Itä-Suomen malli - ISER - Raportti Itä-Suomen erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen kehittämistä koskevista järjestelyistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen malli - ISER - Raportti Itä-Suomen erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen kehittämistä koskevista järjestelyistä"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDON SELVITYSHANKE ISER Itä-Suomen malli ITÄ-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDON SELVITYSHANKE - ISER - Raportti Itä-Suomen erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen kehittämistä koskevista järjestelyistä Hyväksytty ohjausryhmässä

2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. ITÄ-SUOMEN ERITYISPALVELUJEN KEHITYSLINJAT 4 3. VAIHTOEHDOT ERITYISPALVELUJEN ORGANISOIMISEKSI 9 4. VAIHTOEHTOANLYYSI ITÄ-SAVON MALLI ITÄ-SAVON MALLIN SEURAUSVAIKUTUKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 26 LIITE 1 PARAS puitelain järjestelyt Itä-Suomen kuntayhtymien alueilla 27 2

3 1. JOHDANTO Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen strategiaohjelmassa (ERVA strategia) esitettiin mm., että Itä-Suomen alueella toimivien Etelä-Savon, Itä- Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (jäljempänä kuntayhtymät) sekä näiden jäsenkuntien kesken selvitetään mahdollisuudet Itä-Savon sairaanhoitopiirin muodostamiseksi. Kyseisestä ehdotuksesta on sittemmin neuvoteltu sairaanhoitopiirien ja niiden sijaintikuntien edustajien kesken ja sovittu selvitystyön käynnistämisestä. Lähtökohtana selvitystyössä on asiaa koskevissa neuvonpidoissa muodostunut näkemys siitä, että tulevat, niin toiminnallisia ja taloudellisia vaatimuksia kuin myös resurssi- ja huoltosuhteen kehitystä koskevat haasteet ovat niin mittavia, ettei nykyisellä järjestelmällä eikä toimintatavoilla niihin ole enää vuosikymmenen lopulla tai sen jälkeen Itä-Suomen alueella vastattavissa. Korkeatasoisten palvelujen turvaamiseen Itä-Suomen väestölle on riittävän ajoissa varauduttava. Selvitystyön tarkoituksena on saada aikaan perustellut ehdotukset Itä-Suomen sairaanhoitopiirin tai muun selvitystyön yhteydessä kuvattavan vastaavan organisaatio-kokonaisuuden muodostamiseksi erikoissairaanhoidon/sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen (jäljempänä erityispalvelut) järjestämistä ja tuottamista varten. Selvitystyössä luodaan organisaatiokokonaisuutta varten vaihtoehtoja ja analysoidaan niiden välisiä eroja, etuja ja haittoja sekä muodostetaan kuntayhtymien ja näiden jäsenkuntien hyväksyttävissä oleva näkemys parhaiten sovellettavissa olevasta vaihtoehdosta. Selvitystyö on organisoitu kuntayhtymien yhteisenä projektimuotoisena hankkeena. Hankkeen hallinnoijana on toiminut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hankkeella on ollut kuntayhtymien hallitusten puheenjohtajien ja sairaanhoitopiirien johtajien muodostama ohjausryhmä. Siihen ovat kuuluneet: Pekka Väänänen (pj.), hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Matti Pulkkinen, sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Maija-Liisa Paananen, hallituksen puheenjohtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Matti Nupponen, sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pekka Nousiainen, valtuuston varapuheenjohtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Hemmo Pirhonen, sairaanhoitopiirin johtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Erkki Kanerva, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pertti Palomäki, va. sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raimo Tuomainen (siht.), suunnittelija, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Ohjausryhmä on kokoontunut selvitystyön aikana 4 kertaa. Selvitystyöhön liittyvä valmistelu on toteutettu ulkopuolisen selvityshenkilön toimesta. Selvityshenkilönä on toiminut VTM Seppo Tuomola. 3

4 2. ITÄ-SUOMEN ERITYISPALVELUJEN KEHITYSLINJAT Seuraavassa muodostetaan johtopäätökset siitä, mihin toimintaympäristön muutoksiin Itä-Suomen erikoissairaanhoidon ja muiden mahdollisten sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämisessä tulisi tulevaisuudessa varautua. Johtopäätökset esitetään kiteytetysti keskittyen konkreettisiin muutospaineisiin seuraavissa asioissa: väestön ja sen tarvetason kehittyminen Itä-Suomen alueella, mahdollisuudet palvelujen tuottavuuden edelleen kehittämiseen ottaen huomioon koko Itä-Suomen palveluverkosto, valmisteilla olevan lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen vaikutukset sekä kuntayhtymien alueilla tapahtuneet ja tapahtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen uudelleen järjestelyjä koskevat ratkaisut (yhteistoiminta-alueet, terveyspiirit/sosiaali- ja terveyspiirit). Johtopäätökset väestön ja sen tarvetason muutoksista perustetaan seuraavassa KYS -erityisvastuualuestrategian yhteydessä selvitettyihin, valtakunnallisiin tilastoaineistoihin pohjautuviin tietoihin. Palvelujen tuottavuuteen liittyvät johtopäätökset koskevat paljon keskusteltua kysymystä siitä, mitkä erot johtuvat väestön tarvetasosta, palvelujen käytön volyymista tai palvelujen tuottavuudesta. Johtopäätökset tästä perustetaan, Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n selvityksiin sekä Olli-Pekka Lehtosen v laatimaan ns. DONAU analyysiin (TAYS erityisvastuualueen ERVA strategia). Lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen samoin kuin peruspalvelujen uudelleenjärjestelyjen osalta kehityslinjoja koskevat johtopäätökset on muodostettu tiedossa olevien, tulevaa kehitystä koskevien ns. vahvojen signaalien (hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi, hallituksen selonteko eduskunnalle Paras hankkeen toteutumisesta, hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämisestä) perusteella. Selvityksen kohteena olevien kuntayhtymien alueilla tapahtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen uudelleenjärjestelyt on otettu huomioon sen mukaisesti, mitä näistä on ollut käytettävissä tietoja kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Johtopäätöksiä muodostettaessa myös ns. heikommat signaalit palvelujärjestelmän kehityksestä (mm. yksityissektorin rooli, väestön terveyskäyttäytyminen ja palveluodotukset) on pyritty ottamaan huomioon. Itä-Suomen väestön tarvetason kehitys Valtakunnallisen tietoaineiston ja KYS ERVA -strategian yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan o väestö vähenee keskuskaupunkien ulkopuolella ja vanhenee kaikkien kuntayhtymien alueella olennaisesti. Itä-Suomen kuntayhtymien alueen yhteenlasketun väestön määrän ennustetaan alenevan, 4

5 o o o o o väestön määrän väheneminen alentaa väestön tarvetasoa kuitenkin vähemmän kuin ikärakennemuutos sitä kasvattaa, joten väestön tarvetaso kasvaa nettomääräisesti. Tämä merkitsee huoltosuhteen ja rahoituspohjan suhteellista heikentymistä ja asettaa entistä suurempia vaatimuksia selviytyä kasvavista tarpeista resurssitasoa olennaisesti lisäämättä, tarvetaso ja hyvinvointivaje (= ikärakenteella, tulotasolla, koulutustasolla, sairastavuudella ja tarvekertoimilla mitattuna) on Itä-Suomessa maan keskitasoa selkeästi suurempi. Erityisen tärkeäksi tällöin muodostuu terveyden edistämiseen liittyvä toiminta koko väestön, mutta erityisesti eläkkeelle siirtyvän, tulevan vanhusväestön osalta, korostuvia tarpeita ovat yksinasumisen, syrjäytymisen ja päihdekäytön ongelmat sekä toisaalta vanhempien ikäluokkien neurologiset, syöpäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien ongelmat. Kyseessä on merkittävä palvelujen käytön volyymi, josta selviytyminen edellyttää kaikkien voimavarojen mahdollisimman tehokasta ja koordinoitua hyödyntämistä Itä-Suomen alueella, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen (= lähipalvelujen ja peruserikoissairaanhoidon) kysyntä kasvaa. Valmiuksia perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon tukemiseksi tulee Itä-Suomessa kaikkien kuntayhtymien alueella järjestää, palvelujen alueellinen tasa-arvo joutuu koetukselle mm. osaavan henkilöstön saatavuudessa henkilöstön ikärakennekehityksestä ja merkittävästä eläkepoistumasta johtuvien ongelmien vuoksi. ISER yhteistyöllä tulee voida varmistaa Itä-Suomen väestön yhdenvertainen hoitoon pääsy, henkilöstön turvaaminen ja hoidon saatavuus. Itä-Suomen erityispalvelujen näkökulmasta em. tarvekehitys merkitsee sitä, että palveluverkkoa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja saada se toimimaan siten, että Itä-Suomessa olisi vahvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon peruspalvelut, jotka sektori- ja hallintorajojen estämättä kyettäisiin kohdentamaan koordinoidusti koko alueen väestön muuta maata selkeästi suurempiin palvelutarpeisiin. Itä-Suomen erikoissairaanhoidon palvelujen tuottavuus Palvelujen tuottavuuden kehitystä on tarkasteltu varsin monesta näkökulmasta ja monin erilaisin menetelmin. Erojen on yleensä todettu olevan varsin suuria. Tuottavuusselvitysten ongelmana on useimmiten se, että havaintoihin vaikuttavat vaihtelut palvelutarpeissa, palvelurakenteissa, palvelujen käytön volyymissa ja luonnollisesti myös palvelutuotannon tehokkuudessa. Em. eroja on tarkasteltu analyyttisesti THL:n tarvevakioituja kustannuksia koskevassa selvityksessä (Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL). Yhteenveto sairaanhoitopiirien kuntien tarvevakioiduista terveydenhuollon tarvevakioiduista (ml. vanhustenhuolto) kustannuksista käy ilmi seuraavasta. 5

6 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2007 euroa/asukas sairaanhoitopiireittäin Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Itä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Länsi-Pohja Lappi Vaasa Helsinki ja Uusimaa Kustannus-, tarve- ja käyttötietoja on erikoissairaanhoidon osalta arvioitu varsin perusteellisesti THL:n tietopohjaan perustuvassa DONAU analyysissa, josta Olli- Pekka Lehtonen on laatinut erikoissairaanhoitoa koskevan erityisvastuualuekohtaisen vertailut (TAYS ERVA -strategia-aineisto 2009). Keskeiset havainnot käyvät ilmi seuraavasta. ERVAt kokonaisuuksina Käytöstä johtuva poikkeama / asukas THL 2009 tarvekerroin (x30) 0-20 HYKS- ERVA TYKS- ERVA TAYS- ERVA KYS- ERVA OYS- ERVA Tehottomuudesta johtuva poikkeama / asukas Em. tarkastelujen pohjalta voidaan todeta, että missään selvitysten kohteena olevassa Itä-Suomen kuntayhtymässä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon 6

7 tarvevakioidut kokonaiskustannukset eivät ylitä maan keskiarvoa. Erikoissairaanhoidon osalta voidaan todeta, että erikoissairaanhoidon palveluita käytetään maan keskiarvoa vähemmän HYKS-ERVA-, TYKS-ERVA- ja TAYS-ERVA -alueilla. Otettaessa huomioon palvelujen käytön volyymi ja sairastavuus KYS- ERVA -alue ja HYKS-ERVA -alue kokonaisuutena pystyvät järjestämään erikoissairaanhoidon palvelut (mukaan luettuna yliopistosairaalan palvelut) tehokkaammin kuin TAYS-ERVA -alue, OYS-ERVA -alue ja erityisesti TYKS-ERVA - alue. Johtopäätöksenä edellä olevasta voidaan todeta, että Itä-Suomen kehityskuvassa korostuu runsas tarve ja sen mukainen huomattavan suuri palvelujen käyttö. Vaikka palvelutuotannon tehokkuus KYS:n ERVA alueella on parhaalla tasolla maan muihin ERVA alueisiin verrattuna, edellyttää varautuminen merkittävään palvelutarpeen mukaiseen käyttöön Itä-Suomen koko palveluverkoston optimaalista hyödyntämistä tuleviin tarpeisiin. Mahdollisuudet tehokkuuden / tuottavuuden parantamiseen eivät siis enää liity niinkään kuntayhtymien sisäisen toiminnan kehittämiseen, vaan enemmänkin kuntayhtymien välisen toiminnan kehittämiseen. Lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen kehitys Lainsäädännön osalta vallitsevasta tilanteesta tällä hetkellä voidaan todeta, että viimeisten julkistettujen tietojen (hallituksen selonteko eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta , tiedot hallitusryhmien neuvotteluista viikolta 5/2010 sekä hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi) mukaan esitys varsinaisen hallintoa ja organisaatiojärjestelyitä koskevaksi lainsäädännöksi siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Tähän mennessä tiedossa olevan lainsäädännön valmistelussa noudatettavista linjanvedoista on tehtävissä seuraavia johtopäätöksiä: o o o o Jatkossa päähuomio siirtyy kuntarakenteista palvelurakenteisiin, yhdenvertaisten ja riittävien palvelujen turvaamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta säilyy kunnilla, toteutus voi tapahtua kuulumalla kuntayhtymään. Palvelujen tuotannossa mitä ilmeisimmin edistetään uusia, nykyistä keskitetymmin toteutettuja kustannustehokkaita malleja sekä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevat linjaukset ovat edelleen avoinna, mutta niissä korostuvat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton toteuttaminen Sama malli ei sovellu koko maahan; lainsäädännössä mitä ilmeisimmin jätetään tilaa erilaisille vaihtoehdoille; toisaalla on toteutettavissa keskuskunta- tai kuntayhtymäpohjainen sosiaali- ja terveysalue malli, toisaalla laaja-alainen piirimalli o Maa jaetaan viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueeseen ja erityisvastuualueiden toiminta tulee korostumaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen tuottamisessa; työnjakoa erityisvastuualuetasoisen hoidon ja sairaanhoitopiiritasoisen hoidon kesken tarkistetaan, ja mitä ilmeisimmin tässä pyritään nykyistä suurempaan keskittämisasteeseen On ilmeistä, että lainsäädännössä tullaan lähtemään siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa PARAS lainsäädännön tapaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen palvelut halutaan pitää kiinteästi toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena, mutta samalla erityispalvelut toteutetaan keskitetysti laajoja väestöpohjia varten. On kuitenkin todennäköistä, 7

8 että tulevassa lainsäädännössä tehdään mahdolliseksi useampien vaihtoehtoisten hallinnollisten ratkaisujen toteuttaminen, mikä mahdollistaa jo muodostuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ohella sosiaali- ja terveyspiirimuotoisten ratkaisujen toteutukset. Varsin kiistattomalta näyttää se, että lainsäädännössä tullaan säätämään erikoissairaanhoidon (ja myös sosiaalitoimen erityispalvelujen) osalta erityisvastuualuepohjaisesta järjestämisestä ja erityispalvelujen keskittämisestä. Lainsäädännössä tultaneen mitä ilmeisimmin myös antamaan väljyyttä palvelujen tuotannon vaihtoehtoisille organisaatiotavoille, mikä kehitys on jo PARAS hankkeen mukaisissa järjestelyissä ollut selkeästi havaittavissa. Liikelaitos- ja yhtiömuotoiset tuotanto-organisaatiot samoin kuin yhteisjärjestelyt kolmannen ja yksityissektorin kanssa yleistynevät (heikot signaalit). Itä-Suomen peruspalvelujen kehitys On selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen järjestämistapa tulee vaikuttamaan myös erityispalvelujen organisointiin ja toteutukseen. Kaikkien kuntayhtymien alueilla on suunniteltu ja osittain jo toteutettu runsaasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain edellyttämiä peruspalvelujen uudelleenjärjestelyjä mm asukkaan väestöpohjavaatimuksen toteuttamiseksi. Yhteenveto näistä on liitteenä 1. Yhteenvetona ja johtopäätöksinä suoritetuista ja suunnitelluista peruspalvelujen järjestelyistä todetaan seuraavaa: o Peruspalvelujärjestelyjä on suoritettu/suunniteltu Itä-Suomen alueella yhteensä 10. Näistä yhteistoiminta-aluejärjestelyjä (muodostettu uusi perusterveydenhuollon/siihen liittyvän sosiaalitoimen yhteistoiminta-alue PARAS säännösten mukaisesti) on 7. Loput 3 ovat järjestelyjä, jotka on toteutettu tai toteutetaan sairaanhoitopiiriorganisaation pohjalle. Vastuukuntamallisia järjestelyjä on yhteensä 6. Kuntayhtymämuotoisia järjestelyjä on sairaanhoitopiiripohjaisen organisoinnin ohella 1 (Ylä-Savo). Lisäksi Lapinlahden ja Varpaisjärven osalta ei ole olemassa vielä lain vaatimukset täyttävää ratkaisua o Peruspalvelujärjestelyjen toiminnallinen sisältö vaihtelee runsaasti. Kuudessa tapauksessa kuitenkin järjestelyn piiriin kuuluu perusterveydenhuollon ohella enin osa sosiaalitoimesta o Toiminta-organisaatiot vaihtelevat niin ikään runsaasti. Osassa (4 tapausta) palvelutuotanto on järjestetty tai suunniteltu järjestettäväksi liikelaitosmuotoisesti vastuukunnan hallintoon. Kuntayhtymäratkaisuissa vain KYSTERI on suunniteltu toteutettavaksi liikelaitosmuotoisesti o Tilaaja-tuottaja asetelmaa sovelletaan tavalla tai toisella useimmissa järjestelyissä Kaiken kaikkiaan suoritetuissa tai suunnitelluissa peruspalvelujen järjestelyissä näyttää vallitsevan kirjavahko järjestämistapa, ja päätökset asiassa on vielä toistaiseksi lopullisesti tekemättä neljässä tapauksessa. On kuitenkin arvioitavissa, että Itä-Suomen alueelle muodostuu perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen peruspalvelujen seutu-/aluepohjaisia järjestelmiä kappaletta, mikä seikka vaikuttaa myös jäljempänä esitettäviin erityispalveluiden vaihtoehtoisiin järjestämismalleihin. 8

9 3. VAIHTOEHDOT ERITYISPALVELUJEN ORGANISOIMISEKSI Seuraavassa esitettävät vaihtoehdot Itä-Suomen erityispalvelujen organisoimiseksi perustuvat edellä esitettyihin seuraaviin toimintaympäristön kehitystä koskeviin johtopäätöksiin: 1. Palvelutarve Itä-Suomen alueella on suuri ja kasvava, ja palvelujen käytön volyymin kasvuun varautuminen jo ennestään hyvän tuottavuuden alueella edellyttää yksittäisten organisaatioiden edelleen kehittämisen ohella erityisesti koko palveluverkon koordinoitua hyödyntämistä 2. Lainsäädäntö ja kansalliset tavoitteet tullevat edellyttämään joko sosiaalija terveydenhuollon peruspalvelujen kokoamista integroidusti suurten kaupunkikeskusten tai seudullisten/alueellisten palvelukokonaisuuksien yhteyteen tai palvelujen kokoamista (eri mallein) terveyspiireiksi tai sote piireiksi 3. Lainsäädännössä ja kansallisessa ohjauksessa tultaneen edellyttämään erityispalvelujen merkittävästi nykyistä suurempaa keskittämistä sosiaalija terveydenhuollon erityisvastuualueille 4. Itä-Suomen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen uudelleen järjestelyistä muodostunee alueelle kymmenkunta sote kokonaisuutta, joiden merkitys on erityispalvelujen järjestämisessä otettava huomioon Muodostettaessa vaihtoehtoja Itä-Suomen erityispalvelujen järjestämistä ja organisointia varten keskeisen kysymyksen muodostaa luonnollisesti se, miten eri vaihtoehdoilla voidaan parhaiten vastata em. toimintaympäristön kehityksen haasteisiin. Seuraavassa alustavasti kuvattavat vaihtoehdot ovat teoreettisia erityispalvelujen organisointiin liittyviä mahdollisuuksia uudelleenjärjestelyihin, joiden avulla oletettavasti eriasteisessa määrin kyettäisiin vastaamaan maan sosiaali- ja terveydenhuollon tuleviin haasteisiin niin Itä-Suomen alueen väestön kuin myös maan lainsäädännön merkittävien muutosten kannalta. Vaihtoehto 1: Yhteistoimintamalli Yhteistoimintamallilla tarkoitetaan tässä Itä-Suomen kuntayhtymien yhteistoiminnan organisoitua tehostamista KYS-ERVA strategiassa esitettyjen ehdotusten mukaisesti nykyisen kuntayhtymärakenteen säilyessä ennallaan. Toiminnallisesti kuitenkin kuntayhtymien työnjakoa kehitetään, yhteisiä toimintalinjoja määritellään, yhteisiä järjestelmiä luodaan sekä yhteisiä virkoja sekä erikseen sovittavia yhteisyksiköitä ja yhtiö- tai liikelaitosmuotoisia yhteisorganisaatioita perustetaan. Kyse on KYS-ERVA strategian toteuttamisesta Yhteisorganisaatiot tulevat ensisijaisesti kysymykseen mm. diagnostisissa palveluissa, hallinto- ja tukipalveluissa, ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisessä (lainsäädännöstä riippuen) sekä koulutus- ja kehittämistoiminnassa. Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä yhteistoimintaa varten perustuu tässä mallissa ERVA yhteistoimintaelimen ja sille asioita valmistelevan ERVA johtoryhmän toimintaan, joka Itä-Suomen kuntayhtymien asioiden osalta on eriytettävä Keski- 9

10 Suomen sairaanhoitopiirin sisältämästä ERVA yhteistoimintajärjestelmästä, ellei Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sitten siirry TAYS ERVA -alueeseen. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin, jotka tuotetaan erilaisin järjestelyin muodostettujen yhteistoiminta-alueiden tai vastaavien organisaatiomallien toimesta, järjestetään tässä mallissa kuntayhtymäkohtaisesti. Vaihtoehto 2: Itä-Suomen kuntayhtymämalli Itä-Suomen kuntayhtymämallilla tarkoitetaan tässä järjestelyä, jonka mukaan nykyiset kuntayhtymät yhdistetään tai ne lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan uusi Itä- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä (ISER kuntayhtymä). Kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon muiden erityispalvelujen sekä sosiaalitoimen erityispalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat nykyisten kuntayhtymien jäsenkunnat (yhteenlaskettuna 56). Toiminnallisesti tämä vaihtoehto merkitsee sitä, että kaikkien erityispalvelujen, järjestäminen ja tuottaminen siirtyy ISER kuntayhtymälle peruspalvelujen muodostaessa omat eri tavoin organisoidut kokonaisuutensa. Työnjako, palvelujen keskittämis-hajauttamisaste sekä ISER kuntayhtymän sisäinen työnjako ja sen yksiköiden profiloituminen määritellään uuden kuntayhtymän sisäisin päätöksin. Palvelujen organisoinnissa on käytettävissä useita vaihtoehtoja. ISER kuntayhtymä voi jäsentyä nykyisiin keskussairaalayksiköihin ( erityispalvelukeskukset ), jotka voivat myös toimia kunnallisina liikelaitoksina ISER yhtymän sisällä. Toinen vaihtoehto on jäsentää ISER yhtymä toimialoihin, joilla on yksiköitä sovittavan rakenteen mukaisesti nykyisten kuntayhtymien alueilla. Eräs vaihtoehto on myös jäsentää ISER yhtymä ns. osaamiskeskuksiin, jolloin kullakin erityispalvelukeskuksella on sille määriteltävä keskinäiseen työnjakoon perustuva toimintaprofiili. Useat toiminnot on tässä mallissa perusteltua järjestää ISER yhtymän sisällä liikelaitoksina tai yhtiöinä. Tällaisia toimintoja ovat erityisesti diagnostiset palvelut, tietyt hallinto- ja tukipalvelut, ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestäminen (lainsäädännöstä riippuen) sekä koulutuspalvelut. Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä perustuu tässä mallissa normaaliin kuntayhtymähallintoon. Kuntayhtymällä on valtuusto/edustajainkokous ja hallitus. Lisäksi kuntayhtymään kuulunee liikelaitoksia ja yhtiöitä, joilla on oma tuotantotoiminnasta vastaava johtokuntansa/hallituksensa asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti (kuntalain liikelaitossäännökset, osakeyhtiölaki). Nykyisten kuntayhtymien liikelaitosten ja yhtiöiden hallinnollinen tilanne muuttuu siten, että näiden omistussuhteet kuntayhtymiltä siirtyvät ISER yhtymälle. Päätöksenteon ja ohjausjärjestelmän suunnittelussa on tässä mallissa erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, mitkä ovat uuden kuntayhtymän yhtymähallinnon (konsernin ohjaus) ja alueellisen päätöksenteon roolit, tehtävät ja toimivalta. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin on tässä mallissa hoidettavissa esim. siten, että ISER yhtymä laatii yhdessä yhteistoiminta-alueen (tai vastaavan) kanssa järjestämissuunnitelman ja tekee vuosittaiset palvelusopimukset yhteistoiminta-alueiden kanssa. Tällä järjestelyllä tulevat mm. palveluketjut, porrastuskysymykset sekä peruspalveluille tuotettava muu tuki (esim. diagnostiset ym. tukipalvelut) koordinoiduiksi ja organisoiduiksi. 10

11 Vaihtoehto 3: Liikelaitoskuntayhtymämalli Liikelaitoskuntayhtymämallilla tarkoitetaan kuntalain liikelaitossäännösten mukaista kuntayhtymää, jonka voi perustaa nykyiset kuntayhtymät keskenään tai nykyisten kuntayhtymien jäsenkunnat tai em. jäsenkunnat ja nykyiset kuntayhtymät yhdessä. Periaatteessa ISER liikelaitoskuntayhtymän voivat perustaa myös yhteistoimintaalueorganisaatiot (vastuukunnat eli isäntäkunnat tai kuntayhtymät). Toiminnallisesti liikelaitoskuntayhtymä toimii palvelujen tuottajana järjestämisvastuun kuuluessa kunnille tai yhteistoiminta-alueille. Toiminnan organisointi liikelaitoskuntayhtymässä voi tapahtua vaihtoehdossa 2 kuvatulla tavalla. Palvelujen tuotannon työnjaosta, tuotantoyksiköistä ja muusta toiminnallisesta sisällöstä päättää kuitenkin liikelaitoskuntayhtymä itsenäisesti palvelujen tilaamisen kuuluessa kunnille/yhteistoiminta-alueilla. Palvelujen sisäinen organisointi perustuu liikelaitoskuntayhtymän omiin päätöksiin tilaaja-organisaatioiden kanssa tehtävät sopimukset huomioon ottaen. Organisoinnissa ovat periaatteessa käytettävissä vastaavat vaihtoehdot kuin Itä-Suomen kuntayhtymämallissa (vaihtoehto 2). Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä perustuu tässä mallissa kuntalain liikelaitossäännösten mukaiseen järjestelyyn. Liikelaitoskuntayhtymällä on edustajainkokous ja hallitus. Päätöksenteossa kyse on palvelutuotantoa koskevista asiakokonaisuuksista sekä erikseen määriteltävällä tavalla omistajaohjauksen piiriin kuuluvista asioista, järjestämisvastuun kuuluessa kunnille/yhteistoiminta-alueille. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin perustuu tässä mallissa lähinnä palvelujen tuottajien (ISER liikelaitoskuntayhtymä ja peruspalvelujen tuottajaorganisaatiot) välisen yhteistyön ja sitä koskevien sopimusten pohjalta. Tuotettavat palvelut määräytyvät kuitenkin järjestämisvastuussa olevien tahojen kanssa tehtävien palvelusopimusten mukaisesti. Vaihtoehto 4: Yhtiömalli Yhtiömallilla tarkoitetaan ISER erityispalvelukonsernin muodostamista osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla. ISER konsernin omistajia voivat olla nykyiset kuntayhtymät keskenään tai nykyisten kuntayhtymien jäsenkunnat tai em. jäsenkunnat ja nykyiset kuntayhtymät yhdessä. Periaatteessa ISER yhtiön voivat perustaa myös yhteistoiminta-alueorganisaatiot (vastuukunnat eli isäntäkunnat tai kuntayhtymät). Em. omistaja-tahojen ohella osakeyhtiön perustamiseen voivat osallistua myös muut organisaatiot/yhteisöt, kuten esim. kolmannen ja yksityissektorin toimijat. Mahdollista on myös se, että osa ISER toiminnasta yhtiöitetään, osan organisoituessa jonkun muun tässä esitettävän vaihtoehdon mukaisesti. Toiminnallisesti osakeyhtiö on selkeästi palvelujen tuottajaorganisaatio, jolla ei ole viranomaistehtäviä. Toiminnan organisointi osakeyhtiössä voi tapahtua vaihtoehdoissa 2 ja 3 kuvatulla tavalla. Palvelujen tuotannon työnjaosta, tuotantoyksiköistä ja muusta toiminnallisesta sisällöstä päättää kuitenkin osakeyhtiö itsenäisesti. Tuotettavien palvelujen palvelurakenne, volyymi ja palvelutaso määräytyvät asiakasyhteisöjen kanssa tehtävien sopimusten perusteella. Asiakasyhteisöjä voivat olla kunnat, yhteistoiminta-alueet, muut organisaatiot ja myös yksittäiset henkilöt. Osakeyhtiön sisäinen organisaatio perustuu yhtiön omiin päätöksiin. Se voidaan toteuttaa vaihtoehdoissa 2 ja 3 esitetyin tavoin tai jollain muulla, useimmiten tuotantorationaliteettiin liittyvällä perusteella. Tuotanto-organisaation muodostaminen kuuluu yleensä yhtiön toimivan johdon tehtäviin. 11

12 Päätöksenteko ja ohjausjärjestelmä perustuu yhtiömallissa osakeyhtiölakiin ja sen perusteella laadittavaan yhtiöjärjestykseen ja mahdolliseen osakassopimukseen. Yhtiöllä on yhtiökokous ja hallitus. Kummankaan kokoonpanossa ei tarvitse noudattaa poliittista edustuksellisuutta eikä vaalikelpoisuussäännöksiä. Mikäli yhtiö toimii ns. kunnallisena osakeyhtiönä tuottaen palveluja pääsääntöisesti vain kunnille/niiden yhteistoiminta-alueille, ei julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö koske po. osakeyhtiön palveluja. Mikäli omistajuus, palvelutuotanto ja asiakastahot kohdistuvat myös (>20 %:n suuruisessa määrin) muille tahoille, kyse on markkinoilla toimimisesta, ja julkisen hallinnon piiriin kuuluvien asiakasyhteisöjen on kilpailutettava yhtiön palvelut. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kyse on liiketoiminnan periaatteiden noudattamisesta yhtiön ohjausjärjestelmässä. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin perustuu yhtiömallissa lähinnä palvelujen tuottajien (ISER yhtiö ja peruspalvelujen tuottaja-organisaatiot) välisen yhteistyöhön ja sitä koskeviin mahdollisiin sopimuksiin. Tuotettavat palvelut määräytyvät kuitenkin asiakasyhteisöjen kanssa tehtävien palvelusopimusten mukaisesti. Vaihtoehto 5: SOTE järjestelmämalli SOTE järjestelmämallilla tarkoitetaan tässä vaihtoehtoa, jossa Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut (peruspalvelut ja erityispalvelut) kaiken kaikkiaan kootaan saman sateenvarjon alle. Mahdollista on kuitenkin, että tässä mallissa osa sosiaalitoimen palveluista (esim. lasten päivähoito, toimeentulotuki, velkaneuvonta, perussosiaalityö jne.) jäävät edelleen kuntiin/yhteistoiminta-alueille. Tässä vaihtoehdossa erikseen määriteltävien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja erityispalvelut kuuluvat samaan Itä-Suomen SOSTER organisaatioon. Organisaation tulee mitä ilmeisimmin tässä mallissa Suomen oloissa olla kuntayhtymäpohjainen (joko perinteinen kuntayhtymä tai liikelaitoskuntayhtymä), sillä järjestely johtaa huomattavan runsaaksi muodostuvaan viranomaistehtävien määrään, joita ei voi yksityisoikeudellinen organisaatio hoitaa. Toiminnallisesti SOTE järjestelmämalli merkitsee sitä, että terveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalitoimi tulee koordinoiduksi koko Itä-Suomen alueella samojen toimintaa ja palvelujärjestelmää koskevien linjausten ja toimintaperiaatteiden mukaisesti, vaikka varsinainen palvelutuotanto sitten tapahtuukin palvelut kotiin annettaviin palveluihin, seudullisesti/alueellisesti tuotettaviin palveluihin ja Itä-Suomen keskitettyihin palveluihin jäsentyneesti. Palvelujen saatavuutta, porrastusta ja työnjakoa koskevat järjestelyt voidaan tässä mallissa koordinoida. Organisoinnin kannalta kyse on siinä määrin laajasta kokonaisuudesta, että Itä- Suomen alue on jaettava mahdollisimman luonteviin ja organisatorisesti varsin itsenäisiin palvelualueisiin. Po. jaotus on perusteltua suorittaa siten, että palvelualueilla sekä peruspalvelujen että niitä tukevien erityispalvelujen saatavuus ja yksiköiden sijainti mahdollisimman järjestetyksi väestön kannalta mahdollisimman tasa-arvoisella tavalla. Päätöksenteko ja ohjausjärjestelmä tässä mallissa perustuu siihen, että ISER kuntayhtymällä on erikseen sovittavien perussopimuksen ja muiden säännösten mukaisesti koko kuntayhtymää koskevaa strategista päätöksentekoa ja palvelualuekohtaista operatiivista päätöksentekoa koskevat selkeät toimivaltasuhteet. Kuntayhtymällä on valtuusto ja hallitus. Näin isossa organisaatiossa perusteltua on, että palvelualueilla olisi omat alueen kuntien edustajista koostuvat johtokuntansa. Mitä ilmeisimmin koko kuntayhtymää varten tarvitaan ns. järjestämissuunnitelma, joka ohjaa palvelualue- 12

Lausunnon antaminen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevasta selvityksestä

Lausunnon antaminen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevasta selvityksestä Lausunnon antaminen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevasta selvityksestä 275/4.41.411/2009 Yhtymähallitus 104 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen strategiaohjelmassa (ERVA

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustaminen ( ISER ) Projektipäällikkö Seppo Tuomola, ISER hanke

Itä-Suomen huippukokous. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustaminen ( ISER ) Projektipäällikkö Seppo Tuomola, ISER hanke Itä-Suomen huippukokous Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustaminen ( ISER ) Projektipäällikkö Seppo Tuomola, ISER hanke 30.08.2011 ISER hankkeen käynnistyminen Asia tuli vireille KYS erityisvastuualueen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke, lausunnon antaminen selvityksestä, liitteet

Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke, lausunnon antaminen selvityksestä, liitteet Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 164 26.10.2010 Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke, lausunnon antaminen selvityksestä, liitteet 521/45.452/2010 Sosterlk 164 Lausunto pyyntö on lähetetty

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

sosiaalitoimi jää ISERkuntayhtymän

sosiaalitoimi jää ISERkuntayhtymän KUNTA Lausunto Ehtoja Yhtymähallitus 29.11.2010 155 OHEISMATERIAALI i Juuka Selvitys tehdään Lieksa Selvitys 1) tehdään 1) 2) 2) 3)! 4) Mahdollisuus perusterveydenhuoilon palveluiden tuottamiseen varmistettava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014 Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue Pekka Kuosmanen 1.9.2014 MIKSI SOTE RAKENNEUUDISTUS? Talouden kestävyysvaje Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat ongelmana Tietotekniikan ongelmat 23.3.2014

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Petäjäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulla Pietilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

KYS-ERVA -strategia. Sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen

KYS-ERVA -strategia. Sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen KYS-ERVA -strategia Sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen 1 Suunnittelun tausta Strategian tarve oli esillä ensimmäistä kertaa Erva-alueen johtoryhmien kokouksessa v. 2005. Käydyssä keskustelussa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot