Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ( ISER )

Transkriptio

1 Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ( ISER ) Selvitystyön suorittaminen Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehityslinjat Vaihtoehdot erityispalvelujen järjestämiseksi Ehdotukset - Tavoitteet ja periaatteet - Päätöksenteko ja ohjausjärjestelmä - Organisaatiorakenne - Ehdotusten vaikutukset Jatkotoimenpiteet

2 Selvitystyön suorittaminen Vaiheet Organisointi

3 Selvitystyön suorittaminen JOHTO- PÄÄTÖKSET KEHITYS- LINJOISTA: Mihin Itä-Suomen erityispalveluissa tulee varautua? VAIHTOEHDOT VARAUTUMISTA VARTEN: Tiivistetty ja laajennettu yhteistyö Yhteisiä yksiköitä Yhteinen kattoorganisaatio Yhteinen erityispalvelujen organisaatio Vahvat signaalit Heikot signaalit Johtopäätökset VAIHTOEHTO- VERTAILUT: Väestön ja asiakkaan näkökulma Toiminnan ja prosessien näkökulma Osaamisen ja henkilöstön näkökulma Päätöksenteon, hallinnon ja talouden näkökulma VALITTAVAN VAIHTOEHDON/ VAIHTOEHTO- JEN KUVAUS: Sisältö Päätöksenteko Organisaatio Ohjaus ja johtaminen Hallinnon järjestäminen TOIMENPIDE- EHDOTUKSET: Ehdotukset päätettäviksi asioiksi Lausuntokierros Varsinaisten päätösten valmistelu, esim. aiesopimus

4 Selvitystyön organisointi Ohjausryhmä: Pekka Väänänen (pj.), hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Matti Pulkkinen, sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Maija-Liisa Paananen, hallituksen puheenjohtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Matti Nupponen, sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pekka Nousiainen, valtuuston varapuheenjohtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Hemmo Pirhonen, sairaanhoitopiirin johtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Erkki Kanerva, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pertti Palomäki, va. sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raimo Tuomainen (siht.), suunnittelija, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Selvitysmies: Seppo Tuomola

5 Johtopäätöksiä Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehityslinjoista Vertailutietoja Vahvoja signaaleja Mihin Itä-Suomessa tulisi varautua?

6 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2007 euroa/asukas sairaanhoitopiireittäin Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Itä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Länsi-Pohja Lappi Vaasa Helsinki ja Uusimaa

7 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot 2007 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarve- ja olosuhdekerroin Tarve- ja olosuhdevakioid ut menot, indeksi Sairaanhoitopiiri Euroa/as. Manner-Suomi=100 Manner-Suomi=1,00 Manner- Suomi=100 Helsinki ja Uusimaa , Varsinais-Suomi , Satakunta ,05 99 Kanta-Häme ,01 97 Pirkanmaa , Päijät-Häme ,02 88 Kymenlaakso ,08 95 Etelä-Karjala ,07 97 Etelä-Savo ,18 95 Itä-Savo , Pohjois-Karjala ,13 95 Pohjois-Savo ,11 98 Keski-Suomi ,03 98 Etelä-Pohjanmaa ,12 95 Vaasa , Keski-Pohjanmaa ,09 96 Pohjois-Pohjanmaa , Kainuu ,15 92 Länsi-Pohja , Lappi ,07 100

8 Kustannukset ja tuottavuus (Ns. DONAU analyysi) ERVAt kokonaisuuksina Käytöstä johtuva poikkeama / asukas THL 2009 tarvekerroin (x30) 0-20 HYKS- ERVA TYKS- ERVA TAYS- ERVA KYS- ERVA OYS- ERVA Tehottomuudesta johtuva poikkeama / asukas

9 Johtopäätöksiä kehityslinjoista KANSALLINEN KEHITYS: Vahvoja signaaleja Erikoissairaanhoidon palvelujen keskittäminen (kansallinen terveyshanke, Kaste -ohjelma, hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi, Valtioneuvoston Paras selonteko) ERVA järjestelmän vahvistaminen (hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi, Valtioneuvoston Paras selonteko) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon samoin kuin sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhdentäminen (Vanhasen istuvan hallituksen ohjelma, Kaste -ohjelma, hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi, Valtioneuvoston Paras selonteko) Työvoiman ehtyminen, huoltosuhteen heikentyminen (lukuisat selvitykset ja kannanotot ikärakennekehityksen, eläköitymisen, huoltotaseen ja työvoiman saatavuuden tulevasta kehityksestä) Sairastavuuskehityksen ja rahoituspohjan ristiriidat (lukuisat tutkimukset ja selvitykset, esim. ETLA, SITRA,THL, VATT)

10 Johtopäätöksiä kehityslinjoista Vahvoja signaaleja ALUEELLINEN KEHITYS: KYSTERI; 8 kunnan PTH ja vanhusten laitoshoito KYSin liikelaitokselle Siiliset; vastuukuntamallin mukainen sote -yhteistoiminta-alue Lapinlahti-Varpaisjärvi; kuntaliitos, ei päätöksiä PARAS -järjestelyistä Kuopio-Tuusniemi; vastuukuntamalli, Kuopio vastuukuntana Suonenjoki, Rautalampi; selvitystyö käynnistynyt Ylä-Savo; kuntayhtymämuotoinen yhteistoiminta-alue Liperi-Outokumpu vastuukuntamalli; mukana sote toiminnot Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven yhteistoiminta-alue, jossa sote toiminnot vastuukuntana Kitee Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalveluyhtymä; erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto SOSTERI, johon kuuluvat Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat; toiminnot vaihtelevat kunnittain Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella ei vielä päätöksiä; valmisteilla ovat olleet Piirin Paras malli, Mikkelin vastuukuntamalli Mainio ja Keski-Savon malli (Heinävesi, Joroinen, Juva, Pieksämäki, Varkaus) YHTEENSÄ PERUSPALVELUJEN YHTEISTOIMINTA-ALUETTA

11 Mihin Itä-Suomen erityispalveluissa tulisi varautua? Tuleva palvelutarve ja palvelujen käyttö on suurta ja kasvavaa, ja siihen ei huoltosuhde-, työvoima- ja rahoituskehityksen näkymät huomioon ottaen nykyjärjestelmällä kyettäne vastaamaan Sh piirien tuottavuus on hyvällä tasolla ja sen edelleen parantaminen vaatii enemmän organisaatioiden välisiä kuin sisäisiä toimia Lainsäädäntö ja kansalliset tavoitteet tullevat edellyttämään ERVA yhteistyön tehostamista ja erityispalvelujen keskittämistä Lainsäädäntö tullee edellyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kokoamista integroidusti suurten kaupunkikeskusten tai seudullisten/alueellisten palvelukokonaisuuksien yhteyteen tai palvelujen kokoamista (eri mallein) terveyspiireiksi tai sote piireiksi. Tällaisia yhteistoiminta-järjestelyjä tullee ISER alueella olemaan kymmenkunta ITÄ-SUOMESSA TULISI VARAUTUA SYVÄLLEKÄYVÄÄN ERITYISPALVELUJEN RAKENNEMUUTOKSEEN JA HYÖDYNTÄÄ NYKYISTEN KUNTAYHTYMIEN INTEGROINNISTA KOITUVAT MAHDOLLISUUDET

12 Vaihtoehdot erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen järjestämiseksi Teoreettiset vaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu

13 Teoreettiset vaihtoehdot VAIHTOEHTO I: YHTEISTOIMINTA- MALLI: VAIHTOEHTO II: ISER- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO III: LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO IV: OSAKEYHTIÖ: VAIHTOEHTO V: SOTE YHTYMÄ: ERVA strategian toteuttaminen Ei isoja hallinnollisia muutoksia Työnjakoa, koordinaatiota, yhteisyksiköitä ja -virkoja Keskittyminen erityispalveluihin 56 jäsenkuntaa Mahdollisuus liikelaitostamiseen ja tilaaja-tuottaja asetelmaan Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet tai kaikki tai osa näistä Tilaaja-tuottaja asetelma Tilaajina yt alueet tai vastaavat Kuntayhtymähallinto Osakeyhtiölain mukainen tuotantoorganisaatio Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet (+muut?) Puhdas tuotanto-organisaatio Toimialana terveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalitoimi Kuntayhtymä tai liikelaitoskuntayhtymä Jäsentyy palvelualueisiin

14 Vaihtoehdon valinta: Pois-sulkemismenettely: epärealistiset vaihtoehdot pois! Vaihtoehtojen pois sulkemisen ja jäljelle jäämisen perustelut! Jäljelle jäävien vaihtoehtojen etujen ja haittojen tarkastelu!

15 Valittavien vaihtoehtojen vertailun kriteerit Asiakkaan/potilaan näkökulma - palvelujen saatavuus, valintamahdollisuus, palveluketjun sujuminen Prosessinäkökulma - toiminnalliset vaikutukset, palveluketjun toimivuus, yhteistyö peruspalvelujen kanssa, laatu- ja turvallisuuskysymykset, kustannus-vaikuttavuus Osaamis- ja henkilöstönäkökulma - työvoima- ja koulutuskysymykset, työnantajavetovoimaisuus, urakehitys, työsuhteet ja olot, vaikutusmahdollisuudet Ohjaus-, johtamis- ja talousnäkökulma - demokratian ja kuntaohjauksen toteutuminen, päätöksenteon kipupisteet, johtamisjärjestelmä, taloudelliset seuraamukset, kustannusten hallinta, vaikutukset rahoitukseen

16 Ehdotukset Tavoitteet ja periaatteet Päätöksenteko ja ohjausjärjestelmä Organisaatiorakenne Ehdotusten vaikutukset

17 EHDOTUS Itä-Suomen nykyiset kuntayhtymät, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkautetaan Tilalle perustetaan uusi Itä-Suomen sosíaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä ISER Perustettavan ISER yhtymän ehdotetaan toimivan konsernimuotoisesti siten, että siihen kuuluvat liikelaitosmuotoisina toimivat Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset tuotantoyksiköt.

18 Itä-Suomen mallin tavoitteet 1. Erikoissairaanhoidon (ja sosiaali- ja terveydenhuollon muiden erityispalvelujen) saatavuuden turvaaminen Potilaiden odotusaikojen lyhentäminen Valinnan vapauden takaaminen erityispalvelujen osalta Potilaiden palveluketjujen sujuvuuden parantaminen 2. Osaamisen ja henkilöstön varmistaminen Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen Perus- ja erikoistumiskoulutukseen vaikuttamisen ja täydennyskoulutuksen tehostaminen Rekrytointien, sijaistamisen, urakehityksen ja työkierron edistäminen 3. Tuottavuuden parantaminen Työnjaon terävöittäminen, päällekkäisyyksien poistaminen Tuki- ja oheispalvelujen tehostaminen Uusien palvelukonseptien ja toimintatapojen kehittäminen

19 Keskeiset periaatteet Panostaminen peruspalvelujärjestelmän tukemiseen (terveydenhuoltolaki) Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden alueellinen edistäminen Varautuminen PTH/SOTE tehtävien hoitamiseen kuntien päätösten mukaan Kokonaisuuden koordinointi (terveydenhuoltolaki) Perusterveydenhuollon yhteistyösuunnittelu ERVA järjestämissopimus Nykyaikaisen konserniohjauksen soveltaminen Yhtymätasoinen strateginen ohjaus Liikelaitosmainen palvelutuotanto

20 Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä ISER YHTYMÄN VALTUUSTO EDUSTETTUNA 56 JÄSENKUNTAA POLIITTISET VOIMASUHTEET NORMAALIN KUNTAYHTYMÄKÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ÄÄNIVALTASÄÄNNÖKSET VOIMASSA OLEVAN ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUKAAN HALLITUS MAHDOLLISESTI JÄSENTÄ MUODOSTETAAN NORMAALIN KUNTAYHTYMÄ- KÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ALUEELLINEN EDUSTAVUUS KONSERNIOHJAUS STRATEGINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN INVESTOINNIT OMISTAJA-OHJAUS KONSERNITALOUSARVIO (NS. KEHYS-BUDJETTI) KONSERNIHALLINTO JA KESKITETYT VIRANOMAISTEHTÄVÄT KONSERNIPALVELUT ESIM JÄSENTÄ ALUEEN KOOSTA RIIPPUEN JOHTO- KUNTA KUOPION LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA JOEN- SUUN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA MIKKELIN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA SAVON- LINNAN LIIKE- LAITOS JOHTO- JOHTO- KUNTA KUNTA MUUT LIIKE- LAITOKSET TAI YHTIÖT TUOTANNON OHJAUS OPERATIIVINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN YHTEISTOIMINTA PERUS- PALVELUJEN KANSSA TULOSBUDJETIT JA KÄYTTÖTALOUS HINNOITTELU LIIKELAITOSKOHTAISET HALLINTO- JA VIRANOMAISTEHTÄVÄT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSAIRAALA

21 EHDOTUS ISER YHTYMÄN ORGANISAATIORAKENTEEKSI YHTYMÄN JOHTAJA KEHITTÄMISKESKUS OPETUS-, TUTKIMUS-, JA KOULUTUSASIAT LAADUN KOORDINOINTI ERVA YHTEISTYÖ MUU KEHITTÄMISTYÖ YHTYMÄHALLINTO YLEISHALLINTO, VIESTINTÄ HENKILÖSTÖHALLINTO TALOUSHALLINTO TIETOHALLINTO LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOSTEN LIIKELAITOKSEN JOHTAJAT JOHTAJA : KUOPION LIIKELAITOS JOENSUUN LIIKELAITOS. MIKKELIN LIIKELAITOS SAVONLINNAN LIIKE- LAITOS MUUT LIIKE- LAITOKSET TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT

22 ISERin toiminnalliset vaikutukset Odotusajat lyhenevät, valintamahdollisuudet paranevat, palveluketjut tehostuvat mm. yhden ja saman potilasrekisterin antamin uusin mahdollisuuksin Pienten, haavoittuvien yksiköiden tuki järjestyy saman katon alla Erityisvastuualuetehtävien hoitaminen on sovittavissa saman organisaation puitteissa Työnjako tehostuu ja siitä voidaan yhteisesti päättää Osaamiskeskus ideologia tuottaa kullekin alueelle ja sen liikelaitokselle oman, kokonaisuuteen sovitetun roolinsa ja se merkitsee kunkin alueellisen liikelaitoksen toiminnan edellytysten turvaamista Kaikki yhtymän liikelaitokset ovat yliopistollisen sairaanhoitopiirin yksiköitä, mikä merkitsee uusia etunäkökohtia mm. osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä Laajaa väestöpohjaa edellyttävien ja kalliiden erityispalvelujen tuotanto tulee koko yhtymän päätöksenteon piiriin, ja ERVA yhteistyölle muodostuvat hallinnolliset edellytykset Malli tarjoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja peruspalvelujen tukemiseen uusia mahdollisuuksia

23 ISERin henkilöstövaikutukset Työvoiman ja osaavan henkilöstön varmistamiseen saadaan luoduksi leveät hartiat, joiden puitteissa niin koulutuskysymykset kuin myös kilpailu työmarkkinoilla tulevat tehokkaasti järjestetyiksi Henkilöstösiirrot ISERiin toteutetaan liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti; muodostuu yhtenäinen henkilöstöpolitiikka, jossa ei palkkakilpailua. Mitä ilmeisimmin olennaisia henkilöstösiirtoja nykyisten organisaatioiden kesken ei etenkään järjestelyn alkuvaiheissa tarvittane Henkilöstöjärjestelyissä voidaan noudattaa niin sovittaessa PARAS puitelain periaatteita (mm. 5 vuoden irtisanomissuoja) Sijaistamiseen, urakehitykseen, työkiertoon saadaan uusia mahdollisuuksia Työvoima-, koulutus-, ja rekrytointiasioiden hoitamiseen saadaan lisää tehokkuutta ja vetovoimaa

24 ISERin taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset Selkeä työnjako, päällekkäisyyksien poistaminen ja yhteiset diagnostiset, tuki- ja oheispalvelut ja muu toiminnallinen tehostaminen mahdollistavat kustannustason alentamista koskevien tavoitteiden toteuttamisen Malli tarjoaa mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tehokkaaksi ja taloudelliseksi järjestämiseksi osana suurempaa kokonaisuutta PARAS puitelain säännösten toteuttamiseksi ISER -mallin toteuttaminen poistaa sen uhan, joka on PARAS suunnitelmissa johtunut siitä, että eräät Itä-Suomen yhteistoiminta-alueita muodostavat kunnat kuuluvat eri sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin. ISER järjestely tekee mahdolliseksi sen, että kaikki po. kunnat ja niiden kaavaillut yhteistoiminta-alueet kuuluvat PARAS yhteistoiminta-aluejärjestelyistään riippumatta samaan sairaanhoitopiiriin ERVA yhteistyö voidaan toteuttaa saman hallinnollisen ja päätösvaltaa omaavan organisaation puitteissa Järjestelyistä on saatavissa euromääräisiä rationointihyötyjä; kuntayhtymien nykyiset kustannukset ovat yhteenlaskettuna n. 660 milj. euroa. On tavoiteltavaa, että kustannustasoon saadaan 5 10 %:n aleneminen Perustamisvaiheessa muodostuu jonkin verran siirtymäkustannuksia, etenkin tietohallinnon osalta; nämä voitaneen kattaa rationointihyötyjen puitteissa

25 Milj. euroa ISER yhtymän talouspohja Vuoden 2009 lukujen pohjalta Liikevaihto yht. 662,63 milj. euroa , , ,54 67,35 KUOPIO JOENSUU MIKKELI SAVONLINNA

26 Jatkotoimenpiteet Lausuntokierros Mahdollinen aiesopimus valmistelutyön jatkamiseksi

27 Toimenpide-ehdotukset Raportti lausunnolle kuntayhtymiin ja niiden jäsenkuntiin Lausuntojen määräaika Lausunnoilla haetaan periaatelinjausta ISER yhtymän perustamisen valmistelu-työn käynnistämistä varten (=aiesopimus) Mikäli lausuntojen perusteella edellytykset jatkotyölle muodostuvat, keskeisiä tehtäviä jatkovalmistelussa ovat perussopimuksen valmistelu ja päätöksentekoa, omistajaohjausta, organisaatiota, ohjausjärjestelmää sekä toimintaa, henkilöstöä ja taloutta koskevat järjestelyt