Wildlife-matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Tarkastelussa kalastus- ja metsästysmatkailu Lapin ja Kainuun maakunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Wildlife-matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Tarkastelussa kalastus- ja metsästysmatkailu Lapin ja Kainuun maakunnissa"

Transkriptio

1 Wildlife-matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Tarkastelussa kalastus- ja metsästysmatkailu Lapin ja Kainuun maakunnissa Karoliina Sarajärvi S Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2014 Oulun yliopisto Maantieteen laitos

2 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Liite FM-tutkielmaan Maisterintutkinnon kypsyysnäyte Laitos: Maantieteen laitos Tekijä (Sukunimi ja etunimet, myös entinen sukunimi): Sarajärvi Johanna Karoliina Pääaine: Maantiede Opiskelijanumero: Tutkielman nimi (suomeksi; muun kielinen nimi ilmoitetaan vain jos se on tutkielman kieli): Wildlife-matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Tarkastelussa kalastus- ja metsästysmatkailu Lapin ja Kainuun maakunnissa Tutkielman sivumäärä: 83 s. + II liit. Asiasanat: Wildlife-matkailu, matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, kalastusmatkailu, metsästysmatkailu, pohjoismainen menetelmä Tiivistelmä (kirjoitetaan vapaamuotoisesti, selväsanaisesti ja lyhyin lauserakentein, ks. ohje seuraavalla sivulla): Tutkielmassa tarkastellaan wildlife-matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tavoitteena on selvittää valtion maiden kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Lapin ja Kainuun maakunnissa vuonna Lisäksi tarkoituksena on vertailla tuloksia kohdealueiden ja -ryhmien välillä, sekä arvioida kuinka paljon kalastus- ja metsästysmatkailijat kuluttivat rahaa yhteensä koko matkan aikana. Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta keskeisestä osasta. Ensimmäiseksi käsitellään yleisesti wildlifematkailuun liittyvää teoriakeskustelua sekä paneudutaan tarkemmin kalastus- ja metsästysmatkailuun. Toisessa osiossa tarkastellaan matkailun aluetaloudellisia hyöty- ja haittavaikutuksia. Lisäksi käsitellään aluetaloudellisten vaikutusten muodostumista ja käydään läpi yleisimmät tutkimusmenetelmät. Tutkimusaineisto on kerätty osana Metsähallituksen eräpalveluiden aluetaloushanketta. Hankkeessa kehitetään Metsähallituksen kalastus- ja metsästyslupa-asiakkaiden aluetaloudellisten vaikutusten seurantamenetelmää yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Aineisto kerättiin Internet-kyselynä kesän ja syksyn 2013 aikana. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin pohjoismaisen mallin menomenetelmää, jossa hyödynnettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavia ilmaisia aineistoja. Lapin maakunnan kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulovaikutukset olivat vuonna 2013 vajaa 8 miljoonaa euroa, josta kalastusmatkailun osuus oli noin 5 miljoonaa euroa ja metsästysmatkailun 3 miljoonaa euroa. Välitön kalastusmatkailutyöllisyys oli 22 henkilötyövuotta ja metsästysmatkailutyöllisyys 13 henkilötyövuotta. Yhteensä Lapin kalastus- ja metsästysmatkailun työllisyysvaikutus oli 35 henkilötyövuotta. Kainuun maakunnassa kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulovaikutukset olivat vuonna 2013 yhteensä noin 3 miljoona euroa, josta kalastusmatkailun osuus oli 1,2 miljoonaa euroa ja metsästysmatkailun 1,8 miljoonaa euroa. Välitön kalastusmatkailutyöllisyys oli vajaa 6 henkilötyövuotta ja metsästysmatkailutyöllisyys 8 henkilötyövuotta. Yhteensä Kainuun kalastus- ja metsästysmatkailun työllisyysvaikutus oli 14 henkilötyövuotta. Tutkimuksen tulokset tulo- ja työllisyysluvuista eivät vaikuta olevan liioiteltuja. Vertailu on kuitenkin haastavaa, sillä kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu. Kokonaisuudessaan kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset Lapin ja Kainuun maakunnissa ovat tulosten mukaan suhteellisen pieniä. Hyötyvaikutuksia alueiden talouksille voitaisiin lisätä, mikäli kalastus- ja metsästysmatkailu kehittyisivät elinkeinoina ja saisivat paremman jalansijan Suomen matkailussa. Muita tietoja: Aineisto kerätty osana Metsähallituksen eräpalveluiden aluetaloushanketta. Paikka ja päiväys: Oulussa,

3 Sisällys JOHDANTO... 5 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 7 Maantiede ja matkailu... 7 Aikaisempi tutkimus... 8 Tutkimuksen rakenne... 9 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYSET MATKAILUN PERUSKÄSITTEISTÄ WILDLIFE-MATKAILUUN Matkailu ja virkistäytyminen Luontomatkailu Wildlife-matkailu Vapaa-ajankalastus ja kalastusmatkailu Kalastusmatkailun kehittyminen ja nykytila Metsästys ja metsästysmatkailu Metsästysmatkailun kehittyminen ja nykytila MATKAILU JA ALUETALOUS Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Aluetaloudellisten vaikutusten muodostuminen Aluetaloudellisten vaikutusten tutkimusmenetelmät Pohjoismainen menetelmä TUTKIMUSALUE Lapin maakunta Kainuun maakunta TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät WILDLIFE-MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Välitön kalastus- ja metsästysmatkailutulo Lapin maakunnassa Välitön kalastus- ja metsästysmatkailutulo Kainuun maakunnassa Välitön kalastus- ja metsästysmatkailutyöllisyys Lapin ja Kainuun maakunnissa Tulo- ja työllisyysvaikutusten vertailu Kalastus- ja metsästysmatkailijoiden kokonaiskulutus matkan aikana... 60

4 POHDINTA Tiedonhankinnan ja tutkimusaineiston haasteet Menomenetelmän soveltamisen haasteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET I-II

5 JOHDANTO Kalastus ja metsästys ovat suosittuja vapaa-ajan aktiviteetteja niin Suomessa kuin kansainvälisesti (Mikkola & Yrjölä 2001; Lovelock 2008; Mordue 2009; Matilainen ym. 2010), ja niiden merkitys on kasvanut viime vuosina myös matkailun yhteydessä (Reynolds & Braithwaite 2001; Bauer & Herr 2004; Meyer-Arendt 2004; Barnes & Novelli 2008; Keskinarkaus ym. 2009; Mordue 2009). Yleisesti matkailua pidetään nykypäivänä jopa maailman suurimpana ja nopeimmin kasvavana elinkeinona. Matkailun kasvulla on tärkeä rooli myös Suomessa etenkin Pohjois-Suomen aluetalouden ja paikallisten asukkaiden jokapäiväisen elämän kannalta (Saarinen 2003: 92). Wildlife-matkailun suosio sai alkunsa 1960-luvulla. Matkailijoiden lisääntynyt kiinnostus luontoa ja sen suojelua kohtaan, matkustamisen muuttuminen edullisemmaksi sekä syrjäseutujen saavutettavuuden paraneminen loivat sysäyksen wildlife-matkailun kehittymiselle erityisesti Afrikassa (Novelli ym. 2006: 65). Wildlife-matkailu lähti merkittävään kasvuun kuitenkin vasta 2000-luvun vaihteessa luontoon perustuvien aktiviteettien kysynnän jatkuvan kasvun myötä. Wildlife-matkailun osalta luontoaktiviteetit yhdistetään usein toimintaan, joka ei suoranaisesti kuluta luontoa, kuten eläinten katseluun ja valokuvaukseen. Toisaalta myös luontoa kuluttavat toiminnot, kuten metsästys ja kalastus, ovat tietyille alueille merkittäviä wildlife-matkailuaktiviteetteja (Barnes & Novelli 2008: 153). Reynoldsin ja Braithwaiten (2001: 32) mukaan wildlife-matkailusta on tullut yksi johtavista ulkomaanvaluutan tuottajista useissa maissa, ja esimerkiksi Meyer-Arendt (2004: 430) korostaa erityisesti metsästys- ja kalastusmatkailun olevan tänä päivänä tärkeä osa taloudellista toimintaa. Suomessakin kiinnostus kalastus- ja metsästysmatkailua kohtaan on kasvanut viime vuosikymmenellä (Puhakka & Salonen 2005; Keskinarkaus ym. 2009). Matkailu syrjäisillä maaseutualueilla perustuu pitkälti luontoon ja luontoaktiviteetteihin, kuten kalastukseen, jolloin kalastusmatkailu tuo syrjäseuduille ulkopuolisia tuloja piristäen näiden alueiden taloutta ja kehitysnäkymiä. Useita vuosikymmeniä maaseutualueet ovatkin kärsineet sosio-taloudellisesta taantumisesta taloudellisten rakenteiden muuttumisen, työttömyyden sekä väestön poismuuton ja ikääntymisen myötä (Kauppila & Karjalainen 2012: 88). Nygårdin ja Uthardtin (2001: 383) mukaan yhtenä syynä myös metsästysmatkailun kiinnostuksen kasvuun on nimenomaan syrjäisten maaseutualueiden

6 6 taloudellisen taantumisen estäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäiset maaseutualueet ovat kärsineet rakennemuutoksesta ja talouden taantumisesta (Saarinen 2003), mutta toisaalta kyseiset alueet tarjoavat parhaat edellytykset juuri metsästysmatkailun kehittymiselle (Keskinarkaus ym. 2009: 11). Matkailun kasvun myötä myös sen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat kasvaneet voimakkaasti (Wall & Mathieson 2006: 4), joista nimenomaan taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä alueiden kehittymisen kannalta (Kauppila ym. 2009). Lovelockin (2008: 14) mukaan wildlife-matkailun, eli siten myös kalastajien ja metsästäjien, tuottamat aluetaloudelliset vaikutukset ja hyödyt kohdealueen matkailuyrittäjille, paikallisille yhteisöille ja alueiden talouksille ovat huomattavia. Wildlife-matkailun kasvun myötä onkin tärkeä selvittää, kuinka tärkeässä roolissa luonto on ihmisten hyvinvoinnille, ja tunnistaa wildlife-resurssien käytön tuomat sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt (Reynolds & Braithwaite 2001: 31). Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää wildlife-matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois- ja Itä-Suomessa. Esimerkkinä ovat kalastus- ja metsästysmatkailu Lapin ja Kainuun maakunnissa. Aineisto on kerätty osana Metsähallituksen eräpalveluiden aluetaloushanketta, jossa kehitetään Metsähallituksen kalastus- ja metsästyslupa-asiakkaiden aluetaloudellisten vaikutusten seurantamenetelmää yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Keskinarkauksen ym. (2009: 11) mukaan suurin osa Pohjois- ja Itä-Suomen maa-alueista on valtion omistuksessa, jonka myötä Metsähallitus valtion alueita hallinnoivana viranomaisena on keskeisessä asemassa erätalouteen kuuluvan metsästyksen ja kalastuksen järjestelyissä. Metsähallituksen luontopalveluissa onkin tunnistettu tarve aloittaa säännöllinen kalastus- ja metsästyslupa-asiakkaiden tuottamien aluetaloudellisten hyötyjen seuranta. Myös julkisen riistakonsernin strategian ( ) päätavoitteen Riistatalous luo hyvinvointia yhtenä mittarina ovat nimenomaan taloudelliset vaikutukset (ks. Riistakonsernin strategia). Aluetaloushankkeen tarkoituksena on kehittää Metsähallituksen käyttöön työkalu, jolla kalastajien ja metsästäjien tuottamia aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan seurata vuosittain. Hanke on pilotinomainen, sillä valtion maiden ja vesien metsästyksen ja kalastuksen tuottamia aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole ennen kartoitettu valtakunnallisessa mittakaavassa. Näin ollen tämän tutkimuksen aihe ja tarkoitus on ajankohtainen myös kalastus- ja metsästysmatkailun näkökulmasta.

7 7 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maantiede ja matkailu Maantieteen keskeisempiä käsitteitä ja teemoja ovat tilaan, paikkaan, aikaan ja ihmisiin liittyvät tutkimusaiheet (Hall & Page 2006: 352). Matkailu soveltuu hyvin osaksi maantieteen tutkimuskenttää, sillä se liittyy aina paikkoihin ja alueellisiin suhteisiin (Leiper 2004: 112). Huomattavaa kaikille matkailun määritelmille ovat myös tilan ja ajan käsitteet, sillä matkailijat matkustavat tilassa ja ajassa heidän liikkuessaan pois kotoa tietyksi ajaksi (Hall 2005: 17). Maantieteen ja matkailun suhdetta voidaan tarkastella lähemmin esimerkiksi Leiperin (2004: 49 51, 53) matkailusysteemimallin kautta. Malli koostuu viidestä eri elementistä: matkailijasta, lähtöalueesta, matkareiteistä, kohdealueesta ja matkailupalveluista. Matkailijat aloittavat matkan lähtöalueelta eli usein kotoaan, ja matkustavat eri reittialueiden kautta matkan varsinaiselle kohdealueelle, joita voi olla myös useampia. Nimenomaan nämä kolme aluetta ovat maantieteellisiä elementtejä. Alueiden ja reittien ohella malli ottaa huomioon myös matkailupalvelut, joita matkailijat yleensä käyttävät tavalla tai toisella matkansa yhteydessä. Näiden viiden elementin lisäksi erilaiset ympäristötekijät (esim. sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset, fyysiset) vaikuttavat ja muuttavat koko matkailusysteemiä jatkuvasti, sekä päinvastoin. Maantieteellistä tutkimusta voidaan lähestyä neljästä eri lähtökohdasta, joita voidaan hyödyntää myös matkailututkimuksen yhteydessä. Näitä lähtökohtia ovat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus, spatiaaliset analyysit, alueelliset synteesit sekä fyysiset luonnonprosessit. Kyseisistä lähestymistavoista ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta tutkittaessa on matkailun osalta keskitytty erityisesti matkailun ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseen (Wall 2000: 249). Näin ollen myös tämän työn tutkimusaihe kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisista vaikutuksista Lapin ja Kainuun maakunnissa soveltuu kaiken kaikkiaan hyvin matkailumaantieteelliseen tutkimuskenttään.

8 8 Aikaisempi tutkimus Kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu verrattain vähän niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kalastuksen osalta tutkimus on painottunut vapaa-ajankalastuksen ja virkistyskalastuksen taloudellisten vaikutusten ja hyötyjen analysointiin varsinaisen kalastusmatkailun sijasta. Esimerkiksi Kauppila ym. (2011) sekä Kauppila ja Karjalainen (2012) ovat tutkineet kalastusmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Iijoen valuma-alueen kunnissa pohjoismaisen mallin menomenetelmää soveltamalla. Vähä ym. (2013) ovat seuranneet lohi- ja meritaimenkantoja Tornionjoen vesistössä, minkä yhteydessä on selvitetty lyhyesti myös kalastusmatkailijoiden rahankäyttöä. Storhammar ym. (2011) ovat selvittäneet osana laajempaa lohenkalastuksen taloudellisten vaikutusten tutkimusta myös vapaaajan kalastuksen ja kalastusmatkailun taloudellisia vaikutuksia panos-tuotosmallilla Tornio- ja Simojoella. Seppänen ja Salmi (2010) ovat luoneet katsauksen Suomessa julkaistuihin vapaa-ajankalastustutkimuksiin. Siinä yhtenä osana käsitellään myös kalastusmatkailuun liittyviä tutkimuksia, kuitenkin huomioiden vain muutamia taloudellisiin vaikutuksiin keskittyviä selvityksiä. Toivonen (2008a) on selvittänyt kalastusmatkailun yleisiä tunnuslukuja valtakunnallisesti, mutta selvitys ei käsittele varsinaisia kalastusmatkailun taloudellisia vaikutuksia laajemmin. Suomen ulkopuolella Borch ym. (2011) ovat selvittäneet panos-tuotosanalyysin avulla kalastusmatkailun taloudellisia vaikutuksia Norjassa. Samaan menetelmään pohjautuen myös Upneja ym. (2001) ovat selvittäneet kalastuksen taloudellisia vaikutuksia Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa, mutta tutkimus ei keskity suoranaisesti kalastusmatkailuun, vaan yleisesti kalastukseen. Myös Pohjois-Carolinassa (Bohnsack ym. 2002), Texasissa (Chen ym. 2003) ja Mississipissä (Hutt ym. 2013) on tutkittu kalastusmatkailun sijasta virkistyskalastuksen taloudellisia vaikutuksia panos-tuotosanalyysin pohjalta. Metsästysmatkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin liittyvä tutkimus on ollut vähäistä etenkin Suomessa. Tutkimusta on tehty esimerkiksi North Hunt -hankkeen (ks. North Hunt 2007) yhteydessä, jonka tarkoituksena oli selvittää vuosien aikana metsästysmatkailun kehittymismahdollisuuksia Suomessa, Ruotsissa, Islannissa, Skotlannissa ja Kanadan pohjoisilla syrjäseuduilla huomioiden niin ekologiset, taloudelliset kuin sosiaaliset näkökohdat. Hankkeessa Keskinarkaus ym. (2009) selvittivät yh-

9 9 teistyössä Metsähallituksen kanssa muun muassa pienriistan metsästykseen perustuvan metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia yhdeksällä ruuhkaisimmilla Metsähallituksen lupa-alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi tehtiin tarkempi selvitys Itä- Lapin osalta. Heiðarsson ym. (2010) selvittivät hankkeen yhteydessä metsästysmatkailun taloudellisia vaikutuksia Islannissa. Muita ulkomailla tehtyjä metsästyksen aluetaloudellisiin vaikutuksiin liittyviä tutkimuksia löytyy lähinnä Afrikasta. Esimerkiksi Samuelsson ja Stage (2007) sekä Humavindu ja Barnes (2003) ovat selvittäneet metsästyksen ja metsästysmatkailun taloudellisia vaikutuksia Namibiassa. Saayman ym. (2011) ovat käyttäneet Samuelssonin ja Stagen (2007) tapaan panos-tuotosanalyysiin perustuvaa sosiaalitilinpitomatriisia selvittäessä metsästyksen taloudellisia vaikutuksia Etelä-Afrikassa, mutta tutkimus ei kohdennu suoraan metsästysmatkailuun, kuten useiden kalastukseen ja kalastusmatkailuun liittyvien tutkimusten kohdalla. Lisäksi Lovelock ja Robinson (2005) ovat selvittäneet tutkimuksessaan metsästysmatkailun taloudellisia vaikutuksia Uudessa- Seelannissa. Käsillä olevan tutkimuksen aihe kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisista vaikutuksista Pohjois- ja Itä-Suomessa onkin näistä lähtökohdista katsottuna erittäin ajankohtainen, sillä kalastusmatkailun ja etenkään metsästysmatkailun taloudellisia vaikutuksia ei ole juuri selvitetty Suomessa niin paikallisessa kuin alueellisessakaan mittakaavassa. Tutkimuksen rakenne Tutkimus rakentuu kokonaisuudessaan kahdeksan eri osion ympärille. Johdannon (1) jälkeen esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehitys (2), joka koostuu pääasiassa kahdesta keskeisestä osasta: wildlife-matkailusta sekä matkailusta ja aluetaloudesta. Ensimmäiseksi käsitellään yleisesti wildlife-matkailuun liittyvää teoriakeskustelua, jonka jälkeen paneudutaan tarkemmin kalastus- ja metsästysmatkailuun sekä niiden kehittymiseen ja nykytilaan Suomen kontekstissa. Matkailu ja aluetalous -osiossa tarkastellaan matkailun aluetaloudellisia hyöty- ja haittavaikutuksia sekä käydään läpi taloudellisten vaikutusten muodostumista. Lisäksi käsitellään lyhyesti yleisimmät matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimuksissa käytetyt tutkimusmenetelmät, jonka jälkeen

10 10 paneudutaan tarkemmin tässä tutkimuksessa sovellettavaan pohjoismaisen mallin menomenetelmään ja siihen kohdistuvaan kritiikkiin. Seuraavaksi esitellään tutkimusalue, - aineisto ja -menetelmät (3-5). Tulososiossa (6) käsitellään kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisista vaikutuksista välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset ensin Lapin maakunnan ja sitten Kainuun maakunnan osalta, jonka jälkeen maakuntien välisiä tuloksia vertaillaan keskenään. Lisäksi selvitetään koko matkan aikana tapahtunutta kulutusta yhteensä. Lopuksi esitellään tulosten pohdinta (7) sekä yhteenveto ja johtopäätökset (8).

11 11 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kalastus- ja metsästysmatkailun aluetaloudellisista vaikutuksista välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Lapin ja Kainuun maakunnissa. Aineistoa analysoidaan pohjoismaisen mallin menomenetelmällä ja siinä hyödynnetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavia ilmaisia aineistoja. Menetelmä perustuu kokonaisuudessaan Kauppilan ym. (2011) ja Kauppilan ja Karjalaisen (2012) kehittämään prosessimalliin, jonka menetelmällisenä lähtökohtana on arvioida matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia käyttämällä mahdollisimman paljon hyödyksi jo olemassa olevia tilastoja. Tarkoituksena on myös vertailla tuloksia maakuntien ja ryhmien välillä, sekä arvioida kuinka paljon kalastus- ja metsästysmatkailijat kuluttivat rahaa yhteensä koko matkan aikana. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaiset olivat kalastus- ja metsästysmatkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Lapin ja Kainuun maakunnissa vuonna 2013? 2. Millä tavoin välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset eroavat kalastus- ja metsästysmatkailijoiden sekä Lapin ja Kainuun maakuntien välillä? 3. Kuinka paljon kalastus- ja metsästysmatkailijat kuluttivat matkallaan Lapin ja Kainuun maakuntien ulkopuolella sekä yhteensä koko matkan aikana vuonna 2013?

12 12 MATKAILUN PERUSKÄSITTEISTÄ WILDLIFE-MATKAILUUN Matkailu ja virkistäytyminen Matkailun, matkailijan ja virkistäytymisen käsitteitä on vuosien saatossa määritelty useiden eri tutkijoiden toimesta (Boniface & Cooper 1994; Butler ym. 1998; Jafar 2000; Vuoristo 2002; Leiper 2004; Hall ym. 2009; Urry & Larsen 2011). Jafarin (2000: 585) ja Vuoriston (2002: 20) määritelmissä matkailu nähdään lähtö- ja kohdealueiden välisenä vuorovaikutuksena. Matkailijat liikkuvat ja toimivat tavanomaisen asuin- ja työympäristön, eli lähtöalueen, ulkopuolella. Näillä ulkopuolisilla kohdealueilla matkailijat ovat vuorovaikutuksessa heitä palvelevien matkailupalveluiden ja -verkostojen kanssa. Urryn ja Larsenin (2011: 4) mukaan matkailu on vapaa-ajan aktiviteetti. Vapaa-ajalla tarkoitetaan säännöllisen ja organisoidun työn vastakohtaa. Leiper (2004: 35) on tiivistänyt matkailijan määritelmän kattamaan kaikki edellä mainitut elementit, sillä hän määrittelee matkailijan henkilöksi, joka matkustaa väliaikaisesti normaalin asuinympäristönsä ulkopuolelle vähintään yhdeksi yöksi. Matka tapahtuu vajaa-ajalla vuorovaikutuksessa kohdealueen kanssa. Hall ym. (2009: 7) korostaa kuitenkin myös työmatkailun tärkeyttä osana nykypäivän matkailua. Virkistäytymisellä viitataan yleensä erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, jotka voivat tapahtua joko kotona tai kodin ulkopuolella (Boniface & Cooper 1994; Butler ym. 1998: 3 4). Boniface ja Cooper (1994: 2) jakavat virkistäytymisen kotona tapahtuvaan virkistäytymiseen, muualla kotipaikkakunnalla tapahtuvaan virkistäytymiseen, päivämatkoihin ja varsinaiseen matkailuun. Tässä työssä matkailija käsitetään sellaiseksi henkilöksi, joka on matkustanut väliaikaisesti vakinaisen asuinmaakuntansa ulkopuolelle. Määritelmä pitää sisällään niin yöpyjät kuin päiväkävijät, mutta ei sisällä maakuntien sisäistä matkailua. Matkailun ja virkistäytymisen rajat ovatkin tänä päivänä hämärtyneet, ja usein erot näiden kahden käsitteen välillä perustuvat kohteen tai aktiviteetin sijaintiin ja tapahtuman kestoon (Boniface & Cooper 1994; Butler ym. 1998). Myös Hall ja Page (2006: 4 5) ottavat huomioon matkailua määriteltäessä matkailun, virkistäytymisen ja vapaa-ajan suhteet (kuva 1), jossa matkailu ja virkistäytyminen nähdään lähinnä osana vapaa-ajan määritelmää.

13 13 Kuva 1. Matkailun, virkistäytymisen ja vapaa-ajan suhde (Hall ym. 2004: 4; Hall & Page 2006: 5; kirjoittajan muokkaamana). Rajat käsitteiden välillä ovat kuitenkin häilyvät, eikä tarkkoja rajoja voida vetää. Työ on erillään vapaa-ajasta, lukuun ottamatta työmatkustamista, jossa työ on matkustamisen motiivina. Vapaa-ajan matkustaminen sisältää elementtejä niin matkailusta kuin virkistäytymisestä, päiväkävijät voidaan puolestaan luokitella joko vapaa-ajan, virkistäytymisen tai matkailun alle (Hall ym. 2004; Hall & Page 2006). Newsome ym. (2005: 12 13) jakavat matkailun joko massamatkailuun tai vaihtoehtoiseen matkailuun. Massamatkailulla tarkoitetaan niitä matkailijoita, jotka matkailevat omaa kulttuuriaan muistuttavissa maissa vakiintuneissa olosuhteissa ja ovat vähän yhteydessä matkakohteen paikallisväestön kanssa. Myös Fennellin (2003: 4) mukaan massamatkailu ei ota huomioon paikallisia, jonka myötä esimerkiksi matkailutulot eivät jää kohdealueelle, kun taas vaihtoehtoisessa matkailussa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristön hyvinvointiin ja paikallisten tarpeiden huomioimiseen. Hallin ym. (2009: 131) mukaan luontomatkailu ja ekomatkailu määritellään usein vaihtoehtoisen matkailun alaisuuteen.

14 14 Luontomatkailu Meyer-Arendt n (2004: ) mukaan useat eri aatteet, perinteet ja aktiviteetit ovat vuosikymmenien saatossa vaikuttaneet luontomatkailun kehittymiseen ja leviämiseen. Esimerkkeinä ovat muun muassa romantiikan-aika, lähteisiin ja merenrantaan liittyvät perinteet, puisto- ja virkistäytymisliikkeen kehittyminen sekä kalastus ja metsästys. Saarisen (2005: 42) mukaan luontoon perustuvaa matkailua ja ekomatkailua pidetään yleisesti yhtenä nopeimmin kasvavista kansainvälisen matkailun muodoista. Ympäristöministeriö (2002) arvioi 2000-luvun alussa luontomatkailun kasvavan Suomessa 8 10 % vuosivauhdilla. Luontoon perustuvan matkailun suosio on edelleenkin kasvussa, sillä esimerkiksi Metsähallituksen (2014) mukaan Suomen kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat vuoden 2013 aikana kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Luontomatkailu on luonnonympäristössä tapahtuvaa matkailua, jonka vetovoimaisuus ja eri aktiviteetit perustuvat luontoon (Saarinen 2002: 12). Myös Järviluoma (2006: 56) painottaa, että luontomatkailussa kohdealueen luonto toimii matkustamisen tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Jokisen (2001) mukaan nimenomaan luonnosta saatavilla elämyksillä ja siellä tapahtuvalla toiminnalla on keskeinen merkitys koko matkailutapahtumalle. Näin ollen luontomatkailijat ovat Fredmanin ja Tyrväisen (2011: 5 6) mukaan matkailijoita, jotka vierailevat luonnonalueilla, osallistuvat yleensä erilaisiin aktiviteetteihin ja käyttävät matkailupalveluita. Hall ja Boyd (2005: 3) näkevät luontoon perustuvan matkailun laajana kategoriana, joka pitää sisällään perinteisen luontomatkailun lisäksi myös muun muassa luonnon yksityiskohtiin keskittyvän matkailun, esimerkiksi safari- ja wildlife-matkailun, sekä luonnonsuojelua ja säilyttämistä edistävän matkailun, kuten ekomatkailun. Fennell (2003: 25) määritteleekin ekomatkailun kestäväksi luontomatkailuksi, jossa keskeisessä asemassa ovat luonnosta oppiminen sekä luontoalueiden säilyttäminen ja suojeleminen. Ekomatkailu on luonteeltaan ei-kuluttavaa, sillä on vähän vaikutuksia ympäristöön ja se ottaa huomioon myös paikallisväestön. Myös Fredmanin ja Tyrväisen (2011: 6) mukaan yleisesti luontomatkailulla on keskeinen rooli kohdealueen paikallisyhteisöille. Matkailijoiden käyttämät luonnonresurssit ovat yleensä myös paikallisten aktiivisessa käytössä ja siten sidottuina heidän perinteisiinsä ja kulttuuriinsa.

15 15 Wildlife-matkailu Wildlife-matkailu voidaan luokitella osaksi niin luontomatkailua, ekomatkailua kuin maaseutumatkailua. Lisäksi ihmisten suhteet ja yhteydet eläimiin, sekä luonnonresursseja kuluttava toiminta kuten metsästys ja kalastus liittyvät vahvasti wildlifematkailuun (Reynolds & Braithwaite 2001: 32). Wildlife-matkailulla tarkoitetaankin matkailua, joka perustuu kohtaamisiin ja kanssakäymisiin luonnoneläinten kanssa (Shackley 1996; Reynolds & Braithwaite 2001; Bauer & Herr 2004; Higginbottom 2004; Newsome ym. 2005; Lovelock 2008; Newsome & Rodger 2013). Wildlife-termi pitää sisällään sekä kasvit että eläimet, mutta useimmiten matkailun yhteydessä se liitetään lähinnä maalla ja vedessä eläviin selkärankaisiin luonnoneläimiin (Shackley 1996). Wildlife-matkailuaktiviteetit tapahtuvat joko vapaana liikkuvien eläinten luonnollisessa elinympäristössä tai vankeudessa eläville eläimille varatuilla suljetuilla alueilla. Näin ollen useat aktiviteetit tapahtuvat luonnossa ja ovat osa luontomatkailua. Wildlife-matkailua voidaan pitää ekomatkailuna, mikäli matkailu perustuu ekomatkailun tärkeimpiin periaatteisiin kestävyydestä, suojelusta ja koulutusta edistävästä toiminnasta (Higginbottom 2004: 2 3; Newsome ym. 2005: 20). Matkailu syrjäisillä maaseutualueilla perustuu pitkälti luontoon (Kauppila & Karjalainen 2012: 88), jonka myötä wildlife-matkailulla on merkittävä rooli myös maaseutumatkailussa. Wildlife-matkailu voidaan määritellä joko ei-kuluttavaksi (non-consumptive) tai kuluttavaksi (consumptive) matkailuksi siihen sisältyvien aktiviteettien perusteella. Eikuluttavaa wildlife-matkailua ovat esimerkiksi eläinten katselu ja valokuvaaminen, kun taas kuluttavasta wildlife-matkailusta esimerkkeinä ovat kalastus ja metsästys (Lovelock 2008: 4). Freesen (1998: 11 12) mukaan käsitteitä kuluttava ja ei-kuluttava käytetään sen perusteella, millainen vaikutus ihmisten toiminnalla on yksittäisiin eliöihin. Luonnon kuluttamisella tai kuluttavalla käytöllä tarkoitetaan eliöiden tarkoituksellista hävittämistä tai eliön minkä tahansa osan hyödyntämistä, kun taas ei-kuluttavaan käyttöön ei tällaista toimintaa sisälly. Wildlife-matkailun ja ekomatkailun suhteesta on käyty keskusteltua etenkin kalastuksen osalta, missä aiheena on ollut nimenomaan kalastuksen kuluttavuus ja eikuluttavuus (ks. Holland ym. 1998, 2000; Fennell 2000, 2013). Hollandin ym. (1998) mielestä pyydä ja päästä -kalastus (catch-and-release fishing), jossa kalat päästetään

16 16 pyydystämisen jälkeen takaisin luontoon, voidaan luokitella ei-kuluttavaksi aktiviteetiksi, ja siten ekomatkailuun kuuluvaksi. Fennellin (2000) mukaan kalastusta ei yleisestikään voida luokitella osaksi ekomatkailua sen kuluttavan luonteen takia, jonka myötä myös pyydä ja päästä -kalastusta ei voida luokitella ekomatkailuksi. Puolestaan esimerkiksi Novelli ym. (2006) ja Gunnarsdotter (2006) ovat nostaneet tutkimuksessaan esille metsästyksen ja ekomatkailun suhteen. Kyseisissä tutkimuksissa metsästys luokitellaan kuluttavasta luonteestaan huolimatta ekomatkailuun kuuluvaksi, mikäli se muuten hyödyttää alueen taloutta, ympäristöä ja paikallisia yhteisöjä. Huonosti hoidettu luontoa kuluttamaton wildlife-matkailu voikin vaikuttaa eläimiin ja ympäristöön negatiivisesti, kun taas hyvin hoidettu kalastus tai metsästys voi olla ekologisesti kestävää (Higginbottom 2004: 4). Lovelockin (2008: 11) mukaan kalastusta ja metsästystä hallinnoidaankin kala- ja riistapopulaatioiden pitkä-aikaisen kestävyyden ehdoilla. Myös Weaverin (2001: 81) mukaan ei-kuluttavat wildlifematkailuaktiviteetit voivat pitää sisällään useita kuluttavia elementtejä, kuten ympäristön tuhoutumisen eroosion, kasvillisuuden tallaantumisen ja matkailupalveluiden rakentamisen myötä. Higginbottom (2004: 3) on luokitellut wildlife-matkailun neljään eri luokkaan. Eläintenkatselu-matkailu perustuu nimensäkin mukaisesti eläinten katseluun tai muuhun kanssakäymiseen luonnossa vapaana liikkuvien eläinten kanssa. Keinotekoinen wildlife-matkailu tarkoittaa eläinten katselua ihmisten rakentamissa ympäristössä, kuten eläintarhoissa ja -puistoissa. Näiden lisäksi wildlife-matkailun kaksi muuta luokkaa ovat kalastusmatkailu ja metsästysmatkailu. Reynolds ja Braithwaite (2001: 33 34) ovat jakaneet wildlife-matkailutuotteen seitsemään eri luokkaan, johon sisältyy neljän edellä mainitun kategorian lisäksi myös erikoistunut eläinten tarkkailu, esimerkiksi lintubongaus, sekä erityyppisiä kiertomatkoja luonnoneläinten elinympäristöissä, kuten safariajelut. Jaottelusta tuleekin hyvin ilmi, kuinka laajasti erilaisia tuotteita ja aktiviteetteja voidaan luokitella wildlife-matkailuun kuuluvaksi. Bauer ja Herr (2004: 60) ovat jaotelleet kuluttavaan wildlife-matkailuun kuuluvan metsästysmatkailun kolmeen eri kategoriaan ja kalastusmatkailun kahteen kategoriaan aktiviteettien ja markkinasegmenttien perusteella (kuva 2). Lisäksi niin kalastuskuin metsästysmatkailua on luokiteltu useisiin alakategorioihin.

17 17 KULUTTAVA WILDLIFE-MATKAILU Metsästysmatkailu Kalastusmatkailu Suurriistan metsästys Pienriistan metsästys Taitometsästys Merellinen kalastus Makeanveden kalastus Riistafarmit Vesilinnut Jousimetsästys Rannikko/ jokisuu "Roskakalat" Suurriista Riista/kanalinnut Ruutiaseet Tilausvene Perhokalastus Safari Jyrsijät Metsästys petolinnuilla Tuulastus "Seikkailukalastus" Ryhmä Perinnemetsästys Pienpedot Metsästys frettien avulla Ansapyynti Laululinnut Perinnekalastus Perinnekalastus Kuva 2. Kuluttavan wildlife-matkailun jaottelu (Bauer & Herr 2004: 60; kirjoittajan muokkaamana). Metsästysmatkailu on jaettu suurriistan metsästykseen, pienriistan metsästykseen sekä taito-metsästykseen (skill hunting). Suurriistan metsästyksessä painotetaan kokemusta, seikkailua, mahdollista vaaraa ja metsästysmuiston eli trofeen saamista. Pienriistan metsästäjille olennaisempaa on metsästyskokemus ja taitojen osoittaminen. Taitometsästys luokitellaan erikseen, koska siinä erityishuomiota saavat erilaiset metsästysaseet kuten jousi sekä erilaiset ansat ja loukut. Kalastusmatkailu jaotellaan merelliseen ja makeanveden kalastukseen. Rajat etenkin kalastusmatkailun kategorioiden välillä ovat kuitenkin joustavia ja päällekkäisiä (Bauer & Herr 2004: 60), mistä huolimatta jaottelu tuo kokonaisuudessaan hyvin esille, kuinka monista lähtökohdista wildlifematkailun kuluttavaa puolta voidaan lähestyä. Useissa tapauksissa wildlife-matkailu kuitenkin yhdistetään ainoastaan eikuluttavaan matkailuun. Esimerkiksi Newsome & Rodger (2013: 346) näkevät wildlifematkailun joko yleisesti luontomatkailuna, johon eläimet sisältyvät, erityisinä wildlifekohteina tai erikoistuneina wildlife-kiertueina, jotka kohdistuvat tiettyyn eläinryhmään tai lajiin. Heidän määritelmänsä noudattelee samaa linjaa Reynoldsin ja Braithwaiten

18 18 (2001) luokituksen kanssa, mutta ei sisällä keinotekoisia wildlife-kohteita tai kalastusja metsästysmatkailua. Newsome ym. (2005: 5) mukaan wildlife-matkailun tulisi edistää eläinten suojelua, minkä myötä metsästys wildlife-matkailuaktiviteettina on epäjohdonmukaista, aiheetonta ja tarpeetonta. Myös Matkailun edistämiskeskuksen Wildlife matkailutuotteiden kehittämisstrategia määrittelee wildlife-matkailun Suomessa eläinten tarkkailuksi, katseluksi, kuunteluksi ja valokuvaamiseksi eläinten luontaisessa ympäristössä maalla tai merellä (Wildlife-matkailutuotteiden ). Tässä työssä wildlife-matkailun määritelmä sisältää myös kuluttavan wildlifematkailun. Työ ja aineisto keskittyvät nimenomaan kalastus- ja metsästysmatkailuun, erityisesti pienriistan metsästäjiin (vesi- ja kanalinnut) ja makeanveden virkistyskalastajiin. Vapaa-ajankalastus ja kalastusmatkailu Kalastus voidaan jakaa joko vapaa-ajankalastukseen tai ammattikalastukseen. Ammattikalastajalla tarkoitetaan sellaista kalastajaa, joka saa tuloja kalastuksesta, ja yleensä kuuluu myös kalastajarekisteriin (Seppänen & Salmi 2010: 5). Näin ollen vapaa-ajan kalastuksella tarkoitetaan kaikkea vapaa-aikana tapahtuvaa kalastusta, ja se voidaan edelleen jakaa kotitarvekalastukseen ja virkistyskalastukseen (Koskela 1995: 21). Virkistyskalastus tarkoittaa sellaista kalastusharrastusta, joka ei ole kaupallista eli sillä ei tavoitella taloudellista hyötyä (Koskela 1995: 21; European Anglers Alliance 2004). Hemmin (2005: 357) mukaan virkistyskalastuksen pyyntitapoja ovat yleensä joko kiinteät pyydykset tai vapakalastusvälineet. Kiinteillä pyydyksillä tarkoitetaan esimerkiksi verkkoja sekä katiskoita, kun taas vapakalastus viittaa niin sanottuihin aktiivisiin pyyntitapoihin. Aktiivisia kalastusmenetelmiä ovat onginta sekä viehekalastus, joka tapahtuu pilkillä, heittouistimella, vetouistimella tai perholla. Puolestaan kotitarvekalastuksessa Kauppilan ym. (2011: 9) mukaan saaliilla on keskeinen merkitys kotitalouden ravinnonlähteenä. Myös kotitarvekalastus tapahtuu vapaa-ajalla, mutta sillä ei ole yhtä suurta virkistyksellistä merkitystä kuin virkistyskalastuksella, eikä siihen sisälly matkailullista näkökulmaa. Metsähallitus hoitaa valtion vesiomaisuuden haltijana satoja tuhansia hehtaareja järvi-, joki- ja merialueita, jotka ovat erittäin suosittuja vapaa-ajankalastuksen kohteita

19 19 (Aho ym. 2007: 9). Metsähallituksen hallinnoimista vesialueista yksityiset vesialueet muodostavat tärkeimmän kokonaisuuden kalastusoikeuden käytön ja vesien hoidon kannalta. Kyseiset vesialueet on edelleen jaoteltu kalastuskäytön mukaan virkistys-, viehe-, pyydys- ja ammattikalastusvesiin sekä vuokravesiin. Metsähallitus hallinnoi valtion vesialueiden kalastuslain mukaista kalastusoikeutta ja myy erilaisia kalastuslupia (Laakkonen ym. 2012: 5). Erilaisia kalastuslupamuotoja ovat kiinteille pyydyksille myytävät luvat ja viehevälineille myytävät luvat, sekä erityisiin virkistyskalastuskohteisiin myytävät virkistyskalastusluvat (Aho ym. 2007: 11). Laakkosen ym. (2012: 6) mukaan lupamäärillä mitattuna nimenomaan virkistyskalastusvedet ovat Metsähallituksen suosituimpia kalastuskohteita. Kirjavaisen (1997: 12) sekä Hännisen ja Tonderin (2001: 1) mukaan kalastuksen ja matkailun yhdistelmät voidaan luokitella kahteen päätyyppiin, kalastusmatkailuun ja matkailukalastukseen. Luokittelu perustuu siihen, kuinka keskeisessä asemassa kalastus on matkailijan arvostuksissa. Jaakkolan ym. (1990: 4) määritelmässä kalastusmatkailu on matkustamista ja viipymistä vakinaisen asuinpaikkakunnan ulkopuolella. Matkan tarkoituksena on kalastuksen harrastaminen ja siitä saatava virkistys. Samaan tapaan Borch ym. (2008: 268) määrittelee kalastusmatkailijan sellaiseksi henkilöksi, joka matkustaa kalastamaan kotipaikan ulkopuolelle virkistystarkoituksessa, ja käyttää hyväksi monitahoisia matkailupalveluita. Hemmin (2005) mukaan kalastuksen merkitys kalastusmatkailussa on keskeinen ja matkailija matkustaa kalastaakseen. Sen sijaan Laihon ym. (2005) määritelmässä kalastusmatkailu tarkoittaa kalastuksen harrastamista matkailun yhteydessä muualla kuin koti- tai kesäpaikan läheisillä pyyntivesillä, jolloin siis kesämökille suuntautuvaa matkaa ja sen yhteydessä tapahtuvaa kalastusta ei kyseisen määritelmän mukaan luokitella kalastusmatkailuun kuuluvaksi. Puolestaan matkailukalastuksessa matkailija harrastaa kalastusta satunnaisesti muun lomailun ohessa matkailun ollessa keskeinen motiivi (Jaakkola ym. 1990: 3). Kauppila ja Karjalainen (2012) ja Kauppila ym. (2011) ovat tarkastelleet kalastusmatkailun ja matkailukalastuksen eroja soveltamalla kulttuurimatkailusta tuttuja käsitteitä kulttuurimotivoitunut, kulttuuri-inspiroitunut ja kulttuuriattraktoitunut matkailija (ks. Bywater 1993 Kauppilan ja Karjalaisen 2012 mukaan). Kalastusmotivoituneelle matkailijalle kalastus on päämotiivi matkakohteen valinnassa, jolloin voidaan puhua kalastusmatkailijasta (kuva 3). Puolestaan kalastusinspiroituneelle matkailijalle kalastus

20 20 on vain yksi motiivi muiden joukossa kohteen valinnassa. Tällöin matkailija määritellään matkailukalastajaksi. Matkailukalastajaksi luokitellaan myös kalastusattraktoituneet matkailijat, joille kalastuksella ei ole vaikutusta kohteen valinnassa, mutta se voi olla yksi matkan aktiviteeteista muiden aktiviteettien joukossa. MATKAILU JA KALASTUS Kalastus päämotiivi kohteen valinnassa. Kalastus yksi motiivi muiden joukossa kohteen valinnassa. Kalastuksella ei vaikutusta kohteen valinnassa, mutta se voi olla yksi aktiviteetti muiden joukossa kohteessa. Kalastusmatkailija (motivoitunut) Matkailukalastaja (inspiroitunut) Matkailukalastaja (attraktoitunut) Kuva 3. Kalastusmatkailu ja matkailukalastus (Kauppila & Karjalainen 2012: 90; kirjoittajan muokkaamana). Kalastusmatkailun kehittyminen ja nykytila Suomessa Suomessa kalastusmatkailulla on pitkät perinteet, sillä englantilaiset virkistys- ja urheilukalastajat ottivat kalastusmatkailun ensiaskeleet Suomessa jo 1800-luvulla (Hirn & Markkanen 1987: 128; Arffman 1993: 6). Ensimmäiset varsinaiset kalastusmatkat järjestettiin 1900-luvun vaihteessa Kajaanin- ja Oulujoelle. Vuonna 1935 Suomen Urheilukalastajain liitto perusti yhdessä muiden kiinnostuneiden kanssa kalastusmatkailukomitean, jonka suositusten myötä Lapin matkailutoimintaa ryhdyttiin kehittämään asiakkaiden tarpeita vastaaviksi (Arffman 1993: 7). Samalla vuosikymmenellä Suomen matkailijayhdistys teetti erityisen matkaoppaan ulkomaalaisille urheilukalastajille (Hirn & Markkanen 1987: 288). Tiitisen (2007: 9) mukaan kalastusmatkailu kuitenkin unohdettiin sotien jälkeen noin neljäksi vuosikymmeneksi, jolloin kalastusmatkailu oli esillä sekä kalastusalan järjestöjen lehdissä että Suomen matkailuliiton julkaisuissa vaihtele-

21 21 vasti. Tilanne muuttui radikaalisti 1980-luvulla, jolloin niin keskeiset kalastusjärjestöt kuin viranomaiset kiinnostuivat kalastusmatkailusta uudelleen. Kalastusmatkailun laajamittainen kehitystyö lähti kuitenkin uuteen nousuun vasta ja 2000-luvuilla, jolloin Suomessa alettiin määrätietoisesi kehittää tuotteistettua kalastusmatkailua (Puhakka & Salonen 2005). Esimerkiksi 1990-luvulla toteutettiin useita EU:n rakennerahaston tukemia kalastusmatkailuhankkeita, jotka lisäsivät kalastusmahdollisuuksien ja kalastusmatkailun näkyvyyttä (Laiho ym. 2005; Hänninen & Tonder 2001). Hankkeiden lisäksi kalastusmatkailu huomioitiin useissa Maa- ja metsätalousministeriön (1995, 2002, 2007) strategioissa ja suunnitelmissa, joiden tavoitteissa Suomi muun muassa yritetään liittää eurooppalaisten kalastusmatkailumaiden joukkoon sekä edistää kalastusmatkailua vakiinnuttamalla alan asemaa liiketaloudellisesti kannattavana elinkeinona. Tänä päivänä kalastus on merkittävä vapaa-ajan viettotapa monille suomalaisille (Mikkola & Yrjölä 2001). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (2011) mukaan vuonna 2010 vapaa-ajankalastajia oli Suomessa noin 1,7 miljoonaa, joista noin suomalaiselle kalastus oli tärkein tai lähes tärkein harrastus. Toivonen (2008a) on selvittänyt kalastusmatkailun nykytilaa Suomessa. Selvityksestä ilmenee, että Suomen yli tuhannella kalastusmatkailuyrityksellä on vuosittain noin asiakasta, joista noin neljännes on ulkomaalaisia. Kalastusmatkailuala työllistää noin 510 henkilötyövuotta ja liikevaihto on noin 18,6 miljoonaa euroa. Kuitenkin vain hyvin pieni osa kalastusmatkailutoimintaa harjoittavista yrityksistä oli erikoistunut juuri kalastusmatkailuun. Toivosen (2008a) ohella myös Laiho ym. (2005) ovat arvioineet, että Suomessa toimii nykyisin sellaista maaseutumatkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloa kalastusmatkailijoilta. Kuitenkin yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta saavien yritysten lukumäärä lienee noin 120 kappaletta. Maa- ja metsätalousministeriön (2008) kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman mukaan kalastusmatkailussa on merkittävää kasvupotentiaalia ja se on yksi luontoon suuntautuvan matkailun tärkeimmistä osa-alueista. Kuitenkin Toivosen (2008b) mukaan kalastusmatkailualan potentiaalista huolimatta alalta puuttuvat edelleen omat käytännöt ja virallinen asema Suomen matkailussa.

22 22 Metsästys ja metsästysmatkailu Suomen metsästyslaissa ( /615) metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon. Lain mukaisesti metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Useimmat metsänomistajat kuitenkin vuokraavat maansa metsästysseuroille, jolloin heillä on käytettävissään huomattavasti suurempia metsästysalueita (Hemmi 2005; Keskinarkaus & Matilainen 2010). Valtion omistamien maiden ja vesien metsästysoikeuden haltijana ja lupien myyjänä toimii Metsähallitus (Liukkonen ym. 2007: 9). Valtion maille myytävät metsästysluvat voidaan jakaa pienriistan metsästyslupiin, pienpetolupiin, suurpetojen metsästyslupiin ja hirven metsästyksen alue- ja vuorokausilupiin. Pienriistan metsästysluvat on jaettu edelleen kanalintulupaan, joka sisältää kaiken pienriistan, sekä vesilintu- ja jänislupaan, joka pitää sisällään kaiken pienriistan kanalintuja lukuun ottamatta (Kieppi 2013). Liukkosen ym. (2007: 9) mukaan hirvenmetsästäjiä on noin , pienriistan metsästäjiä noin ja turkisriistan sekä karhun metsästäjiä muutama tuhat. Vuoden 2005 alussa voimaan tullut Metsähallituslaki (ks. Laki Metsähallituksesta) säätelee metsästyksen järjestämistä valtion mailla. Lain mukaan lupamyynnin tulee pohjautua kiintiöpäätöksiin, jotka perustuvat tutkittuihin riistakantatietoihin, alueittain käytäviin sidosryhmäneuvotteluihin ja aiempien vuosien saalistietoihin (Liukkonen ym. 2007: 9). Keskinarkaus ym. (2009: 11) mukaan lainsäädäntö ohjaa Metsähallitusta priorisoimaan metsästyksen valtion mailla niille metsästäjille, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta, kuitenkin turvaten samalla kuntalaisten oikeudet. Metsästyslaissa ( /615) onkin säädetty Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaille niin sanottu vapaa metsästysoikeus. Lain mukaan niillä henkilöillä, joiden kotipaikka on Lapin, Koillismaan tai lähes kaikissa Kainuun alueen kunnissa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla.

23 23 Nygård ja Uthardt (2011: 386) ja Rutanen ym. (2007: 20) määrittelevät metsästysmatkailun aktiviteetiksi, jonka tarkoituksena on riistaeläinten metsästys ja kaataminen alueella, joka ei ole metsästäjän tavanomaista metsästysaluetta. Matilainen (2010: 5) täydentää määritelmää sillä, ettei metsästyksen tarvitse olla matkan ainoa motiivi, mutta sen pitäisi kuitenkin olla matkan keskeinen aktiviteetti. Metsästyksen ja matkailun yhdistelmiä voidaan motiivien perusteella luokitella vielä pidemmälle soveltamalla Kauppilan ym. (2011) ja Kauppilan ja Karjalaisen (2012) luokittelua (ks. myös Bywater 1993) kalastusmatkailijan ja matkailukalastajan välillä. Kyseisen luokittelun perusteella metsästysmatkalle lähtenyt henkilö voidaan luokitella metsästysmatkailijaksi, mikäli metsästys on päämotiivi matkakohteen valinnassa (kuva 4). Tällöin puhutaan metsästysmotivoituneesta matkailijasta. Puolestaan matkailumetsästäjälle metsästys on vain yksi motiivi muiden joukossa kohteen valinnassa, jolloin kyseessä on metsästysinspiroitunut matkailija. Lisäksi matkailumetsästäjiksi määritellään metsästysattraktoituneet matkailijat, joille metsästyksellä ei ole vaikutusta kohteen valinnassa, mutta se voi olla yksi matkan aktiviteeteista muiden aktiviteettien joukossa. MATKAILU JA METSÄSTYS Metsästys päämotiivi kohteen valinnassa. Metsästys yksi motiivi muiden joukossa kohteen valinnassa. Metsästyksellä ei vaikutusta kohteen valinnassa, mutta se voi olla yksi aktiviteetti muiden joukossa kohteessa. Metsästysmatkailija (motivoitunut) Matkailumetsästäjä (inspiroitunut) Matkailumetsästäjä (attraktoitunut) Kuva 4. Metsästysmatkailu ja matkailumetsästys (soveltaen Kauppila ym & Kauppila & Karjalainen 2012; kirjoittajan muokkaamana). Suomen kontekstissa on kuitenkin todennäköisesti hyvin satunnaista, ettei metsästyksellä olisi minkäänlaista vaikutusta matkakohteen valinnassa. Metsästyslupien saaminen hetken mielijohteesta ei ole samalla tavalla taattua, kuin esimerkiksi kalastuslupien

24 24 kohdalla. Samoin kalastusvälineitä on helpompi hankkia matkan varrelta tai vuokrata matkakohteessa, kun taas metsästysaseet ja muut välineet tulee yleensä muun muassa aseenkantolupien myötä olla mukana omasta takaa. Attraktoituneita metsästäjiä ovat kuitenkin esimerkiksi sellaiset tapaukset, jotka valitsevat kohteen ja lähtevät matkalle muista syistä kuin metsästyksestä, esimerkiksi perheen kanssa sukulaisia tapaamaan, mutta ottavat varalta mukaan metsästysvarusteet ja käyvät matkan aikana metsällä, mikäli aika ja mahdollisuudet antavat myöten. Tällöin metsästyksellä ei ole vaikutusta matkakohteen valinnassa, mutta se voi kuitenkin olla yksi matkan aktiviteetti muiden joukossa. Tässä työssä mukana ovat kaikki ne Metsähallituksen virkistyskalastusluvan ostaneet kalastusmatkailijat ja matkailukalastajat tai lyhyen (1 7 vrk) pienriistan metsästysluvan ostaneet metsästysmatkailijat ja matkailumetsästäjät, jotka ovat matkustaneet väliaikaisesti vakinaisen asuinmaakuntansa ulkopuolelle. Metsästysmatkailun kehittyminen ja nykytila Suomessa Rutasen ym. (2010) mukaan metsästyksellä on pitkät perinteet ja merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Metsästys on tärkeä vapaa-ajan aktiviteetti, jonka harjoittamisen mahdollistavat etenkin metsästysperinteet, maanomistuskuviot ja laaja metsästysseuratoiminta. Metsästäjärekisterin (2014) mukaan metsästyskortteja lunastettiin vuonna 2013 yhteensä kappaletta. Poudan ja Sieväsen (2001: 36) mukaan vajaa 8 % koko Suomen väestöstä metsästää. Varsinaisten metsästysmatkailijoiden ja metsästysmatkailupalveluita tarjoavien yritysten tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska metsästysmatkailusta ei ole olemassa omia tilastoja (Matilainen ym. 2010: 31). Joitakin selvityksiä ja tutkimuksia on kuitenkin tehty. Keskinarkauksen ym. (2009: 23) mukaan metsästysmatkailua markkinoivia yrityksiä on noin 210, joista suurin osa sijaitsee Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomessa. Toisaalta Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos (Toivonen 2008a) arvioi metsästysmatkailupalveluita tarjoavien yritysten määräksi noin 400. Keskinarkauksen ym. (2009: 23) mukaan ero luvuissa johtunee siitä, että metsästysmatkailu on vain pieni osa yritysten toimintaa, eivätkä ne myöskään markkinoi metsästysmatkailua aktiivisesti. Matilainen ym. (2010) arvioi omatoimisten kotimaisten metsästysmatkailijoiden määrän olevan vuosit-

25 25 tain noin henkilöä, ja he metsästävät pääasiassa metsäkanalintuja ja hirveä valtion mailla. Myös Rutasen ym. (2010: 21) mukaan suomalaiset metsästysmatkailijat ovat hyvin omatoimia ja ostavat usein vain metsästysluvan. Puolestaan ulkomaisia metsästäjiä oli Suomessa vuonna 2007 alle henkilöä (Keskinarkaus & Matilainen 2010: 29). Viime vuosina Suomessa on ollut meneillään joitakin metsästysmatkailuun liittyviä kehitysprojekteja (ks. North Hunt 2007). Hankkeista ja yritystoiminnasta huolimatta toimialan kehitys on vasta alkutaipaleella (Rutanen ym. 2010). Matilaisen ym. (2010: 30) mukaan metsästysmatkailun mahdollisuuksia elinkeinon ja toimeentulon näkökulmasta ei olekaan vielä täysin tunnistettu. Hemmin (2005: 371) mukaan metsästysmatkailusta ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole saatu kovin merkittävää matkailutuotetta, mihin tärkeimmät syyt ovat lupajärjestelmän työläys, pienet riistakannat sekä paikkakuntalaisen halu käyttää metsästysmahdollisuudet mahdollisimman tarkoin itse hyväksi. Matilaisenkin ym. (2010: 30) mielestä metsästysmatkailun pelätään aiheuttavan ristiriitoja metsästysmatkailijoiden ja paikallisten metsästäjien välille. Toisaalta metsästysmatkailijat kuitenkin käyttävät hyväkseen maaseudun palveluita vaikuttaen maaseutualueiden talouteen ja elinvoimaisuuteen, ja Rutanen ym. (2010: 22) mainitseekin metsästysmatkailun yhtenä potentiaalisena luontomatkailun muotona erityisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Liukkosen ym. (2007: 9) mukaan vuonna 2005 voimaan tullut Metsähallituslaki (ks. Laki Metsähallituksesta) muutti myös matkailuyrittäjien toimintaa. Yrittäjät eivät voi hankkia metsästyslupia asiakkailleen, vaan luvat täytyy jokaisella hankkia itse, sillä kaikille luvanhakijoille on taattava lupien myynnissä tasavertainen asema. Näin ollen Matilaisen ym. (2010: 31) mukaan matkailuyrittäjät eivät voi taata metsästyslupia asiakkailleen, vaikka asiakkaat ostaisivat metsästysmatkailupaketin majoituksineen ja muine palveluineen. Toisaalta myöskään matkailijat eivät voi tietää matkailupalveluita varatessaan saavatko he metsästyslupia matkansa ajaksi, koska osa nimenomaan pienriistan metsästysluvista on niin suosittuja, etteivät kaikki saa lupia haluamalleen alueelle tai ajankohdalle. Keskinarkaus ym. (2009: 55) onkin todennut, ettei metsästysmatkailusta ole odotettavissa laajamittaista matkailumuotoa, koska etenkin ekologiset ja sosiaaliset tekijät rajoittavat sitä voimakkaasti. Sen sijaan metsästysmatkailusta voi kehittyä elämystuote, jota erikoistuneet toimijat tarjoavat rajatuille asiakasryhmille.

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: esimerkkinä Iijoen valuma-alueen kunnat

Kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: esimerkkinä Iijoen valuma-alueen kunnat Kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: esimerkkinä Iijoen valuma-alueen kunnat Pekka Kauppila, Timo P. Karjalainen, Kai Harju ja Anni Arvio riista - ja kalatalous tutkimuksia 12/2011 ja s e lv

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kalastusmatkailun lainalaisuudet

Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailuyrittäjyyden mahdollisuudet infotilaisuus Porosalmi 10.4.2014 Jorma Tiitinen Kalatalouspäällikkö, FT Etelä-Savon ELY-keskus, Jorma Tiitinen 10.4.2014 Kalastusmatkailun

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

RAPORTTEJA 132. KUVA 2/3 kannen pinta-alasta

RAPORTTEJA 132. KUVA 2/3 kannen pinta-alasta Helsingin yliopisto RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 132 Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset Urszula Zimoch, Hannu Törmä, Susanna Keskinarkaus,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuus Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008.

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaaajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaa-ajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Suomennos; Hannu

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

SUOMALAISTEN METSÄSTÄJIEN METSÄSTYSMATKAILUMOTIIVIT JA MATKAKOHTEEN OMINAISUUKSIEN ARVOSTUKSET. Matti Keronen

SUOMALAISTEN METSÄSTÄJIEN METSÄSTYSMATKAILUMOTIIVIT JA MATKAKOHTEEN OMINAISUUKSIEN ARVOSTUKSET. Matti Keronen University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry SUOMALAISTEN METSÄSTÄJIEN METSÄSTYSMATKAILUMOTIIVIT JA MATKAKOHTEEN OMINAISUUKSIEN ARVOSTUKSET

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Tietoisku jousella metsästyksestä

Tietoisku jousella metsästyksestä Tietoisku jousella metsästyksestä SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Esityksen sisältö 1. Jousella metsästyksestä, maailmalla ja Suomessa 2. Jousimetsästysvälineet ja

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Matti Sipponen 17.12.2014 Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään kalavarojen

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot