Dysfagia moniammatillinen haaste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dysfagia moniammatillinen haaste"

Transkriptio

1 Leena-Maija Aaltonen, Mika Saarela, Jukkapekka Jousimaa, Assi Aherto ja Perttu Arkkila KATSAUS Dysfagia moniammatillinen haaste Dysfagia eli nielemishäiriö tulee erottaa palantunteesta ja nielemiskivusta. Sen diagnostiikka on haastavaa, mutta huolellinen anamneesi auttaa tunnistamaan vaivan oraalisen, faryngeaalisen tai esofageaalisen nielemisvaiheen ongelmaksi. Tutkimusmenetelmät, kuten videofluorografia, FEEStutkimus ja transnasaalinen esofagoskopia sekä gastroskopia, auttavat diagnostiikassa. Orofaryngeaalisen dysfagian tärkein aiheuttaja on aivoinfarkti, ja muutenkin tämän alueen oire saattaa viitata neurologiseen syyhyn. Ruokatorviperäisiä syitä ovat refluksitauti, kasvaimet ja akalasia. Dysfagiapotilaiden diagnostiikka, hoito ja kuntoutus ovat moniammatillista yhteistyötä, jossa kuntouttamisen toteutuksen päävastuu on puheterapeuteilla. Leikkaushoito tulee kyseeseen silloin, kun ruokatorven yläsulkija on kireä tai todetaan Zenkerin divertikkeli, syöpä tai refluksin aiheuttama ruokatorven ahtauma. Nielemishäiriölle eli dysfagialle on monia syitä. Niiden toteaminen voi olla vaikeaa, ja joissakin tapauksissa diagnoosin viivästyminen on kohtalokasta. Yli 50-vuotiaista noin joka kymmenes ja laitoshoidossa olevista vanhuksista arviolta jopa neljäsosa kärsii dysfagiasta. Dysfagiapotilaat ohjautuvat hoitoon useille erikoisaloille, joiden keskinäinen yhteistyö on vielä vakiintumatonta. Dysfagian hoitoon kuuluvat oireen syyn ja ilmenemismuodon, aspiraatio- ja keuhkokuumeriskin sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi. Hoidon ensisijainen tavoite on taata riittävä ja turvallinen ravitsemus ja nesteytys. Dysfagian on todettu heikentävän elämänlaatua ja aiheuttavan pitkittyessään masennusta, hidastavan kuntoutumista ja pidentävän hoitojaksoja (Gustavsson ja Tibblin 1991, Ekberg ym. 2002, Haapala ym. 2007). Diagnostiikka Anamneesin avulla voidaan löytää jopa 85 % dysfagian syistä (Spieker 2000). Pitkäaikaissairaudet ja lääkitykset tulee selvittää ja tarkentaa, mitä potilas tarkoittaa nielemisvaikeuksilla. Dysfagia on eri asia kuin palantunne eli globus, johon ei liity hankaluuksia nielemisessä. Dysfagia on myös erotettava nielemiskivusta eli odynofagiasta. Kipu niellessä on usein oire viruksen tai bakteerin aiheuttamasta nielutulehduksesta, mutta kun siihen liittyy yleistilan heikkeneminen ja kuolaaminen, voi olla kyse kurkunkannen tulehduksesta eli epiglottiitista. Tupakointi ja alkoholinkäyttö heikentävät ruokatorven alasulkijan tonusta ja aiheuttavat refluksia sekä lisäävät mm. alanielun, kurkunpään ja ruokatorven syövän riskiä. Viikkojen tai kuukausien aikana kehittynyt iäkkään potilaan hiljalleen paheneva nielemishäiriö viittaa ruokatorven tai kardiaseudun kasvaimeen etenkin jos siihen liittyy laihtumista. On keskeistä selvittää, alkoiko oire äkillisesti vai vähitellen, miten kauan se on kestänyt ja liittyykö se ruokailuun (taulukko 1). Onko nielemishäiriö ajoittaista, etenevää vai lievittyvää ja liittyykö siihen muita bulbaarioireita, 1535 Duodecim 2009;125:

2 KATSAUS Taulukko 1. Ruokatorviperäisen nielemishäiriön selvittelyssä käytettäviä kysmyksiä. Kysymys Vastaus Viittaa seuraavaan: Alkoiko nielemiskipu äkillisesti? Kyllä, tuntien tai päivien kuluessa Vierasesine, trauma (mekaaninen tai lääkevaurio), infektio Kuinka kauan oire on jatkunut? Kuukausia Viikkoja Akalasia Ruokatorven tai kardian alueen syöpä Liittyykö jokaiseen ruokailuun? Kyllä Ei Orgaaninen syy Toiminnallinen Esiintyykö vaikeuksia sekä kiinteän että nestemäisen ravinnon nielemisessä? Onko ruoan kiinni jääminen kivuliasta? Kyllä, alusta alkaen Ei, alussa vain vaikeuksia kiinteän ruoan nielemisessä Kyllä Akalasia tai diffuusi spasmi Orgaaninen ahtauma Orgaaninen ahtauma tai spasmi Ei Akalasia Esiintyykö muita oireita? Jatkuva kipu Kasvain tai fisteli ruokatorvesta esim. keuhkoihin 1536 kuten puheen puuromaisuutta (dysartria) tai muita aivohermojen toiminnanhäiriötä tai raajaoireita? Iäkkään potilaan pienen nestemäärän kanssa nauttima kalium-, tulehduskipulääke-, bisfosfonaatti- tai doksisykliinitabletti voi tarttua ruokatorveen ja aiheuttaa vaurion sen limakalvoon. Suun kuivuus on monien lääkkeiden kuten psykoosilääkkeiden ja antikolinergien haittavaikutus. Myöskään psyykkisiä tekijöitä ei tule unohtaa, vaikka hankalasti diagnosoitavia oireita saatetaan liiankin helposti psykologisoida. Tahdonalaisessa oraalisessa vaiheessa ruokaa hienonnetaan ja siihen sekoittuu sylkeä. Kieli painaa seoksen vasten kovaa suulakea, jolloin muodostuu bolus, joka ohjautuu suunieluun. Samalla laukeaa tahdosta riippumaton, monivaiheinen tapahtumaketju, nielemisen faryngeaalinen ja esofageaalinen vaihe, jonka lopputuloksena bolus saavuttaa mahalaukun (kuva 1). Orofaryngeaaliseen ongelmaan sopivat vaikeudet nielemisen aloittamisessa, yskiminen ja tunne ruoan aspiroitumisesta tai ohjautumisesta nenänieluun. Orofaryngeaalisen dysfagian syy voi olla aivoinfarktin jälkitila tai keskushermoston rappeutumissairaus, esimerkiksi Parkinsonin tauti. Esofageaalisen dysfagian tyypillinen oire on tunne ruoan jäämisestä kiinni kurkkuun tai ruokatorveen nielemisen yhteydessä. Etenkin vaikeus niellä kiinteää ruokaa viittaa mekaaniseen esteeseen. Videofluorografiassa potilaalle annetaan bariumvarjoainetta, jonka kulkua suusta mahalaukkuun seurataan läpivalaisussa (Langmore 2003, Peltonen ym. 2006). Tutkimuksessa tarkkaillaan varjoaineen lammikoitumista, mahdollista ohjautumista nenänieluun tai aspiroitumista henkitorveen. Videofluorografiassa saadaan käsitys ruokatorven ylä- ja alasulkijan toiminnasta, ja siinä näkyvät ruokatorven divertikkelit. Myös kasvaimet saattavat erottua, mutta niitä epäiltäessä videofluorografia ei ole ensisijainen tutkimus. Jos dysfagian syy on neurologinen, tutkimuksesta on usein apua. Gastroenterologiset tutkimukset. Nielemisvaikeus tai -kipu niellessä ovat gastroskopian aiheita (Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys: Käypä hoito suositus 2001). Tähystyksen yhteydessä tulee ottaa myös näytteitä ruokatorvesta. Esimerkiksi eosinofiilisen esofagiitin makroskooppiset löydökset voivat olla hyvin vähäiset, joten tauti saattaa muuten helposti jäädä toteamatta. Ruokatorven manometria tehdään pit- L.-M. Aaltonen ym.

3 Oraalinen vaihe (pääosin tahdonalainen) - huulien sulku (VII) - boluksen kokoaminen/ kielen liikkeet (XII) - nielemisrefleksin laukeaminen/ lakikaaren tunto (XI) ja symmetria (X) Faryngeaalinen vaihe (reflektorinen) - palataalirefleksi (X, V) - kurkunpään nousurefleksi (XII) - kielenkannan supistumisrefleksi (V, XII) Esofageaalinen vaihe (reflektorinen) - ruokatorven ylä- ja alasulkijan toiminta ja peristalttiset liikkeet (X) Kuva 1. Nielemisen vaiheet ja niiden hermotus (aivohermot). kittyneestä nielemisvaikeudesta tai -kivusta kärsiville, ellei oireelle ole ilmennyt gastroskopiassa selvää rakenteellista syytä. Paineenmittauksella pystytään diagnosoimaan akalasia, diffuusi spasmi ja pähkinänsärkijän ruokatorvi (Nieminen 2002). Hyvä vaste protonipumpun estäjään (PPI) on yleensä riittävä diagnostinen koe refluksitautia epäiltäessä (Färkkilä 2000). Ruokatorven phrekisteröinnistä saadaan tarvittaessa lisäapua erotusdiagnostiikkaan. Sähkövastuksen muutokseen perustuvalla impedanssimenetelmällä voidaan ph-elektrodin avulla rekisteröidä happaman refluksin lisäksi heikosti hapan ja heikosti emäksinen refluksi. Muita tutkimuksia. FEES (fiberoptic endoscopic evaluation of swallowing) on maassamme lähinnä korvalääkäreiden ja foniat rien käytössä oleva tutkimus (kuva 2). Siinä tarkkaillaan nielemistapahtumaa nenän kautta asetetun taipuisan tähystimen avulla, kun potilaalle on annettu nieltäväksi kontrastiainetta (Rees 2006). Kontrastiaineeksi sopii karamellivärillä värjätty mehu tai vesi, joka sakeutetaan myös kiisselimäiseksi tai hyytelömäiseksi. Tutkimus voidaan tehdä vuodeosastolla, mutta yksiköissä, joissa perehdytään dysfagian diagnostiikkaan, sen tekevät lääkäri ja puheterapeutti yhdessä videolle tallentaen. Kannettavaan tietokoneeseen liitettävä fiberoskooppi ja videotallennusmahdollisuus helpottavat tulevaisuudessa vuodepotilaiden luotettavaa tutkimusta osastolla. FEES soveltuu orofaryngeaalisen dysfagian diagnostiikkaan sekä kuntoutuksen avuksi arvioitaessa kontrastiaineen koostumuksen muutoksien, nielemistekniikoiden ja kompensaatiokeinojen hyötyä ja tehokkuutta (Svensson 1997), mutta siinä ei saada tietoa ruokatorven yläsulkijan tilasta. Potilaat, joiden oireissa painottuvat psyykkiset tekijät, hyötyvät myös tästä hoitavan lääkärin tekemästä tutkimuksesta. Transnasaalinen esofagoskopia (TNE) tehdään alle 5 mm:n läpimittaisella fiberoskoopilla, eikä siihen tarvita esilääkitystä (Postma 2006). Potilas istuu tuolissa, nenä ja suunielu puudutetaan, ja tähystin viedään nenän kautta mahalaukkuun. Ohut tähystin voidaan kääntää ruokatorvessa, jolloin päästään tarkkailemaan yläsulkijan toimintaa. Potilaat sietävät tutkimuksen yleensä paremmin kuin tavanomaisen gastroskopian. Taulukkoon 2 on koottu dysfagian tavallisimpia tutkimusmenetelmiä Dysfagia moniammatillinen haaste

4 KATSAUS A B Kuva 2. A) FEES-tutkimuksessa tarkastellaan nenän kautta alanieluun viedyn fiberoskoopin avulla kontrastiaineen kulkua nielemisen orofaryngeaalisen vaiheen aikana. B) Tutkimuksessa käytetään kontrastiaineena esimerkiksi karamellivärillä värjättyä mehua, joka sakeutetaan myös kiisselimäiseksi tai hyytelömäiseksi. Keksinpala voidaan päällystää hyytelöllä, jolloin saadaan käsitys kiinteämmän ruoan nielemisestä Taulukko 2. Dysfagiapotilaan anamneesi ja tutkimukset. Oireen paikallistaminen: orofaryngeaalinen vai eso fageaalinen dysfagia? Oropharyngeaalinen dysfagia Kurkunpään ja alanielun status, aivohermostatus V, VII, IX, X, XII Palataalirefleksin ja kielenkannan refleksin tutkiminen Puheterapeutin tutkimus FEES (fiberoptic endoscopia evaluation of swallowing) Videofluorografia Esofageaalinen dysfagia Gastroskopia Ruokatorven manometria Ruokatorven ph:n ja impedanssin pitkäaikaisrekisteröinti Transnasaalinen esofagoskopia (saatavana joissakin korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä) Korvalääkärin näkökulma Erityisesti potilaat, joilla esiintyy orofaryngeaalisen dysfagian oireita, hyötyvät korvalääkärin konsultaatiosta. Kurkunpään ja alanielun tutkiminen peilin, nasofiberoskoopin tai videolaitteistoon kytketyn jäykän optiikan (videolaryngoskopia) avulla paljastaa poikkeavuudet rakenteissa ja äänihuulten liikkeessä. Etenkin videolaryngoskopiassa nähdään hyvin nielemishäiriön merkkinä syljen kerääntyminen alanielun alueelle ja välillä myös syljen kulkeutuminen endolarynxiin (penetraatio) ja äänihuulitason alapuolelle (aspiraatio). Korvalääkäri tutkii huulten sulun ja kielen liikkeet, lakikaarten symmetrian ja tunnon sekä testaa palataalirefleksin (pehmeän suulaen kohoaminen pumpulitikulla stimuloitaessa), kielenkannan supistumisrefleksin (kielen kannan kohoaminen kielen kantaa pumpulitikulla painettaessa) ja kurkunpään nousurefleksin (kurkunpään kohoaminen nielaisun yhteydessä) (kuva 2). Parhaassa tapauksessa hän toimii yhteistyössä puheterapeutin kanssa ja ohjaa potilaan tarvittaessa hammaslääkärin konsultaatioon esimerkiksi hammasproteesin epäsopivuuden vuoksi. Etenkin sellaiset potilaat, joilla esiintyy nielemishäiriön lisäksi dysartriaa tai muita puheen tai äänen tuottoon liittyviä ongelmia, on hyvä hoitaa yhdessä foniatrin kanssa. Ruokatorven yläsulkijan kireys on joskus nielemishäiriön taustalla, etenkin vanhemmilla potilailla, joiden oireilu on kestänyt kauan. Sitä voidaan hoitaa tekemällä myotomia eli lihassäikeiden katkaisu tai ruiskuttamalla botuliinia ruokatorven yläsulkijaan, jolloin vaikutus on ohimenevä. Potilailla, joiden oireena on ruoan takaisinvirtaus suuhun nielemisen jälkeen ja pahanhajuinen hengitys, saattaa olla Zenkerin divertikkeli, jonka hoito on operatiivinen. Myös neurokirurgisten leikkausten kuten kaularangan dekompressioleikkauksen L.-M. Aaltonen ym.

5 jälkitiloihin saattaa liittyä nielemishäiriöitä (Tervonen ym. 2007). Joskus oire on aivokasvainten leikkaushoidon jälkeen niin hankala, että potilaalle joudutaan nielupareesin vuoksi tekemään hengitystieavanne. Sitä ei tulisi poistaa, ennen kuin aspiraatiovaara on ohi. Korvalääkärin vastaanotolle tulee usein myös potilaita, joilla epäillään ruokatorven vierasesinettä. Jos vierasesine sijaitsee hyvin alhaalla ruokatorvessa, sen poistaminen on usein turvallisinta yhteistyössä thoraxkirurgin kanssa. Vähitellen pahentuneet nielemisvaivat ja laihtuminen viittaavat syöpään paitsi ruokatorvessa myös kielen tyven, nielun, alanielun tai joskus kurkunpäänkin alueella. Näiden sairauksien hoitojen (leikkaukset, säde- tai kemosädehoito) jälkitiloihin liittyy usein nielemisvaivoja. Neurologin näkökulma Dysfagia on harvoin ainoa oire neurologisesta sairaudesta. Sen sijaan se esiintyy usein osana oirekokonaisuutta. Pitkälle edenneissä keskushermoston rappeumasairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, ja laitoshoidossa olevilla neurologista sairautta potevilla dysfagiaa esiintyy usein ja vaikena (Bradley 2004). Nielemisen motoriikkaan liittyvät viestit lähtevät aivojen kuorikerroksesta, primaarisen motorisen kuorikerroksen alimman otsalohkopoimun (inferiorinen frontaalinen gyrus) ja aivosaaren (insula) alueel ta. Tieto kulkee aivojen syvien osien, tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen kautta aivorunkoon, jossa on sekä sensorisia että motorisia tumakkeita. Kielen, nielun, alanielun ja kurkunpään sensoriseen hermotukseen osallistuvat aivohermot V (nervus trigeminus), VII (n. facialis), IX (n. glossopharyngeus) ja X (n. vagus), ja motorinen hermotus kulkee aivohermojen V, VII, IX, X ja XII (n. hypoglossus) kautta (kuva 2). Kaikki aivohermot toimivat aivokuoresta tulevan tahdonalaisen säätelyn mukaan mutta välittävät myös aivorunkotason tahdosta riippumattomia heijasteita (Soinila ym. 2006). Neurologinen dysfagia voidaan jakaa hermovaurion seurauksena syntyneiksi ja hermolihasliitoksen tai lihaksen vaurion pohjalta kehittyneiksi häiriöiksi. Ensiksi mainittu on taustalla esimerkiksi aivoinfarktissa, MS-taudissa, tyvitumaketaudeissa, aivorunkosairauksissa ja aivohermovaurioissa. Hermo-lihasliitoksen tai lihaksen vaurion seurausta ovat lihasdystro fiat, tulehdukselliset lihassairaudet, toksiinivaikutukset, mitokondriosairaudet ja myasthenia gravis. Aivohalvauspotilaista %:lla esiintyy dysfagiaa. Aivorunkoalueen verenkiertohäiriöissä ja takaverenkierron häiriöissä dysfagia on tyypillinen ja usein myös selkeä oire. Isoaivojen kuorikerroksen infarkteissa nielemishäiriö lievittyy nopeammin. Aikaisemmat aivovauriot ja isoaivojen molemminpuoliset vauriot kuitenkin heikentävät toipumismahdollisuuksia (Foley ym. 2008, Barritt ym. 2009). Potilaat sopeutuvat melko hyvin hitaasti kehittyviin nielemishäiriöihin ja kompensoivat niitä monin eri tavoin. Potilaan kuvaama muutos nielemisen sujuvuudessa, dysartria, raajojen lihaskato ja faskikulaatiot voivat olla merkkejä amyotrofisesta lateraaliskleroosista (Kuhnlein ym. 2008). Myasthenia graviksessa on tyypillistä oireiden vaihtelevuus ja korostuminen rasituksessa. Oireet ilmenevät eri lihaksissa eriasteisesti: potilas saattaa kyetä puhumaan mutta ei nielemään. Botulismissa ruokamyrkytyksen (Clostridium botulinum) tai haavainfektion aiheuttavan bakteerin (Clostridium tetani) toksiini lamaa hermo-lihasliitoksen toimintaa, mistä yleisoireiden lisäksi seuraa nielun ja hengityslihasten huomattavia toimintahäiriöitä (Kaakkola 2001). Polyradikuliitti eli monihermojuuritulehdus, sarkoidoosi, aivokalvoissa etenevä keskushermostolymfooma ja meningeaalinen karsinomatoosi voivat heikentää laajasti aivohermojen toimintaa ja aiheuttaa dysfagiaa. Pienetkin aivorungon kasvaimet, aivosillan myelinolyysi, infektiot tai lääkeaineen kuten syklosporiinin toksiset vaikutukset aiheuttavat herkästi vaikean dysfagian, jonka ennuste määräytyy etiologian mukaan. Gastroenterologin näkökulma Gastroenterologin tehtävänä on diagnosoida ja hoitaa ruokatorviperäiset nielemishäiriöt Dysfagia moniammatillinen haaste

6 KATSAUS 1540 Hitaasti kehittyvä nielemisvaikeus voi liittyä kasvaimen lisäksi ruokatorven ulkopuoliseen painaumaan. Mekaanisen esteen ruokatorveen saattavat aiheuttaa myös suurentunut kilpirauhanen, aortan aneyrysma, sydämen vasemman eteisen laajentuma, sydänpussin lisääntynyt neste, välikarsinan suurentuneet imusolmukkeet tai ruokatorven lähellä olevien rakenteiden kasvaimet, esimerkiksi keuhkoputken syöpä. Nuoremmilla hitaasti kehittyvä oire voi viitata akalasiaan. Akalasia on harvinainen sairaus, ja sen etiologia on tuntematon. Akalasiapotilaiden ruokatorven seinämässä on todettu tulehdusta ja gangliosolujen vähenemistä. Ruokatorven alasulkijan avautuminen on puutteellista eikä ruokatorven distaaliosassa ole peristaltiikkaa. Muut mahdolliset motiliteettihäiriöt nielemishäiriön taustalla ovat ruokatorven diffuusi spasmi ja pähkinänsärkijänruokatorvi. Näiden oireet voivat esiintyä ajoittain ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Iäkkäämmillä hitaasti kehittyvä oire voi liittyä myös systeemiseen skleroosiin, sklerodermaan tai CREST-oireyhtymään (kalsinoosi, Raynaud n oire, ruokatorven dysmotiliteetti, sklerodaktylia, teleangiektasiat). Yleisin syy ruokatorviperäiseen nielemishäiriöön on refluksitauti. Siinä todetaan paineaaltojen vaimenemista ruokatorven alaosassa, ja etenkin hoitamattomille potilaille voi happaman refluksin seurauksena kehittyä ruokatorven ahtauma. Dysfagiaa esiintyy 11 %:lla refluksitautia sairastavista (Watson ja Lally 2008). Myös sieniesofagiittiin liittyy hyvin usein nielemishäiriö, ja muukin infektioetiologia, kuten herpes simplex infektio on mahdollinen etenkin potilailla, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Eosinofiilisessa esofagiitissa esiintyy nielemishäiriötä, ruoan kiinni jäämistä tai epätyypillistä rintakipua (Ronkainen ym. 2007). Nielemishäiriön taustalla voi olla myös ruokatorven vierasesine tai paikallinen ärsytys, jonka aiheuttaa esimerkiksi syöpymävamma tai lääkitys. Fundoplikaation jälkeen alkaneen nielemishäiriön syynä Yleisin syy ruokatorviperäiseen nielemishäiriöön on refluksitauti voi olla liian kireä mansetti. Jos nielemishäiriön syyksi epäillään refluksitautia, suositellaan vähintään kuukauden PPIhoitoa (Pikkarainen 2000). Mikäli ruokatorvitulehdus on vaikea, tarvitaan usein pysyvä lääkitys tai leikkaus. Ruokatorven kasvaimet ensisijaisesti leikataan. Palliatiivisen hoidon menetelminä käytetään laservaporisaatiota, ruokatorven sisälle asennettavia stenttejä ja sädetystä. Akalasian tärkein hoito on ruokatorven alasulkijan endoskooppinen pneumaattinen pallolaajennus, ja Hellerin myotomia tehdään ainoastaan vaikeahoitoisissa tilanteissa. Toimenpiteiden haittana on potilaiden myöhempi altistuminen refluksitaudille. Diffuusin esofaguspasmin ja pähkinänsärkijänruokatorven hoitona käytetään pitkävaikutteista kalsiuminestäjää, yleensä nifedipiidiä. Ellei tämä auta, kokeillaan pitkävaikutteista nitraattia ja/tai anksiolyyttejä. Vaikeissa tapauksissa päädytään laajennushoitoon tai jopa myotomiaan. Yleislääkärin näkökulma Nielemishäiriön toteaminen vaatii aina tarkkuutta yleislääkäriltä. On tärkeää huomata sellaiset asiat, joiden huomaamatta jääminen voi aiheuttaa potilaalle ikäviä seurauksia. Potilasta pitää katsoa ja kuunnella herkällä korvalla. Tytön tai nuoren naisen kuvaama nielemisvaikeus voi viitata kehittymässä olevaan anoreksiaan. Yllättävän usein myös selvästi ylipainoiset ihmiset valittavat nielemisvaikeutta. Tunne liittynee ylensyömisen aiheuttamaan mielipahaan ja häpeän tunteeseen. Suru ja masennus aiheuttavat usein vastenmielisyyttä syömistä kohtaan. On hyvä kysyä, onko potilasta kohdannut äskettäin menetys tai muu vastoinkäyminen. Vastaanotolla todetut mahdolliset psyykkiset taustatekijät eivät saa viivästyttää somaattisia tutkimuksia, mutta ne voivat vaikuttaa siihen, mistä tutkimukset aloitetaan. Avohoidon vastaanotolla melko tavallinen ongelma on globusoireyhtymä, ajoittainen palan tunne kurkussa ilman yleisoireita. Oire on tavallisin naisilla ja nuorilla aikuisilla, eivätkä jatkotutkimukset useinkaan anna siitä lisätietoa (Harar ym. 2004). Kliinisen kokemuksen L.-M. Aaltonen ym.

7 mukaan globusoireen taustalla on joskus toiminnallinen, äänen käyttöön liittyvä kurkunpään lihasten jännittyminen, refluksitauti tai ruokatorven motiliteettihäiriö, joten pitkään jatkuvana myös palan tunne vaati erikoislääkärin arviota. Yleislääkäri voi hoitaa ilman jatkotutkimuksia nuorehkon potilaan esofagiittiin sopivaa kipua, mutta tällöinkin tulee varmistaa hyvä vaste PPI-lääkitykseen ja harkita jatkotutkimuksia, jos oire on hankala tai tiheästi uusiutuva. Dysfagiaa esiintyy neurologisten sairauksien lisäksi esimerkiksi hypokalsemian (Shoback 2008), raudanpuuteanemian (Conrad 2006) ja systeemisten sidekudossairauksien yhteydessä ( Julkunen ja Hietarinta 2005). Näihin liittyvässä nielemishäirössä on tärkeintä perussairauden hoito. Lisätutkimukset ovat aina tarpeen, jos nielemishäiriö osoittautuu konkreettiseksi vaikeudeksi saada nieltyä tai ruoan tarttumiseksi kurkkuun. Välittöminä tutkimuksina terveyskeskuksessa voidaan kliinisen tutkimuksen (suun, hampaiston, nielun sekä kurkunpään ja alanielun tila, kaulan palpointi) lisäksi tehdä keuhkokuvaus ja EKG:n rekisteröinti, määrittää verenkuva, lasko ja CRP sekä tehdä kilpirauhaskokeet. Gastroskopia on yleensä ensisijainen tutkimus, ja se selvittääkin hyvin nielemishäiriön ruokatorviperäisiä syitä, mutta orofaryngeaalisen dysfagian ja ruokatorven yläsulkijan sairauksien selvittelyssä siitä ei ole juuri apua. Näiden oireista kärsivät potilaat tulee lähettää ensisijaisesti korvalääkärin arvioon tai neurologiseen yksikköön, jos oireen taustalla on selvästi neurologinen sairaus. Huolellinen anamneesi ja harkitut ensivaiheen tutkimukset auttavat löytämään erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksista hyötyvät potilaat ja ohjaamaan heidät oikeaan jatkotutkimuspaikkaan korvalääkärin, gastroenterologin tai neurologin vastaanotolle. Ravitsemuksen valinta Hitaasti etenevien tai asteittain pahenevien nielemishäiriöiden hoidossa pyritään säilyttämään normaali ravitsemus mahdollisimman kauan elämänlaadun ylläpitämiseksi. Sädehoidon jälkitilojen, etenevien neurologisten Taulukko 3. Ammattilaisten eritystehtävät dysfagiapotilaan tutkimuksessa ja hoidossa. Yleislääkäri Korvalääkäri Neurologi Gastroenterologi Radiologi Thoraxkirurgi Onkologi Hammaslääkäri Puheterapeutti Ravitsemusterapeutti Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Sairaanhoitaja erotusdiagnostiikka dysfagia/globus, dysfagiaoireen paikantaminen, tarvittaessa oikean jatkohoitopaikan valinta, pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden nielemisongelmat orofaryngeaalisen dysfagian diagnostiikka ja hoito, alanielun ja ruokatorven yläsulkijan sairaudet, vierasesineet tarvittaessa yhdessä thoraxkirurgin kanssa orofaryngeaalisen dysfagian diagnostiikka, siihen liittyvien neurologisten sairauksien diagnostiikka ja hoito esofageaalisen dysfagian diagnostiikka ja hoito dysfagian radiologinen diagnostiikka ruokatorven ahtaumien ja kasvainten leikkaushoito ruokatorven ja alanielun kasvainten onkologinen hoito hampaiden ja suun sairaudet, hammasproteesien sopivuus, suun kuivuus dysfagian diagnostiikka yhdessä korvalääkärin/neurologin kanssa ja dysfagiapotilaan kuntoutus ravitsemusohjaus, parenteraalisen ravitsemuksen suunnittelu yhdessä hoitavan lääkärin kanssa syömistä ja ruoanlaittoa helpottavat apuvälineet ja niiden hyödyntäminen syömiseen liittyvä fyysinen toimintakyky dysfagiapotilaan ja omaisten ohjaaminen 1541 Dysfagia moniammatillinen haaste

8 KATSAUS 1542 sai rauksien, lihasdystrofioiden, reumasairauksien, dementian, suun kuivumisen, etiologialtaan epäselvien tai ikääntymiseen liittyvien nielemishäiriöiden yhteydessä painon lasku, kuivuminen tai keuhkokuume antavat aiheen siirtyä enteraaliseen eli nenä-mahaletkun tai PEG-letkun (perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma) kautta annettavaan ravitsemukseen. Äkillisten nielemishäiriöiden (aivoverenkierron häiriöt, aivotraumat tai pään ja kaulan leikkaukset) yhteydessä limaisuus, yskiminen, vaikeus niellä omaa sylkeä tai syömisen työläys voivat olla syitä letkuravitsemuksen valintaan. Letkuravitsemus tulisi nähdä kuntoutusta edistävänä tekijänä; se antaa mahdollisuuden valita suun kautta otettavan ravitsemuksen ja nesteytyksen määrän, jota täydennetään päivittäin letkun avulla. Letkuravitsemuksesta voidaan luopua, kun potilas syö yli kolme neljäsosaa tavanomaisesta ruokamäärästään (Haapala ym. 2007). Kuntoutus YDINASIAT 88Nielemishäiriö eli dysfagia tulee erottaa palantunteesta ja nielemiskivusta. 88Väestön vanhetessa dysfagian esiintyvyys lisääntyy merkittävästi. 88Nielemistapahtuman jako oraaliseen, faryngeaaliseen ja esofageaaliseen vaiheeseen auttaa kohdistamaan diagnostiikkaa ja lähetteitä oikein. 8 8 Dysfagian diagnostiikka ja hoito vaativat moniammatillista yhteistyötä. Dysfagiapotilaan kuntoutus sisältää moniammatillista ohjausta ja neuvontaa (taulukko 3). Ravitsemusterapeutin osuus kuntoutuksessa on riittävän ja monipuolisen ravitsemuksen ja nesteytyksen turvaaminen (Andersson 1997). Hän suunnittelee annoskoot ja annostiheyden ja arvioi ruoan rikastamisen ja lisäravinteiden tarpeellisuuden. Fysioterapeutti auttaa ylläpitämään ja harjoittamaan ruokailuasentoja ja -liikkeitä. Suun avaamista harjoitetaan esimerkiksi korkkiharjoituksilla, jossa eri kokoisia korkkeja pidetään suussa suun avautumisen helpottamiseksi. TheraBite-apuväline (Atos Medical AB, Hörby, Ruotsi) tehostaa suun avautumista mekaanisesti venyttäen. Puhalluspulloharjoitus edistää liman ja epäpuhtauksien nousua keuhkoista, ja samalla se tehostaa hengityksen hallintaa ja pehmeän suulaen ja nielun lihasten toimintaa. Toimintaterapeutti auttaa ruokailun apuvälineiden valinnassa. Toimintaterapeutin ohjauksessa harjoitellaan käsien käyttöä, ruoanlaittoa ja kattausta sekä ruokailutilanteen järjestämistä. Hoitohenkilökunnan rooli on tärkeä arvioinnissa, hoidossa ja kuntoutuksessa. Koko kuntoutustiimi neuvoo lääkitykseen sekä suu- ja hammashygieniaan liittyvissä kysymyksissä. Puheterapeutti arvioi nielemiseen liittyvien refleksien, suun sensoriikan, suun ja kasvojen motoriikan ja nielemistapahtuman toimivuuden. Hän havainnoi potilaan kurkunpään liikelaajuutta ja -nopeutta, äänen laadun muutoksia, yskimistä, kuolaamista sekä muutoksia maku- ja hajuaistimuksissa. Nielemisen toimivuutta arvioidaan tahdonalaisen kuivanielaisun aikana sekä erilaisin nieltävin kontrastiainein. Kaulaa auskultoidaan stetoskoopilla (Borr ym. 2007). Aspiraatioriskiä ennustavat heikko spontaani tai tahdonalainen yskiminen tai yskiminen nielemisen jälkeen, kurkunpään heikentynyt nousu, vetinen ääni nielaisun jälkeen, heikentynyt tunto ja refleksit suussa, heikko oraalinen kontrolli, hidastunut nielemisrefleksi ja nielun tehottomasta supistumisesta aiheutuva nielemisen pitkittynyt faryngeaalinen vaihe (Ding ja Logemann 2000). Logopediseen nielemiskuntoutukseen kuuluu nielemisterapiaa ja ohjeistusta. Puheterapeutti arvioi ruoan sopivan koostumuksen (normaali, pehmeä, soseutettu) ja juomien sakeuttamisen tarpeen. Nielemistä harjoitellaan nielemistekniikoin ja kompensaatiokeinoin pään ja leuan asentoa muuttaen (Logemann 1995 ja 1999). Nielemisen fysiologiaan vaikuttavia stimulaatiotekniikoita voidaan kokeilla. Mekaanisilla harjoituksilla kohen- L.-M. Aaltonen ym.

9 netaan suun ja kasvojen motoriikkaa. Myös artikulaation ja äänenkäytön harjoituksista on hyötyä nielemisen kuntoutuksessa (Sapir ym. 2006). Lopuksi Lääkärin kliiniset taidot joutuvat koetukselle dysfagiaoireen monimuotoisen taustan selvittelyssä. Dysfagian hahmottamisessa auttaa nielemisen fysiologian ymmärtäminen. Ongelman tunnistaminen nielemisen tietyn vaiheen toimintahäiriöksi ja pohdinta siitä, onko vaivan taustalla esimerkiksi mekaaninen este tai neurologinen oire, auttavat kohdistamaan tutkimuksia ja mahdollisia jatkohoitolähetteitä oikein. Tutkimustyötä tarvitaan parantamaan diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta, jonka hyödyistä on varsin niukasti näyttöön perustuvaa tietoa. Moniammatillisen ja erikoisalojen välisen yhteistyön lisääminen perusterveydenhuoltoa unohtamatta sekä dysfagian Käypä hoito -suosituksen laatiminen selkiyttäisivät oireen hallintaa. LEENA-MAIJA AALTONEN, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ASSI AHERTO, puheterapeutti HYKS:n korvaklinikka MIKA SAARELA, LL, neurologian ja geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys HYKS:n neurologian klinikka JUKKAPEKKA JOUSIMAA, LT, yleislääktieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Duodecim PERTTU ARKKILA, dosentti, sisätautien ja gastroenterologian, erikoislääkäri HYKS:n gastroenterologian klinikka Sidonnaisuudet: ASSI AHERTO: Ei sidonnaisuuksia LEENA-MAIJA AALTONEN: Kahdesti kutsuttuna luennoitsijana MSD:n järjestämillä astmapäivillä. PERTTU ARKKILA: Osallistunut lääkeyrityksen kustantamana ulkomaiseen kongressiin (Abbot Oy, Schering-Plough Oy). Toiminut toistuvasti lääkeyrityksen tilaisuudessa esiintyjänä tai osallistunut vastaavan tilaisuuden suunnitteluun ja saanut tästä palkkion (Abbot Oy, Schering-Plough Oy, Boehringer-Ingelheim Oy) JUKKAPEKKA JOUSIMAA: Ei sidonnaisuuksia MIKA SAARELA: Ei sidonnaisuuksia Summary Dysphagia a multidisclipnary challenge Difficulty in swallowing, i.e. dysphagia should be distinguished from the sensation of a lump in the throat and the pain on swallowing. A careful anamnesis will help in determining the ailment as a problem of oral, pharyngeal or esophageal stage of swallowing. Videofluorography, FEES investigation and transnasal esophagoscopy as well as gastroscopy are helpful for the diagnosis. Cerebral infarction is the most significant cause of oropharyngeal dysphagia. Esophageal causes include reflux disease, tumors and achalasia. Diagnostics, treatment and rehabilitation of dysphagia patients require multidisclipnary collaboration. In addition, surgical therapy may be required Dysfagia moniammatillinen haaste

10 Kirjallisuutta Andersson AK. Dietistens arbete med dysfagipatienter. Logopednytt (Temanummer om dysfagi) 1997;5:24 5. Barritt AW, Smithard DG. Role of cerebral cortex plasticity in the recovery of swallowing function following dysphagic stroke. Dysphagia 2009;24: Borr C, Hielscher-Fastabend M, Lucking, A. Reliability and validity of cervical auscultation. Dysphagia 2007;22: Bradley WG, Daroff RB, Fenichel GM, Jankovic J. Neurology in clinical practice. Butterworth Heinemann 2004, s Conrad M. Iron deficiency anemia. emedicine Ding R, Logemann J. Pneumonia in stroke patients: a retrospective study. Dysphagia 2000; 7: Ekberg O, Hamdy S, Woisard V, Wuttge- Hannig A, Ortega P. Social and psychological burden of dysphagia: its impact on diagnosis and treatment. Dysphagia 2002;17: Foley N, Teasell R, Salter K, Kruger E, Martino R. Dysphagia treatment post stroke: a systematic review of randomised controlled trials. Age Ageing 2008;37: Färkkilä M. Refluksitaudin toteaminen. Duodecim 2000;116: Gustavsson B, Tibblin L. Dysphagia, an unrecognized handicap. Dysphagia 1991;6: Haapala J, Heikkinen T, Laivo O, Passinen K, Kovanen J. Nielemishäiriöiden arviointija hoitokäytännöt akuuttisairaaloissa. Kehittämishankkeen loppuraportti. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja 2007:8. Harar R P, Kumar S, Saeed MA, Gatland DJ. Management of globus pharyngeus: review of 699 cases. J Laryngol Otol 2004;118: Julkunen H, Hietarinta M. Systeemiset sidekudossairaudet ja käytännön lääkäri. Suom Lääkäril 2005;60: Kaakkola S. Botulismin diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2001;117: Kuhnlein P, Gdynia HJ, Sperfeld AD, ym. Diagnosis and treatment of bulbar symptoms in amyotrophic lateral sclerosis. Nat Clin Pract Neurol 2008;4: Langmore S. Evaluation of oropharyngeal dysphagia: which diagnostic tool is superior? Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2003;11: Logemann JA. Dysphagia: evaluation and treatment. Folia Phoniatrica et Logopaedica 1995:47: Logemann JA. Behavioral management for oropharyngeal dysphagia. Folia Phoniatrica et Logopaedica 1999;51: Nieminen U. Milloin tarvitaan ruokatorven funktiotutkimuksia? Suom Lääkäril 2002;57: Peltonen E, Pulkkinen J, Yrjänä J, Svedström E. Nielemisfunktiotutkimus. Suom Lääkäril 2006;61: Pikkarainen P. Refluksitaudin lääkehoito. Duodecim 2000;116: Postma GN. Transnasal esophagoscopy. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2006;14: Rees CJ. Felxible endoscopic evaluation of swallowing with sensory testing. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2006;14: Ronkainen J, Talley NJ, Aro P, ym. Prevalence of oesophageal eosinophils and eosinophilic oesophagitis in adults: the population-based Kalixanda study. Gut 2007;56: Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys (gastroskopia) [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2001 [päivitetty ]. Sapir S, Ramig L, Fox C. The Lee Silverman Voice Treatment [LSVT ] for voice, speech, and other orofacial disorders in people with Parkinson s disease. Future Neurology 2006;1: Shoback D. Hypoparathyroidism. New Engl J Med 2008;359: Soinila S, Kaste M, Somer H, toim. Neurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Spieker MR. Evaluating dysphagia. Am Fam Phys 2000;61: Svensson P. FUS en viktig metod för bedömning av sväljningsförmåga. Logopednytt (Temanummer om dysfagi). 1997;5: Tervonen H, Niemelä M, Lauri ER, ym. Dysphonia and dysphagia after anterior cervical decompression. J Neurosurg Spine 2007;7: Watson DI, Lally CJ. Prevalence of Symptoms and use of medication for gastroesophageal reflux in an australian community. World J Surg 2009;33:

Nieleminen jakaantuu suu, nielu ja ruokatorvivaiheisiin, Nielemisvaikeus, nielemiskipu vai pala kurkussa. korva, nenä ja kurkkulääkärin kannanotto

Nieleminen jakaantuu suu, nielu ja ruokatorvivaiheisiin, Nielemisvaikeus, nielemiskipu vai pala kurkussa. korva, nenä ja kurkkulääkärin kannanotto Näin tutkin Antti Mäkitie Nielemisvaikeus, nielemiskipu vai pala kurkussa korva, nenä ja kurkkulääkärin kannanotto Suuontelon, suunielun ja alanielun alueen nielemisongelman kartoituksessa korva, nenäja

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Suomen Refluksi www.refluksi.fi

Suomen Refluksi www.refluksi.fi Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN. Helena Selkälä Rovaniemi 12.02.2015

ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN. Helena Selkälä Rovaniemi 12.02.2015 ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN Helena Selkälä Rovaniemi 12.02.2015 Neurologiset sairaudet - ruoka NIELEMISONGELMAT: Sairaus aiheuttaa häiriöitä suuontelon, nielun tai ruokatorven lihastoiminnoissa

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa Volume 13 Issue 1 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Refluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä

Refluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä Refluksitauti Martti Färkkilä Refluksitaudin diagnoosi pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ruokatorven ph-rekisteröintiin, mutta sen toteamiseen ei ole kultaista standardia. Närästys

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 11.5.2011 Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

NIELEMISVAIKEUKSIEN ESIINTYMINEN, HOITOMENETELMÄT SEKÄ HOITAJIEN TIETÄMYS NIELEMISVAIKEUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON POTILAILLA

NIELEMISVAIKEUKSIEN ESIINTYMINEN, HOITOMENETELMÄT SEKÄ HOITAJIEN TIETÄMYS NIELEMISVAIKEUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON POTILAILLA NIELEMISVAIKEUKSIEN ESIINTYMINEN, HOITOMENETELMÄT SEKÄ HOITAJIEN TIETÄMYS NIELEMISVAIKEUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON POTILAILLA Kati Turkka Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2016 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA

HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA HÄIRIÖITÄ, VAIKEUKSIA JA VAIVAA Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien nielemistoiminnan arviointi subakuutissa vaiheessa Tarja Kukkonen 3 / 2008 Logopedian lisensiaatintyö Puheopin laitos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Suusyöpäpotilaiden nielemisfunktio viisi vuotta hoitojen jälkeen

Suusyöpäpotilaiden nielemisfunktio viisi vuotta hoitojen jälkeen Suusyöpäpotilaiden nielemisfunktio viisi vuotta hoitojen jälkeen Anni Karjalainen Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Marraskuu 2011 TAMPEREEN

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin

Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA

ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Etenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta

Etenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri

Lisätiedot