AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 1/2013 Puheenjohtajien tapaamispäivä s. 6 Tasavallan presidentin kolme toivetta s. 20 INSSI-hanke jatkuu s. 26

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 Puheenjohtajien tapaamispäivä...6 Jorma Keinänen in memoriam...7 Vaasan malli...7 Fysiikan opetusta ymmärtävään soveltamiseen...8 Yrityslähtöistä koulutusta kaivannaisalan insinööripulaan...10 Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien uusi puheenjohtaja...12 Skinnarilassa suunnitellaan hybridibussia...13 Insinöörikoulutuksen hyviä kansainvälistymiskäytänteitä...14 Oppimateriaalia insinöörikoulutukseen...16 Rakennustekniikkaa lasten mieleen...18 Tasavallan presidentin kolme toivetta...20 Elinkeinoelämän tulevaisuuden odotukset...22 Educassa peruskoulutuksen ehdoilla...23 Den finländska utbildningens uppgång och fall...24 Nyt vaikutetaan insinöörikoulutukseen...26 Suomessa on äksöniä...28 Visio Tekniikan taulukkokirjan historia...30 Hometta korvissa...32 Kulttuurikeväästä katsastettuja...33 Rajaton mielikuvitus ja intohimo työhön...34 Paikallisyhdistysten puheenjohtajatapaaminen. Jaakko Kaski soveltavan fysiikan opetuksen kimpussa. s. 6 s. 8 Tasavallan presidentin vierailu Lappeenrannassa,. s Toolilainen 1/2013

3 PÄÄKIRJOITUS Uudistuva TOOL Liiton puheenjohtajisto ja hallitus uusiutuivat vuoden vaihteessa merkittävästi. Henkilövaihdosten myötä TOOLin toimintatavo issa tapahtuu uudistusta. Puheenjohtajiston käymät keskinäiset keskustelut johtivat selkeään tehtäväjakoon. Hallituksen jäsenien aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ovat antaneet rohkaisevia viitteitä uuden hallituksen toimivuudesta ja halusta ottaa kantaa tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön asioihin. Näyttää vahvasti siltä, että uudistuva TOOL pystyy vaikuttamaan jäsenien edunvalvontaan ennakoivasti, määrätietoisesti, näkyvästi ja laajalla rintamalla. TOOLin on ennakoitava insinöörikoulutukseen ja insinöörikouluttajien asemaan syntyvät muutospaineet. Tässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä TOOLin hallituksen ja sen jäsenyhdistysten aktiivien välillä, sekä toolilaisten osallistumista oman työpaikan yhteisten asioiden kehittämiseen. Menestyäksemme ennakoinnissa, TOOLin on myös kerättävä tilastointi- ja neuvottelutietoa. Kaiken kerätyn informaation tulisi hyödyttää koko luottamusmiesverkostoa. Tiedonkeruuta ja lm-verkoston tukemista on päätetty parantaa säännöllisellä yhteydenpidolla. Uusi tapa toolilaisten luottamusmiesten työn tukemiseksi on liiton hallituksen kokousaineistojen toimittaminen heidän käyttöönsä. Aiemmin aloitettuja TOOLin omia lm-koulutuksia verkoston tiivistämiseksi on tarkoitus edelleen jatkaa. Liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteistyö on alkanut tänä vuonna rivakasti. Helmikuussa TOOL järjesti jäsenyhdistysten puheenjohtajapäivän. Päivän aikana paikallisosastojen puheenjohtajat evästivät hallitusta ajankohtaisissa asioissa. Keskustelimme mm. liiton järjestöasioista, amk-uudistuksesta, järjestelyvaraerien jakamisperusteista ja työaikasuunnitelmista. Lisää päivästä voit lukea tästä lehdestä. Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien valtakunnallinen alaosasto piti helmikuun alussa perinteisen vuosikokouksensa. Alaosaston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin harjoitteluinsinööri Veera Udd Metropolia-ammattikorkeakoulusta. TOOL toivottaa onnea ja menestystä Veeralle! Vuosikokouksen yhteydessä kokousväki keskusteli vilkkaasti ammattikunnan palkkaukseen ja tehtävien selkeyttämiseen liittyvistä haasteista. TOOLin hallitus jatkaa alaosaston vuosikokouksen nostamien asioiden käsittelyä osana opetusalan työ- ja virkaehtosopimusten tavoiteasettelua vielä tämän kevään aikana. TOOLin asiat ovat sen jäsenien asioita. Siksi jäsenten on tiedettävä ja tunnettava, että TOOL hoitaa heidän asioitaan. Se tarkoittaa kahta asiaa: TOOLin toiminnan on oltava avointa eli läpinäkyvää ja samalla ulospäin suuntautunutta eli verkostoituvaa ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttavaa. Erityisesti tulo- ja palkkapoliittisissa asioissa sekä koulutuspolitiikassa TOOLin on syytä näkyä ja kuulua niin jäsenistössämme, OAJ:ssa kuin näiden ryhmien ulkopuolella. Toolilaisten ammatti-identiteetti on useimmiten rakentunut vuosien koulutuksesta ja työkokemuksesta insinöörikollegoiden parissa. Tämän vuoksi jäseniemme erityisosaamisista, erityistarpeista ja eduista huolehtiminen vaatii TOOLin asiantuntemusta. Toolilaisten parissa tärkeimpänä jäsenetuna ja -palveluna pidetäänkin oman liiton hoitamaa edunvalvontaa. Siihen meillä TOOLissa on halua ja kykyä. Liiton hyvät sisä- ja ulkosuhteet ovat edunvalvonnan vakauden ja ennustettavuuden kannalta lähes korvaamattoman tärkeät. Tämän vuoksi TOOL toimii laajalla rintamalla, verkottuen OAJ:n toimijoiden, ammatillisten opettajaryhmien ja akavalaisten insinöörien parissa, unohtamatta elinkeinoelämäyhteyksiä. Lisäksi TOOL on mukana valtakunnallisessa INSSI-hankkeessa. Hankkeen verkosto koostuu pääosin ammattikorkeakoulujen, SAMOKin ja työnantajajärjestöjen edustajista. Liitto panostaa jatkossa sidosryhmätyöhön mm. kasvattamalla edustajiensa osallistujien määrää ja pyrkimällä valtakunnallisiin ammattikorkeakoulun koulutusta kehittäviin työryhmiin. Toolilaisten palkkakehitys on sovittu OAJ:n hoidettavaksi vuonna Tästä on pidetty kiinni. TOOL liittyessään OAJ:hin on saanut vakuutuksen siitä, että toolilaisen opettajakunnan palkkatasoa kehitetään vähintään samassa tasossa kuin muiden ammatillisten opettajien palkkatasoa. Näin ei ole tapahtunut. Nyt olisi OAJ:n mahdollista lunastaa TOOLille annettuja lupauksia. Tämä vaatisi sitä, että OAJ:sta löytyisi rohkeaa johtajuutta ja yhtenäistä tahtoa hoitaa jäsenmääränä pienen jäsenryhmänsä asiaa. Kevään aikana TOOL käy tiiviisti neuvotteluja OAJ:n kanssa. Meille näyttäisi tarjoutuvan erinomainen tilaisuus tehdä linjauksia edunvalvonnastamme ja järjestön tulevaisuudesta jo seuraavassa kevätvaltuustossa. TOOLille vuoden 2013 tärkeimpiä asioita ovat työaikasuunnittelun ohjeistaminen, järjestelyvaraeräneuvottelut ja palkkatason korjaamisesta sopiminen. Näistä työaika- ja järjestelyvaraeräneuvottelut ovat paikallisesti tapahtuvaa toimintaa, jossa onnistuneet lopputulokset edellyttävät toolilaisilta luottamusmiehiltä ponnistuksia. Työpaikoilla luottamusmiehet tarvitsevat kaikkien jäsenien tuen työlleen. Uudistuva TOOL toivottaa kaikki ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetuksen parissa työskentelevät henkilöt tervetulleeksi kasvattamaan painoarvoamme tulevissa sopimusneuvotteluissa! Ollaan yhteydessä. TOOL on läsnä työpaikallasi. Toolilainen 1/2013 3

4 LEDAREN TOOL förnyas Förbundets ordförandeskap och styrelse förnyades påtagligt vid årsskiftet. I samband med personbytena sker det förnyelse i TOOLs funktionssätt. Ordförandenas interna diskussioner ledde till en tydlig rollfördelning. Styrelsemedlemmarnas aktiva deltagande och samverkan har gett uppmuntrande signaler om den nya styrelsens funktionsduglighet och lust att ta ställning till saker rörande teknik- och kommunikationssektorns undervisningspersonal. Det verkar starkt som om ett förnybart TOOL kan verka proaktivt, målmedvetet, synligt och på bred front för medlemmarnas intressebevakning. TOOL måste förutse de förändringstryck som uppstår inom ingenjörsutbildningen och utbildarnas position. För att lyckas med detta förutsätts ett nära samarbete mellan TOOLs styrelse och medlemsföreningarnas aktiva, samt att TOOL-medlemmarna deltar i utvecklandet av de gemensamma sakerna på den egna arbetsplatsen. För att vi skall lyckas i förutseendet måste TOOL också samla statistik och förhandlingskunskap. All insamlad information borde gagna hela förtroendemannanätverket. Man har beslutat förbättra informationsinsamlingen och stödet av fm-nätverket genom regelbunden kontakt. Ett nytt sätt att stöda TOOL-förtroendemännens arbete är att delge dem förbundsstyrelsens mötesmaterial. Man ämnar även fortsätta TOOLs egna förtroendemannautbildningar för att förtäta nätverket. Förbundets och dess medlemsföreningars samarbete har startat raskt i år. I februari ordnade TOOL en medlemsföreningarnas ordförandedag. Under dagen fick styrelsen goda råd om aktualiteter av lokalföreningarnas ordföranden. Man diskuterade bl.a. förbundets organisationsärenden, YH-reformen, grunderna för utdelningen av justeringspotter och arbetstidsplanerna. Du kan läsa mer om dagen i denna tidning. Laboratorie- och praktikingenjörernas riksunderavdelning höll sitt traditionella årsmöte i början av februari. Underavdelningen valde till ny ordförande praktikingenjör Veera Udd från yrkeshögskolan Metropolia. TOOL önskar henne lycka och välgång! I samband med årsmötet diskuterade mötesdeltagarna livligt utmaningarna med yrkeskårens avlöning och förtydligande av arbetsuppgifter. TOOLs styrelse fortsätter behandla ärendena från underavdelningens årsmöte ännu denna vår som en del av undervisningssektorns arbets- och tjänsteavtals målsättningar. TOOLs ärenden är medlemmarnas ärenden. Därför måste medlemmarna veta och känna till att TOOL driver deras sak. Detta innebär två saker: TOOLs verksamhet måste vara öppen, dvs. transparent, och samtidigt utåtriktad, dvs. nätverksskapande och opinionsbildande. Särskilt när det gäller inkomst- och lönepolitik samt utbildningspolitik bör TOOL synas och höras såväl inom medlemskåren och OAJ som utanför dessa grupper. TOOL-medlemmarnas yrkesidentitet har oftast uppbyggts av år av utbildning och arbetserfarenhet bland ingenjörskolleger. Därför kräver skötseln av våra medlemmars specialkunnande, specialbehov och förmåner TOOLs sakkunskap. Man anser att det egna förbundets viktigaste medlemsförmån och service är förbundets intressebevakning. För detta har vi inom TOOL både intresse och förmåga. Förbundets goda inre och yttre kontakter är nästan oersättliga med tanke på intressebevakningens stabilitet och förutsägbarhet. Därför verkar TOOL på bred front och bildar nätverk med OAJ:s aktörer, yrkesutbildningslärargrupper och AKA- VA-ingenjörer, utan att ändå förbise näringslivskontakterna. Dessutom är TOOL med i det nationella INSSI-programmet. Nätverket för detta består huvudsakligen av yrkeshögskolornas, SAMOK:s och arbetsgivarorganisationernas representanter. Förbundet satsar i framtiden på kontaktgruppsarbete bl.a. genom att öka antalet deltagande representanter och sträva till medverkan i nationella arbetsgrupper som handhar utvecklingen av yrkeshögskoleutbildningen. TOOL-medlemmarnas löneutveckling har avtalats att skötas av OAJ Detta har man hållit fast vid. Då TOOL anslöt sig till OAJ fick man löfte om att lönenivån utvecklas minst i samma takt som övriga yrkeslärares lönenivå. Så har inte skett. Nu kunde OAJ infria sina löften åt TOOL. Detta skulle kräva starkt ledarskap från OAJ och gemensam vilja att sköta även en liten medlemsgrupps ärenden. Under våren för TOOL intensiva diskussioner med OAJ. Det verkar som om det skulle erbjudas ett utmärkt tillfälle för oss att dra linjer för vår intressebevakning och organisationens framtid redan vid nästa vårfullmäktige. De viktigaste ärendena för TOOL under 2013 är direktiv för arbetstidsplaner, justeringspottförhandlingarna och avtal om korrigering av lönenivån. Av dessa är arbetstids- och justeringspottförhandlingarna lokal verksamhet, där lyckade slutresultat kräver hårda insatser av TOOL-förtroendemän. På arbetsplatserna behöver förtroendemännen alla medlemmars stöd för sitt arbete. Den TOOL som förnyas önskar alla som arbetar i yrkeshögskolor med teknik och kommunikation välkomna att öka vår betydelse i de kommande avtalsförhandlingarna! Vi håller kontakt. TOOL är närvarande på din arbetsplats. 4 Toolilainen 1/2013

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Vuosi vaihtui ja Toolilaisen painopaikka Uusi vuosi ja uudet kujeet, sanotaan. Näin tapahtuu myös Toolilaisessa. Olemme tehneet vuosia yhteistyötä aikaisemman painotalon kanssa sujuvasti hyvässä hengessä työtä kunnioittaen ja laadusta tinkimättä. Yrityksissä alihankinnat kilpailutetaan säännöllisesti, niin mekin olemme tehneet aina muutaman vuoden välein. Syksyn aikana kävimme läpi kisan muutaman aktiivisen taitto- ja painoyrittäjän kanssa ja sen projektin tuloksena painopaikka vaihtuu. Vuoden alussa teimme sopimuksen Joutsen Media Painotalo Oy:n kanssa ainakin seuraavien neljän lehden tekemisestä eli vuodesta Tulevat lehdet näyttävät, olemmeko tehneet oikean vai väärän ratkaisun. Kustannuspuolella kilpailutuksen tuomat säästöt ovat todella suuret. Jatkaminen siis edellisen tekijän kanssa ei kaatunut tekemisen laatuun vaan ylivoimaisesti liian kovaan hintapyyntöön. Pientä viilausta tapahtui myös toimituskunnassa, kun yhdistyksemme puheenjohtaja vaihtui vuoden lopulla. Perinteen mukaan Toolilaisen toimituskuntaan kuuluu TOOL ry:n puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa hallituksen edustaja. Uusi puheenjohtaja Pasi Repo katsoi, että uudet tehtävät yhdistyksen peräsimessä vaativat niin paljon aikaa, että hän esitti toimituskuntaan hallituksen edustajaksi Sampsa Kuparia. Näin tehtiin ja Sampsa on nyt yhdistyksen edusmiehenä lehtitiimissä. Lehden sisällön suhteen ei ole suunniteltu radikaaleja muutoksia. Juttuja toivomme kaikilta lukijoiltamme itse kunkin tekemisen ja mielenkiinnon alueilta. Hyviä juttuja ei ole koskaan liikaa. Näin lehden tekemisen osalta vuosi 2013 siis alkaa. Opetus on kuitenkin meidän kaikkien ykkösjuttu, lehti on vain harrastus, infokanava ja virkistäytymisen yksi muoto sekä yhteisten asioiden käyttöön tarkoitettu foorumi. Opetukseen on ainakin Tampereella pidetyn juhlaseminaarin puheiden perusteella odotettavissa uusia, raikkaita tuulia. Edellisessä numerossa tiivistettiin foorumista muutamia puheenvuoroja ja keskusteluja. Tässä numerossa julkaisemme kolmen ykkösstipendillä palkitun ansiokkaat jutut. Ehkäpä mutamassa seuraavassakin palataan vielä foorumin antiin. Kun lueskelin foorumin verkkosivuja, kirjoitettuja juttuja ja katselin sieltä tallennettuja videoita, kiinnittyi huomio mm. Kone Oy:n toimitusjohtaja Alahuhdan kommenttiin: Suomessa voi valmistua insinööriksi lukemalla vain suomenkielisiä oppikirjoja. Ei kai tuohon voi muuta sanoa, että varmasti näin voi tapahtua. Ei se kuitenkaan tarkoita, ettei opetuksessa ja koulutuksen yhteydessä olisi törmätty muihin kieliin. Eikä sitäkään, että usean opintojakson materiaaleihin ja suorituksiin ei kuuluisi vieraskielistä oppimateriaalia. Tuskinpa Alahuhtakaan tarkoitti juuri sitä, mitä sanoi. Arvelen hänen sohaisseen kielimuureja sen takia, että myös nuorille opiskelijoille tulisi selväksi suomalaisen insinöörin yksi keskeisistä osaamisen alueista: useamman kielen osaaminen ja vieraisiin kulttuureihin perehtyminen. On hyvä tuoda esiin kerta toisensa jälkeen se tosiseikka, että maamme ja teollisuutemme menestys perustuu aivan ratkaisevasti vientiin eikä niissä hommissa pelkällä suomella ja savolla pärjätä. Tämän päivän elävästä elämästä kuulin hiljattain uskomattomalta kuulostavan tapauksen, jossa suuriin naapurimaan investointihankkeisiin ei ollut tartuttu, koska tarjoukset olisi pitänyt laatia ruotsiksi. Pidin sitä ensin pilana tai ennenaikaisena aprillijuttuna, mutta ei se kuulemma sitä ole. Toivottavasti tämän tapainen arkuus ei ole tarttuva tauti. Ehkä kyse oli sittenkin vain tarjousten tekemisen laajuudesta tai monimutkaisuudesta johtuva aikapula. Kevättä kohti också på svenska Kauko JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Torikatu 4 B Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Sampsa Kupari Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2012 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Toolilainen 1/2013 5

6 Puheenjohtajien tapaamispäivä Keskinäiseen keskusteluun paikallisosastojen välillä ja hallituksen evästämiseksi on ollut tarvetta jo aikaa ja nyt tilaisuus järjestyi Akavatalossa, Helsingissä helmikuun kahdeksantena. Osanotto olikin kattava. Mukana oli myös TOOLin hallitus ja toimiston henkilökunta. Puheenjohtajien ja hallituksen tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti; Metropoliasta paikalle oli saapunut Jarno Varteva. T OOLin puheenjohtaja Pasi Repo toivotti osanottajat tervetulleiksi ja loi katsauksen ajankohtaisiin tapahtumiin mm. palkkarintamalla. Repo kertoi myös TOOLin tupo-tavoitteista. OAJ.n taholta on esitetty eri liittojen kanssa toimintojen yhdistämistä ja kertoi tähän mennessä käydyistä neuvotteluista, joissa OAJ on kertonut näkemyksiään, joihin toivoi puheenjohtajiston ottavan kantaa. OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttunen kertoi viime aikojen uutisista ja kolmen vartin aika osoittautui varsin niukaksi. Selkeä merkki, että elämme melkoisia muutoksen aikoja. Ammattikorkeakoululaki on valmisteilla ja tulee lähitulevaisuudessa vaikuttamaan käytännössä opettajankin elämään OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttunen kertomassa ammattikorkeakoulujen rakenteista ja edunvalvontatilanteesta. todennäköisesti melkoisesti. Rahoitusmallin muuttuminen tulee asettamaan aivan uusia vaatimuksia. Opiskelijan valmistumisen osuus on suuri osuus eli lähes puolet rahoituksesta. Opiskelijalta vaaditaan myös runsaasti suorituksia lukuvuosittain eli vähintään 55 op, jotta tämä toisi rahoitusta oppilaitokselle. Varsin kova vaatimus nykyiseen tahtiin nähden. Amk:jen tulee hakea toimilupia kuluvana vuonna. Näitä ei myönnettäne nykyisessä laajuudessa vaan ainakin osa luvista tullee olemaan määräaikaisia. Koko amk-kentän rahoitus tullee putoamaan nykyisestä vajaasta miljardista selvästi alle 900 M, mikä tarkoittaa toimintojen supistamista muodossa tai toisessa. Perttunen toivoi sopeutuksessa pidettävän mielessä, että opetuksen pitää olla ykkösasia ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Opettajan työn kiristymisestä Perttunen muistutti, että työnantajan edellyttämä vuotuinen työaika on h ja tässä pyynnössä opettajan onkin syytä pysyä. Jos tunnit eivät riitä, lisätyöstä tai tehtävien vähentämisestä on syytä sopia työnantajan kanssa. Esimerkkinä Perttunen esitti päivän eli 8 h tunnin lisätyön merkitsevän 0,5 % vuoden palkasta. Haluaisiko joku palauttaa summan ilman sen kummempaa perustetta? Ja voidaan kai kysyä kuinka monta kertaa vuoden aikana aina kun kysäistään? Joukko jakautui ryhmiin ja keskusteli puheenjohtajan esittelemistä aiheista. Neuvottelutavoitteissa huolta kannettiin saatavuuslisän säilymisestä ja koskemisesta myös tulevia opettajia. 35 viikon aikajaksoon, joka voi sisältää aikaan tai paikkaan sidottua työtä, ei katsottu järkeväksi tehdä muutoksia. Rakennemuutoksen katsottiin koskettavan konkreettisesti jokaista toolilaista vaikka tällä hetkellä yksityiskohdat eivät olekaan vielä tiedossa. Toimilupien myöntäminen tulee todennäköisesti johtamaan ainakin joidenkin oppilaitosten yhdistymiseen. Yleisessä keskustelussa on heitetty myös ajatuksia mitä tapahtuu, jos jokin uskottava hakija kuten vakavaraisen yrityksen säätiö tai vastaava tekee oman hakemuksensa teknisestä ammattikorkeakoulusta, mitä ajatuksia tämä tulee luvan myöntäjissä herättämään. Voiko jonkun toisen hakemus syrjäyttää esimerkiksi arvostettujen yritysten säätiöiden hakemuksen jollain perusteella? Ja voidaanko kahta päällekkäistä lupaa samalle alueelle myöntää? Työaikasuunnitelmat ovat muutoksen alla. Uusia malleja ollaan kokeilemassa, mutta niissä nähtiin ongelmakohtia, jotka tulee hyväksytyllä tavalla ratkaista ennen uusien suunnitelmien lanseerausta. Koko maan tilanteen kartoittaminen asian suhteen tulee olla keskitettyä, jotta tiedetään missä mennään. Myös lukuisia käytännön asioita nykyisessäkin käytännössä on avoimena. Joissain tapauksissa näiden ratkaisua luonnehdittiin vähintään kummaksi osin epäloogiseksikin. Näihin toivottiin selkeyttä ja maata yhtenäisesti koskevia ohjeita. Paikalliset järjestelyvaraerät on yleensä jaettu asiallisten kriteereiden perusteella, mutta näiden soveltaminen kuten jaetut erätkin ovat salaisia eikä selkeyttä tasapuolisesta toteutumisesta ole. Näihin toivottiin avoimuutta, jotta voitaisiin varmistua oikeudenmukaisuudesta. OAJ:n esityksiä voimakkaasta organisaatioiden yhdistämisestä pidettiin vieraana ja todettiin TOOLilla olevan kykyä ja halua hoitaa omat asiansa. Palkka-asioissa OAJ hoitaa neuvottelut TOOLin valtuuttamana tehdyn liittymissopimuksen mukaan palkka tullaan pitämään yleisen kehityksen mukaisena. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut vaan toolilaisten palkan jälkeen jäänti on ollut merkittävää ja tämän virheen korjaamiseksi edellytettiin toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan päivä oli avartava ja tietoa vaihdettiin runsaasti eri oppilaitosten välillä, mikä koettiin hyödyllisenä. Toivottiin, että vastaavanlaisia tapahtumia voidaan järjestää tulevaisuudessa useamminkin. Kirsi Lindfors Riihimäeltä ja Ritva Rapila Vaasasta pääsivät tilaisuuteen mukaan. 6 Toolilainen 1/2013

7 Jorma Tuominen toimialajohtaja Vaasan ammattikorkeakoulu Vaasan malli Jorma Keinänen in memoriam Merkittävä toolilainen vaikuttaja Jorma Keinänen kuoli yhdentenätoista marraskuuta, 72 vuoden ikäisenä. Diagnoosin vakavasta sairaudestaan hän oli saanut helmikuussa. Jorma Keinänen syntyi Iisalmessa. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti Oulun yliopistossa vuonna 1964 ja lisensiaatin tutkinnon 1973, jonka jälkeen hänet nimitettiin kahdeksi vuodeksi hoitamaan teoreettisen fysiikan apulaisprofessorin virkaa. Vuonna 1976 hän siirtyi Oulun teknillisen oppilaitoksen matemaattisten aineiden lehtoriksi, jossa virassa hän jatkoi eläkkeelle siirtymiseensä asti hoitaen välillä apulaisrehtorin tehtävää. Edellä mainittujen virkatehtäviensä ohella JK osallistui useiden järjestöjen toimintaan. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toiminnassa hän oli aikoinaan mukana erittäin aktiivisesti toimien sen monissa eri luottamustehtävissä, muun muassa oppilaskunnan puheenjohtajana. Toolilaisille Jorma Keinänen tuli tutuksi TOOLin valtuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän oli asiallinen, mutta lupsakka vaikuttaja, joka sovitellen ratkoi ongelmia. Hänellä oli sujuva ja kiinnostava tapa ilmaista asioita. Tämä käy ilmi muun muassa hänen kokoamastaan ja kirjoittamastaan TOOLin 40-vuotishistoriikista. Jorma oli aktiivinen ja yhteisöllinen, joka näkyi useimissa hänen toimissaan. Hyvän ystävän ja järjestökumppanin muistolle, Seppo Pahlman Vaasan seutu tunnetaan nykyään energiasektorin vientiyrityksistä jotka tarvitsevat pienempiä yrityksiä ympärilleen tukemaan liiketoimintaansa. Sellaiset yritykset kuten Wärtsilä, ABB, Vacon, VEO, Switch, Mervento ja Citec ovat tunnettuja Suomessa ja maailmalla. Yritykset tuottavat koneita ja laitteita sähkön tuotantoon, jakeluun ja automaatioon sekä projektoivat kokonaisia voimalaitoksia ympäri maailmaa. Ne työllistävät merkittävän määrän insinöörejä. Vaasan seudun energiaklusterin yritykset ovat Suomen hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa. Nimittäin niiden viennin osuus on 70% liikevaihdosta mikä edustaa 12% Suomen teknologiateollisuuden viennistä. Näiden yritysten merkitys koko Suomelle on huomattava. Koulutuksen on pystyttävä tuottamaan osaajia joiden avulla ne voivat edelleen kehittyä ja säilyä Suomessa. Sen vuoksi Vaasan ammattikorkeakoulu on tehnyt merkittäviä strategisia valintoja profiiliin ja painoaloihin. Vientiyritysten vaikutuksesta voisi mainita senkin että 1991 aloitettiin kokonaan englanninkielinen koulutusohjelma Degree Programme in Electrical and Electronic Engineering joka oli ensimmäisenä maassamme. Merkittävä lisä opiskelijan valmentautumiseen on kansainvälisellä projektiharjoittelulla, jossa opiskelija työskentelee yrityksen ulkomaisessa yksikössä tai projektissa kaukomailla. Tämä on mahdollista jo ammattikoulussa jossa kouluttaudutaan asentajiksi erityisesti voimalatyömailla. Hyvän ja riittävän opiskelijamäärän turvaamiseksi kehitettiin Vaasalainen opintopolku- ja yhteistyömalli. Muita tavoitteita olisivat kustannussäästöt ja nopea eteneminen työelämään saakka. Toteutuksen kuvaus Vaasan koulutusmalli mahdollistaa jouhevan opiskelupolun ammattiopistosta tai lukiosta ammattikorkeakouluun ja edelleen yliopistoon. Vaasan ammattiopistossa (VAO) opiskelija voi valita halutessaan amk-väylän, joka otettiin käyttöön Siinä olevat opinnot koostuvat kielistä ja matematiikasta. Opiskelijamäärä tekniikan amk-väylällä on keskimäärin ollut 20. Selkeästi pidemmät perinteet ovat käytännöllä, jossa VAO:n opiskelija on voinut valita sovittuja opintojaksoja ammattikorkeakoulusta (VAMK), suorittaa ne siellä ja hyvitetään ammattiopiston opinnoissa. Jo pitkään on VAMK:ssa toteutettu opintoja kuten Robotiikka sekä Konepajatekniset mittaukset ihan omana ryhmänä VAO:n opiskelijoille. VAMK:n lukiopohjaiset opiskelijat käyvät vastaavasti VAO:lla opiskelemassa lastuavaa työstöä sekä sähkötekniikan sisäasennusharjoituksia. Saavutetut tulokset Kaikkein pisimmällä ristiinopiskelussa mennään konealalla, joka toimii samalla suunnannäyttäjänä. Hyvässä kehitysvaiheessa ollaan myös rakennus- ja sähkötekniikassa. Pitkässä juoksussa ammattikorkeakoulu säästää kone- ja laiteinvestoinneissa. Oppilaitokset käyttävät jo samoja CAD-ohjelmia, joista on suora jatkumo VAMK:ssa. Samaa yhtenäistämistä tehdään pitkällä tähtäimellä muillakin sektoreilla kuten ohjelmoitavat logiigat. Opintojen sisältöä on opettajien yhteistyöllä muokattu siten, että siellä saa jo valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin. Kehitysprosessina tämä on yhdistänyt henkilöstöä ja helpottaa edelleen kehittelyä. Toolilainen 1/2013 7

8 Jaakko Kaski lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö Fysiikan opetus tekniikan alalla tähtää ymmärtävään soveltamiseen Harvassa ovat yritykset, joissa työntekijä kiertää mittalaitteet ja kirjaa lukemat paperille. Harvassa ovat myös yritykset, joilla ei ole kotisivuja tai pidemmälle vietyjä internet-sovelluksia. Harvassa ovat asuintalot, joissa ei olisi lainkaan digitaalitekniikkaa sisältäviä laitteita: tv, lämmityksen säätö, mikroaaltouuni, etäluettava sähkömittari, pelikonsoli jne. Yleistyvien tietotekniikan sovellusten ja entistä edullisempien komponenttien käyttämiseen tarvitaan hyvää fysiikan ymmärtämistä, ja sitä tekniikan koulutuksen tulisi edistää. Fysiikan opetuksen pitäminen ajan tasalla on yksi tärkeimmistä opettajan haasteista. Tämä vaatii pohdiskelua opiskelijan tulevista työtehtävistä hänen valmistuttuaan. Perinteisesti tekniikan alan ammattiaineopettajilta on odotettu yhteydenpitoa alan yrityksiin, mutta myös yleisaineissa olisi hyvä olla yrityskontakteja. Todelliseen tarpeeseen kehitettävä käytännön sovellus tai protolaite motivoi opiskelijoita yleisaineissakin huomattavasti enemmän pohdiskelemaan ja ratkomaan laskenta- ja tiedonkäsittelyhaasteita kuin oppikirjojen teoriakappaleet ja tehtävät ilman suoraa kytkemistä käytäntöön. Itse olen pyrkinyt poimimaan lähialueen yrityksistä mielenkiinnon kohteena olevia ideoita fysiikan opintojaksoille esimerkkitapauksiksi, harjoitustehtäviksi ja harjoitusprojektiaiheiksi. Tä- Työelämälähtöinen opiskelumalli, jossa LUMA-projektit on otettu yrityksiltä tulleista ideoista tai niiden soveltuvista osista. Projektimainen toimintatapa tukee omatoimisuutta, mutta opintojen alkuvaiheessa ensimmäiset tapaukset käydään täysin ohjatusti läpi ja sen jälkeen ohjausta annetaan tarpeen mukaan. Teoriaopetus liittyy tiukasti käytännön tekemiseen, eli ensin esitellään teoria ja heti sen jälkeen ryhdytään soveltamaan. män uskon olevan luonteva tapa pitää fysiikan oppisisältö ajan tasalla. Samalla tekemisen painopiste siirtyy opettamisen sijasta opiskelijan omaan suoritukseen, jossa asioiden ymmärtäminen syventyy ja osaaminen punnitaan saman tien. Aiemmin olin pannut merkille, että vaikka teoria oli käyty läpi ja harjoituslaskuja laskettu, tiedon soveltaminen käytäntöön oli silti jäänyt kovin heikolle tasolle. Käytännön esimerkki: Lämpötilan seuranta monin menetelmin Tekniikkaan liittyvään käytännön fysiikkaan saattaa liittyä aiheita, joita ei perinteisessä opetuksessa kohdata lainkaan, mutta joihin törmää heti, kun alkaa rakentaa kokonaisuuksia. Kaikki osaavat toki mitata elohopealämpömittarilla lukemaa, jolla seurataan laitteen lämpenemistä. Entä jos sitä halutaankin seurata vuorokauden ajan? Onko paras tapa kirjata valmis lukema 10 minuutin välein ja piirtää vuorokauden päästä kuvaaja vihkoon? Entä jos otetaankin mikrokontrolleri (esimerkiksi Arduino, hintaluokaltaan 20 euroa) ja liitetään lämpömittari tietokoneeseen? Rakennetaan lämpömittari kytkemällä sarjaan NTC-vastus ja lämpötilasta riippumaton vastus (eräs toteutus kuvassa 1). Tarvitaan fysikaalinen malli mittalaitteen kalibroimiseen. Täytyy asentaa mikrokontrollerin ohjelmisto ja päivittää ajurit tietokoneelle. Täytyy osata sähköoppia, jotta osaa kytkeä lämpömittarin johdot oikein ja valita sopivat komponentit. Pitää hieman muokata C-kielistä esimerkkiohjelmaa. Entä miten tieto siirretään sarjaportin kautta tiedostoon talteen? Havainnollistetaanko mittausdata Excelillä vai Matlabilla vai jollain muulla vastaavalla ohjelmalla ja mitä tietoja kuvaajassa pitää antaa? Miten seurattuun lämpötilaan reagoidaan? Voidaanko lämpötilan nousua ennustaa logaritmisella mallilla? Kytkeekö tietokone jäähdytyspuhaltimen päälle mikrokontrollerin kautta, jos lämpötila nousee liikaa? Halutaanko tilanne tarkastaa webistä, jos ollaan matkoilla? Ehkäpä ohjelmoinnin opettaja ottaisi websovelluksesta harjoitustyöaiheen oppilailleen? Näihin kysymyksiin liittyy paljon fysiikkaa, erityisesti sen soveltamista ja hyötykäyttöä. Käytännön tarpeet kannustavat yhteistyöhön eri opettajien kesken, mikä taas antaa projektityöskentelykokemuksia niin opettajalle kuin oppilaillekin. Käytännön toteutuksissa yksi asia johtaa siis toiseen, mutta ennen kaikkea kokonaisuus johtaa kysymykseen: Kuinka moni opiskelija osaa toteuttaa vastaavia käytännön sovelluksia pelkästään oppikirjan teoriaa ja harjoitustehtäviä läpi käytyään? Fysiikka antaa selityksiä ilmiöille ja tekniikoille Fysiikka luokitellaan perusaineisiin, jotka luovat pohjan ammatilliselle kasvulle. Opiskelu voidaan ajatella jatkumona, jossa alkuvaiheessa edetään pienissä kokonaisuuksissa, joita toteutetaan ohjatusti. Näin ollen fysiikassa kannattaa aluksi ottaa poimintoja käytännön ideoista ja esitellä opiskelijoille toimintatapa, jolla tekemisessä päästään eteenpäin kohti haluttua lopputulosta. Sen mukaan esimerkiksi näkörajoitteisille suunnatussa ideassa kuulokkeiden kautta kerrotaan tarinaa, joka etenee, kun into riittää polkea. Opintojen edetessä käytäntöön liittyvät harjoitustyöt ovat laajempia ja niissä vaaditaan itsenäisempää edistymistä, jolloin mennään kohti työelämän toimintamallia. Tilannetta havainnollis- 8 Toolilainen 1/2013

9 tetaan kuvassa 2. Käytännön sovellusten rakentamiseen aiheet voidaan ottaa suoraan yrityksiltä, mutta toki saman projektin voi toteuttaa useammankin kerran, jos aina ei uusia, hyvin soveltuvia aiheita ole saatavilla. Alkuvaiheessa edellä esitellyn kaltaiset anturointien rakentelut, käytännön mittaukset ja näytteistetyn datan käsittely liittävät fysiikan perusteorian mukavasti käytäntöön ja niillä voidaan jopa vastata käytännön palvelupyyntöihin. Viimeisimpänä projektiaiheena olemme juuri käynnistämässä liikuntarajoitteisille lapsille tarkoitetun, polkemaan kannustavan kuntopyörän varustelua. Laitteen ympärille toteutetaan useita eri ideoita, mutta kaikissa kerätään itse rakennetulla anturoinnilla tietoa polkemisesta. Sen mukaan esimerkiksi näkörajoitteisille suunnatussa ideassa kuulokkeiden kautta kerrotaan tarinaa, joka etenee, kun into riittää polkea. Aihe on valittu hyvinvointialalle, jossa sen voi helposti mieltää kuuluvan keskeiseen sovellusalueeseen. Tämä toteutus ajoittuu opiskelijoilla 2. opintovuoteen ja erityisesti heidän viimeiseen fysiikan opintojaksoonsa, jolloin on hyvä hetki toteuttaa täysimittainen fysiikan soveltava harjoitusprojekti. Projektin katson olevan tärkeä siirtymävaihe, jossa kuljetaan koko polku fysiikan perusyhtälöistä valmiiseen tuotteeseen ja fysiikan käytännön sovellukseen saakka. Opettajan ammatillinen kehittyminen Tekniikan soveltaminen käytännön opetukseen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista tarjolla oleviin laitteisiin ja tekniikoihin tutustumista ja käyttöönottoa, jossa kuitenkin riittää eteneminen pienin askelin ja vähän kerrallaan. Tässä tehtävässä fysiikan opettaja ei ole yksin, vaan hänen kannattaa rohkeasti keskustella muiden asiantuntijoiden ja jopa opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaryhmä tutustumassa laitteistoon, johon kevään aikana rakennetaan polkemiseen innostavia lisäefektejä. Laitteisto tulee mittaamaan polkemisnopeutta ja ohjaamaan esim. ääntä tai kuvaa sen perusteella. Opiskelijan rakentama lämpömittari kytkettynä Arduino-mikrokontrolleriin. Lämpöanturi on kuvan ylälaidasta tuleviin johtimiin kytketty NTC-vastus, joka on kytkettynä sarjaan lämpötilasta lähes riippumattoman vastuksen kanssa ja kytketty Arduinon +5V-, GND- ja A0-napoihin. Arduino on kytkettynä USB:n kautta tietokoneelle, jossa se on määritetty COM-sarjaportille. Lämpötilatieto voidaan tallentaa tiedostoon jatkokäsittelyä varten tai sitten ottaa suoraan reaaliaikaiseen tarkasteluun. Tämä esimerkki sopii hyvin tekniikan alalla fysiikan harjoitustyöksi, kun opiskellaan termofysiikan soveltamista käytäntöön. Vanhemmille opiskelijoille voidaan antaa tehtäväksi tutustua uusiin aiheisiin, jotka opettaja sitten voi helposti ottaa dokumenttien perusteella käyttöön. Tutustumis- ja rakentelutehtävät voivat olla laajuuden mukaan harjoitustöitä tai jopa päättötöitä, joissa fysiikan opettaja voi samalla toimia ohjaajana. Siinä sivussa, kuin huomaamatta, opetuksen sisältö pysyy tuoreena ja opettajan oma mielenkiinto tekemiseen säilyy hyvällä tasolla. Tällaisen toiminnan myötä opettajan omat työkaluvarastot karttuvat ja hänelle alkaa pian muodostua käsitys siitä, mitä yrityksiltä tarjotut projektiaiheet pitävät sisällään ja mitkä niistä soveltuvat fysiikan harjoitustöiksi ja pienimuotoisiksi projekteiksi. Lähtökohtaisesti fysiikan alan koulutuksen saanut opettaja oppii näin yhä monipuolisemmin soveltamaan tekniikkaa yhteistyössä oman kontaktiverkostonsa kautta. Siinä sivussa, kuin huomaamatta, opetuksen sisältö pysyy tuoreena ja opettajan oma mielenkiinto tekemiseen säilyy hyvällä tasolla. Suosittelen lämpimästi. Hanketoiminta tukee opettajan teknistä osaamista Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön CoRD-hanke (http://cord.oamk. fi) on ollut tukemassa oppilaitosten ja yritysten verkostoitumista syksystä 2010 alkaen ja on osaltaan mahdollistanut työskentelyni tämän oppimismallin kehittämiseksi ja testaamiseksi. Mallia on esitelty myös insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlassa Tampereella (www.insinooritsatavuotta. fi/site/wp-content/uploads/foorumi2012_artikkelikirja_2409.pdf sivut ). Opettajan ammatillisen kehittymisen taustalla on mielestäni hyvä olla toimiva asiantuntijaverkosto, joka parhaimmillaan koostuu eri alojen opettajista ja paikallisten yritysten aktiivisista edustajista, laboratorioinsinööreistä ja jopa aktiivisista opiskelijoista. Hanketoiminnan kautta on mahdollista saada tuntiresursseja pilottiprojekteihin, joissa opettajan kontaktiverkosto kasvaa ja joissa voidaan syventää tekniikan soveltamistaitoja ja projektityöskentelytaitoja. Näistä opettaja voi ottaa poimintoja opetukseensa, joten hanketoiminta tukee opettajan työtä eikä sitä saa pitää täysin erillisenä ja pelkästään kuormittavana sivutehtävänä. Toolilainen 1/2013 9

10 Tiina-Riitta Helminen projektipäällikkö, Kajaanin ammattikorkeakoulu Kaivannaisalan osaamisen kehittämishanke Yrityslähtöistä koulutusta kaivannaisalan insinööripulaan KaKe-hanke koostuu kahdesta erillisestä ESR-hankkeesta, joita hallinnoivat rahoittajatahoina Kainuun ja Lapin ELY-keskukset. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan 45 op:n laajuinen kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto AMK-insinöörikoulutukseen, tutkinnon kokonaislaajuus on 240 op ja kesto 4 v. Hanke ja tuleva koulutus toteutetaan ylimaakunnallisesti kolmen ammattikorkeakoulun kesken: Kajaani (KAMK), Kemi- Tornio (KTAMK) ja Rovaniemi (RAMK). Suuntautumisvaihtoehto on valittavissa syksystä 2013 alkaen - Kajaanissa Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa, Kemi-Torniossa Sähkötekniikan tai Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa ja Rovaniemellä Rakennustekniikan koulutusohjelmassa. Työnjako kolmen koulun kesken on tehty koulutusohjelmapainotusten mukaisesti: Kajaanissa keskitytään rikastamon prosesseihin ja prosessitekniikkaan, Kemi-Torniossa energiaan ja kunnossapitoon ja Rovaniemellä kaivosympäristöihin ja rakentamiseen (kuva 1). Ympäristöasiat ja työturvallisuus ovat opetussuunnitelmassa tärkeällä sijalla. Kaivannaisalaan liittyvä teollisuus on voimakkaassa kasvussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueella ovat aloittaneet toimintansa mm. Euroopan suurimmat nikkeli- ja kultakaivokset Talvivaara ja Suurikuusikko jotka ovat tuoneet jo yli tuhat uutta työpaikkaa suoraan kaivoksiin ja moninkertaisen määrän sitä tukevaan palveluliiketoimintaan. Lisäksi alueella on meneillään useita uusia kaivoshankkeita, joiden myötä kaivannaisalan osaajien tarve kasvaa entisestään. Vastaukseksi tähän tarpeeseen Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa toteutetaan ajalla Kaivannaisalan osaamisen kehittämishanke (KaKe). Keväällä 2012 tehdyn kaivannaisalan työvoimatarvekyselyn mukaan alalla tarvitaan Suomessa vuoteen 2022 mennessä 692 toimihenkilöä lisää. Yhteinen opetustarjonta toteutetaan verkko- ja intensiivikursseina siten, että opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa opintojen perässä. Opintojen rakenne on esitetty kaaviossa 1, esimerkkinä Kajaani. Kansainvälistä yhteistyötä KaKe-hankkeen tavoitteena on luoda uusi, työelämän kanssa yhdessä suunniteltu opetussuunnitelma, joka on kaivostekniikkaan suuntaavien opintojen osalta sama Mopedin laitteistoa: edessä Retsch BB 200 -leukamurskain, oikealla etualalla täryseula ja taaempana kuulamylly, peräseinällä Outotec Oyj:n vaahdotuskenno. Kajaanin, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa toteutettavassa insinöörikoulutuksessa. Tämä on osa täysin uutta, verkostomaista, resursseja säästävää ja laajaa aluevaikutusta hakevaa toimintatapaa kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Hankkeen pitkän tähtäimen tuloksena saadaan yritysten tarpeisiin uudenlaisia osaajia, joilla insinööriosaaminen kohdentuu kaivannaisteollisuuden tarpeisiin. Hankkeessa painotetaan myös kansainvälistä yhteistyötä alan asiantuntija- ja opiskelijavaihdon edistämiseksi. Ensimmäinen KaKe-hankkeen puitteissa järjestetty työharjoittelu tapahtui Talvivaaran kaivoksella , harjoittelija oli Toronton yliopiston Lassonde Institute of Miningista. KaKe-hanke luo puitteet kaivannaisalaa tukevan insinöörikoulutuksen käynnistämiselle ja edistää näin työvoiman saantia erityisesti työnjohtaja-, asiantuntija- ja esimiestasolle alan teollisuudessa. Monen tahon tuki Tarve uudelle koulutuksen sisällölle ja sen kehittämiselle on noussut esiin monelta eri taholta työelämän kanssa käydystä vuoropuhelusta, Kataisen hallitusohjelman tavoitteista, rehtoreiden ja OKM:n kesken käydyistä neuvotteluista, TEM:n palautteesta sekä tulevaisuuden ennakoinnista. Hankkeen ohjausryhmässä on edustus Itä- ja Pohjois-Suomen suurimmilta kaivoksilta. Muidenkin alan toimijoiden kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön, laiteja palvelutoimittajia unohtamatta. KaKe-hankkeen toinen päätavoite on suunniteltavan kaivosalan koulutuksen tulevien opettajien perehdyttäminen sekä verkostoituminen Suomessa ja kansainvälisesti. KAMK:ssa, KTAMK:ssa ja RAMK:ssa on valittu yhteensä 12 henkilöä koulutettaviksi mineraalitekniikan opintoihin. 10 Toolilainen 1/2013

11 Koulutuksesta vastaa Luulajan teknillisen yliopiston geometallurgian professori Pertti Lamberg, ja sen yhteydessä tuotetaan oppimateriaaleja tulevan AMK-insinöörikoulutuksen käyttöön Kone ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, KAMK (240 op), Kaivostekniikan suuntautumisvaihtoehto 45 op Perusopinnot (Tekevä AMK, kielet ja viestintä, hallinto ja talous, matematiikka, fysiikka ja kemia) Pakolliset ammattiopinnot (*suunnittelu, tuotanto, kone, sähkö ja automaatiotekniikka) Kaivannaistekniikka 15 op (KAMK/RAMK): Johdatus kaivannaisteollisuuteen 1 op Kaivosgeologian perusteet 3 op Louhinta ja kaivostekniikka 3 op Partikkeli ja rikastustekniikka 5 op Kaivosalan lainsäädäntö ja työturvallisuus 3 op Vapaasti valittavat opinnot + T i i n a R i i t t a H e l m i n e n Harjoittelu 30 op Tekniikka 1 * Tekniikka 3 * Tekniikka 5 * Tekniikka 2 * Tekniikka 4 * Vaihtoehtoiset ammattiopinnot (# mm. koneensuunnittelu, kunnossapito, tuotannon johtaminen) Rikastamon prosessit ja prosessitekniikka 10 op (KAMK): Rikastustekniikan jatkokurssi 4 op Rikastamon suunnittelu 6 op Tekniikka 6 # Laitekanta ajan tasalla Pohjois-Suomen korkeakouluverkoston Oulu Mining School antoi laboratoriotilansa ja -laitteensa perehdytyskoulutuksen käyttöön sen kahdella ensimmäisellä kokoontumiskerralla elo- ja joulukuussa 2012 Oulun yliopiston Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston Mineraalitekniikan laboratoriossa. Jatkossa perehdytyskoulutus on tarkoitus järjestää pääosin kolmen AMK:n omissa tiloissa ja laitteilla. Kajaanin ammattikorkeakoulu otti vuonna 2011 käyttöön Suomen ensimmäisen liikuteltavan mineraalitekniikan laboratorion Mopedin (kuva 2). Energia ja kunnossapito 10 op (KTAMK): Kunnossapito kaivannaisalalla 7 op Sähköistys ja laiteautomaatio kaivannaisalalla 3 op Tekniikka 7 # Tekniikka 8 # (+ mm. Kaivoskemia 10 op, Rikastamon prosessinhallinta 10 op, Ultra fine alueen jauhatus ja luokitustekniikka 3 op) Se on tarkoitettu opetukseen ja tuotekehitykseen liikuteltavuutensa ansiosta laajalla alueella yhteistyössä Pohjois-Suomen muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Laboratorion laitteistoa on mm. Retsch BB 200 -leukamurskain, kuulamylly, Outotec Oyj:n vaahdotuskenno, täryseula sekä Hosokawa-Alpinen multiprosessointilaitteisto. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Mopedi oli käytössä useiden kurssien harjoitustöissä Kaivosympäristöt ja rakentaminen 10 op (RAMK): Kalliorakentaminen 3 op Kaivossuunnittelu 4 op Kaivosten ympäristönsuojelu 3 op Opinnäytetyö 15 op Kaivostekniikan an suuntautumisvaihtoehto KAMK:n Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. 1 ja opinnäytetöissä, minkä lisäksi sitä on hyödynnetty lähialueen kaivosyritysten tilaamissa tutkimuksissa. Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloissa olevan analyysilaboratorion laitekantaa on vahvistettu mm. Kainuun Etu Oy:n ja Oulun yliopiston kanssa toteutettavan monikansallisen Min-Novation -hankkeen puitteissa seuraavilla laitteilla: TG/DTA ja DSC, XRF (ja XRF-näytteenvalmistukseen puristenappilaite), polttouuni. Näiden asennus- ja käyttöönottokoulutukset koulun henkilöstölle järjestettiin syksyn 2012 aikana. Lisäksi Min-Novationin ostoslistalla on XRD-laite, jonka hankinta toteutetaan vuonna Palkinto opettajien koulutukseen Teknologiateollisuus ry ja Uusi insinööriliitto ry palkitsivat Kajaanin ammattikorkeakoulun KaKe-hankkeen Tampereella järjestetyn Insinöörikoulutuksen Foorumin yhteydessä erityispalkinnolla (3000 euron stipendi ja kunniakirja) seuraavin perustein: Kajaanin ammattikorkeakoulu on yhdessä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kanssa tarttunut ripeästi kaivannaisteollisuudesta tulleisiin viesteihin osaaja- ja osaamistarpeista. Koulutus tulee hyödyttämään paitsi kaivannaisteollisuutta myös kaivannaisteollisuudelle koneita ja laitteita myyviä yrityksiä ja niiden toimittajaverkostoa. Arviointiraadin puheenjohtajana toimineen M-Components Oy:n toimitusjohtaja Juhani Lemströmin mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, että profiloitumalla ja yhdistämällä voimavaroja työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa hieman pienemmätkin ammattikorkeakoulut voivat pärjätä hyvin. Stipendi on tarkoitettu käytettäväksi koulutukseen, opintomatkaan tai muuhun ammattitaitoa kehittävään toimintaan, joka samalla tukee palkitun toimintamallin jatkokehittämistä ja levittämistä. Kajaanin ammattikorkeakoulun KaKe-hankkeella onkin tarkoitus käyttää stipendirahat suunniteltavan kaivosalan koulutuksen tulevien opettajien osaamisen kehittämiseen keväälle 2013 ajoitetun opintoretkeilyn ja syksylle 2013 sovittavien työssäoppimisjaksojen avulla. Toolilainen 1/

12 Veera Udd Marjut Kulmala Veera Udd laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien uusi puheenjohtaja Vuotuinen vuosikokous, joka pidettiin Viking Line Gracella, yhdisti taas kerran valtakunnallisesti laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit. TOOL ry:n alainen assistenttien alaosasto perustettiin vuonna 1979, joten alaosasto on toiminut yli 30 vuoden ajan. Nykyinen nimi on TOOL ry/laboratorioja harjoitteluinsinöörit. Vuosikokous on tärkeä tapahtuma alaosaston jäsenille, sillä tilaisuudessa on mahdollista keskustella ammattiryhmäämme koskevista ajankohtaisista asioista kasvokkain. Vaikkakin olemme pieni ammattiryhmä, pidämme ammatillista järjestäytymistä tärkeänä. Monet mukana olleista ovatkin toimineet aktiivisesti TOOLin luottamustehtävissä jo useamman vuoden ajan. Veera Udd valittiin Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien uudeksi puheenjohtajaksi. Kokouksessa pureuduttiin ajankohtaisiin asioihin opetusrintamalla, kuten kaikkia puhuttelevaan AMK - rahoitusmallin ja koulutusvastuiden muutoksiin. Alaosasto teki syksyllä 2012 kyselyn ammattikuntamme jäsenille koskien työtehtäviä, koulutusta ja palkkausta. Tästä saatiin hyvä yleisnäkemys siitä, miten erilaiset työehtosopimukset vaikuttavat asioihin ja millaisia käytänteitä on opetustyön palkanmaksussa eri ammattikorkeakouluissa. Luottamusmiehien on kuitenkin syytä olla valppaina, ettei projekti-insinööreistä muodostu halpatyövoimaa, joilla voi teettää mitä vain minimipalkalla. Insinöörikoulutukseen palkataan myös paljon projekti-insinöörejä, joita myös tarvitaan nykyisessä sekä tulevassa korkeakoulumallissa. Luottamusmiehien on kuitenkin syytä olla valppaina, ettei projekti-insinööreistä muodostu halpatyövoimaa, joilla voi teettää mitä vain minimipalkalla. Lisäksi keskusteltiin alaosaston järjestämien koulutusseminaarien tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Paikallaolijat pitivät seminaareja hyvänä keinona kehittää ammattikuntaa ja kokouksessa päätettiin jatkaa seminaarien järjestämisiä. Mukavan ja asiantuntevan lisän toi myös vuosikokoukseen osallistunut TOOLin puheenjohtaja Pasi Repo. Hän kertoi puheenvuorossaan mielenkiintoisia ajatuksia tapahtumista ammattikorkeakoulurintamalla ja suurimmaksi nousi YT neuvotteluiden tilanne eri ammattikorkeakouluissa. Totta siis on, että nyt jos koskaan, elämme muutoksen aikoja. Vuosikokous huipentui siihen, että pääsimme tutustumaan laivan sydämeen, konehuoneeseen. Onneksi meille suotiin tämä mahdollisuus, koska näin saimme kokonaiskuvan uuden laivan toiminnasta. Uudet tuulet puhaltavat Ammattikorkeakoulujen yhdistyminen ja uudet toimiluvat karsivat ammattikorkeakoulujen määrää Suomessa. Tällä on vaikutusta myös henkilöstöön, kuten puheenjohtaja Pasi Repo esitteli puheenvuorossaan. Todennäköisesti myös oman ammattiryhmämme määrä supistuu. Huolta aiheuttaa myös se, että projekti- ja harjoitteluinsinöörin tehtäviä palkataan tekemään henkilöitä, joilla ei ole insinöörin koulutusta. Kysymys kuuluukin: mihin tällä ollaan tähtäämässä, parempaan laatuunko? Hartain toiveeni olisi, että omalle ammattikunnalle annettaisiin enemmän arvostusta kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Omiin sekä työpaikkani arvoihin kuluu yhdessä tekemisen ilo. Tätä on hyvä aina aika-ajoin korostaa ja nostaa esille. Tärkeää on arvostaa, luottaa ja kohdella toisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tästäkin syystä on hyvä, että yhdistystoiminta jatkuisi tulevaisuudessa. Hartain toiveeni olisi, että omalle ammattikunnalle annettaisiin enemmän arvostusta kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Tämä mahdollistaisi ammattikunnan säilymisen tulevaisuudessakin, vaikka elämme muutoksien aikaa. Järjestäytyminen uudestaan Joka vuosi vuosikokouksessa valitaan puheenjohtaja ja osa hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Mukava kuitenkin huomata, että pienestä osallistujamäärästä huolimatta innokkaita tulijoita toimintaan aina on. Joskus on myös hyvä, että henkilöt hallituksessa vaihtuvat, uudet tuulet tuovat uusia asioita mietittäväksi ja vietäväksi eteenpäin. Keskustelua tällä hetkellä aiheuttaa se, miten saadaan uusia aktiivisia jäseniä toimintaan mukaan. Ideaalisin tilannehan olisi, että joka ammattikorkeakoulusta olisi henkilöitä toiminnassa mukana. Näin saataisiin tärkeisiin ammattikunnan asioihin laajaa näkemystä ympäri Suomen. Tänä vuonna puheenjohtaja Marjut Kulmala jättäytyi pois hallituksesta ja hänen tilalle nousi Metropolia AMK:ssa harjoitteluinsinöörinä toimiva Veera Udd. Myös hallituksen sihteeriksi nousi uusi henkilö, Heidi Tuomi. Useita vuosia hallituksessa toiminut Juha-Pekka Lindqvist on nyt varapuheenjohtajan tehtävissä. Entisestä hallituksesta jatkavat myös Timo Junell ja Jukka Niemensivu, edellinen rahastonhoitajana ja jälkimmäinen postitusinsinöörinä. Puheenjohtajan näkökulmasta hallitus vaikuttaa oikein toimivalta ja odotan innolla tulevaa yhteistyötä tärkeiden asioiden parissa. Uskon, että yhdessä voimme saada paljon aikaan. 12 Toolilainen 1/2013

13 Simo Sinkko lehtori Skinnarilassa suunnitellaan hybridibussia Sähköinen voimansiirto valtaa alaa energiatehokkuusvaatimusten, öljyn hinnannousun sekä päästörajoitusten myötä. Saimaan ammattikorkeakoulussa (Saimia) suunnitellaan uudenlaista, entistä parempaan kokonaishyötysuhteeseen tähtäävää hybridivoimansiirtoa linja-autoihin yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Etelä-Karjalan ammattiopiston (EKAMO) kanssa. Kaavio hybridibussiin suunnitellusta voimalinjasta. CAMBUS-projektiin on hankittu käytetty linja-auto, josta riisutaan vanha voimalinja kokonaan pois. Polttomoottori, vaihteisto, perä ja kaikki apulaitteet saavat mennä. Linja-autosta suunnitellaan eräänlainen sekahybridi, eli sitä voidaan ajaa tarvittaessa sähkömoottorin voimalla, polttomoottorin voimalla tai näiden yhdistelmällä (katso oheinen kuva). LUT:n laskelmien mukaan kaupunkiliikenteessä oleva linjaauto vaatii keskimäärin vain 18 kw tehoa auton liikuttamiseen, jos jarrutusenergia saadaan kerättyä talteen. Aputoimintoihin, kuten ilmastointiin, voi itse asiassa kulua suurempi teho kuin itse ajoon (keskimäärin)! Kehitteillä oleva hybridibussi varustellaankin verrattain pienellä, noin 100 kw:n dieselmoottorilla. Voimalinjaan kuuluu myös Viimevuotisen opiskelijaryhmän laatima alustava layout voimalinjasta. akusto, johon sähköenergiaa varastoidaan. Kovassa kuormitustilanteessa, esimerkiksi kiihdytyksessä ylämäkeen, tehoa on siis mahdollista saada samaan aikaan sekä polttomoottorilta että akkujen kautta sähkömoottorilta, jonka teho noin 150 kw. Yhteistyötä yli oppilaitosrajojen, opiskelijoita unohtamatta Varsinaiset avainkomponentit, eli sähkömoottori ja generaattori, suunnitellaan juuri tätä tarvetta varten räätälöityinä. LUT vastaa sähköteknisestä suunnittelusta ja Saimaan amk suunnittelee sähkökoneiden mekaniikkaa sekä komponenttien kiinnityksen olemassa Yolevaan linja-autoon. hteistyömalli ei ole aivan uusi, vaan Saimiassa ja LUT:ssa on tehty ja tehdään parasta aikaa muitakin vastaavia projekteja. Uutta sen sijaan on, että valmistusvaiheessa kuvaan astuu myös EKAMO, joka osallistuu komponenttien valmistukseen ja niiden asennukseen linja-autoon. Näin alueen kaikki kolme merkittävintä oppilaitosta osallistuvat yhdessä projektiin kukin omalla osaamisalueellaan. Saimiassa projektiin osallistuu henkilökunnan lisäksi myös opiskelijoita. Muun muassa konetekniikan opiskelijat pääsevät tekemään harjoitustöitään todellisten, toteutettavien aiheiden parissa. Jo viime vuonna, kun projekti oli vielä valmisteluvaiheessa, opiskelijaryhmä hahmotteli voimansiirron layouttia ja konseptia ajomoottorin toteuttamiseksi. Eräs viime vuoden layout-hahmotelma näkyy oheisessa kuvassa. Aivan sellaisenaan konseptia ei tällä hetkellä olla viemässä eteenpäin, mutta alustavat suunnitelmat ovat olleet hyvä lähtökohta projektille. Tällä hetkellä yksi opiskelijaryhmä suunnittelee bussiin tulevan ajomoottorin laakerointia. Kokonaisuudessaan projekti on erittäin mielenkiintoinen, mutta myös hyvin haastava. Toteutusaikataulu on kireä siihen nähden, että avainkomponentit suunnitellaan tyhjästä ja tarkoitus on kuitenkin rakentaa toimiva bussi. CAMBUS on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Lappeenrannan kaupungin rahoittama projekti. Projekti toteutetaan Projektipäällikkönä toimii Marko Kasurinen Saimaan ammattikorkeakoulun osuudesta vastaa Simo Sinkko Toolilainen 1/

14 Jaakko Viitala Insinöörikoulutuksen hyviä kansainvälistymiskäytänteitä OKM, ammattikorkeakoulut, yritykset ja monet muut tahot edellyttävät insinöörikoulutuksen kansainvälistymistä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun noin 25 henkilön logistiikan koulutusala on jo vuosia menestyksekkäästi, esimerkillisesti ja edullisesti kansainvälistynyt. Logistiikan koulutuspäällikkö Sami Kantanen. Mitkä muut tekijät kuin sinun kannustava ja innostava asenteesi ovat mahdollistaneet tuon monella sektorilla tapahtuneen menestyksekkään ja esimerkillisen kansainvälistymisen? Logistiikkaa on kaikkialla maailmassa. Yksittäinen kuluttaja tai yritys ei saa ulkomailta tilattuja tuotteita haluamaansa osoitteeseen ilman valtakuntien rajoja ylittävää logistiikkaa. Logistiikka on yhä tärkeämpi tekijä globalisoituvassa yhteiskunnassamme. Toisaalta motivoitunut ja kansainvälistymisintoinen henkilöstömme on erinomaisesti sisäistänyt kansainvälisyyden merkityksen logistiikan koulutuksessa luomalla aktiivisesti ja omaaloitteisesti kontakteja ulkomaisiin korkeakouluihin ja yrityksiin. Hyvin myönteinen seikka on myös se, kun koko Jyväskylän Ammattikorkeakoulun organisaatio tukee kansainvälistymistämme sekä taloudellisesti että käytännön järjestelyin. Kansainvälistymisemme on tehnyt luonnolliseksi myös englanninkielinen koulutusohjelma logistiikkainsinööreille, Logistics Engineering. Tähän koulutusohjelmaan meille tulee joka vuosi ulkomailta opiskelijoita tutkintokoulutukseen. Lisäksi meille saapuu vaihto-opiskelijoita lukukausittain. Mainitsetko esimerkkejä hyvistä kansainvälistymisen käytänteistänne, joista toisetkin voisivat saada vinkkejä ja ideoita. Meidän henkilökunnan ja opiskelijoiden kansainvälistymisen yhtenä edistävänä tekijänä ovat toimineet ulkomaille tehdyt opintomatkat mm. Hollantiin, Saksaan ja Tšekkeihin. Kaikissa näissä opintomatkoissa on ollut hyvin tiivis ohjelma ja kohteina ovat olleet sekä yritykset että korkeakoulut. Opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä. Olemassa olevan kansainvälisen verkoston ylläpito ja yhteydenotto kontaktihenkilöihin on myös tärkeä organisaatiomme Nelivuotisen englanninkielisen logistiikkainsinöörilinjan TEL12S opiskelijoita lehtori Tommi Franssilan ympärillä. kansainvälistymismuoto. Järjestämme yhdessä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa kansainvälisiä konferensseja, joilla saamme mm. uusia ideoita kollegoiltamme. Verraton kansainvälistäjä on ollut EFLE verkosto (European Forum of Logistics Education). Siinä olemme olleet perustamisesta lähtien mukana ja osallistumme vuosittain verkoston järjestämään konferenssiin. Olemme myös itse toimineet konferenssin isäntänä. EFLEn kotisivuilta löytyy lisätietoa osoitteesta (ks. kuva). Seuraavaksi muutama logistiikan henkilökuntalainen kertoo esimerkkejä hyviksi todetuista kansainvälistymiskäytänteistämme. Mitkä ovat olleet Logistics Engineering -koulutusohjelman hyviä kansainvälistämistoimenpiteitänne koulutusvastaava lehtori Tommi Franssila? Tämä kokonaan englanninkielinen logistiikan koulutusohjelma on luonnollisella tavalla kansainvälinen. Noin puolet opiskelijoista on ulkomaalaisia (ks. kuva), samoin osa opettajista tulee yhteistyökorkeakouluista tai elinkeinoelämästä ulkomailta, joten tämä monella tavalla kansainvälinen koulutusohjelma on jo kansantaloudellisesti hyvinkin perusteltu ja merkittävä. Yritysyhteistyötä koulutusohjelmassa tehdään monimuotoisesti kuten opintosuunnittelussa, opintomatkoissa, harjoitteluissa, projektitöissä ja opinnäytetöissä. Opiskeluaikainen kontaktointi yrityksiin edesauttaa opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy suomalaisilla opiskelijoilla vaihto-opiskelu jossain kansainvälisessä yhteistyökorkeakoulussa. Ulkomaalaiset opiskelijathan ovat jo ulkomailla saavuttuaan Suomeen opiskelemaan, toki vaihto-opiskelu on myös heille mahdollista. JAMK:lla on paljon hyviä yhteistyökorkeakouluja ympäri maailmaa ja monessa niistä on myös korkealaatuista kansainvälistä logistiikan opetusta. Logistiikan koulutusohjelmassamme on luonnollisesti mukana vastavuoroisesti joka lukukausi paljon ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Opetussuunnitelmaan kuuluu kolme harjoittelujaksoa, jotka normaalisti opiskelija tekee kesäaikaan Suomessa tai ulkomailla. Kolmantena opiskeluvuotenaan opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa kansainvälisen opintomatkan, jolla tutustutaan valitun alueen logistiikka-alan yrityksiin ja ympäristöön sekä yhteistyökorkeakouluihin. The International Sustainable Logistics Conference network (ISLC) konferenssia vetää JAMK:ssa lehtori Merja Värtö- Niemi. Mikä tämä on ja mitä hyviä kv-käytänteitä siinä on? Tämä vuosittain järjestettävä ISLC on kestävän kehityksen konferenssi eli siinä huomioidaan ympäristönäkökulmat logistisissa ratkaisuissa eli logistiikkaa kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan. ISLC:ssä ovat mukana meidän lisäksemme brittiläinen, ranskalainen, saksalainen, espanjalainen ja hollantilainen korkeakoulu ja niistä kustakin osallistuu jokaiseen konferenssiin useita henkilökuntalaisia ja opiskelijoita. Viime keväänä (ks. kuva) osallistujia oli noin 100 kun vuorottelevassa järjestelyvastuussa oli JAMK; tällöin päätimme myös kutsua mukaan lisää partnereita. Konferenssi koostuu opiskelijoiden pitämistä esityksistä, jotka ovat logistiikan ympäristönäkökulmaan liittyviä tutkimuksia, projektitöitä ja niiden tuloksia. Päivien aikana myös vieraillaan lähialueen konferenssiaiheeseen liittyvissä yrityksissä sekä suunnitellaan seuraavia konferensseja. ISLC:stä on suuri hyöty opis- 14 Toolilainen 1/2013

15 ulkomaille opetustehtäviin ja luennoimaan? Olen ollut vuodesta 1995 eli alusta alkaen Suomesta käsin järjestelemässä pääsykokeita kunkin Logistics Engineering -opiskelijaksi hakeneen omaan maahan. On hauskaa ja mukaansatempaavaa olla tekemisissä ulkomaisten henkilöiden ja opiskelijoiden kanssa, sillä tänne tulee avoimia, positiivisia ja ulospäin suuntautuneita henkilöitä. On myös mukavaa, kun saan ylläpitää englanninkielentaitoani puhumalla ja ratkaisemalla kysyjien ongelmia. Samalla kansainvälistyn työpaikallani ja tuohan se kivaa vaihtelua normaaliin työpäivään. Kansainvälisen EFLE-konferenssin osallistujia. kelijoille, sillä sen myötä heidän kv-osaamisensa ja -kokemuksensa vahvistuu, se luo kontakteja kansainvälisiin yrityksiin, lisää suullisia ja kirjallisia englanninkielen taitoja ja kansainvälisillä foorumeilla esiintymisen taitoja. Myös oma kv-toimintani on vahvistunut valtavasti, Erasmussopimuksia on tullut lisää, kvkongressien järjestelykokemus on karttunut, rohkeus käyttää englannin kieltä ja ottaa yhteyttä ulkomaille on lisääntynyt. Muita hyötyjä ovat opetuksen rikastuminen sekä uusien ja kansainvälistenkin näkemysten tuleminen kaupungin lautakuntatyöskentelyyn. Lehtori Mikko Keskinen. Sinä olet paljon vetänyt teidän suomenkielisten logistiikkainsinööriopiskelijoidenne ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijaryhmien välisiä opintoprojekteja. Millä periaatteilla ne toimivat? Olemme kehittäneet sekä meidän että kohdemaan korkeakouluopiskelijoille soveltuvia yhdessä -oppimiseen ja samalla ammatillisiin erityisosaamisalueisiin liittyviä aiheita. Oppimistehtäviä tehdään sekä näiden viikon mittaisten tapaamisten yhteydessä että niiden välillä. Oppimisprojekteihin liittyy usein vierailuja eri tuotantolaitoksiin tutustumalla heidän logistisiin toimintoihinsa ja tekemällä samalla opiskeluihin liittyviä tehtäviä. Opiskelijat hyötyvät kv-opinnoistaan mm. niin, että heidän ongelmien ratkaisukykynsä kehittyy, paineensietokykynsä kasvaa, he saavat valmiuksia tulla toimeen erilaisten kv-yritysten ja henkilöiden kanssa, heistä tulee entistä parempia insinöörejä työelämään ja heidän on myös helpompi hakeutua töihin kansainvälisesti toimiviin yrityksiin. Lisäksi he näkevät kohdemaan kulttuuria ja elämää. Tällainen korkeakoulujen välinen yhteistyö tuo monia etuja myös opetushenkilöstölle, sillä se kansainvälistää opintoprojektien ja sosiaalisten verkostojen kautta ja samalla se tuo mielekästä vaihtelua opetukseen ja opetusmenetelmiin. Olemmekin rohkaistuneet suuresti näistä onnistuneista kvopintoprojekteista siten, että mm. suunnittelemme jo seuraavia, laajempia ja kehittyneempiä kv-opetusyhteistyömuotoja. Mihin perustuu se, että muutamat ulkomaiset tekniikan johtavat korkeakoulut kutsuvat logistiikan opetushenkilöstöä, kuten sinua lehtori Juha Sipilä, vetämään opetuskursseja Saksan korkeakouluihin? Tämä pohjaa ensinnäkin suomalaiseen insinööritaitoon ja osaamiseen, sillä näistä on melkoisen hyviä näyttöjä maailmalla kaikilta tekniikan aloilta ja olemme myös tunnettu ja tunnustettu monipuolinen ICT-osaaja. Toinen tärkeä seikka on koulutusyksikkömme kansainvälisyys ja verkosto-osaaminen. Kollegat eivät pode pienuutta yhteistyökumppanien kanssa keskusteltaessa. Emme piilottele osaamistamme ja kokemustamme. Ehkä osaltani auttaa myös se, että minulla on tuolla Saksassa opetettavien kurssien tematiikasta neljännesvuosisadan kokemus teollisuuden palveluksessa. Meille logistiikan ammattiaineiden opettajille yhteistä on se, että valtaosin olemme kerryttäneet ammattitaitoamme käytännön yrityselämän kokemuksen kautta ja ylläpidämme sitä hyvien kontaktiemme välityksellä. Mitä kaikkea on suosiosi takana yliopettaja Sanna Nieminen, kun sinua usein pyydetään En tiedä suosiosta, mutta uskoisin, että innostukseni hankintatoimeen ja hankintojen johtamiseen sekä halua oppia ja kokea uusia asioita vie eteenpäin. Kansainvälisyys on ollut oleellinen osa työtäni jo yli 20 vuotta - ensin teollisuudessa ja nyt koulutusmaailmassa. Hyvästä yhteistyöstä on kyse, kun osaavat ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä ja tällöin syntyy hyviä asioita niin organisaation kuin yksilönkin kannalta. Logistiikan koulutussihteeri Elina Lindqvist, olet omalta osaltasi ansiokkaasti edistänyt logistiikan kansainvälistymistä hoitelemalla ammattitaidolla ja suurella sydämellä logistiikan vierailevien luennoitsijoiden sekä englanninkielisen opetusohjelman perus- ja vaihto-opiskelijoiden yleisjärjestelyjä. Mistä Elina sinulla on peräisin tuo myönteinen suhtautuminen kaikkiin kv-toimintoihin? ISLC-konferenssin osallistujia. Toolilainen 1/

16 Mikko Mäkelä Lauri Hietalahti Oppimateriaalia insinöörikoulutukseen Pekka Manninen pitämässä puhetta yrityksen markkinointitilaisuudessa ja sen aikainen näytepöytä. Tekniikan opistotasoinen opetus on ison osan ajastaan perustunut opettajien omiin aineistoihin, liitutaululla ja harjoitustunneilla selvitettyihin asioihin ja insinööriopiskelijan tekemiin muistiinpanoihin. Kirjojen sisältöjä ja teknisiä suunnitteludokumentteja heijastettiin episkoopilla eli pintakuvaheittäjällä seinäkankaalle. Vanhaan aikaan valmistuneen opiskelijan koulun aikana kertynyt aineisto oli hänen omat kirjoituksensa ja harjoitustyönsä. Kopiokoneiden kehitys mahdollisti aikanaan opetusmonisteiden tuottamisen ja monisteiden käytön oppimateriaalina. Niiden jakelua varten kehittyi koulukohtaisia monistamoja ja materiaalin myyntipisteitä. Kotimaiset oppikirjat yleistyvät opistoasteella varsin myöhään. Vasta 1970 luvulla niiden valikoima alkoi kasvaa merkittävästi. Nykyisen sähköisen tiedonvälityksen ja vapaan internetin aikakaudella, jossa maailman tieto kulkee mukana mobiiliyhteyden päässä, vanhan ajan opiskelu vaikuttaa hiukan hankalalta! Eräs tekniikan alan oppimateriaalin tuottamisen isä oli Pekka Manninen. Hän perusti kolmen Tampereen teknillisen oppilaitoksen kollegaopettajan kanssa Tammertekniikka Ky:n vapunaattona Sysäyksen firman perustamiselle antoi teknillisessä opetuksessa vallinnut pula sopivista oppikirjoista. Ensimmäinen julkaistu teos oli Pekan itsensä kirjoittama kirja Deskriptiivinen geometria. Sitä myytiin muuttamattomana kolmisenkymmentä vuotta. Alan murros tapahtui, kun suunnittelu siirtyi tehtäväksi tietokoneilla. Yrityksen liiketoiminta alkoi Mannisen kotona ja kirjavarastona oli autotalli. Terttu Salmelin palkattiin yritykseen toimistonhoitajaksi vuonna Hänen työsuhde Tammertekniikassa jatkui aina vuoteen 2006 saakka. Toimitilat kävivät vähitellen ahtaiksi ja niinpä 1976 vuokrattiin erillinen toimistotila ja kaksi varastohuonetta. Toimistoon hankittiin IBM:n pallokirjoituskoneet ja erikoismerkkejä sisältävät kirjasinpallot. Niillä Terttu kirjoitti matematiikan ja fysiikan oppikirjojen käsikirjoitukset painokuntoon. Käsityötä erikoismerkkien ja kuvien tekemisessä Kirjoitusmenetelmä oli: merkki, pallonvaihto, telan hienosiirto, seuraava merkki, pallonvaihto jne. Työ oli vaativaa, hidasta ja pikkutarkkaa. Kuvat piirrettiin tussilla ja liimattiin paikoilleen tekstin yhteyteen. Valmiit sivut lähetettiin kirjapainoon, jossa oli käytössä offset-menetelmä. Vasta 1990-luvun alkupuolella tietokoneiden ohjelmat kehittyivät niin, että kirjan koko sivu erikoismerkkeineen pystyttiin tuottamaan. Toiminta lisääntyi voimakkaasti 70-luvun loppupuolella. Manninen johti Tammertekniikkaa lehtorin toimensa ohella vuoteen 1991 saakka. Osa-aika eläkkeelle osatyönä oli firman vetäminen. Vuoden 1995 lopulla Pekka sairastui. Mannisen holhooja myi Tammertekniikka toiminimen, kustannustoiminnan ja muut vastuut Teku-Kustannus Oy:lle, joka jatkoi toimintaa alkaen. Joulukuussa 1998 toimisto ja varasto saatiin samoihin tiloihin. Syyskuun alusta 2003 Tammertekniikan toiminta myytiin AMK-Kustannus Oy:lle, joka jatkaa Tammertekniikan toimintaa edelleen. Kirjoja insinöörikoulutuksen matkan varrelta Erään tekniikan opetuksessa käytetyn käsikirjan eli kaavaston idea on lähtöisin Frankfurtin kirjamessuilta. Kaavasto sisältää matematiikan, fysiikan ja lujuusopin peruskaavoja, joita tarvitaan opintojen jälkeenkin. Suomeen sovelletun version laati neljä Tampereen tekun opettajaa. Puhtaaksikirjoitus IBM- kirjoituskoneella oli Tertun mestarinäyte. Tekniikan Kaavasto ilmestyi vuonna 1978 ja siitä tuli opiskelijoille suosittu tuote. Teos on hieman muunneltuna ja täydennettynä edelleen käytössä. Tammertekniikka toi seuraavana markkinoille vuosittain uudistetut valmennuskirjat pääsykokeisiin, joissa matematiikan lisäksi oli suomen kielen osio. Teknillinen geometria ja trigonometria oli paljon käytetty oppikirja. Neliosaisen Tekninen Matematiikka - sarjan kirjoittaminen tapahtui myös 70-luvulla. Myöhemmin ilmestyi vielä Todennäköisyyslaskenta ja ti- 16 Toolilainen 1/2013

17 lastotiede. Insinöörikoulutuksen kaksiosainen Fysiikan kertaus- ja harjoituskirja ilmestyi myös 70-luvulla. Fysiikan laboratoriotyöt -kirja täydensi aineen oppimateriaalia. Kertauskirja uudistettiin 1994 oppikirjoiksi Insinöörikoulutuksen fysiikka 1 ja 2. Teos on hieman muunneltuna ja täydennettynä edelleen käytössä. Suomen kielen Sana Sanasta - sarja, jossa oli 6 osaa, ilmestyi aivan toiminnan alkussa. Teokset koottiin myöhemmin kaksiosaiseksi Sana Sanasta kirjoiksi: Kirjoittamistaito ja Esiintymistaito. Rakentavaa Sommittelua kirja liittyy arkkitehtuuriin, ruotsin kielen kielioppi Tjänare oli tarkoitettu aikuisopiskelijoille. INPUT-OUTPUT-sarja C- kasettiäänitteineen 80-luvulla noudatti silloisia teknikkokoulutuksen englannin kielen opetussuunnitelmia. Ajan hermolla Vuosittaisilta Frankfurtin kirjamessuilta löytyi muutakin kustannettavaa. Englannin kielen opetus ja käyttö laajeni luvun taitteessa. Story Time - ja Lady Bird -sarjat sisältäen kirjat ja äänitteet, olivat tervetullutta lisämateriaalia kouluikäisille. Teknistä alaa englannin kielellä edusti BBC:n tuottamat äänitteet Technology Tomorrow ja siihen Suomessa tehty työkirja. Aikaansa edellä oli myös norjan kielestä suomennettu teos Ympäristötekniikka. Se oli yksi ensimmäisistä suomenkielisistä ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista jonka jatkoksi tuotettiin teos Ilmansuojelutekniikka. Tsernobylin huhtikuisen räjähdyksen jälkeen julkaistiin loppukesästä 1986 vihkonen Jokamiehen Säteilytieto. Sitä kopioitiin ilman lupaa kokonaisuudessaan harmillisesti joissain oppilaitoksissa. Ajan vaatimusten mukaisesti esimerkiksi Tekniikan Kaavasto käännettiin Teku-Kustannuksen aikana englannin kielelle nimellä Technical Formulas. Nykyisin kustannustoiminta on laajentunut ammattiainekirjallisuuteen kuten rakennus- ja sähkötekniikan alalle. Nykyisin kustannustoiminta on laajentunut ammattiainekirjallisuuteen kuten rakennus- ja sähkötekniikan alalle. Myynti ja markkinointi Tärkeä teosten mainontatapahtuma oli aikanaan TOOLin vuosittaiset täydennyskoulutusja neuvottelupäivät. Tammertekniikka järjesti osallistujille coctail tilaisuuksia, jossa kerrottiin uutuuksista. Vuosittain pidettiin Tammertekniikan yhteinen pikkujoulu. Ohjelmaan kuului Pekan sepittämä runomuotoinen kertomus vuoden tapahtumista ja uutuuksista. Toinen vuosittainen virkistystilaisuus oli kirjalliset kesäpäivät. Ne pidettiin toisinaan Pekan kesäpaikassa, joskus purjehdittiin Näsijärvellä tai tutustuttiin kirjapainoihin. Seuraavassa on ote vuoden 1991 pikkujoulurunos- Pekka Mannisen Deskriptiivinen geometria oli Tammertekniikan esimmäinen julkaisu. ta, jonka juhlaväki lauloi lauluja soidinyhtye KULKKUSTEN johdolla Rosvo-Roope-sävelellä. Runo lienee ajankohtainen tänäänkin! Nykyään on kovin helppo laulaa lamasta ja Suomen markan kehnonpuoleisesta jamasta. Vaan eihän kaikki sentään tukehdu ja vajoa, kun sieltä sekä täältä näkyy valon kajoa. Kun laman vuoksi ihmisiä irtisanotaan eivät kaikki tätä jääkään suinkaan suremaan. Kas koulutusta tarjolla on aikuisillekin, me oppikirjat toimitamme heille tietenkin. Siis luottavaisin mielin luomme katseen eteenpäin, jos maailma on paikallaan, niin voimme jatkaa näin. Kunniaksi juhlan tään nyt maljat nostetaan ja kaikki turhat lamapuheet näin me kostetaan. KIRJOITTAJAT: Mikko Mäkelä Lehtori, fysiikka eläkkeellä TTOL/TAMK, Tampere Teku-Kustannus Oy Lauri Hietalahti Lehtori, sähkötekniikka TAMK, Tampere Amk-Kustannus Oy Teokset elävät ajassa. Sana Sanasta, 3.painos, vuodelta 1990 sekä esimerkki muista kustanteista. Tekniikan alan teosten tuottaminen leikkaaliimaamalla on ollut aikaa vievää puuhaa. Toolilainen 1/

18 Mirka Airesvuo Rakennustekniikkaa lasten mieleen Lappeenrannan Linnoituksen kupeeseen, Saimaan rannalle rakennetaan joka kesä valtava hiekkalinna. Teema vaihtuu vuosittain; nämä kuvat ovat kesältä 2012 ja niissä kuvataan Lappeenrannan historiaa. Hiekkalinna valmistetaan ainoastaan hiekasta ja vedestä. Mitään tukirakenteita ei käytetä. Kostutettu hiekka tiivistetään vanerimuottien avulla ja veistetään ylhäältä alaspäin edeten. Sade ei vahingoita veistoksia, sillä veistokset on sumutettu Kiilto 66 -yleis/puuliimavesiseoksella, joka muodostaa suojakalvon vesipisaroita ja tuulta vastaan. Kesällä 2012 linnaan käytettiin kolme miljoonaa kiloa eli 180 kuorma-autollista betonifillerihiekkaa. Linnan tekijöinä on suomalaisia ja ulkomaalaisia hiekkataiteilijoita. Kesän 2013 teemana on Kalevala. Uutuutena on se, että kävijätkin saavat ohjatusti veistää hiekkaa, eli linna muuttuu kesän mittaan. Hiekkalinnan alueella on leikkimökkikylä, pomppulinna, lastenteatteri, kahvila sekä käsityöläis- ja myymäläkojuja. Kuvat kertovat muun muassa seuraavanlaista: Kuningatar Kristiina perusti Lappeenrannan Kaupungin ruotsinkielisen nimen Willmanstrand sanotaan juontuvan siitä, että kuningatar koki tämän itäisen kaupungin villien miesten alueeksi. Venäjän keisari Aleksanteri II perusti 1800-luvulla Lappeenrantaan ratsuväkiosaston eli Suomen Rakuunarykmentin. Sitä varten kaupunkiin rakennettiin kasarmialue. Venäjän keisari Aleksanteri III:n vierailu vuonna 1885 oli valtakunnallisestikin merkittävä tapahtuma. Lappeen alue eli nykyinen Lappeenranta oli sijaintinsa ansiosta tärkeä markkinapaikka: etenkin tervaa tuotiin vesiteitse ja vietiin täältä edelleen Eurooppaan. Alueen talonpojat ajoivat Venäjälle mm. sahatavaraa, ja paluukyydillä tuotiin suolaa ja ulkomaalaisia tuotteita. 18 Toolilainen 1/2013

19 Toolilainen 1/

20 Mirka Airesvuo Tasavallan presidentin kolme toivetta: Viisumivapaus, toimiva raja ja venäjän kielen taito "Missään muualla Suomessa ei Venäjä ole niin lähellä kuin täällä, missä venäläiset ovat kaikkien arkipäivää aivan historiallisella tavalla." Näin aloitti puheensa tasavallan presidentti Sauli Niinistö Lappeenrannassa, Skinnarilan kampuksella. Yliopiston suurin sali täyttyi ääriään myöten, ja ulkopuolellekin jäi yli kaksisataa. Niinistö havainnollisti Suomen ja Venäjän välisen matkustelun kasvua tilastotiedoin: Kun vuonna 1992 rajanylityksiä oli 1,3 miljoonaa, niitä oli viime vuonna 12 miljoonaa. Kun viisumeja myönnettiin Venäjälle parikymmentä vuotta sitten kymmeniä tuhansia, nyt niitä myönnetään vuosittain noin 1,3 miljoonaa. Koska muutos on ollut nopeaa, se on tuonut mukanaan myös kitkaa. "Sopeutuminen vaatii sekä fyysistä että henkistä infrastruktuuria. Teitä ja kauppoja on nopea rakentaa, mutta asenteet ja kielitaito muuttuvat hitaasti", Niinistö pohdiskeli. Ruotsia ja venäjää Vaikka venäjän kielen taitoa tarvitaan Suomessa ennen kaikkea kaupallisesta näkökulmasta Niinistö ei halua asettaa venäjän ja ruotsin kieliä vastakkain, toistensa vaihtoehdoiksi. Suomessa on kommunikoitava 360 astetta. Ruotsi on toinen kansalliskielemme ja tärkeä yhteyksissä naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan. Taloudellisten syiden lisäksi presidentti perusteli venäjän kielen osaamisen tärkeyttä myös sillä, että vain kieltä osaamalla voidaan naapurimaan kulttuurisetkin mahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntää. Ei hötkyillä viisumivapauden kanssa Rajan yli liikkumisen rajun kasvun vuoksi viisumivapaus on merkittävin yksittäinen suurhanke Suomen idänsuhteissa. Se veisi matkailun ja liikenteen aivan uusille kierrosluvuille, tasavallan presidentti linjasi puheessaan. Viisumivapauden kanssa ei Niinistön mukaan tule hätäillä, koska ilman hyvää valmistelua tulee ongelmia: raja tukkeutuu ja Suomen matkailumaine kärsii. Sitä paitsi Suomi ei edes voi yksin asiaa päättää vaan päätösvalta on EU:lla. "Ennen päätöksiä on oltava varmaa, että viisumivapaus toimii. Sitä ei voi hiiren klikkauksella perua ellei toimikaan." Niinistö kertoi myös keskustelleensa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa joustavasta viisumivapaudesta. Sellainen voisi sopia erityisryhmille, kuten suomalaisnuorille, jotka menevät työharjoitteluun Venäjälle. Raja on Suomen käyntikortti Suomen ja Venäjän suhdetta Niinistö kuvaili eurooppalaiseksi naapuruussuhteeksi: monipuolinen, vakaa ja toimiva. Taloussuhteet vahvistuvat koko ajan, ja poliittinen vuoropuhelu on vilkasta. 20 Toolilainen 1/2013

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO/ATRAK Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO 1.4.2010-31.12.2012 ATRAK 1.4.2010 30.6.2012 13.12.2012 Alkuvaiheita 2008 keskustelu tila-,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely 1. Toimiala 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muu toimialat 2. Henkilöstömäärä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuskoneenkuljettajan RekryKoulutus - Infra-alan tunnetuksi tekeminen - Messuja ja tapahtumia Suunnitelmia & suuntaviivoja vuodelle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

SAJO ry pähkinänkuoressa

SAJO ry pähkinänkuoressa SAJO ry pähkinänkuoressa Lepola Reija 20.2.2015 TOIMINTA-AJATUS Yhdistys edistää jäsenistönsä ammatillista osaamista, palvelussuhteeseen liittyviä ehtoja ja työssä jaksamista, kehittää ammatillista koulutusta

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

opetussuunnitelma- rakenne

opetussuunnitelma- rakenne Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot