvan muutokset esimerkiksi asumistuessa ja työmarkkinatuessa. Koko maassa yleensä suunta tuen saajien kokonaismäärässä on viime vuosina ollut laskeva, mutta tuen määrä on kasvussa ja pitkäaikaisasiakkuuksien osuus on lisääntynyt. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Nuorten pitkäaikaisasiakkuus koskettaa tyypillisesti hieman enemmän naisia kuin miehiä. Alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkaista, joten esimerkiksi yllä olevassa vuoden 2006 tilannetta osoittavassa kuvassa moni kunta on tyhjänä tämän tiedon osalta. Kainuu Kainuussa vuotiaiden nuorten toimeentulotukea hakevien osuus on pysytellyt hyvin lähellä maan keskiarvoa. Vuonna 2006 nuorten toimeentulotukea saavien % -osuus kuitenkin ylitti maan keskiarvon 0,1 % -yksiköllä. Selkeästi luvut heijastavat Kainuun korkeaa työttömyyttä myös nuorten osalta. Paranevan työllisyyskehityksen myötä myös nuorisotyöttömyyden uskotaan vähenevän. Tämä muutos on jo nähtävissä nuorten työttömien määrässä. Maaliskuussa 2008 työttömiä alle 25 vuotiaita nuoria oli 496 työttömänä, vastaava luku vuosi aiemmin oli lähes 600. Toimeentulotuen tarvetta tulee kuitenkin nostamaan työmarkkinatuen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus, joka näyttää kasvavan vuosittain, ollen vuonna 2008 jo noin 200 henkilöä. Tilannetta selittää osittain se, ettei nuorille ole ollut tarjolla kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Osa nuorista on ohjautunut toimeentulotukiasiakkaiksi. Kainuun maakunta kuntayhtymässä valmistellaan laajaa kuntouttavan työtoiminnan projektia, jonka avulla tullaan etsimään tehokkaita toimia nuorten elämän tukemiseksi.

13 13 Keski-Pohjanmaa Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on alentunut tasaisesti vuosittain viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Vuonna % keskipohjalaisista oli toimeentulotuen piirissä kun luku vuonna 2006 oli painunut 4.6%:iin. Kts edellä Keski-Pohjanmaan teksti osatavoitteessa Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. Lappi Lapin läänissä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaita oli vuonna ,6%. Lapin kunnissa yksittäisten kuntien prosenttiosuudet vaihtelivat nollasta 7,6 prosenttiin. Lapin osalta toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä ei ole lukumääräisesti suuri, joten satunnaisvaihtelut vaikuttavat kunkin vuoden näkymiin tämän indikaattorin osalta. Kemijärvi, Tornio, Kemi ja Sodankylä näyttäytyvät tämän indikaattorin osalta Lapin mustimpina. Toimeentulotuen saamisella on yhteys työttömyyteen. Lapissa on koko maahan nähden korkea työttömyys ja myös nuorisotyöttömyys (15 24-vuotiaiden prosenttiosuus työvoimasta) on korkealla tasolla. Lapin osalta näyttää siltä, että toimeentulotuen pitkäaikainen saaminen kohdistuu nimenomaan kaupunkimaisiin kuntiin Rovaniemeä lukuun ottamatta. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, että kaupungeissa/kaupunkimaisissa kunnissa elinkustannukset voivat olla suuremmat ja toisaalta kynnys hakea toimeentulotukea on ehkä matalampi, kun asiointi sosiaalitoimistossa on kasvottomampaa. Rovaniemen lukuihin voi vaikuttaa myös työvoiman palvelukeskuksen TYP:in toiminta kaupungissa ja on myös mahdollista, että toimentulotukien myöntämisen linjaukset voivat olla tiukemmat ja työntekijöillä voi olla vähemmän yksilökohtaista harkinnanvaraa kuin muissa Lapin kunnissa. Työttömyys- ja pitkäaikaistyöttömyysindikaattoreita tarkasteltaessa havaitaan, ettei Rovaniemellä ainakaan näiden toimeentulotuen tarvetta lisäävien indikaattorien valossa ole sen asiat sen paremmin kuin muissakaan Lapin kunnissa. Toisaalta Rovaniemellä voi olla myös muita Lapin kuntia paremmat mahdollisuudet työllistää nuoria erilaisiin kausitöihin, kun tarjontaa on enemmän. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla yleinen suunta nuorten toimeentulotuessa on viime vuosina seurannut nuorisotyöttömyyden kehitystä ja ollut laskeva. Vuonna 2006 kaikkien toimeentulotukea saaneiden nuorten vuotiaiden osuus ikäluokasta on ollut hieman koko maan keskimäärää suurempi, mutta pitkäaikaisasiakkuuksia on ollut kuitenkin vähemmän: 1,7 prosenttia, kun koko maassa 2,5 prosenttia. Määrällisesti pitkäaikaisasiakkaina maakunnassa oli noin 700 nuorta. Kunnittainen vaihtelu on suurta osuuden vaihdellen vuonna 2006 nollasta 4,5 prosenttiin. Kuntia, joista tietoa ei ilmoiteta tietosuojan vuoksi, oli 38 kunnasta yksitoista. Paikallisen vaihtelun taustalla on useita tekijöitä. Toimeentulotuen saaminen kytkeytyy nuorten ikäluokkien suureen osuuteen, monissa kunnissa heikkoon nuorten työllisyystilanteeseen ja opiskelijoiden suureen määrään varsinkin Oulussa. Yhdessä koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, työttömien nuorten ja viimesijaiseen toimeentulotukeen turvautuvien nuorten määrä viittavat siihen, että syrjäytymisuhanalaisten nuorten määrä on huomattava.

14 14 Osatavoite: Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle henkilön Kuvio: Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,8 22,4 18,2 21,9 25, ,2 23,2 26, ,5 23,8 20, ,8 21,6 17,7 19, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Suomessa on vähempi kuin maassa keskimäärin. Ja heidän osuus kaikista työttömistä on laskenut Tausta vuodesta 2004 vuoteen Koko maassa pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 24 %. Koko maassa oli vuoden 2007 tilaston mukaan pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyyden laskeminen alle henkilön tarkoittaisi lähes puoliintumista pitkäaikaistyöttömien absoluuttisessa määrässä. Koko maan tasolla pitkäaikaistyöttömien laskeminen tarkoittaisi, että pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä olisi 14%. Kainuu Kainuun työllisyyskehitys ei ole tasaista, mikä näkyy kuntien välillä suurina työttömyyseroina (Kuhmo 16 %, Sotkamo 8,3 %). Vuoden 2008 lokakuussa maakunnan kokonaistyöttömyysaste oli 12,2 %. Kun koko maan työttömyysaste oli 7,9 %. Kainuun työttömyyttä pitkään leimannut laaja rakenteellinen työttömyys on kuitenkin murentunut viime vuoden (2007) aikana lähes kuukausi kuukaudelta. Vuodesta 2007 supistusta on tapahtunut 618 henkilöä eli yli 16 %. Lokakuun lopussa rakennetyöttömyyteen lukeutuvia vaikeasti työllistyviä oli kuitenkin vielä yhteensä henkilöä (maaliskuu 2008: hlöä), joista pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleita oli 956 henkilöä (maaliskuu -08: 906 hlöä), toistuvaistyöttömiä eli 16 kuukauden aikana yhteensä 12 kuukautta työttömänä olleita oli 767 henkilöä (maaliskuu -08: 787 hlöä), työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä oli 900 henkilöä (maaliskuu -08: 961 hlöä) ja toimenpiteiltä uudelleen toimenpiteille sijoittuneita oli 555 henkilöä (maaliskuussa -08: 385 hlöä). Rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli Kainuussa 8,1 %, kun se koko maassa oli 4,7 %. Yhdenjaksoinen

15 15 pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta yli 25 %:lla, kun se nyt lokakuun 2008 lopussa painui jo alle henkilön. Pitkäaikaistyöttömistä kuitenkin edelleen yli 40 % on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä yli kaksi vuotta. Samaan aikaan korkean työttömyyden ohella maakunnassa podetaan joillakin aloilla työvoimapulaa (Työnantajakysely). Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät näin kohtaa. Kainuun työttömien joukossa oli yli 600 sellaista henkilöä, joiden osaaminen tai ammattitaito on joko vanhentunut tai muuten niin puutteellinen, ettei heitä voida luokitella mihinkään ammattiin (Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsaus, 05/2008). Kainuun työvoimapula tulee kasvamaan entisestään, mikäli työtöntä työvoimaa ei kyetä kouluttamaan työmarkkinoiden kysyntää vastaavasti. On arvioitu, että eläkkeelle siirtymisen myötä seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautuu kolmasosa maakunnan teollisista työpaikoista ja seuraavan kahdenkymmenen vuoden sisällä jopa puolet julkisen sektorin työpaikoista. Helpotusta työvoimapulaan ei ole tulossa maakunnan ulkopuolelta. Kainuun muuttoliike oli vuonna 2007 negatiivinen. Väestö väheni 586 henkilöllä kokonaisväkiluvun ollessa vuoden lopussa Ainoastaan Kajaanin väestö lisääntyi. Kainuun huoltosuhde on koko maan vastaavaan lukuun korkea, ollen 1,76 vuonna Koko maassa vastaava luku oli 1,28. Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 21,6%. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kuuluu keski-pohjanmaan työllisyysstrategian sisältämiin toimenpiteisiin. Vastuuta kantavat alueen työvoimatoimistot, joita kunnat tukevat. Maakunnan aikuiskoulutusjärjestelmällä on myös menetelmiä asiantilan helpottamiseksi. Rakenteellinen elinkeinojen kehittämisohjelma osana maakuntastrategiaa tukee myös asiassa. Maakunnassa on myös toteutettavana erityistoimenpiteitä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Asialla on Kokkolan työvoiman palvelukeskus. Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen tavoitteena on moniammatillisella ja innovatiivisella työotteella kuntouttaa ja aktivoida työttömiä työnhakijoita, ehkäistä ja vähentää työttömyyttä, syrjäytymistä sekä vähentää toimeentulotukimenoja. Rakenteellisen työttömyyden laskiessa painopiste siirtyy nykyistä enemmän varhaiseen puuttumiseen. Nuorten ennaltaehkäisyn tärkeys korostuu myös STM:n ohjauksessa. Työskentelytapa palvelukeskuksessa on pääsääntöisesti tiimi- ja verkostotyötä. Palvelukeskuksen palveluprosessin tavoitteena on asiakkaiden sijoittuminen työmarkkinoille, ammatilliseen koulutukseen, eläkkeelle tai muun pysyväisluonteisen ratkaisun löytäminen. Yksilötasolla se tarkoittaa erityisissä työllistymisvaikeuksissa olevien henkilöiden auttamista työllistymään tai löytämään muun ratkaisun työttömyysongelmaan ja tarvittaessa apua elämänhallintaan, osallistumaan oman osaamisensa mukaisesti. Palvelukeskuksen tehtävänä on vastata vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistymis- ja kuntoutumishaasteisiin, ja tähän tehtävään keskus tarvitsee avukseen yhteistyötahojen, palveluntuottajien ja projektien erityisosaamista. Palvelukeskus on kiinteässä vuorovaikutussuhteessa muiden alueella toimivien työllisyys-, kuntoutus- ja muiden asiantuntijapalveluita tuottavien organisaatioiden ja projektien kanssa. Palvelukeskuksen rooli on koordinoida tätä yhteistyöverkostoa.

16 16 Kuntoutuksen palveluista osa on työhallinnon omia toimenpiteitä, mutta ne kytketään saumattomaksi palveluketjuksi muiden kuntoutuksen palveluntuottajien toimenpiteiden kanssa (esim. Kelan kuntoutuspalvelut, terveydenhuollon palvelut ja ostopalvelut). Lappi Lapin läänissä pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 17,7%, yksittäisissä kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat Lapissa 7,8 ja 21,7 välillä. Väestöennusteisiin suhteutettuna pitkäaikaistyöttömän määrä koko maassa vuonna 2010 tarkoittaisi 1021 pitkäaikaistyöttömän tavoitetta Lapissa. Vuonna 2007 Lapissa oli 1995 pitkäaikaistyötöntä. Lapissa työttömistä on muita maakuntia pienempi osuus pitkäaikaistyöttömiä, mutta tämä selittyy pitkälti sillä, että Lapissa matkailu on vahva kausityöllistäjä ja näin ollen sesonkivaihtelut vaikuttavat ylipäätään työttömien määrään ja kiireisimpään aikaan taas tarvitaan työntekijöitä enemmän kuin välttämättä on tarjollakaan. Työttömyyden kovaan ytimeen kausivaihtelut eivät vaikuta. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla yli yhden vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2007 keskimäärin 3404 henkilöä, 19,3 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli suurin Raahen seutukunnassa, noin 23 %, ja pienin Koillismaan seutukunnassa, 10,5 prosenttia. Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa pitkäaikaistyöttömien osuus oli keskimääräistä alempi, noin 15 %. Varsinkin Koillismaalla pitkäaikaistyöttömien alhaiseen osuuteen vaikuttaa työvoimapoliittisten toimien käyttö työttömyyden katkaisemiseen. Koillismaalla koko työvoimasta oli työvoimapoliittisissa toimenpiteissä työllistettynä tai koulutuksessa yli 6,5 prosenttia työvoimasta, kun osuus oli keskimäärin Pohjois-Pohjanmaalla vähän vajaa 4. Pitkäaikaistyöttömyys aleni vuonna 2007 lähes tuhannella eli melkein neljänneksen. Eniten pitkäaikaistyöttömyys aleni Raahen, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa, noin prosenttia. Raahen seutukunnassa pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen on osittain seurausta eläkeputkeen siirrettyjen metallityöntekijöiden siirtymisestä eläkkeelle. Raahessa on myös suhdannetilanne vaikuttanut myönteisimmin työttömyyden alenemiseen. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen samassa suhteessa kuin koko maassa vuoteen 2010 tarkoittaisi 1962 pitkäaikaistyöttömän tavoitetta Pohjois-Pohjanmaalla

17 17 Osatavoite: Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu Kuvio: Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,2 0,2 0,4 0,6 1, ,1 0,2 0,4 0,5 1, ,2 0,3 0,5 1, ,1 0,3 0,5 1, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Asunnottomien yksinäisten määrä 1000 asukasta kohti vuonna 2007 oli koko maassa 1,4. Pohjois-Suomen maakuntien luvut vaihtelevat 0 0,5. Tausta Asunnottomien yksinäisten määrä 1000 asukasta kohden vuonna 2007 oli koko maassa 1,4. Asunnottomiksi luetaan vailla vakinaista asuntoa olevat henkilöt: ulkona, tilapäissuojissa, ns. ensisuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan (Asunnottomat 2007, ARA:n selvityksiä 3/2008) asunnottomuus on vähentynyt Suomessa 1980-luvulta lähtien, jolloin asunnottomuutta alettiin systemaattisesti seurata. Vuoden 2007 marraskuussa vailla vakinaista asuntoa oli Suomessa noin yhden hengen taloutta ja 300 perhettä. Asunnottomuus keskittyy isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vaikka kokonaisasunnottomuus on vähentynyt, asunnottomuus on edelleen kasvamassa suurimmissa asunnottomuuskunnissa asunnottomuuden keskittymisen seurauksena. Valtaosa asunnottomista on yksinäisiä, syrjäytyneitä miehiä. Naisten ja maahanmuuttajien osuus asunnottomista on viime vuosina hieman noussut. Pitkäaikaisasunnottomia arvellaan Suomessa olevan noin kolmannes asunnottomista eli noin henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomuudessa asunnottomuus pitkittyy tai uhkaa pitkittyä sen vuoksi, etteivät tavanomaiset asumisratkaisut toimi näiden ihmisten kohdalla ja he tarvitsevat erityistä tukea. Pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla on hyvin erilaisia elämäntilanteita ja vaikeita sosiaalisia ongelmia, tukea tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset,

18 18 monisairaat, käytöshäiriöiset, huumeongelmaiset, vankilasta vapautuneet ja kriminaalihuollon asiakkaat. Vaikka pitkäaikaisasunnottomuus ei ole määrällisesti kovin laaja ilmiö, se merkitsee kuitenkin äärimmäistä syrjäytymistä hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Kainuu Kuten tilasto osoittaa pitkäaikaisasunnottomuus ei ole ongelma Kainuussa. Vuodesta 2006 lähtien tilastoihin ei ole kerääntynyt yhtään pitkäaikaisasunnotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tilannetta tulisi seurata ja pyrkiä huomioimaan erilaiset elämäntilanteet ja sosiaaliset ongelmat, jotka voivat johtaa myös asunto-ongelmaan ja sitä kautta syrjäytymiseen muusta yhteiskunnasta. Myös kainuulaisten lisääntyneet ongelmat huolehtia mm. vuokran maksusta ja sitä kautta häädöt asunnosta voivat johtaa pahimmissa tapauksissa asunnottomuuden kierteeseen, johon tulee varautua. Keski-Pohjanmaa Valtakunnallisesti verrattuna asunnottomuus ei Keski-Pohjanmaalla ole samalla tavalla haastava ongelma kuin muualla Suomessa, mutta joka tapauksessa asunnottomuudella on merkittävää yhteyttä yksilön kokonaishyvinvointiin. Kysymys kuuluu, voidaanko tätä ongelmaa ratkaista ja missä mitassa? Päihdeongelmiin liittyy usein moniongelmaisuutta, työttömyyttä, toimeentulovaikeuksia, sairauksia ja asunnottomuutta. Päihdetyön kehittäminen on Keski-Pohjanmaalla ollut esillä varsin näkyvästi mm. vuonna 2006 valmistuneen maakunnallisen päihdestrategian myötä. Päihdeongelmaisten asunnottomuutta maakunnassa vähentää kuntien ja erilaisten yhdistysten ylläpitämät asuntolat ja toimintakeskukset, jotka antavat turvaa tälle yhteisön osalle. Lappi Lapin kunnissa asunnottomien yksinäisten määrä 1000 asukasta kohden vuonna 2007 vaihteli nollasta kahteen. Lapin yksittäisten kuntien osalta luvut ovat pieniä, esimerkiksi Rovaniemellä tämän tilaston mukaan vuonna 2007 oli 7 asunnotonta yksinäistä. Asunnottomista yksinäisistä tuhatta asukasta kohden saatavat tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Kaiken kaikkiaan tämän indikaattorin osalta Lapissa on vuositasolla asunnotonta ja Lapin osalta sesonkivaihtelut työllisyydessä voivat näkyä myös tässä indikaattorissa. Yksittäisten kuntien osalta tarkasteltaessa luvut ovat niin pieniä, että ottaen huomioon tilaston poikkileikkausluonteen ja Lapin sesonkiväritteisen työn, ei näistä luvuista suuria johtopäätelmiä voi tehdä. Pohjois-Pohjanmaa ARA:n selvityksen mukaan Oulun kaupunki oli vuonna 2007 yksinäisten asunnottomien määrässä Suomen kunnista kymmenentenä (Asunnottomat 2007, ARA:n selvityksiä 3/2008). Vailla vakinaista asuntoa oli yhteensä 123 henkilöä, josta naisia oli 20 ja alle 25-vuotiaita nuoria 11, maahanmuuttajia ei yhtään. Perheitä asunnottomina oli kaksi. Asunnottomuus lisääntyi edellisvuodesta hieman (2006: 117 henkilöä). Muualla Pohjois-Pohjanmaalla asunnottomuus keskittyy isoimpiin kaupunkeihin, mutta määrät ovat pieniä. Vuonna 2007 kymmenen enemmän tai

19 19 enemmän asunnottomia oli Oulun lisäksi vain kolmessa kunnassa: Raahessa 12, Haapavedellä 11 ja Ylivieskassa 10. Oulu on mukana kansallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, joka on osa hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Vuoden 2007 aikana Oulun kaupungin sosiaali- ja asuntotoimen asuttamia asunnottomia oli 127 yksinäistä ja kolme perhettä. Näistä pitkäaikaisasunnottomia oli 59. Saamelaiset ja syrjäytyminen Nykyiset käytettävissä olevat indikaattorit eivät kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnin tilaa. Saamelaisväestöön kohdistuu kaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja Saamelaisia koskevaa ja heitä palvelevaa tietoa ei ole saatavilla. Nykyiset käytettävissä olevat indikaattorit eivät kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnin tilaa. Saamelaisten hyvinvoinnin indikaattoreissa tulee huomioida saamelaisten omat arvot, perinteet, kieli, identiteetti, osallisuus sekä perinteiset elinkeinot. Saamelaisille kulttuurisesti sopivien indikaattoreiden kehittäminen olisi tärkeää.yleisesti tunnistetut syrjäytymistekijät ja syrjäytymisprosessit kohtelevat saamelaisia erityisin tavoin. On tärkeä huomata, että saamelaisväestöön kohdistuu kaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja; voidaan puhua kaksinkertaisen syrjäytymisen ilmiöstä/riskistä. Saamelaiset elävät yhtä aikaa sekä valtayhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden, toimintojen ja kehitysprosessien että omien kulttuuristen ja yhteisöllisten toimintojen ja kehitysprosessien piirissä. Yleiset yhteiskunnalliset syrjäytymisprosessit koskettavat saamelaisia ja vaikuttavat heidän elämäntilanteisiinsa ja valinnan mahdollisuuksiinsa samansuuntaisesti kuin keskimäärin valtaväestöön. Toisaalta yhteiskunnallisen kehityksen myötä saamelaiskulttuurissa ja yhteisössä toimivat myös omat prosessit, jotka voivat tuottaa syrjäytymistä. Nämä prosessit ovat osin kietoutuneet toisiinsa, mutta niillä on myös omia kehityspiirteitä. Saamelainen ihminen voi siten syrjäytyä tai menestyä monentasoisesti; joko molemmissa kehitysprosesseissa tai vain toisessa. Yhteiskunnalliset haasteet ja kehityspiirteet vaikuttavat saamelaisiin ja heidän elinolosuhteisiinsa eri tavoin riippuen asuinpaikasta, koulutustaustasta, ammatista, toimintaympäristöstä yms. Myös ihmisen kulttuurinen kompetenssi on ratkaisevaa sekä kyky hyödyntää perinteisiä ja kulttuurisia taitojaan yhteiskunnan uudelleenjärjestymisen myötä tarjoutuvissa mahdollisuuksissa. Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan saamenkielen taitoa sekä muuta tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, jonka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Kulttuurinen kompetenssi antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen yhteisöön. Toisaalta jotkut tavat (lainsäädännöt, käytännöt ja normit), joiden mukaan yhteiskunnalliset toiminnot ovat jäsentyneet voivat tuottaa syrjäyttäviä kehityskulkuja riippumatta ihmisen kulttuurisesta kompetenssista. Tässä kehityksessä olennaista on ympäröivän yhteiskunnan (paikallistason toimijoiden) kulttuurinen ymmärrys, eli kyky tunnistaa, soveltaa ja välittää kulttuurisia erityistarpeita valtayhteiskunnan toimintakentässä. Saamelaisten kannalta pelkkä liittäminen osaksi valtayhteiskuntaa ei luonnollisesti riitä, eikä poista syrjäytymisen kaikkia ulottuvuuksia. Päinvastoin se voi joissakin tapauksissa lisätä syrjäytymistä omasta kulttuurista ja yhteisöstä. On tärkeää, että liittämisprosessin osana samalla enemmistö/valtayhteiskunta muuttuu monikulttuurisempaan ja moniarvoisempaan suuntaan. Vasta

20 20 silloin todellinen osallisuus on mahdollista. Toisaalta myös saamelaisyhteisön mahdollisuudet monipuoliseen, moniarvoiseen ja omaehtoiseen kehitykseen tulisi turvata. Osallisuudet ovat samalla tavalla monitahoisia kuin syrjäytymisprosessitkin. Saamelaisten yhdenvertainen osallisuus valtayhteiskunnassa edellyttää osin erityisiä toimenpiteitä, kuten kielen ja kulttuuristen tapojen huomiointia palvelujärjestelmässä. Toisaalta osallisuuden säilyminen saamelaisyhteisössä edellyttää myös joitain erityistoimia sekä saamelaisyhteisön että valtayhteiskunnan taholta. Perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito ylläpitävät merkittävällä tavalla saamelaista yhteisöllisyyttä. Poronhoitoyhteisöön kuuluminen ja kuuluvuuden ylläpitäminen eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa on suuri haaste, kun monet yhteiskunnalliset prosessit suosivat kapea-alaista ammatillistumista. Poronhoitoyhteisöön kuuluminen sekä muu luontosuhteen ylläpitäminen ovat erityishaaste saamelaisalueen ulkopuolella asuville Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Sairastuvuus Kainuun, Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä Seuraavassa on Kelan kuvaus Pohjois-Suomen sairastavuudesta sairaanhoitopiireittäin (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/ pn?opendocument): Uusimpien vuoden 2006 tietojen mukaan ihmiset ovat parhaimmassa kunnossa Ahvenanmaalla sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Heikoin terveystilanne on Kainuussa ja Savon kolmessa sairaanhoitopiirissä. Tiedot pohjautuvat Kelan sairastavuusindeksiin, jonka perusteella espoolaiset ja oulunsalolaiset ovat maan terveimpiä. Eniten sairastivat rautavaaralaiset ja kaavilaiset. Kainuun sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudeltaan maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa kaikkein sairainta (indeksiluku 132), kun maan väestön keskiarvo oli 100. Kainuun sairastavuustilanne on huonontunut tasaisesti 1990-luvun alusta, jolloin indeksiluku oli vielä 115. Vakioidun indeksin mukaan luku pieneni arvoon 120, mikä oli Pohjois-Savon jälkeen maan toiseksi suurin. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Missään kunnassa sairastavuusindeksi ei ollut maan keskiarvon paremmalla puolella. Kajaanissa se oli pienin, 111, ja suurin Hyrynsalmella, 188, mikä oli maan kaikkien kuntien keskuudessa kolmanneksi korkein luku. Puolangassa luku oli 176, ja sen sijaluku oli 12. Vakiointi vaikutti kuntien väliseen järjestykseen vain hiukan, joskin Ristijärven indeksiluku aleni selvästi Hyrynsalmen ja Puolangan ja muutaman muunkin kunnan alapuolelle. Kaikkien tarkasteltujen kansantautien esiintyvyys oli Kainuussa selvästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Verenpainetautia oli Kainuun väestöstä 12,6 %:lla, kun osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Kainuussa selvästi enemmän kuin missään muussa sairaanhoitopiirissä, 7 %, kun maan keskiarvo oli 4,1 %. Sepelvaltimotaudin esiintyvyys oli maan keskiarvoon suhteutettuna 1,7- kertainen. Myös diabetesta, reumaa, psykooseja ja sydämen vajaatoimintaa oli Kainuussa keskimääräistä enemmän.

21 21 Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain kohtalaisen paljon. Kajaanissa sairastavuusluvut olivat astmaa ja sydämen vajaatoimintaa lukuun ottamatta alueen pienimmät. Verenpainetautia oli eniten Puolangassa, 18,6 % ja vähiten Kajaanissa, 11 %. Kajaaninkin luku oli selvästi korkeampi kuin maan keskiarvo (9.6 %). Astmaa oli alueen kaikissa kunnissa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Sepelvaltimotautia oli Ristijärvellä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Kajaanissa. Diabetesta oli eniten Puolangassa, 5,9 %, ja vähiten Kajaanissa, 3,4 % maan keskiarvon oltua myös 3,4 %. Muista kansantaudeista sydämen vajaatoimintaa oli Ristijärvellä kolme kertaa enemmän kuin Kuhmossa. Lapin sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudessa maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa yhdeksänneksi sairainta indeksiluvulla 114, kun maan väestön keskiarvo oli 100. Sairastavuus on kehittynyt 1990-luvun alun jälkeen tasaisesti huonompaan suuntaan kuin maassa keskimäärin. Vakioituna Lapin indeksiluku pieneni arvoon 110, mikä oli sairaanhoitopiireistä seitsemänneksi suurin. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Sairastavuusindeksi oli maan keskiarvon paremmalla puolella vain Rovaniemellä, missä sen arvo oli 93, ja Muoniossa se oli toiseksi pienin, 112. Posio ja Pelkosenniemi olivat alueen sairaimmat kunnat indeksiluvulla 163. Vakiointi vaikutti jonkun verran kuntien väliseen järjestykseen, ja terveimmäksi kunnaksi tuli Utsjoki. Posio pysyi vakioidullakin luvulla sairaimpana. Kaikkien tarkasteltujen kansantautien esiintyvyys oli Lapissa suurempi kuin maassa keskimäärin. Verenpainetautia oli Lapin väestöstä 10,9 %:lla, kun osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Lapissa selvästi enemmän (5,5 %) kuin maassa keskimäärin (4,1 %). Sepelvaltimotaudin esiintyvyys oli maan keskiarvoon suhteutettuna 1,3-kertainen, ja sydämen vajaatoiminnan 1,6- kertainen. Myös diabetesta, reumaa ja psykooseja oli Lapissa hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Kansantautien esiintyvyys vaihteli kunnittain kohtalaisen paljon. Rovaniemellä sairastavuusluvut olivat pääsääntöisesti alueen pienimpiä ja Posiossa oli lähes kaikkia tarkasteltuja sairauksia enemmän kuin muissa Lapin kunnissa. Esimerkiksi verenpainetautia oli Posiolla 15,9 % ja Rovaniemellä 9,2 %. Sepelvaltimotautia oli 7 %:n verran Sallassa, Posiossa ja Kemijärvellä, kun Utsjoella luku oli puolet pienempi ja Rovaniemelläkin alle 4 %. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väestö oli sairastavuudessa maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa seitsemänneksi sairainta indeksiluvulla 119, kun maan väestön keskiarvo oli 100. Vielä 1990-luvun alussa indeksiluku oli 101, joten sairastavuus on kehittynyt huonompaan suuntaan. Indeksin osamittareista tämä koskee erityisesti työkyvyttömyyttä, mutta myös pitkäaikaissairastavuus ja kuolleisuus ovat lisääntyneet maan yleiseen kehitykseen verrattuna. Sairastavuusindeksin vakiointi alensi sen arvoon 112, millä Länsi-Pohja sijoittui kuudenneksi sairaimmasta päästä. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Keminmaalla ja Torniossa sairastavuusindeksi oli maan keskiarvon tuntumassa. Muissa neljässä kunnassa se vaihteli arvojen 128 (Simo) ja 138 (Ylitornio ja Kemi) välillä. Vakiointi vaikutti kuntien väliseen järjestykseen vain hiukan, mutta Kemin asema sairaimpana kuntana korostui. Keskussairaalapaikkakunnista Kemi oli selvästi muita sairaampi. Tarkastelluista kansantaudeista verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa oli Länsi-Pohjassa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta muiden sairauksien esiintyvyysluvut olivat lähellä maan keskiarvoja. Verenpainetautia oli Länsi-Pohjan väestöstä 10,9 %:lla, kun osuus koko maassa oli 9,6 %. Astmaa oli Länsi-Pohjassa 4,1 %:lla eli saman verran kuin maassa keskimäärin. Sepelvaltimotautia sen sijaan oli Länsi-Pohjan väestöstä 5,5 %:lla, kun

KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 28.1.

KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 28.1. KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 28.1.2009 Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 2 Sisältö 1. JOHDANTO...3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma. Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma 2008 2011 Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma versio 27.10.2008 Sisältö 1. JOHDANTO...2 2. NÄITÄ TAVOITTELEMME...3

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011 HANKESUUNNITELMA XX.12.2008: POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011 Asiakkaiden osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy perusterveydenhuoltoa,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 1 5.3.2015 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin keskusta Vuonna 2013 uudistuneet

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR ohjelmakausi 2014-2020 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011)

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Tarpeet ja haasteet Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot