Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Transkriptio

1 Nutrinflow-hanke Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

2 Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg hanke ( ). Pääasiallinen tavoite on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen liitto. Suomen Interreg yhteyshenkilönä on Samu Numminen. Hankkeen toteutusmaat ovat Suomi (Loviisanjoen alue), Ruotsi ( Norrköpingin alue) ja Latvia (Zemgalen alue). Hankkeen ohjausryhmässä on edustajat Suomesta, Latviasta ja Ruotsista. Hanketta varten perustettiin esiselvityshanke, jossa hankkeen vetäjänä toimi SLU:n tutkija Kaj Granholm. Hankkeen toteutusaika on ProaAgria Etelä-Suomi on hankkeen lead-partneri ja pääasiallinen hallinnoija. Projektinvetäjä on Ari Kultanen.

3 Taustaa toimenpiteiden tarpeelle Loviisanjoen vesitilavuus ei riitä joessa kulkevalle vesimassalle. Tulvia esiintyy hehtaarin alueella ympäri vuoden. Ongelmat koostuvat: Eroosiosta Kiintoainekuormituksesta Lisääntyneestä ojituksesta valuma-alueella Alhaisempi veden pidättyvyys Loviisanjoen pienestä vesitilavuudesta Maan painumisesta Etelä-Suomen Salaojakeskus on laatinut Loviisanjoelle suunnitelman perkuun ja tulvatasanteiden osalta vuonna NutrinFlow-hankkeessa ei keskitytä Loviisanjokeen, vaan valuma-aluekunnostukseen.

4 Tulvat Ympäristövaikutukset (ravinne- ja kiintoaineshuuhtouma), vaikutukset tuottavuuteen (maan rakenne, kasvukunto, työtehokkuus )

5 Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö

6 Kunnostuskohdealueena Hardombäckenin valuma-alue NutrinFlow-hankkeen kohdealueeksi on valittu Hardombäckenin valuma-alue, joka on suurimpia Loviisanjoen osavaluma-alueita. Hardombäckenin ongelmat koostuvat samoista tekijöistä kuin ongelmat itse Loviisanjoessa. Hardombäckenin valuma-alueelta tuleva kuormitus lisää merkittävästi myös Loviisanjoen ravinne- ja kiintotainekuormitusta. Hankkeen tavoitteena on maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen ja maatalousympäristön tuotantotalouden kehittäminen kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla.

7 Pl 5000m

8

9

10

11 Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta Tavoitteenamme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maa-aineksia valuma-alueella. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto ovat perusedellytyksiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle ja toisaalta myös tehokkaalle viljelylle

12 Peruskuivatus Valta- ja piiriojien kunnostus (tulvien ja huuhtouman vähentäminen) Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Kesäveden hallittuun säätämiseen liittyvät rakenteet Eroosion torjunnan toimenpiteet Paikalliskuivatus Salaojitus (hyvä sorastus vähentää pintavaluntaa ja vaikuttaa huuhtoumaan) Pintavesien parempi johtaminen (lisäojitus / kalkkisuodinojitus) Kuivatusvesien hallinta, säätösalaojitus (säätökaivot) Altakastelun mahdollisuus (vesien varastointi; altaat, lisäveden pumppaus) Salaojien huolto- ja kunnossapito (huuhtelu) Tilakohtainen tuotantoalueiden vesienhallinta (pistemäisen kuormituksen kohteet; varastoalueet, jaloittelutarhat ja kentät, pesupaikat jne.) Valtaojien putkitukset (vähentää uomaeroosiota) Valumavesienhallinta Kosteikot ja laskeutusaltaat Pohjakynnykset, -padot sekä säädettävät patorakenteet kesäveden hallittuun säätämiseen Tulvasuojelu (pengerrykset, pumppaukset, tulvahyllyt) Hulevesijärjestelmät

13 Valuma-alue 12.3 km² 9 843m puhdistusperkaus 6 rumpurakenteen kunnostusta (2 huuhtelua, 3 uutta ja 1 tason lasku) 658m valtaojaputkitusta 400m tulvatasanne 2 pohjapatoa, 2 säätelypatoa 3 isoa laskeutusallasta

14 Ojitusyhteisön ylimääräinen yhtiökokous

15 Suunnitelmien laadinta Pohjapato Pohjapato Vesiensuojelu rakenteet

16 Pl 250m

17 Pl 1800m

18 Pl 1700m

19 Pl 1700m

20 Veden pinta laski keskimäärin 1.2m Pl 1800m

21 Pl 1850m

22 Pl 550m

23 Pl 550m

24 Pl 500m

25 Pl 350m

26 Pl 700m

27 Pl 700m

28 Pl 700m

29 Pl 700m

30 Pl 700m

31 Pl 3300m

32 Pl 3900m

33 Pl 4100m

34

35

36 Pl 5050m

37 Pl 5050m

38 Pl 4750m

39 Aalto-yliopisto on tehnyt kohdealueella vedenkorkeuden mittausta kesäkuusta 2016 saakka. Mittari on mitannut veden korkeutta 3 minuutin välein.

40 Pl 5050m

41 Pl 5050m

42