Roolit tasapainossa Päätöksenteko ei aina ole mukavaa Syysflunssan hoitoa kotikonstein

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Roolit tasapainossa Päätöksenteko ei aina ole mukavaa Syysflunssan hoitoa kotikonstein"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Kaupungintalo jälleen käytössä Roolit tasapainossa Päätöksenteko ei aina ole mukavaa Syysflunssan hoitoa kotikonstein Facebook verraton apu nuorisotyössä Varian variaabeli vetoavuus Idrottsinstruktör från Rovaniemi blev idrottsplanerare i Vanda Teemana talous- ja velkaohjelma

2 sisältö 6 Kaupunginjohtajalla käsissään suuret linjat 10 Kaupungintalo kalustettiin tehokkaasti 23 Variasta löytyy taidetta monipuolisesti Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Miltä tuntuu olla puun ja kuoren välissä?... 3 teemana talous- ja velkaohjelma Luottamustehtävä ja työ eivät ole ristiriidassa... 4 Arjen tekoja TVO:n hengessä... 5 Päätöksenteko ei aina ole mukavaa... 6 Taloutta tasapainotetaan ja velan kasvu pysäytetään... 8 tapetilla Kaupungintalolle muutti toista sataa ihmistä...10 Lakimuutos vahvistaa aktiivista välittämistä...12 Syysflunssan hoitoa kotikonstein...12 Missä meille paras kotipesä?...13 Facebook verraton apu nuorisotyössä...14 Suburban Design lähiöiden hyväksi...15 Keskustele Teema-korttien avulla...18 Seuressa rekrytoidaan jatkuvasti...18 Kuntoon ammattilaisten ohjauksessa Watissa menestyneet palkittiin...19 Jotain omaa, jotain lainattua Varian variaabeli vetoavuus...23 Tervetuloa käyttämään Avainta...24 koulutus 5 Vantaan kaupunki, viestintä Johtamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen uudet kumppanit...16 Ajankohtaisia koulutuksia...17 uppsnappat i farten Idrottsinstruktör från Rovaniemi blev idrottsplanerare i Vanda...20 henkilökohtaista valmentamisen moniosaaja Sauli Heinosen...21 virkistys Teatteriin...22 HYTI:n järjestämät Henkilöstön virkistyspäivät...26 Kuntosalien tarjonta on kaiken kattavaa...26 avoimet työpaikat...25 selän takana Kyllä me aina selvitään!...27 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Asematie 7, Vantaa Päivi Rainio puh Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Sakari Manninen Maija Saarivuo Spin Press EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo

3 näkökulma Nyt tarvitaan tiedon jakamista, yhteistä keskustelua ja osallistumista. Miltä tuntuu olla puun ja kuoren välissä? Vantaa on julkaissut säästöohjelmansa seuraaville kolmelle vuodelle ja jokainen meistä työntekijänä on esimieheltään kuullut tulevista säästötavoitteista. Myös lehdistöstä olemme saaneet lukea niin faktaa kun kuntalaisten kirjoittamia melko tunnepitoisiakin purkauksia ja huolenaiheita siitä, miten palvelut varmasti heikkenevät. Moni meistä on tämän asian kanssa kaksoisroolissa kuntalaisena ja kaupungin työntekijänä. Itse olen kuntalainen, omakotitalossa asuva, koululaisen äiti, terveyspalveluja käyttävä ja liikuntaa harrastava. Kuntalaisena olen loppukäyttäjä, johon säästöt kohdistuvat. En ehkä ensi talvena nauti samanlaisista aurauspalveluista, koululaiseni koulussa erityistukea tarvitsevat lapset joutuvat tulemaan toimeen vähemmillä kouluavustajapalveluilla, terveysasemalleni on vaikeampi saada vapaita aikoja ja liikuntapalveluja on vähemmän tarjolla. Samanaikaisesti Vantaan kaupungin työntekijänä minulla on vastuu tukea työnantajani linjauksia, mitä ne sitten milloinkin ovat. Säästötalkoissa on kyse koko kaupungin yhteisestä muutostilanteesta, johon me jokainen työntekijä joudumme osalliseksi, halusimme tai emme. Tämä muutos kirpaisee eri tavoin eri työyhteisöjä ja yksilöitä. Harvalla kuitenkaan itse perustehtävä muuttuu kovinkaan paljon. On muutoksessa sitten kyse käytettävissä olevan ajan riittämättömyydestä, käsiparien vähenemisestä tai ei oon -myymisestä, saattaa se meissä työntekijöissä herättää monenlaisia tunteita aina turhautuneisuudesta ahdistuneisuuteen. Omat tunteemme, asenteemme ja arvomme voivat joutua koetukselle, eikä asiakasrajapinnassa työskentely välttämättä tunnu helpolta. Asetutaanpa hetkeksi asiakkaan, kuntalaisen rooliin. Minkälaisen asiakaspalvelijan toivoisin kunnan palveluja käyttäessäni kohtaavani? Ei ole pötypuhetta se, että hymy luo hymyä ja välittäminen tuntuu hyvältä. Miten tässäkin muutoksessa olisin työntekijänä se hyvä asiakaspalvelija? Mistä ammennan työhyvinvointia, pettymysten ja negatiivisen palautteen vastaanottotaitoja ja mitä on riittävän hyvä työn laatu? Esimiehille näissäkin talkoissa lankeaa tärkeä rooli. Tosiasioita ei voi muuttaa. Säästöä on saatava ja toisaalta työyhteisö pidettävä toimintakykyisenä. Nyt tarvitaan tiedon jakamista, yhteistä keskustelua, ja osallistumista. Aina ei esimiehellä ole antaa valmiita vastauksia tai keskeneräisistä asioista ei voi vielä puhua, mutta senkin voi sanoa ääneen. Koko työyhteisön voi osallistaa miettimään, miten muuttuneessa tilanteessa työt parhaiten hoidetaan. Työyhteisö ja kollegat ovat arvokas voimavara ja hyvä johtaminen kantaa pitkälle. Koska me kaikki olemme samassa veneessä, on itsestä ja toisista huolta pitäminen se tärkein asia. Aito välittäminen näkyy asiakastyössä ja positiivisella asenteella ne vaikeatkin asiat on helpompi kertoa. Pidetään siis veneemme yhdessä pystyssä. Teija Aittamo kehittämiskonsultti, henkilöstökeskus Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

4 teemana talous- ja velkaohjelma Luottamustehtävä ja työ eivät ole ristiriidassa En ole kertaakaan kokenut luottamustehtäväni ja työni olevan siten ristiriidassa, että minun olisi pitänyt jäävätä itseni päätöksenteosta, toteaa erityisluokanopettaja Maria Saarivuo, joka on sekä kaupunginvaltuutettu että kaupungin työntekijä. Saarivuo on myös tilakeskuksen lautakunnan jäsen. Maria Saarivuo kertoo lähteneensä politiikkaan mukaan hiukan sattumalta. Hän oli kuitenkin kiinnostunut Vihreiden toiminnasta ja heti ensimmäisessä tilaisuudessa häntä pyydettiin ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Ensimmäisellä kerralla vuonna 2004 Saarivuo ylsi varavaltuutetuksi, mutta seuraavissa vaaleissa 2008 hänet valittiin kaupunginvaltuutetuksi ja sen jälkeen myös jäseneksi tilakeskuslautakuntaan. Maria Saarivuo on työskennellyt Vantaalla opettajana vuodesta 2001 ensin Vantaankosken ja Vierumäen kouluissa, nyt erityisluokanopettajana Ylästön koulussa. Kaupunginvaltuutetut joutuvat ottamaan kantaa kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrään. Maria Saarivuo sanoo, ettei osallistuminen tuohon päätöksentekoon ole hänelle kiusallista, sillä hän ei aja omaa asiaansa, vaan oppilaiden ja näiden vanhempien asiaa. Olen kasvisruoka-aktiivi ja luomu- ja kasvisruoan käyttöä onkin saatu eteenpäin muun muassa kouluissa. Olen puuttunut myös päivähoidon sijaispulaan, 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

5 teemana talous- ja velkaohjelma joka tuli läheiseksi oman lapsen päiväkodin kautta, kertoo Saarivuo. Poliitikon roolistaan Maria Saarivuo toteaa, että aiemmissa työpaikoissaan hän ei kovin paljon tuonut sitä esille, mutta nykyisessä työpaikassa asia on kaikkien tiedossa ja keskusteluja käydään kahvipöydässä vilkkaasti. Maria Saarivuo on jättämässä luottamustehtävät Vantaalla, sillä hän on muuttanut Helsinkiin. Hän sanoo, ettei ainakaan heti ole hakeutumassa Helsingissä luottamustehtäviin, vaan ottaa nyt aikaa perheelle ja harrastuksilleen. Omassa elämässä tärkeät asiat heijastuvat politiikkaan. Minulle niitä ovat erityisesti perheet, lapset, nuoret, koulu ja maahanmuuttajat. Nämä asiat tulevat opettajan työssä lähelle, kun tutustuu ihmisiin ja heidän arjessaan vaikuttaviin asioihin, Saarivuo sanoo. Hiukan haikeutta tunnen siksi, että olen saanut tutustua ihaniin eri alojen ihmisiin luottamustehtävien kautta. Mutta ajankäytöllisesti elämä helpottuu huomattavasti nyt aion ainakin soittaa pianoa, laulaa, lukea paljon kirjoja ja lenkkeillä, Maria Saarivuo suunnittelee. z Teksti Pirjo Kivistö Kuva Sakari Manninen Arjen tekoja TVO:n hengessä Talous- ja velkaohjelma sisältää monimuotoisia, suuria ja vaikuttavia toimenpiteitä Vantaan vastuullisesta taloudenpidosta. Kaiken suuren lisäksi tarvitaan pieniä arjen tekoja. Tällä sivulla on muutama esimerkki ja mielipide siitä, mitä arjen tekoja voimme yhdessä tehdä. Maton matkustusohje Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan johtoryhmä on hyväksynyt toimialalle oman matkustusohjeen. Se täydentää kaupungin yleisiä ohjeita ja on niitä yksityiskohtaisempi. Hannele Karlin Toimialan johtoryhmä pitää tärkeänä oppimista ja kehittymistä sekä työhyvinvointia. Ohje korostaa oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta sekä kustannusten hallintaa. Ohjeessa esimerkiksi kehotetaan pitäytymään korkeintaan yhden päivän kehittämispäivissä ja koulutuksissa. - Kaikki tulosaluejohtajat noudattavat ohjetta kurinalaisesti ja esitykset työyhteisöpäiviin ovat asiallisia. Ne käydään läpi, samalla kun jaetaan toimialan yhteisessä käytössä olevaa tyhy-rahaa. Ohje haluaa kannustaa kehittymiseen ja toimialalla nähdään osaamisen kehittäminen myös taloudellisena kysymyksenä. Teemme tulevaisuuden kaupunkia, joten oppi siihen on haettava nyt, sanoo henkilöstöpäällikkö Sari Saarinen, ohjeen kirjoittaja ja soveltamista seuraava. Sähläys lisää onnettomuusriskiä Työsuojeluvaltuutettu Hannele Karlin kehottaa pitämään omasta kunnosta huolta. Sen voi tehdä vaikka virkistämällä itseään teatterissa tai liikunnan parissa. Hannele toimii Hytin kulttuurivastaavana, ja järjestää meille edullisia mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun teatterinäytöksiin. - Ei sählätä vaikka on kiire, on Hannelen toinen neuvo arkeen. Kiireessä sattuu Sari Saarinen vahinkoja ja niistä seuraa poissaoloja ja työkuorman siirtymistä kavereille. Työsuojelun näkökulmasta pieni harkinta silloin tällöin on säästöä tuovaa. - Jokainen hyvinvoiva ihminen voi olla iloinen työssään ja siitä kertaantuu iloa koko työyhteisölle. Tätä iloa pitää myös vaalia, järjestämällä hetkiä sitä varten. Kuuluuko kahvihuoneestanne naurua? Jaatteko hauskoja asioita? Vaikeissa tilanteissa työ voi vaikuttaa isolta klöntiltä, elefantilta. Mutta elefantinkin voi syödä, kun sen pilkkoo. Työssä kannattaa keskittyä kulloinkin käsillä oleviin mahdollisuuksiin, ei niihin mihin ei voi vaikuttaa. Turha murehtiminen syö energiaa, sanoo Hannele. z Päivi Rainio Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

6 teemana talous- ja velkaohjelma Päätöksenteko ei aina ole mukavaa Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Oman maamme kuntamittapuussa Vantaa on siis valtavan kokoinen johdettava. Eikä suinkaan sieltä helpoimmasta päästä, sillä rajallisilla varoilla halutaan tulevaisuudessakin tarjota hyvät kuntapalvelut. Silloin henkilöstö on avainasemassa. Vantaan kaupungilla on työntekijöitä reilusti yli kymmenen tuhatta. Kaupungin käyttömenot eli se raha, mitä tarvitaan vuosittain kaikkien kunnallisten palvelujen pyörittämiseen, on jo muutamana vuotena ylittänyt reilusti miljardin eli tuhannen miljoonan euron rajan. Tällä rahasummalla pyörivät kuntamme palvelut: päiväkodit ja koulut, terveyskeskukset ja sairaalat, vanhainkodit ja kotipalvelu. Kaikki se, mitä me kaupungin palveluksessa olevat teemme. Koska Vantaa on 1970-luvulta saakka kasvanut, on tuo edellä mainittu käyttömenosummakin kasvanut. Rahaa on tarvittu ja tarvitaan myös tulevaisuudessa sekä jo olemassa olevan kaupungin pyörittämiseen, että uusille asukkaille rakennettaviin asuinalueisiin ja niille tuleviin kunnallisiin palveluihin. Eteenpäin suuntaaminen ei ole ilmaista Kun uusia alueita rakennetaan, niihin tarvitaan myös kunnallistekniikka eli alueille 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

7 teemana talous- ja velkaohjelma johtavat uudet kadut, tiet ja sillat. Ne eivät synny itsestään, päinvastoin. Puhumattakaan puistoista ja toreista, joiden rakentaminen ja joista huolehtiminen sekin on kunnan vastuulla. Alueilla tarvitaan myös viemäröintiä ja sähköverkko. - Vantaa kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Tämän kehityksen haluamme myös jatkuvan, sillä Vantaa on upea kaupunki, josta rakennetaan koko ajan vielä entistäkin paremmin toimivaa. Kasvun ja kehityksen on vain tulevaisuudessa tapahduttava hiukan hallitummin kuin aikaisempina vuosina, kaupunginjohtaja Kari Nenonen pohtii. Kaupungin johdolla on edessään todella vaativa tehtävä: johtaa ja kehittää kaupunkia, joka on taloudellisesti hyvin vaikeassa tilanteessa. Kun kaupungilla on velkaa yli miljardi euroa, on pakko ryhtyä miettimään, miten tulevaisuudessa pärjätään. Talousasiantuntijoiden mukaan ainoa keino selvitä eteenpäin on kaupungin menojen suhteuttaminen tuloihin, eli käytännössä tämä tarkoittaa säästämistä. Kunnan tuloja kun ei voida kasvattaa sormia napsauttamalla. Talous tasapainoon Aivan kuten kotitalouksissakin: jos kuluttaa enemmän kuin tienaa, joutuu pikkuhiljaa miettimään, miten elämänsä rahoittaa. Vantaalla kunnan kassaan virranneet tulot (tärkeimpänä kunnallisvero) ovat jo pitkään olleet pienempi summa kuin se, mitä kunnan käyttötalous ja investoinnit vaativat. - Vantaalle tullessani tiesin, että talous olisi saatava kuntoon. Tiesin myös, ettei tehtävä tulisi olemaan helppo. Tämä haaste on niin iso, että siihen tarvitaan meitä kaikkia, Nenonen tuumaa. Jokaisella meistä on nyt mahdollisuus vaikuttaa. Uudet kekseliäät tavat tehdä työtä ja tarjota kuntalaisille palveluja ovat nyt pohdinnassa. Into uudistaa ja katsoa uudelta kantilta voivat olla myös valtava voimavara, josta saa omaan tehtäväänsä uutta virtaa. Hyvät ideat kannattaa siis kommunikoida eteenpäin, vaikkapa omalle lähiesimiehelle. Suuret linjat on vedettävä Vain yhdessä tekemällä saamme taattua tulevaisuudessakin kuntalaisille sen mikä kaupungin tavoitteena on: hyvin toimivat peruspalvelut. Osaa palveluistamme säädellään laeilla, joten niihin emme voi emmekä edes halua koskea. Sitten ovat ne palvelut, jotka ovat ns. lisäpalveluja, valinnaisia tarjottavia, ja niitä tarkastelemme kriittisesti. Nekään eivät kuitenkaan ole ensisijaisia säästökohteita, vaan tärkeimmät kohteet ovat aivan muualla. Niistä puhuessaan kaupunginjohtaja vakavoituu. Koska tarvitaan isoja säästöjä, vaaditaan myös isoja päätöksiä. - Isoimmat säästöt saadaan investointien lykkäämisestä ja uusien asuinalueiden rakentamisen hidastamisesta. Tämä osa talouden vakauttamista on sitä niin sanottua helpompaa osaa, sillä tämän päättäminen ei kosketa taloudellisesti kenenkään henkilökohtaista lähitulevaisuutta. Eikä kasvamisesta tinkiminenkään helppoa ole: Vantaalle on nyt vetovoimainen asuinpaikka. Jos meillä ei tulevaisuudessa ole tarjota asuntoja, ei meille myöskään muuteta, Nenonen toteaa. Kaikki vaikuttaa Yksikään säästöpäätös ei siis ole helppo. Niistä aivan jokaisella on kauaskantoisia vaikutuksia. Niitä onkin tärkeää pystyä arvioimaan mahdollisimman todenmukaisesti. - Moni pelkää erityisesti niitä säästöjä, joita tehdään palveluista. En ihmettele sitä, sillä en minäkään haluaisi niistä tinkiä, en todellakaan. Ei ole helppoa edes ajatella, että esimerkiksi sairaiden hoitoon tai lasten koulutukseen ei voidakaan investoida niin paljon kuin ennen. Meidän, kuntaa johtavien virkamiesten, nämä asiat kuitenkin on ajateltava ja tutkittava. Ja jokaisen kuntalaisen on voitava olla varma siitä, että me teemme tarvittavat säästöehdotukset sellaisiin kohteisiin, että uskomme vahvasti, että pystymme niistä huolimatta turvaamaan jokaisen vantaalaisen tärkeät kuntapalvelut, Kari Nenonen painottaa. Vantaalla säästetään siis ennen kaikkea uusiin alueisiin investoimisesta, se lienee kaikille jo selvää. Kaupunki ei tulevina vuosina tule kasvamaan niin nopeasti, kuin vielä vähän aikaa sitten ajateltiin. Tällä tavalla kaikki kaupungin työntekijät voidaan pitää säästöjen keskelläkin täysin työllistettyinä eikä esimerkiksi lomautuksia tarvitse edes harkita. Tämä linja takaa myös sen, että kunnallisten palvelujen taso voidaan pitää mahdollisimman hyvänä. - Taloutta tasapainottaessa emme unohda myöskään henkilöstön jaksamista. Se on tämän työmme onnistumisessa ensiarvoisen tärkeää. Siksi siihen kiinnitetään tulevina vuosina vielä entistäkin enemmän huomiota, kaupunginjohtaja toteaa. z Teksti Vivikka Richt Kuva Sakari Manninen Sivistystoimi on kunnostautunut säästövapaiden pitämisessä. Henkilöstöpäällikkö Anne Manner listaa, että palkattomia vapaita on pidetty jo yli päivää. Henkilöstömäärään suhteutettuna vapaita ovat pitäneet eniten ruotsinkielisten palveluiden, talous- ja hallintopalveluiden sekä varhaiskasvatuksen väki, sanoo Anne. Viime vuonna vapaaehtoisista säästövapaista kertyi noin kahden miljoonan euron säästöt kaupungille. Summalla voi kattaa esimerkiksi lähes kahden sadan lapsen hoidon. Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

8 teemana talous- ja velkaohjelma Taloutta tasapainotetaan ja velan kasvu pysäytetään Vantaan kaupunki on velkaantunut 2000-luvulla voimakkaasti ensisijaisesti investointien rahoittamiseksi, mutta myös toimintamenot ovat eri vaiheissa kasvaneet verorahoitusta enemmän. Viime vuoden lopussa kaupungilla oli velkaa yhteensä 830 miljoonaa euroa; kaksinkertainen määrä asukasta kohden koko maan kuntien keskiarvoon verrattuna. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kaudelle Ohjelman linjauksia noudattaen kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2013 talousarvion kehyksen. Menojen kasvua hillitään ja investointeja karsitaan Tasapainottamis- ja velkaohjelman keskeisinä tavoitteina on hidastaa kaupungin menojen kasvu puoleentoista prosenttiin vuodessa ja rajoittaa investoinnit 90 miljoonaan euroon vuodessa ilman Kehärata-investointeja. Toimintatulojen ja verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) arvioidaan kasvavan noin kolme prosenttia vuodessa. Tavoitteiden toteutuminen pysäyttäisi velkamäärän kasvun kauden lopulla. Henkilöstön osalta ei ryhdytä lomautuksiin tai irtisanomisiin. Sopeutuskeinoja ovat henkilöstön eläköityminen ja vaihtuvuus sekä rekrytointien viivästyttäminen. Taloustavoitteiden toteuttamiseksi käytetään henkilöstön palkitsemista ja tuhatta euroa euroa vapaaehtoisia säästövapaita. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman verotuloarviot on laadittu nykyisillä veroprosenteilla tuloveroprosentti 19,00 sekä yleinen kiinteistövero 1,00 ja vakituinen asuinrakennus 0,32 prosenttia eikä veroprosentteja ole tarkoitus korottaa TA 2012 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Vuosikatteen ja nettoinvestointien ero näyttää lisävelan tarpeen. 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

9 teemana talous- ja velkaohjelma Kaupungin kasvu on vahvuustekijä Vantaalla pitkään jatkunut kaupungin kasvu on sekä vahvuustekijä että haaste kasvun hallinnan ja velvoitteiden rahoittamisen kannalta. Vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet kolmanneksella 2000-luvulla ja olemme saavuttaneet helsinkiläiset keskimääräisillä valtionveronalaisilla tuloilla mitattuna. Tulotasomme on kuitenkin selvästi esimerkiksi espoolaisia, kauniaislaisia tai tuusulalaisia alhaisempi. Kaupungin yhteisöveron jako-osuus on ollut vahvassa nousussa toimitilarakentamisen ja uusien yritysten myötä. Muun muassa Kesko on keskittänyt toimintojaan Hakkilaan ja samoin Metso siirsi tuhat työpaikkaa Vantaalle Lahdentien varteen. Kaavoituksen ja kaupunkirakentamisen (toimitilat ja asuntorakentaminen) myötä myös kiinteistöveropohja on vahvistunut. Valtionosuuksien leikkaukset vuosina vaikeuttavat olennaisesti talouden tasapainottamista myös Vantaalla. Tiukka mutta realistinen ohjelma Menojen kasvua hidastamalla tavoitteena on saavuttaa noin 90 miljoonan euron vuosikatetaso eli kasvattaa investointien omarahoitusosuusosuutta. Osana ohjelman valmistelua toimialat laativat ehdotuksensa toimenpiteistä, joilla saavutetaan tavoitteeksi asetettu puolentoista prosentin menojen kasvutaso. Keinoina kaikilla toimialoilla olivat palvelujen järjestämistapojen muutokset, hallinnollisten tehtävien rationalisointi ja henkilöstön siirto palveluihin sekä investointien myöhentäminen. Palveluverkkojen kehittäminen ja toimitilojen tehokkaampi käyttö ja yhteiskäyttö ovat myös keinovalikoimassa. Osana talousohjelman valmistelutyötä toimialat selvittelivät toimialansa yleisiä kehitysnäkymiä ja haasteita sekä selvittivät esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia palvelutason, palveluverkkojen ja tuottavuuden näkökulmista. Investointeja karsitaan rajusti Vantaa Lahti Jyväskylä Helsinki Pori Turku Oulu Kouvola Tampere Kuopio Espoo Talous- ja velkaohjelman tavoite 90 miljoonan euron vuotuisesta investointitasosta vuodessa tarkoittaa voimakasta nykyisen taloussuunnitelman investointien karsimista. Hyväksytyn tavoitteen lisäksi tulevat vielä Kehärata-investoinnit vuosina ja Kehä III:n parantamisen toisen vaiheen rahoitus. Toimitilojen osalta investointien karsinta kohdistuu sekä uudisrakentamiseen että peruskorjauksiin. Uusien alueiden avaamista siirretään, investointeja priorisoidaan, perusparannuksia kohdennetaan ja laatua kohtuullistetaan terveellisyydestä tinkimättä. Siirrettävänä uutena alueena on muun muassa Keimolanmäki selvityksen kohteena ja Elmon urheilupuisto mittavana investointina on siirtymässä tulevaisuuteen. Pää- ja Kehäradan varren keskustat ja erityisesti Marja-Vantaa ovat keskeisiä lähivuosien rakentamiskohteita. Taloustilanne ja valtion toimet haasteina talouden tasapainolle Kesällä 2012 Suomi muun Euroopan myötä on ajautumassa taloudelliseen taantumaan ja syksyllä on ennakoitavissa työttömyyden kasvua. Heikkenevän työllisyyden myötä valtion ja kuntien verotulojen kasvu hidastuu. Näin Vantaallakin on syytä olla varovainen ensi vuoden verotuloja arvioitaessa. Kuluvan vuoden osalta arvioidaan verorahoituksen kokonaisuutena (verotulot ja valtionosuudet yhteenlaskettuna) toteutuvan talousarvion mukaisesti. Työttömyyden mahdollinen kasvu aiheuttaa seurausvaikutuksia myös menopuolelle työmarkkinatuen ja toimeentulotuen osalta. Vantaalla palkkatulojen kehittymisellä ja työllisyydellä on ratkaiseva rooli verotulojen kehitykselle. Lainat euroa/asukas vuonna Vantaalla on pitkät perinteet taloudellisista vaikeuksista selviytymisessä hyvällä yhteistyöllä poliittisen päätöksenteon, virkamiesjohdon ja henkilöstön kesken. Näin oli 1990-luvun laman, 2000-alkuvuosien minitaantuman ja nyt jälleen velkakriisin ja taloustaantuman osalta. Nykytilanteeseen yhdistyvät myös voimakkaat valtionosuusleikkaukset, jotka ajoittuvat vuosille Menosäästöjen aikaansaaminen tarvittavassa laajuudessa onnistuu vain, kun koko kaupungin henkilöstö on mukana kehittämässä toimintoja. Vantaa tuottaa palvelunsa jo nyt selvästi naapureitaan pienemmillä menoilla, ja organisaatioita ja palveluverkkoja on uudistettu. Tätä työtä täytyy nyt yhdessä jatkaa kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi. Vantaalla on vahvat edellytykset tuottaa peruspalveluja kuntalaisille ja kehittää tätä lentokenttäkaupunkia Kehäradan sykkivän sydämen tukemana. Lue lisää Vantaan kaupungin sivuilta: z Pauli Outila Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

10 tapetilla Kaupungintalolle muutti toista sataa ihmistä Elokuun alku oli kaupungintalolla vilkasta; evakossa olleet ja uudet tulokkaat muuttivat vihdoin peruskorjattuun ja laajennettuun taloon. Talo on korjattu kaivaen esiin 50-luvun alkuperäistä ilmettä. Tilat ovat tyylikkäät, tehokkaat ja toimivat. No, jotain pientä vielä odotellaan. z Teksti ja kuvat Päivi Rainio Reino Huotari toimi työnjohtajana muutossa. Tämä muutto oli hyvin organisoitu, sanoo kaupungintaloa aikaisemminkin muuttanut Reino. Homma tehtiin puolta pienemmällä porukalla. Hyvä organisointi tarkoitti myös palavereja muuton lomassa. Kokoustilan puutteessa aula toimi hyvin. Muutto oli porrastettu niin, että isoimmat tulosalueet muuttivat eri päivinä. Ensimmäisenä asettui taloksi kaupunginjohtaja esikuntineen. 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

11 tapetilla Kaikki kalusteet ovat uusia, edullisia ja talon henkeen sopivia. Kokoushuoneet saadaan kalustettua hieman myöhemmin, toivottavasti syyskuun alkuun mennessä. Kokoustilaa tulee olemaan riittävästi. Uudella tekniikalla varustettu valtuustosali on laajennusosassa. Siitä avautuu näkymä tulevalle toriaukiolle, joka valmistunee ensi vuoden puolella. Lounasravintola '57 Talossa aukesi myös uusi ruokala, Vantaan Tilapalvelut Oy:n ylläpitämä `57. Sen tarjonnasta enemmän ohessa. Keitot ja lämpimät lounaat NYT myös salaattibaari Kokouskahvitukset Tilaustarjoilu Edulliset kokous- ja menupaketit Viisseiskassa sinua palvelee keittiömestari Saara Venesjärvi henkilökuntineen. Avoinna , lounas Vantaan kaupungintalo, 1. kerros, Asematie 7 puh Lisätietoja Avaimesta Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

12 tapetilla Lakimuutos vahvistaa aktiivista välittämistä Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten myötä aktiivisen välittämisentoimintatapaan tulee joitakin lisäyksiä. Tavoitteena on, että työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä riittävän varhain tilanteessa, jossa työntekijän työkyky heikkenee. Varhainen reagointi ja ratkaisujen etsiminen yhdessä parantaa työhönpaluun mahdollisuuksia. Uusia velvollisuuksia esimiehelle ja työntekijälle Esimiehen tulee olla yhteydessä työntekijäänsä sairauspoissaolon pitkittyessä. Jo silloin, jos sairauspoissaolo pitkittyy yli kahden viikon kestoiseksi, tulee esimiehen yhteydenotossaan ottaa puheeksi työhönpaluuseen liittyvät asiat. Puheeksiotettavia asioita ovat esimerkiksi työhönpaluun ajankohta, sairauslomalta paluun perehdytyskeskustelusta sopiminen, mahdollisten tukitoimien tarve sekä kuinka pidetään yhteyttä, mikäli poissaolo jatkuu. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon sairauspoissaoloista viimeistään silloin, kun työntekijä on ollut sairauden takia pois työstä vuoden aikana yhteensä 30 päivää. Tästä syystä käytyään työntekijän kanssa aktiivisen välittämisen keskustelu esimiehen tulee aiempaa herkemmin ohjata työntekijä työterveyshuoltoon tai työkykyarvioon. Työntekijä voi myös itse ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos työkyvyttömyys pitkittyy. Yhteydenotto on tarpeen viimeistään silloin kun on saanut Kelan sairauspäivärahaa 60 päivältä kahden vuoden jaksolla. Työterveyslääkärin mahdollisuuksia edistää työkykyä parantaa sairauspoissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon. Työntekijä voi antaa luvan poissaolotietojen toimittamisen työterveyshuoltoon hr-työpöydän perustiedoissa Sairauspäivärahan hakeminen Sairauspäiväraha on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden asemesta. Tämä edellyttää, että sairauspoissaolotodistus toimitetaan viivyttelemättä esimiehelle. Mikäli todistusta ei ole toimitettu viikon sisällä, kaupunki voi sopimusten mukaan pidättää yhden päivän palkan. Sairauspäivärahan hakee työnantaja siltä ajalta, jolta se maksaa sairausajan palkkaa, sen jälkeen työntekijä itse. Työntekijän tulee tehdä oma hakemus myös silloin, jos hänellä on useampia työnantajia. Lisää velvoitteita tulee, kun sairausloma on kestänyt 90 päivää. Tällöin kelaan on toimitettava työterveyshuollon lausunto työssäjatkamisen mahdollisuuksista. Tämä edellyttää hakeutumista työterveyshuoltoon hyvissä ajoin. Lisätietoja www. kela.fi ja Avain. z Päivi Rainio Syysflunssan hoitoa kotikonstein Kohta lentää taas rapa ja räkä. Syksyn pöpöset tulevat väistämättä riesaksemme. Tulee tarve jäädä kotiin toipumaan. Villasukat ja herukkamehu ovat perinteisiä alkuvaiheen lääkkeitä. Kolme päivää voi sairastaa esimiehen kanssa sovitusti ja omalla ilmoituksella. Työterveyshuoltoon kannattaa hakeutua vain, jos tauti pitkittyy. Flunssa eli nuhakuume on Suomessa yleisin syy lääkäriin hakeutumiselle. Flunssa voi tarttua usealla eri tavalla: pisaratartuntana, kosketustartunta tai epäsuorasti esineen koskettamisen kautta. Koska flunssa leviää tarttumalla, sitä voi yrittää välttää hyvällä käsihygienialla. Tavallisimmat flunssan oireet ovat räkä, aivastelu, yskä, kuume, äänen käheys, lihassäryt, kurkkukipu, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. Oireet riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja kunnosta. Flunssaan ei tiettävästi ole paranemista nopeuttavaa hoitoa. Flunssaa pidetään ihmisten yleisimpänä sairautena. Se paranee itsestään, ja hoidoksi riittääkin lepo ja oireiden lievitys. Oireita voidaan lievittää tavallisilla särkylääkkeillä, nuhaa voidaan lyhytaikaisesti helpottaa sumutteella. Kansanperinteessä sipulimaitoa pidetään tehokkaana lääkkeenä. Parasta hoitoa on lepo, koska elimistö poistaa levossa tehokkaammin taudinaiheuttajia. Myös höyryhengityksestä ja nenähuuhtelukannun käytöstä sekä kuumien juomien nauttimisesta voi olla apua. 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

13 tapetilla Missä meille paras kotipesä? Vantaalla kuvataidekoulu ja musiikkiopisto ovat kunnallisia eli kaupungin omia toimijoita. Tänä syksynä on määrä tutkia, mikä on niille tulevaisuudessa paras ylläpitäjä. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa vastaavia oppilaitoksia on useampia, ja ne toimivat yksityisesti. Vertailevan tutkimuksen tulee Vantaalla vuoden loppuun mennessä tekemään musiikkitieteen maisteri Reetta Sariola, joka on tehnyt useita suurempia tutkimuksia taiteen perusopetuksesta. Kulttuurijohtaja Annukka Larkion mukaan vertailussa selvitetään sekä taloudelliset että laadulliset tekijät. Ei ole mitään ennakkoajatusta siitä, kumpi vaihtoehdoista olisi parempi, nykyinen vai tutkittava. Jo pitkään on puhuttu, että asia tulisi selvittää, joten nyt kääritään hihat, Larkio kertoo. Seuraavaksi siis niin musiikkiopistossa kuin kuvataidekoulussa päästään vastaamaan Sariolan kysymyksiin. Tutkimus on uraauurtava Suomessa; vastaavaa ei ole ennen tehty. Kuntatyössä näkee koko kentän Taloudellisessa mielessä lähtökohta on se, että taiteen perusopetus ei saa tuottaa voittoa, mutta ei sen tappiollistakaan tule olla. Oli pohja sitten yksityinen tai kunnallinen, tärkeä on pitää toimitilat osana kaupungin tukiosuutta, pohtii kuvataidekoulun rehtori Pirjo Tienhaara. Plus miinus parikymmentä vuotta Vantaalla rehtoreina toimineet Tienhaara ja Relander muistuttavat, että kyseessä on nyt vasta selvitys. Kaupunginhallitus tekee sitten tuloksista johtopäätökset todennäköisesti ensi vuoden aikana. Toki yksityisellä puolella voi keskittyä enemmän oman oppilaitoksen toimintaan ja sen johtamiseen. Toisaalta avartaa, kun kunnallisella puolella näkee koko kentän. Osana kulttuuripalveluita ja lähellä nuorisopalveluita sekä kehitymme itse että kehitämme koko palettia voimakkaasti, rehtorit toteavat. Taidetta ammattimaisella otteella Vantaalla taiteen perusopetusta on tarjottu jo liki 50 vuotta. Kysyntää ammattimaisesti ohjatulle taideopetukselle on: Musiikkiopistossa on tänä vuonna noin oppilasta, kuvataidekoulussa noin 800. Musiikkiopistossa työskentelee 110 opettajaa tuntiopettajat mukaan lukien. Kuvataidekoulussa opettajia on yhteensä 16, joista yhdeksän on virassa. Musiikkia voi opiskella vauvamuskarista ammattiin valmentavaan opiskeluun saakka. Kuvataidekoulu on suunnattu 5-20-vuotiaille vantaalaisille. Valintakokeita ei ole. Rahoitus muodostuu valtion ja kunnan osuuksista sekä lukukausimaksuista. Laki edellyttää kohtuullisia lukukausimaksuja. Kunnan osuus voi olla myös avustuksen muodossa, mikäli oppilaitos ei ole kunnallinen. Todellinen vertailu vastaavan kokoisiin oppilaitoksiin tulee olemaan mielenkiintoinen. Monet kollegani ovat toimineet niin yhdistysten kuin kuntien ylläpitämissä laitoksissa, eivätkä näe niissä suuria eroja, kertoo musiikkiopiston rehtori Monna Relander. z Katja Savopirtti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

14 tapetilla Facebook verraton apu nuorisotyössä Facebook mielletään työpaikoilla monesti ajanhukaksi. Nuorisotyössä Facebook ja muut sosiaalisen median välineet voivat kuitenkin olla korvaamaton apu. Nuorisotyöntekijä Miia Rahikaiselle netti on tuttu työkalu. Facebookin lisäksi toimimme nuorten kysymyspalsta Pulmakulmassa ja Jeesi. infossa, joka tarjoaa hyödyllistä tietoa ja apua nuorelle, avaa Rahikainen Vantaan verkkonuorisotyötä. Verkko vie vielä pienen, mutta kasvavan osuuden nuorisotyöntekijöiden työajasta. Rahikainen arvioi käyttävänsä viikossa noin neljä tuntia verkkotyöhön. Tarvetta on. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinän etsivä nuorisotyöntekijä Tiina Mustajärvellä on Facebookissa kaverina yli 800 nuorta ja verkostokontaktia, ja hän saa jatkuvasti uusia kaveripyyntöjä. Provosointia vai vakavaa asiaa? Yhteydenpito Facebookissa on helppoa, koska nuoret ovat siellä paljon. Nuorten on myös helpompi avautua arkaluontoisista asioista netissä kuin kasvotusten, kertoo Mustajärvi. Facebookin kautta nuorisotyöntekijät pystyvät helposti tarkkailemaan nuorten tilannetta, ja puuttumaan hälyttävään käytökseen netissä. Teemme joskus myös poliisin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyötä netissä, kertoo Rahikainen. Nuorten kirjoitustyyli saattaa olla varsin provosoivaa. Sen vuoksi on usein vaativaa arvioida, milloin kirjoitteluun ja esiin nostettuihin asioihin on syytä puuttua. Naamakirjoittajat naamatusten Joskus voi olla myös vaikeaa vetää rajaa siihen, mitä itsestään kertoo työprofiilissa. Toisaalta siellä ollaan omilla kasvoilla, joten jotain voi toki kertoa. Kovin henkilökohtaisia asioita en silti kertoisi, pohtii Rahikainen. Tiedotuskanavana Facebook on oivallinen. Siellä tavoittaa nuoria, jotka eivät välttämättä usein käy nuorisotilalla. Tapahtumista pystyy tiedottamaan nopeasti: kun jaan tapahtuman mainoksen seinälläni, se näkyy myös kaikille kavereilleni ja he voivat levittää sitä omille kavereilleen, kertoo Mustajärvi. Yksityisviestit ja chat-keskustelut mahdollistavat myös yksityisten keskusteluiden käymisen virtuaalisesti. Yleensä Facebookista alkanut yhteydenotto poikii myös reaalimaailman tapaamisen, joten ei tämä työ pelkkää nettiäkään ole, naurahtaa Rahikainen. z Mirjami Kivirinta Mikä ihmeen verkkonuorisotyö? Verkkonuorisotyö on verkossa tehtävää nuorisotyötä. Nuoria kohdataan ja autetaan netissä, missä he luonnostaan viettävät vapaa-aikaansa. Valtakunnallisesti verkkonuorisotyötä koordinoi ja kehittää verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus eli Verke. (Lähde: Mediakasvatus.fi) 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

15 tapetilla Suburban Design lähiöiden hyväksi Sodanjälkeinen muuttoliike kaupunkeihin muutti rakentamiselle asetettuja vaatimuksia. Liian nopea tempo aiheutti nouseviin lähiöihin kasvukipuja. Nyt ongelmiin pyritään hakemaan helpotusta kansainvälisin voimin. Kolmipäiväinen Suburban Design -seminaari toimii kunnon starttina World Design Capital -syksylle osana kauden kiireisintä tapahtumaviikkoa. Vantaan, Helsingin ja Espoon järjestämässä englanninkielisessä seminaarissa tullaan käsittelemään lähiöiden uudistamista niin Suomessa kuin muualla. Suburban Design -seminaarin ohjelma on tehty löyhäksi, sillä sen ensisijaisena tavoitteena on luoda keskustelua. Päivän pääpuhujat tulevat esittelemään päivän teemaa, minkä jälkeen aihetta puidaan konkreettisin esimerkein aina ryhmärakentamisesta Ruotsin 50-luvun "Tapiolaan", Vällingby-lähiöön. Seminaarin päätöspäivänä Espoossa tullaan päivän päätteeksi pitämään workshoppeja, joissa voi kerrata tapahtuman aikana syntyneitä ajatuksia. Ohjelmaan kuuluvat myös kiertoajelut Vantaalla ja Helsingissä sekä kaupunkikävely Espoossa. Kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullbergin mukaan suuri ajatus on se, että tutustutaan kaupungin todellisuuteen, mikä sekä kiinnostanee ulkomaisia vieraita että avaa paikkakunnan asukkien silmät. Vantaalla teemareittejä on neljä. Tarkoituksena on katsoa kaupunkia monelta eri taholta alkaen seminaariin mennessä valmistuvasta Korson Keskusaukiosta ja päättyen Kartanonkoskeen. Vantaan kaupunki toimii seminaarin hankevastaavana, joten kaikkia sen lankoja pitää käsissään projektiassistentti Armi Ahvenainen. Hän pyörittää MATO:n alaisuudessa vajaan kymmenen hengen aktiivista tiimiä, joka on tehnyt valmisteluja koko vuoden. Koska seminaariin odotetaan jopa kahtasataa osallistujaa sekä Suomesta että ulkomailta, ovat ruokailun ja tilojen järjestämisen kaltaiset käytännön asiat tuottaneet eniten päänvaivaa. Vaikka syksy tuntuu kaukaiselta, se on yllättävän lähellä. Kaikki asiat täytyy järjestellä ennen kesälomia, Armi kertoo. Syksyllä myös yleisöllä on mahdol- lisuus tutustua seminaarin teemoihin samoja aiheita käsittelevän näyttelyn kautta. Uudistuvat keskustat -näyttely on avoinna ja se on osa Keskustojen, asumisen ja työn ympäristöt -näyttelysarjaa. Näyttely järjestetään Tikkurilassa sijaitsevassa Designikkunassa, joka on WDC-vuoden kohtauspaikka Vantaalla. WDC-vuosi luo lisää puhtia ja mahdollisuuksia keskusteluun, jota käydään asukkaiden hyväksi. Sen seurauksena voidaan tehdä entistä parempia suunnitelmia, Kullberg sanoo. Tärkeää on näkyä, jotta myös asukkaat ymmärtävät, että heidän asuinympäristöstään välitetään, sitä pohditaan ja suunnitellaan eikä vain tehdä kuten ennenkin on tehty. z Katarina Vesikko Suburban Design -seminaari Ilmoittautumiset ja lisätietoja osoitteessa: Designikkunan vaihtuvat näyttelyt: Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

16 koulutus Kutsumme mallia vetoketjuksi, sanoo kehittämispäällikkö Hilma Aminoff. Työyhteisö ja esimiestyö eivät ole toisistaan irrallisia, vaan niihin on kiinnitettävä huomiota yhdessä. Sama koskee johtoryhmätyön kehittämistä; mietitään keinoja ryhmän työskentelyn parantamiseksi ja samalla tarjotaan tukea ryhmän vetäjän taitojen kartuttamiseen. Johtoryhmän sisäistä toimintatapaa ja toimivuutta tarkastellaan muun muassa kokouskäytäntöjen, johtoryhmän vetäjän taitojen, johtoryhmätaitojen, sosiaalisen pääoman ja päätöksenteon sekä viestinnän kautta. Johtoryhmän kehittämiseen liittyy myös johtamisjärjestelmän kehittäminen. Järjestelmien arviointi on käynnissä ja niistä nousevia kehittämisaiheita käsitellään valmennuksissa. Uutena palveluna on esimiesten ja johdon coaching, jota tehdään yksilöinä ja ryhmissä. Coaching on uudehko kehittämismenetelmä, jota Vantaalla on kokeiltu ja päätetty ottaa pysyväksi kehittämismuodoksi. Coachingissa hahmotetaan yhdessä niin henkilön ajattelu- ja toimintatapoja kuin tavoitteiden saavuttamista hidastavia häiriötekijöitäkin. Coach auttaa coachattavaa terävöittämään omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä suunnittelemaan ja käynnistämään organisaation tavoitteiden saavuttamista edesauttavia toimintatapoja. Jatkuvana palveluna on työnohjaus. Työohjaukset voidaan jaotella kahteen osioon: työyhteisölle ja esimiehelle yhdessä järjestettävä ryhmätyönohjaukseen tai esimiesryhmän työnohjaus ryhmissä. Työnohjaukset voivat olla itsenäisiä prosesseja tai osana esimiesten ja työyhteisöjen laajempia kehittämishankkeita, jolloin hankkeissa voi olla mukana useampia toimijoita, joko Vantaan kaupungin ulkoisesti kilpailuttamasta konsulttiverkosta tai kaupungin sisäisestä toimijaverkosta. Ammatillinen työnohjaus toteutetaan edelleen toimialojen omana hankintana. Johtamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen uudet kumppanit Henkilöstökeskus on kilpailuttanut kaupungille uudet kumppanit johtamisen, esimiesten ja työyhteisöjen kehittämiseen. Kehittämisessä ideana on, että samaan aikaan panostetaan yksilö- ja ryhmätaitoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi työyhteisön kehittämishanketta ei aloiteta ilman, että esimies sitoutuu samanaikaiseen oman toimintansa kehittämiseen. Kumppanit Avaimessa Valmennuskumppanit esitellään Avaimessa, josta löytyvät myös palvelut erillisinä tuotteina sekä tilausohjeet. Uusia kumppaneita on 34, joista 20 työnohjaajia. Sopimukset ovat voimassa kesään 2014 ja sisältävät optiovuoden mahdollisuuden. Kaikkien kehittämishankkeiden pohjana on kolme näkökulmaa: Kehittämisnäkökulmasta tarkastellaan työn tekemistä, osaamista suhteessa perustehtävään ja tavoitteisiin, johtamista ja esimiestyötä, vuorovaikutusta, toimintatapoja, työyhteisön työsääntöjä sekä prosesseja ja rakenteita. Työhyvinvointinäkökulmasta tarkastellaan työkykyisyyttä, terveyttä, sairauspoissaoloja, turvallisuutta, työoloja ja työyhteisön toimivuutta. Työlainsäädäntönäkökulmasta tarkastellaan asiallista työkäyttäytymistä sekä työntekijän ja työnantajan/esimiehen oikeuksia ja velvollisuuksia. z Teksti Päivi Rainio Kuva Sakari Manninen 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

17 koulutus Ajankohtaisia koulutuksia Energiaa elämään Energiaa elämään -valmennus käynnistyy Yhteensä kaksi päivää kestävän valmennuksen tavoitteena on työntekijän voimavarojen monipuolinen käyttö, voimaantuminen sekä työajan ja stressin hallinta. Kohderyhmänä ovat työntekijät ja esimiehet, jotka haluavat parantaa työuran hallintaa tai lisätä hyvinvointiaan työssä. Johtamistarjottimen valmennukset Johtamistarjottimen luennot ja työpajat ovat kaikkien esimiesten, niin uusien kuin kokeneempien, tiedon ja taidon lisäämiseen sekä päivittämiseen tarkoitettuja valmennuksia. Esimies voi valita sellaiset luennot ja työpajat, joiden sisältöä hän tarvitsee työssään. Valmennukset liittyvät sekä substanssi- että järjestelmäosaamiseen. Syksyllä johtamistarjottimella on muun muassa viestintään, rekrytointiin ja työhyvinvointiin liittyviä valmennuksia. Lisäksi tarjolla on useita palvelusuhdeasioihin ja järjestelmiin liittyviä koulutuksia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Tarkemmat kuvaukset löytyvät Avaimesta kohdasta Koulutukset ja kurssit. Henkilöstökeskuksen koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutushakemuksella hr-työpöydältä. Osto-ohje matkustamiseen Kohta on kympin aika Henkilöstökysely Kunta 10 tehdään taas tänä syksynä. Edellisestä on kaksi vuotta. Kysely lähetetään viikolla 36 kaikille niille, joiden sähköpostiosoite on henkilöstöjärjestelmässä. Ilman sähköpostia olevat saavat kyselyn hieman myöhemmin paperisena. Kyselyn saavat kaikki vakinaiset työntekijät sekä ne määräaikaiset, joiden työsuhde on alkanut ennen tai aikaisemmin. Kyselyyn vastaaminen on tärkeää, koska sillä selvitetään henkilöstön hyvinvoinnin tilaa. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina hyvinvointi on korostetun tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan tuottavuuteen. Kyselyllä selvitetään myös johtamisen laatua ja työyhteisön toimivuutta. Tulosten perusteella työyhteisöt päättävät, mitä kehittämistyötä niissä tehdään. Kunta 10 on luottamuksellinen tutkimus, jonka tekee Työterveyslaitos. Yksilötason vastauksia ei käsitellä, vaan tuloksissa haetaan henkilöstön mielipidettä työyhteisö-, toimiala- ja kaupunkitasolla. Jokainen vastaus on tärkeä koko työyhteisölle. z Päivi Rainio Hankintakeskus on tehnyt uudet sopimukset matkapalveluiden ostamisesta. Sopimukset koskevat hotellipalveluja sekä juna-, laiva- ja lentomatkustamista. Sopimukset ovat voimassa ensi vuoden maaliskuun loppuun. Hotellivaraukset ja lentoliikenne palvelut tilataan aina Suomen Matkatoimiston kautta. Juna- ja laivamatkat tilataan suoraan palveluntoimittajilta tai ne voi myös tilata Suomen Matkatoimiston kautta. Kokous, ryhmä- ja virkamatkat laivoilla tehdään Eckerö Linen, Vikinglinen, Tallink Siljan tai ST. Peter Linen aluksilla. Tilaukset tehdään suoraan SMT:ltä tai palvelutoimittajilta. Hotellimajoituksessa käytössä on kuuden eri hotelliketjun hotellit. Majoituksia voi varata lähes viidestäkymmenestä hotellista eri puolelta Suomea. Hotellivaraukset tulee tehdä Suomen matka-toimiston kautta. Monet matkanjärjestäjät antavat kaupungin henkilöstölle alennuksia matkoista. Tarjoukset löytyvät Avaimesta, kohdasta Palvelut > Henkilöstöedut. Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

18 tapetilla Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. Keskustele Teema-korttien avulla Ajatus Teema-korteista syntyi tukemaan esimiesten ja työyhteisöjen työolojen kehittämis- ja työhyvinvointityötä. Kaupungin johdon linjauksen mukaisesti työpaikkojen työolojen nykytilan arvioinnit on tehty vuoden 2011 loppuun mennessä ja työhyvinvointi- sekä työsuojeluasioita käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa. Tähän tarkoitukseen Teema-kortit sopivat erinomaisen hyvin. Kortteja voit hyödyntää ennaltaehkäisevässä työsuojelu- ja työhyvinvointityössä, mutta myös haasteellisten tilanteiden käsittelyssä sekä työntekijöiden perehdytyksessä. Ensimmäiset korit julkaistiin loppukeväästä 2012 ja kortteja valmistuu tasaiseen tahtiin koko loppuvuoden. Korttien sisältö on rakennettu niin, että niissä kerrotaan lain perusteet, itse asiaa lähestytään ennaltaehkäisyn näkökulmasta ja lopuksi annetaan vinkkejä siihen kun jotain on jo sattunut. Käytössäsi on tällä hetkellä 11 Teemakorttia esim. työnantajan ja työntekijän työsuojeluvastuut, sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy ja työssä kuormittumisen ilmetessä. Avaimen työsuojelusivulta löydät kaikki valmiit Teema-kortit. vantaa.fi/palvelut/turvallisuus/tyovalineita_esimiehille Mikäli huomaat, että jostain aiheesta tarvitaan korttia niin, ole yhteydessä kaupungin työympäristöpäällikköön. (terttu. Ota kortit käyttöön ja lähde yhdessä työyhteisösi kanssa rakentamaan parempaa työhyvinvointia työpaikallesi! Hyvää loppukesää ja työniloa kaikille! z Työsuojeluryhmä KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ HELSINKI VANTAA ESPOO KAUNIAINEN Seuressa rekrytoidaan jatkuvasti Jälleen on se aika vuodesta, kun uusien työntekijöiden haastattelut käyvät Seuressa kuumimmillaan. Taloustilanne on kaikkien tiedossa, mutta kaikesta ei voi nipistää ja työntekijöitä tarvitaan koko ajan. Päiväkotien vauhti kiihtyy syksyn edetessä ja tarve sijaisille on väistämätön. Poissaoloja paikataan, jotta arki saadaan toimimaan. Päivähoidossa laki sanelee työntekijöiden määrän, joten paikalla on oltava oikea määrä henkilöstöä ja näin ollen työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti. Seuressa tähän varaudutaan ahkeralla uusien työntekijöiden rekrytoinnilla ja tietenkin jo olemassa olevien työntekijöiden sitouttamisella. Myös ruokahuollon on pelattava niin päiväkodeissa, sairaaloissa, kouluissa kuin muissakin paikoissa. Jos keittiöhenkilökunta puuttuu, on paikalle löydettävä tuuraaja. Kun puhutaan terveydenhuollosta, jokainen meistä tietää, että jatkuvalla henkilökunnan puutteella on kauaskantoiset vaikutukset. Seuressa seurataan tarkasti omistajien liikkeitä, jotka vaikuttavat toimintaamme välittömästi. Kuluvana syksynä etenkin terveydenhuollon, päivähoidon ja ruoka- sekä siivoushenkilöstön suhteen osaajia tarvitaan jatkuvasti. Seuressa myös panostetaan näiden ammattiryhmien rekrytointiin. Yleinen tunnettuus on tärkeää, jotta kaikki potentiaaliset osaajat ovat tietoisia Seuresta ja sen antamista mahdollisuuksista. Näin ollen Seuressa halutaan näkyä katukuvassa. Viime syksynä liikenteessä olevia Seure-busseja ei voinut olla huomaamatta jos niitä kadulla näki. Seure on pyörien päällä myös tänä syksynä, tällä kertaa pienemmässä koossa, eli kolmella henkilöautolla. Kun tällainen Seure-auto tulee vastaan, olen varma, että se ei jää huomaamatta. Syyskuun alussa Seure uudistuu myös verkossa, jolloin uudet nettisivut avautuvat. Tämä takaa sen, että Seureen on entistä mukavampi ja helpompi tutustua myös digitaalisesti. Meillä Seuressa, on vahva usko tulevaan, ylä- ja alamäkiä tulee, mutta työntekijöitä rekrytoidaan koko ajan. Jotta osaajat myös pysyvät Seuressa, tarvitsee töitä olla tarjolla koko ajan. Tällä hetkellä töiden määrä syksylle näyttää pääsääntöisesti hyvältä. z Tuire Rönkkö Rekrytointipäällikkö, Seure Henkilöstöpalvelut 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

19 tapetilla Kuntoon ammattilaisten ohjauksessa Watissa menestyneet palkittiin Rakel Kraft-Nuutinen ja Marjatta Kiviharju saivat kuntosalikortit Satsin Sami Nykäseltä Watin ensimmäisen vaiheen menestyjät palkittiin kesäkuussa. Marjatta Kiviharju Myyrinkodista voitti yksilösarjan kultaa, vuoden lahjakortin Satsin salille. Veturipolun palvelutalon porukka sai onnistumisestaan 2500 euron rahapalkinnon, jonka he yhteisönä käyttävät hyvinvointiinsa. vinvointiin, sanoo polkemalla itsenä hyvään kuntoon saanut Marjatta. Kuntoa mitattiin muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon, painon, verenpaineen, puristusvoiman ja liikkuvuuden perusteella. Satsin kuntokeskusvastaava Sami Nykänen oli luovuttamassa palkintoja kolmelle parhaita tuloksia saavuttaneelle työntekijälle. Suosittelen Marjatalle Corea tai Pilatesta, jotka ovat lihaskuntoa ylläpitäviä lajeja. Niissä saa liikkua ryhmässä, jota Marjatta polkemisen jälkeen kaipasi. Marjatta saa käyttöönsä palkinnon myötä henkilökohtaisen ohjaajan, jonka kanssa suunnitellaan hänelle seuraavan vuoden kunto-ohjelma. Muut yksilösarjamenestyjät ovat Rakel Kraft-Nuutinen ja Kaarina Sohlman- Juhala. Myös he saivat Satsin lahjakortit. Kolme työyhteisöä sai rahapalkinnon, suuruudeltaan euroa. Kriteerinä oli aktiviteettimonitorin käyttö, liikunta ja esimiestyö, jossa käytettiin aktiivisen välittämisen toimintatapaa. Palkituiksi tulivat Veturipolun ja Koivutorin palvelutalot sekä kotihoidon esimiehet. z Päivi Rainio Innostuin treenaamaan Watin alkutestin jälkeen kun huomasin, että kuntoni ei ollut alkuunkaan niin hyvä kuin oletin, sanoo Marjatta. Työ vanhainkodissa edellyttää hyvää kuntoa ja sillä on merkitystä yleiseen jaksamiseen. Tärkeä kimmoke oli kaupungin tarjoama ammattimainen ohjaus. Opin paljon siitä, miten eri tavat kuntoilla vaikuttavat kehooni: milloin kunto kohenee, mikä parantaa hapenottoa. Kannustan kaikkia käyttämään Watin mahdollisuuksia, se on ainutlaatuinen tilaisuus saada tietoa ja tukea omaan hy- Veturipolun palvelutalon väki iloisena rahapalkinnostaan Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

20 uppsnappat i farten Idrottsinstruktör från Rovaniemi blev idrottsplanerare i Vanda I detta augustinummer presenterar vi en ny svenskspråkig person inom staden, Kristian Åbacka, som jobbar som tf. idrottsplanerare på idrottsservicen i Dickursby. Hans modersmål är svenska, men arbetsspråket är finska. Hans ansvarsområde är barn och ungdom, vilket betyder att han koordinerar simundervisning för skoleleverna, idrottsturneringar, stadens sommarläger och projektet Skolan i rörelse. Trots rörligt arbete blir det samtidigt rätt så mycket sittande på kontoret. Han började jobba på idrottsservicen hösten Skolan i rörelse - ligger nära hjärtat Projektet Skolan i rörelse samt simundervisningen för mig ut bland folk. Det är det som ligger närmast hjärtat. Projektet startade hösten 2010 och idrottsservicen har kommit bra igång med det här i Vanda, tycker han. "Projektet Skolan i rörelse har som mål att öka den fysiska aktiviteten bland skolbarn, befästa rekommendationerna om fysisk aktivitet för barn i skolåldern, i alla grundskolor och få information om barns och ungas funktionsförmåga i Finland. Med motion i skolan avses all den fysiska aktivitet som ingår i skoldagen eller i omedelbar anslutning till den inte enbart gymnastiken som skolämne". Inom de närmaste åren kommer troligen alla grundskolorna med i verksamheten. Genom 21 pilotprojekt försöker man samla erfarenheter om god praxis och skapa en rörlig verksamhetskultur utöver gymnastikundervisningen. Pilotskolorna inledde sin verksamhet hösten 2010 på olika håll i Finland. Tidigare jobb och nu Kristian blev färdig idrottsinstruktör från Rovaniemi yrkeshögskola Efter studierna jobbade han ett antal år som skidlärare i Lappland, i Levi och i Norge, han var simlärare i Rovaniemi och klasslärare i Helsingfors. Då Kristian jobbade som klasslärare i Helsingfors, så hittade han rekryteringsannonsen på våra webbsidor. Det söktes till idrottsservicen en projektledare för projektet Skolan i rörelse (Liikkuva koulu). Då redan tänkte han, att här är ett jobb för mig. Senare öppnades dörrarna till tjänsten som tf. idrottsplanerare. Det var lätt att tacka ja till erbjudandet. Jag trivs jättebra här med mitt mångsidiga jobb bland trevliga människor i Vanda stad och vill gärna rekommendera också andra att jobba i Vanda stad, säger Kristian. Tvåspråkiga Vanda Det, att Vanda är tvåspråkigt, kom för honom som en överraskning och att Vanda har fem svenskspråkiga skolor. Jag tillträdde den här tjänsten rätt så nyligen, så jag har inte än haft så mycket samarbete med de svenskspråkiga skolorna. Jag hoppas på ett samarbete som liknar det som de finska skolorna har; det är givande och speciellt lågstadielärarna har varit tacksamma för inspiration, idéer och hjälp som gjort att skoleleverna rört på sig mera. Liksom vid ganska många andra enheter inom staden, så arbetar vi maximalt och så gott vi kan för tillfället med de resurser vi har. Samarbetet mellan idrottsservicen och de svenskspråkiga skolorna kunde vi öka, tycker Kristian. Det verkliga förflutna Jag kommer från Nedervetil som ligger i Österbotten, i Kronoby kommun. Jag kommer från en idrottsintresserad familj, så idrott har alltid legat mig varmt om hjärtat. Mina senare hobbyn som junior var orientering och skidåkning och jag tävlade i båda grenarna. Redan som ung hörde gymnastiklärare och idrottsinstruktör till mina drömjobb. Fritiden På kvällarna sitter jag inte mycket hemma, utan jag tycker om att röra på mig. På våren och sommaren blir det mycket klättring och orientering. Annars hittar ni mig på frisbeegolfbanan, uppe på cykelsadeln eller framför en bra film. Under de tre intensiva men sköna semesterveckorna besökte jag systern i Zurich i Schweiz samt föräldrarna i Nedervetil. Sommarstugan, som ligger på en holme ute i Bottenhavet, hör till mina favoritställen på sommaren, berättar Kristian. z Text Merete Ikäheimo, Bild Thi Pham 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

21 henkilökohtaista Henkilöstöliikuntaa olympiahengessä Kuka Liikuntasuunnittelija Sauli Heinonen Asuu Vantaalla vuodesta Kotoisin Oulun läänin Pyhäjärveltä. Kiertänyt asumassa Imatralla ja Hollolassa. Koulutus Liikunnanohjaajan tutkinto Työhistoria Vantaalla Pelastuslaitokselle savusukellustestaajaksi 1997, henkilöstön liikuntasuunnittelijaksi vuosituhannen alussa. Parasta työssä Lähellä omaa harrastustoimintaa, joten motivaatio on säilynyt. Matkat Ei ole kovin ihastunut rantalomailuun. Harrastaa kaupunkilomailua ja jos olisi taloudellisesti mahdollista, kaukomaiden eksotiikka kiinnostaisi. Viimeksi kävi kuitenkin rantalomalla, perheen houkuttelemana Teneriffalla. Seuraavana vuorossa Berliini tai Rooma. Suunnitelmat ovat vielä hieman kesken. Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa tapasimme Sauli Heinosen, valmentamisen moniosaajan. Sauli Heinonen on kokenut olympiakävijä. Hän on osallistunut Los Angelesin (1984) ja Soulin (1988) kisoihin painivalmentajana. Los Angelesin kisoissa Suomi sai kolmen värisiä mitaleita, Soulissa hopeaa ja pronssia. Menestyksekkäin oli Jouko Salomäki, muita mitalimiehiä olivat Tapio Sipilä ja Jukka Rauhala. Harri Koskela ja Tapio Sipilä olivat Soulin mitalimiehet. Joukkue meni kisapaikalle jo kaksi viikkoa aikaisemmin harjoittelemaan ja pudottamaan painoa. Saunottua tuli melkoisen paljon. Seurasimme tarkkaan kaikkia otteluita ja mietimme taktiikka omiin otteluihin. Lopuksi heilutimme pyyhettä molskin reunalla, kertoo Sauli olympiatehtävistään. Valmennuksen taustalla on menestyksekäs painijan ura. Valmennusta ei voi tehdä ilmanpainikokemusta, tuumaa Sauli, Suomen ja Pohjoimaiden kisoissa mitaleita saaneen kokemuksella. Pitkäaikainen valmentajaura jatkui kouluttajana. Vantaalla Sauli aloitti pelastuslaitoksen savusukellustestaajana ja laati kunto-ohjelmia palomiehille. Tähänkin tekemiseen liittyi edelläkävijyyttä - valtakunnallista testien kehittämistä. Pelastuslaitokselta Sauli siirtyi henkilöstökeskukseen koordinoimaan koko henkilöstön hyvinvoinnin tukea liikunnan osalta. Saulin aikana liikuntatarjonta onkin huimasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Sauli on rohkea hakemaan meille uusia lajeja, jotta liikuntakipinä sytyttäisi mahdollisimman monet. Paini on edelleen lähellä Saulin sydäntä. Hän toimii Suomen painivalmentajakerhon puheenjohtajana. Sauli on myös kirjoittanut kirjan kamppailuvalmennuksesta, sen suunnittelusta ja seurannasta. Sen myötä Sauli hieman keikkailee kouluttajana ja on mukana Jyväskylän kilpa- ja huippun tutkimuskeskuksen nettiselaimella toimivan valmennuksen suunnittelussa ja seurannassa. Jälkimmäinen perustuu Saulin kirjaan, jonka pohjalta luodaan tietotekniikkapohjaista järjestelmää kamppailulajien valmennuksen tueksi. Kisahengessä vietetään pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HUS:n henkilöstön yhteistä liikuntapäivää, Täyttä kymppiä, vuosittain syyskuun alussa. Sauli on myös kouluttanut pitkälle toista sataa tsempparia työpaikoille aktivoimaan työyhteisöjä liikunnan eri lajeihin. Vantaa on ollut mukana suurissa valtakunnallisissa liikuntahankkeissa kuten Työyhteisöliikunta 2010, jossa käynnistettiin muun muassa uudenlaiset selkäryhmät henkilöstölle, kertoo Sauli. Siihen on edelleen tungosta enemmän kuin mihin rahat riittävät. Sauli jää eläkkeelle ensi vuoden puolella, mutta on jo vuosia kerännyt itselleen ohjelmaa eläkepäiviksi. Kotiremontti painaa päällimmäisenä ja Sauli jatkaa myös yhteiskunnallista aktiivisuuttaan. z Päivi Rainio Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

22 virkistys Teatteriin HYTIN kulttuurijaos tarjoaa kaupungin henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esitykseen ilmoitettuna päivänä klo Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata klo 10 jälkeen jäljellä olevia lippuja. Hinta on ilmoitettu erikseen. Puhelut tulevat matkapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Soita uudelleen! Lippuvaraus on sitova. Maksu vain käteisellä. Ota tasaraha mukaan. Kun lunastat lippuja Myyrmäen yhteispalvelusta, niin asioi viimeisellä tiskillä. Lisätietoja Avaimesta. Tiedustelut Hannele Karlin, Ihmisen osa Ihmisen osa klo 19 Kaupunginteatteri Lippujen hinta 35 (avec 40 ). Etusija on niillä, jotka eivät ole esitystä vielä nähneet. Lippujen sitova varaus klo 8-10 puh Lippujen lunastus ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Ihmisen osa Don Carlos klo 19 Kansallisooppera Lippujen hinta 2. parvelta 65 ja 3. parvelta 35 (avec 2. parvi 70 ja 3.parvi 39 ). Lippujen sitova varaus klo 8-10 puh Lippujen lunastus ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Esityskieli italia, tekstitys suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kesto 3 h 30 min, 1 väliaika Eduskunta II klo 19 Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämö Lippujen hinta 22 (avec 27 ). Lippujen sitova varaus klo 8-10 puh Lippujen lunastus ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4.krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Yhden asunnon loukussa klo 19 Kaupunginteatterin Arena-näyttämö Lippujen hinta 30 (avec 35 ). Lippujen sitova varaus klo 8-10 puh Lippujen lunastus ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4.krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Lumikuningatar-baletti klo 19 Oopperassa Lippujen hinta 2. parvi 55 ja 3. parvi 35 (avec 2. parvi 59 ja 2. parvi 38 ). Lippujen sitova varaus klo 8-10 puh Lippujen lunastus ma klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti klo 8-10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Lumikuningatar on vaikuttava rakkauden sekä lasten viattomuuden ja voiman ylistys, jonka taikamaailman luovat Kenneth Greven kanssa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Eduskunta II 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

23 tapetilla Jotain omaa, jotain lainattua Varian variaabeli vetoavuus huomioon myös teoksia hankittaessa nuorten ottaminen mukaan päätöksentekoon kirkastaisi käsitystä siitä, mikä heitä todellisuudessa puhuttelee. Vantaan taidemuseon taiteen ohella oppilaitoksen tiloissa on jatkuvasti näytillä opiskelijoitten töitä. Rakennuksen uuden siiven seinien suunnittelulla on jo rakennusvaiheessa tarkoitettu tehdä kunniaa nuorten osaajien taidonnäytteille. Toisin kuin vanha puoli, jossa valaistus ei ole aina riittävää tuodakseen esiin teosten parhaat puolet, tulvii uusi siipi auringonvaloa liekitellen vitriineissä esillä olevien vaihtuvaan näyttelyyn kuuluvien lasiesineiden pinnalla. Taidetta kun eivät ole pelkät taulut, vaan myös lasimaalaukset, saviveistokset ja ryijyt. Nuorten kätten työnä. z Katarina Vesikko Pian puoli vuosisataa täyttävä Vantaan ammattiopisto Varia pysäyttää. Pinnan alla velloo kokonaisvaltainen taideteos. Ilman tilaan ja kokonaisuuteen tarkkaan valittuja töitä oppilaitos olisi paljas. Opetusalajohtaja Vuokko Vänskä kertoi, että uutta siipeä rakentaessa rakennuksen taidemäärärahat oltiin karsittu pois. Tästä syystä Varia on täyttynyt Vantaan taidemuseon monipuolisesta lainataiteesta, joka pysäyttää useammankin vuoden jälkeen ja kutsuu tulkitsemaan uudella tavalla. Rehtori Pekka Tauriaisen seinällä komeilevat Soili Taljan työt. Hän naurahtaa olevansa hieman tietämätön taiteesta, mutta tyytyväinen siihen, että työt on tuotu esille sen sijaan, että ne oltaisiin jä- tetty pölyyntymään varastoon kaikkien ulottumattomille. Vaikka täällä opiskelevat muutkin kuin kulttuurialan opiskelijat, on tiloihin sijoitetuilla taideteoksilla heille tärkeä kasvatuksellinen merkitys. Se antaa ymmärtää, että taide kuuluu kaikille, varsinkin julkisissa tiloissa, Vuokko kertoo. Nuorissa se voi sytyttää kipinän ostaa tulevaisuudessa taidetta myös itselleen tai käydä ihailemassa sitä taidenäyttelyssä. Mutta todellinen taide löytyy työhuoneiden ulkopuolelta. Vuokon mukaan käytävät olisivat kovin mieleenpainumattomat ilman opiskelijoitten töinä tehtyjä seiniä koristavia maalauksia. Herkät puunrungot, kivikautiset eläimet ja egyptiläiset patsaat herättävät paikan eloon. Lisäksi taiteella koristellut paikat ovat säilyneet siisteinä ja koskemattomina, mikä on osoitus siitä, että nuoret osaavat arvostaa kauneutta. Tämän soisi ottavan Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

24 tapetilla Tervetuloa käyttämään Avainta Uusi sähköinen työpöytämme Avain aukesi Pääkäyttäjät ja ylläpitäjät uurastivat touko-kesäkuussa hiki hatussa ja tärkeimmät sisällöt saatiinkin siirrettyä Avaimeen. Karsintaa sisällöissä tapahtui hurjasti, sillä vanhoja intranet-sivuja oli käsittämättömät kappaletta. Kevennys oli paikallaan, mutta mikäli huomaat erityisen tärkeitä asioita puuttuvan, ota yhteyttä asiasta vastaavan osion päivittäjään tai toimialasi pääkäyttäjään. Listat päivitysvastuista löydät Avaimesta. Sisältöjaottelun parantamiseen olemme saaneet käyttäjiltä hyviä vinkkejä. Osa palautteesta on jo toteutettu ja osa odottaa vielä Avaimen jatkokehittämistä syksyllä. Jos sinulla on mielessä palautetta Avaimen sisällöstä, niin voit myös tuoda ehdotuksesi esille Avaimen keskustelupalstalla. Avaimessa on myös ulkoasuun ja toiminnallisuuksiin liittyvää korjattavaa. Toivottavasti tämän lehden painosta tultua näitä vikoja on saatu jo korjattua aimo läjä. Esimerkiksi linkkien avautumiseen ja otsikkojen näkymiseen liittyvät ongelmat on toivottavasti jo menneisyyttä. Kesän aikana suurimmat ongelmat on koettu Avaimeen kirjautumisen kanssa. Avaimeen päästäkseen on työasemalle kirjauduttava omalla henkilökohtaisella etunimi.sukunimi -tunnuksella. Kaupungin työntekijöiden työasemille on automaattisesti ajettu selainten oletusavaussivuksi oikea kirjautumisosoite: ssointra/. Kyseistä osoitetta tulee käyttää myös Avain-kirjanmerkin tekemiseen omaan selaimeen. Kaupungin määräaikainen työvoima, sekä muutama sata muuta työntekijää, eivät ole pystyneet kirjautumaan Avaimeen. Näitä kirjautumisongelmia korjataan parhaillaan. Yhteiskäyttötunnusten suhteen tehtiin elokuussa päätös, jonka mukaan yhteiskäyttötunnuksilla ei Avaimeen lähitulevaisuudessa pääse. Vantaan kaupungin uuden sähköisen työpöydän sisältö perustuu käyttäjän taustatietoihin. Työpöydän yksilölliset ominaisuudet perustuvat henkilökohtaisiin tietoihin, jotka tunnistetaan käyttäjän henkilönumeron kautta. Sivuston teknisen rakenteen vuoksi käyttö niin sanotuilla yhteiskäyttötunnuksilla ei ole mahdollista. Sähköisen työpöydän käytön laajentamista yhteiskäyttötunnuksille selvitetään. Avaimeen aletaan syksyllä tuoda uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia projektin toisen vaiheen alkaessa. Jatkokehittämiskohteista suurin yksittäinen uudistus on työryhmätilojen tuominen Avaimeen. Myös pikaviestintä mahdollistuu. Pienempien käytettävyyttä lisäävien uudistusten toivelistalla ovat esimerkiksi sivun tiedoista vastaavan henkilön näkyminen sivun alalaidassa sekä ulkoisten linkkien aukeaminen uuteen selainikkunaan. Sisältöjen toimittamista jatketaan Avaimen palvelut-osion rakenteen kehittämistä jatketaan heti syksyllä. lisäämällä puuttuvia sisältöjä sekä toimittamalla Avaimen sivuja yhdenmukaisemmiksi. Suuremmista puuttuvista sisältökokonaisuuksista suurin osa on sellaisia, ettei niitä vanhassa intrassa ollutkaan. Avaimen vastuuhenkilökunnassa sekä projektin henkilöstössä on tapahtunut kesän aikana keskeisiä henkilövaihdoksia, mutta uudet vastuuhenkilöt esittäytynevät Avaimessa pikapuolin ja Avaimen kehittämistä jatketaan uusin voimin entistäkin innokkaammin. z Jussi Omaheimo Keskustelualueilla voi kysyä Avaimesta ja keskustella muustakin. 24 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

25 avoimet työpaikat Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat. Sairaanhoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Katriinan sairaala. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja Eeva-Liisa Rantasuomela, Hammashoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Myyrmäen terveysasema. Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Kaisa Kemppainen, Työfysioterapeutti Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Vantaan Työterveys liikelaitos. Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Anne-Marie Hovi, Sairaanhoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Myyrinkoti. Hakuaika päättyy 6.9. kello 16. Lisätietoja Raili Peltola, Terveyskeskuslääkäri Työavain Vakinainen virka alkaen Länsimäen terveysasema. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja Marko Raina, Lähihoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Katriinan sairaala. Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Ulla Järvisalo, Sairaanhoitaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen 4.9. Tikkurilan terveysasema. Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Päivi Lindqvist, Terveyskeskuslääkäri, 4 paikkaa Työavain Vakinainen alkaen Neuvola-,koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin tehtävät. Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Pertti Sopanen, Sairaanhoitaja Työavain Simonkylän vanhustenkeskus. Vakinainen tehtävä alkaen Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Piia Sneck, Sairaanhoitajalle keikkatöitä Vantaalla Työavain Hakuaika päättyy kello 16. Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Lähihoitajalle keikkatöitä Vantaalla Työavain Hakuaika päättyy kello 16. Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Terveyskeskuslääkäri, eri pituisia sijaisuuksia Työavain Tikkurilan terveysasema, Jari Mäkelä, Länsimäen terveysasema, Marko Raina, Myyrmäen terveysasema, Laura Laisola, Martinlaakson terveysasema, Toni Vuori, Koivukylän terveysasema, Mauri Palmi, Korson terveysasema, Natalia Aaltonen, Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, Marja Asikainen, Hakuaika päättyy kello 16. Lastenhoitaja Työavain Määräaikainen tehtävä Pakkalanrinteen päiväkoti. Hakuaika päättyy 4.9. kello 16. Lisätietoja Krista Konttinen Barnskötare Työavain Vakinainen tehtävä, Daghemmet Timotej. Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja Anne Stude, Lastenhoitaja Työavain Määräaikainen tehtävä Lintukallion päivähoitoyksikkö. Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Katja Riit aho, Barnskötare till kortare vikariat Työavain Hakuaika päättyy kello 23. Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Keikkatöitä lastenhoitajille Työavain Hakuaika päättyy kello 23. Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Keikkatöitä avustajille päiväkodeissa Työavain Hakuaika päättyy kello 23. Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Liikunnan tuntiohjaaja, 3 paikkaa Työavain Määräaikainen tehtävä Hakuaika päättyy kello 16. Lisätietoja Jenni Johansson, Kuorma-auton kuljettaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Katujen ylläpito, itäpiiri. Hakuaika päättyy 7.9. kello 16. Lisätietoja Erkki Tammisto, Autonasentaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Vantaan kaupunki/varikko. Hakuaika päättyy 6.9. kello 16. Lisätietoja Markku Pirinen, Työpäällikkö (ulkovalaistus) Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Katutekniikka. Hakuaika päättyy 6.9. kello 16. Lisätietoja Janne Juntunen, Hankinta-asiantuntija Työavain Vakinainen tehtävä alkaen Hakuaika päättyy 3.9. kello 16. Lisätietoja Jonna Engblom, Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

26 virkistys HYTI:n järjestämät Henkilöstön virkistyspäivät, Haikon kartano ja Piristystä ja virkistystä syksyn harmauteen BodyAge (kehon ikä) Aiemmin osallistuneilta tullut erittäin hyvää palautetta. Kaikkia halukkaita on ollut vaikea saada mahtumaan ryhmään pidä kiirettä! Zumba Takuusuosittua liikuntaa sekä miehille, että naisille! Haikon matkalla on tietenkin edelleen myös mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan tai vaikkapa vaan rentoutumiseen - kukin halunsa mukaan. Tutustu hyvissä ajoin Avaimesta päiväohjelmiin sekä niihin liittyviin esittelyihin ja valitse itsellesi parhaiten soveltuva virkistyspäivävaihtoehto. Jos osallistut BodyAgeen muista palauttaa täyttämäsi esitietolomake tullessasi maksamaan. Lomake BodyAgeen löytyy Avaimesta. Ruokavaliot/ allergiat ilmoitettava myös maksun yhteydessä. Sitovat varaukset: klo molemmille päiville. Varaukset puhelimitse Jussi Toivola , ei tekstiviesti, sähköposti tai puhepostivarauksia! Maksupäivät: Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4krs klo Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu klo Maksu teatterilippujen lunastuspisteessä, (Hannele Karlin) Henkilökuntahintaan 35e Tervetuloa kaikki joukolla mukaan. Työhyvinvointitilaisuuksia Vantaan kaupungin työyhteisöille Tyhyä työyhteisöille Aikuisopisto ja Henkilöstökeskus ovat yhteistyössä laatineet tyhytarjottimen, jossa on tarjolla erilaisia työhyvinvointia lisääviä kursseja ja teemapäiviä, joista on helppo valita omalle työyhteisölle sopiva tapahtuma. Aikuisopisto voi myös räätälöidä juuri teille sopivan tapahtuman, ellei sellaista kokonaisuutta valmiina löydy. tyhy_esite_valokuvalla_4_12.indd Kuntosalien tarjonta on kaiken kattavaa Henkilöstölle on tilattu sopimussaleilta sisäpyöräily- ja Zumba -ryhmiä.voit liittyä sopimusyrityssalien klubijäseneksi, jolloin mahdollistuu ryhmäliikunta tai vapaaharjoittelu. Mahdollista on myös valita sali, jonka toiminta perustuu itsepalveluun. Kaupungin omat salit ovat edullisia ja toimivat vapaaharjoitteluperiaatteella. Testit ja laiteopastukset ovat mahdollisia. Liikuntaryhmät sopimussaleilla kaupungin henkilöstölle Osallistumismaksu on 40 euroa/hen- kilö/ryhmä kaikilla saleilla. Kokoontumisia syksyn aikana 12 kertaa. Syyslomaviikolla ei ole harjoituksia. Ilmoittautumiset: HETI s-p. vantaa.fi>, mainiten mihin ryhmään ilmoittautuu Tikkurila, sisäpyöräily Maanantai klo , alkaen Torstai aamu klo , alkaen Easy Fit, sali, Kielotie 4-6 C. Korso, sisäpyöräily Torstai klo , alkaen Korson Gym, sali, Maakotkantie 6, Vantaa Myyrmäki, Zumba ja sisäpyöräily Tiistai, Zumba alkaen klo , Torstai, sisäpyöräily alkaen 6.9 klo , Lady Line Kivaolon sali, Jönsaksentie 6, Vantaa 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

27 selän takana Ajattelemisiin... Kyllä me aina selvitään! Kuulemme ja luemme jälleen talouden taantumasta, rahan vähyydestä, tiukkuudesta ja muista aika ahdistavistakin asioista. Vääjäämättä ajatukset kulkevat siihen, mitkä ovat asioita, jotka auttavat meitä selviytymään? Ne kuuluisat Sibelius, sauna ja sisuko, kuten laulussakin lauletaan. Halattaisiinko? Sillä sen sanotaan lievittävän kipua, masennusta ja jännitystä. Se auttaa hälventämään pelkoa ja antaa myös lämpöä, jos on vilu. Halaaminen on hyvä keino välittää toiselle tukea silloin kun tuntuu, etteivät sanat riitä tai niitä ei oikein osaa ääneen lausua. Etsitäänkö positiivisia asioita? Onnellisuus kun kuulemma muodostuu hyvin pienistä ja lyhytaikaisista hyvistä hetkistä. Ne vain pitäisi osata oivaltaa ja niistä nauttia. Olisiko hyvä sanoa läheisille ja työkavereille muutama kiitoksen sana. Ehkä joskus kysyä, että mitenkä jakselet. Entäpä jos hymyiltäisiin? Se kun ei maksa mitään, kuten eräs runokin sanailee. Hymy, joka kestää vain hetken, mutta jonka muisto säilyy ikuisesti. Hymy, joka voi tuoda apua väsyneille, iloa lannistuneille, auringonpaistetta murheellisille. Edelleen runon sanoin.. Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä. Itkulehmäkö helpottaisi? Itse sellaisen sain tyttäreltäni tilanteessa, jossa itkin kuin Niagaran putous erään ihmissuhteen päätyttyä. Tyttö tuli pehmolelun kanssa luokseni, halasi ja sanoi, että äiti. Tässä on sulle itkulehmä, se helpottaa. Yllättäen niin tekikin. Kyynelet tyrehtyivät ja aloin nauramaan. Nyt tuo lehmä istuu huoneistossani näkyvällä paikalla muistuttamassa siitä, että on ihmisiä jotka välittävät ja rakastavat. Myös siitä, että haastavissa tilanteissa voi ajatella Kyllä tämä vielä joskus helpottaa Entäpä huumorin käyttö? Viisivuotias lapsenlapseni kysyi sylissäni istuessaan: - Mummi, voisitko jotenkin sitoa tuon sinun mahan kiinni, että minä mahun paremmin istumaan sinun sylissä. Samainen pikkupoika selitti minulle etuajo-oikeutetun tienristeyksen liikennemerkin tarkoittavan, että saa ajjaa varovasti lujjaa Ehkä tämä voisi olla hyvä ajatus näinä taloudellisesti haastavina aikoina. Tehdään parhaamme, tuetaan kukin omalta osaltamme talous- ja velkaohjelman toteuttamista. Silleen kuitenkin varovasti, että pidetään itsestämme ja toisistamme huolta. Kohdataan siis haasteet yhdessä, ajetaan yhdessä varovasti lujjaa kohti parempaa huomista Ajattelemisiin Tepentuuri Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella Vautsin teemat ja aineistopäivät (suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä): 6/2012 Ekologisuus to (ma / to 4.10.) 7/2012 Tarinoita työstä to (ma / to 8.11.) 8/2012 Joulu-numero to (ma / to ) Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

28 Vantaan Energia Areenalla 9.9. klo sirkusvälineitä temppurata Vantaan kaupungin liikuntapalvelut järjestää asukkaiden toiveesta liikunnallisen sunnuntai-iltapäivän alle kouluikäisille lapsille perheineen. pallopelejä Tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus harrastaa yhdessä vanhempiensa kanssa ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Liikuntapalveluiden henkilökunta valvoo ja opastaa aktiviteettipisteillä. Luvassa on paljon kaikkea kivaa... Vapaa pääsy! Energia Areena, Rajatorpantie 23, Vantaa

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kaupunginhallitus vahvistaa seuraavan suunnitelman ja aikataulun sosiaalitoimessa toteutettaville toimenpiteille:

Kaupunginhallitus vahvistaa seuraavan suunnitelman ja aikataulun sosiaalitoimessa toteutettaville toimenpiteille: Kaupunginhallitus 88 25.04.2016 Sosiaalitoimessa toteutettavat toimenpiteet 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 25.04.2016 88 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

velkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys

velkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Toimialan esitys Kaupunginvaltuuston seminaari Vapaa-aika ja asukaspalvelut Toimialan johtajan vs. Heidi Nygren Palvelutarpeen kehitys (esim. väestönkasvu, ikärakenne)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä!

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Tervetuloa Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Harjoittele nyt, tositilanteessa siihen ei ole aikaa! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Työhyvinvoinnista pidättäytyminen tulee

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna Matti Bergström Avainlukuja 30.6.2015 470 000 vakuutettua 384 400 TyEL-vakuutettua 85 600 YEL-vakuutettua 220 000 eläkkeensaajaa Asiakkaan eläkeasialla Maksutulo

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot