Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat Syyria, muuttoliike, Lähiidän rauhanprosessi ja EU:n itäiset kumppanimaat. Lisäksi tilannekehityksestä riippuen Libya saattaa myös nousta asialistalle: Syyria Muuttoliike Ulkoasiainneuvostossa on esillä Syyrian konfliktin ajankohtainen poliittinen ja humanitaarinen tilanne. Suomi tukee Wienin keskustelujen julkilausumassa esitettyjä periaatteita. Syyrian yhtenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä valtionhallinnon rakenteiden säilyttäminen on tärkeää. Suomi korostaa, että Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain poliittisten neuvottelujen kautta. Poliittisten neuvottelujen tulee tapahtua YK:n johdolla pohjautuen Geneven kommunikeaan vuodelta Neuvotteluissa tulee olla mukana kaikki keskeiset syyrialaisosapuolet (inklusiivisuus). Suomi toivoo, että Wienin keskusteluihin osallistuneet tahot muodostavat kontaktiryhmän tukemaan YK:n johdolla tapahtuvia poliittisia neuvotteluja. Syyrian konfliktin osapuolten tulisi kunnioittaa ihmisoikeusvelvoitteita ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita, lopettaa välittömästi siviileihin kohdistuva väkivalta (erityisesti tynnyripommien käyttö) sekä sopia mahdollisimman nopeasti koko maan kattavasta tulitauosta poliittisten neuvottelujen ajaksi tukemaan neuvotteluprosessia. Venäjän sotilaallinen toiminta on huolestuttavaa kriisin ratkaisemisen ja humanitaarisen tilanteen näkökulmasta. Venäjän sotilaallisen toiminnan tulee suuntautua vain ISILiin ja muihin YK:n listaamiin terroristijärjestöihin. EU:n ja jäsenmaiden tulee nostaa rahoitusta ja vaikuttaa kansainvälisen tuen nostamiseksi vastaamaan äärimmäisen vakavia tarpeita Syyriassa ja pakolaisia vastaanottavissa naapurimaissa. EU:n tulee vahvistaa yhteistyötä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja alueen valtioiden kanssa Syyrian kriisin ja pakolaistilanteen hoitamisessa. Keskustelu 8.lokakuuta pidetyn Länsi-Balkanin ministerikonferenssin sekä marraskuuta Vallettassa järjestettävän EU:n ja Afrikan maiden yhteisen Vallettan huippukokouksen tuloksista ja seurannasta. Suomi katsoo, että Vallettan huippukokous on tärkeä EU:n ja Afrikan maiden yhteistyön tiivistämiseksi muuttoliikekysymyksissä. Jatkossa tulee ylläpitää nyt saavutettu yhteinen tahtotila. Keskeisimmät tavoitteet ovat EU:n ja Afrikan maiden välisen yhteistyön tiivistäminen palautus- ja takaisinottosopimuksissa tarvittaessa enemmällä enemmän -periaatetta hyödyntäen, yhteisen toimintasuunnitelman toimeenpano, ml. lyhyellä aikavälillä toteutettavat lippulaivahankkeet, sekä sovittujen toimien seuranta, ml. vahvistamalla jo olemassa olevia yhteistyömuotoja kuten Khartoumin ja Rabatin prosessit. Suomi myös katsoo, että EU:n uusi hätärahasto on tärkeä väline huippukokouksen toimintasuunnitelman toimeenpanossa ja varmistaa osaltaan kokouksen tuloksellisuuden. Suomi valmistautuu osallistumaan hätärahastoon 5 miljoonalla eurolla. Suomi tukee vahvasti

2 2(25) Länsi-Balkanin konferenssissa 8.10 sekä komission puheenjohtaja Junckerin koolle kutsumassa kokouksessa sovittuja toimia. Länsi-Balkanin maiden keskinäisen sekä EUyhteistyön lisääminen sekä poliittisella että operatiivisella tasolla on tärkeää. Lähi-idän rauhanprosessi Keskustellaan Lähi-idän rauhanprosessin ajankohtaisesta tilanteesta, alueen viimeaikaisista väkivaltaisuuksista sekä EU:n roolista rauhanprosessin uudelleen käynnistämisessä. Keskustelussa saattaa lisäksi nousta esiin kysymys israelilaisten siirtokuntatuotteiden merkitsemisohjeistuksen (julkistaminen odotettavissa lähiaikoina) toimeenpanosta sekä EU:n yhtenäinen viestintä tämän osalta. Suomi katsoo, että EU:n tulee osallistua aktiivisesti rauhanprosessin edellytysten luomiseen sekä kansainvälisen oikeuden edistämiseen. Yhteistyö Yhdysvaltojen ja muiden relevanttien kansainvälisten toimijoiden, etenkin Lähi-idän kvartetin ja Arabiliiton kanssa on keskeistä. EU:n tulee vaikuttaa Israelin ja palestiinalaisten välisen väkivallan lopettamiseksi ja sitä lietsovien vihapuheiden hillitsemiseksi. Osapuolia tulee kehottaa jatkamaan dialogia, tavoitteena rauhanneuvottelujen käynnistäminen ja kahden valtion ratkaisun turvaaminen. Lisäksi tulisi kannustaa molemminpuolisiin luottamusta lisääviin toimiin tätä ajatellen, esimerkkinä rikoksiin syyllistyneiden oikeudelliseen vastuuseen saattaminen. Suomi katsoo, että EU:n tulee vahvistaa yhteisesti sovitun rauhanprosessia koskevan politiikan ja lainsäädännön (ml. siirtokuntatuotteiden alkuperämerkintä) johdonmukaista toimeenpanoa. EU:n tulee pyrkiä vaikuttamaan rauhanprosessin keskeisiin haasteisiin, joita ovat etenkin Israelin siirtokuntapolitiikka sekä palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Suomi katsoo myös, että yhteistyömekanismeja ja rahoitusta Gazan jälleenrakentamiseksi tulee vahvistaa uuden konfliktin välttämiseksi. Gazan akuutteihin humanitaarisiin ja jälleenrakennustarpeisiin vastaaminen edellyttää palestiinalaishallinnon paluuta Gazaan, mikä ei ole toteutunut odotetusti. Tavoitteena on saada kestävät kansainväliset ratkaisut Gazan saarron purkamiseksi joita myös EU on valmis tukemaan. Suomi katsoo että EU:n tulisi jatkaa Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikkansa linjaamista antamalla päätelmät joulukuun ulkoasianneuvostosta. Syksyn vakavat rauhanprosessia uhkaavat tapahtumat edellyttävät EU:n reagointia. Päätelmät tarjoavat mahdollisuuden EU:n Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikan selkiyttämiseen ja siitä viestimiseen erityisesti siirtokuntapolitiikan osalta. EU:n itäiset kumppanimaat Keskustellaan myös EU:n itäisten kumppanimaiden tilanteesta ja toukokuussa pidetyn Riian itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeisestä jatkotyöstä. Suomi katsoo, että uudistusten toimeenpano on Ukrainan tilanteen kannalta erityisen tärkeää. Suomi pitää Ukrainan ja Georgian viisumivapauksia realistisina tavoitteina, kunhan tekniset edellytykset täyttyvät. Valko-Venäjän osalta Suomi pitää tärkeänä vuoropuhelun aktivoimista. On tärkeää, että EU on reagoinut myönteiseen kehityskulkuun mm. suspendoimalla valtaosan pakotteista. Suomi kannattaa asteittaisia myönteisiä askeleita Valko-Venäjän suuntaan. EU voisi edistää mm. liikkuvuutta ja kv. lainanhakumahdollisuuksia. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteessa on puutteita, mikä on huomioitava yhteistyössä edettäessä. Suomi on huolissaan Moldovan viimeaikaisesta sisäisestä tilanteesta. Moldovan on sitouduttava demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen, sekä rakentavaan vuoropuheluun eri poliittisten ryhmien välillä. EU:n tuen jatkamista tarvitaan tilanteen vakauttamiseksi.suomi pitää myönteisenä uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista Armenian kanssa. Azerbaidzhanin heikko ihmisoikeustilanne on huolestuttavaa ja hidastaa etenemistä myös IK-raiteella. Suomen tavoitteena on tukea EU:n itäisten kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia sekä demokratian, oikeusvaltiokehityksen ja vakauden vahvistumista alueella. Itäisen

3 3(25) kumppanuuden uudistustyötä ja yhteisten julistusten sekä sopimusten toimeenpanoa on jatkettava. Suomi katsoo, että EU:n itäistä kumppanuutta tulee jatkaa jokaisen kumppanimaan kanssa niiden erilaisuus huomioiden. Itäisellä kumppanuudella on kuitenkin myös itseisarvoa, kaikki kumppanimaat on pyrittävä pitämään prosessissa mukana. EU:n puolelta suhteiden syventäminen maiden kanssa riippuu sekä sopimusten toimeenpanon etenemisestä että yhteisten arvojen jakamisesta. Viisumiprosessit ovat itäisen kumppanuuden konkreettisia saavutuksia. Itäisten kumppanimaiden viisumivapauteen tulee pyrkiä, kunhan maat täyttävät viisumivapauteen vaadittavat tekniset edellytykset. Suomen näkemyksen mukaan vakaa ja vauras naapurusto on koko Euroopan edun mukainen. Itäinen kumppanuus ei ole suunnattu ketään vastaan ja maiden on saatava itse tehdä omat ulkopoliittiset valintansa. EU jatkaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa omien arvojensa ja etujensa pohjalta. (mahd.) Libya Keskusteluun nousee mahdollisesti Libyan ajankohtainen tilanne. Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkaa tukea YK:n fasilitoimalle poliittiselle prosessille. EU:n tulee myös kehottaa alueellisia toimijoita vaikuttamaan Tobrukin edustajainhuoneeseen ja Tripolin kansalliskongressiin, jotta ne hyväksyisivät poliittisen dialogin tuloksena esitetyn ehdotuksen poliittisesta sopimuksesta mahdollisimman nopeasti. EU:n Libyalle osoittamien tukitoimien lähtökohtana on kansallisen yhtenäisyyden hallituksen (Government of National Accord) muodostaminen. Kaikissa toimenpiteissä Libyan omistajuus ja yhteistyö libyalaisten kanssa ovat avainasemassa. YK:lla on ensisijainen rooli kansainvälisen tuen koordinoinnissa. Humanitaarisen avun ja suojelun tarpeessa olevat ryhmät vaativat välitöntä huomiota tukitoimissa, jo ennen yhtenäishallituksen muodostamista. EU:n tulee edesauttaa humanitaarisen avun perille pääsyä ja tuomita humanitaarisen oikeuden loukkaukset. Libyan kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaiseminen vaatii myös välittömiä toimia. EU on kansainvälisissä Libya-tukikonferensseissa sitoutunut Libyan rajavalvonnan tukemiseen. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n rajavalvontaoperaatio EUBAM Libya voidaan tilanteen salliessa käynnistää uudelleen. Välimeren ihmissalakuljetuksen vastaisen EUNAVFOR MED Sophia -operaation tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että operaatio voi edetä suunnitelman mukaisesti seuraaviin vaiheisiin. Libyan yhteistyö on operaation jatkovaiheiden toimeenpanossa keskeisessä roolissa.

4 Asialista: 4(25) - Syyria s.5 - Muuttoliike s.9 - Lähi-idän rauhanprosessi s.13 - Itäiset kumppanimaat s.17 - (mahd.) Libya s.22

5 5(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Halkilahti Jukka Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa on esillä Syyrian konfliktin ajankohtainen poliittinen ja humanitaarinen tilanne. Keskustelussa nousee erityisesti esille poliittinen prosessi Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee Wienin keskustelujen julkilausumassa esitettyjä periaatteita. Syyrian yhtenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä valtionhallinnon rakenteiden säilyttäminen on tärkeää. Suomi korostaa, että Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain poliittisten neuvottelujen kautta. Poliittisten neuvottelujen tulee tapahtua YK:n johdolla pohjautuen Geneven kommunikeaan vuodelta Neuvotteluissa tulee olla mukana kaikki keskeiset syyrialaisosapuolet (inklusiivisuus). Suomi toivoo, että Wienin keskusteluihin osallistuneet tahot muodostavat kontaktiryhmän tukemaan YK:n johdolla tapahtuvia poliittisia neuvotteluja. Syyrian konfliktin osapuolten tulisi kunnioittaa ihmisoikeusvelvoitteita ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita, lopettaa välittömästi siviileihin kohdistuva väkivalta (erityisesti tynnyripommien käyttö) sekä sopia mahdollisimman nopeasti koko maan kattavasta tulitauosta poliittisten neuvottelujen ajaksi tukemaan neuvotteluprosessia. Venäjän sotilaallinen toiminta on huolestuttavaa kriisin ratkaisemisen ja humanitaarisen tilanteen näkökulmasta. Venäjän sotilaallisen toiminnan tulee suuntautua vain ISILiin ja muihin YK:n listaamiin terroristijärjestöihin. EU:n ja jäsenmaiden tulee nostaa rahoitusta ja vaikuttaa kansainvälisen tuen nostamiseksi vastaamaan äärimmäisen vakavia tarpeita Syyriassa ja pakolaisia vastaanottavissa naapurimaissa.

6 6(25) EU:n tulee vahvistaa yhteistyötä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja alueen valtioiden kanssa Syyrian kriisin ja pakolaistilanteen hoitamisessa. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ulkoasiainneuvosto käsitteli Syyrian tilannetta edellisen kerran järjestetyssä kokouksessa. Ulkoasiainneuvosto antoi Syyrian tilanteesta myös päätelmät. Lokakuun ulkoasianneuvoston jälkeen diplomaattiset pyrkimykset Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi ovat lisääntyneet. Wienissä kokoontui seitsemäntoista maan, YK:n ja EU:n edustajat keskustelemaan poliittisesta ratkaisun mahdollisuudesta Syyrian konfliktiin. Kokouksesta annettiin yhteinen julkilausuma. Wienissä aloitettuja keskusteluja on tarkoitus jatkaa marraskuussa. 4. TAUSTA Ajankohtainen tilanne Taistelut Syyriassa ovat kiihtyneet lokakuun 2015 aikana Bashar al-assadin hallinnon joukkojen aloitettua useilla rintamilla maahyökkäykset opposition kohteisiin. Terroristijärjestö ISIL on hyödyntänyt taisteluista seurannutta sekasortoa ja laajentanut valtapiiriään. Taisteluja on käyty tiivisti asutetuilla alueilla, kuten Aleppossa, joka ennen Syyrian konfliktin alkamista oli maan toiseksi väkirikkain kaupunki. Taistelujen voimistuminen, erityisesti tynnyripommeilla suoritetut tarkoitukselliset ilmaiskut siviilikohteisiin sekä terroristijärjestö ISIL:n eteneminen ovat heikentäneet entisestään Syyrian äärimmäisen vakavaa humanitaarista ja ihmisoikeustilannetta. Systemaattiset ja laajamittaiset ihmisoikeusrikkomukset ovat vakava ongelma. Syyriaa koskevassa päätöslauselmassa YK:n ihmisoikeusneuvosto tuomitsee erityisesti terroristijärjestö ISIL:n naisiin ja lapsiin kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset. YK:n arvion mukaan ihmistä on lokakuun aikana joutunut siirtymään maan pohjoisosissa. Yli 13 miljoonaa ihmistä Syyrian sisällä on humanitaarisen avun tarpeessa, puolet heistä on lapsia ja määrä on lisääntynyt yli miljoonalla kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2015 aikana Eurooppaan tulleista liki pakolaisesta noin puolet on lähtenyt Syyriasta. Venäjä on jatkanut syyskuun lopussa aloittamiaan ilmaiskuja Syyriassa. Venäjän mukaan ilmaiskut suunnataan ISIL:ä ja muita terroristijärjestöjä vastaan ja asevoimat toimivat alueella Syyrian presidentti Bashar al-assadin pyynnöstä. Useiden tietolähteiden mukaan valtaosa Venäjän iskuista on kohdistunut muihin kuin ISILiin. EU:n ulkoasiainneuvosto vaati päätelmissään Venäjää lopettamaan ilmaiskut jotka eivät kohdistu ISILiin ja muihin YK:n listaamiin terroristiryhmiin, kuten Jabhat al-nusraan. Ulkoasiainneuvosto myös totesi, että Venäjän ilmaiskut pahentavat Syyrian humanitaarista tilannetta, heikentävät YK-johtoista poliittista prosessia sekä lisäävät ääriliikkeiden kannatusta. Ulkoasiainneuvosto kehotti Venäjää toimimaan yhteisen päämäärän, konfliktin päättämisen, eteen. Suomi korostaa, että konfliktin osapuolten tulisi noudattaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita ja sääntöjä sekä lopettaa siviileihin kohdistuva väkivalta (mukaan lukien tynnyripommien käyttö) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2139 mukaisesti. Suomi myös pitää tärkeänä, että kiinnitetään huomiota rankaisemattomuuden torjuntaan koskien kaikkein vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, joihin konfliktin osapuolet ovat mahdollisesti syyllistyneet. Ilman tätä on vaikea saavuttaa

7 7(25) kestävää kansallista sovintoa. EU on vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon Syyrian tilanteen siirtämiseksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court) käsiteltäväksi. Poliittinen prosessi Wienissä järjestettiin keskustelut Syyrian konfliktin ratkaisemisesta. Kokouksessa olivat mukana YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Iso- Britannia), YK:n Syyria-erityislähettiläs Staffan de Mistura, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini sekä kahdentoista maan edustajat: Egypti, Saksa, Iran, Irak, Italia, Jordania, Libanon, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Turkki ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Kokouksen osallistujat antoivat yhteisen julkilausuman, jossa korostettiin Syyrian yhtenäisyyden, riippumattomuuden, alueellisen koskemattomuuden sekä valtionhallinnon rakenteiden säilyttämisen tärkeyttä. Kaikkien syyrialaisten oikeudet tulee turvata etniseen taustaan tai uskontoon katsomatta. Osallistujat kiinnittivät huomiota humanitaarisen avun perillepääsyn turvaamiseen sekä lupasivat lisää tukea Syyrian pakolaisille sekä pakolaisia vastaanottaville naapurivaltioille. Julkilausumassa myös todettiin, että ISIL sekä muut YK:n listaamat terroristijärjestöt on lyötävä. Wienin julkilausumassa osallistujat pyysivät YK:ta kokoamaan yhteen Syyrian hallinnon ja opposition edustajat jatkamaan poliittisia neuvotteluja Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. Neuvottelujen pohjana toimii Syyrian rauhansuunnitelma ns. Geneven kommunikea vuodelta Osallistujat viittasivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2118, jossa muun muassa tuetaan Geneven kommunikean asemaa lähtökohtana poliittisille neuvotteluille. Poliittisen neuvotteluprosessin tulee koostua syyrialaisosapuolista ja ottaa huomioon kaikki ryhmittymät (inklusiivisuus). Geneven kommunikean periaatteena on syyrialaisjohtoinen prosessi. Neuvottelujen tulee johtaa uuteen perustuslakiin ja vaaleihin Syyriassa. Vaalien tulee tapahtua YK:n valvonnassa. Wienin kokouksen osallistujat tulevat yhdessä YK:n kanssa tarkastelemaan mahdollisuutta saavuttaa koko Syyrian kattava tulitaukosopimus, joka käynnistyisi rinnakkain poliittisen prosessin kanssa. Osallistujat sitoutuvat edistämään diplomaattisia pyrkimyksiä konfliktin poliittisen ratkaisun löytämiseksi. Keskusteluja jatketaan Wienissä kahden viikon kuluttua. Tulevien keskustelujen keskeinen kysymys koskee Bashar al- Assadin hallinnon asemaa poliittisessa neuvotteluprosessissa sekä vaalien jälkeen muodostettavassa poliittisessa järjestelmässä. Suomen kanta poliittisesta prosessista Suomi korostaa, että Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain poliittisten neuvottelujen kautta. Suomi tukee Wienin julkilausumassa esitettyjä periaatteita. Poliittisten neuvottelujen tulee tapahtua YK:n johdolla. Varsinaisissa neuvotteluissa tulee olla mukana kaikki keskeiset syyrialaisosapuolet (inklusiivisuus). Suomi korostaa naisten osallistumisen tärkeyttä poliittisessa prosessissa. Suomi on johdonmukaisesti kansainvälisissä keskusteluissa koskien myös Syyrian konfliktin ratkaisua kiinnittänyt huomioita naisten osallistumiseen merkitykseen rauhanvälityksessä ja rauhanrakennuksessa. Suomen näkökulmasta myös Bashar al-assadin hallinnon edustajien tulee voida osallistua poliittiseen neuvotteluprosessiin. EU:n ja YK:n listaamat terroristijärjestöt, kuten ISIL ja Jabhat al-nusra, eivät ole neuvotteluosapuolia. Suomi toivoo, että Wienin keskusteluihin osallistuneet tahot muodostavat kontaktiryhmän tukemaan YK:n johdolla tapahtuvia poliittisia neuvotteluja. Suomi pitää

8 8(25) tärkeänä, että EU on jatkossakin mukana Wienin keskusteluissa ja sen pohjalta mahdollisesti järjestettävässä kontaktiryhmässä.

9 9(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Rautvuori Anna Asia Muuttoliike Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa keskustellaan muuttoliikekysymyksistä, erityisesti 8.10 järjestetyn Länsi- Balkanin ministerikonferenssin sekä järjestettävän Valletan päämiestason huippukokouksen tuloksista ja seurannasta. Keskusteluun saattaa nousta Itävallan aloitteesta EU:n ulkorajojen hallinta. Unkari ja Slovenia ovat tukeneet aloitetta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi katsoo, että Vallettan huippukokous on tärkeä EU:n ja Afrikan maiden yhteistyön tiivistämiseksi muuttoliikekysymyksissä. Jatkossa tulee ylläpitää nyt saavutettu yhteinen tahtotila. Keskeisimmät tavoitteet ovat EU:n ja Afrikan maiden välisen yhteistyön tiivistäminen palautus- ja takaisinottosopimuksissa tarvittaessa enemmällä enemmän -periaatetta hyödyntäen, yhteisen toimintasuunnitelman toimeenpano, ml. lyhyellä aikavälillä toteutettavat lippulaivahankkeet, sekä sovittujen toimien seuranta, ml. vahvistamalla jo olemassa olevia yhteistyömuotoja kuten Khartoumin ja Rabatin prosessit. Suomi katsoo, että EU:n uusi hätärahasto on tärkeä väline huippukokouksen toimintasuunnitelman toimeenpanossa ja varmistaa osaltaan kokouksen tuloksellisuuden. Suomi valmistautuu osallistumaan hätärahastoon 5 miljoonalla eurolla. Suomi tukee vahvasti Länsi-Balkanin konferenssissa 8.10 sekä komission puheenjohtaja Junckerin koolle kutsumassa kokouksessa sovittuja toimia. Länsi-Balkanin maiden keskinäisen sekä EU- yhteistyön lisääminen sekä poliittisella että operatiivisella tasolla on tärkeää. 3. NEUVOTTELUTILANNE Valletta huippukokous Huippukokousta on valmisteltu EU:n ja Afrikan maiden kesken korkean tason virkamiestapaamisissa. Valmisteluissa on keskitytty yhteisen toimintasuunnitelman

10 10(25) laatimiseen. Huippukokouksessa hyväksytään myös poliittinen julkilausuma, joka vahvistaa EU:n ja afrikkalaisten kumppanien yhteistyön muuttoliikekysymyksissä. Merkittävimmät kiistanalaiset kysymykset EU:n ja afrikkalaisten välillä ovat palautusta ja takaisinottoa koskevat muotoilut sekä ehdollisuuden ja nk. enemmällä enemmän - periaatteen soveltaminen niihin. Muita avoimia kysymyksiä ovat laillista maahanmuuttoa koskevat osiot, viittaukset EU:n operaatioihin (mm. Sophia) ja Afrikkaan perustettaviin ns. vastaanottokeskuksiin, sekä tulosten seuranta. Salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumisen tärkeydestä on päästy yhteisymmärrykseen. Egypti on esittänyt asian nostamista Vallettan ykköstulokseksi. Huippukokouksessa allekirjoitetaan sopimus hallitsemattoman muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttamiseen Afrikassa keskittyvän EU:n hätärahaston perustamisesta (EU Emergency Trust Fund for Stability and Adressing Rootcauses of Irregular migration and Displaced Persons in Africa). Länsi-Balkanin konferenssi Konferenssissa EU-jäsenmaat, Länsi-Balkanin maat, Turkki, Jordania, Libanon, Norja, Islanti, Sveitsi, Liechtenstein, keskeiset kansainväliset ja YK-järjestöt hyväksyivät julistuksen muuttoliikkeen haasteisiin vastaamiseksi. Akuutin tilanteen jatkuessa komission puheenjohtaja Juncker kutsui Länsi-Balkanin maat ja eräät EU-jäsenmaat tapaamiseen , jonka tuloksena julkaistiin 17-kohdan toimintasuunnitelma. 4. TAUSTA Vallettan huippukokous EU:n ja Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen kannalta keskeisten Afrikan maiden välinen päämiestason huippukokous järjestetään Maltan Vallettassa Afrikan puolelta on kutsuttu nk. Rabatin ja Khartumin prosessien jäsenmaat, ml. Rabatin prosessin tarkkailijat, sekä Afrikan unionin (AU), Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS), Yhdistyneiden kansakuntien (YK), ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) edustajat. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä. Huippukokouksen tarkoituksena on sopia yhteisistä välittömän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä, joilla edistetään muuttoliikkeen hallintaa ja vaikutetaan hallitsemattoman muuttoliikkeen juurisyihin. Lähi-idän muuttoliike- ja pakolaiskriisin kannalta Syyrian ja Irakin konfliktien ratkaisun merkitys on keskeinen. Afrikan muuttoliikkeen taustailmiöt ovat rakenteellisia, eikä Libyan poliittisen vakauden palauttamisen nähdä samalla tavalla tuovan ratkaisua. Keskeinen avoin kysymys EU:n ja Afrikan maiden välillä on takaisinottosopimukset ja toimivat palautusjärjestelyt, joita EU on painottanut, ml. valtioiden kansainvälisen oikeuden mukainen velvoite ottaa kansalaisensa takaisin. Afrikkalaisilla osapuolilla on vahva yhteinen näkemys siitä, että palautusten tulee tapahtua vapaaehtoispohjalta. Asia on niille sisäpoliittisesti vaikea. Julkinen mielipide takaisinottoja vastaan on vahva monessa Afrikan maassa ja Afrikan johtajia on syytetty kansalaistensa "myymisestä".

11 11(25) Kysymys mahdollisista Afrikkaan perustettavista, turvapaikanhakijoille suunnatuista keskuksista on myös avoin. EU-jäsenmailla on ollut eriäviä näkemyksiä. Afrikkalaiset kumppanit ovat suhtautuneet kielteisesti. Afrikkalaiset osapuolet painottavat laillisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämistä, ml. ehdotukset kiintiöstä. EU:n puolelta esille on noussut lähinnä mahdollisuus opiskelijastipendien määrän lisäämiseen. Avoimena on myös kysymys viittauksista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan. Afrikkalaiset osapuolet ovat syyttäneet EU:a Välimeren militarisoinnista. Kyseessä on pääosin väärinymmärrys EU:n ihmissalakuljetusten vastaisen Sofia-operaation tavoitteista. Suomi tulee osallistumaan huippukokouksen yhteydessä perustettavaan EU:n hätärahastoon 5 miljoonalla eurolla suuntaamalla siihen jo aiemmin budjetoituja kehitysyhteistyömäärärahoja. Rahastoon uudelleen kohdennetaan 1,8 miljardia euroa EU:n rahoitusinstrumenteista, lähinnä Euroopan kehitysrahastosta EKR:sta. Lisäksi komissio toivoo jäsenmaiden osallistuvan yhteensä samansuuruisella summalla. Rahaston johtokunnan ensimmäinen kokous järjestetään huippukokouksen yhteydessä. Suomen edustaja johtokunnassa on Ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Pertti Anttinen. Huippukokouksen valmisteluissa AU:lla ei ole ollut EU:ta vastaavaa koordinaatioroolia. Khartumin prosessin puheenjohtaja Egypti ja Rabatin prosessin puheenjohtaja Marokko ovat ottaneet vetovastuuta. Lisäksi ECOWAS:n puheenjohtaja Senegal on tärkeä vaikuttaja. AU on sisäisesti erimielinen ja esimerkiksi Egypti, Algeria ja Kamerun ovat ilmoittaneet, etteivät jaa sen näkemyksiä. Kaikkiaan afrikkalaisten osapuolten näkemykset eivät ole aina olleet koordinoituja. Valmisteluissa on painotettu myös kokouksen seurannan merkitystä, jotta varmistetaan kokouksen tuloksellisuus. Olemassa olevien prosessien, erityisesti Khartumin ja Rabatin prosessit, hyödyntäminen on saanut tukea. Globaalin pakkomuuton taustalla vaikuttavat konfliktien, ihmisoikeusloukkauksien ja ympäristöongelmien ohella poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset epävakaustekijät. Kehitysyhteistyö on yksi keinoista jolla voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa elinolojen paranemiseen ja sitä kautta myötävaikuttaa pakotetun muuttoliikkeen hillitsemiseen. Suomi varautuu tänä vuonna vaikuttamaan kehitysyhteistyövaroin pakkomuuton juurisyihin yhteensä noin 169 miljoonalla eurolla, josta noin 2/3 kohdistuu Afrikkaan. Humanitaarista apua muuttoliikkeeseen liitetyille maille on annettu tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa, josta Afrikkaan yli 26 miljoonaa. Länsi-Balkanin konferenssi Luxemburgissa järjestettiin Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittiä käsittelevä korkean tason konferenssi. EU-jäsenmaiden lisäksi osallistuivat Länsi-Balkanin maat, Turkki, Jordania, Libanon, Norja, Islanti, Sveitsi, Liechtenstein, keskeiset kansainväliset ja YK-järjestöt. Konferenssissa hyväksyttiin julistus yhteisistä perusperiaatteista, tavoitteista ja käytännön toimista vastauksena muuttoliikkeen haasteisiin. Länsi- Balkanilla akuuttina jatkuvan tilanteen takia komission puheenjohtaja Juncker kutsui

12 12(25) tiettyjen Länsi-Balkanin ja EU-maiden päämiehet koolle Tavoitteena oli sopia operationaalisista toimista. Julkilausuma listaakin useita konkreettisia toimia, mm. tiedonvaihdon lisääminen, vastaanottokapasiteetin ja pakolaisten suojelun parantaminen sekä rajavalvonnan vahvistaminen. EU:n ulkorajojen hallinta Itävallan ulkoministeri lähetti KE Mogherinille kirjeen, jossa hän toivoo UAN:ssa keskusteltavan EU:n ulkorajojen hallinnasta. Unkarin ja Slovenian ulkoministerit tukevat aloitetta. UAN:ssa Itävalta esittää mahdollisesti "kevyttä" (light) YTPP-operaatiota Länsi-Balkanin maiden rajavalvonnan tueksi yhdessä Frontexin kanssa. Kyseessä on kuitenkin ensi sijassa oikeus- ja sisäasiainneuvoston toimivaltaan kuuluva asia, joten käsittely UAN-agendalla ei ole perusteltua. Itävalta on aiemmin syksyllä esittänyt harkittavaksi YTPP-välineiden käyttöä Länsi- Balkanin maiden tukemiseksi muuttoliikkeen hallinnoinnissa. Ehdotukset ovat kuitenkin saaneet vähän vastakaikua. Valtaosa jäsenmaista katsoo Suomen tapaan, että Länsi- Balkanin maiden tukemisessa tulisi YTPP:n sijaan hyödyntää EU:n muita instrumentteja.

13 13(25) Ulkoasiainministeriö ALI-10Rosvall Marja Asia Lähi-idän rauhanprosessi TAVOITEMUISTIO Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan Lähi-idän rauhanprosessista. Lisäksi keskusteluun noussee kysymys israelilaisten siirtokuntatuotteiden merkitsemisohjeistuksen (julkistaminen odotettavissa lähiaikoina) toimeenpanosta sekä yhtenäinen viestintä tämän osalta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on EU:n aktiivinen osallistuminen rauhanprosessin edellytysten luomiseen sekä kansainvälisen oikeuden edistämiseen. Yhteistyö Yhdysvaltojen ja muiden relevanttien kansainvälisten toimijoiden, etenkin Lähi-idän kvartetin ja Arabiliiton kanssa on keskeistä. EU:n tulee vaikuttaa Israelin ja palestiinalaisten välisen väkivallan lopettamiseksi ja sitä lietsovien vihapuheiden hillitsemiseksi. Osapuolia tulee kehottaa jatkamaan dialogia, tavoitteena rauhanneuvottelujen käynnistäminen ja kahden valtion ratkaisun turvaaminen. Lisäksi tulisi kannustaa molemminpuolisiin luottamusta lisääviin toimiin tätä ajatellen, esimerkkinä rikoksiin syyllistyneiden oikeudelliseen vastuuseen saattaminen. EU:n tulee vahvistaa yhteisesti sovitun rauhanprosessia koskevan politiikan ja lainsäädännön (ml. siirtokuntatuotteiden alkuperämerkintä) johdonmukaista toimeenpanoa. EU:n tulee pyrkiä vaikuttamaan rauhanprosessin keskeisiin haasteisiin, joita ovat etenkin Israelin siirtokuntapolitiikka sekä palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Aiempien EU-päätelmien mukaan EU:n suhteiden kehitykseen osapuolten kanssa vaikuttaa niiden sitoutuminen kahden valtion tavoitteeseen. Yhteistyömekanismeja ja rahoitusta Gazan jälleenrakentamiseksi tulee vahvistaa uuden konfliktin välttämiseksi. Gazan akuutteihin humanitaarisiin ja jälleenrakennustarpeisiin vastaaminen edellyttää palestiinalaishallinnon paluuta Gazaan, mikä ei ole toteutunut odotetusti. Tavoitteena on saada kestävät kansainväliset ratkaisut Gazan saarron purkamiseksi joita myös EU on valmis tukemaan.

14 14(25) Suomi katsoo että EU:n tulisi jatkaa Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikkansa linjaamista antamalla päätelmät joulukuun ulkoasianneuvostosta. Syksyn vakavat rauhanprosessia uhkaavat tapahtumat edellyttävät EU:n reagointia. Päätelmät tarjoavat mahdollisuuden EU:n Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikan selkiyttämiseen ja siitä viestimiseen erityisesti siirtokuntapolitiikan osalta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Kansainvälinen diplomatia lokakuun alusta jatkuneiden väkivaltaisuuksien lopettamiseksi, osapuolten välisen luottamuksen rakentamiseksi ja rauhanprosessin uudelleen käynnistämiseksi aktivoitui lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin myös YK:n pääsihteeri matkusti alueelle. Lähi-idän kvartetti (YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä) kokoontui viimeksi Wienissä YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi on suunnitteilla kaksi eri päätöslauselmaa, joiden tavoitteena olisi ajankohtaisen jännittyneen tilanteen purkaminen. Ranskan ja Arabiliiton tukemana jo aiemmin valmisteltu päätöslauselma neuvottelujen viitekehykseksi on jäänyt odottamaan otollisempaa ajankohtaa. Ennakkotietojen mukaan EU:n korkea edustaja Mogherini kertoo UAN:ssa ministereille käymistään neuvotteluista pääministeri Netanjahun ja presidentti Abbasin kanssa sekä niihin perustuvasta tilannearviosta. Oletettavissa on, että käydään keskustelu EU:n mahdollisuuksista vaikuttaa ajankohtaiseen tilanteeseen jännitteiden purkamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi. Lisäksi keskustellaan komission julkaisemasta EU:n ohjeistuksesta koskien Israelin siirtokuntatuotteiden alkuperän merkitsemisestä, ohjeistuksen toimeenpanosta sekä yhtenäisestä viestinnästä asian osalta. Siirtokuntatuotteiden alkuperän merkitseminen on EU:n konkreettinen toimi sen Lähi-idän rauhanprosessia (MEPP) koskevan politiikan ja lainsäädännön toimeenpanossa. Suomi katsoo, että marraskuun MEPP-keskustelun lisäksi EU:n aktiivinen MEPP-politiikka edellyttää päätelmien antamista joulukuun ulkoasiainneuvostosta. Edelliset laajat päätelmät ovat heinäkuulta MEPP oli aiheena myös syyskuun epävirallisessa ulkoministereiden Gymnich-kokouksessa syyskuussa. 4. TAUSTA Lähi-idän rauhanprosessi (Middle East Peace Process, MEPP) on ollut pysähdyksissä Yhdysvaltojen tuella käytyjen edellisten neuvottelujen kariuduttua keväällä Neuvotteluihin palaaminen lähitulevaisuudessa ei näytä tällä hetkellä todennäköiseltä. Meneillään olevien väkivaltaisuuksien katsotaan alkaneen lokakuun alussa ja olevan osin seurausta jännitteistä Jerusalemin pyhillä paikoilla. Tilanne Temppelivuorella/Haram al Sharifilla kärjistyi syyskuisten juutalaisten ja muslimien pyhien aikana molempien osapuolten ääriryhmien toiminnan takia. YK:n turvallisuuneuvosto kokoontui hätäistuntoon levottomuuksien johdosta. Erityisenä huolena on poliittisen konfliktin muuttuminen uskonnolliseksi. Sen jälkeen tilanteeseen haettiin ratkaisua, kun Yhdysvallat toimi välittäjänä Israelin ja Jerusalemin muslimien pyhien paikkojen holhoajana toimivan Jordanian välille sopimuksen Temppelivuoren/Haram al Sharifin valvonnasta. Palestiinalaisten puukotusiskut ja mielenosoitukset sekä Israelin turvallisuuskoneiston vastatoimet ovat levinneet Itä-Jerusalemista muualle Länsirannalle, Gazaan ja Israelin puolelle. Viime viikkojen yhteenotoissa on kuollut noin 70 palestiinalaista ja noin kymmenen israeliaista Haavoittuneita on tuhansia. Toimijoina ovat yksittäiset henkilöt, joten teot on vaikeasti viranomaisten kontrolloitavissa. Väkivaltaisuuksien taustalla nähdään nuorten palestiinalaisten epätoivo ja turhautuminen poliittiseen,

15 15(25) sosiaaliseen ja taloudelliseen ahdinkoon, heikkoon johtajuuteen. Tilanteeseen vaikuttaa myös pitkään jatkunut miehitys, Israelin oikeistohallituksen retoriikka, siirtokuntarakentaminen ja uskonnollisten ääriainesten vaikutusvallan kasvu. Vastatoimena ja kansalaistensa suojelemiseksi Israelin hallitus on koventanut rangaistuksia ja lisännyt poliisin ja puolustusvoimien toimivaltuuksia, ja sen on katsottu turvautuneen osin kohtuuttomaan voimakäyttöön. Rankaisemattomuuteen ja siirtokuntalaisten harjoittamaan väkivaltaan ei ole puututtu. Molemminpuolinen vihapuhe leviää sosiaalisesa mediassa ja osapuolten retoriikassa, mitä tulisi hillitä. Israelin ja palestiinalaishallinnon turvallisuuskoordinaatio on jatkunut. Pääministeri Netanjahu on ilmaissut valmiutensa neuvotella presidentti Abbasin kanssa tilanteen rauhoittamiseksi, mutta syyttää tätä samalla väkivallan lietsomisesta. Netanjahun hallituksessa on kahden valtion ratkaisua vastustavia ja siirtokuntia suosivia ministereitä. Alueellinen tilanne ja Syyrian konflikti ovat hallinneet Israelin agendaa. Palestiinalaiset jatkavat pyrkimyksiä asemansa vahvistamiseen kansainvälisellä raiteella. Presidentti Abbas on YK:ssa toivonut palestiinalaisille kansainvälistä suojelua. Palestiinalaiset ovat toimittaneet kansainväliseen rikostuomioistuimeen Gazan sotaa ja siirtokuntarakentamista koskevat tutkintapyynnöt. Palestiinan valtion tunnustamisessa uusin käänne on Vatikaanin ja Saint Lucian päätös kesällä 2015 (tällä hetkellä 137 tunnustanutta valtiota). YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin syyskuussa päätöslauselma koskien Palestiinan (ja Vatikaanin) lipun nostamista YK:n jäsenvaltioiden lippujen rinnalle. Presidentti Abbas ilmoitti eroavansa Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n johdosta elokuussa. Tämä toteutuu, kun uusi johtaja ja koko PLO:n toimeenpaneva komitea valitaan vuoden lopulla järjestettäväksi suunnitellussa PLO:n parlamentin kokoontumisessa. Kaikkia palestiinalaisia, miehitetyllä Palestiinalaisalueella ja diasporassa, edustavan PLO:n parlamentin kokous on ensimmäinen vuosien tauon jälkeen ja sen toivotaan edistävän palestiinalaisten sisäistä sovintoa. Gazaa hallussaan pitävä Hamas ja Länsirannan pääpuolue Fatah ovat äärimmäisessä kilpailutilanteessa. Sisäpoliittisen kriisin lisäksi talous on pahasti alijäämäinen. Gazan tilanne on edelleen vakava. Kesän 2014 sodan jälleenrakentamiseen luvatusta tuesta on maksettu kolmasosa ja rakennusmateriaalia on päässyt sisään vain murto-osa. Uutena mahdollisena uhkana on Hamasin ääriliikkeitä koskevan kontrollin pettäminen. Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien EU, on tuominnut siviileihin kohdistuneet iskut ja vedonnut osapuoliin jännitteiden purkamiseksi. Lausunnoissa on korostettu, että väkivallan lopettamisen lisäksi osapuolten tulee sitoutua uudelleen rauhanprosessiin. Kansainvälinen diplomatia aktivoitui lokakuussa: Korkea edustaja Mogherini on keskustellut molempien päämiesten kanssa lokakuun aikana useaan kertaan. YK:n pääsihteeri kävi alueella tavaten molemmat päämiehet. Yhdysvaltojen ulkoministeri Kerry tapasi Netanjahun Berliinissä, ja matkusti myös alueella laajasti tavaten arabimaiden ulkoministereitä sekä presidentti Abbasin. Kvartetti oli koolla viimeksi Wienissä , Syyria-neuvottelujen yhteydessä ja ajankohtaa sen alueelle suuntautuvalle matkalle etsitään. Netanjahun ja presidentti Obaman tapaaminen on odotettavissa Yhdysvaltain hallinto tarkastelee MEPP-politiikkaansa. Lähi-idän kvartetti eli YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä, kokoontui syyskuussa laajennetussa kokoonpanossa. Mukana olivat Egyptin, Jordanian ja Saudi-Arabian ulkoministerit, Arabiliiton pääsihteeri ja YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet sekä joukko muita maita. Kvartetti on tuominnut osapuolten yksipuoliset toimet, siviileihin kohdistetun väkivallan sekä Israelin siirtokuntarakentamisen ja palestiinalaisten rakennusten tuhoamisen kahden valtion ratkaisun vaarantavina toimina. Kvartetti on kehottanut olemassa olevien sopimusten mukaisiin toimenpiteisiin kuten alueiden palauttamiseen palestiinalaisten hallintaan. YK:n turvallisuusneuvosto on käsitellyt lokakuussa useaan otteeseen alueen ja etenkin Jerusalemin

16 16(25) levottomuuksia. Pääsihteeri ja turvallisuusneuvoston jäsenet ovat korostaneet tarvetta tilanteen rauhoittamiselle ja provosoivan retoriikan välttämiselle. Turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan ole kyennyt uusiin yhteisiin ulostuloihin syyskuisen Temppelivuoren/Haram al Sharifin levottomuuksia koskeneen lehdistölausunnon lisäksi. YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymä päätöslauselma nähtäisiin keinona nykytilanteeseen vaikuttamiseksi. Esillä on ollut päätöslauselmat keskittyen ajankohtaiseen tilanteeseen ja siirtokuntiin. Sen sijaan aiemmin keskusteluissa ollut nk. parametripäätöslauselma koskien keskeisiä kysymyksiä: rajat, turvallisuus, pakolaiset, Jerusalem, joka sisältäisi myös aikarajan neuvotteluille ja miehityksen päättymispäivämäärän on jäänyt odottamaan otollisempaa aikaa. EU on viimeksi heinäkuun 2015 päätelmissään linjannut pyrkivänsä aktiivisesti vaikuttamaan kahden valtion ratkaisun mahdollisuuden ylläpitämiseen ja neuvottelujen uudelleen käynnistämiseen. Komissio julkaisi tulkintansa EU:n lainsäädännön toimeenpanosta Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden osalta. Alkuperämerkintää koskevaa ohjeistusta on odotettu pitkään. 16 EUmaan ulkoministerit (ml. Suomi) toistivat toiveen yhteisestä ohjeistuksesta tämän vuoden keväällä. Iso-Britannia, Tanska ja Belgia ovat ottaneet käyttöön vapaaehtoisen siirtokuntatuotteiden merkinnän. Kyseessä on komission vuoden 2013 EU:n israelilaistoimijoille kohdennettavan rahoituksen ohjeistamisen jälkeen merkittävin askel EU:n Israelia ja sen siirtokuntia koskevan olemassa olevan eriyttämispolitiikan toimeenpanemiseksi. EU:n yhteistyötä ja sen kehittämistä Israelin kanssa määrittää EU:n päätelmien ja kansainvälisen oikeuden mukainen Israelin alueen määrittely (vuoden 1967 sotaa edeltäneet rajat). Siirtokunnat rajautuvat tämän alueen ulkopuolelle.

17 17(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Saarikoski Outi Asia Itäiset kumppanit Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Tarkoitus on käsitellä EU:n itäisiä kumppaneita ja Riian itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeistä jatkotyötä marraskuun ulkoasianneuvoston kokouksessa. Korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Mogherini kertoo lisäksi matkojensa tuloksista Ukrainaan ja Georgiaan. Neuvoston kokouksen yhteydessä järjestetään myös Moldovan ja Georgian ystävien aamiaistapahtumat. 2. SUOMEN TAVOITE Maakohtaiset kannat: Uudistusten toimeenpano on Ukrainan tilanteen kannalta erityisen tärkeää. Pidämme Ukrainan ja Georgian viisumivapauksia realistisina tavoitteina, kunhan tekniset edellytykset täyttyvät. Valko-Venäjän osalta pidämme tärkeänä vuoropuhelun aktivoimista. On tärkeää, että EU on reagoinut myönteiseen kehityskulkuun mm. suspendoimalla valtaosan pakotteista. Kannatamme asteittaisia myönteisiä askeleita Valko-Venäjän suuntaan. EU voisi edistää mm. liikkuvuutta ja kv. lainanhakumahdollisuuksia. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteessa on puutteita, mikä on huomioitava yhteistyössä edettäessä. Suomi on huolissaan Moldovan viimeaikaisesta sisäisestä tilanteesta. Moldovan on sitouduttava demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen, sekä rakentavaan vuoropuheluun eri poliittisten ryhmien välillä. EU:n tuen jatkamista tarvitaan tilanteen vakauttamiseksi. Suomi pitää myönteisenä uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista Armenian kanssa. Azerbaidzhanin heikko ihmisoikeustilanne on huolestuttavaa ja hidastaa etenemistä myös IK-raiteella. Itäinen kumppanuus:

18 18(25) Suomen tavoitteena on tukea EU:n itäisten kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia sekä demokratian, oikeusvaltiokehityksen ja vakauden vahvistumista alueella. Itäisen kumppanuuden uudistustyötä ja yhteisten julistusten sekä sopimusten toimeenpanoa on jatkettava. Itäisen kumppanuuden strateginen merkitys EU:n ulkosuhteissa on kasvanut. Kumppanimailta odotetaan edistystä sisäisissä uudistuksissa ja EU:n kanssa solmittujen sopimusten toimeenpanossa. Kun maat ovat hallinnollisesti, demokraattisesti ja taloudellisesti vahvempia, ne pystyvät itse vastaamaan aikaisempaa paremmin myös erilaisiin turvallisuusuhkiin. Suomi katsoo, että EU:n itäistä kumppanuutta tulee jatkaa jokaisen kumppanimaan kanssa niiden erilaisuus huomioiden. Itäisellä kumppanuudella on kuitenkin myös itseisarvoa, kaikki kumppanimaat on pyrittävä pitämään prosessissa mukana. EU:n puolelta suhteiden syventäminen maiden kanssa riippuu sekä sopimusten toimeenpanon etenemisestä että yhteisten arvojen jakamisesta. Viisumiprosessit ovat itäisen kumppanuuden konkreettisia saavutuksia. Itäisten kumppanimaiden viisumivapauteen tulee pyrkiä, kunhan maat täyttävät viisumivapauteen vaadittavat tekniset edellytykset. Suomen näkemyksen mukaan vakaa ja vauras naapurusto on koko Euroopan edun mukainen. Itäinen kumppanuus ei ole suunnattu ketään vastaan ja maiden on saatava itse tehdä omat ulkopoliittiset valintansa. EU jatkaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa omien arvojensa ja etujensa pohjalta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Painopiste EU:n itäisessa kumppanuudessa on siirtynyt itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeen pääosin maiden kahdenvälisiin EU-suhteisiin. Kumppanimaat ovat eriytyneet toisistaan yhä enemmän. Jännitteet alueella ovat lisääntyneet ja sisäinen tilanne mm. Moldovassa on kiristynyt. Ukrainan konflikti jatkuu. Komission tiedonanto Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudistamisesta julkaistaan 18. marraskuuta. Ukrainan tilanteesta (ml. Minskin sopimuksen toimeenpano) sekä ENP:stä on tarkoitus keskustella joulukuun ulkoasiainneuvostossa. Edistyneimmät kumppanit Moldova, Georgia ja Ukraina tavoittelevat EU:lta jäsenyysperspektiiviä. Armenia, Azerbaidzhan ja Valko-Venäjä toimivat kukin oman liikkumatilansa rajoissa. Huomio keskittyy erityisesti EU:n assosiaatiosopimusten toimeenpanoon sekä Georgian ja Ukrainan viisumivapausneuvotteluihin. Valko-Venäjä suhteissa on tapahtunut varovaista myönteistä kehitystä. 4. TAUSTA Riiassa pidetyn EU:n itäisen kumppanuuden (IK) huippukokouksen jälkeen kumppanuuden monenkeskinen työ on jäänyt enemmän taka-alalle. Ukrainan konfliktista ja

19 19(25) turvallisuuspoliittisista jännitteistä johtuen EU:n naapuruston painoarvo on suuri, mutta painopiste työssä on nyt EU:n ja kumppaneiden kahdenvälisissä suhteissa. Myös eriytyminen kumppanimaiden kesken noussee yhä enemmän esille. Georgia, Moldova ja Ukraina pettyivät erityisesti EU:n haluttomuuteen myöntää niille EU-jäsenyysperspektiiviä. Kumppanimaiden suhteet Euraasian talousliittoon asettavat jatkossa myös oman haasteensa. Riian huippukokouspäätelmissä identifioitiin neljä osa-aluetta, joissa odotetaan edistystä: valtion rakentaminen, liikkuvuus ja ihmisten väliset kontaktit, markkinoiden kehittäminen sekä energia- ja liikenneyhteydet. IK:ssa painotetaan nyt tukea kumppanimaille ja työtä yhteisesti sovittujen sitoumusten eteen. Erityisen tärkeää olisi edistyminen kumppanimaiden yhteiskunnallisissa uudistuksissa ja sovittujen tavoitteiden toimeenpanossa. Assosiaatiosopimukset, niiden vapaakauppaosiot ja viisumivapaus- sekä helpotusprosessit ovat kumppanuuden merkittäviä saavutuksia. Ukrainan konflikti varjostaa kuitenkin kaikkea yhteistyötä. Pohdintaa itäisen kumppanuuden tulevaisuudesta on tarkoitus jatkaa laajemman sekä itää että etelää käsittelevän Euroopan naapuruuspolitiikan tarkastelun yhteydessä. Euroopan naapuruuspolitiikan tarkastelu voi parhaimmillaan tuoda uusia välineitä yhteistyön eriyttämiseen. Laajemman turvallisuuden elementtiä EU:n naapuruuspolitiikassa ollaan samalla vahvistamassa. Tärkeänä etappina EU allekirjoitti assosiaatiosopimukset Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa kesällä Suomi on ratifioinut sopimukset kaikkien kolmen maan kanssa keväällä Tavoitteena oli, että viimeisetkin EU-maat ratifioisivat assosiaatiosopimukset tämän vuoden kuluessa. Tämä ei näytä toteutuvan, joten sopimuksen väliaikaista toimeenpanoa jatkettaneen. Koska EUjäsenyysperspektiiviä ei ole luvassa, assosiaatiosopimusten ml. niihin sisältyvine vapaakauppaosioineen pitäisi toimia porkkanoina kumppanimaille kivuliaiden sisäisten yhteiskunnallisten uudistusten toimeenpanemiseksi. Jatkossa EU:n kasvavana haasteena IK:n toimeenpanossa on pitää kuusi kumppania yhteisen sateenvarjon alla. Yhtäältä on kolme innokasta EU-lähentyjää Moldova, Ukraina ja Georgia. Toisaalta kolmen muun EU-kiinnostuksen aste vaihtelee välinpitämättömästä (Azerbaidzhan) konkreettiseen, mutta varovaiseen yhteistyöhaluun (Armenia, Valko-Venäjä). On tärkeä pitää kaikki kuusi maata kumppanuudessa edelleen mukana. Eri kumppanimaiden kanssa yhteistyötä voidaan tiivistää ja kehittää yhteistyötä räätälöidysti kumppanimaiden omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaisesti. Suomi tukee itäistä kumppanuutta myös kahdenvälisesti. Suomi on kehittänyt Viron kanssa viranomaisten koulutushankkeen, jonka aiheina ovat hyvä hallinto, e-hallinto ja kyberturvallisuus (Participatory Democracy, Open Governance & Efficient egovernment Services, PADOS). Hanketta toteutetaan vuonna 2015 kaikissa kuudessa kumppanimaassa. Ajankohtaista maittain: Moldova on pisimmällä EU-lähentymisessään (ml. viisumivapaus 2014), mutta maan tulee saavuttaa edistystä keskeisten uudistusten (korruptio ja oikeusvaltiokehitys) ja assosiaatiosopimuksen toimeenpanossa. Moldovaa koettelee parhaillaan poliittinen ja taloudellinen kriisi. Moldovan hallitus kaatui epäluottamusäänestykseen lokakuussa 2015 korruptioepäilyjen takia. Chisinaussa alkanut hallituksenvastainen, mutta EU-myönteinen Dignity and Truth -kansalaisliikkeen

20 20(25) mielenosoitus osoittaa kansan kyllästyneen maan nykyhallintoon. Myös EU-vastaiset äänenpainot ovat voimistuneet. Pankkisektorin miljardikavallus käynnisti pankkisektorin kriisin, joka heijastuu maan makrotalouteen epävakauttavasti. EU ja Maailmanpankki ovat jäädyttäneet budjettitukensa Moldovalle reformiehtoja vastaan. Ulkomaisen budjettituen jatko edellyttää uutta sopimusta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa. Moldova on riippuvainen ulkomaisesta tuesta ja maan ajautuminen maksukyvyttömäksi on todellinen uhka. Samaan aikaan Moldova käy Transnistrian alueen kanssa ja EU:n tuella keskusteluita ratkaisun löytämiseksi EU-Moldova -assosiaatiosopimukseen sisältyvän vapaakauppasopimuksen (DCFTA) toimeenpanolle Transnistriassa vuoden 2016 alusta alkaen. Ukrainan uudistukset kangertelevat ja taloustilanne on vaikea. Maan julkinen talous on riippuvainen ulkomaisesta avusta. Laajoja uudistuksia tarvitaan erityisesti julkisessa hallinnossa, kuten oikeuslaitoksessa, poliisissa ja verotuksessa. Korruptio ja oligarkkien valta on edelleen mittavaa. Samaan aikaan konflikti jatkuu Itä-Ukrainassa jo toista vuotta. Syyskuun alusta voimassa ollut tulitauko on pääosin pitänyt ja mahdollistanut muiden askeleiden, kuten aseiden poisvedon aloittamisen. Minskin sopimuksen toimeenpano pitkittyy ensi vuoteen. Georgia on edennyt uudistuksissa tasaisesti. EU-Georgia-suhteita määrittää jatkossa EU assosiaatiosopimuksen toimeenpano ja maan uudistusprosessin vauhti. Osana demokraattisten instituutioiden rakentamista Georgian tulee kiinnittää erityistä huomiota sananvapauskysymyksiin. Venäjän vipuvarsi Georgiassa ovat Abhasian ja Etelä-Ossetian separatistialueet. Sekä Ukraina että Georgia ovat viisumidialogissaan EU:n kanssa viimeisessä vaiheessa (Visa liberalisation Action Plan, VLAP). Georgia on teknisesti lähes valmis, kun taas Ukrainalla on enemmän kesken. Komission edistymisraportit maiden viisumidialogin osalta on tarkoitus saada joulukuussa. Teknisten edellytysten täytyttyä EU:n tulee tehdä poliittinen päätös viisumivapauden myöntämisestä. Valko-Venäjä on tänä syksynä ottanut EU:n toivomia edistysaskeleita. Presidentti Lukashenka vapautti elokuussa viimeiset poliittiset vangit. EU oli pitkään vaatinut vapauttamista yhtenä edellytyksenä suhteiden lämmittämiselle. Lokakuussa pidetyt presidentinvaalit sujuivat rauhallisessa ilmapiirissä. Uudistuksia on edelleen tehtävä, jotta maa täyttäisi Etyjin velvoitteet demokraattisista vaaleista. Lokakuussa EU päätti jatkaa Valko-Venäjään kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä asti. Samalla rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpano keskeytettiin 170 henkilön ja kolmen yhteisön osalta neuvoston päätöksen voimassaolon ajan. Rajoittavia toimenpiteitä kohdistetaan edelleen neljään henkilöön, joiden katsotaan olleen osallisina selvittämättömiin henkilöiden katoamisiin. Niin ikään asevientikiellot jäävät voimaan. EU:n myönteisellä reaktiolla pyritään rohkaisemaan Valko-Venäjää tarkastamaan politiikkaansa myös laajemmin. Valko-Venäjällä on ollut rakentava rooli Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä. Maan yleinen demokratia- ja ihmisoikeustilanne jatkuu heikkona, minkä kehitys on otettava huomioon yhteistyössä edettäessä. EU:n lokakuinen pakotepäätös mahdollistaa mm. presidentinvaalien kattavamman analyysin ja rajoittavien toimenpiteiden uudelleenarvioinnin alkuvuonna On tärkeää aktivoida korkean tason vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa ja lisätä käytännönläheistä yhteistyötä eri sektoreilla. EU voisi mm. lisätä vierailuvaihtoa, edistää viisumihelpotuksia sekä avata lainahakumahdollisuuden IMF:ään, EBRD:hen ja EIB:hen. EU:n viisumihelpotusneuvottelut Valko- Venäjän kanssa ovat loppuvaiheessa. Suomi on tukenut viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten (Visa facilitation and readmission agreements, VFA) toimeenpanoa. Suomi liittyi keväällä 2015 EU:n ja Valko-Venäjän liikkuvuuskumppanuuteen.