AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 1/2013 Puheenjohtajien tapaamispäivä s. 6 Tasavallan presidentin kolme toivetta s. 20 INSSI-hanke jatkuu s. 26

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 Puheenjohtajien tapaamispäivä...6 Jorma Keinänen in memoriam...7 Vaasan malli...7 Fysiikan opetusta ymmärtävään soveltamiseen...8 Yrityslähtöistä koulutusta kaivannaisalan insinööripulaan...10 Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien uusi puheenjohtaja...12 Skinnarilassa suunnitellaan hybridibussia...13 Insinöörikoulutuksen hyviä kansainvälistymiskäytänteitä...14 Oppimateriaalia insinöörikoulutukseen...16 Rakennustekniikkaa lasten mieleen...18 Tasavallan presidentin kolme toivetta...20 Elinkeinoelämän tulevaisuuden odotukset...22 Educassa peruskoulutuksen ehdoilla...23 Den finländska utbildningens uppgång och fall...24 Nyt vaikutetaan insinöörikoulutukseen...26 Suomessa on äksöniä...28 Visio Tekniikan taulukkokirjan historia...30 Hometta korvissa...32 Kulttuurikeväästä katsastettuja...33 Rajaton mielikuvitus ja intohimo työhön...34 Paikallisyhdistysten puheenjohtajatapaaminen. Jaakko Kaski soveltavan fysiikan opetuksen kimpussa. s. 6 s. 8 Tasavallan presidentin vierailu Lappeenrannassa,. s Toolilainen 1/2013

3 PÄÄKIRJOITUS Uudistuva TOOL Liiton puheenjohtajisto ja hallitus uusiutuivat vuoden vaihteessa merkittävästi. Henkilövaihdosten myötä TOOLin toimintatavo issa tapahtuu uudistusta. Puheenjohtajiston käymät keskinäiset keskustelut johtivat selkeään tehtäväjakoon. Hallituksen jäsenien aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ovat antaneet rohkaisevia viitteitä uuden hallituksen toimivuudesta ja halusta ottaa kantaa tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön asioihin. Näyttää vahvasti siltä, että uudistuva TOOL pystyy vaikuttamaan jäsenien edunvalvontaan ennakoivasti, määrätietoisesti, näkyvästi ja laajalla rintamalla. TOOLin on ennakoitava insinöörikoulutukseen ja insinöörikouluttajien asemaan syntyvät muutospaineet. Tässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä TOOLin hallituksen ja sen jäsenyhdistysten aktiivien välillä, sekä toolilaisten osallistumista oman työpaikan yhteisten asioiden kehittämiseen. Menestyäksemme ennakoinnissa, TOOLin on myös kerättävä tilastointi- ja neuvottelutietoa. Kaiken kerätyn informaation tulisi hyödyttää koko luottamusmiesverkostoa. Tiedonkeruuta ja lm-verkoston tukemista on päätetty parantaa säännöllisellä yhteydenpidolla. Uusi tapa toolilaisten luottamusmiesten työn tukemiseksi on liiton hallituksen kokousaineistojen toimittaminen heidän käyttöönsä. Aiemmin aloitettuja TOOLin omia lm-koulutuksia verkoston tiivistämiseksi on tarkoitus edelleen jatkaa. Liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteistyö on alkanut tänä vuonna rivakasti. Helmikuussa TOOL järjesti jäsenyhdistysten puheenjohtajapäivän. Päivän aikana paikallisosastojen puheenjohtajat evästivät hallitusta ajankohtaisissa asioissa. Keskustelimme mm. liiton järjestöasioista, amk-uudistuksesta, järjestelyvaraerien jakamisperusteista ja työaikasuunnitelmista. Lisää päivästä voit lukea tästä lehdestä. Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien valtakunnallinen alaosasto piti helmikuun alussa perinteisen vuosikokouksensa. Alaosaston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin harjoitteluinsinööri Veera Udd Metropolia-ammattikorkeakoulusta. TOOL toivottaa onnea ja menestystä Veeralle! Vuosikokouksen yhteydessä kokousväki keskusteli vilkkaasti ammattikunnan palkkaukseen ja tehtävien selkeyttämiseen liittyvistä haasteista. TOOLin hallitus jatkaa alaosaston vuosikokouksen nostamien asioiden käsittelyä osana opetusalan työ- ja virkaehtosopimusten tavoiteasettelua vielä tämän kevään aikana. TOOLin asiat ovat sen jäsenien asioita. Siksi jäsenten on tiedettävä ja tunnettava, että TOOL hoitaa heidän asioitaan. Se tarkoittaa kahta asiaa: TOOLin toiminnan on oltava avointa eli läpinäkyvää ja samalla ulospäin suuntautunutta eli verkostoituvaa ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttavaa. Erityisesti tulo- ja palkkapoliittisissa asioissa sekä koulutuspolitiikassa TOOLin on syytä näkyä ja kuulua niin jäsenistössämme, OAJ:ssa kuin näiden ryhmien ulkopuolella. Toolilaisten ammatti-identiteetti on useimmiten rakentunut vuosien koulutuksesta ja työkokemuksesta insinöörikollegoiden parissa. Tämän vuoksi jäseniemme erityisosaamisista, erityistarpeista ja eduista huolehtiminen vaatii TOOLin asiantuntemusta. Toolilaisten parissa tärkeimpänä jäsenetuna ja -palveluna pidetäänkin oman liiton hoitamaa edunvalvontaa. Siihen meillä TOOLissa on halua ja kykyä. Liiton hyvät sisä- ja ulkosuhteet ovat edunvalvonnan vakauden ja ennustettavuuden kannalta lähes korvaamattoman tärkeät. Tämän vuoksi TOOL toimii laajalla rintamalla, verkottuen OAJ:n toimijoiden, ammatillisten opettajaryhmien ja akavalaisten insinöörien parissa, unohtamatta elinkeinoelämäyhteyksiä. Lisäksi TOOL on mukana valtakunnallisessa INSSI-hankkeessa. Hankkeen verkosto koostuu pääosin ammattikorkeakoulujen, SAMOKin ja työnantajajärjestöjen edustajista. Liitto panostaa jatkossa sidosryhmätyöhön mm. kasvattamalla edustajiensa osallistujien määrää ja pyrkimällä valtakunnallisiin ammattikorkeakoulun koulutusta kehittäviin työryhmiin. Toolilaisten palkkakehitys on sovittu OAJ:n hoidettavaksi vuonna Tästä on pidetty kiinni. TOOL liittyessään OAJ:hin on saanut vakuutuksen siitä, että toolilaisen opettajakunnan palkkatasoa kehitetään vähintään samassa tasossa kuin muiden ammatillisten opettajien palkkatasoa. Näin ei ole tapahtunut. Nyt olisi OAJ:n mahdollista lunastaa TOOLille annettuja lupauksia. Tämä vaatisi sitä, että OAJ:sta löytyisi rohkeaa johtajuutta ja yhtenäistä tahtoa hoitaa jäsenmääränä pienen jäsenryhmänsä asiaa. Kevään aikana TOOL käy tiiviisti neuvotteluja OAJ:n kanssa. Meille näyttäisi tarjoutuvan erinomainen tilaisuus tehdä linjauksia edunvalvonnastamme ja järjestön tulevaisuudesta jo seuraavassa kevätvaltuustossa. TOOLille vuoden 2013 tärkeimpiä asioita ovat työaikasuunnittelun ohjeistaminen, järjestelyvaraeräneuvottelut ja palkkatason korjaamisesta sopiminen. Näistä työaika- ja järjestelyvaraeräneuvottelut ovat paikallisesti tapahtuvaa toimintaa, jossa onnistuneet lopputulokset edellyttävät toolilaisilta luottamusmiehiltä ponnistuksia. Työpaikoilla luottamusmiehet tarvitsevat kaikkien jäsenien tuen työlleen. Uudistuva TOOL toivottaa kaikki ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetuksen parissa työskentelevät henkilöt tervetulleeksi kasvattamaan painoarvoamme tulevissa sopimusneuvotteluissa! Ollaan yhteydessä. TOOL on läsnä työpaikallasi. Toolilainen 1/2013 3

4 LEDAREN TOOL förnyas Förbundets ordförandeskap och styrelse förnyades påtagligt vid årsskiftet. I samband med personbytena sker det förnyelse i TOOLs funktionssätt. Ordförandenas interna diskussioner ledde till en tydlig rollfördelning. Styrelsemedlemmarnas aktiva deltagande och samverkan har gett uppmuntrande signaler om den nya styrelsens funktionsduglighet och lust att ta ställning till saker rörande teknik- och kommunikationssektorns undervisningspersonal. Det verkar starkt som om ett förnybart TOOL kan verka proaktivt, målmedvetet, synligt och på bred front för medlemmarnas intressebevakning. TOOL måste förutse de förändringstryck som uppstår inom ingenjörsutbildningen och utbildarnas position. För att lyckas med detta förutsätts ett nära samarbete mellan TOOLs styrelse och medlemsföreningarnas aktiva, samt att TOOL-medlemmarna deltar i utvecklandet av de gemensamma sakerna på den egna arbetsplatsen. För att vi skall lyckas i förutseendet måste TOOL också samla statistik och förhandlingskunskap. All insamlad information borde gagna hela förtroendemannanätverket. Man har beslutat förbättra informationsinsamlingen och stödet av fm-nätverket genom regelbunden kontakt. Ett nytt sätt att stöda TOOL-förtroendemännens arbete är att delge dem förbundsstyrelsens mötesmaterial. Man ämnar även fortsätta TOOLs egna förtroendemannautbildningar för att förtäta nätverket. Förbundets och dess medlemsföreningars samarbete har startat raskt i år. I februari ordnade TOOL en medlemsföreningarnas ordförandedag. Under dagen fick styrelsen goda råd om aktualiteter av lokalföreningarnas ordföranden. Man diskuterade bl.a. förbundets organisationsärenden, YH-reformen, grunderna för utdelningen av justeringspotter och arbetstidsplanerna. Du kan läsa mer om dagen i denna tidning. Laboratorie- och praktikingenjörernas riksunderavdelning höll sitt traditionella årsmöte i början av februari. Underavdelningen valde till ny ordförande praktikingenjör Veera Udd från yrkeshögskolan Metropolia. TOOL önskar henne lycka och välgång! I samband med årsmötet diskuterade mötesdeltagarna livligt utmaningarna med yrkeskårens avlöning och förtydligande av arbetsuppgifter. TOOLs styrelse fortsätter behandla ärendena från underavdelningens årsmöte ännu denna vår som en del av undervisningssektorns arbets- och tjänsteavtals målsättningar. TOOLs ärenden är medlemmarnas ärenden. Därför måste medlemmarna veta och känna till att TOOL driver deras sak. Detta innebär två saker: TOOLs verksamhet måste vara öppen, dvs. transparent, och samtidigt utåtriktad, dvs. nätverksskapande och opinionsbildande. Särskilt när det gäller inkomst- och lönepolitik samt utbildningspolitik bör TOOL synas och höras såväl inom medlemskåren och OAJ som utanför dessa grupper. TOOL-medlemmarnas yrkesidentitet har oftast uppbyggts av år av utbildning och arbetserfarenhet bland ingenjörskolleger. Därför kräver skötseln av våra medlemmars specialkunnande, specialbehov och förmåner TOOLs sakkunskap. Man anser att det egna förbundets viktigaste medlemsförmån och service är förbundets intressebevakning. För detta har vi inom TOOL både intresse och förmåga. Förbundets goda inre och yttre kontakter är nästan oersättliga med tanke på intressebevakningens stabilitet och förutsägbarhet. Därför verkar TOOL på bred front och bildar nätverk med OAJ:s aktörer, yrkesutbildningslärargrupper och AKA- VA-ingenjörer, utan att ändå förbise näringslivskontakterna. Dessutom är TOOL med i det nationella INSSI-programmet. Nätverket för detta består huvudsakligen av yrkeshögskolornas, SAMOK:s och arbetsgivarorganisationernas representanter. Förbundet satsar i framtiden på kontaktgruppsarbete bl.a. genom att öka antalet deltagande representanter och sträva till medverkan i nationella arbetsgrupper som handhar utvecklingen av yrkeshögskoleutbildningen. TOOL-medlemmarnas löneutveckling har avtalats att skötas av OAJ Detta har man hållit fast vid. Då TOOL anslöt sig till OAJ fick man löfte om att lönenivån utvecklas minst i samma takt som övriga yrkeslärares lönenivå. Så har inte skett. Nu kunde OAJ infria sina löften åt TOOL. Detta skulle kräva starkt ledarskap från OAJ och gemensam vilja att sköta även en liten medlemsgrupps ärenden. Under våren för TOOL intensiva diskussioner med OAJ. Det verkar som om det skulle erbjudas ett utmärkt tillfälle för oss att dra linjer för vår intressebevakning och organisationens framtid redan vid nästa vårfullmäktige. De viktigaste ärendena för TOOL under 2013 är direktiv för arbetstidsplaner, justeringspottförhandlingarna och avtal om korrigering av lönenivån. Av dessa är arbetstids- och justeringspottförhandlingarna lokal verksamhet, där lyckade slutresultat kräver hårda insatser av TOOL-förtroendemän. På arbetsplatserna behöver förtroendemännen alla medlemmars stöd för sitt arbete. Den TOOL som förnyas önskar alla som arbetar i yrkeshögskolor med teknik och kommunikation välkomna att öka vår betydelse i de kommande avtalsförhandlingarna! Vi håller kontakt. TOOL är närvarande på din arbetsplats. 4 Toolilainen 1/2013

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Vuosi vaihtui ja Toolilaisen painopaikka Uusi vuosi ja uudet kujeet, sanotaan. Näin tapahtuu myös Toolilaisessa. Olemme tehneet vuosia yhteistyötä aikaisemman painotalon kanssa sujuvasti hyvässä hengessä työtä kunnioittaen ja laadusta tinkimättä. Yrityksissä alihankinnat kilpailutetaan säännöllisesti, niin mekin olemme tehneet aina muutaman vuoden välein. Syksyn aikana kävimme läpi kisan muutaman aktiivisen taitto- ja painoyrittäjän kanssa ja sen projektin tuloksena painopaikka vaihtuu. Vuoden alussa teimme sopimuksen Joutsen Media Painotalo Oy:n kanssa ainakin seuraavien neljän lehden tekemisestä eli vuodesta Tulevat lehdet näyttävät, olemmeko tehneet oikean vai väärän ratkaisun. Kustannuspuolella kilpailutuksen tuomat säästöt ovat todella suuret. Jatkaminen siis edellisen tekijän kanssa ei kaatunut tekemisen laatuun vaan ylivoimaisesti liian kovaan hintapyyntöön. Pientä viilausta tapahtui myös toimituskunnassa, kun yhdistyksemme puheenjohtaja vaihtui vuoden lopulla. Perinteen mukaan Toolilaisen toimituskuntaan kuuluu TOOL ry:n puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa hallituksen edustaja. Uusi puheenjohtaja Pasi Repo katsoi, että uudet tehtävät yhdistyksen peräsimessä vaativat niin paljon aikaa, että hän esitti toimituskuntaan hallituksen edustajaksi Sampsa Kuparia. Näin tehtiin ja Sampsa on nyt yhdistyksen edusmiehenä lehtitiimissä. Lehden sisällön suhteen ei ole suunniteltu radikaaleja muutoksia. Juttuja toivomme kaikilta lukijoiltamme itse kunkin tekemisen ja mielenkiinnon alueilta. Hyviä juttuja ei ole koskaan liikaa. Näin lehden tekemisen osalta vuosi 2013 siis alkaa. Opetus on kuitenkin meidän kaikkien ykkösjuttu, lehti on vain harrastus, infokanava ja virkistäytymisen yksi muoto sekä yhteisten asioiden käyttöön tarkoitettu foorumi. Opetukseen on ainakin Tampereella pidetyn juhlaseminaarin puheiden perusteella odotettavissa uusia, raikkaita tuulia. Edellisessä numerossa tiivistettiin foorumista muutamia puheenvuoroja ja keskusteluja. Tässä numerossa julkaisemme kolmen ykkösstipendillä palkitun ansiokkaat jutut. Ehkäpä mutamassa seuraavassakin palataan vielä foorumin antiin. Kun lueskelin foorumin verkkosivuja, kirjoitettuja juttuja ja katselin sieltä tallennettuja videoita, kiinnittyi huomio mm. Kone Oy:n toimitusjohtaja Alahuhdan kommenttiin: Suomessa voi valmistua insinööriksi lukemalla vain suomenkielisiä oppikirjoja. Ei kai tuohon voi muuta sanoa, että varmasti näin voi tapahtua. Ei se kuitenkaan tarkoita, ettei opetuksessa ja koulutuksen yhteydessä olisi törmätty muihin kieliin. Eikä sitäkään, että usean opintojakson materiaaleihin ja suorituksiin ei kuuluisi vieraskielistä oppimateriaalia. Tuskinpa Alahuhtakaan tarkoitti juuri sitä, mitä sanoi. Arvelen hänen sohaisseen kielimuureja sen takia, että myös nuorille opiskelijoille tulisi selväksi suomalaisen insinöörin yksi keskeisistä osaamisen alueista: useamman kielen osaaminen ja vieraisiin kulttuureihin perehtyminen. On hyvä tuoda esiin kerta toisensa jälkeen se tosiseikka, että maamme ja teollisuutemme menestys perustuu aivan ratkaisevasti vientiin eikä niissä hommissa pelkällä suomella ja savolla pärjätä. Tämän päivän elävästä elämästä kuulin hiljattain uskomattomalta kuulostavan tapauksen, jossa suuriin naapurimaan investointihankkeisiin ei ollut tartuttu, koska tarjoukset olisi pitänyt laatia ruotsiksi. Pidin sitä ensin pilana tai ennenaikaisena aprillijuttuna, mutta ei se kuulemma sitä ole. Toivottavasti tämän tapainen arkuus ei ole tarttuva tauti. Ehkä kyse oli sittenkin vain tarjousten tekemisen laajuudesta tai monimutkaisuudesta johtuva aikapula. Kevättä kohti också på svenska Kauko JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Torikatu 4 B Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Sampsa Kupari Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2012 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Toolilainen 1/2013 5

6 Puheenjohtajien tapaamispäivä Keskinäiseen keskusteluun paikallisosastojen välillä ja hallituksen evästämiseksi on ollut tarvetta jo aikaa ja nyt tilaisuus järjestyi Akavatalossa, Helsingissä helmikuun kahdeksantena. Osanotto olikin kattava. Mukana oli myös TOOLin hallitus ja toimiston henkilökunta. Puheenjohtajien ja hallituksen tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti; Metropoliasta paikalle oli saapunut Jarno Varteva. T OOLin puheenjohtaja Pasi Repo toivotti osanottajat tervetulleiksi ja loi katsauksen ajankohtaisiin tapahtumiin mm. palkkarintamalla. Repo kertoi myös TOOLin tupo-tavoitteista. OAJ.n taholta on esitetty eri liittojen kanssa toimintojen yhdistämistä ja kertoi tähän mennessä käydyistä neuvotteluista, joissa OAJ on kertonut näkemyksiään, joihin toivoi puheenjohtajiston ottavan kantaa. OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttunen kertoi viime aikojen uutisista ja kolmen vartin aika osoittautui varsin niukaksi. Selkeä merkki, että elämme melkoisia muutoksen aikoja. Ammattikorkeakoululaki on valmisteilla ja tulee lähitulevaisuudessa vaikuttamaan käytännössä opettajankin elämään OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttunen kertomassa ammattikorkeakoulujen rakenteista ja edunvalvontatilanteesta. todennäköisesti melkoisesti. Rahoitusmallin muuttuminen tulee asettamaan aivan uusia vaatimuksia. Opiskelijan valmistumisen osuus on suuri osuus eli lähes puolet rahoituksesta. Opiskelijalta vaaditaan myös runsaasti suorituksia lukuvuosittain eli vähintään 55 op, jotta tämä toisi rahoitusta oppilaitokselle. Varsin kova vaatimus nykyiseen tahtiin nähden. Amk:jen tulee hakea toimilupia kuluvana vuonna. Näitä ei myönnettäne nykyisessä laajuudessa vaan ainakin osa luvista tullee olemaan määräaikaisia. Koko amk-kentän rahoitus tullee putoamaan nykyisestä vajaasta miljardista selvästi alle 900 M, mikä tarkoittaa toimintojen supistamista muodossa tai toisessa. Perttunen toivoi sopeutuksessa pidettävän mielessä, että opetuksen pitää olla ykkösasia ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Opettajan työn kiristymisestä Perttunen muistutti, että työnantajan edellyttämä vuotuinen työaika on h ja tässä pyynnössä opettajan onkin syytä pysyä. Jos tunnit eivät riitä, lisätyöstä tai tehtävien vähentämisestä on syytä sopia työnantajan kanssa. Esimerkkinä Perttunen esitti päivän eli 8 h tunnin lisätyön merkitsevän 0,5 % vuoden palkasta. Haluaisiko joku palauttaa summan ilman sen kummempaa perustetta? Ja voidaan kai kysyä kuinka monta kertaa vuoden aikana aina kun kysäistään? Joukko jakautui ryhmiin ja keskusteli puheenjohtajan esittelemistä aiheista. Neuvottelutavoitteissa huolta kannettiin saatavuuslisän säilymisestä ja koskemisesta myös tulevia opettajia. 35 viikon aikajaksoon, joka voi sisältää aikaan tai paikkaan sidottua työtä, ei katsottu järkeväksi tehdä muutoksia. Rakennemuutoksen katsottiin koskettavan konkreettisesti jokaista toolilaista vaikka tällä hetkellä yksityiskohdat eivät olekaan vielä tiedossa. Toimilupien myöntäminen tulee todennäköisesti johtamaan ainakin joidenkin oppilaitosten yhdistymiseen. Yleisessä keskustelussa on heitetty myös ajatuksia mitä tapahtuu, jos jokin uskottava hakija kuten vakavaraisen yrityksen säätiö tai vastaava tekee oman hakemuksensa teknisestä ammattikorkeakoulusta, mitä ajatuksia tämä tulee luvan myöntäjissä herättämään. Voiko jonkun toisen hakemus syrjäyttää esimerkiksi arvostettujen yritysten säätiöiden hakemuksen jollain perusteella? Ja voidaanko kahta päällekkäistä lupaa samalle alueelle myöntää? Työaikasuunnitelmat ovat muutoksen alla. Uusia malleja ollaan kokeilemassa, mutta niissä nähtiin ongelmakohtia, jotka tulee hyväksytyllä tavalla ratkaista ennen uusien suunnitelmien lanseerausta. Koko maan tilanteen kartoittaminen asian suhteen tulee olla keskitettyä, jotta tiedetään missä mennään. Myös lukuisia käytännön asioita nykyisessäkin käytännössä on avoimena. Joissain tapauksissa näiden ratkaisua luonnehdittiin vähintään kummaksi osin epäloogiseksikin. Näihin toivottiin selkeyttä ja maata yhtenäisesti koskevia ohjeita. Paikalliset järjestelyvaraerät on yleensä jaettu asiallisten kriteereiden perusteella, mutta näiden soveltaminen kuten jaetut erätkin ovat salaisia eikä selkeyttä tasapuolisesta toteutumisesta ole. Näihin toivottiin avoimuutta, jotta voitaisiin varmistua oikeudenmukaisuudesta. OAJ:n esityksiä voimakkaasta organisaatioiden yhdistämisestä pidettiin vieraana ja todettiin TOOLilla olevan kykyä ja halua hoitaa omat asiansa. Palkka-asioissa OAJ hoitaa neuvottelut TOOLin valtuuttamana tehdyn liittymissopimuksen mukaan palkka tullaan pitämään yleisen kehityksen mukaisena. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut vaan toolilaisten palkan jälkeen jäänti on ollut merkittävää ja tämän virheen korjaamiseksi edellytettiin toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan päivä oli avartava ja tietoa vaihdettiin runsaasti eri oppilaitosten välillä, mikä koettiin hyödyllisenä. Toivottiin, että vastaavanlaisia tapahtumia voidaan järjestää tulevaisuudessa useamminkin. Kirsi Lindfors Riihimäeltä ja Ritva Rapila Vaasasta pääsivät tilaisuuteen mukaan. 6 Toolilainen 1/2013

7 Jorma Tuominen toimialajohtaja Vaasan ammattikorkeakoulu Vaasan malli Jorma Keinänen in memoriam Merkittävä toolilainen vaikuttaja Jorma Keinänen kuoli yhdentenätoista marraskuuta, 72 vuoden ikäisenä. Diagnoosin vakavasta sairaudestaan hän oli saanut helmikuussa. Jorma Keinänen syntyi Iisalmessa. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti Oulun yliopistossa vuonna 1964 ja lisensiaatin tutkinnon 1973, jonka jälkeen hänet nimitettiin kahdeksi vuodeksi hoitamaan teoreettisen fysiikan apulaisprofessorin virkaa. Vuonna 1976 hän siirtyi Oulun teknillisen oppilaitoksen matemaattisten aineiden lehtoriksi, jossa virassa hän jatkoi eläkkeelle siirtymiseensä asti hoitaen välillä apulaisrehtorin tehtävää. Edellä mainittujen virkatehtäviensä ohella JK osallistui useiden järjestöjen toimintaan. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toiminnassa hän oli aikoinaan mukana erittäin aktiivisesti toimien sen monissa eri luottamustehtävissä, muun muassa oppilaskunnan puheenjohtajana. Toolilaisille Jorma Keinänen tuli tutuksi TOOLin valtuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän oli asiallinen, mutta lupsakka vaikuttaja, joka sovitellen ratkoi ongelmia. Hänellä oli sujuva ja kiinnostava tapa ilmaista asioita. Tämä käy ilmi muun muassa hänen kokoamastaan ja kirjoittamastaan TOOLin 40-vuotishistoriikista. Jorma oli aktiivinen ja yhteisöllinen, joka näkyi useimissa hänen toimissaan. Hyvän ystävän ja järjestökumppanin muistolle, Seppo Pahlman Vaasan seutu tunnetaan nykyään energiasektorin vientiyrityksistä jotka tarvitsevat pienempiä yrityksiä ympärilleen tukemaan liiketoimintaansa. Sellaiset yritykset kuten Wärtsilä, ABB, Vacon, VEO, Switch, Mervento ja Citec ovat tunnettuja Suomessa ja maailmalla. Yritykset tuottavat koneita ja laitteita sähkön tuotantoon, jakeluun ja automaatioon sekä projektoivat kokonaisia voimalaitoksia ympäri maailmaa. Ne työllistävät merkittävän määrän insinöörejä. Vaasan seudun energiaklusterin yritykset ovat Suomen hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa. Nimittäin niiden viennin osuus on 70% liikevaihdosta mikä edustaa 12% Suomen teknologiateollisuuden viennistä. Näiden yritysten merkitys koko Suomelle on huomattava. Koulutuksen on pystyttävä tuottamaan osaajia joiden avulla ne voivat edelleen kehittyä ja säilyä Suomessa. Sen vuoksi Vaasan ammattikorkeakoulu on tehnyt merkittäviä strategisia valintoja profiiliin ja painoaloihin. Vientiyritysten vaikutuksesta voisi mainita senkin että 1991 aloitettiin kokonaan englanninkielinen koulutusohjelma Degree Programme in Electrical and Electronic Engineering joka oli ensimmäisenä maassamme. Merkittävä lisä opiskelijan valmentautumiseen on kansainvälisellä projektiharjoittelulla, jossa opiskelija työskentelee yrityksen ulkomaisessa yksikössä tai projektissa kaukomailla. Tämä on mahdollista jo ammattikoulussa jossa kouluttaudutaan asentajiksi erityisesti voimalatyömailla. Hyvän ja riittävän opiskelijamäärän turvaamiseksi kehitettiin Vaasalainen opintopolku- ja yhteistyömalli. Muita tavoitteita olisivat kustannussäästöt ja nopea eteneminen työelämään saakka. Toteutuksen kuvaus Vaasan koulutusmalli mahdollistaa jouhevan opiskelupolun ammattiopistosta tai lukiosta ammattikorkeakouluun ja edelleen yliopistoon. Vaasan ammattiopistossa (VAO) opiskelija voi valita halutessaan amk-väylän, joka otettiin käyttöön Siinä olevat opinnot koostuvat kielistä ja matematiikasta. Opiskelijamäärä tekniikan amk-väylällä on keskimäärin ollut 20. Selkeästi pidemmät perinteet ovat käytännöllä, jossa VAO:n opiskelija on voinut valita sovittuja opintojaksoja ammattikorkeakoulusta (VAMK), suorittaa ne siellä ja hyvitetään ammattiopiston opinnoissa. Jo pitkään on VAMK:ssa toteutettu opintoja kuten Robotiikka sekä Konepajatekniset mittaukset ihan omana ryhmänä VAO:n opiskelijoille. VAMK:n lukiopohjaiset opiskelijat käyvät vastaavasti VAO:lla opiskelemassa lastuavaa työstöä sekä sähkötekniikan sisäasennusharjoituksia. Saavutetut tulokset Kaikkein pisimmällä ristiinopiskelussa mennään konealalla, joka toimii samalla suunnannäyttäjänä. Hyvässä kehitysvaiheessa ollaan myös rakennus- ja sähkötekniikassa. Pitkässä juoksussa ammattikorkeakoulu säästää kone- ja laiteinvestoinneissa. Oppilaitokset käyttävät jo samoja CAD-ohjelmia, joista on suora jatkumo VAMK:ssa. Samaa yhtenäistämistä tehdään pitkällä tähtäimellä muillakin sektoreilla kuten ohjelmoitavat logiigat. Opintojen sisältöä on opettajien yhteistyöllä muokattu siten, että siellä saa jo valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin. Kehitysprosessina tämä on yhdistänyt henkilöstöä ja helpottaa edelleen kehittelyä. Toolilainen 1/2013 7

8 Jaakko Kaski lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö Fysiikan opetus tekniikan alalla tähtää ymmärtävään soveltamiseen Harvassa ovat yritykset, joissa työntekijä kiertää mittalaitteet ja kirjaa lukemat paperille. Harvassa ovat myös yritykset, joilla ei ole kotisivuja tai pidemmälle vietyjä internet-sovelluksia. Harvassa ovat asuintalot, joissa ei olisi lainkaan digitaalitekniikkaa sisältäviä laitteita: tv, lämmityksen säätö, mikroaaltouuni, etäluettava sähkömittari, pelikonsoli jne. Yleistyvien tietotekniikan sovellusten ja entistä edullisempien komponenttien käyttämiseen tarvitaan hyvää fysiikan ymmärtämistä, ja sitä tekniikan koulutuksen tulisi edistää. Fysiikan opetuksen pitäminen ajan tasalla on yksi tärkeimmistä opettajan haasteista. Tämä vaatii pohdiskelua opiskelijan tulevista työtehtävistä hänen valmistuttuaan. Perinteisesti tekniikan alan ammattiaineopettajilta on odotettu yhteydenpitoa alan yrityksiin, mutta myös yleisaineissa olisi hyvä olla yrityskontakteja. Todelliseen tarpeeseen kehitettävä käytännön sovellus tai protolaite motivoi opiskelijoita yleisaineissakin huomattavasti enemmän pohdiskelemaan ja ratkomaan laskenta- ja tiedonkäsittelyhaasteita kuin oppikirjojen teoriakappaleet ja tehtävät ilman suoraa kytkemistä käytäntöön. Itse olen pyrkinyt poimimaan lähialueen yrityksistä mielenkiinnon kohteena olevia ideoita fysiikan opintojaksoille esimerkkitapauksiksi, harjoitustehtäviksi ja harjoitusprojektiaiheiksi. Tä- Työelämälähtöinen opiskelumalli, jossa LUMA-projektit on otettu yrityksiltä tulleista ideoista tai niiden soveltuvista osista. Projektimainen toimintatapa tukee omatoimisuutta, mutta opintojen alkuvaiheessa ensimmäiset tapaukset käydään täysin ohjatusti läpi ja sen jälkeen ohjausta annetaan tarpeen mukaan. Teoriaopetus liittyy tiukasti käytännön tekemiseen, eli ensin esitellään teoria ja heti sen jälkeen ryhdytään soveltamaan. män uskon olevan luonteva tapa pitää fysiikan oppisisältö ajan tasalla. Samalla tekemisen painopiste siirtyy opettamisen sijasta opiskelijan omaan suoritukseen, jossa asioiden ymmärtäminen syventyy ja osaaminen punnitaan saman tien. Aiemmin olin pannut merkille, että vaikka teoria oli käyty läpi ja harjoituslaskuja laskettu, tiedon soveltaminen käytäntöön oli silti jäänyt kovin heikolle tasolle. Käytännön esimerkki: Lämpötilan seuranta monin menetelmin Tekniikkaan liittyvään käytännön fysiikkaan saattaa liittyä aiheita, joita ei perinteisessä opetuksessa kohdata lainkaan, mutta joihin törmää heti, kun alkaa rakentaa kokonaisuuksia. Kaikki osaavat toki mitata elohopealämpömittarilla lukemaa, jolla seurataan laitteen lämpenemistä. Entä jos sitä halutaankin seurata vuorokauden ajan? Onko paras tapa kirjata valmis lukema 10 minuutin välein ja piirtää vuorokauden päästä kuvaaja vihkoon? Entä jos otetaankin mikrokontrolleri (esimerkiksi Arduino, hintaluokaltaan 20 euroa) ja liitetään lämpömittari tietokoneeseen? Rakennetaan lämpömittari kytkemällä sarjaan NTC-vastus ja lämpötilasta riippumaton vastus (eräs toteutus kuvassa 1). Tarvitaan fysikaalinen malli mittalaitteen kalibroimiseen. Täytyy asentaa mikrokontrollerin ohjelmisto ja päivittää ajurit tietokoneelle. Täytyy osata sähköoppia, jotta osaa kytkeä lämpömittarin johdot oikein ja valita sopivat komponentit. Pitää hieman muokata C-kielistä esimerkkiohjelmaa. Entä miten tieto siirretään sarjaportin kautta tiedostoon talteen? Havainnollistetaanko mittausdata Excelillä vai Matlabilla vai jollain muulla vastaavalla ohjelmalla ja mitä tietoja kuvaajassa pitää antaa? Miten seurattuun lämpötilaan reagoidaan? Voidaanko lämpötilan nousua ennustaa logaritmisella mallilla? Kytkeekö tietokone jäähdytyspuhaltimen päälle mikrokontrollerin kautta, jos lämpötila nousee liikaa? Halutaanko tilanne tarkastaa webistä, jos ollaan matkoilla? Ehkäpä ohjelmoinnin opettaja ottaisi websovelluksesta harjoitustyöaiheen oppilailleen? Näihin kysymyksiin liittyy paljon fysiikkaa, erityisesti sen soveltamista ja hyötykäyttöä. Käytännön tarpeet kannustavat yhteistyöhön eri opettajien kesken, mikä taas antaa projektityöskentelykokemuksia niin opettajalle kuin oppilaillekin. Käytännön toteutuksissa yksi asia johtaa siis toiseen, mutta ennen kaikkea kokonaisuus johtaa kysymykseen: Kuinka moni opiskelija osaa toteuttaa vastaavia käytännön sovelluksia pelkästään oppikirjan teoriaa ja harjoitustehtäviä läpi käytyään? Fysiikka antaa selityksiä ilmiöille ja tekniikoille Fysiikka luokitellaan perusaineisiin, jotka luovat pohjan ammatilliselle kasvulle. Opiskelu voidaan ajatella jatkumona, jossa alkuvaiheessa edetään pienissä kokonaisuuksissa, joita toteutetaan ohjatusti. Näin ollen fysiikassa kannattaa aluksi ottaa poimintoja käytännön ideoista ja esitellä opiskelijoille toimintatapa, jolla tekemisessä päästään eteenpäin kohti haluttua lopputulosta. Sen mukaan esimerkiksi näkörajoitteisille suunnatussa ideassa kuulokkeiden kautta kerrotaan tarinaa, joka etenee, kun into riittää polkea. Opintojen edetessä käytäntöön liittyvät harjoitustyöt ovat laajempia ja niissä vaaditaan itsenäisempää edistymistä, jolloin mennään kohti työelämän toimintamallia. Tilannetta havainnollis- 8 Toolilainen 1/2013

9 tetaan kuvassa 2. Käytännön sovellusten rakentamiseen aiheet voidaan ottaa suoraan yrityksiltä, mutta toki saman projektin voi toteuttaa useammankin kerran, jos aina ei uusia, hyvin soveltuvia aiheita ole saatavilla. Alkuvaiheessa edellä esitellyn kaltaiset anturointien rakentelut, käytännön mittaukset ja näytteistetyn datan käsittely liittävät fysiikan perusteorian mukavasti käytäntöön ja niillä voidaan jopa vastata käytännön palvelupyyntöihin. Viimeisimpänä projektiaiheena olemme juuri käynnistämässä liikuntarajoitteisille lapsille tarkoitetun, polkemaan kannustavan kuntopyörän varustelua. Laitteen ympärille toteutetaan useita eri ideoita, mutta kaikissa kerätään itse rakennetulla anturoinnilla tietoa polkemisesta. Sen mukaan esimerkiksi näkörajoitteisille suunnatussa ideassa kuulokkeiden kautta kerrotaan tarinaa, joka etenee, kun into riittää polkea. Aihe on valittu hyvinvointialalle, jossa sen voi helposti mieltää kuuluvan keskeiseen sovellusalueeseen. Tämä toteutus ajoittuu opiskelijoilla 2. opintovuoteen ja erityisesti heidän viimeiseen fysiikan opintojaksoonsa, jolloin on hyvä hetki toteuttaa täysimittainen fysiikan soveltava harjoitusprojekti. Projektin katson olevan tärkeä siirtymävaihe, jossa kuljetaan koko polku fysiikan perusyhtälöistä valmiiseen tuotteeseen ja fysiikan käytännön sovellukseen saakka. Opettajan ammatillinen kehittyminen Tekniikan soveltaminen käytännön opetukseen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista tarjolla oleviin laitteisiin ja tekniikoihin tutustumista ja käyttöönottoa, jossa kuitenkin riittää eteneminen pienin askelin ja vähän kerrallaan. Tässä tehtävässä fysiikan opettaja ei ole yksin, vaan hänen kannattaa rohkeasti keskustella muiden asiantuntijoiden ja jopa opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaryhmä tutustumassa laitteistoon, johon kevään aikana rakennetaan polkemiseen innostavia lisäefektejä. Laitteisto tulee mittaamaan polkemisnopeutta ja ohjaamaan esim. ääntä tai kuvaa sen perusteella. Opiskelijan rakentama lämpömittari kytkettynä Arduino-mikrokontrolleriin. Lämpöanturi on kuvan ylälaidasta tuleviin johtimiin kytketty NTC-vastus, joka on kytkettynä sarjaan lämpötilasta lähes riippumattoman vastuksen kanssa ja kytketty Arduinon +5V-, GND- ja A0-napoihin. Arduino on kytkettynä USB:n kautta tietokoneelle, jossa se on määritetty COM-sarjaportille. Lämpötilatieto voidaan tallentaa tiedostoon jatkokäsittelyä varten tai sitten ottaa suoraan reaaliaikaiseen tarkasteluun. Tämä esimerkki sopii hyvin tekniikan alalla fysiikan harjoitustyöksi, kun opiskellaan termofysiikan soveltamista käytäntöön. Vanhemmille opiskelijoille voidaan antaa tehtäväksi tutustua uusiin aiheisiin, jotka opettaja sitten voi helposti ottaa dokumenttien perusteella käyttöön. Tutustumis- ja rakentelutehtävät voivat olla laajuuden mukaan harjoitustöitä tai jopa päättötöitä, joissa fysiikan opettaja voi samalla toimia ohjaajana. Siinä sivussa, kuin huomaamatta, opetuksen sisältö pysyy tuoreena ja opettajan oma mielenkiinto tekemiseen säilyy hyvällä tasolla. Tällaisen toiminnan myötä opettajan omat työkaluvarastot karttuvat ja hänelle alkaa pian muodostua käsitys siitä, mitä yrityksiltä tarjotut projektiaiheet pitävät sisällään ja mitkä niistä soveltuvat fysiikan harjoitustöiksi ja pienimuotoisiksi projekteiksi. Lähtökohtaisesti fysiikan alan koulutuksen saanut opettaja oppii näin yhä monipuolisemmin soveltamaan tekniikkaa yhteistyössä oman kontaktiverkostonsa kautta. Siinä sivussa, kuin huomaamatta, opetuksen sisältö pysyy tuoreena ja opettajan oma mielenkiinto tekemiseen säilyy hyvällä tasolla. Suosittelen lämpimästi. Hanketoiminta tukee opettajan teknistä osaamista Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön CoRD-hanke (http://cord.oamk. fi) on ollut tukemassa oppilaitosten ja yritysten verkostoitumista syksystä 2010 alkaen ja on osaltaan mahdollistanut työskentelyni tämän oppimismallin kehittämiseksi ja testaamiseksi. Mallia on esitelty myös insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlassa Tampereella (www.insinooritsatavuotta. fi/site/wp-content/uploads/foorumi2012_artikkelikirja_2409.pdf sivut ). Opettajan ammatillisen kehittymisen taustalla on mielestäni hyvä olla toimiva asiantuntijaverkosto, joka parhaimmillaan koostuu eri alojen opettajista ja paikallisten yritysten aktiivisista edustajista, laboratorioinsinööreistä ja jopa aktiivisista opiskelijoista. Hanketoiminnan kautta on mahdollista saada tuntiresursseja pilottiprojekteihin, joissa opettajan kontaktiverkosto kasvaa ja joissa voidaan syventää tekniikan soveltamistaitoja ja projektityöskentelytaitoja. Näistä opettaja voi ottaa poimintoja opetukseensa, joten hanketoiminta tukee opettajan työtä eikä sitä saa pitää täysin erillisenä ja pelkästään kuormittavana sivutehtävänä. Toolilainen 1/2013 9

10 Tiina-Riitta Helminen projektipäällikkö, Kajaanin ammattikorkeakoulu Kaivannaisalan osaamisen kehittämishanke Yrityslähtöistä koulutusta kaivannaisalan insinööripulaan KaKe-hanke koostuu kahdesta erillisestä ESR-hankkeesta, joita hallinnoivat rahoittajatahoina Kainuun ja Lapin ELY-keskukset. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan 45 op:n laajuinen kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto AMK-insinöörikoulutukseen, tutkinnon kokonaislaajuus on 240 op ja kesto 4 v. Hanke ja tuleva koulutus toteutetaan ylimaakunnallisesti kolmen ammattikorkeakoulun kesken: Kajaani (KAMK), Kemi- Tornio (KTAMK) ja Rovaniemi (RAMK). Suuntautumisvaihtoehto on valittavissa syksystä 2013 alkaen - Kajaanissa Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa, Kemi-Torniossa Sähkötekniikan tai Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa ja Rovaniemellä Rakennustekniikan koulutusohjelmassa. Työnjako kolmen koulun kesken on tehty koulutusohjelmapainotusten mukaisesti: Kajaanissa keskitytään rikastamon prosesseihin ja prosessitekniikkaan, Kemi-Torniossa energiaan ja kunnossapitoon ja Rovaniemellä kaivosympäristöihin ja rakentamiseen (kuva 1). Ympäristöasiat ja työturvallisuus ovat opetussuunnitelmassa tärkeällä sijalla. Kaivannaisalaan liittyvä teollisuus on voimakkaassa kasvussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueella ovat aloittaneet toimintansa mm. Euroopan suurimmat nikkeli- ja kultakaivokset Talvivaara ja Suurikuusikko jotka ovat tuoneet jo yli tuhat uutta työpaikkaa suoraan kaivoksiin ja moninkertaisen määrän sitä tukevaan palveluliiketoimintaan. Lisäksi alueella on meneillään useita uusia kaivoshankkeita, joiden myötä kaivannaisalan osaajien tarve kasvaa entisestään. Vastaukseksi tähän tarpeeseen Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa toteutetaan ajalla Kaivannaisalan osaamisen kehittämishanke (KaKe). Keväällä 2012 tehdyn kaivannaisalan työvoimatarvekyselyn mukaan alalla tarvitaan Suomessa vuoteen 2022 mennessä 692 toimihenkilöä lisää. Yhteinen opetustarjonta toteutetaan verkko- ja intensiivikursseina siten, että opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa opintojen perässä. Opintojen rakenne on esitetty kaaviossa 1, esimerkkinä Kajaani. Kansainvälistä yhteistyötä KaKe-hankkeen tavoitteena on luoda uusi, työelämän kanssa yhdessä suunniteltu opetussuunnitelma, joka on kaivostekniikkaan suuntaavien opintojen osalta sama Mopedin laitteistoa: edessä Retsch BB 200 -leukamurskain, oikealla etualalla täryseula ja taaempana kuulamylly, peräseinällä Outotec Oyj:n vaahdotuskenno. Kajaanin, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa toteutettavassa insinöörikoulutuksessa. Tämä on osa täysin uutta, verkostomaista, resursseja säästävää ja laajaa aluevaikutusta hakevaa toimintatapaa kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Hankkeen pitkän tähtäimen tuloksena saadaan yritysten tarpeisiin uudenlaisia osaajia, joilla insinööriosaaminen kohdentuu kaivannaisteollisuuden tarpeisiin. Hankkeessa painotetaan myös kansainvälistä yhteistyötä alan asiantuntija- ja opiskelijavaihdon edistämiseksi. Ensimmäinen KaKe-hankkeen puitteissa järjestetty työharjoittelu tapahtui Talvivaaran kaivoksella , harjoittelija oli Toronton yliopiston Lassonde Institute of Miningista. KaKe-hanke luo puitteet kaivannaisalaa tukevan insinöörikoulutuksen käynnistämiselle ja edistää näin työvoiman saantia erityisesti työnjohtaja-, asiantuntija- ja esimiestasolle alan teollisuudessa. Monen tahon tuki Tarve uudelle koulutuksen sisällölle ja sen kehittämiselle on noussut esiin monelta eri taholta työelämän kanssa käydystä vuoropuhelusta, Kataisen hallitusohjelman tavoitteista, rehtoreiden ja OKM:n kesken käydyistä neuvotteluista, TEM:n palautteesta sekä tulevaisuuden ennakoinnista. Hankkeen ohjausryhmässä on edustus Itä- ja Pohjois-Suomen suurimmilta kaivoksilta. Muidenkin alan toimijoiden kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön, laiteja palvelutoimittajia unohtamatta. KaKe-hankkeen toinen päätavoite on suunniteltavan kaivosalan koulutuksen tulevien opettajien perehdyttäminen sekä verkostoituminen Suomessa ja kansainvälisesti. KAMK:ssa, KTAMK:ssa ja RAMK:ssa on valittu yhteensä 12 henkilöä koulutettaviksi mineraalitekniikan opintoihin. 10 Toolilainen 1/2013

11 Koulutuksesta vastaa Luulajan teknillisen yliopiston geometallurgian professori Pertti Lamberg, ja sen yhteydessä tuotetaan oppimateriaaleja tulevan AMK-insinöörikoulutuksen käyttöön Kone ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, KAMK (240 op), Kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto 45 op Perusopinnot (Tekevä AMK, kielet ja viestintä, hallinto ja talous, matematiikka, fysiikka ja kemia) Pakolliset ammattiopinnot (*suunnittelu, tuotanto, kone, sähkö ja automaatiotekniikka) Kaivannaistekniikka 15 op (KAMK/RAMK): Johdatus kaivannaisteollisuuteen 1 op Kaivosgeologian perusteet 3 op Louhinta ja kaivostekniikka 3 op Partikkeli ja rikastustekniikka 5 op Kaivosalan lainsäädäntö ja työturvallisuus 3 op Vapaasti valittavat opinnot + T i i n a R i i t t a H e l m i n e n Harjoittelu 30 op Tekniikka 1 * Tekniikka 3 * Tekniikka 5 * Tekniikka 2 * Tekniikka 4 * Vaihtoehtoiset ammattiopinnot (# mm. koneensuunnittelu, kunnossapito, tuotannon johtaminen) Rikastamon prosessit ja prosessitekniikka 10 op (KAMK): Rikastustekniikan jatkokurssi 4 op Rikastamon suunnittelu 6 op Tekniikka 6 # Laitekanta ajan tasalla Pohjois-Suomen korkeakouluverkoston Oulu Mining School antoi laboratoriotilansa ja -laitteensa perehdytyskoulutuksen käyttöön sen kahdella ensimmäisellä kokoontumiskerralla elo- ja joulukuussa 2012 Oulun yliopiston Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston Mineraalitekniikan laboratoriossa. Jatkossa perehdytyskoulutus on tarkoitus järjestää pääosin kolmen AMK:n omissa tiloissa ja laitteilla. Kajaanin ammattikorkeakoulu otti vuonna 2011 käyttöön Suomen ensimmäisen liikuteltavan mineraalitekniikan laboratorion Mopedin (kuva 2). Energia ja kunnossapito 10 op (KTAMK): Kunnossapito kaivannaisalalla 7 op Sähköistys ja laiteautomaatio kaivannaisalalla 3 op Tekniikka 7 # Tekniikka 8 # (+ mm. Kaivoskemia 10 op, Rikastamon prosessinhallinta 10 op, Ultra fine alueen jauhatus ja luokitustekniikka 3 op) Se on tarkoitettu opetukseen ja tuotekehitykseen liikuteltavuutensa ansiosta laajalla alueella yhteistyössä Pohjois-Suomen muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Laboratorion laitteistoa on mm. Retsch BB 200 -leukamurskain, kuulamylly, Outotec Oyj:n vaahdotuskenno, täryseula sekä Hosokawa-Alpinen multiprosessointilaitteisto. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Mopedi oli käytössä useiden kurssien harjoitustöissä Kaivosympäristöt ja rakentaminen 10 op (RAMK): Kalliorakentaminen 3 op Kaivossuunnittelu 4 op Kaivosten ympäristönsuojelu 3 op Opinnäytetyö 15 op Kaivostekniikan an suuntautumisvaihtoehto KAMK:n Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. 1 ja opinnäytetöissä, minkä lisäksi sitä on hyödynnetty lähialueen kaivosyritysten tilaamissa tutkimuksissa. Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloissa olevan analyysilaboratorion laitekantaa on vahvistettu mm. Kainuun Etu Oy:n ja Oulun yliopiston kanssa toteutettavan monikansallisen Min-Novation -hankkeen puitteissa seuraavilla laitteilla: TG/DTA ja DSC, XRF (ja XRF-näytteenvalmistukseen puristenappilaite), polttouuni. Näiden asennus- ja käyttöönottokoulutukset koulun henkilöstölle järjestettiin syksyn 2012 aikana. Lisäksi Min-Novationin ostoslistalla on XRD-laite, jonka hankinta toteutetaan vuonna Palkinto opettajien koulutukseen Teknologiateollisuus ry ja Uusi insinööriliitto ry palkitsivat Kajaanin ammattikorkeakoulun KaKe-hankkeen Tampereella järjestetyn Insinöörikoulutuksen Foorumin yhteydessä erityispalkinnolla (3000 euron stipendi ja kunniakirja) seuraavin perustein: Kajaanin ammattikorkeakoulu on yhdessä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kanssa tarttunut ripeästi kaivannaisteollisuudesta tulleisiin viesteihin osaaja- ja osaamistarpeista. Koulutus tulee hyödyttämään paitsi kaivannaisteollisuutta myös kaivannaisteollisuudelle koneita ja laitteita myyviä yrityksiä ja niiden toimittajaverkostoa. Arviointiraadin puheenjohtajana toimineen M-Components Oy:n toimitusjohtaja Juhani Lemströmin mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, että profiloitumalla ja yhdistämällä voimavaroja työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa hieman pienemmätkin ammattikorkeakoulut voivat pärjätä hyvin. Stipendi on tarkoitettu käytettäväksi koulutukseen, opintomatkaan tai muuhun ammattitaitoa kehittävään toimintaan, joka samalla tukee palkitun toimintamallin jatkokehittämistä ja levittämistä. Kajaanin ammattikorkeakoulun KaKe-hankkeella onkin tarkoitus käyttää stipendirahat suunniteltavan kaivosalan koulutuksen tulevien opettajien osaamisen kehittämiseen keväälle 2013 ajoitetun opintoretkeilyn ja syksylle 2013 sovittavien työssäoppimisjaksojen avulla. Toolilainen 1/

12 Veera Udd Marjut Kulmala Veera Udd laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien uusi puheenjohtaja Vuotuinen vuosikokous, joka pidettiin Viking Line Gracella, yhdisti taas kerran valtakunnallisesti laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit. TOOL ry:n alainen assistenttien alaosasto perustettiin vuonna 1979, joten alaosasto on toiminut yli 30 vuoden ajan. Nykyinen nimi on TOOL ry/laboratorioja harjoitteluinsinöörit. Vuosikokous on tärkeä tapahtuma alaosaston jäsenille, sillä tilaisuudessa on mahdollista keskustella ammattiryhmäämme koskevista ajankohtaisista asioista kasvokkain. Vaikkakin olemme pieni ammattiryhmä, pidämme ammatillista järjestäytymistä tärkeänä. Monet mukana olleista ovatkin toimineet aktiivisesti TOOLin luottamustehtävissä jo useamman vuoden ajan. Veera Udd valittiin Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien uudeksi puheenjohtajaksi. Kokouksessa pureuduttiin ajankohtaisiin asioihin opetusrintamalla, kuten kaikkia puhuttelevaan AMK - rahoitusmallin ja koulutusvastuiden muutoksiin. Alaosasto teki syksyllä 2012 kyselyn ammattikuntamme jäsenille koskien työtehtäviä, koulutusta ja palkkausta. Tästä saatiin hyvä yleisnäkemys siitä, miten erilaiset työehtosopimukset vaikuttavat asioihin ja millaisia käytänteitä on opetustyön palkanmaksussa eri ammattikorkeakouluissa. Luottamusmiehien on kuitenkin syytä olla valppaina, ettei projekti-insinööreistä muodostu halpatyövoimaa, joilla voi teettää mitä vain minimipalkalla. Insinöörikoulutukseen palkataan myös paljon projekti-insinöörejä, joita myös tarvitaan nykyisessä sekä tulevassa korkeakoulumallissa. Luottamusmiehien on kuitenkin syytä olla valppaina, ettei projekti-insinööreistä muodostu halpatyövoimaa, joilla voi teettää mitä vain minimipalkalla. Lisäksi keskusteltiin alaosaston järjestämien koulutusseminaarien tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Paikallaolijat pitivät seminaareja hyvänä keinona kehittää ammattikuntaa ja kokouksessa päätettiin jatkaa seminaarien järjestämisiä. Mukavan ja asiantuntevan lisän toi myös vuosikokoukseen osallistunut TOOLin puheenjohtaja Pasi Repo. Hän kertoi puheenvuorossaan mielenkiintoisia ajatuksia tapahtumista ammattikorkeakoulurintamalla ja suurimmaksi nousi YT neuvotteluiden tilanne eri ammattikorkeakouluissa. Totta siis on, että nyt jos koskaan, elämme muutoksen aikoja. Vuosikokous huipentui siihen, että pääsimme tutustumaan laivan sydämeen, konehuoneeseen. Onneksi meille suotiin tämä mahdollisuus, koska näin saimme kokonaiskuvan uuden laivan toiminnasta. Uudet tuulet puhaltavat Ammattikorkeakoulujen yhdistyminen ja uudet toimiluvat karsivat ammattikorkeakoulujen määrää Suomessa. Tällä on vaikutusta myös henkilöstöön, kuten puheenjohtaja Pasi Repo esitteli puheenvuorossaan. Todennäköisesti myös oman ammattiryhmämme määrä supistuu. Huolta aiheuttaa myös se, että projekti- ja harjoitteluinsinöörin tehtäviä palkataan tekemään henkilöitä, joilla ei ole insinöörin koulutusta. Kysymys kuuluukin: mihin tällä ollaan tähtäämässä, parempaan laatuunko? Hartain toiveeni olisi, että omalle ammattikunnalle annettaisiin enemmän arvostusta kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Omiin sekä työpaikkani arvoihin kuluu yhdessä tekemisen ilo. Tätä on hyvä aina aika-ajoin korostaa ja nostaa esille. Tärkeää on arvostaa, luottaa ja kohdella toisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tästäkin syystä on hyvä, että yhdistystoiminta jatkuisi tulevaisuudessa. Hartain toiveeni olisi, että omalle ammattikunnalle annettaisiin enemmän arvostusta kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Tämä mahdollistaisi ammattikunnan säilymisen tulevaisuudessakin, vaikka elämme muutoksien aikaa. Järjestäytyminen uudestaan Joka vuosi vuosikokouksessa valitaan puheenjohtaja ja osa hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Mukava kuitenkin huomata, että pienestä osallistujamäärästä huolimatta innokkaita tulijoita toimintaan aina on. Joskus on myös hyvä, että henkilöt hallituksessa vaihtuvat, uudet tuulet tuovat uusia asioita mietittäväksi ja vietäväksi eteenpäin. Keskustelua tällä hetkellä aiheuttaa se, miten saadaan uusia aktiivisia jäseniä toimintaan mukaan. Ideaalisin tilannehan olisi, että joka ammattikorkeakoulusta olisi henkilöitä toiminnassa mukana. Näin saataisiin tärkeisiin ammattikunnan asioihin laajaa näkemystä ympäri Suomen. Tänä vuonna puheenjohtaja Marjut Kulmala jättäytyi pois hallituksesta ja hänen tilalle nousi Metropolia AMK:ssa harjoitteluinsinöörinä toimiva Veera Udd. Myös hallituksen sihteeriksi nousi uusi henkilö, Heidi Tuomi. Useita vuosia hallituksessa toiminut Juha-Pekka Lindqvist on nyt varapuheenjohtajan tehtävissä. Entisestä hallituksesta jatkavat myös Timo Junell ja Jukka Niemensivu, edellinen rahastonhoitajana ja jälkimmäinen postitusinsinöörinä. Puheenjohtajan näkökulmasta hallitus vaikuttaa oikein toimivalta ja odotan innolla tulevaa yhteistyötä tärkeiden asioiden parissa. Uskon, että yhdessä voimme saada paljon aikaan. 12 Toolilainen 1/2013

13 Simo Sinkko lehtori Skinnarilassa suunnitellaan hybridibussia Sähköinen voimansiirto valtaa alaa energiatehokkuusvaatimusten, öljyn hinnannousun sekä päästörajoitusten myötä. Saimaan ammattikorkeakoulussa (Saimia) suunnitellaan uudenlaista, entistä parempaan kokonaishyötysuhteeseen tähtäävää hybridivoimansiirtoa linja-autoihin yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Etelä-Karjalan ammattiopiston (EKAMO) kanssa. Kaavio hybridibussiin suunnitellusta voimalinjasta. CAMBUS-projektiin on hankittu käytetty linja-auto, josta riisutaan vanha voimalinja kokonaan pois. Polttomoottori, vaihteisto, perä ja kaikki apulaitteet saavat mennä. Linja-autosta suunnitellaan eräänlainen sekahybridi, eli sitä voidaan ajaa tarvittaessa sähkömoottorin voimalla, polttomoottorin voimalla tai näiden yhdistelmällä (katso oheinen kuva). LUT:n laskelmien mukaan kaupunkiliikenteessä oleva linjaauto vaatii keskimäärin vain 18 kw tehoa auton liikuttamiseen, jos jarrutusenergia saadaan kerättyä talteen. Aputoimintoihin, kuten ilmastointiin, voi itse asiassa kulua suurempi teho kuin itse ajoon (keskimäärin)! Kehitteillä oleva hybridibussi varustellaankin verrattain pienellä, noin 100 kw:n dieselmoottorilla. Voimalinjaan kuuluu myös Viimevuotisen opiskelijaryhmän laatima alustava layout voimalinjasta. akusto, johon sähköenergiaa varastoidaan. Kovassa kuormitustilanteessa, esimerkiksi kiihdytyksessä ylämäkeen, tehoa on siis mahdollista saada samaan aikaan sekä polttomoottorilta että akkujen kautta sähkömoottorilta, jonka teho noin 150 kw. Yhteistyötä yli oppilaitosrajojen, opiskelijoita unohtamatta Varsinaiset avainkomponentit, eli sähkömoottori ja generaattori, suunnitellaan juuri tätä tarvetta varten räätälöityinä. LUT vastaa sähköteknisestä suunnittelusta ja Saimaan amk suunnittelee sähkökoneiden mekaniikkaa sekä komponenttien kiinnityksen olemassa Yolevaan linja-autoon. hteistyömalli ei ole aivan uusi, vaan Saimiassa ja LUT:ssa on tehty ja tehdään parasta aikaa muitakin vastaavia projekteja. Uutta sen sijaan on, että valmistusvaiheessa kuvaan astuu myös EKAMO, joka osallistuu komponenttien valmistukseen ja niiden asennukseen linja-autoon. Näin alueen kaikki kolme merkittävintä oppilaitosta osallistuvat yhdessä projektiin kukin omalla osaamisalueellaan. Saimiassa projektiin osallistuu henkilökunnan lisäksi myös opiskelijoita. Muun muassa konetekniikan opiskelijat pääsevät tekemään harjoitustöitään todellisten, toteutettavien aiheiden parissa. Jo viime vuonna, kun projekti oli vielä valmisteluvaiheessa, opiskelijaryhmä hahmotteli voimansiirron layouttia ja konseptia ajomoottorin toteuttamiseksi. Eräs viime vuoden layout-hahmotelma näkyy oheisessa kuvassa. Aivan sellaisenaan konseptia ei tällä hetkellä olla viemässä eteenpäin, mutta alustavat suunnitelmat ovat olleet hyvä lähtökohta projektille. Tällä hetkellä yksi opiskelijaryhmä suunnittelee bussiin tulevan ajomoottorin laakerointia. Kokonaisuudessaan projekti on erittäin mielenkiintoinen, mutta myös hyvin haastava. Toteutusaikataulu on kireä siihen nähden, että avainkomponentit suunnitellaan tyhjästä ja tarkoitus on kuitenkin rakentaa toimiva bussi. CAMBUS on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Lappeenrannan kaupungin rahoittama projekti. Projekti toteutetaan Projektipäällikkönä toimii Marko Kasurinen Saimaan ammattikorkeakoulun osuudesta vastaa Simo Sinkko Toolilainen 1/

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO/ATRAK Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO 1.4.2010-31.12.2012 ATRAK 1.4.2010 30.6.2012 13.12.2012 Alkuvaiheita 2008 keskustelu tila-,

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely 1. Toimiala 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muu toimialat 2. Henkilöstömäärä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuskoneenkuljettajan RekryKoulutus - Infra-alan tunnetuksi tekeminen - Messuja ja tapahtumia Suunnitelmia & suuntaviivoja vuodelle

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

SAJO ry pähkinänkuoressa

SAJO ry pähkinänkuoressa SAJO ry pähkinänkuoressa Lepola Reija 20.2.2015 TOIMINTA-AJATUS Yhdistys edistää jäsenistönsä ammatillista osaamista, palvelussuhteeseen liittyviä ehtoja ja työssä jaksamista, kehittää ammatillista koulutusta

Lisätiedot

opetussuunnitelma- rakenne

opetussuunnitelma- rakenne Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Yrityslähtöisten ideoiden käyttö fysiikan opetuksessa

Yrityslähtöisten ideoiden käyttö fysiikan opetuksessa Yrityslähtöisten ideoiden käyttö fysiikan opetuksessa 4.10.2012 Osana CoRD-verkostoitumishanketta Jaakko Kaski Lehtori, FT, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö Taustaa Fysiikka on insinöörin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU OPETUKSEN VIRTUAALITUOTANNON PROSESSIMALLIT JA HYVÄT KÄYTÄNTEET ITK-08 Jussi Tapio Kuosa 18.4.2008 Monimuotokurssien kehitystyö vuosina 2004-2007 Millaisia prosesseja

Lisätiedot