S Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu (5 op) 08

Transkriptio

1 S Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu (5 op) 08 Yleistä Tähän dokumenttiin on koottu kurssin S Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu (5 op) ohjeistus kokonaisuudessaan vuoden 2008 realisaatiossa. Tutustu siihen huolellisesti. Ohjeistuksessa on myös itsearviointiosia joiden läpikäynti antaa omalta osaltaan käsitystä kurssin hyödyllisyydestä juuri sinulle. Itsearviointi kannattaa täyttää kunkin lohkon lopuksi. Palautukset ja ohjeet: Kurssin osasuoritusten (luentotehtävät 10 %, ryhmätyö 50 %, parityön posteri 15 %) palautusten määräajat on koottu taulukkoon tämän dokumentin loppuun (liite E). Kuhunkin osasuoritukseen liittyvät ohjeistukset löytyvät myös tämän dokumentin liitteistä. Tentti: Kurssin tentti muodostaa kokonaisarvosanasta vain 25 % joten muihin osasuorituksiin paneutuminen on myös tärkeää. Tenttiin vaadittava materiaali on esitetty tämän dokumentin liitteessä D: Tenttimateriaali. Tentti järjestetään 8.5, salissa S4. Luennot Luennot pyrkivät kattamaan kurssilla vaadittavan teoreettisen aineksen sekä antamaan käytännön näkemystä ja menetelmätietoutta UCD:n soveltamiseksi. Luentomateriaalin ymmärtämistä pyritään syventämään luentotehtävillä ja muilla kurssin osasuorituksilla. HUOM: Luennoilta saa olla ilman lisätehtäviä pois ainoastaan kerran! Luentotehtävät Tavoite: Luentotehtävien tarkoituksena on käydä luennon materiaalia kertaalleen läpi sekä soveltaa luennolla opittuja asioita. Lisäksi opiskelijan oletetaan tehtävästä riippuen käyttävän verkkoa täydentävän tiedon hankkimiseen lähdekriittisesti. Suorittaminen: Luentotehtävät annetaan luennon yhteydessä. Tulokset: Luentotehtävä on tyypillisesti lyhyt luennon teemoihin liittyvä selvitys. Luentotehtävät (3 kpl) palautetaan kurssin lopussa aikataulun mukaan (liite E). Ryhmätyö Tavoite: Ryhmäesitysten tarkoituksena on oppia soveltamaan UCD-metodiikkaa teoriassa ja erikoisesti käytännössä, ryhmätyöskentelytaitoja, tieteellistä ajattelua ja raportointia sekä asioiden esittämistä ryhmälle. Menetelmä ja aihe: Ryhmätyön ohjeet löytyvät tämän dokumentin liitteestä B. Tulokset: Ryhmätyöstä laaditaan raportti (.doc tai.pdf) sekä esitys (.ppt). Esitykseen on varattu n. 45 min. Palautus: Tuloksia varten ryhmän tulee perustaa google docs -tili jonka pääsytiedot kerätään 2.4 luennolla. Dokumenteista kannattaa pitää kaiken varalta myös omat versiot.

2 Arviointi: Esitys opponoidaan toisen ryhmän toimesta. Ryhmäesityksen arvosana muodostuu puoleksi opponoijien antamasta arvosanasta ja puoleksi kurssin henkilökunnan antamasta arvosanasta. Opponointiin on varattu maksimissaan n. 30 min. Ryhmien esitysten aikataulu on esitetty liitteessä E. Huom! Ryhmätyön tekemiseen on varattu kaksi viikkoa aloitusluennon jälkeen jolloin sekä ryhmätyön raportin että esityksen tulee olla valmis. Tämä on tärkeää erikoisesti siksi, että opponoivalle ryhmälle jää aikaa tutustua työhön. Siksi ryhmätyöhön tulee ryhtyä välittömästi avausluennon jälkeen. Hyödyllisiä taustatietoja saa kurssin edellisen vuoden luennoista osoitteessa: Opponoinnit Tavoite: Opponoinnin tarkoituksena on tarjota ryhmäesityksen laatineelle ryhmälle takaisinkytkentää tekemästään työstä. Opponoinnissa opitaan kriittistä asioiden tarkastelua sekä käytännön argumentointi taitoja ja tieteellistä ajattelua. Menetelmä: Opponoivan ryhmän tulee huolellisesti tutustua opponoitavan ryhmän raporttiin ja esityksen materiaaleihin ennen esitystä. Opponointi tapahtuu ryhmän esityksen jälkeen noudattaen opponointiohjeistusta (liite A). Opponointiryhmät on esitetty liitteessä F. Tulokset: Opponoiva ryhmä täyttää opponoinnin jälkeen opponointilomakkeen ja palauttaa sen kurssin henkilökunnalle. Ryhmätyön arvosana muodostuu opponointiryhmän ja kurssin henkilökunnan arvosanojen keskiarvona. Oheismateriaali: opponointilomake.doc (opponoiva ryhmä ottaa mukaan opponointitilaisuuteen täytettäväksi), Yleisiä opponointikäytäntöjä: opponointimenetelmä.ppt (sekä esiintyvän ryhmän että opponoivan ryhmä tulee tutustua tähän!) Parityön posteri Tavoite: Parityön posterin tavoitteena on käyttäjäkeskeisen suunnittelun lisäksi tutustua tieteellisten artikkelien hakemiseen, analysoimiseen ja esittämiseen. Tarkoituksena on myös tarkastella lähteen tietoja lähdekriittisesti. Menetelmä: Työparit tutustuvat tieteellisen kirjallisuuteen annetusta teemasta, jonka jälkeen he laativat teemasta posterin liitteen C ohjeiden mukaan. Parit esittävät posterinsa kurssin lopussa aikataulun mukaan (liite E) n. 10 min/posteri. Palautus: Posteri palautetaan ryhmän goole docs - tilille. Se on myös hyvä ottaa varalta tikulla mukaan posterien esitystilaisuuteen. Arviointi: Posterien arvosanat saadaan esityksessä annettujen yleisöarvosanojen keskiarvona (vertaisarviointi).

3 Kurssin työmäärän arviointi Kurssi on laajuudeltaan 5 opintopistettä joka vastaa 133 tunnin työpanosta. Kurssin henkilökunta on arvioinut kurssin kuormittavuutta ao. taulukkoon. Toivoisimme että voisit kurssia suorittaessa täydentää taulukkoon omaa työpanostasi vastaavat työtunnit ja palauttaa tästä tiedon meille kurssipalautteessa ( Voimme käyttää sitten tätä tietoa osaltaan kurssin kehittämiseen. LIITTEET Liite A: Opponointiohje Yleistä: Opponoivan ryhmän tulee valmistautua opponointiin huolellisesti, ajoissa ja muistaa, että opponoinnissa ei ole kysymys arvostelusta vaan arvioinnista ja kriittisestä akateemisesta keskustelusta, jossa opponentti nostaa esiin työn hyviä puolia ja kehittämistä vaativia puolia. Hyvä opponentti herättää opponoitavan keskustelemaan ja perustelemaan tekemiään valintoja, tuloksia ja havaintoja. Hyvä opponentti ei syytä, osoittele tai arvostele. Hyvä opponentti stimuloi akateemista vuoropuhelua, jonka seurauksena opponoitava, opponoija ja yleisö oppivat uusia asioita työstä ja tarkastelevat sitä useista eri näkökulmista. Menetelmä: Opponoivan ryhmän tulee ennen opponointia tutustua opponointia menetelmänä kuvaavaan esitykseen (opponointimenetelmä.ppt). Ryhmän tulee myös päättää mitä kysymyksiä ryhmän esityksistä esitetään ja millaisia vastauksia niihin on odotettavissa. Opponoivan ryhmän tulee valmistautua esittämään esittämiinsä kysymyksiin myös asianmukainen vastaus. Hyvä opponointi on vuorovaikutteista keskustelua ja asiapohjaista argumentointia. Vaadittavat taustatiedot: Opponoivan ryhmän tulee tutustua UCD -menetelmiin ja erikoisesti opponoitavan ryhmän käyttämiin UCD -menetelmiin ja opponoitavan ryhmän tuloksiin. Tämän pohjalta ryhmä sitten laatii listan kysymyksiä tilaisuuteen; esim. 2 kpl / opponointiryhmän edustaja sekä niihin odotettavat vastaukset. Aikataulu: Opponointien aikataulu on esitetty tämän ohjeen lopussa. Opponointiin on varattu aikaa maksimissaan 45 min. Tulokset: Opponoiva ryhmä dokumentoi opponoinnin kaavakkeelle (opponointilomake.doc) sekä antaa esityksestä arvosana. Opponoitavalle ryhmälle annettava arvosana on opponointiryhmän ja kurssin henkilökunnan antaman arvosanan keskiarvo. Opponointikaavake palautetaan kurssin henkilökunnalle opponoinnin loputtua.

4 Oheismateriaali: opponointilomake.doc, opponointimenetelmä.ppt Liite B: Ryhmätyön ohje Ryhmätyön tarkoituksena on ymmärtää käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä käytännön asiakkuuksien ja teknologian kautta. Tutustu ennen ryhmätyötä (ja ensimmäistä ryhmäkokousta) seuraaviin lähteisiin: - Tämä lähde tarjoaa artikkeleja ja niitä tukevat kalvot useimmista UCD -menetelmistä. - Kuluttajatutkimuskeskuksen Käyttäjälähtöiset Innovaatiot tutkimusryhmän erittäin käytännönläheiset sivut. Tutustu helppolukuisten menetelmäkuvausten lisäksi erikoisesti tapaustutkimuksiin (keissit) jolloin saat perspektiiviä erilaisista UCD projekteista. Myös lisämateriaaleja (xtra) osoitteessa kannattaa katsoa. Näistä saat lisäperspektiiviä. Koska kurssin ryhmäkoot ovat suuria tulee ryhmän jo ensimmäisessä kokouksessa sopia mahdollisimman tarkasti työnjaosta. Tämän voi tehdä esim. siten että ryhmän työn sisältö ja vaiheet esitetään yhdessä ensin miellekartaan (käyttäen esim. ilmaista FreeMind ohjelmaa, jonka linkki löytyy esim. Wikipediasta) josta sitten katsotaan kullekin ryhmän jäsenelle sopiva osuus. Ryhmän on hyvä kokoontua tarpeeksi usein seuraamaan työn edistymistä. Ensimmäisessä kokouksessa olisi hyvä myös päättää seuraavien kokousten teemat ja ajat mahdollisimman tarkasti. Ryhmien aiheet Ryhmä 1 Teema: Älykäs koti Tehtävä: Ideointi ja konseptisuunnittelu Tutustu artikkeliin Smart home digitally engineered domestic life.pdf. Ryhmän tehtävänä on ensin ideoida älykkääseen kotiin liittyvä uusi palvelu tai laite (tietylle vapaavalintaiselle kohderyhmälle) ja suorittaa sille konseptitestaus yhdessä sovitulla (sovituilla) menetelmillä. Ideoinnin tulos voi olla myös olemassa olevien laitteiden tai palvelujen uusi yhdistelmä tai käyttötapa. Työn raportointiin voi käyttää pohjaa IHTE 3100 harjoitustyö - osa1-uuden tuotteen kehittäminen.rtf. Huomaa, että sekä ideointiin että konseptitestaukseen käytännönläheinen ja lyhyt esittely löytyy myös juuseri.com:sta. Ryhmä 2 Teema: Älykäs koti Tehtävä: Tarvekartoitus ja konseptisuunnittelu Tutustu ensin artikkeliin Smart home digitally engineered domestic life.pdf josta saat taustaideoita älykkäästä kodintekniikasta. Seuraavana valitaan kohderyhmä sekä selvitetään kohderyhmän kotona käyttämiä palveluja. Tutustu myös tarvekartoituksen menetelmiin joita on hyvä esitellä raportissa. Kerro myös perusteet käytettyjen menetelmien valinnalle. On myös tärkeää määritellä mitä valitsemanne kohderyhmä tarkoittaa tutkimuksessanne. Tarvekartoitus: Tarvekartoituksessa selvitetään millaisia näkyviä tai piileviä tarpeita kohderyhmällä on. Seuraava vaihe, konseptisuunnittelu, perustuu tarvekartoituksen tuloksiin. Tässä vaiheessa valitaan siis jokin menetelmä(t), jota sovelletaan, jotta tarpeista saataisiin

5 mahdollisimman paljon selvyyttä ennen konseptin ideointia. Tarvekartoituksessa ollaan siis kiinnostuneita tarpeista eikä oteta kantaa siihen, millä tavoin teknologisilla ratkaisuilla pystytään vastaamaan todettuihin tarpeisiin. Tarvekartoitusta varten ryhmä etsii muutaman henkilön kohderyhmästä, joiden tarpeita kartoitetaan valitulla menetelmällä (haastattelu, kysely, observointi, päiväkirja jne.) Nk. raskaammissa menetelmissä kuten haastattelussa ryhmälle riittää >10 haastateltavaa, kun taas esim. kyselylomake tulee lähettää useammalle. Konseptisuunnittelu: Konseptin ideointia varten valitaan menetelmä, jonka avulla tarvekartoituksen tuloksia aletaan käsitellä. Konseptiluonnoksia syntyy usein useita, joista valitaan yksi jatkokehitystä varten. Kaikki syntyneet konseptiluonnokset mainitaan loppuraportissa. Jatkokehitystä varten valittu konsepti kuvataan mahdollisimman tarkasti. Huom. Prosessiin kokonaisuutena kuuluisi käytännössä vielä valitun konseptin testaus käyttäjillä (validointi) jota ryhmän ei kuitenkaan tarvitse tässä työssä välttämättä suorittaa. Ryhmät 3 ja 4 Teema: Verkkopalvelut Tehtävä: Verkkopalvelun laatu. Ryhmän tulee valita testattavaksi vähintään kaksi laadullisesti poikkeavaa verkkopalvelua esim. pienyritys ja suuryritys joista toisen sivut ovat selvästi laadukkaammat. Testausmenetelmät ryhmä voi valita itse, mutta on suositeltavaa tutustua useampaan testausmenetelmään sekä sisällyttää raportointiin testausmenetelmien esittelyn lisäksi myös vertailua niillä saavutetuista tuloksista. Testihenkilöt voivat olla joko ryhmän jäseniä tai ulkopuolisia. Tulosten raportointiin voi käyttää soveltuvin osin pohjaa usability report template.doc. Huom! Ryhmien 3 ja 4 tulee olla yhteydessä toisiinsa että ne käsittelisivät erilaisia menetelmiä. Lähteitä: Verkkopalvelun laatua on käsitelty kattavasti lähteessä: Ryhmä 5 Teema: Kehittää uusia ideoita TKK opiskelijoiden viestintään ja vuorovaikutukseen ottaen huomioon erilaiset viestintävälineet ja niiden yhdistelmät ja välittämättä nykyisistä teknisistä ja taloudellisista yms. rajoituksista. Tehtävä: Tarvekartoitus ja konseptisuunnittelu Tarvekartoitus: Tarvekartoituksessa selvitetään millaisia näkyviä tai piileviä tarpeita kohderyhmällä on. Seuraava vaihe, konseptisuunnittelu, perustuu tarvekartoituksen tuloksiin. Tässä vaiheessa valitaan siis jokin menetelmä(t), jota sovelletaan, jotta tarpeista saataisiin mahdollisimman paljon selvyyttä ennen konseptin ideointia. Tarvekartoituksessa ollaan siis kiinnostuneita tarpeista eikä oteta kantaa siihen, millä tavoin teknologisilla ratkaisuilla pystytään vastaamaan todettuihin tarpeisiin. Tarvekartoituksessa voidaan esim. lähteä vuorovaikutus- ja viestintätilanteiden skenaarioista joita ryhmä ideoi muutaman kappaleen. Näitä voidaan sitten käyttää virikemateriaalina itse haastatteluvaiheessa. (Tietenkin myös kohderyhmältä voidaan kysyä lisäideoita tähän.) Tarvekartoitusta varten ryhmä siis etsii muutaman henkilön kohderyhmästä, joiden tarpeita kartoitetaan valitulla menetelmällä (haastattelu, kysely, observointi, päiväkirja jne.) Nk. raskaammissa menetelmissä kuten haastattelussa ryhmälle riittää >10 haastateltavaa, kun taas esim. kyselylomake tulee lähettää useammalle.

6 Konseptisuunnittelu: Konseptin ideointia varten valitaan menetelmä, jonka avulla tarvekartoituksen tuloksia aletaan käsitellä. Konseptiluonnoksia syntyy usein useita, joista valitaan yksi jatkokehitystä varten. Kaikki syntyneet konseptiluonnokset mainitaan loppuraportissa. Jatkokehitystä varten valittu konsepti kuvataan mahdollisimman tarkasti. Huom. Prosessiin kokonaisuutena kuuluisi käytännössä vielä valitun konseptin testaus käyttäjillä (validointi) jota ryhmän ei kuitenkaan tarvitse tässä työssä välttämättä suorittaa. Ryhmän esitys Yleistä: Kunkin ryhmä tulee valmistautua esittämään ryhmätyön tulokset aikataulun mukaan (kts liite). Esitelmän pituus on enimmillään 45 min. Kalvoihin ei kannata laittaa liikaa tekstiä ja ne kannattaa pitää selkeinä. Luentokalvojen suoraan lukemista tulee välttää. Kuvien tulee olla havainnollisia ja yleisesti katsoen on parempi käyttää liikaa kuin liian vähän kuvia mutta niiden tulee myös kiteyttää esitettävää asiaa. On myös oivallista jos voitte yhdistää useiden lähteiden kuvia samaan kuvaan. Lähteet tulee kuitenkin aina merkitä selkeästi raporttiin ja esitykseen. Tutustukaa liitteessä olevaan opponointiohjeeseen (ja opponointikaavakkeeseen) josta saatte käsityksen opponoinnissa esille tulevista haasteista. Esitysmateriaalin voitte tallentaa google docs kansioonne ja lähettää tästä sitten postia kurssin henkilökunnalle. Lisäohjeet: Tutustukaa ennen esityksen laatimista oheiseen dokumenttiin: esityksen havainnolistaminen.ppt Ryhmätyön raportointi Ryhmätyön raportointi pyrkii dokumentoimaan ryhmän työskentelyn sekä (i) metodiikan että (ii) tulosten osalta. Raportoinnissa on hyötyä seuraavasta ohjeesta: prosessikirjoittaminen.pdf joka sisältää hyödyllistä pohdiskelua akateemisesta kirjoittamisesta yleensä. Sivulla 15 on esitetty raportin yleinen runko. Ryhmätyön itsearviointi Arvioikaa ryhmässä ja arvioi itse ryhmänne toimintaa harjoitustyön tekemisessä. Missä onnistuitte? Mitkä kohdat olivat pulmallisia? Miten ryhmän toimintaa olisi voinut kehittää? Arvioi myös omaa osallistumistasi ryhmän työskentelyyn. Liite C: Parityön posteri Parityössä työpari esittelee työtään muille posterin muodossa. Posteri on kirjallinen ja kuvallinen tiivistelmä tutkielmasta. Posterin osuus kokonaispisteistä on 15 %. Postereita laaditaan kaikkiaan 26 kappaletta kahden hengen ryhmissä. Posterit perustuvat käyttävyyssuunnittelua koskeviin artikkeleihin joita ryhmän tulee hakea omatoimisesti esim. nelli-portaalin avulla. Erittäin hyvä portaali UCD- artikkeleihin on erikoisesti Parityön posterien aiheet löytyvät ao taulukosta.

7 Posterin tarkoitus Ryhmä esittelee työtään muille posterin (eng. poster eli juliste) muodossa. Posteri on kirjallinen ja kuvallinen tiivistelmä harjoitustyön ydinkohdista. Hyvä posteri on yksinkertainen, sujuva, luettava, hyvin jäsennelty ja iskevä. Posterissa asiat esitetään tiiviissä tekstimuodossa ja annetaan kuvioiden tai taulukoiden kertoa. Posterissa tulee kertoa harjoitustyön tärkeimmät (muita kiinnostavat) asiat kuvin tai vähäisellä tekstimäärällä. Posterin sisältö Posteria laatiessanne pitäkää mielessä, että laaditte posteria näyttelyä varten ja että posterin katsojan tulee muutamassa minuutissa saada ymmärrys työstä ja työn tuloksista ilman, että posterin laatija on tarkentamassa asioita. Rakenteellisesti posterista tulee löytyä mm. Otsikko ja alaotsikoita Ryhmän jäsenten nimet Tekstiä Kuvioita, kaavioita ja kuvia Posterissa ei kannata kaikkea mitä artikkelissa on vaan kertoa esim. menetelmistä ja tuloksista yhteenvedonomaisesti ja kiinnostavasti. Posteria voi elävöittää myös muista lähteistä saadulla materiaalilla. Kannattaa ajatella mikä muita oikeasti kiinnostaa ja on muille hyödyllistä tietoa! Voitte halutessa tulostaa posterin A3 tai A2 kokoon. Luennolla posteri esitetään videotykillä ja voitte ottaa posterinne mukaan luennolle esim. muistitikulla. Ulkoasu on vapaamuotoinen. Muista kuitenkin selkeä ja miellyttävä visuaalinen ulkoasu. Posterissa voi tällä kurssilla olla 1-2 sivua. Ideoita posterin tekoon voi katsoa esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

8 Posterin esimerkki löytyy myös ohesta: posteri.ppt jossa esitellään käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Parityön posterin itsearviointi Arvioi posterin tekemistä ja esittämistä sekä saamaasi palautetta. Missä onnistuit? Mitä tekisit nyt toisin? Vastasiko saamasi palaute omaa tuntumaasi. Mitä opit omasta esiintymisestäsi? Liite D: Tenttimateriaali Tenttimateriaaleista ilmoitetaan myöhemmin

9 Liite E: Aikataulu * Luentotehtävät palautetaan E-siivien lokeroon Liite F: Ryhmiinjako Ryhmän n opponoi ryhmä n+1, esim ryhmän 1 opponoi ryhmä 2. Ryhmän 5 opponoi ryhmä 1.

10 Päivitetty Timo Korhonen