Kunta-alan palkkatasoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta-alan palkkatasoselvitys"

Transkriptio

1 Kunta-alan palkkatasoselvitys KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS HELSINKI 2001

2 Kunnallinen työmarkkinalaitos 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2001 Myynti: Kuntatalon julkaisumyynti Tilausnumero Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja HELSINKI puh. (09) 7711 faksi (09)

3 1 KUNTA-ALAN PALKKATASOSELVITYKSEN LOPPURAPORTTI Vuoden 2000 kunnallisten virka- ja työehtosopimusten solmimisen yhteydessä sovittiin käynnistettäväksi tilastollinen selvitys kunta-alan palkkatasosta ja palvelussuhteen ehdoista verrattuna yleisiin työmarkkinoihin. Tilastollinen palkkatasoselvitys tilattiin Tilastokeskukselta. Selvityksen seurantaryhmänä on toiminut kunta-alan tilastotyöryhmä, joka on raportoinut selvityksen edistymisestä kunta-alan pääneuvotteluryhmälle. Tilastoryhmän jäsenet ovat Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen sekä työmarkkinatutkijat Hannu Freund, Anne Hotti ja Mika Juutinen, AKAVA-JS ry:n edustajana talouspoliittinen sihteeri Pekka Immeli AKAVA:sta, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n edustajana asiamies Markku Jalonen Tehy ry:stä ( saakka) ja asiamies Antti Aarnio Tehy ry:stä ( lähtien), Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry:stä ekonomisti Auno Mäkinen, Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:stä tilastotoimitsija Jorma Peussa, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:stä asiamies Leena Sieviläinen ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta tutkimussihteeri Mika Väisänen. Puheenjohtajana toimii Margareta Heiskanen, KT. Tämän selvityksen osalta sihteerinä on toiminut Hannu Freund, KT. Tilastokeskuksen selvityksen valmistuttua ja seurantaryhmän saatua työnsä päätökseen luovutetaan loppuraportti pääneuvotteluryhmälle. Helsingissä 26. marraskuuta 2001 Margareta Heiskanen Hannu Freund Antti Aarnio Anne Hotti Pekka Immeli Mika Juutinen Auno Mäkinen Jorma Peussa Leena Sieviläinen Mika Väisänen

4 2 SISÄLLYS Johdanto... 3 OSA I 1 Henkilöstön rakenteen erityispiirteitä kuntasektorilla v Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus v Kunta-alan sopimusjärjestelmä ja sopimusalat Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus kuntasektorilla Palkkauksen rakenteen ja palkanmuodostuksen erityispiirteet yleisillä työmarkkinoilla Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus teollisuuden sopimusaloilla Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus yksityisillä palvelualoilla Palkkauksen rakenteen ja palkanmuodostus valtiolla Eräitä huomioita palkkauksen rakenteen ja palkanmuodostuksen eroista kunta-alalla ja yleisillä työmarkkinoilla Muut palvelussuhteen ehdot, kuntasektorin erityispiirteet Työaika Palkalliset poissaolot Viranhaltija-asema Eläkkeet Tilastokeskuksen palkkatasoselvityksen tulosten tarkastelua Ammattiluokitus Ansiokäsitteistä Vastaavissa ammateissa ja muissa kuin vastaavissa ammateissa toimivien tarkastelu Tulosten tarkastelua eri muuttujien suhteen Yhteenveto OSA II Tilastokeskuksen selvitys

5 3 KUNTA-ALAN PALKKATASOSELVITYS Johdanto Selvityksen toimeksianto Kunnilla on perustuslakiin perustuva itsehallinto. Kuntien tehtävänä on järjestää palveluja asukkailleen. Tehtäväpiiri on yleinen ja tehtävistä on pitkälti säädetty lailla. Vuonna 1998 kuntasektori muodostui 452 kaupungista ja kunnasta sekä 237 kuntayhtymästä. Kuntasektorin palveluksessa oli viranhaltijaa ja työntekijää. Kunta-ala työllistää runsaan viidenneksen Suomen palkansaajista. Kunta-ala (tai kuntasektori) tarkoittaa tässä Manner-Suomen kaupunkeja, kuntia ja kuntayhtymiä. Suurimman kaupunkityönantajan palveluksessa oli vuonna 1998 noin palkansaajaa ja pienimmän Manner-Suomen kunnan palveluksessa 15 palkansaajaa. Keskimäärin henkilöstöä oli noin 600 henkilöä / kunnallinen työnantaja. Yli 80 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä työskentelee sosiaalitoimen, terveydenhuollon tai sivistystoimen tehtävissä. Sairaalat ja terveyskeskukset, lasten päivähoito ja vanhustenhoito, peruskoulu ja lukio ovat kuntien tuottamia lakisääteisiä hyvinvointipalveluja. Myös mm. kirjastot, kunnallistekniikka sekä palo- ja pelastustoimi ovat kuntien tehtäviä. Kuntasektorin henkilöstöstä arvioidaan lähes kolmanneksen siirtyvän eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. Tämä merkitsee uuden henkilöstön rekrytointia lähivuosina sekä kilpailua ammattitaitoisesta työvoimasta. Kuntien on kuntatalouden asettamissa rajoissa huolehdittava palkkakilpailukyvystään. Vuonna 1998 palkkojen osuus kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista kokonaismenoista oli noin 39 prosenttia ja sosiaaliturvakustannusten osuus noin 12 prosenttia. Kuntatyönantajien maksamat työvoimakustannukset olivat kuntien noin 140 miljardin markan kokonaismenoista yli puolet, yhteensä noin 71 miljardia markkaa. Kuntien menot rahoitetaan pääosin kuntien keräämillä verotuloilla (51 % tuloista) ja toimintatuloilla (26 % tuloista) sekä käyttötalouden valtionosuuksilla (14 % tuloista). Vuoden 2000 kunnallisten virka- ja työehtosopimusten solmimisen yhteydessä sovittiin seuraavasta: Kunta-alan pääsopijajärjestöillä on yhteinen pyrkimys säilyttää kunnallisten työpaikkojen kilpailukyky sekä turvata pätevän henkilöstön saatavuus tulevina

6 4 Selvityksen rakenne vuosina. Sopijaosapuolet käynnistävät sopimuskauden aikana tilastollisen selvityksen kunta-alan palkkatasosta ja palvelussuhteen ehdoista verrattuna yleisiin työmarkkinoihin. Selvitys pyritään tekemään mennessä. Selvityksen seurantaryhmänä toimii kunta-alan tilastotyöryhmä. Selvityksen valmistuttua mahdollisista jatkotoimenpiteistä päättää kunta-alan pääneuvotteluryhmä. Pääneuvotteluryhmä on kunnallisten työmarkkinaosapuolten ylin neuvotteluelin. Vuosien kunnallisen virka- ja työehtosopimusten solmimisen yhteydessä pääneuvotteluryhmän kokouspöytäkirjaan kirjattiin: Kunta-alan palkkaselvityksen valmistuttua osapuolet tekevät selvityksen tulosten perusteella johtopäätökset ja sopivat tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Johtopäätöksiä tehtäessä voidaan käyttää hyväksi myös muita luotettavia ja puolueettomia selvityksiä. Tavoitteena on turvata kunta-alan palkkakilpailukyky ja pätevän henkilöstön saatavuus tulevina vuosina. Pääneuvotteluryhmä hyväksyi lokakuussa 2000 palkkatasoselvityksen työsuunnitelman, Tilastokeskuksen tutkimussuunnitelman ja selvityksen rahoituksen. Selvityksen seurantaryhmänä toimi kunta-alan tilastotyöryhmä, joka raportoi selvityksen edistymisestä ja luovutti loppuraportin pääneuvotteluryhmälle. Kunta-alan palkkatasoselvityksen työnimeksi muotoutui KUNPAS. Kuntasektorin ja muiden työnantajasektoreiden suhteellisia ansiotasoja kokonaisuudessaan ei ole aikaisemmin verrattu kehittynein tilastollisin menetelmin. Ansioiden suorien keskiarvojen lisäksi on nyt ensimmäistä kertaa pystytty tarkastelemaan keskenään henkilöstöryhmiä, jotka palkkaan vaikuttavien tilastoitujen ominaisuuksiensa suhteen ovat mahdollisimman vertailukelpoisia. Tutkimuksen aineisto koskee pääosin vuotta 1998, jota koskevat tiedot olivat tutkimusta aloitettaessa uusimmat saatavilla olevat. Vuoden 1998 jälkeen toteutetut sopimuskorotukset, mm. tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille sovittujen tasa-arvoerän sekä liittoerien kohdentuminen eivät näy tässä selvityksessä. Osassa I on kuvattu kuntasektorin henkilöstörakenteen erityispiirteitä ja sopimustoimintaa sekä muita palvelussuhteen ehtoja eli sitä työmarkkinaympäristöä, jota verrataan yleisiin työmarkkinoihin. Osassa I on myös seurantaryhmänä toimineen tilastotyöryhmän arviointia Tilastokeskuksen selvityksestä. Osa II on Tilastokeskukselta tilattu tilastollinen selvitys kuntasektorin palkkatasosta ja palkanmuodostuksesta muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna.

7 5 Selvityksen aineisto Selvityksen perusaineiston muodostaa Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto 1998, jonka avulla on laskettu tilastolliset vakioidut palkkaerot (ks. TK, luku 3.1). Palkkarakennetilastossa käytetyistä luokituksista tärkeimpiä on ammattiluokitus 1997, joka on muunneltu tutkimusta varten lähelle ammattiluokitusta 2001 (ks. TK, luku 3.2). Ammattiluokitus perustuu maailmanlaajuiseen ammattiluokitukseen ja siitä johdettuun Euroopan unionin versioon. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään yhteistä ammattiluokitusta raportoidessaan tilastotietoa esim. palkoista. Tilastoryhmän kirjoittamassa osassa (osa I) on käytetty lähteinä palkkarakennetilaston (luku 1) lisäksi mm. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT), Palvelutyönantajat ry:n (PT) sekä Valtion työmarkkinalaitoksen kirjoittamia tekstejä (luku 2.3) sekä Tilastokeskuksen kunnallisen henkilörekisterin tietoja (luvut ). TT:lta, PT:lta sekä Valtion työmarkkinalaitokselta on lisäksi saatu mm. vuosityöaikoja koskevia tietoja (luku 3). Lähdeaineisto on mainittu osan I lopussa.

8 6 OSA 1 1 Henkilöstön rakenteen erityispiirteitä kuntasektorilla v Tässä kappaleessa tarkastellaan kuntasektorin ja yleisten työmarkkinoiden palkansaajien erilaisuutta. Tarkastelua suoritetaan varsinaisessa palkkavertailussakin käytettyjen vakiointimuuttujien suhteen. Vertailuryhmällä yleisillä työmarkkinoilla tarkoitetaan valtion, kirkon, teollisuuden ja yksityisen palvelusektorin henkilöstöä. Aineistona käytetään samaa Tilastokeskuksen palkkarakennetilastosta rajattua aineistoa kun varsinaisissa palkkavertailuissakin. Palkkarakennetilasto kattaa valtion, kirkon ja kuntasektorin palkansaajat sekä ne yksityisen sektorin palkansaajat, jotka työskentelevät vähintään viisi palkansaajaa työllistävissä yrki:ityksissä. Palkkarakennetilastosta löytyy palvelussuhteiden määrää sekä palkansaajien ominaisuuksia ja ansioita koskevaa tietoa. KUNPAS -selvityksessä palkkarakennetilastosta on poistettu osa-aikaiset, harjoittelijat, oppisopimustyöntekijät sekä työllistämisvaroin työllistetyt. Osa-aikaisiksi luetaan palkkarakennetilastoissa ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika oli alle 30 tuntia. Ainoastaan julkisella sektorilla toimivien opettajien osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen, ei työajan mukaisesti. Tarkastelu koskee kokoaikatyössä olleita, joilla ei ole palkattomia työnteon keskeytyksiä. Tarkastelu ammattiluokituksen pääluokan mukaan kertoo kuntasektorin henkilöstön sijoittuvan keskimääräistä enemmän erityisasiantuntija-ammatteihin. KUNPAS -selvityksen palkkaerojen laskennassa käytetty ammattiluokitus ei muutoksista huolimatta vastaa täysin uudistettua ammattiluokitusta 2001, sillä KUNPAS -selvitystä varten mm. yhdistettiin joitain virallisen ammattiluokituksen 2001:n luokkia. Lisäksi ammattiluokituksen pelkästään valtiolle sijoittuva pääluokka Sotilaat, joita oli vuonna 1998 noin , ei sisälly KUNPAS - selvitykseen eikä oheisiin taulukoihin. Ammattiluokituksen pääluokat 1 3 muodostavat työtehtävien monimutkaisuuden ja laajuuden mukaisen hierarkian. Pääluokat 4 9 on muodostettu erikoistumisalan perusteella.

9 7 Taulukko 1.1 Kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden henkilöstö ammattiluokan mukaan v Ammatin pääluokka Kunta-ala Yleiset työmarkkinat 1 Johtajat 3 % 4 % 2 Erityisasiantuntijat 29 % 13 % 3 Asiantuntijat 16 % 22 % 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyö 8 % 11 % 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyö 24 % 10 % 6 Maanviljelijät, metsätyön-tekijät ym. 1 % 0 % 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 3 % 14 % 8 Prosessi- ja kuljetustyö 2 % 17 % 9 Muut työntekijät 14 % 9 % Yhteensä 100 % 100 % Henkilöstön lukumäärä Kymmenen yleisintä ammattinimikettä kattoivat kunnallisesta henkilöstöstä lähes kolmasosan ja 20 yleisintä nimikettä lähes puolet v Taulukko 1.2 Kaksikymmentä yleisintä kunta-alan ammattinimikettä v Nimike Lkm Ammattiluokituksen pääluokka Sairaanhoitaja Asiantuntijat Peruskoulun luokanopettaja Erityisasiantuntijat Perushoitaja Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Lastenhoitaja Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Perhepäivähoitaja Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Tuntiopettaja Erityisasiantuntijat Kodinhoitaja Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Peruskoulun lehtori Erityisasiantuntijat Lastentarhanopettaja Erityisasiantuntijat Lehtori Erityisasiantuntijat Siivooja Muut työntekijät Kanslisti Toimisto- ja asiakaspalvelutyö Keittiöapulainen Muut työntekijät Sairaala-apulainen Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Laitosapulainen Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Terveydenhoitaja Asiantuntijat Toimistosihteeri Toimisto- ja asiakaspalvelutyö Keittäjä Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Kotiavustaja Palvelu-, myynti-, ja hoitotyö Maatalouslomittaja Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

10 8 Ammattiluokituksen pääluokissa voi olla kunnissa hyvinkin erilaisia nimikkeitä. On kuitenkin huomattava, että KUNPAS -selvityksen palkkaerolaskelmissa vakiointi tapahtui tarkemmilla tasoilla, joten taulukon 1.3 nimikkeet eivät suurimmalta osin tulleet sellaisenaan samaan vertailuryhmään. Tässä niillä pyritään antamaan yleiskäsitys luokituksen sisällöstä. Taulukko 1.3 Esimerkkejä kunta-alan ammattinimikkeistä ammattiluokituksen pääluokissa v Johtajat ja ylimmät virkamiehet päiväkohdin johtaja, rehtori, tekninen johtaja, kunnanjohtaja, kaupungin puutarhuri, kunnansihteeri, johtava ylilääkäri 2 Erityisasiantuntijat: luokanopettaja, lehtori, lastentarhanopettaja, kaupungininsinööri, sosiaalityöntekijä, ylilääkäri, osastonhoitaja, ATK-suunnittelija 3 Asiantuntijat sairaanhoitaja, työnjohtaja, osaston sihteeri, kirjanpitäjä, nuoriso-ohjaaja, laborantti, rakennustarkastaja, mittausteknikko 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät kanslisti, terveyskeskusavustaja, kirjastovirkailija, palkanlaskija, vahtimestari, hälytyspäivystäjä, puhelinvaihteen hoitaja 5 Palvelu-, myynti-, hoitotyö perushoitaja, lastenhoitaja, kouluavustaja, keittäjä, palomies, emäntä, välinehuoltaja, uinnin valvoja, pysäköinnin tarkastaja 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät maatalouslomittaja, johtaja maatalouslomittaja, puutarhuri, karjanhoitaja, maataloustyönjohtaja, metsätyömies, etumies ammattimies, sähköasentaja, nuohooja, kehittäjä, kirvesmies, putkimestari, koneenhoitaja, mekaanikko, maalari, leipoja linja-autonkuljettaja, raitiovaununkuljettaja, pesulaapulainen, ompelija, puhdistamon hoitaja, nosturin käyttäjä. offset-painaja 9 Muut työntekijät siivooja, keittiöapulainen, laitoshuoltaja, talonmies, huoltomies, lähetti, kenttämestari, varastoapulainen, yövalvoja, apumies Koulutusasteen mukaan tarkastelu osoittaa, että kuntasektorin henkilöstö on keskimäärin koulutetumpaa kuin yksityisten alojen työntekijät. Monissa julkisen sektorin palveluammateissa on lakisääteiset, yleensä koulutukseen perustuvat kelpoisuusvaatimukset. Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinto oli valtiolla noin 35 prosentilla työntekijöistä ja kunnissa noin 26 prosentilla. Yksityisillä aloilla (sis. kirkko) vastaava osuus oli noin 12 prosenttia.

11 9 Taulukko 1.4 Kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden henkilöstö koulutusasteen mukaan v.1998 Koulutusaste Kunta-ala Yleiset työmarkkinat 3 Keskiasteen koulutus tai alempi 38 % 44 % 5 Alin korkea-asteen koulutus 23 % 19 % 6 Alempi korkeakouluasteen 10 % 6 % koulutus 7 Ylempi korkeakouluasteen 14 % 7 % koulutus 8 Tutkijakoulutusasteen koulutus 1 % 1 % 9 Koulutusaste tuntematon 15 % 23 % Yhteensä 100 % 100 % Henkilöstön lukumäärä Keskiasteen tai alemman tason koulutus kattaa perusasteen koulutuksen saaneet (kansakoulun ja peruskoulun suoritus sekä aikaisempi keskikoulun suoritus) sekä keskiasteen koulutuksen. Keskiasteen koulutukseen luetaan ylioppilastutkinnot, 1 3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Keskiasteen koulutus antaa ammattipätevyyden ja mahdollistaa opintojen jatkamisen ammattikorkeakouluissa ja tietyin ehdoin yliopistoissa. Alin korkea-asteen koulutus sisältää mm. merkonomin, teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta keskiasteen jälkeen. Alemman korkeakouluasteen koulutus vaatii 3 4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Tällaisia ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Se antaa kelpoisuuden siirtyä ylemmälle korkeakouluasteelle mutta ei tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylemmän korkeakouluasteen koulutus vaatii pääsääntöisesti 5 6 vuoden päätoimisen opiskelun keskiasteen jälkeen. Tutkintoja ovat ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Se antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen tutkijakoulutusasteella tai valmistaa korkean vaatimustason ammatteihin. Tutkijakoulutusasteen koulutus edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Yleisin koulutusala oli kuntien henkilöstöllä terveys- ja sosiaalialan koulutus, yksityisen sektorin henkilöstöllä teknisten alojen koulutus, valtion henkilöstöllä kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus. Kirkolla on yleisin tutkinto humanististen ja taidealan koulutusluokasta.

12 10 Taulukko 1.5 Kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden henkilöstö koulutusalan mukaan v Koulutusala Kunta-ala Yleiset työmarkkinat 0 Yleissivistävä 2 % 9 % 1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 10 % 0 % 2 Humanistinen ja taidealan koulutus 4 % 2 % 3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen 12 % 19 % koulutus 4 Luonnontieteellinen koulutus 2 % 2 % 5 Tekniikan koulutus 11 % 33 % 6 Maa- ja metsätalouden koulutus 1 % 2 % 7 Terveys- ja sosiaalialan koulutus 31 % 3 % 8 Palvelualojen koulutus 11 % 7 % 9 Muu tai tuntematon koulutusala 15 % 23 % Yhteensä 100 % 100 % Henkilöstön lukumäärä Työnantajasektorit eroavat myös sukupuolirakenteen suhteen. Kuntasektori on kirkon henkilöstön lisäksi ainoa työmarkkinasektori, jossa on henkilöstössä naisenemmistö. Noin 75 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä on naisia ja kaikista palkansaajanaisista 36 prosenttia toimii kunta-alalla. Yksityiselläkin sektorilla on tosin monia naisvaltaisia aloja, erityisesti palvelualoilla. Kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,6 vuotta. Yksityisellä sektorilla se oli 40,2 vuotta, valtiolla 42,3 vuotta ja kirkolla 44,6 vuotta. Taulukko 1.6 Kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden henkilöstö ikäluokan mukaan v Ikäluokka Kunta-ala Yleiset työmarkkinat 19 0 % 1 % % 17 % % 29 % % 31 % % 21 % 60 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % Henkilöstön lukumäärä Alle 30-vuotiaiden vähäinen osuus julkisella sektorilla johtunee ainakin osin ammattien vaatimasta korkeasta koulutustasosta sekä siitä, että kunnallisen henkilöstön vaihtuvuus oli 90-luvun alussa ollut hyvin vähäistä. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus oli vuonna 1998 julkisella sektorilla yksityistä suurempi. Kun työllistettyjä ei oteta mukaan, valtiolla 23 prosenttia työsuhteista oli määräaikaisia ja kunnissa noin 19 prosenttia, kun yksityisen sektorin (sis. kirkko) määräaikaisten osuus jää 7 prosenttiin.

13 11 Kunnallisen henkilöstön osalta määräaikaisten palvelussuhteiden yleisyyttä selittää naisvaltaisten alojen muita sektoreita suuremmat perhevapaat sekä mm. vuorotteluvapaan käyttö. Lisäksi kunnallisten palvelutehtävien hoitaminen edellyttää useimmiten sijaistyövoiman käyttämistä, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa sairaus-, vuosi- ja muiden lomien aikana. Kuntien henkilöstön sijoittuminen maantieteellisesti eroaa yleisistä työmarkkinoista siten, että se jakautuu yleisiä työmarkkinoita tasaisemmin eri puolille maata. Taulukko 1.7 Kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden henkilöstö suuralueen mukaan v Suuralue Kunta-ala Yleiset työmarkkinat Etelä-Suomi 35 % 35 % Itä-Suomi 14 % 9 % Pohjois-Suomi 11 % 9 % Uusimaa 26 % 36 % Väli-Suomi 14 % 11 % Yhteensä 100 % 100 % Henkilöstön lukumäärä

14 12 2 Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus v Kunta-alan sopimusjärjestelmä ja sopimusalat Kunnallinen sopimusjärjestelmä perustuu kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin sekä kunnalliseen työehtosopimuslakiin. Samoja kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sovelletaan kaikissa kunnallisissa työyhteisöissä. Kunnalliset palkkausjärjestelmät mahdollistavat laajan paikallisen sopimisen. Tulopoliittiset sopimukset neuvotellaan kunnallisiksi virka- ja työehtosopimuksiksi. Sovitut sopimuskorotukset toteutetaan sopimusalakohtaisin ratkaisuin ja mm. käytettävissä olevat tasa-arvoerät lasketaan kullekin kunnalliselle sopimusalalle erikseen. Sekä tulopoliittisissa että liittokohtaisissa sopimuksissa sekalinjaiset yleiskorotukset ovat nostaneet alimpia palkkoja suhteellisesti enemmän kuin ylimpiä palkkoja. Lisäksi vuoden 1995 tulopoliittisessa sopimuksessa sovellettiin ensi kertaa käytäntöä, jossa yleiskorotukset nostivat palkkoja erilailla yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämän seurauksena penni- tai sekalinjaisten yleiskorotusten kustannusvaikutukset ovat kuntasektorilla suuremmat kuin saman palkkatasoisten yksityisen sektorin sopimusten, sillä niiden vaikutus kertautuu prosenttiperusteisissa lisissä. Sekalinjaisen yleiskorotuksen leikkauspistettä suuremmilla palkoilla prosentuaalinen yleiskorotus kohtelee sektoreita samalla tavalla. Käytäntö on vuoden 1995 jälkeisissä TUPO -sopimuksissa säilynyt. Sopimuskorotuksien lisäksi palkkatasoon vaikuttavat muutkin tekijät. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin (ATI) ja sopimuspalkkaindeksin avulla voidaan päätellä, että ns. palkkaliukumien ja rakennemuutosten ansioita korottava vaikutus on yleisillä työmarkkinoilla ollut suurempi kuin kuntasektorilla. Vuodesta 1993 voimassa olleen pääsopimuksen mukaisesti kunta-alalla on viisi sopimusta: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES) Teknisten sopimus (TS) Lääkärisopimus (LS) Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES). KVTES sisältää sellaiset yleiset palvelussuhteen ehdot, joita sovelletaan pääsääntöisesti myös muiden kunnallisten virka- ja työehtosopimusten piirissä olevaan henkilöstöön. Kunnan eri hallinnonaloilla sovelletaan useampia em. sopimuksista henkilöstöryhmästä riippuen.

15 13 Kuvio 2.1 Kunnallisen henkilöstön jakautuminen sopimusalan mukaan vuonna 1998 Lääkärisopim us 3 % Teknisten sopim us 7 % TuntiTES 6 % OVTES 15 % KVTES 69 % Kuvio 2.2 Kunnallisen henkilöstön jakautuminen hallinnonalan mukaan vuonna 1998 Liike- ja palvelutoiminta 5 % Kiinteistöt Kaavoitus ja 2 % yleiset työt 5 % Sivistystoimi 27 % Yleishallinto 4 % Järjestystoimi 2 % Terveydenhuolto 28 % Sosiaalitoimi 27 %

16 14 Kunta-alan suurimman sopimusalan KVTES:n piiriin kuuluu lukuisa määrä erilaisia henkilöstöryhmiä. Merkittävistä ryhmistä mainittakoon mm. terveydenhoito-, päivähoito- ja kodinhoito-, siivous- ja keittiöhenkilöstö, kunnan johto ja toimistohenkilöstö, sosiaalityöntekijät, kirjasto- ja museotyöntekijät sekä maatalouslomittajat. OVTES:een kuuluvat kunnallisten oppilaitosten opettajat ja rehtorit. Kunnallista opetusalan henkilöstöä toimii peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, musiikki- ja kuvataideoppilaitoksissa sekä kansalaisopistoissa. Opetusalan palkkaus perustuu suurimmalla osalla henkilöstöä palkkn:ataulukkoon. Teknisten sopimus määrittelee palvelussuhteen ehdot teknisen alan ammattimies-, työnjohto-suunnittelu-, tarkastus-, valvonta ja johtotehtävissä työskenteleville sekä palo- ja pelastustoimen henkilöstölle. Lääkärisopimusta sovelletaan kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä kunnalliseläinlääkäreihin. Tuntipalkkaisten työehtosopimukseen kuuluvat sellaiset työntekijät, jotka työskentelevät teknisten virastojen ja laitosten ammattimiestehtävissä, seka- ja aputöissä ja joiden palkkausperusteena on tuntipalkka. Kuntasektorin henkilöstön rakenteet, työajat ja palkkauksen muodostuminen ovat erilaisia sopimusaloittain, mutta myös samalla sopimusalalla ammattiryhmien väliset erot ovat suuria. 2.2 Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus kuntasektorilla Kaikilla sopimusaloilla voidaan ansiot jakaa tilastollisesti säännöllisen työajan ansioon sekä lisä- ja ylityökorvauksiin. Palkkatekijöiden nimet ja sisältö vaihtelevat sekä sopimusaloittain että sopimusalan sisällä. Taulukko 2.1 KUNPAS -selvityksessä käytettyjen ansiokäsitteiden sisältö peruspalkka + säännöllisen työajan ansion lisät (palveluaikaan sidotut lisät, työaikalisät ym.) = säännöllisen työajan ansio + lisätyöajan palkka ja ylityökorvaukset + päivystys- ja varallaolokorvaukset + opettajien ylituntipalkkiot = kokonaisansio

17 15 Säännöllisen työajan ansio Peruspalkalla tarkoitetaan kunkin sopimusalan asianomaisten palkkausmääräysten perusteella maksettavaa tehtäväkohtaista palkkaa, joten se ei sisällä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta muita lisiä. Se miten tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät eri sopimuksessa, vaihtelee sopimusaloittain. Yleisimmin peruspalkka määräytyy virka- tai työehtosopimuksessa palkkahinnoittelun perusteella. Palkkahinnoittelu on yleensä tehtävään ja koulutukseen/pätevyyteen perustuvaa. Kaikkiin kunta-alan sopimuksiin liittyy jonkinlainen palveluaikaan sidottujen lisien järjestelmä. Lisien keskimääräinen prosenttiosuus kokonaisansioista vaihtelee sopimusaloittain KVTES:n 8,5 prosentista opetusalan 21 prosenttiin. Palveluaikalisiä koskevat sopimusmääräykset ja niiden laajuus poikkeavat kuitenkin paljon toisistaan. Viime vuosina palveluaikalisien merkitystä on vähennetty. Merkittävimpiä säännölliseltä työajalta maksettavia lisiä ovat myös jaksotyön ja vuorotyön työaikakorvaukset sekä lääkäreillä mm. potilaskäynti- ja toimenpidepalkkiot. Esimerkiksi hoitoalan ammattihenkilöstölle ja palomiehille vuorotyölisät muodostavat merkittävän osan säännöllisesti kuukausittain maksettavasta ansiosta. Jakso- ja vuorotyölisien lisäksi sisältyy säännöllisen työajan ansioon muitakin lisiä, kuten henkilökohtainen lisä, kokouspalkkio, luentopalkkio, kielilisä, tulospalkkio ja kannustuslisä. Palkkauksen kokonaisuuden kannalta niiden merkitys ei kuitenkaan ole keskeinen. Syrjäseutulisä ei ole ollut vuodesta 1995 enää sopimuksen mukainen lisä, mutta monelle se on jäänyt edelleen maksettavaksi sellaisena kuin se vuonna 1995 oli. Vuonna 1995 syrjäseutulisää sai henkilöstöstä noin 8 prosenttia ja 1998 vielä noin 6 prosenttia. Vuonna 1998 lisää maksettiin keskimäärin 670 mk saajaa kohden ja sen osuus kunta-alan kokonaispalkkasummasta oli 0,3 prosenttia. Kuntasektorilla tulospalkkio periaatteessa kuuluu säännöllisen työajan ansiokäsitteeseen, mutta jää käytännössä palkkatilastoinnin ulkopuolelle. Vuonna 1998 tulospalkkioita maksettiin kuntasektorilla 0,1 prosenttia palkkasummasta. Tulospalkkioiden osuuksista kokonaisansioista työnantajasektoreittain tarkemmin osan I liitteessä 1. Lisätyöajan palkka ja ylityökorvaukset Kokonaisansio koostuu säännöllisen työajan ansiosta sekä sen päälle tulevista mahdollisista lisä- ja ylityökorvauksista. Tilastojen perusteella lisä- ja ylityökorvauksien osuus on selvästi suurin lääkäreillä ja seuraavaksi suurin opetusalalla. Opettajilla ne sisältävät ylituntipalkkiot, jotka eivät ole varsinaista ylityötä, koska niitä maksetaan suurimmaksi osaksi säännöllisesti tehtävältä työajalta.

18 16 Lääkäreillä ne muodostuvat pääasiassa päivystysajan korvauksista. Varallaolokorvauksia on lähinnä kiinteistöhoitoalalla, palomiehillä sekä terveydenhoitoalalla. Muilla kunnan sopimusaloilla, joilla näiden lisien osuuskin on vähäinen, ovat ne varsinaisesti nimensä mukaista korvausta lisä- ja ylityöstä. Kuvio 2.3 Palkkauksen rakenne kuntasektorilla vuonna 1998, %-osuus kokonaisansioista 100 % 80 % 60 % % % 0 % KVTES OVTES Teknisten sopimus Lääkärisopimus TuntiTES Peruspalkka Sään. työajan työaikalisät Säänn. työajan muut lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Lomaraha Kokonaiskuukausiansion lisäksi maksetaan kertaluonteisena eränä vuoden aikana lomarahaa. Tuntipalkkaisilla työntekijöillä lomarahaa ei makseta sen nimisenä, vaan loma-ajan palkkaa on korotettu vastaavalla summalla. Lomarahan osuus oli vuonna kuukausipalkkaisilla 1998 noin 4 prosenttia kokonaisansioista. Lomarahaa on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä voitu paikalliseen sopimukseen perustuen vaihtaa vapaapäiviksi.

19 Palkkauksen rakenteen ja palkanmuodostuksen erityispiirteet yleisillä työmarkkinoilla Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus teollisuuden sopimusaloilla Teollisuudessa palkka voi määräytyä työhön käytetyn ajan, työn tuloksen tai muun sovitun perusteen mukaan. Palkkausjärjestelmillä on yleensä kolme pðerustetta, jotka vaikuttavat maksettavan palkan suuruuteen. Niitä ovat työn vaativuus, työntekijän pätevyys ja työsaavutus. Työsaavutusta voidaan mitata työmäärän tai työtuloksen perusteella. Teollisuuden työntekijöiden ansiotasoa mitataan yleensä palkkatilastossa tehtyä työtuntia kohti. Toimihenkilöiden ansiotasoa mitataan kuukautta kohti. Tuntipalkkaisten työntekijöiden neljännesvuositilastossa on käytössä kolme ansiokäsitettä: Perusansiot, joihin luetaan aika- urakka- ja palkkiotyöstä maksettavat palkat Säännöllisen työajan ansiot, joihin luetaan edellisten lisäksi työaikaan liittyvät lisät (vuorolisät tms.) ja muut erilliset lisät (olosuhdelisät tms.). Tehdyn työajan ansiot, joihin luetaan edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityökorotukset Työntekijöiden neljännesvuositilaston ansiokäsitteet Aikapalkat Urakkapalkat Palkkiopalkat Aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio (aup-ansio, perusansio) Työaikaan liittyvät lisät Muut erilliset lisät Sunnuntaija ylityökorotukset Säännöllisen työajan ansio Tehdyn työajan ansio Teollisuuden työntekijöillä tehdyn työajan ansioiden rakenne oli vuoden 1998 neljännellä neljänneksellä seuraava: Perusansiot 86 % Erilliset lisät 7 % Sunnuntai- ja ylityökorotukset 7 %

20 18 Perusansiot jakaantuivat aikatyöhön (32 %), urakkatyöhön (13 %) sekä palkkiotyöhön (35 %). Työntekijöiden neljännesvuositilastoon eivät sisälly mm. luontoisedut ja tulosperusteiset erät (tulospalkkiot) eivätkä useimmat poissaoloajalta maksetut korvaukset kuten vuosilomapalkat, lomarahat, sairausajan palkat ja arkipyhäkorvaukset. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden palkkatilaston ansiokäsitteet käyvät ilmi seuraavasta kuviosta: Toimihenkilöiden joulukuun palkkatilaston ansiokäsitteet Peruskuukausipa lkka (sisältää suorituspalkat keskimäärin kuukaudessa) Säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät Luontoisetujen ennakonpidätysarvo keskimäärin kuukaudessa Tulospalkkiot keskimäärin kuukaudessa Säännöllisen työajan kuukausiansio 1 1 Sisältää eräillä sopimusaloilla erillisenä maksetun palvelusvuosilisän. Vuonna 1998 teollisuuden toimihenkilöiden ansiorakenne oli seuraava: Tekniset- ja konttoritoimihenkilöt Peruskuukausiansio 94 % 94 % Vuorolisät yms. 2 % 0 % Luontoisedut 1 % 2 % Tulospalkkiot 2 % 4 % Palvelusvuosilisät 1 % 0 % Ylemmät toimihenkilöt Edellä kuvattujen peruspalkkausmuotojen ohella yritykset käyttävät myös täydentäviä palkkaustapoja, etupäässä tulospalkkausta (toimihenkilöillä ne sisältyvät säännöllisen työajan ansioihin, ks. yllä). Tulospalkkiot perustuvat yleensä taloudellisiin tunnuslukuihin, tuottavuuden kehitykseen ja muihin tulosmittareihin, jotka ovat sidoksissa yrityksen kehitystavoitteisiin. Tulospalkkioiden osuuksista kokonaisansioista työnantajasektoreittain tarkemmin osan I liitteessä Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus yksityisillä palvelualoilla Yksityisellä palvelusektorilla on käytössä monenlaisia palkkausjärjestelmiä, ja palkkauksen rakenne vaihtelee paljon toimialoittain ja sopimusaloittain. Suurin

21 19 osa alojen palkansaajista on kuukausipalkkaisia, mutta merkittävälle osalle maksetaan tuntipalkkaa. Lähes kaikille yksityisen palvelusektorin sopimusaloille yhteisenä rakenteellisena piirteenä on kuntasektorin tavoin ansioiden jakaantuminen säännöllisen työajan ansioon sekä lisä- ja ylityökorvauksiin. Kuukausipalkkaisten palkkatilastoon ei ole kerätty yli- tai lisätyökorvauksia. KUNPAS -selvityksen palkkaerolaskelmissa käytetty palkkarakennetilasto sisältää kuitenkin Tilastokeskuksen erillisellä täydentävällä tiedustelulla keräämät tiedot myös lisä- ja ylityötunneista. Säännöllisen työajan ansioista on erotettavissa kuukausipalkka, vuorotyölisät ja sunnuntaityökorotukset, luontoisedut sekä yhtenä eränä provisiot ja tulospalkkiot. Kuukausipalkka sisältää palkkaryhmittelyn ja palveluajan perusteella maksettavan taulukko- tai sopimuspalkan, työehtosopimuksen mukaisia lisiä ja henkilökohtaisia lisiä. Tuntipalkkaisista työntekijöistä kerätään säännöllisen työajan ansion lisäksi lisäja ylityöpalkat. Autoliikenteen säännöllisen työajan palkoista aika- ja urakkapalkan osuus on noin 94 % ja työaika- ja olosuhdelisien noin 6 %. Ylityökorotusten osuus ansioista on 3 % ja sunnuntaityökorotusten 5 %. Kiinteistöpalvelualan siivoojien ansioista ylityökorotusten osuus on 1 % ja sunnuntaikorotusten 2 %. Kuukausipalkka tarkoittaa täydeltä kuukaudelta maksettavaa palkkaa, joka on samansuuruinen kuukausittain. Kokoaikaisilla palkansaajilla kuukausipalkka muodostaa 93 % säännöllisen työajan kokonaisansiosta. Vuorotyölisien ja sunnuntaityökorotusten osuus on 2 %, luontoisetujen 2 % ja provisioiden sekä harvemmin kuin kerran kuukaudessa maksettavien erien yhteensä 3 %. Joillakin palvelualoilla on käytössä provisiopalkkausjärjestelmä, jossa provisio voi muodostaa kolmanneksen ammattiryhmän kokonaisansiosta. Monilla aloilla ovat yleistyneet erilaiset tulospalkkiot tai muut yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät.

22 20 Kuvio 2.4 Palkkauksen rakenne yksityisillä palvelualoilla vuonna 1998 Palkkauksen rakenne vuonna 1998, esimerkkejä (osuus säännöllisen työajan ansioista) 100 % 80 % 60 % 40 % Provisiot ym. Luontoisedut Lisät Kuukausipalkka 20 % 0 % Pankkitoimih. Myyjät Sosiaalityönt. Tukkumyyjät Tarjoilijat Vakuutusmyyjät Säännöllisen työajan ansio koostuu peruspalkasta, palveluaikaan sidotuista lisistä sekä muista säännölliseltä työajalta maksetuista lisistä, luontaiseduista, myyntipalkkiosta ja tulospalkkioista. Kuukausipalkalla tarkoitetaan tässä kunkin sopimusalan asianomaisten palkkausmääräysten perusteella maksettavaa tehtäväkohtaista palkkaa, joten se sisältää paikkakuntakalleusluokan, palkkaryhmän ja alallaoloajan tuomat korotusosat. Useilla aloilla tässä on kyseessä palkansaajan taulukkopalkka henkilökohtaisine ja työehtosopimuslisineen. Tehtäväkohtaisten palkkojen määräytyminen vaihtelee sopimusaloittain. Yleisimmin peruspalkka määräytyy työehtosopimuksessa määritellyllä tavalla: tehtävät ryhmitellään eri tasoille tai palkkaryhmiin. Muutamilla palvelualoilla on käytössä pisteytysjärjestelmä. Yksittäisen toimen vaativuutta voidaan arvioida mm. seuraavin tekijöin: osaaminen, harkinta, teknisten välineiden käyttö, työn vaikutuksen laajuus ja pysyvyys, työn vaikutus ja vastuu, vuorovaikutus, fyysiset ja psyykkiset vaatimukset. Näiden perusteella muodostuvat palkkauksen tason määräytymiseen vaikuttavat yhteispisteet.

23 21 Suureen osaan yksityisen palvelusektorin sopimuksista liittyy jonkinlainen palveluaikaan sidottujen lisien järjestelmä. Palveluaikalisiä koskevat sopimusmääräykset ja niiden laajuus poikkeavat toisistaan eri sopimusaloilla. Lisien keskimääräinen prosenttiosuus kokonaisansioista vaihtelee sopimusaloittain 10 prosentista 30 prosenttiin. Viime vuosina palvelusaikalisien merkitystä on vähennetty monien alojen sopimuksia uusittaessa. Merkittävimpiä säännölliseltä työajalta maksettavia muita lisiä ovat lähinnä vuorotyölisät (kuten ilta- ja yötyölisät) ja sunnuntaityöstä maksettavat korotukset. Vuorotyölisiä on käytössä varsinkin vähittäiskaupassa ja hotelli- ja ravintolaalalla. Vuorotyölisien lisäksi säännöllisen työajan ansioon voi sisältyä muitakin lisiä kuten kielilisä ja esimerkiksi vakuutusalalla vakuutustutkintolisä. Palkkauksen kokonaisuuden kannalta niiden merkitys ei kuitenkaan ole keskeinen. Säännöllisen työajan ansioon kuuluvat edellisten lisäksi luontoisedut. Niiden arvoksi kirjataan niiden verotusarvo. Monilla yksityisillä palvelualoilla on käytössä lounasetu. Monilla aloilla on myös auto- tai puhelinetuja. Yksityisellä palvelusektorilla tulos- ja muut yrityskohtaiset palkkiot tilastoidaan säännöllisen työajan ansiokäsitteeseen. Nämä erät sisältyvät vuosittaiseen palkkatilastotiedustelun provisiot, tulos- ja kannustepalkkiot -erään. Tulospalkkioiden osuuksista kokonaisansioista työnantajasektoreittain tarkemmin osan I liitteessä Palkkauksen rakenne ja palkanmuodostus valtiolla Valtiolla säännöllisen työajan ansiot koostuvat palkkojen perustasosta, paikkakuntakalleusluokan mukaan maksettavista lisistä, vuosisidonnaisista ja harkinnanvaraisista ikä- tai palvelusvuosilisistä, palvelusaikalisistä, pätevyyslisistä, tehtävälisistä, olosuhdelisistä, luontoiseduista ja henkilökohtaisista lisistä. Kun säännöllisen työajan ansioon lisätään lisä- ja ylityökorvaukset ja muut ei säännöllisen työajan lisät päästään kokonaisasioihin. Kokonaisansioiden päälle maksetaan vielä lomarahaa. Valtion budjettitalouden kuukausipalkkaisen kokoaikaisen henkilöstön palkkausrakenne ilmenee taulukosta 2.2.

24 22 Taulukko 2.2 Palkkauksen rakenne valtiosektorilla vuonna 1998, %-osuus kokonaisansioista Peruspalkka ilman lisiä (perustaso) 74 % Säännöllisen työajan ansioiden lisät 24 % ikä- tai palveluvuosilisät 13 % paikkakuntakalleusluokkaan perustuvat lisät 4 % työaikalisät 3 % muut lisät 4 % Lisä- ja ylityökorvaukset ja muut kuin säännöllisen työajan lisät 2 % joista ylityökorvaukset 1 % Kokonaisansiot 100 % Kokonaisansioiden päälle maksettavan lomarahan osuus oli vuonna 1998 valtiolla keskimäärin 4,4 prosenttia kokonaisansioista. Vuonna 1998 uusien palkkausjärjestelmien piirissä oli henkilöä eli 6,7 prosenttia koko budjettitalouden henkilöstöstä. Uudessa palkkausjärjestelmässä henkilön palkka määräytyy työkohtaisesta palkasta sekä henkilön työtuloksen ja ammatinhallinnan mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta. Näiden lisäksi voidaan maksaa ryhmäkohtaista tulospalkkiopalkkaa. Myös uusissa palkkausjärjestelmissä maksetaan olosuhteisiin perustuvia lisiä sekä lisä- ja ylityökorvauksia. Uusi palkkausjärjestelmä voi sisältää joskus mm. palvelusajan pituuteen perustuvia lisiä. Koska uudet palkkausjärjestelmät ovat käyttöönottovaiheessa, ei voida vielä laskea niiden käsitteiden mukaisia ansiojakaumatietoja. 2.4 Eräitä huomioita palkkauksen rakenteen ja palkanmuodostuksen eroista kunta-alalla ja yleisillä työmarkkinoilla Palkkauksen rakenne on työnantajasektoreittain erilainen. Kun kunta-alalla ja valtiolla palkkaus perustuu yleisesti tehtävien mukaan määräytyvään peruspalkkaan, ei esim. teollisuuden työntekijöillä ole tilastoitu vastaavaa ansiokäsitettä. Tästä syystä Tilastokeskuksen palkkaerolaskelmissa ei voitu käyttää kunnissa käytettyä peruspalkkaa yhtenä ansiokäsitteenä. Palveluaikaan perustuvien lisien osuus ansioista on suurempi julkisilla aloilla kuin yksityisillä aloilla. Työnantajasektoreiden erilaiset palkkausjärjestelmät on tehty Tilastokeskuksen ansioluokituksella kuitenkin keskenään vertailukelpoisiksi sijoittamalla palkkatekijät säännöllisen ansion palkkaan tai lisä- ja ylityökorvauksiin. KUNPAS - selvityksen palkkaerolaskelmissa eivät siis erot palkkojen muodostumisessa joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta haittaa palkkavertailua.

25 23 Palkkavertailun kannalta ongelmallisia eroja ovat joissain tapauksissa lähinnä työaikalisien määräytymisperusteiden erilaisuus sekä opettajien ylituntien sijoittuminen lisä- ja ylityöajan korvauksiin (ks. luku 4.2). Työaikalisät voivat määräytyä vertailuryhmissä erilaisilla prosenteilla varsinaisesta palkasta tai lisä voi olla pennimääräinen. Joissain tapauksissa, kuten esim. hoitoalalla, vertailuryhmistä toisella ei ole lainkaan lauantailisää. Myös ilta-, yö-, sekä viikonlopputyön määritelmät saattavat vaihdella aikarajojen osalta tai ko. korvauksia voidaan maksaa joko vain säännöllisen työajan osalta tai myös ylityöajalta.

26 24 3 Muut palvelussuhteen ehdot, kuntasektorin erityispiirteet Työ- ja virkaehtosopimuksia on eri työmarkkinasektoreilla ja toimialoilla useita satoja. Monissa sopimuksissa on sovittu voimassa olevaa työlainsäädäntöä paremmista palvelussuhteen ehdoista. Yhä useammat sopimukset mahdollistavat paikallisen sopimisen. Tässä luvussa kuvataan eräitä keskeisiä kuntasektorin palvelussuhteen ehtoja verrattuna yleisiin työmarkkinoihin. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisia palvelussuhteen ehtoja sovelletaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat laajat. Paikallisilla virka- ja työehtosopimuksilla ei kunta-alalla kuitenkaan voi sopia esim. palkkahinnoittelun alittamisesta, säännöllisen työajan tai vuosiloman pituudesta tai sairaus- ja äitiyslomaan kuuluvista etuuksista. Tässä selvityksessä esille tuotujen muiden palvelussuhteen ehtojen merkityksestä voidaan esittää pääsääntöisesti vain sanallisia arvioita. 3.1 Työaika Vuosityöajan määrään vaikuttavat sopimusmääräykset vaihtelevat mm. säännöllisen vuorokautisen työajan pituuden, vuosiloman pituuden sekä arkipyhien ja muiden vapaapäivien määrän suhteen. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia myös työajan sijoittelusta ja käytöstä. Yleisesti voidaan todeta, että työ- ja virkaehtosopimusten työaikamääräykset ovat erilaiset yksityisellä ja julkisella sektorilla toimialasta riippumatta, ja että toimialojen sisällä työaikamääräyksissä on eroja henkilöstöryhmittäin. Viikkotyöaika Säännöllistä työaikaa lyhennettiin asteittain vuosina Yksityisellä sektorilla työajan lyhennys toteutettiin pääsääntöisesti ns. palkallisilla pekkasvapaapäivillä. Kunta-alalla ja muulla julkisella sektorilla vastaava työajan lyhennys toteutettiin lyhentämällä viikoittaista työaikaa. Tämän lisäksi vuonna 1995 kuntasektorilla luovuttiin virasto- ja toimistotyössä lyhyemmästä kesätyöajasta ja siirryttiin kolmesta työaikamuodosta yhteen toimistotyöaikaan.

27 25 Taulukko 3.1 Kuntasektorilla käytössä olevat työaikamuodot ja niiden piirissä olevan henkilöstön osuus Työaikamuoto %-osuus Jaksotyö (114,75/3 viikkoa) 29 (sis. työaikana ruokailun 20 min./päivä Yleistyöaika (38,25/viikko) 28 Toimistotyö (36,25/viikko) 16 Opetustyö 16 Muut 11 Yhteensä 100 Jaksotyötä tehdään kunnissa lähinnä terveydenhoitoalalla sekä joissain kiinteistönhoito- ja liikennealan ammateissa. Opetustyö tarkoittaa yleisimmin opetusvelvollisuuteen perustuvaa työaikajärjestelmää, mutta siihen kuuluu myös mm. erilaisia vuosityötunteihin perustuvia työaikajärjestelmiä sekä kokonaistyöaikoja. Jälkimmäiset koskevat lähinnä joitain ammatillisen koulutuksen opettajaryhmiä. Muut työaikamuodot sisältävät mm. 37 viikkotuntia tekevät ammattiryhmät sekä perhepäivähoitajat, joiden säännöllinen työaika on 86,5 tuntia kahden viikon työaikajaksossa. Vuosiloma Vuonna 1998 kunta-alalla vuosiloman pituus oli jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kolme, 2,5 tai kaksi arkipäivää palvelussuhteen pituudesta riippuen. Muuhun kuin lomakauteen sijoitettu vuosiloma tai sen osa annettiin puolella pidennettynä. Pisimmillään vuosilomaa oli 45 arkipäivää. Vuoden 1998 jälkeen kuntasektorilla on luovuttu ns. pidennyspäivistä ja loma annetaan työpäivinä. Vuoden yhtäjaksoisen palvelussuhteen jälkeen lomaoikeus on 23 työpäivää. Pisimmillään vuosilomaa on 38 työpäivää. Uudet vuosilomamääräykset eivät muuttaneet tosiasiallista vuosiloman pituutta. Lomaraha ei sisälly säännöllisen työajan ansioon eikä kokonaiskuukausiansioon, mutta sisältyy vuosiansioon. Pidempi vuosiloma korottaa myös lomarahaa. Koko julkisella sektorilla vuosilomaoikeus on tasoltaan samanlainen. Yksityisillä aloilla kertymä on pääsääntöisesti alhaisempi, yleisesti enimmillään 4+1 viikkoa. Julkisella sektorilla vuosiloma on enimmillään 2,5 viikkoa pitempi kuin pääsääntöisesti enimmillään yksityisellä sektorilla. Keskimäärin vuosiloma on työnantajan laskelman mukaan kuntasektorilla arvioilta noin 6 työpäivää pidempi kuin yleisillä työmarkkinoilla. Laskelmaan ei sisälly lomarahan vaihtovapaita,

28 26 jotka ovat yleisempiä julkisella sektorilla kuin yksityisillä aloilla, eikä opettajien loma-aikoja. Vuosityöaika Kun säännöllisen työajan pituutta tarkastellaan vuosityöaikana ovat eri työmarkkinasektoreiden, toimialojen ja henkilöstöryhmien työajat keskenään mahdollisimman vertailukelpoiset. Säännöllinen vuosityöaika tarkoittaa sitä tuntimäärää, joka palkansaajan pitäisi sovitun työaika- tai työtuntijärjestelmän mukaisesti olla työssä kalenterivuoden aikana. Vuosityöaikaan ei siten lueta vuosilomia, arkipyhiä eikä työajan lyhentämiseksi tai tasaamiseksi annettuja vapaita. Vuosityöaika voi vaihdella samalla sopimusalalla ja samassa henkilöstöryhmässä vuosiloman pituudesta riippuen. Vuosityöajat lasketaan kokoaikatyötä tekeville henkilöille, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään vuoden. Minimi- ja maksimityöajat kuvaavat kunkin henkilöstöryhmän lyhintä ja pisintä säännöllistä vuosityöaikaa, kun työaikamuoto, palvelussuhteen kesto ja julkisen sektorin ns. talviloman pidennykset on otettu huomioon. Taulukko 3.2 Säännöllinen vuosityöaika eri työmarkkinasektoreilla ja toimialoilla (Työaikaraportti, 1998) Kunta, päivätyö Kunta. toimistotyöaika Valtio, virastotyöaika Valtio, työaikalaki Teollisuuden toimihenkilöt Teollisuuden työntekijät Hotelli- ja ravintola-ala Tukku- ja vähittäiskauppa Vakuutus Pankki tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia 3.2 Palkalliset poissaolot Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika on työnantajan erillisten laskelmien mukaan kuntasektorilla arviolta pari prosenttia lyhyempi kuin yleisillä työmarkkinoilla. Jos vuosilomia ei poisteta säännöllisestä vuosityöajasta on työaika kuntasektorilla noin 0,6 prosenttia yleisiä työmarkkinoita pidempi. Kunnallisella viranhaltijalla ja työntekijällä on palvelussuhteen jatkuttua keskeytymättä sopimuksessa määritellyn ajan, saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivän ajan, ja lisäksi harkinnan perusteella enintään 2/3 varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän

29 Viranhaltija-asema 3.4 Eläkkeet ajalta. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada äitiysloman 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa tietyin virka- ja työehtosopimuksessa todetuin ehdoin. Yleistä työmarkkinakäytäntöä näiltä osin paremmat palkkaetuudet ovat tasoltaan samankaltaiset kunta-alalla ja valtiolla. Kunta-alan henkilöstöstä oli vuonna 1998 virkasuhteessa 55 %. Työsuhteisten osuus kasvaa, vuonna 2000 työsuhteisia oli yhtä paljon kuin virkasuhteisia. Kunnallisen viranhaltijan oikeusasemaa säätelevät eräät kuntalain säännökset, lähinnä virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain säännökset sekä virkasäännön määräykset. Käytännössä viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet sekä palvelussuhteen ehdot eivät olennaisesti poikkea työntekijää koskevista vastaavista säännöksistä ja määräyksistä. Muutama olennainen ero kuitenkin on. Virkasuhteeseen liittyy virkavastuu, mikä merkitsee sitä, että viranhaltija voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen virkavirheistä ja viranhoidossa tapahtuneista laiminlyönneistä. Viranhaltijan palvelussuhdeturvan perustana on ns. jatkuvuusperiaate, jonka mukaan virkasuhde palautuu, jos työnantaja on päättänyt virkasuhteen lainvastaisesti. Työntekijällä on vastaavassa tilanteessa oikeus rahalliseen korvaukseen, mutta työsuhde ei palaudu. Muutoin viranhaltijoiden ja työntekijöiden irtisanomis- ja purkamisperusteissa ei ole olennaisia eroja. Liikkeen luovutustilanteissa työntekijöiden työsuhde jatkuu, kun taas viranhaltijoilla ei ole liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Kunnallisen viranhaltijan oikeusaseman järjestämiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä pohtimaan on asetettu kolmikantainen toimikunta. KVTEL-eläkejärjestelmä on pääpiirteissään samankaltainen kuin valtion VELjärjestelmä. Valtaosa kunta-alan henkilöstöstä kuuluu kunnallisten v iranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) piiriin. Valtion eläkejärjestelmän (VEL) piiriin kuuluvat kuitenkin peruskoulun ja lukion opettajat lukuun ottamatta niitä opettajia, jotka ovat syntyneet vuonna 1970 tai sen jälkeen ja joiden palvelussuhde on alkanut tai sen jälkeen, ja jotka siis kuuluvat suoraan KVTEL:n piiriin. KVTEL:n mukaan yleinen eläkeikä oli aikaisemmin 63 vuotta ja täysi eläke, 66 % palkasta, ansaittiin 30 vuodessa. Useissa ammateissa eläkeikä oli alempi kuin 63 vuotta, mm. palomiehillä 55 vuotta ja sairaanhoitajilla 58 vuotta.

30 jälkeen alkaneet uudet, kunnalliseen palvelukseen tulevat henkilöt kuuluvat ainoastaan TEL-tasoisen peruseläketurvan piiriin. Heidän eläkeikänsä on 65 vuotta. Täysi eläke, 60 % palkasta, ansaitaan 40 vuodessa lähtien jatkuvassa kunnallisessa palvelussuhteessa olleiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläketurva muuttuu asteittain yksityisen sektorin TELeläketurvan tasoiseksi. Lopullinen eläkeikä määräytyy painotettuna keskiarvona. Kunta-alalla vielä työssä olevasta henkilöstöstä 45 %:lla on ns. painotettu eläkeikä.

31 29 4 Tilastokeskuksen palkkataso -selvityksen tulosten tarkastelua KUNPAS -selvityksen myötä on pystytty ensimmäistä kertaa tilastollisesti vertaamaan koko kuntahenkilöstön palkkatasoa yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon mahdollisimman vertailukelpoisen henkilöstön osalta. Vertailukelpoisen henkilöstön ansiotasovertailussa eli ns. vakioitujen palkkaerojen arvioinnissa nousee keskeiseen asemaan vertailukelpoisen henkilöstön määrittelyssä käytetyt luokitukset sekä käytetty ansiokäsite. Luokituksista erityisen tärkeiksi muodostuvat ammattiluokitus ja koulutusluokitukset. Ansiokäsitteen merkitys näkyy tutkimustuloksissa siten, että monissa tarkastelluissa ammattiryhmissä palkkaero vaihtelee selvästi ansiokäsitteestä riippuen. Ammattiluokituksen merkitys korostuu erityisesti siinä tutkimuksen osassa, jossa verrataan vastaavissa ammateissa toimivan henkilöstön palkkaeroja, sillä vastaavissa ammateissa toimivat määrittyvät suoraan luokituksen kautta. Koulutusluokitus puolestaan korostuu tarkasteltaessa niitä, jotka eivät työskentele vastaavissa ammateissa. Tutkimuksessa arvioidut palkkaerot ovat eri suuruisia ansiokäsitteestä riippuen. Tämä koskee erityisesti ammattiryhmiä, joilla on paljon erilaisia työaikalisiä, kuten säännöllisen työajan vuorotyölisiä tai lisä- ja ylityökorvauksia. Siksi tarvitaan lisätietoa siitä, mikä ansiokäsitteistä on mielekkäintä valita kulloistakin kysymyksen asettelua ajatellen. Lisäksi joidenkin yksittäisten ammattiryhmien tarkastelu on osalla ansiokäsitteistä harhaanjohtavaa mm. palkkauksen rakenteesta johtuen. Kaiken kaikkiaan luokitukset ja erilaiset ansiokäsitteet ovat mahdollistaneet KUNPAS -selvityksessä sen, että kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden palkkaeroista saadaan entistä todenmukaisempi ja monipuolisempi käsitys. Käytetyt kaksi eri laadunvakiointimenetelmää tuottivat lähes kaikilta osin saman suuntaisia tuloksia. Tilastokeskuksen mukaan suurimmat erot tuloksissa eri menetelmissä johtuivat luokittelumenetelmän ns. poisputoamasta. Luokittelumenetelmässä havainnot jaettiin palkkavertailua varten vakiointiluokitusten mukaisesti vertailusoluihin. Jos vertailusoluissa ei ollut tarpeeksi havaintoja, putosivat ne pois koko tarkastelusta. Tämä vaikutti mm. siten, että ko. ammattiluokan paino karkeamman tason tarkasteluissa erosi ammattiluokan painosta hedonisessa menetelmässä. Poisputoama koski erityisesti ammattiryhmiä, jotka ovat keskittyneet vain jollekin tietylle työnantajasektorille. (ks. TK luvut 4.2.1, 5.1 ja 6.2).

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

Tilastoesite tammikuu 2011. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kuntatyonantajat.fi

Tilastoesite tammikuu 2011. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kuntatyonantajat.fi Tilastoesite tammikuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2009 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite lokakuu 2014 www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2013 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 714 KVTES

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 185 euroa lokakuussa 2009 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 500 euroa lokakuussa 2013 Korjattu 21.8.2014. Taulukkoa Yksityisen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat noin kaksi prosenttia lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010

Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010 Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010 6.2.2012 Yleistietoa kunnista Kuntasektorin henkilöstö Vuoden 2010 lokakuussa kuntasektorilla (kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa) työskenteli

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkatilastoissa selvitetään sekä tehdyn työajan että ei-tehdyn työajan ansioita. Tehdyn työajan ansioista muodostetaan kaksi tilastokäsitettä:

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Avaintyönantajat AVAINTA ry Monitoimialainen kasvava työnantajaedunvalvontajärjestö Perustettu 1993,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansio oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 14,59 euroa Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Palkat ja työvoimakustannukset 04 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Kuntasektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Valtion kuukausipalkat 2014, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 482 euroa vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Valtion kuukausipalkat 2013, marraskuu Korkea koulutus nostaa ansioita valtiolla Tilastokeskuksen mukaan valtion kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat ansaitsivat

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu 2015 Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkaisten tiedusteluun ilmoitetaan: Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvat työntekijät, joilla

Lisätiedot

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 915 euroa lokakuussa 2012

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 915 euroa lokakuussa 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 03 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 95 euroa lokakuussa 0 Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorin kokoaikaisten

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2008

Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2008 Aineistokuvaus Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2008 Sisältökuvaus Aihealue Tilasto Asiasanat Kohdejoukko Lähdeaineisto Tekijä Tunniste Tulostusaika 16.03.2015 / 15:38:37 Muuttujia

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Keskiansio nousi teollisuudessa kolme ja kaupassa kaksi prosenttia lokakuusta

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

Palkkatekijät sopimusaloittain KVTES

Palkkatekijät sopimusaloittain KVTES Palkkatekijät sopimusaloittain KVTES Yhteiset lisät Palkkaus II luku 00400 Henkilökohtaisen lisän harkinnanvarainen osa...... 6 01127 Kannustuslisä...... 8 01095 Kielilisä...... 9 01543 Kokouspalkkio......

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Valtion kuukausipalkat 2012, marraskuu Valtion kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 603 euroa marraskuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan valtion kokoaikaisten

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat

Yksityisen sektorin tuntipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Yksityisen sektorin tuntipalkat Yksityisen sektorin tuntipalkkajakaumiin on tullut lievää kaksihuippuisuutta vuodesta 2005 vuoteen 2013 Tilastokeskuksen yksityisen sektorin

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Rehtoreiden opetusvelvollisuutta ei ole muutettu.

Rehtoreiden opetusvelvollisuutta ei ole muutettu. PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE T6/2004 Laine 1.12.2004 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n opetustoimen jäsenyhteisöille TYÖEHTOSOPIMUS PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimuksia

Virka- ja työehtosopimuksia Virka- ja työehtosopimuksia Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus Tarkentavat virkaehtosopimukset

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2013 Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2 % 5 % 6 % 4 % 6 %

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2 % 5 % 6 % 4 % 6 % OSIO C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 8 METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Metsä- ja puutalousoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 19 prosenttia vuonna 2014

Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 19 prosenttia vuonna 2014 Palkat ja työvoimakustannukset 05 Kuntasektorin palkat 04, lokakuu Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 9 prosenttia vuonna 04 Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan kokoaikaisten

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat

Yksityisen sektorin tuntipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Yksityisen sektorin tuntipalkat Yksityisen sektorin tuntipalkoissa on paljon vaihtelua ammattiluokkien sisällä Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkaisten

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2003 ISSN 1457-6953 1 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2003 2 Sisällysluettelo 14.4.2003 JOHDANTO...7

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely KT Kuntatyönantajat virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos Esittely KT Kuntatyönantajat KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Laissa on määritelty mm. KT:n perustehtävät,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012 Yksityisen sektorin tuntipalkat korkeimmillaan jo nelikymppisillä Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien

Lisätiedot

Lomakkeen täyttöohjeet

Lomakkeen täyttöohjeet Yksityisen sektorin palkkatiedustelu lokakuu 2004 Sisällysluettelo Lomakkeen täyttöohjeet Tuntipalkkaiset Yleisohjeita lomakkeen täyttämistä varten...2 Lomakkeen täyttöohjeet lokakuussa 2004...3 Lomakkeen

Lisätiedot

Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011

Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkkarakenne 2011 Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten

Lisätiedot