YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 107/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 70 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 107/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 70 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pernon väylän leventäminen, siihen liittyvä ruoppaaminen ja massojen läjittäminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku Aker Finnyards Oy HAKEMUS Aker Finnyards Oy on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa, jota on täydennetty , ja pyytänyt lupaa Pernon väylän leventämiseen, siihen liittyvään ruoppaamiseen, pilaantuneiden massojen läjittämiseen Turun Sataman eristyspengeraltaaseen ja puhtaiden sekä ns. harmaiden massojen läjittämiseen Rajakarin meriläjitysalueelle sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Turun kaupungissa. VOIMASSAOLEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 17/1998/4 Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 17/1998/4 myöntänyt Turun kaupungille (Turun Satamalle) luvan muun muassa sataman väylien ja satama altaiden ruoppaamiseen sekä muiden päätöksessä mainittujen kohteiden ruoppaamiseen ja läjittämiskelpoisiksi todettujen ruoppausmassojen läjittämiseen Turun kaupungin omistamalle merialueelle Pohjois Airistolle Rajakarin loiston luoteis pohjoispuolelle. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 43/1999 muuttanut vesioikeuden päätöstä kalatalousmaksua koskevan lupamääräyksen 8) osalta, mutta pysyttänyt sen muilta osin. Lupapäätöksen mukaan läjitys saadaan suorittaa vain tason 18 m alapuolelle keskivedenkorkeudesta mitattuna, kuitenkin siten, että siltä osin kuin läjitystä suoritetaan läjitysalueen itäosassa 13 m:n väylän väyläalueella, läjittäminen saadaan suorittaa vain tason 19 m alapuolelle keskivedenkorkeudesta mitattuna. Ruopattavista massoista on lupamääräyksen 4) mukaan tehtävä etukäteen HELCOM suosituksen mukaiset näyteanalyysit ja tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen ruoppauksen aloittamista. Ruoppaus ja läjitystyöt on päätöksen mukaan tehtävä mahdollisimman suuressa määrin jälkeisellä kesä ja syysjaksolla.

2 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 35/2003/4 2 Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 35/2003/4, jota Vaasan hallinto oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0402/3 ja korkein hallinto oikeus antamallaan päätöksellä, taltio nro 3692 osittain muuttanut, myöntänyt Turun Satamalle luvan Pukkisalmen väylän ruoppaamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Rajakarin loiston luoteispuolelle. Lupamääräyksen 1) mukaan ruoppausmassoja saa läjittää mereen mikäli ruoppausmassojen TBT pitoisuus on enintään 150 µg/kg. Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 125/2004/4 Turun Sataman suostumus SUUNNITELMA Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 125/2004/4 myöntänyt Turun Satamalle luvan ruoppaus ja täyttötöiden suorittamiseen Pansion sataman alueella ja ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Rajakarin alueelle Turun kaupungissa. Turun kaupungin satamalautakunta on kokouksessaan tekemällään päätöksellä antanut suostumuksensa sille, että Pernon telakan väylän ja satama altaan ruoppaamisesta syntyviä läjityskelvottomia massoja saadaan sijoittaa korkeintaan noin irto m 3 Pansion altaaseen ja läjityskelpoisiksi arvioitavat massat Turun Sataman läjitysalueelle Rajakarin läheisyyteen Turun Sataman teknisen osaston esittämin ehdoin. Lisäksi satamalautakunta on hyväksynyt suoritettavat ruoppaustyöt siltä osin kuin ne tapahtuvat kaupungin omistamalla vesialueella. Lautakunta on todennut, että muilta osin ruoppaukseen ja läjitykseen liittyvät lupaehdot määriteltäneen annettavassa ympäristölupaviraston lupapäätöksessä. Hankkeen tarkoitus Merialue Aker Finnyardsin telakalle johtavaa Pernon väylää on levennettävä ja syvennettävä, jotta suuret risteilijäalukset voivat turvallisesti liikennöidä telakan edustan vesialueella. Lisäksi Aker Finnyardsilta viime vuosina tilattujen risteilijäalusten koko on suurentunut, joten väylää on levennettävä telakan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Ruoppausalue sijaitsee Raisionlahdessa Aker Finnyardsin telakan edustalla. Raisionlahti on saaristomeren sisäsaaristoa, jolle tyypillistä ovat suuret saaret sekä kapeat ja matalat lahdet. Lahden luontainen vesisyvyys on vain noin 3 metriä ja samaa luokkaa myös ruopattavaksi suunnitellulla alueella. Ruopatuilla väylillä vesisyvyys on huomattavasti suurempi eli 9 10 metriä. Raisionlahden Hahdenniemessä noin 500 metrin etäisyydellä ruoppausalueesta luoteeseen sijaitsee Raision kaupungin venesatama ja ns. Nesteen venesatama. Ruoppausalueen läheisyydessä noin 2 km etäisyydellä lounaassa si

3 3 jaitsee Neste Oil Oyj:n Naantalin laitos ja kaakossa Saaristomeren laivaston Pansion sotasatama. Veden laatu Suojelualueet Raisionlahti on voimakkaasti rehevöitynyt ihmistoiminnan seurauksena. Lahden vedenlaatua on kuormittanut erityisesti Raision kaupungin jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon purkuputki sijaitsee noin 1 km etäisyydellä ruoppausalueesta pohjoiseen. Rehevöitymisestä johtuen vesi on samentunut ja näkösyvyys heikentynyt. Myös veden vaihtuvuus on Raisionlahden pohjukassa hidasta, mutta lähempänä Raisionlahden suuaukkoa vaihtuvuus paranee. Raisionlahden veden laatua on seurattu velvoitetarkkailututkimuksin jo 1970 luvulta alkaen. Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti tärkeäksi lintuvedeksi ja se on mukana valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa. Raisionlahden pohjukasta on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu noin 28 ha:n suuruinen alue. Suojelualue sijaitsee noin 1,0 km etäisyydellä ruoppausalueesta. Ruoppausmassojen läjitysalueiden välissä sijaitsee Natura 2000 alueisiin lintudirektiivin (SPA) ja luontodirektiivin (SCI) perusteella kuuluva alue Ruissalon lehdot (FI ). Ruissalo on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi eli ns. IBA alueeksi. Merialueen käyttö Raisionlahdessa ei harjoiteta ammattikalastusta, mutta lähimmät ammattikalastajien verkkopyyntialueet sijaitsevat Viheriäistenaukolla noin 2 km etäisyydellä ruoppausalueesta. Suunnitellut toimenpiteet Väylällä on ainakin kesäkuukausina vilkas veneliikenne johtuen noin 500 metrin etäisyydellä Hahdenniemessä sijaitsevasta Raision kaupungin venesatamasta. Venesataman ympäristö on suosittu virkistysalue kesäaikana. Ruoppaustyö suoritetaan kahdessa vaiheessa. Ensiksi ruopataan Turun sataman eristyspengeraltaaseen sijoitettavat pilaantuneet pintasedimentit. Tämän jälkeen alue ruopataan varsinaiseen määräsyvyyteen ( 9,5 m). Kyseisessä työssä syntyvät ruoppausmassat läjitetään Rajakarin meriläjitysalueelle. Ruoppaus suoritetaan kelluvalla ruoppausaluksella avovesiaikana. Ruoppausmassan irrottamiseen käytetään kahmarikauhaa tai suljettavaa visiirikauhaa. Täten pyritään minimoimaan ruoppauksesta aiheutuva veden samentuminen. Ruoppausmassa lastataan proomuun, jolla massat kuljetetaan läjitysalueille. Pilaantuneet ruoppausmassat siirretään proomusta eristyspengeraltaaseen pumppaamalla putkisiirtona. Pumppauksessa käytetään todennäköisesti joko betoni tai lietepumppua. Orgaanisia tinayhdisteitä yli 150 µg/kg (tributyyli ja trifenyylitinan summapitoisuus) sisältävät ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa

4 Ruoppausmassojen laatu 4 Turun Sataman hallinnassa olevaan eristyspengeraltaaseen, johon alustavan arvion perusteella tulee sijoitettavaksi noin m 3 ktd eli noin m 3 itd. Turun kaupungin satamalautakunta on myöntänyt hakijalle luvan käyttää eristyspengerallasta ruoppausmassojen sijoittamiseen. Altaaseen jo sijoitettujen sekä myöhemmin sijoitettavien pilaantuneiden massojen käsittely toteutetaan stabiloimalla. Stabilointi aloitetaan todennäköisesti vuonna 2007, kun Aurajoen sedimenttien ruoppaustyö on käynnistynyt. Puhtaat ja ns. harmaat ruoppausmassat (haitta ainepitoisuudet tasojen 1 ja 2 välissä tai orgaanisten tinayhdisteiden TBT:n ja TPhT:n summapitoisuudet alle 150 µg/kg) on tarkoitus läjittää Pohjois Airistolla sijaitsevalle Rajakarin meriläjitysalueelle, jonka käyttämiseen ruoppausmassojen sijoittamiseen Turun kaupungin satamalautakunta on myöntänyt hakijalle luvan. Turun kaupungilla on Länsi Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 17/1998/4 myöntämä lupa läjittää alueelle läjityskelpoisiksi todettuja massoja. Rajakarille läjitettäviä massoja on arvioitu olevan yhteensä noin m 3 ktd eli noin m 3 itd. Massoista on suurin osa puhtaita ja ns. harmaita massoja on arviolta noin m 3 ktd. Ruoppauksen alueellinen kattavuus ja riittävyys syvyyssuunnassa varmistetaan pilaantuneiden sedimenttien poistamisen jälkeen suoritettavalla näytteenotolla. Mikäli näytteissä todetaan tinayhdisteitä yli sallitun arvon (150 µg/kg), kyseiset alueet uusintaruopataan kerroksittain ja pilaantuneiksi todetut massat kuljetetaan eristyspengeraltaaseen. Ruoppausalueelta otettujen näytteiden normalisoiduista analyysituloksista tason 2 ylittäviä haitta ainepitoisuuksia todettiin vain tributyylitinalla (TBT). Rajakarille läjitettävissä ruoppausmassoissa ei saa olla tason 2 tasolla olevia pitoisuuksia (200 µg/kg) vaan TBT:n ja TPhT:n summapitoisuus on oltava alle 150 µg/kg. Kyseisen arvon ylittäviä TBT pitoisuuksia oli 10 näytteessä, joista 6 oli pintanäytettä (0 5 cm) ja 4 syvemmältä otettua näytettä. Näytepistekohtaisesti TBT:tä todettiin tason 1 ylittäviä pitoisuuksia 6 näytepisteessä. Trifenyylitinan (TPhT) pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä eivätkä ne yhteenlaskettuina summapitoisuuksinakaan vaikuta läjityskelvottomien ruoppausmassojen luokitukseen ja siten massamääriin. Normalisoiduista analyysituloksista TBT:n ja TPhT:n summapitoisuudet olivat 13 näytteessä tasojen 1 ja 2 välissä eli ns. harmaalla vyöhykkeellä. Normalisoiduista metallituloksista lähes kaikkien pitoisuudet olivat alle tason 1. Muutaman näytteen kromi ja kuparipitoisuudet olivat hieman yli tason 1. PAH yhdisteiden normalisoidut pitoisuudet olivat lähes kaikki alle tason 1. Harmaalla alueella oli 3 näytettä.

5 Ruoppauksen vaikutukset 5 Kaikkien näytteiden normalisoidut mineraaliöljypitoisuudet ylittivät tason 1, mutta tasoon 2 nähden niiden pitoisuudet olivat pieniä. Ruoppaamalla poistetaan pilaantuneita sedimenttejä alueelta ja siten vähennetään Raisionlahden pilaantuneisuutta. Ruopattaessa sedimenttiä sekoittuu veteen ja aiheuttaa veden samentumista. Suljettavalla kauhalla pyritään minimoimaan kiintoaineksen vapautumista ja siten veden samentumista. Ruoppauksen aiheuttama samentuminen on lyhytaikaista ja paikallista. Myös ruoppausmassojen läjittäminen Rajakarin merialueelle aiheuttaa veden samentumista. Läjitystoiminnasta aiheutuva samentuminen on lyhytaikaisempaa kuin ruoppaustoiminnasta aiheutuva. Ruoppauksen yhteydessä sedimentin happea kuluttava aines alentaa veden happipitoisuutta. Hakemuksessa on arvioitu, ettei veden happipitoisuus laske haitallisesti ruoppauksen vuoksi. Ruoppausalueella todetuista haitta aineista raskasmetallit, PAH ja PCB yhdisteet ovat veteen huonosti liukenevia ja ne pyrkivät pidättymään mineraaliainespartikkeleihin sekä orgaaniseen ainekseen. Kyseisten haitta aineiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä, joten niistä ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa vesiympäristölle. TBT ja sen hajoamistuotteet ovat niukkaliukoisia ja ne sitoutuvat tehokkaasti orgaaniseen ja epäorgaaniseen materiaaliin. Raisionlahden veden laatu on todettu alueella suoritetuissa velvoitetarkkailuissa huonoksi, joten ruoppaushankkeesta ei aiheudu merkittäviä veden laadun muutoksia. Ruoppaustyöt tehdään syksyllä, joten siitä ei aiheudu haittaa kevätkutuisten kalojen kudulle tai lintujen lisääntymiselle. Hakija on katsonut, ettei toiminnasta aiheudu haittoja, jotka merkittävästi heikentäisivät alueen luonnonarvoja. Väliaikaisella samentumisella tai veden laadun vähäisillä muutoksilla ei oletettavasti ole vaikutuksia Raisionlahden pohjukassa sijaitsevalle lintuvesien suojelualueelle. Ruoppausmassojen läjityksellä Turun sataman eristyspengeraltaaseen ei ole vaikutusta Ruissalon Natura 2000 alueen lajeihin tai luontotyyppeihin, koska eristyspengeralue on suljettu ja pilaantuneet sedimentit toimitetaan altaaseen pumppaamalla. Hakemuksessa on arvioitu, ettei veden samentumisella ole vaikutusta Viheriäistenaukolla harjoitettavalle verkkokalastukselle eikä hankkeesta aiheudu merkittävää kalataloudellista haittaa. Väliaikaisista veden laadun muutoksista ei oletettavasti aiheudu korvattavaa haittaa vesi tai ranta alueiden omistajille. Ruoppaustöistä voi tilapäisesti aiheutua vähäistä haittaa Raision kaupungin venesatamaan suuntautuvalle pienveneliikenteelle. Ruoppaustyöt suoritetaan mahdollisimman nopeasti ja yhtäjaksoisesti, jolloin työstä aiheutuvat haitat

6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 6 voidaan minimoida. Muu vesiliikennöinti ruoppausalueen ohi turvataan koko työn ajan. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Turun, Naantalin ja Raision kaupungeissa sekä Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, ettei 20 cm:n pintakerroksen poistaminen ole käytännössä mahdollista. Pohjan muoto jo asettaa rajoituksia em. tarkkuuteen pääsemisessä. Ympäristökeskus on katsonut, että pintakerros on poistettava 50 cm:n syvyyteen asti kaikkialla, missä pohjasedimenttien pilaantuneisuus ei vaadi syvempää ruoppausta. Ympäristökeskuksen tulkinnan mukaan näytteenottopisteissä PeD ja PeF sekä lisänäytepisteissä S1 ja S4 ruoppausmassat luokitellaan mahdollisesti pilaantuneiksi. Ympäristökeskus on pitänyt tarpeellisena mereen läjittämisen sijaan näidenkin massojen kuljettamista Pansion pengerrysalueelle. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemussuunnitelmassa esitetty laadunvarmistus pohjasedimenttien poistamisen jälkeen tulee tehdä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ruoppaustyöt tulee aloittaa ruoppausalueen lounaispäästä, jolloin ruoppaus ja proomukaluston liikkuminen häiritsee vähemmän matalan vesialueen pohjaa. Lisäksi ruoppausalue tulee samentumisen ja haitta aineiden leviämisen estämiseksi työn ajaksi eristää muusta merialueesta esimerkiksi silttiverhoa käyttämällä. Ympäristökeskus on todennut, ettei hakemusasiakirjoissa ole tietoa Rajakarin meriläjitysalueen nykytilasta. Hakemusta tulisi täydentää ajantasaisilla Rajakarin läjitysalueen luotaustuloksilla. Lupamääräyksissä hakija tulee velvoittaa seuraamaan hankkeen vaikutuksia vesistöön ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristökeskukselle. Ruoppauksesta on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy selville ruoppausalue, ruoppausmassojen määrät sekä läjitysalue. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että ruopattava alue on eristettävä töiden ajaksi muusta vesiympäristöstä silttiverholla ja likaantuneet massat on kuljetettava ja siirrettävä merestä eristettyyn läjitysaltaaseen sellaisin menetelmin, että vesipitoinen lietemassa ei pääse valumaan mereen. Hakija on velvoitettava tarkkailemaan Raisionlahden ruoppaamisen kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen TE keskuksen hyväksymällä tavalla ja hakijalle on määrättävä kalatalousmaksu, jonka suuruus on euroa vuodessa. Lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lain

7 7 voimaiseksi tulemista voidaan myöntää edellyttäen, että hakija velvoitetaan lupamääräyksissä poistamaan meren pohjasta likaantuneet massaerät, jos sellaisia havaitaan läjitysalueen jälkitarkkailussa. 3) Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta on katsonut, että ruoppaukset on toteutettava syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Ruoppausalue tulee eristää muusta vesiympäristöstä esim. silttiverholla. Ympäristö ja kaavoituslautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa pyynnöstä saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 4) Saaristomeren merenkulkupiiri on katsonut, ettei telakkaväylän ruoppaamiselle ja ruoppausmassojen läjittämiselle mereen ole estettä. Väylän kunto on edellytyksenä telakan jatkuvalle toiminnalle ja näin ollen tuloväylän ruoppaukset ovat osana telakan toimintaa. Läjitykset eivät saa mataloittaa virallisia väyliä tai yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä. Merenkulkupiiri on huomauttanut, että mahdollinen väylän tai satama alueen uudelleen merkitseminen virallisilla tunnuksilla varustetuilla turvalaitteilla on kiellettyä ilman asianomaista lupaa. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoittaa merenkulkupiirille sekä paikallisesti kuulutuksin. 5) Airiston kalastusalue on vastustanut töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kalastusalue on katsonut, että ruoppaukset on toteutettava useimpien kalojen kutuajan ulkopuolella eli syyskuun ja huhtikuun 15 päivän välisenä aikana. Lisäksi hakijalle tulee määrätä euron kalatalousmaksu kompensoimaan ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuvia kalastuksellisia haittoja ja saliin menetyksiä ammatti ja virkistyskalastajille. Kalastukselliset haitat ilmenevät veden samentumisena sekä pyydysten likaantumisena. Saaliin menetykset johtuvat pyydysten likaantumisesta sekä kalojen karkottumisesta. Ruoppausalue tulee eristää tehokkaasti muusta vesialueesta myrkyllisten ja haitallisten aineiden pääsyn estämiseksi muuhun vesialueeseen. Ruoppaukseen ja läjitykseen liittyvät tarkkailuraportit ja ohjelmat tulee toimittaa Airiston kalastusalueelle. 6) Saaristomeren ammattikalastajat ry on vastustanut luvan myöntämistä töiden aloittamiseen ennen kuin lupa asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Muistuttaja on vaatinut, että kaikki ne massat, joiden osalta yhdenkin haitta aineen pitoisuus ylittää tason 1 läjitetään meren sijasta suojapadolla maa alueeksi muodostettavalle merestä erotetulle alueelle siten, kuin suunnitelmassa ja sen täydennyksessä on muutoin esitetty. Tällä vaatimuksella tarkoitetaan massoja, jotka sijaitsevat kahden metrin syvyydellä pohjasta sillä alueella, missä näytteet osoittavat tason 1 ylittäviä pitoisuuksia. Muilta osin muistuttaja on yhtynyt niihin vaatimuksiin, jotka Varsinais Suomen TEkeskus on edellä kohdassa 2) esittänyt.

8 HAKIJAN SELITYS 8 Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on muun muassa todennut, että ruoppaustyöt ajoitetaan väliselle ajanjaksolle. Todennäköisesti lupaehtojen ja käytännössä jäätilanteen vuoksi ruoppaustyötä ei ole mahdollista suorittaa kuin välisenä aikana. Ruoppaustyön kesto tulee olemaan varsin lyhytaikainen, tehollisia työpäiviä on arvioitu tarvittavan noin 45, viikon aikana. Ruoppaustyö suoritetaan käyttäen mm. suljettuja kauhoja veden samentumisen sekä pilaantuneitten sedimenttien leviämisen minimoimiseksi. Väylää on edellisen kerran ruopattu väylän reunalta vuonna 1999, jolloin on poistettu siinä mahdollisesti ollut pilaantunut sedimentti. Telakalla ei ole käytetty tinapitoisia tai muita haitta aineita sisältäviä antifouling maaleja edellisen ruoppauksen jälkeen eikä muutamaan vuoteen ennen sitä. Hakija on todennut, että väylällä tapahtuu jatkuvaa pienveneliikennettä sekä liikennettä, joka on välttämätöntä Pernon telakan ja sen lohkotuotannosta riippuvien muiden telakoiden normaalin toiminnan kannalta. Ruoppaustyö tehdään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) hyödyntäen kahmarikauhalla tai suljettavalla visiirikauhalla. Molemmat kauhat ovat tiiviit, joten ruoppauksen yhteydessä ei veteen vapaudu mainittavasti ruoppausmassaa. Hakija on katsonut, että ruopattavan alueen eristäminen työn ajaksi esim. silttiverholla on tarpeetonta ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa pienveneliikenteelle sekä väylällä tapahtuvalle muulle liikenteelle. Mainituilla teknisillä toimenpiteillä voidaan varmentaa, ettei ruoppauksen yhteydessä pääse kuin minimaalinen määrä ruoppausmassoja veteen. Kalatalousmaksun osalta hakija on todennut, että pilaantuneet sedimentit eivät ole peräisin Aker Yards Oy:n toiminnasta. Hakemuksessa mainitut pilaantuneet sedimentit poistetaan ja siirretään Turun Sataman eristyspengeraltaaseen Pansioon, minkä johdosta alue puhdistuu ja veden laatu parantuu ja kalastukselle aiheutuvat haitat vähenevät. Hakija on katsonut, ettei yhtiö ole velvollinen maksamaan esitettyä kalatalousmaksua. Hakija osallistuu Rajakarin läjitysalueen kuluihin, joihin liittyy mm. Sataman läjityslupaan sisältyvä kalatalousmaksu. Ruoppaustarkkuudesta hakija on lausunut, että erikoisasiantuntijoilta saadun selvityksen mukaan ruoppaustyössä päästään keskimäärin noin 300 mm tarkkuuteen ja tasaisten pohjien osalta noin 100 mm tarkkuuteen käytettäessä nykyisin käytössä olevia parhaita teknisiä laitteita. Tähän on päästy GPS paikantamia käytettäessä Vuosaaren sataman ruoppaustyössä. Hakemuksen tarkoittamalla alueella pilaantuneita sedimenttejä havaittiin tutkimusten mukaan pääosin juuri alueen tasaisella osalla ja lähempänä luiskan yläreunaa, joten on todennäköistä saavuttaa varsin hyvä kaivutarkkuus. Ruopattava alue voidaan kulloinkin rajata halutulle osalle ja poistaa ensin massat pilaantuneimmilta alueilta suorittamalla kuorinta ja sen jälkeen viranomaisten hyväksymin näytteenotoin varmistaa tilanne ja tehdä tarpeelliset lisäruoppaukset. Ruoppausalueella ei edellä mainittua ruop

9 9 paustekniikkaa käytettäessä tarvitse "varmuuden vuoksi" suorittaa ruoppausta ylisyvältä ja kuormittaa turhaan pengerallasta eikä näin ollen esitettyä 50 cm syvyyttä ole järkevää soveltaa koko alueella. Satamalautakunta on lisäksi päätöksessään rajannut täyttöaltaaseen tulevan massamäärän m 3 :iin, koska altaaseen on tarkoitus sijoittaa myös Aurajoessa olevia pilaantuneita massoja. Tehtyjen tutkimusten mukaan pääosa ruoppausmassoista on puhdasta (alle tason 1) ja tasojen 1 ja 2 väliin jäävien sedimenttien normalisoidut arvot alittavat selvästi Rajakarin läjitysalueelle annetun rajan 150 µg/kg ka. Tason 1 ylittävistä massoista suuri osa alitti varsinaisen määritysrajan, ylitys tapahtui ainoastaan normalisoiduilla arvoilla. Hakemuksessa on lisäksi noudatettu tinayhdisteiden osalta 150 µg/kg ka, kun ympäristöministeriön ohjeen mukainen raja arvo on yleisesti 200 µg/kg tasolle 2. Harmaat massat on tarkoitus ruopata ja läjittää ensin ja näiden päälle läjitetään syvemmältä tulevat puhtaat massat. Selitykseen on liitetty Rajakarin läjitysalueen kartta pvm kesällä 2006 käyttöönotettavasta läjitysalueen osasta. Kartasta käy ilmi suunnitellulla alueella oleva merenpohjan syvyys ja alueen merkitseminen. LOUNAIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Lounais Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon hakijan selityksen johdosta. Ympäristökeskus on todennut, että pilaantuneiden pohjasedimenttien ruoppaustyöstä johtuva vesialueen samentuminen on vaarallista, koska virtausten mukana kauaksikin kulkeutuvat hienoainekset sisältävät ympäristölle haitallisia aineita. Ns. suljettavan ympäristökauhan käyttö ruoppaustyössä ei estä hienoaineksen karkailua ja leviämistä vesistöön, jota tapahtuu massan irrotuksen sekä lastauksen yhteydessä. Pienveneillä ei ole vaikeuksia kiertää eristettyä työaluetta. Ympäristökeskus on arvioinut pilaantuneiden sedimenttien ruoppauksen kestoksi noin 2 viikkoa. Koska kyse on melko matalasta vesialueesta, voidaan ruoppausalueen eristäminen tehdä hyvinkin kevyellä paikoilleen ankkuroitavalla kalustolla. Ympäristökeskus on katsonut, että pilaantuneiden pohjasedimenttejä ruopattaessa työalueen eristäminen on oleellisen tärkeä suojaamiskeino vaarallisten tinayhdisteiden leviämisen estämiseksi. Raisionlahti avautuu Viheriäistenaukolle, joka on koko Saaristomeren parasta kuhan kalastusaluetta. Ruoppaustarkkuudesta ja massamääristä ympäristökeskus on todennut, että kuorittavan kerroksen paksuuden tulee olla niin suuri, että valittu ruoppauskalusto varmuudella kaikissa työolosuhteissa siihen pystyy. Ympäristökeskus ei ole pitänyt mahdollisena, että meriolosuhteissa luotettavasti saavutettaisiin hakemuksessa esitetty 20 cm ruoppaustarkkuus, johon hakijan arvio ruoppausmassamäärästä perustuu. Esimerkiksi Vuosaaren satamahankkeessa tehdyissä ruoppauksissa ei ole tähän pystytty, vaikka alun perin oli tarkoitus. Hakijan tulee muuttaa ruoppaussuunnitelmaa niin, että pilaantunut

10 10 pintakerros kuoritaan 50 cm syvyyteen asti kaikkialla, missä pohjasedimentin pilaantuneisuus ei vaadi syvempää ruoppausta. Pohjan pilaantuneisuus on kuorinnan jälkeen ennen jatkoruoppausta tutkittava huolellisesti ja laajemmin kuin satunnaisesti otettavista näytepisteistä. Hakijan on yksiselitteisesti osoitettava ennen ruoppausmassojen läjittämistä Rajakarin läjitysalueelle, että läjitettävät massat ovat puhtaaksi luokiteltavia. Rajakarin alueelle vietävien mahdollisesti pilaantuneiden ruoppausmassojen peittäminen puhtaammilla massoilla ei ole käytännössä mahdollista. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että sellaisella hankkeella, jossa Pansion läjitysallasta käytettäisiin Aurajoen suulta ruopattavien pilaantuneiden massojen läjittämiseen ei ole vesilain mukaista lupaa. LISÄSELVITYS HAKIJAN VASTINE Lounais Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle Pernon väylän ruoppauksen sedimentin pilaantuneisuudesta otetuista näytteistä tehdyn lisätutkimuksen tulokset. Tason 2 ylittävä TBT pitoisuus todettiin havaintopaikassa S2 syvyydellä cm ja havaintopaikassa S3 syvyydellä 0 20 cm. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen ja sen täydennyksen Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Hakija on todennut alueen eristämisestä, että ruoppausalue voidaan eristää ympäristökeskuksen esittämällä tavalla kelluviin puomeihin kiinnitetyillä silttikangasverhoilla ruopattavan alueen Viheriäisen aukon puolelta. Verhoja voisi hakijan mielestä olla kaksi; yksi väylän kummallakin sivulla siten, että ne olisivat keskenään riittävästi limitettyinä mahdollisen pilaantuneiden sedimenttien pysäyttämiseksi, mutta mahdollistaisivat veneliikenteen verhojen välisestä aukosta. Hakija on katsonut, ettei eristäminen ruopattavan alueen Raision lahden puolelta ole tarpeellista, koska virtaus on sieltä suunnalta vastainen ja ko. aluetta kuormittavat itse pienvenesatama ja lahteen laskeva Raision jäteveden ylivuotoputki. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ruoppaustarkkuudesta ja massamääristä hakija on lausunut, että arvioidut massamäärät perustuvat laskelmiin, joissa on huomioitu tutkimuksissa havaittujen pilaantuneitten sedimenttien syvyys lisättynä em. ruoppaustarkkuuden toleranssilla. Pilaantuneitten sedimenttien kuorinnan jälkeen suoritetaan alueen pilaantuneisuuden tutkinta ennen jatkoruoppausta, millä varmistetaan Rajakarin läjitysalueelle vietävien massojen puhtaus ja yliruoppaus "varmuuden vuoksi" on tarpeetonta. Aurajoen suulta ruopattavien massojen sijoitusluvista Pansion altaaseen hakija on todennut, että Satama on varannut altaasta tilaa Aurajoesta myöhemmin ruopattaville massoille. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Aker Finnyards Oy:lle luvan yhtiön telakan edustalle johtavan Pernon väylän leventämiseen ruoppaamalla sekä ruoppausmassojen läjittämiseen Rajakarin meriläjitysalueelle Turun kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja ha

11 11 kemuksen liitteenä olevien piirustusten sekä jäljempänä lupamääräyksissä edellytettyjen tarkennusten mukaisesti. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros on kuorittava ennen varsinaisen ruoppauksen suorittamista. Kuorittavan kerroksen paksuuden tulee olla noin 0,5 m ja osalla aluetta noin 0,7 m. Kuorittavat alueet on esitetty päätöksen liitteessä 2. Kuorittuja massoja ei saa läjittää mereen. 2) Kuorintatyön aikana kulloinenkin työkohde on erotettava muusta merialueesta silttiverholla, joka ulottuu meren pinnasta pohjaan. Silttiverhon helma on painotettava. Verhoon saa tehdä tarvittavat avattavat kulkuaukot. Kulkuaukot on pidettävä suljettuina silloin kuin niissä ei liikennöidä. 3) Kuorittavat massat on siirrettävä maihin, niin ettei sedimentti valu takaisin mereen. 4) Kuorimisen jälkeen on mereen läjitettävien ruoppausmassojen läjityskelpoisuus tarkistettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarvittaessa on kuorimista täydennettävä. Mereen Rajakarin läjitysalueelle saa läjittää kuoritulta alueelta ruopattavia massoja, joiden haitta ainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen ( ) tason 1 arvot. Lisäksi mereen saa läjittää kuoritulta alueelta ruopattavia massoja jotka sisältävät vähäisessä määrin tai satunnaisesti ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen ( ) tason 1 ja 2 välillä olevia haitta ainepitoisuuksia. Läjitettävien massojen orgaanisten tinayhdisteiden (tributyylitinan ja trifenyylitinan summa) normalisoitu pitoisuus ei kuitenkaan saa ylittää 150 µg/kg kuivaainetta. Läjityksessä on noudatettava Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17/1998/4 määräyksiä, joita vesiylioikeus on osittain muuttanut antamallaan päätöksellä nro 43/ ) Työt on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle, ja käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Töitä ei saa suorittaa välisenä aikana. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 6) Työkohde on merkittävä Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Esteistä merenkululle ja vesiliikenteelle on ilmoitettava Merenkulkulaitokselle sekä paikallisesti kuulutuksin.

12 12 7) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia meriympäristöön Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskukselle ja TE keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 8) Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Turun, Raision ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Varsinais Suomen työvoima ja elinkeino keskukselle tarkkailuohjelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 9) Työn suorittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville työkohde koordinaatteineen, massojen määrät ja sijoituspaikka. Pyydettäessä tiedot on toimitettava ympäristökeskuksen käyttöön. 10) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia töitä tehdään ja vuoden ajan sen jälkeen maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi ruoppauksen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa töiden aloittamisesta. Tässä päätöksessä tarkoitetut läjitystyöt Rajakarin alueella on otettava samalla tavalla huomioon kuin Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 17/1998/4 mainitut työt, kun sovelletaan vesiylioikeuden päätöksessä nro 43/1999 muutetun em. vesioikeuden päätöksen lupamääräyksen 8) kalatalousmaksun maksuperustetta eri vuosina. 11) Työt on aloitettava ja saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle, Merenkulkulaitokselle sekä Turun, Raision ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle, Merenkulkulaitokselle sekä Turun, Raision ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

13 13 14) Mahdolliseen satama alueen tai väylän uudelleen merkitsemiseen on hankittava asianmukainen lupa. Korvaukset Kalatalousmaksusta on annettu määräykset lupamääräyksessä 10). Kalatalousmaksu huomioon ottaen hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Perustelut Telakalle johtavan väylän leventäminen ja syventäminen samaan kulkusyvyyteen kuin 9,5 metrin julkinen kulkuväylä on tarpeen alusten turvallisen liikennöinnin takaamiseksi alueella sekä telakan toiminnan turvaamiseksi. Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Silttiverhon käyttäminen kuorittavan kohteen ympärillä on tarpeen rajoittamaan kuorinnassa mereen pääsevän pilaantuneen sedimentin leviämistä muualle Raisionlahdelle ja sen edustan merialueelle. Määräyksessä ei ole tarkoitettu, että silttiverholla pitäisi ympäröidä samalla kertaa koko noin 80m x 600 m toimenpidealue, vaan verholla on tarkoitus rajata vain kulloinkin työn kohteena oleva alue. Ruoppauksen aikana verhoa ei tarvitse käyttää. Mereen läjityskelvottomia kuorittavia massoja ei läjitetä mereen. Ne voidaan sijoittaa esimerkiksi ympäristölupaviraston päätöksen nro 125/2004/4 mukaiseen merestä eristettyyn pengeraltaaseen, johon on saatu suostumus Turun kaupungin satamalautakunnalta. Maalle sijoittamiseen on hankittava mahdollisesti tarvittavat luvat. Rajakarin läjitysalueelle voidaan riskiarvion perusteella arvioituna ottaen huomioon Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnot läjittää lupamääräyksen 4) mukaisia massoja. Läjittämiseen on saatu Turun kaupungin satamalautakunnan suostumus. Ottaen huomioon pohjasedimenttien pilaantuneisuuden tutkimuksista saadut tulokset ja kuorimistarkkuuden ympäristölupavirasto on katsonut, että kuorimissyvyydet on aiheellista määrätä sellaisiksi kuin lupamääräyksestä 1) ilmenee. Tällä tavalla myös vähennetään

14 14 kuorimisen jälkeen suoritettavan näytteenoton jälkeistä mahdollista lisäkuorimisen tarvetta. Ruoppauksen aiheuttamia kalataloudellisia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä lupamääräyksessä 10) asetetulla kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Turun Sataman eräiden hankkeiden ruoppausmassoista Rajakarin pohjoispuolella olevan läjitysalueen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on otettu huomioon vesiylioikeuden päätöksellään nro 43/1999 osittain muuttamassa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 17/1998/4 (Turun sataman väylien ja satama altaiden ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista). Voimassa olevan päätöksen mukaan luvan saaja on määrätty maksamaan kalatalousmaksua mk eli euroa vuodessa niinä vuosina, joina päätöksen mukaisia töitä tehdään, ja kahden vuoden ajan sen jälkeen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Ympäristölupavirasto on määrännyt lupamääräyksessä 10), että kalatalousmaksun maksuperusteena on otettava huomioon myös tässä päätöksessä tarkoitetut läjitystyöt Rajakarin alueella. Tällä päätöksellä ei luvan saajalle ole annettu oikeutta ylittää päätöksen nro 17/1998/4 mukaisia mereen läjitettävien ruoppausmassojen enimmäisläjitysmääriä. Hanke ei merkittävästi heikennä Natura 2000 kohteen "Ruissalon lehdot", tunnus FI , niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia Ruissalon saarella oleviin luonnonsuojelu, virkistysja asuinalueisiin. Lupamääräysten mukaisesti suoritettuna ruoppaus ja läjitystyöt eivät aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Edellä lausuttuun viitaten hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1a, 6 :n 2 momentti ja sekä 4 luvun 6 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44 ja 46 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Aker Finnyards Oy:lle luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

15 15 Luvan saajan on ennen työhön ryhtymistä talletettava Länsi Suomen lääninhallitukseen euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Ympäristölupavirasto on ottanut Lounais Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen ja Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan vaatimukset ruoppausalueen eristämisestä, ruoppaussyvyyden ulottamisesta 50 cm syvyyteen ja tarkkailuista huomioon lupamääräyksissä 1), 2), 7), 8) ja 9). Saaristomeren merenkulkupiirin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 6) ja 14) ilmenevällä tavalla. Määräystä aloitussuunnasta ei anneta, ettei tarpeettomasti rajoitettaisi luvan saajan mahdollisuuksia työkokonaisuuden ajallisesti ja kustannuksiltaan järkevälle toteuttamiselle. Vaatimukset ruoppauksen ajoittamisesta syyskuun ja huhtikuun väliselle ajanjaksolle on otettu huomioon lupamääräyksessä 5). Ottaen huomioon kuorittavan työkohteen eristäminen silttiverholla muusta merialueesta sekä työn suoritusajankohta ja sen lyhyt kestoaika ympäristölupavirasto katsoo, että euron määräinen kalatalousmaksu työn tekemisvuosina ja sitä seuraavana vuotena on ruoppauksen osalta riittävä. Luvan saajan osallistuminen vesioikeuden päätöksestä nro 17/1998/4, jota vesiylioikeus on päätöksellään muuttanut, ilmenevän kalatalousmaksun suorittamiseen on tämän päätöksen mukaisen ruoppausmassojen läjittämisen osalta Rajakarin alueelle riittävä. Ympäristölupavirasto toteaa Saaristomeren ammattikalastajat ry:n vaatimusten osalta, jotka koskevat tason 1 ylittävien massojen läjittämistä Rajakarin alueelle, että edellytykset ruoppausmassojen sijoittamiseen Rajakarin meriläjitysalueelle lupamääräyksen 4) mukaisesti ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Vaatimukset, jotka koskevat töiden aloittamisluvan epäämistä ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ympäristölupavirasto on hylännyt töidenaloittamisluvan perusteluista ilmenevillä perusteilla.

16 16 KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista ( /1238) 2. Maksua on korotettu 35 % päätöksen vaatiman työmäärän perusteella.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Leena Simpanen Heikki Penttinen Tapio Kovanen Sinikka Laitakari Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen ja Tapio Kovanen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Sinikka Laitakari. SL/sl

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä

19