BARENTSIN YHTEINEN LIIKENNESUUNNITELMA LYHENNELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BARENTSIN YHTEINEN LIIKENNESUUNNITELMA LYHENNELMÄ"

Transkriptio

1 BARENTSIN YHTEINEN LIIKENNESUUNNITELMA LYHENNELMÄ

2 Lyhennelmä raportista Joint Barents Transport Plan, Steering Committee for the Barents Euro-Arctic Transport Area (BEATA), syyskuu 2013 Koko raportti on saatavilla Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) verkkosivuilta: Etusivun kuvat: Kjetil Iversen, Rune N. Larsen ja Sindre Skrede/NRK

3 TAUSTA JA TOIMEKSIANTO Viime vuosina pohjoiset alueet ovat saaneet yhä enemmän huomiota osakseen, kun niiden tärkeimpien teollisuudenalojen on ennustettu kasvavan sekä talouden ja yhteiskuntien kehittyvän. Huomio on kuitenkin paljastanut myös alueen liikenneyhteyksien puutteet. Norja, Ruotsi ja Suomi ovat selvittäneet Barentsin alueen liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeita. Venäjällä puolestaan on liittovaltiotason suunnitelmat alueensa infrastruktuurin kehittämiseksi. Nämä selvitykset ja suunnitelmat lähtevät pääasiassa kansallisista tarpeista, mutta ne korostavat myös tarvetta löytää yhteinen lähestymistapa suunniteltaessa tulevia liikenneratkaisuja koko Barentsin alueella. Barentsin euroarktisen liikennealueen johtoryhmä teki aloitteen Barentsin yhteisen liikennesuunnitelman tekemisestä (Joint Barents Transport Plan). Talvella 2013 nimitettiin asiantuntijaryhmä, jonka toimeksiannossa korostettiin, että: Suunnitelman on heijastettava kansallisia etuja. Suunnitelman on katettava kaikki liikennemuodot ja keskityttävä pääasiassa Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan välisiin liikennekäytäviin. Liikennejärjestelmän suunnitelman on perustuttava alueen teollisuuden ennakoituun kehitykseen. Suunnitelmassa on kiinnitettävä huomiota liikenteen sekä teknisiin pullonkauloihin että hallinnollisiin esteisiin. Ehdotetut toimenpiteet on voitava jakaa ajallisesti, esim. keskipitkän aikavälin (12 15 vuotta) ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin (30 vuotta). Toimenpiteiden valinnassa on otettava huomioon ympäristönsuojelulliset ja luonnonvaroihin liittyvät näkökohdat. BARENTSIN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE EHDOTETUT TAVOITTEET Kaikilla mukana olevilla mailla on omat tavoitteensa kansallisen liikennejärjestelmänsä kehittämiseksi. Vaikka kansalliset tavoitteet on hieman erilailla muotoiltu, ne ovat pääosin samanlaiset. Pohdinnan jälkeen asiantuntijaryhmä ehdottaa näille neljälle maalle seuraavia Barentsin alueen yhteisiä tavoitteita: Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen päämäärä on kehittää Barentsin alueelle tehokas liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa hyvät sisäiset yhteydet maiden välillä ja hyvät ulkopuoliset yhteydet maailmanmarkkinoille. Liikennejärjestelmän tulisi helpottaa Barentsin alueellista kehitystä ja luoda uusia mahdollisuuksia tärkeille teollisuudenaloille. Liikennejärjestelmää on kehitettävä niin, että turvataan ympäristön hyvinvointi ja parannetaan yleistä liikenteen turvallisuutta ja kaikkien alueiden tavoitettavuutta. TÄRKEÄT TAUSTATEKIJÄT Luonnonvaroiltaan Barentsin alue on Euroopan rikkain. Maailmanlaajuinen malmien, metallien ja mineraalien tarve lisääntyy jatkuvasti, ja Barentsin alue on yksi harvoista Euroopan alueista, jossa on vielä mahdollista kehittää uutta kaivostoimintaa. Alueella on runsaita rautamalmin, perusmetallien (kupari, sinkki, lyijy, tina ja alumiini), teollisuuden mineraalien, jalometallien ja jopa harvinaisten maametallien esiintymiä. Barentsin metalliteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kasvuun, koska kaivokset ovat lähellä. Kuva 1: Yleiskuva raaka-aineista ja tärkeimmistä teollisuudenaloista Barentsin alueella. 1

4 Kuva 2: Metalliteollisuus ja tärkeimmät vientireitit Venäjä ja Norja hallitsevat Barentsinmerellä yhtä maailman rikkaimmista turska- ja muiden merellisten lajien alueista, jossa sekä pyydetään että kasvatetaan suuret määrät kalaa ja äyriäisiä. Tuotanto tapahtuu pääasiassa Norjassa, joka on yksi maailman suurimmista kalojen ja äyriäisten tuottajista. Kuva 4: Metsävarat, vuosittainen kasvu ja tuotanto Norjanmerellä, Barentsinmerellä, Karanmerellä ja Timan-Pechoran alueella Nenetsissä ja Komissa on rikkaat öljy- ja kaasuvarat. Venäjä ja Norja ovat molemmat suuria öljyn- ja kaasunviejiä ja suunnittelevat lisäävänsä Barentsin alueen raakaöljyn tuotantoa, minkä odotetaan antavan myönteisen taloudellisen sysäyksen alueen kehitykselle. Kuva 3: Kalojen ja äyriäisten (pyydettyjen ja kasvatettujen) määrä Luoteis-Venäjällä ja Norjassa Metsäteollisuus on taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävää Venäjän, Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa. Luoteis-Venäjällä on suuria metsäalueita, joita ei ole vielä hyödynnetty kuljetusyhteyksien puutteen vuoksi. On arvioitu, että maailmanlaajuinen ympäristönmuutos lisää metsän tuottavuutta tulevaisuudessa noin prosentilla. Metsätalouden uudenaikaistaminen voi johtaa tuottavuuden lisääntymiseen edelleen. Kuva 5: Energian viennin arvot Venäjältä ja Pohjoismaista Euroopan unioniin. Matkailu on nopeasti kasvava elinkeino. Luontomatkailu lisääntyy eniten ja Barentsin alueella on paljon mahdollisuuksia juuri luontomatkailuun. Revontulet, keskiyön aurinko, arktinen ilmasto ja erämaaluonto ovat koko alueen myyntivaltteja. Jotta kasvavia markkinoita voisi hyödyntää, alueen kansainvälistä tavoitettavuutta tulisi parantaa. 2

5 Kuva 6: Majoitusliikkeissä vietetyt yöt ja matkailukaudet Kuva 8: Tavarakuljetukset satamissa TÄRKEIMMÄT RAJANYLITYSREITIT Asiantuntijaryhmä on määritellyt 15 Barentsin alueelle tärkeää multimodaalista liikennekäytävää maanteille, rautateille ja meriliikenteelle sekä yhden alueellisen lentoliikenneverkon. EU on puolestaan määritellyt TEN-T 1 -verkot laajemmasta eurooppalaisesta näkökulmasta. Tulevan Barentsin liikennejärjestelmän on muodostuttava tätä tiheämmästä verkosta ja tehokkaista liikennekäytävistä, jotta alueen kaupankäynti ja teollisuuden kilpailukyky paranevat sekä alueesta tulee vetovoimainen ihmisille ja liiketoiminnalle. Tämän vuoksi asiantuntijaryhmä on määritellyt useita liikennekäytäviä TEN-T-verkkoon mukaan otettujen käytävien lisäksi. Liikennekäytävien nykyinen tekninen ja toiminnallinen taso vaihtelee huomattavasti sekä jokaisen liikennekäytävän sisällä että niiden välillä. Taso on poikkeuksetta huonoin maiden rajojen läheisyydessä. Myös liikenteen määrä vaihtelee suuresti: rajoilla on vähiten liikennettä. Taulukko 1: Kulkuneuvojen enimmäiskoot Maa Enimmäispaino Enimmäispituus Venäjä 40 t 12,00 m Suomi 76 t 1 25,25 m Ruotsi 60 t 2 25,25 m Norja 50 t 19,50 m 1 Joissain liikennekäytävissä jopa 100 t. 2 Joissain liikennekäytävissä 90 t. Asiantuntijaryhmä haluaa painottaa seuraavien kolmen liikennekäytävän merkitystä: Rautatieyhteys Malmirata/Ofootinrata (liikennekäytävä 5.2) Pohjoinen meritie, jonka tärkein keskus on Murmansk (liikennekäytävä 5.4) Bothnian Corridor (liikennekäytävä 5.1) Ehdotettu liikennekäytäväverkko on esitetty kartalla kuvassa 9. Kuva 7: Päivittäiset rajanylitykset maanteillä Suomessa sijaitsevat kymmenen liikennekäytävää on esitelty tarkemmin liitteessä. 1 Euroopan laajuiset liikenneverkot (Trans-European Transport Networks). 3

6 Kuva 9: Asiantuntijaryhmän esittämä liikenneverkko. EHDOTETUT LIIKENNEKÄYTÄVÄT, NIIDEN PULLONKAULAT JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Tavaraliikenne rajojen yli on perinteisesti ollut verrattain pientä, lukuun ottamatta malmin kuljetusta Ruotsin Kiirunan ja Norja Narvikin välillä. Tämä ei ole kannustanut laajentamaan ja parantamaan liikenneinfrastruktuuria rajojen läheisyydessä. Puuttuvat liikenneyhteydet ja nykyisten yhteyksien huono kunto lisäävät liikenteen kustannuksia ja vähentävät maiden välistä kaupankäyntiä ja kulttuurivaihtoa. Barentsin alueen liikenteellä on monia pullonkauloja ja muita haasteita, esimerkiksi: monien tie- ja rautatieosuuksien huono kunto, arktinen talvi ja kunnossapito talvella, syväsatamien ja riittävien meriväylien puute etenkin Perämerellä ja Vienanmerellä, rajojen aukioloajat, erilaiset kansalliset, kulkuneuvojen kokoa koskevat määräykset erilaiset raideleveydet, sisäisten lentoyhteyksien puute. Ongelmien poistamiseksi asiantuntijaryhmä ehdottaa harkittavaksi seuraavia toimenpiteitä: kulkuneuvojen kokoa koskevien määräysten yhtenäistäminen, liikenneverkon ylläpidon tason yhtenäistäminen rajan molemmin puolin, rajanylittävät liikennekäytävät rakennettava vähintään kahdeksan metriä leveiksi asfalttiteiksi, tehokkaammat tulliselvitykset rajoille ja satamiin, satamien ja niiden sisämaayhteyksien kehittäminen, mahdollinen esiselvitys uudesta rautatielinjasta Nikkelin (Venäjä) ja Kirkkoniemen (Norja) välillä, mahdollinen esiselvitys uudesta rautatielinjasta Svappavaaran (Ruotsi) ja Kolarin (Suomi) välillä. IDÄN JA LÄNNEN VÄLISET LENTOYHTEYDET Idän ja lännen välisten lentoyhteyksien puute on suurin este liiketoiminnan, työllisyyden ja ihmisten kanssakäymisen kehittymiselle Barentsin alueella. Koska välimatkat kaupungista toiseen ovat pitkiä, lentoliikenne on välttämätöntä alueen keskusten tiiviille vuorovaikutukselle. Eräät institutionaaliset esteet vaikeuttavat myös rajojen yli suuntautuvan lentoliikenteen kehittämistä Barentsin alueella. Asiantuntijaryhmä on kiinnittänyt huomiota näihin esteisiin ja ehdottaa muun muassa mahdollisuutta antaa julkista tukea (Public Service Obligation) sellaisille kansainvälisille lennoille, jotka eivät ole aluksi taloudellisesti kannattavia. 4

7 YHTEINEN SUUNNITTELU Rajat ylittävien hankkeiden suunnittelussa on oltava tietoinen myös rajan toisen puolen suunnitelmista ja suunnitteluvaatimuksista. Yhteistä suunnittelua tulisi aina harkita. Sen tulisi mielellään koskea lisäksi sekä liikenneinfrastruktuurin käyttöä että ylläpitoa. On suositeltavaa, että yhteisen suunnittelun aluksi tehtäisiin kahdenvälinen sopimus suunnitteilla olevan liikennekäytävän kehittämisstrategiasta. Kuva 10: Lentoliikenneverkko Asiantuntijaryhmä on tehnyt lisäksi esiselvityksen mahdollisista lentoyhteyksistä. Sen mukaan lentoyhteydestä Tromssa Murmansk Arkangeli voidaan saada taloudellisesti kannattavampi useammin vuoroin kuin nykyinen, kahdesti viikossa lennettävä palvelu. Tämä kuitenkin riippuu mahdollisuudesta syöttää matkustajia tälle reitille jonkun Perämeren lentokentän kautta. INFRASTRUKTUURIN RAHOITTAMINEN Liikenneinfrastruktuuri rahoitetaan pääasiassa kansallisista budjeteista. On kuitenkin myös muita mahdollisuuksia: julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitus (Public Private Partnership), kansainvälinen rahoitus, tietullit. Ruotsi ja Suomi voivat saada avustuksia ja takuita EU:n rahoitusvälineiden avulla. Pieniin projekteihin voi käyttää myös Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden tukirahastoa. Kesäkuun 2013 Kirkkoniemen julistuksessa (Kirkenes Declaration) on Venäjän ehdotus erityisen Barentsin rahoitusjärjestelmän perustamisesta. Sen tarkoituksena on tukea projekteja ja hyödyntää paremmin alueen sijoitusmahdollisuuksia. Asiantuntijaryhmä esittää, että rajat ylittävissä hankkeissa tai rajan läheisyydessä tehtävissä toimenpiteissä oltaisiin erityisen tietoisia rahoitusyhteistyön mahdollisuuksista. Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että työ olisi samanaikaista ja yhtenäistä suunniteltaessa infrastruktuuria rajojen läheisyydessä. Se esittää lisäksi, että toimenpiteiden valinta tehtäisiin seuraavaa neliasteista periaatetta noudattaen: aste 1: liikennetarpeeseen ja -muodon valintaan vaikuttavat toimenpiteet, aste 2: nykyisen liikenneverkon käyttöä parantavat toimenpiteet, aste 3: nykyisen infrastruktuurin parannukset, aste 4: uudet investoinnit. EHDOTUKSIA JATKOTYÖKSI Kansallisten liikenneviranomaisten olisi otettava Barentsin yhteinen liikennesuunnitelma omaksi asiakseen. Suunnitelma edellyttää lisäksi jatkotoimenpiteitä. Asiantuntijaryhmä ehdottaakin seuraavaa: suunnitelman kuulemista jokaisessa maassa ja suunnitelman esittelyä muille tarpeellisille osapuolille sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti, ehdotettujen lisäselvitysten tekemistä, suunnitelman päivitetyn version laatimista. Jatkotyöhön kuuluu lisäselvitysten tekeminen ja useiden liikennekäytävien suunnittelu. Asiantuntijaryhmä ehdottaa pohtimaan, voisiko joitain lisäselvityksiä tehdä Arkangelin, Oulun, Luulajan ja Narvikin teknillisten yliopistojen yhteistyöprojekteina, Barentsin euroarktisen liikennealueen toimeksiantona. Tämän suunnitelman sisältämien ehdotusten jatkotyö on lokakuussa 2013 alkaneen Barentsin euroarktisen liikennealueen Suomen kaksivuotisen puheenjohtajakauden vastuulla. Työ tulisi tehdä yhteistyössä alueella käynnissä olevien muiden hankkeiden kanssa. Asiantuntijaryhmä suosittelee lopuksi, että suunnitelma päivitettäisiin Suomen puheenjohtajakaudella ja tarkistettaisiin sen jälkeen joka neljäs vuosi. Näin se voi tukea näiden neljän maan kansallisten liikennesuunnitelmien tekemistä. 5

8 LIITTEET SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LIIKENNEKÄYTÄVÄT SUOMESSA 5.1 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: THE BOTHNIAN CORRIDOR : OULU HAAPARANTA/TORNIO UUMAJA Perämeren käytävä (Bothnian Corridor) käsittää tiet ja rautatiet Perämeren ympäri Helsingistä Tukholmaan. Tässä keskitytään kuitenkin vain Barentsin alueella sijaitsevaan liikennekäytävän osaan. Liikennekäytävästä tulee tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi, koska Suomen ja Ruotsin pohjoisilla alueilla ennustetaan huomattavaa teollisuuden kasvua. Liikennekäytävän kehittämisen tärkeimmät tavoitteet maanteillä: tavoitettavuuden ja liikenneturvallisuuden lisääminen, tien geometrian parantaminen joillakin tieosuuksilla, ohikulkuteiden rakentaminen, mm. Uumajassa ja Skellefteåssa. Rautateillä: kapasiteetin, akselipainojen sekä nyt rajoitettujen nopeuksien nostaminen, erityisesti Uumajan ja Bodenin välillä, ratkaisun löytäminen kahden erilaisen raideleveyden ongelmaan Ruotsin ja Suomen rajalla, Tornion/Haaparannan ja Kemin välisen rautatieosuuden sähköistäminen. 5.3 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: VORKUTA SYKTYVKAR KOTLAS ARKANGELI VARTIUS OULU Tämä liikennekäytävä käsittää maantien ja rautatien, joista kumpikin tietyin osin sisältyy TEN-Tverkkoehdotukseen. Tämä on tärkeä idän ja lännen yhdistävä liikennekäytävä, jolla olisi mahdollisuus lisätä liikennettä Venäjän suuntaan sekä tarjota rautatieyhteys jopa Keski-Aasiaan. Kun puuttuva rautatieyhteys (Belkomur) Arkangelin ja Komin välillä saadaan valmiiksi, liikennekäytävästä tulee nopein suurten tavaramäärien kuljetusväylä Aasian ja Barentsin alueen välillä. Liikennekäytävän suurimmat ongelmat ovat puuttuvat maantie- ja rautatieyhteydet sekä olemassa olevien teiden parantaminen ja rautatietoimintojen tehostaminen Venäjällä. 6

9 5.5 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: ITÄMEREN MOOTTORITIE LUULAJA/KEMI/OULU MANNER-EUROOPPA Itämeren moottoritie on tärkeä Perämeren rannikolla sijaitsevan teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksille. Suurin osa näiden teollisuudenalojen asiakkaista on Euroopassa tai muissa maanosissa, ja heitä on mahdoton tavoittaa muilla tavoilla. Muutamista ongelmistaan huolimatta tällä liikennekäytävällä on hyvät tulevaisuuden mahdollisuudet. Itämeren moottoritien ongelmat: Riittämätön vedensyvyys on merenkulun yleinen ongelma. Maankohoamisen takia väylät ja satamat on ruopattava säännöllisesti, jotta ne pysyisivät kulkukelpoisina. Talvella kaikkien satamissa poikkeavien laivojen on oltava jääluokitettuja. Tällaiset alukset ovat usein hitaampia tai käyttävät enemmän polttoainetta kuin tavalliset alukset, jolloin kulut ovat suurempia. Itämerellä vuonna 2015 voimaan astuvan IMO:n rikkidirektiivin odotetaan vaikuttavan kuljetuskustannuksiin. Suomen liikenneviraston tekemässä selvityksessä laivaliikenteen kustannusten arvioitiin lisääntyvän prosenttia. 5.7 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: KEMI SALLA KANTALAHTI Liikennekäytävä alkaa Perämeren käytävästä Kemissä ja kulkee Sallan rajanylityspaikan kautta Venäjän Kantalahteen. Suomen tieosuus kuuluu TEN-Tverkkoehdotukseen. Tämä tie on myös osa Bodøn ja Murmanskin välistä tieyhteyttä, jota on usein kutsuttu Barentsin tieksi. Molemmilla puolilla rajaa on rautatiet, jotka eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa. Liikennekäytävää käytetään nykyään pääasiassa vain vapaa-ajan- ja liikematkailuun. Tavaraliikennettä on hyvin vähän. Sallan ja Alakurtin väliltä puuttuvan 60 km rautatieosuuden rakentaminen tarjoaisi Pohjois- Suomen kaivosteollisuudelle yhteyden Murmanskin satamaan. Liikennekäytävän kehittämisen tärkeimmät tavoitteet maanteillä: Rovaniemen ja Kemijärven välisen tien leventäminen nykyiselle liikennemäärälle sopivaksi, tien geometrian parantaminen joillain E75:n osuuksilla Rovaniemen eteläpuolella, E75:n tavoitettavuuden ja tieturvallisuuden parantaminen Rovaniemen eteläpuolella, Suomen rajan ja Alakurtin välisen tien joidenkin osuuksien parantaminen. Rautateillä: Sallan ja Alakurtin väliltä puuttuu 60 km:n rautatieyhteys. Jos yhteys rakennetaan, myös Kemijärven ja Sallan rajanylityspaikan välinen rautatie on kunnostettava. 7

10 5.8 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: KEMI ROVANIEMI KIRKKONIEMI E75:tä pitkin kulkeva liikennekäytävä on tärkeä metsäteollisuuden puunkuljetuksille sekä kaivosteollisuuden raaka-aineiden tuonnille ja tuotteiden viennille. Joitakin selvityksiä on tehty uuden rautatien rakentamisesta Kirkkoniemen ja Suomen rataverkon välille, sillä yhteys tarjoaisi uuden reitin suomalaisille vientituotteille. Selvityksistä ei kuitenkaan ole saatu varmuutta rautatien taloudellisuudesta. Kuitenkin Barentsin näkökulmasta rautatie Suomesta Kirkkoniemeen tekisi alueen rataverkosta kattavamman, etenkin jos rakennettaisiin vielä yhteys Kirkkoniemestä Venäjän rataverkkoon. Nykyisen liikennekäytävän ongelma on, että E75:n ja Neidenin välisen tien 971 kunto ei ole riittävä raskaisiin kuljetuksiin. Tien geometria on monin paikoin huono. Tie on myös liian kapea LIIKENNEKÄYTÄVÄ: REVONTULTEN TIE : HAAPARANTA/TORNIO TROMSSA kaivoshanke ja yksi toimiva kaivos on Kittilässä. Useiden muiden kaivoshankkeiden on määrä alkaa ensi vuosikymmenen aikana. Myös matkailu on tärkeää sekä Pohjois-Suomessa että Pohjois-Norjassa. Ruotsin ja Suomen tieviranomaisten on syytä keskustella teiden 99 ja E8 tilanteesta, sillä ne kulkevat samansuuntaisina liikennekäytävän eteläpäässä. Lisäksi niitä yhdistää kuusi rajasiltaa. Pitkällä aikavälillä uuden rautatien rakentaminen liikennekäytävään saattaa tulla ajankohtaiseksi. Liikennekäytävä alkaa Perämeren käytävästä. Sieltä se kulkee Norjan rannikolle Tromssaan ja läntiseen Finnmarkiin. Viiden viime vuoden aikana liikennekäytävän raskaiden ajoneuvojen rajanylitykset ovat lisääntyneet noin 19 %. Kalan ja äyriäisten kuljetusten odotetaan lisääntyvän huomattavasti seuraavan 30 vuoden aikana. Öljyntuotannon laajentumisen voidaan myös odottaa lisäävän liikennekäytävää pitkin kuljetettavan tavaran määrää. Liikennekäytävän varren tärkein kaivos on Ruotsin Kaunisvaara. Suomen Kolarissa on jo pitkälle viety Liikennekäytävän kehittämisen tärkeimmät tavoitteet: tien tason parantaminen (tie nykyään kapea, sen geometria huono, nousut jyrkät ja joillain osuuksilla huono kantavuus), rajanylitysten helpottaminen ja houkuttelevammaksi tekeminen sekä paikallisille asukkaille että turisteille, talvella huonoille sääoloille alttiiden vuorten ylitysten helpottaminen ja turvallisuuden parantaminen. 8

11 5.11 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: KAARESUVANTO ALTA ajoneuvot. Liikennekäytävä on tärkeä usean maan välisille pitkänmatkan tavarakuljetuksille. Viiden viime vuoden aikana liikennekäytävän raskaiden ajoneuvojen rajanylitykset ovat lisääntyneet. Kalan ja äyriäisten kuljetusten odotetaan lisääntyvän seuraavan 30 vuoden aikana, ja myös öljyteollisuuden voidaan odottaa kasvavan. Lisäksi matkailuteollisuus on tärkeää sekä Pohjois-Suomessa että Pohjois-Norjassa. Olisi loogista jatkaa tienumeroa E45 tätä käytävää pitkin Ruotsin puolelta aina tielle E6 Altaan. Liikennekäytävä erkanee Revontulten tiestä (liikennekäytävä 5.10) Kaaresuvannossa ja kulkee pohjoiseen Altaan, jossa se tapaa E6:n. Liikennekäytävä käsittää tien 93 Norjassa ja Suomessa. Tiellä voivat ajaa aina 19,5 m:n pituiset ja 50 t painavat Liikennekäytävän suurin ongelma on tien riittämätön kunto. Tie on kapea, sen geometria huono, nousut jyrkkiä ja kantavuus puutteellinen. Talvella vuorten ylitykset voivat olla vaikeita, mutta tie on harvoin suljettu huonojen sääolojen takia. Kiertoteitä on vain vähän LIIKENNEKÄYTÄVÄ: SININEN TIE : VAASA UUMAJA MO I RANA Liikennekäytävä käsittää maantien ja rautatien Norjassa ja Ruotsissa sekä lauttayhteyden Suomeen. Se alkaa Norjan Mo i Ranasta ja päättyy Uumajan ja Vaasan väliseen lauttayhteyteen. Sininen tien kulkee perinteisesti Suomen läpi Karjalaan saakka. Itäinen osa on kuitenkin pääasiassa matkailureitti, eikä sitä käsitellä tässä suunnitelmassa. E12 kuuluu ehdotukseen kattavasta TEN-T-verkosta. Vaasa-Uumaja -lautta kulkee kerran päivässä. Huonosti kannattavaa yhteyttä uhkaa lopettaminen. Lauttaliikenne ei saa valtionapua, koska valtio voi tukea ainoastaan oman maan sisäistä liikennettä. 9

12 5.14 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: MURMANSK RAJA-JOOSEPPI IVALO Liikennekäytävä käsittää tien 91. Se alkaa Ivalosta ja jatkuu Raja-Joosepin rajanylityspaikan kautta Murmanskiin. Ivalon ja Ylä-Tuloman välinen alue on lähes asumaton eikä siellä ole palveluita tai muuta toimintaa. Liikennekäytävä palvelee ensisijassa matkustajia Murmanskin ja Pohjois-Suomen välillä. Sillä on myös jossain määrin merkitystä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois- Norjan suuntaan. Tavarakuljetusten kasvu ei ole hyvin todennäköistä tällä käytävällä. Liikennekäytävän tämänhetkinen ongelma on teiden huono kunto Venäjällä LIIKENNEKÄYTÄVÄ: SVAPPAVAARA PAJALA KOLARI Vuodelle 2014 tehdyn suunnitelman mukaan viisi miljoonaa tonnia rautamalmia kuljetettaisiin maanteitse Pajalan alueen kaivoksilta (Kaunisvaara) Svappavaaraan. Rautamalmi lastataan siellä juniin, jotka kuljettavat sen Narvikiin. Tämän 160 km maantieosuuden hoitavat 90 t painavat rekat käyttäen yleisiä teitä. Vuosina Kaunisvaaran ja Svappavaaran väliset tiet kunnostetaan, jotta ne täyttäisivät painavampien rekkojen asettamat vaatimukset. Tulevaisuudessa on mahdollista, että uusi rautatie rakennettaisiin Svappavaarasta Pajalaan ja edelleen Suomen Kolariin, ehkä jopa pidemmälle Pohjois- Suomeen, jossa on useita uusia kaivoksia. Tämän rautatieyhteyden järkevyys on riippuvainen useista seikoista, kuten alueen kaivosteollisuuden tulevaisuudesta sekä malmin ja mineraalien vientikuljetuksille valitusta reitistä. Suomi on hiljattain tehnyt tästä selvityksen mutta ei ole saanut siitä selkeitä suosituksia. Myös Ruotsi on arvioinut infrastruktuurin tarvetta alueellaan. Arvion mukaan rautatiehen sijoittaminen kannattaisi. Sen mukaan alueella on myös suuria mahdollisuuksia uusiin mineraalilöytöihin. 10

13 5.16 IDÄN JA LÄNNEN VÄLISET LENTOYHTEYDET Kansainvälisiä lentoja Venäjältä ja Venäjälle säädellään kahdenvälisillä sopimuksilla. Nykyiset kahdenväliset sopimukset ovat vanhoja, vuodelta 1956, ja uusien sopimusten neuvottelu vie aikaa. Vuonna 2013 Avinor AS, Norjan kansallinen lentokenttiä hallinnoiva yhtiö, aloitti rajat ylittävien lentojen uudelleen arvioinnin Barentsin alueella. Tämä tutkimus osoittaa, että maidenvälisten lentojen kysyntä voisi kasvaa. Lentoliikenteen lisääntyminen riippuu lippujen hinnoista, lentovuorojen määrästä, kokonaismatka-ajasta ja yhteyksistä lentokentille. Barentsin alueen asutuskeskusten väliset matkat ovat pitkät. Paremmat idän ja lännen väliset lentoyhteydet voisivat huomattavasti parantaa suurimpien kaupunkien välisiä yhteyksiä ja edistää kaupan ja teollisuuden myönteistä kehitystä. Lisäksi matkailu ja kulttuurivaihto voisivat lisääntyä koko alueella. Idän ja lännen välisiä lentoyhteyksiä on yritetty parantaa. Alue on kuitenkin harvaan asuttu ja rajat ylittävien lentojen kysyntä pientä, joten matkustajia on vähän. Tämä taas on aiheuttanut lentoyhtiöille sekä taloudellisia että toiminnallisia ongelmia. Barentsin maidenvälisten lentojen käynnistämiselle on muitakin esteitä, kuten julkisen palvelun tuen (Public Service Obligation) puute, joka on välttämätön uusille, monesti aluksi kannattamattomille lentoyhteyksille. Tutkimuksen mukaan Kemistä voisi tehdä Perämeren alueen yhteisen lentokentän Norjan kautta Venäjälle suuntautuville matkoille. Nykyisellä Tromssa Murmansk Arkangeli-reitillä olisi myös mahdollisuus tiheämpään liikennöintiin, etenkin jos yhdellä lipulla voisi lentää myös muihin kohteisiin, kuten Bodøhon, Harstad/Narvikiin ja Altaan. Asiantuntijaryhmän johtopäätökset ja suositukset: Lentoyhteyksien parantaminen voisi kehittää myönteisesti kauppaa ja teollisuutta ja tukea matkailua ja kulttuurivaihtoa koko alueella. Lentoyhteyksien järjestäminen on lentoyhtiöiden vastuulla. Viranomaiset voivat kuitenkin tukea uusien yhteyksien aloittamista. On tärkeää, että Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä, sillä uudet hankkeet eivät ole mahdollisia ilman kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä lentoyhtiöiden yhteistyötä. 11

14

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN NÄKYMÄT JA Lapin matkailun kehitys, SAAVUTETTAVUUS uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO Jyväskylä 4.11.2013

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 28. lokakuuta 2013 Tromssa ASIALISTA OHJELMA:... 3 OSALLISTUJAT... 4 ASIA BRC 11/2013 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 6 ASIA BRC12/2013 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIINPANOJEN HYVÄKSYMINEN.7

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143 NORTH CHALLENGE KICK-OFF - Oulu 26.3.2010 - Seppo Heikkilä Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto seppo.heikkila@oulu.fi gsm 040 56 76 143 Pohjoisuuden tutkimus - EU Poikkitieteellistä - pirstoutunut

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Ilmastonmuutos ja luonnonvarat nostavat pohjoisen esiin Suomi on ilmastoltaan arktinen maa. Suomenniemeä ympäröivä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT

POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT 2 B:52 ISBN 978-952-5731-03-3 ISSN 1236-8393 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT... 5 2. POHJOIS-SUOMI OSANA KANSAINVÄLISIÄ KULJETUSKETJUJA... 6 2.1 Elinkeinoelämä...7

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Teollisuussummit 2015 14.10.2015

Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Video: Oulu - Kaupunkielämää Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus Reiluus Vastuullisuus Oulu nuorten

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2.5.2013 292/00.04.00.02/2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot