Takuulla hoitoon mutta millaiseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Takuulla hoitoon mutta millaiseen?"

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ SINIKKA LUUTONEN LT, kliininen opettaja VSSHP, psykiatrian tulosalue MARIA TIKKA PsM MERVI NIEMINEN sh TIINA FROM FM RAIMO K. R. SALOKANGAS LKT, professori VSSHP, psykiatrian tulosalue Takuulla hoitoon mutta millaiseen? VARHAIN-tutkimus psykiatrisen erikoissairaanhoidon käynnistymisestä Lähtökohdat Hoitotakuu asettaa takarajan hoitoon pääsylle ja Käypä hoito -suositukset ohjeistavat hoidon sisältöä. Tämän työn tarkoitus oli tutkia, miten potilaiden hoito käynnistyy psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä odotusajan että hoidon sisällön suhteen. Menetelmät Tutkimus toteutettiin vuonna 2005 Kaarinan, Salon, Porin ja Rauman psykiatrisilla ja nuorisopsykiatrisilla poliklinikoilla, joissa 237 uuden hoitojakson aloittavaa potilasta osallistui tutkimukseen. Ensimmäisen vastaanottokäynnin jälkeen selvitettiin lähetteen saapumisen ja vastaanotolle pääsyn välistä aikaa, potilaan meneillään olevaa tai suunniteltua psykiatrista hoitoa sekä hoitoon osallistuvien työntekijöiden ammattiryhmiä. Seuranta tapahtui keskimäärin 6,5 viikon kuluttua ensikäynnistä, jolloin potilaat haastateltiin puhelimitse meneillään olevan psykososiaalisen ja psykofarmakologisen hoidon selvittämiseksi. Tulokset Keskimääräinen odotusaika vastaanotolle oli 3,7 viikkoa. Kolmen kuukauden sisällä hoitoon pääsi aikuispsykiatrisista potilaista 99 % ja nuorista 94 %. Kaikki potilaat pääsivät vastaanotolle puolen vuoden sisällä. Lääkäri osallistui potilaan tutkimiseen 71 %:ssa tapauksista. 6,5 viikkoa ensikäynnin jälkeen 64 % potilaista ilmoitti käyvänsä lääkärin vastaanotolla, 2 % kävi psykoterapiassa tai keskustelukäynneillä vähintään joka toinen viikko, 87 % kävi harvemmin keskustelu- tai muussa hoidossa ja 46 % käytti jotain psyykenlääkettä. Päätelmät Potilaat pääsivät vastaanotolle kohtuullisessa ajassa ja hoitotakuu täyttyi kaikkien aikuispsykiatristen sekä lähes kaikkien nuorisopsykiatristen potilaiden osalta. Ensivaiheen hoidon sisällössä oli selviä puutteita: Lähes kolmasosassa tapauksista lääkäri ei osallistunut potilaan tutkimiseen, mikä on ongelmallista diagnostiikan ja koko hoidon jäntevyyden kannalta. Tiivis psykososiaalinen hoito järjestyi vain harvoille potilaille. Julkisen sektorin valmiutta järjestää lyhytterapiaa hoidon ensivaiheessa tulisi parantaa. VERTAISARVIOITU VV Hoitotakuulaki edellyttää, että lääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu hoito järjestetään kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys. Lain mukaan ei-kiireellistä hoitoa koskeva lähete on erikoissairaanhoidossa käsiteltävä kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta ja potilaan on päästävä terveydenhuollon ammattihenkilön tarpeelliseksi katsomaan hoitoon viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hoidon tarpeen arvioinnista. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden kohdalla raja on asetettu kolmeen kuukauteen. Hoitotakuu ei ota kantaa hoidon sisältöön. Masennuksen (1), kaksisuuntaisen mielialahäiriön (2), skitsofrenian (3) ja epävakaan persoonallisuushäiriön (4), traumaperäisten stressireaktioiden (5) ja lasten ja nuorten syömishäiriöiden (6) hoidosta on käytettävissä Käypä hoito -suositukset, jotka perustuvat ajankohtaiseen tutkimustietoon. Pelkän hoitosuosituksen julkaiseminen ilman paikallista soveltamisstrategiaa ei kuitenkaan yleensä johda merkittäviin muutoksiin työntekijöiden toiminnassa tai potilaiden voinnissa (7). Tämä tutkimus on osa laajempaa VARHAIN- Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

2 TERVEYDENHUOLTO KIRJALLISUUTTA 1 Suomalaisen Lääkäriseura työryhmä. Depressio. Käypä hoito Suomalaisen Lääkäriseura työryhmä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito Suomalaisen Lääkäriseura työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito Suomalaisen Lääkäriseura työryhmä. Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito Suomalaisen Lääkäriseura työryhmä. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt. Käypä hoito Suomalaisen Lääkäriseura Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito Weinmann S, Koesters M, Becker T. Effects of implementation of psychiatric guidelines on provider performance and patients outcome: systematic review. Acta Psychiatr Scand 2007;115: Salokangas RKR, Poutanen O, Stengård E. Screening for depression in primary care. development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatr Scand 1995;92: Hirschfeld RMA, Williams JBW, Spizer RL ym. Development and validation of a screening instrument for bipolar spectrum disorder: the Mood Disorder Questionnaire. Am J Psychiatry 2000;157: World Health Organisation. Composite International Interview (CIDI). Version 1.0. Geneva: World Health Organisation Kuntatyönantajat. Kuntasektorin työvoimatilanne. ohtaista/tilastot/ tiedustelut-jaselvitykset/tyovoimatiedustelut/ Sivut/default/aspx (siteerattu ). 12 THL. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy. työkalut/erikoissairaanhoidon_ho itoonpääsy(siteerattu ). 13 Honkonen TI, Aro TA, Isometsä ET, Virtanen EM, Katila HO. Quality of treatment and disability compensation in depression: comparison of 2 nationally representative samples with a 10-year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68: tutkimusta, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tukemaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen koulutus- ja kehittämishankkeeseen vakavien mielenterveyden häiriöiden varhaiseksi toteamiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Tässä raportoidun osatutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten aikuisten ja nuorten hoito käynnistyy Varsinais-Suomen ja Satakunnan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä odotusajan että hoidon sisällön suhteen. TAULUKKO 1. Potilaiden (n = 237) sosiodemografiset tekijät sekä merkittävistä masennus-, psykoosi- ja maniaoireista kärsivien osuudet. Ikäryhmät Nuoria (< 18 v) 26 Aikuisia ( 18 v) 74 Sukupuoli Nainen 64 Mies 36 Työtilanne Kokopäivätyössä 27 Osa-aikatyössä 5 Hoitaa perhettä kotona 6 Opiskelee tai käy koulua 39 Työ- tai vanhuuseläkkeellä 2 Ei työssä eikä eläkkeellä 21 Siviilisääty Naimaton 53 Naimisissa 25 Avoliitossa 13 Asumuserossa 2 Eronnut 6 Leski 1 Koulutus Peruskoulun ala-aste/kansakoulu 16 Peruskoulun yläaste/keskikoulu 35 Ammattikoulu 20 Lukio 8 Opistotasoinen koulutus 15 Ammattikorkeakoulutasoinen 2 Yliopistotasoinen koulutus 4 Merkittävät oireet Merkittäviä masennusoireita 76 Merkittäviä psykoosioireita 6 Merkittäviä mania/hypomaniaoireita 20 % Aineisto ja menetelmät Tutkimusyksikköinä toimivat Kaarinan ja Salon aikuis- ja nuorisopsykiatriset poliklinikat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä sekä vastaavat poliklinikat Porista ja Raumalta Satakunnasta. Porista ja Raumalta mukana oli myös nuorten matalan kynnyksen hoitoyksikkö, joka toimii terveyskeskuksen alaisuudessa ja saa konsultaatiopalvelut erikoissairaanhoidolta. Aineisto kerättiin vuonna Kaikkia 16 vuotta täyttäneitä uuden hoitojakson aloittavia potilaita (n = 285) pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. He täyttivät tutkimukseen kuuluvan henkilötietolomakkeen ja masennusoireita mittaavan DEPS-kyselyn (Depression Scale) (8) odottaessaan pääsyä vastaanotolle tai välittömästi vastaanoton jälkeen. Tutkimuksesta kieltäytyi tässä vaiheessa (tai alaikäisen vanhempi kielsi osallistumisen) 48 (17 %) potilasta. Tutkimukseen osallistui näin ollen 237 potilasta. Potilasta hoitava työntekijä täytti ensimmäisen vastaanottokäynnin jälkeen lomakkeen, jossa selvitettiin lähetteen saapumisen ja ensimmäisen vastaanottokäynnin välistä aikaa, potilaan meneillään olevaa tai suunniteltua psykiatrista hoitoa ja hoitoon osallistuvien työntekijöiden ammattiryhmiä. Hoitolomake saatiin 235 potilaasta. Potilaat haastateltiin puhelimitse keskimäärin 6,5 viikon (mediaani 5 vk) kuluttua ensikäynnistä potilaan meneillään olevan psykososiaalisen ja psykofarmakologisen hoidon selvittämiseksi. Haastattelussa kysyttiin myös mania- tai hypomaniaoireet käyttämällä MDQ-lomaketta (Mood Disorder Questionnaire) (9) ja psykoosioireet käyttämällä CIDI-kyselyn (Composite Diagnostic Interview) (10) psykoosiosiota. Psykoterapia määriteltiin potilashaastatteluissa siten, että sillä tarkoitettiin sovittuja säännöllisiä käyntejä samalla terapeutilla tai työntekijällä vähintään kerran kahdessa viikossa. Haastattelu pystyttiin tekemään 200 potilaalle (84 % kaikista tutkimukseen osallistuneista potilaista). Ajankohtaisten masennusoireiden (DEPS), elämänaikaisten mania- tai hypomaniaoireiden (MDQ) ja elämänaikaisten psykoosioireiden (CIDI) pistemääriä käytettiin luokiteltuina muuttujina. Potilaan katsottiin kärsivän merkittävistä masennusoireista, jos DEPS-summa oli vähintään 9 (8) ja vastaavasti mania- tai hypomaniaoireista, jos MDQ-summa oli vähintään 7 (9). CIDI-summan (psykoosiosio) merkittäviin psykoosioireisiin viittaavaksi raja-arvoksi valittiin Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Työntekijöiden osallistuminen potilaan tutkimiseen ensikäynnillä 1. Potilaan tutkimiseen osallistui tai suunniteltiin jatkossa osallistuvan Aikuiset Nuoret Kaikki P-arvo (n = 176) (n = 59) (n = 235) % % % Psykiatri ns Muu lääkäri ns Psykologi ns Sairaanhoitaja ns Sosiaalityöntekijä ns Terveydenhoitaja ,000 1 Potilaan tutkimiseen saattoi osallistua yksi tai useampi työntekijä. 14 Cujpers P, van Straten A, Andersson G, van Oppen P. Psychotherapy for depression in adults: a meta-analysisi of comparative outcome studies. J Consult Clin Psychol 2008;76: Hoffmann SG, Smits JA. Cognitive-behavioral therapy for adult anxiety disorders: a metaanalysis of randomized placebocontrolled trials. J Clin Psychiatry 2008;69: Masto-hankkeen toimintaohjelma Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008;41. Helsinki Honkonen T, Vuorilehto M. Masennuksen lyhytpsykoterapia vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2011;66: Haapasalo-Pesu KM, Saarijärvi S, Sorvaniemi S. National prescribing patterns of adolescent psychiatrists for psychotropic medications in outpatients care in Finland. Nord J Psychiatry 2003;57: Arvilommi P, Suominen KS, Mantere OK, Leppämäki S, Valtonen H, Isometsä ET. Adequacy of treatment received by diagnosed and undiagnosed patients with bipolar I and II disorders. J Clin Psychiatry 2007;68: TAULUKKO 3. Potilaille (n = 235) ensikäynnillä suunnitellut tai ehdotetut hoitomuodot. Suunniteltu hoitomuoto % Psykoterapia 1 15 Keskustelukäynnit 1 73 Seurantakäynnit 36 Kuntoutus 3 Perhe- tai verkostotapaaminen 3 Lääkitys tai sen muutos 2 8 Osastojakso 2 1 Psykoterapian ja keskustelukäyntien määritelmiä ei työntekijän täyttämässä hoitolomakkeessa ollut annettu. 2 Taulukossa ei ole otettu huomioon potilaalle jo aiemmin määrättyä lääkitystä. Jatkuvien muuttujien analyysissa käytettiin normaalisti jakautuneiden muuttujien osalta riippumattomien ryhmien t-testiä ja vinosti jakautuneiden muuttujien osalta Mann Whitney U -testiä. Luokiteltujen muuttujien analyysissa käytettiin Khiin neliö -testiä tai Fisherin testiä. Merkitsevänä pidettiin p-arvoa < 0,05. Tulokset Potilaiden sosiodemografiset tiedot sekä merkittävistä masennus-, mania-, hypomania- tai psykoosioireista kärsivien potilaiden osuudet on kerätty taulukkoon 1. Miehet kieltäytyivät haastattelusta naisia useammin (22 % vs. 12 %, p = 0,033). Haastattelusta kieltäytyneet ja haastatellut eivät eronneet toisistaan DEPS-pistemäärien suhteen. Keskimääräinen odotusaika vastaanotolle lähetteen saapumisen tai potilaan tai omaisen yhteydenoton jälkeen oli 3,7 viikkoa. Oireilun vaikeusaste mitattuna tutkimuksessa käytetyillä instrumenteilla (DEPS, MDQ, CIDI) ei ollut yhteydessä odotusajan pituuteen. Lähes merkitsevä ero oli todettavissa nuorten ja aikuisten välillä siten, että nuorten odotusaika oli pitempi (4,5 vk vs. 3,4 vk, p = 0,074). Kolmen kuukauden sisällä hoitoon pääsi aikuispsykiatrisista potilaista 99 % ja nuorista 94 %. Kaikki potilaat pääsivät vastaanotolle puolen vuoden kuluessa. Taulukosta 2 nähdään, kuinka usein eri työntekijät osallistuivat potilaan tutkimiseen ensimmäisellä käyntikerralla tai heidän suunniteltiin osallistuvan potilaan tutkimiseen ensimmäisen käyntikerran jälkeen. Lääkäri osallistui potilaan tutkimiseen kaikkiaan 71 %:ssa tapauksista. Tässä suhteessa ei ollut merkitsevää eroa aikuisten ja nuorten potilaiden välillä. Taulukossa 3 esitetään potilaille ensimmäisen erikoissairaanhoitokäynnin yhteydessä tehty hoitosuunnitelma. Psykoterapiaa suunniteltiin 15 %:lle ja muita keskustelukäyntejä 73 %:lle potilaista. Taulukkoon 4 on koottu potilaille ensikäynnillä määrätty tai käytössä oleva psyykenlääkitys. Psyykenlääkitys oli meneillään tai määrätty 52 %:lle potilaista. Nuorilla määrättiin harvemmin masennus-, uni-, rauhoittavia tai muita psyykenlääkkeitä kuin aikuisille, mutta muiden suunniteltujen hoitomuotojen suhteen ei ikäryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Taulukossa 5 esitetään potilaiden käytössä olevat hoitomuodot, kun heidät haastateltiin keskimäärin 6,5 viikkoa ensikäynnin jälkeen. 64 % potilaista ilmoitti hoitoonsa kuuluvan lääkärin vastaanotolla käyminen. Keskustelukäynnit tapahtuivat joko sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, psykologin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Psykoterapiassa kävi 4 (2 %) potilasta. Jotain psyykenlääkettä käytti vajaa puolet potilaista. Mielialalääkitys oli kolmasosalla, psykoosilääkettä käytti 5 % ja mielialantasaajaa 4 % potilaista. Seuranta-ajankohtana nuorista pienempi osa kävi psykiatrin tai muun lääkärin vastaanotolla kuin aikuispotilaista. Matalan kynnyksen hoitopaikoissa 13 %:lla nuorista oli meneillään psykiatrin käynnit, muista nuorista 34 %:lla. Psyykenlääkitystä käytti nuorista merkitsevästi harvempi kuin aikuisista. Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

4 TERVEYDENHUOLTO TAULUKKO 4. Potilaan käyttämä tai hänelle määrätty psyykenlääkitys ensikäynnillä. SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Sinikka Luutonen on toiminut lääkeyrityksen (Astra Zeneca) advisory boardin jäsenenä, saanut luentopalkkioita lääkeyrityksiltä (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, Lilly, MSD, Pfizer) sekä osallistunut kongressimatkoille lääkeyritysten (Astra Zeneca, Lilly, Pfizer, Servier) kustannuksella. Raimo K. R. Salokangas on saanut luentopalkkioita lääkeyritykseltä (Bristol-Myers Scuibb) ja toiminut lääkeyrityksen (Lundbeck) apurahatoimikunnan puheenjohtajana. Maria Tikka, Mervi Nieminen, Tiina From: ei sidonnaisuuksia. Aikuiset Nuoret Kaikki p-arvo (n = 176) (n = 59) (n = 235) % % % Jokin psyykenlääke ,000 Mielialalääke ,000 Rauhoittava lääke ,000 Unilääke ,000 Psykoosilääke ns Mielialaa tasaava lääke ns TAULUKKO 5. Hoitomuotojen käyttö 6,5 viikon kuluttua ensikäynnistä. Aikuiset Nuoret Kaikki p-arvo (n = 147) (n = 53) (n = 200) % % % Käynnit psykiatrilla ,001 Käynnit muulla lääkärillä ,005 Psykoterapia tai tiiviit keskustelukäynnit ns Harvat keskustelu- tai muut käynnit ns Jokin psyykenlääke ,000 Mielialalääke ,000 Rauhoittava lääke ,000 Unilääke ,003 Psykoosilääke ns Mielialaa tasaava lääke ns 1 Ainakin kerran 2 viikossa tapahtuvat käynnit. 2 Harvemmin kuin kerran 2 viikossa tapahtuvat käynnit. Pohdinta Potilaat pääsivät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon keskimäärin alle neljän viikon sisällä lähetteen saapumisesta, ja lähes kaikki potilaat pääsivät hoitoon 3 kuukauden sisällä. Nuoret pääsivät erikoissairaanhoitoon hieman hitaammin kuin aikuiset, minkä taustalla lienee nuorisopsykiatrian aikuispsykiatriaakin heikompi lääkäritilanne. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan vuonna 2006 Suomen sairaaloissa oli 18 %:n suuruinen psykiatrivaje ja 24 %:n nuorisopsykiatrivaje (11). Vaikka tutkimukseemme osallistuneet toimipaikat eivät olleet sairaaloiden poliklinikoita vaan psykiatrisia aluepoliklinikoita, oli niiden lääkärivaje todennäköisesti samansuuntainen kuin sairaaloissa. Kaikki aikuispsykiatriset potilaat pääsivät vastaanotolle ennen hoitotakuun mukaista 6 kuukauden aikarajaa. Nuorista potilaista 7 % joutui odottamaan vastaanotolle pääsyä yli 3 kuukautta, mikä on hoitotakuun asettama takaraja nuorilla. Koko aineistossa keskimääräinen odotusaika hoitoon oli alle kuukausi, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Hoitotakuu tuli voimaan vuonna 2005, jolloin tutkimuksen aineisto kerättiin. Vuosilta ei ole saatavissa tilastoja hoitotakuun toteutumisesta psykiatrian erikoisalojen osalta. Vuosina Varsinais-Suomen ja Satakunnan psykiatria samoin kuin nuorisopsykiatria täyttivät THL:n tilaston mukaan hoitokuun vaatimukset (12). Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että hoitotakuun mukainen hoitoonpääsy aikuispsykiatriassa toteutui näillä alueilla jo vuonna 2005, joten uudistuksen vaikutus odotusaikojen lyhenemiseen on ainakin Varsinais-Suomen ja Satakunnan aikuispsykiatriassa kyseenalainen. Hoidon sisällössä tuli esiin selviä ongelmia. Noin 30 %:ssa tapauksista lääkäri ei osallistunut potilaan tutkimiseen. 1 2 kuukautta ensikäynnin jälkeen tehdyissä haastattelussa yli kolmannes potilaista ilmoitti, että hänen hoitoonsa eivät kuulu käynnit lääkärin vastaanotolla. Nuorista vain kolmasosa kertoi käyvänsä lääkärin vastaanotolla. Hoitavan lääkärin puuttuminen kokonaan tai se, että lääkäri ohjaa hoitoa kauempaa potilasta itse tapaamatta, haittaa diagnostiikkaa, psykofarmakologisen hoidon mahdollisuuksia ja hoitojen jäntevyyttä. Nykyisin lääkäritilanne ei ole enää yhtä huono kuin tutkimusajankohtana vuonna 2005, mutta vielä vuonna 2010 Suomen sairaaloissa oli 10 %:n psykiatrivaje ja 15 %:n nuorisopsykiatrivaje (11). Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäreiden julkisia virkoja ja työskentelyolosuhteita tulisi kehittää nykyistä houkuttelevammiksi. Varsinainen psykoterapia ja tiiviit keskusteluhoitokäynnit toteutuivat vain harvoin. Ensikäynnin yhteydessä 15 %:lle potilaista suunniteltiin hoidoksi psykoterapiaa ja yli 70 %:lle keskustelukäyntejä. Seuranta-ajankohtana psykoterapiassa tai vähintään kerran kahdessa viikossa tapahtuvilla keskustelukäynneillä kävi vain 2 % potilaista. Yli 80 % potilaista kävi keskustelu- tai muilla käynneillä harvemmin kuin joka toinen viikko. Harvajaksoisilla käynneillä mahdollisesti korvattiin toisaalta psykoterapiaa tai tiiviitä keskus Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Julkisella sektorilla on pulaa psykiatreista ja nuorisopsykiatreista. Lyhytpsykoterapioista on hyötyä masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa. Tämä tutkimus opetti Potilaat pääsivät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kohtuullisessa ajassa. Lähes kolmasosassa potilaista jäi ilman lääkärin tutkimusta. Psykoterapia tai tiiviit keskustelukäynnit hoidon alkuvaiheessa olivat harvinaisia. English summary > in english Waiting time for psychiatric outpatient care and the content of the early treatment telukäyntejä ja toisaalta lääkärien puutetta. Syynä terapian vähäiseen käyttöön saattoivat olla myös vaikeudet saada potilaan tutkimusjaksoa nopeasti läpiviedyksi, resurssipula tai potilaiden haluttomuus ryhtyä psykososiaaliseen hoitoon. Toisaalta esimerkiksi KELA:n kuntoutusterapia ei olisi voinut vielä 1 2 kuukauden kuluttua ensikäynnistä ollakaan käynnissä, koska sen hakeminen edellyttää ensin kolmen kuukauden psykiatrista hoitojaksoa. Jos potilaiden haastattelu olisi tehty myöhemmin, psykoterapiaa saavien osuus olisi todennäköisesti ollut suurempi. Honkosen ym. (13) mukaan vuosina masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä vain 11 % oli saanut kerran viikossa tai sitä tiheämmin tapahtuvaa psykoterapiaa, joten psykoterapia toteutuu varsin vaatimattomasti vaikeimmin oireilevien masennuspotilaiden kohdalla. Tutkimuksessamme todettu suuri ero suunnitellun ja toteutuneen hoidon välillä viittaa siihen, että psykoterapian ja tiiviiden keskustelukäyntien järjestämisessä on selviä ongelmia. Tieteellinen näyttö psykoterapian hyödystä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöissä koskee valtaosin lyhytpsykoterapian käyttöä akuuttivaiheessa (14,15). Näin ollen julkisen sektorin työntekijöiden valmiuksia lyhyisiin psykoterapioihin tulisi parantaa ja suunnata heidän työpanostaan pitkäkestoisista tukihoidoista akuutin vaiheen lyhytinterventioihin. Masto-hankkeeseen (16) liittyvässä tutkimuksessa todettiin, että lyhytpsykoterapia ei ole vielä oleellinen osa masennuksen hoitoa julkisessa terveydenhuollossa (17). Lääkityksessä oli ongelmia, mutta se toteutui kuitenkin paremmin kuin psykososiaalinen hoito. Potilaista 55 %:lla oli ensikäynnin jälkeen käytössä psyykenlääkitys tai sitä oli suunniteltu, ja vajaa puolet kaikista potilaista käytti jotain psyykenlääkitystä seuranta-ajankohtana. Se, että huomattava osa potilaista ei tutkimusvaiheessa tavannut lääkäriä ollenkaan, luonnollisesti vaikeuttaa psykofarmakologisen hoidon tarpeen arvioita ja lääkityksen seurantaa. Haapasalo-Pesun ym. (18) mukaan vuonna 1999 kolmasosalla nuorisopsykiatrisista avohoitopotilaista oli psyykenlääkitys, kun tässä tutkimuksessa sitä käytti vain 15 % nuorista. Aineistomme on siinä mielessä erilainen, että tutkimme nimenomaan hoidon alkuvaihetta ja mukana oli myös matalan kynnyksen hoitopaikkoja, jotka ovat hallinnollisesti terveyskeskuksen alai - sia. Koko aineistossamme kiinnittää huomiota se, että vaikka viidesosalla potilaista esiintyi merkittäviä mania- tai hypomaniaoireita, mielialantasaaja oli haastatteluhetkellä käytössä vain 4 %:lla. Lääkäreiden puute voi näkyä puutteellisena kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikkana. Tosin 5 % potilaista käytti psykoosilääkettä, jota voidaan myös käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, ja merkittävät oireet MDQ:ssa eivät luonnollisesti välttämättä tarkoita kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosia. JoBS-tutkimuksessa (Jorvi Bipolar Study) todettiin, että vuosina vain runsas kolmannes psykiatrisen avohoidon bipolaarihäiriön kriteerit täyttävistä potilaista sai suositusten mukaisen akuutin vaiheen lääkehoidon (19). Psykiatrisen potilaan tutkimisessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota elämänaikaiseen oirehistoriaan, jolloin myös mahdolliset mielialan vaihtelut tulevat paremmin tunnistetuksi. Tutkimuksellamme on omat rajoituksensa. Alkuvaiheessa 17 % potilaista kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen. On mahdollista, että kaikkein vaikeimmin oireilevat potilaat eivät halunneet osallistua kyselyyn. Miehet kieltäytyivät haastattelusta naisia useammin, mutta kieltäytyjät eivät olleet masentuneempia kuin haastatellut potilaat. Potilaiden sairauskertomuksiin ei tutkimuksessa perehdytty. Potilashaastatteluissa saadut tiedot voivat sisältää epätarkkuuksia toisaalta esim. todellinen potilaan käyttämä lääkitys voi selvitä paremmin haastattelemalla kuin sairauskertomusta tutkimalla. Yhteenvetona voi sanoa, että potilaat pääsivät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kohtuullisen nopeasti, mutta hoidon sisällössä oli selviä puutteita. Ihanteellista olisi, että hoidon alkuvaiheessa pystyttäisiin tehokkaasti keskittämään voimavaroja potilaan tilanteen helpottamiseen. Suunnitelmallisen ja jäntevän hoito-otteen puuttuminen voi johtaa tehottomaan hoitoon, hoitojen ja sairauslomien pitkittymiseen sekä ennenaikaiseen eläköitymiseen. Jokaisen erikoissairaanhoidon potilaan kuuluu päästä psykiatrin tutkittavaksi. Julkisen sektorin valmiuksia järjestää lyhytterapiaa osana ensivaiheen hoitoa on parannettava. Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

6 TIETEESSÄ SINIKKA LUUTONEN M.D., Ph.D. University of Turku, Department of Psychiatry MARIA TIKKA MERVI NIEMINEN TIINA FROM RAIMO K. R. SALOKANGAS ENGLISH SUMMARY Waiting time for psychiatric outpatient care and the content of the early treatment Background In Finland, a treatment guarantee law is in force requiring that patients are admitted to non-urgent specialized care within six months. In the case of child and adolescent psychiatry, the limit is three months. There are national practice guidelines on the main psychiatric disorders to help psychiatrists and other psychiatric personnel to treat their patients. In public health care, we have a shortage of psychiatrists and adolescent psychiatrists. The aim of this study was to investigate the waiting times for psychiatric and adolescent psychiatric outpatient care and the content of the early treatment. Methods Outpatients (n = 237) beginning their treatment in public psychiatric or adolescent psychiatric care took part in the study. After the first visit, a member of the psychiatric staff filled in a form asking how soon the first visit had been arranged, what kind of psychiatric treatments had been planned, and which professional groups took part in interviewing the patient. About 6.5 weeks after the first visit, the patients were contacted by telephone and asked about their psychosocial and psychopharmacological treatments. Results The mean waiting time for the first visit was 3.7 weeks. Within three months, 99% of adults and 94% of adolescents had been admitted to treatment. A psychiatrist or other physician took part in the patient interview in 71% of the cases. Psychotherapy, counselling appointments and psychopharmacological treatment were planned for 15%, 73% and 52% of patients, respectively. When the patients were contacted 6.5 weeks after the first visit, 64% of them had appointments to see a psychiatrist or other physician, 2% were having psychotherapy or counselling at least once every two weeks, 87% were having counselling less than once every two weeks or had other appointments, and 46% were on a psychotropic medication. Conclusions The waiting time for non-urgent psychiatric care was reasonably short, and for all adult and nearly all adolescent patients within the limits of the treatment guarantee. However, there were considerable problems regarding the content of the treatment. In nearly a third of cases, neither a psychiatrist nor any other physician took part in examining the patient, probably due to the shortage of psychiatrists and adolescent psychiatrists. This causes problems in diagnostics and psychopharmacological treatment. Psychotherapy or intensive counselling treatment was rare. Professionals in public psychiatric care should increase their readiness to arrange brief psychotherapy as part of early care. Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk a

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Psykiatripäivät 17.-18.3.2016

Psykiatripäivät 17.-18.3.2016 Alustava ohjelma 15.12.2015 Psykiatripäivät 17.-18.3.2016 Torstai 17.3.2016 09.00 09.15 Psykiatripäivien avaus, yhdistyksen puheenjohtaja Sami Pirkola Plenaari AHDISTAAKO? 09.15-10.00 Ahdistus: peritty

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa

Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa terveydenhuolto Max Karukivi LT, kliininen opettaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatrian yksikkö max.karukivi@utu.fi Anna

Lisätiedot

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Nuorten ostopalvelupsykoterapiat mitä ostetaan ja kenelle

Nuorten ostopalvelupsykoterapiat mitä ostetaan ja kenelle tieteessä Vera Gergov PsM, psykologi Psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskus POK vera.gergov@hus.fi Nina Lindberg LT, dosentti Kellokosken sairaala, Psykiatrian tulosyksikkö Veli-Matti Tainio LT Mauri

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI 17.4.2014 1 17.4.2014 2 WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI Esittelyvideo: http://vimeo.com/83577952 17.4.2014 3 4 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo)

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Psykiatriset arviointiasteikot kliinisessä työssä

Psykiatriset arviointiasteikot kliinisessä työssä Erika Jääskeläinen ja Jouko Miettunen NÄIN TUTKIN Psykiatriset arviointiasteikot kliinisessä työssä Psykiatrisia arviointiasteikoita voidaan käyttää kliinisen työn tukena muun muassa sairauksien seulonnassa,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot