Transkriptio

1 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys Pudasjärvellä ALUEYHT 3 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunnan kokoukseen on pyydetty yrittäjyyden eri osa-alueilta edustajia kertomaan tämän hetken yrittäjyyden näkökulmia Pudasjärvellä. Vieraat: Kaisa Korhonen/Koillispaja, Tommi Niskanen/K-Supermarket Pudasjärvi,Reija Jokikokko/Aarrearkku ja Heikki Putula/maatalousyrittäjä. Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Kokouksen teemana on yrittäminen ja yrittäjähenkisyys. Valiokunnan jäsenille on tarkoitus antaa ensikäden tietoja yrittäjyydestä Pudasjärvellä. Yrittäjiltä on toivottu noin 15 minuutin esitystä yrittäjyydestä, jossa jokainen käsittelisi mm. seuraavia kysymyksiä: - Yrittäjyyteen suhtautuminen Pudasjärvellä: kannustava/lamaannuttava? - Yrittäjyyden yleiset ongelmakohdat - Yrittäjyyden ongelmat erityisesti Pudasjärvellä - Kaupungin suhtautuminen yrittäjyyteen yrittäjän näkökulmasta - Mitä kaupungin pitäisi tehdä yrittäjyyden aktivoimiseksi Pudasjärvellä? - Mitä valtakunnassa pitäisi tehdä yrittäjyyden aktivoimiseksi? - Mitä koulutusta kaupungin tulee järjestää yrittäjille? - Miten kaupunki voi tukea olemassa olevia yrittäjiä Pudasjärvellä? - Miten kaupunki voi tukea uusien yritysten perustantaa Pudasjärvelle? - Syötteen merkitys Pudasjärven muulle yritystoiminnalle Yrittäjiltä on toivottu avointa rehellistä viestiä. Tavoitteena on synnyttää keskustelua yrittäjien ja valiokunnan jäsenten kesken. Valiokunta valmistelee kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaupungin toimenpiteitä yrittäjyyden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Puheenjohtaja toivotti vieraat tervetulleeksi. Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kertoi, että kaupungilla on halu viedä yrittäjyyttä eteenpäin, mutta usein puuttuu ensikäden tieto. Koillispaja Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Korhonen kertoi yrityksen taustoja. Kolme työntekijää tällä hetkellä toimitusjohtajan lisäksi. Teollisuustoiminnan kerrannaisvaikutus on suuri. Kaupunkilaisten suhtautuminen yrittäjyyteen ei ole kokemusten mukaan ollut kovin positiivista.

2 Yrityksen nykyiset toimitilat ovat rittämättömät ja vuokraa ollaan nostamassa kolminkertaiseksi, jos tiloja ei osteta omaksi. Uusi teollisuushalli olisi lottovoitto. Paikkakunnalta puuttuu yleisestikin ottaen kunnollisia toimitiloja. Asiakkaita valuu Ouluun, kun asiakas vertaa kappalehintaa. Asiakkaat eivät tunnut laskevan paljonko kulkeminen yms. maksaa Oulusta haettaessa. Yrittäjyyden yleisiä ongelmakohtia on työllistäminen. Hyvän ja tuottavan työntekijän löytäminen on haastavaa. Tavoitteena on, että lomautuksia ei tarvita, vaan ne pidetään töissä ketkä on palkattu. Paikkakunnalta olevat työntekijät ovat erittäin motivoituneita. Koillispajan asiakkuudet tulevat ensisijaisesti paikkakunnan ulkopuolelta eli tämän paikkakunnan kysynnän varaan toimintaa ei ole perustettu. Yrittäjien välinen yhteistyö on liian vähäistä. Yrittäjien näkökulmasta kaupungin suhtautuminen yrittäjyyteen ei ole tietoa, koska yhteydenottoja on ollut vähän. Tietävätkö virkamiehet ja kaupungin päättäjät mitä kaikkia yrittäjiä paikkakunnalla on. Suuret yritykset ovat tiedossa, mutta miten pienyrittäjät ja toiminta-alat. Kaupungin tilauksista suuri osa on mennyt ulkopaikkakunnalle, koska ei ole ollut tietoa, että kyseistä palvelua voi saada myös Pudasjärveltä. Toiveena on, että sekä kaupunki että yrittäjät voisivat yhdessä toimia yhteisten periaatteiden mukaisesti yrittäjyyden kasvattamiseksi. Kilpailukset on tehty liian suurina kokonaisuuksina. Olisiko mitenkään mahdollista pilkkoa niitä pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin paikkakunnan yrittäjillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen. Uusien yritysten perustamiseksi kaupungin tulisi ottaa hyvin aktiivinen rooli yrittäjyyden roolin positiiviseksi nostamiseksi. Toivottiin, että selvitettäisiin mitä palveluita täältä puuttuu. Ja voisiko joku paikkakunnalla olevista yrittäjistä ottaa uuden palvelun toimintansa piiriin tai löytyisikö paikkakunnalle uutta yrittäjää esim. naapurikunnista. Työterveyshuollon sairaanhoito -puoli ei toimi, koska aikoja on rajallisesti tarjolla. Yrittäjien aktivoimiseksi kaupungin tulee kuunnella enemmän sekä yrittäjiä että asukkaita. Uusia ideoita ei tule tyrmätä heti vaan selvittää. Esimerkkinä kerrottiin muiden paikkakuntien menestystarinoista, kun kaupunki on ollut tukemassa yrityksen aloittamista. Tietotekniikan ja somen ottaminen hyötykäyttöön. Esim. seminaarien ja kokousten videoneuvottelut muilta paikkakunnilta. Tommi Niskanen K-Supermarketin kauppias, toiminut yrittäjänä 14 vuotta,

3 viidellä eri paikkakunnalla. Kaupungin rooli yrittäjyyden kannustavuudessa ei ole lamaannuttava eikä kannustava. Yrittäjäkokemuksensa perusteella yrittäjä tiesi kertoa, että isoissa kaupungeissa yrittäjien kuuleminen on vähäisempää ja pienemmillä paikkakunnilla aktiivisempaa. Se että kehittämisjohtajan virkaa on välillä hoitanut eri henkilöt, näkyy toiminnassa. Nettikauppa on nykyään erityisesti erikoiskaupassa uhka ja mahdollisuus. Kaupungin kannattaisi tukea yrittäjiä esim. atk-tuen ja kouluttamisen kautta hyödyntämään nettikaupan mahdollisuuksia. Siitä voi tulla vahvuus Pudasjärven yrityksille. Esimerkkinä Mäkeläisen Pojat Ky Alavuokissa on voittanut useita myyntikilpailuja verkkokauppatoiminnan kautta, vaikka toiminta on keskellä ei mitään 15 asukkaan kylässä. Yrityselämän suurimmat haasteet Pudasjärvellä ovat kausivaihtelu ja muuttotappio. Kauppakeskushankkeen valmistelussa tulee olla erittäin huolellinen ja ottaa useita eri näkökulmia huomioon. Keskustan ja olemassa olevien yrityksien elinmahdollisuudet on turvattava ratkaisuja tehtäessä. Enemmän on esimerkkejä siitä, kun päätien varteen tehdään kauppakeskus niin keskustan erikoisliikkeet ovat kuolleet. Esimerkkinä Kuusamon keskusta. Tällaisessa tilanteessa menetetään kauppiasyrittäjiä, jotka maksavat veronsa Pudasjärvelle, toisin kuin mahdollisesti tilalle tuleva valtakunnallisesti toimiva osuusliike tai iso konserni. Jos olisi aina kesä tai laskettelusesonki niin yrittäjyys loistaisi. Kauppakeskuksen kohdalle tulisi suunnitella jotain sellaista, joka vähentäisi paikkakunnan kausivaihtelua, Esimerkkeinä kausivaihtelun tasoittamisesta: Vuokatissa Angry birds puiston tyyppinen palvelu tai Ukkohallassa Wakeboard vesiurheilupuisto, tämän tyyppiset keskukset parantaisi esim. Syötteen majoituspalvelujen käyttöä ympäri vuoden ja toisi elinvoimaa Syötteen sekä keskustan yrityksiin. Tämän tyyppinen uusi pysäyttäjä paikkakunnalla mahdollistaa myös uusien yrityksien ja palveluiden kasvamisen Pudasjärvelle, kasvavan ostovoiman kautta. Kaupungin teettämä kauppakeskus selvitys on 6 vuotta vanha ja sen tekemisessä käytetyt ennusteet on nähtävissä, etteivät ne toteudu vuoteen 2020 heikentyneen maailman talouden vuoksi. Ostovoima ei kasva paikkakuntalaisten kautta, inflaatio on kääntynyt negatiiviseksi, kun ne on selvityksessä laskettu positiivisiksi, koko tutkitulle ajalle vuoteen 2030 saakka. Tämän vuoksi selvitys pitäisi päivittää nykyisen maailman talouden mukaisessa tilanteessa. Pudasjärven päivittäistavarakauppapalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin teettämän selvityksen mukaan selvästi paremmat, kuin paikkakunnan väestön määrän perusteella se olisi mahdollista. Iso mökkiläisten määrä ja

4 ohikulkuliikenne mahdollistavat sen. Huomioitavaa on, jos esim. päivittäistavarakauppa sektorille tulisi uusia toimijoita ja olemassa olevien kauppojen myynnit laskisivat, aiheuttaa se kauppojen valikoimien pienentymisen. Pohjois-Suomessa on useita esimerkkejä missä paikkakunnan kokonaisvalikoimat ovat pienentyneet, kun uusi kauppakeskus on tullut paikkakunnalle. Olemassa oleva ostovoima on jakautunut useammalle toimijalle, muttei riitä suurten valikoimien ylläpitämiseen yhdessäkään liikkeessä. Helposti kävisi niin, että paikkakunnalla olisi enemmän kauppoja, mutta asiakkaiden ostettavissa olevien tuotteiden valikoima paikkakunnalla pienenisi, koska laajan valikoiman pitäminen vaatii tietyn myynnin tason. Toivottavaa ei olisi tilanne, jossa paikkakunnalla olisi useita kauppoja ja kaikissa myynnissä tuotetta, kun tällä hetkellä esim. K-Supermarketissa myynnissä on tuotetta. Tämä laaja valikoima pysäyttää esim. Oululaisia ostoksille Pudasjärvelle, koska he tietävät, että Oulun tasoinen tuotevalikoima löytyy myös Pudasjärveltä, mukavasti mökkimatkan varrelta. Olemassa olevien liiketilojen kunnostaminen ja investointeihin ryhtyminen vaatii sen, että tiedetään mitä kaupunki suunnittelee esimerkiksi kauppakeskuksen suhteen. Olemassa olevilla yrittäjillä on investointeja jäissä, koska tarkkaa tietoa uuden kauppakeskuksen mukanaan tuomasta kilpailutilanteen muutoksesta ei ole. Kaupungin ja paikkakunnan olemassa olevat koulutus- ja tukipalvelut ovat paikkakunnan yrittäjille epäselviä. Yrittäjyys tulisi nostaa myös kouluissa esille yrittäjyyden kiinnostavuuden lisäämiseksi esim. yrittäjyyskummiluokkatoiminnan kautta. Muuttotappio näkyy paikkakunnan liike-elämässä. Nuoria perhe-elämän alkupäässä olevia ihmisiä muuttaa paikkakunnalta pois. Maahanmuuttajat vähentävät muuttotappiota, mutta toistaiseksi kulutukseen käytettävät varat ovat heillä pienemmät kuin pois muuttavilla paikkakuntalaisilla. Ostovoima vähenee täten enemmän, kuin paikkakunnan muuttotappio suoraan antaisi ymmärtää. Toisen asteen koulutuksen säilyminen paikkakunnalla on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli paikkakunnalla on koulutusta niin yrityksetkin tulevat paikkakunnalle helpommin, koska koulutettua työvoimaa on saatavilla. Samoin yritykset hyötyvät tutustumalla kasvamassa olevaan työvoimaan työharjoittelijoiden kautta. Syötteen merkitys Pudasjärven yrittäjyydelle on tärkeä. Hyvä olisi saada valtakunnallisesti tietoon, että Syöte sijaitsee Pudasjärvellä. Valtakunnallisesti verotus on Suomessa kireää. Yrittäjällä on useita tuttavia, jotka ovat perustaneet yritystoimintaa Viroon sen investointeja tukevan verotusmallin takia.

5 Yhteiskunnassa yrittäjien sosiaaliturvan tulisi olla parempi, jotta yrittäjiksi uskalletaan lähteä. Reija Jokikokko Aarrearkku Ay:stä kertoi, että he joutuivat siirtymään Kiimingistä uuden kauppakeskuksen myötä. Kuusamossa kauppakeskus on myös näivettänyt keskustan palvelut. Liikekeskus tulisi miettiä keskustaan ja rakentaa kunnon maalaiskeskus. Liiketilat tyhjenevät keskustasta, jos liikekeskus tulee. Keskustaan tarvitaan vetonaula. Se voisi olla esim. Suomen pohjoisin huvipuisto.yhteistyötä Ranuan eläinpuiston ja Rovaniemen Joulupukinmaan kanssa. Tämä olisi yksi lääke kausivaihteluun. Toinen vaihtoehto voisi olla puuhapuisto. Esimerkiksi Sotkamossa sijaitsevan Angry birdsin on suunnitellut pudasjärveläinen Syötteellä toimiva yrittäjä Janne Järvenpää. Maitotilallinen Heikki Putula kertoi, että heillä on yksi vakituinen työntekijä ja yksi kausityöntekijä. Pudasjärvellä maitotiloja on tällä hetkellä noin 50, porotiloja noin 30 ja lammastiloja noin 10. Väki ikääntyy ja jatkajista alkaa olla kova pula. Mitä pitäisi tehdä, että saataisiin kiinnostusta alalle? Pieniäkin tiloja tarvitaan ja jos jatkajia ei löydy niin elintarvikepula uhkaa. Tilan pidon lopettamisen sijaan muutettaisiin tuotantosuuntaa esim. ternivasikkakasvatukseen (2vk - n. 6kk). Pienillä investoinneilla saisi muutettua parsinavetasta yhden henkilön työllistävän toimivan ja kannattavan vasikkakasvattamon. Maatalousoppilaitoksen perusmaatalousopetuksen lakkauttaminen on vähentänyt maatalousalan kiinnostavuutta Pudasjärvellä. Pudasjärvellä on nuoria viljelijöitä, jotka haluaisivat investoida maatalouteen, mutta vakuudet eivät riitä. Eikö kaupunki voisi taata näitä nuoria kuten se on taannut muitakin yrittäjiä vuosien aikana? Sukutilan jatkajat pitävät toiminnan jatkuvuudesta kiinni keinolla millä hyvänsä. Lähiruokakäsite tulisi muuttaa käsitteeksi kotimainen ruoka. Paikkakunnan tarjonta on vähäistä. Puolangan pessimissi on levinnyt Pudasjärvelle ja asenteessa mennään kohta ohi, jos jotain ei tehdä. Pudasjärveltä löytyy lähes kaikki tarvittavat palvelut ja tuotteet. Perhemarket on malliesimerkki toiminnan laajenemisesta. Heikki Putula kutsui alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan käymään maatilallaan. Kommentit:

6 Kehittämisjohtaja toi esille kauppakeskukseen liittyen, että ohikulkuliikenne on keskeisessä asemassa suunnitelmia tehtäessä. Toiveet ELY-keskuksen suuntaan on tehtävä selkeäksi ja jos ohikulkuliikenne tyrehtyy niin se vaikuttaa suoraan yrittäjyyteen. Keskustan elinvoimaisuus on kaikkien etu. Tarvitaan jokin pysäyttävä tekijä ja luonteva siirtyminen ohikulkutieltä keskustaan. Valiokunnan jäsenten kommenit: Nykyisten toimitilojen saneeraaminen ei kannata vaan uudisrakentaminen on ainoa vaihtoehto. Kaupungin tulisi investoida tähän, jotta yrittäjyys voisi kukoistaa. Tällä hetkellä Pudasjärvi on liiaksi yhden toimialan eli puupuolen varassa. Kauppahallin suunnittelun taustalla on nimenomaan ohikulkuliikenteen pysäyttäminen ja tätä kautta myös muiden yrittäjien asiakasvolyymin kasvaminen. Paikkakunnan houkuttelevuus miten sitä voitaisiin tukea ja lisätä. Julkiset palvelut tarvitsevat paikkakunnan kauppoja. Paikkakunnan kauppiaiden tulee olla suoraan yhteydessä hankintoja tekeviin tahoihin. Kuluttamisajattelu alkaa muuttua tavaroista palvelun suuntaan. Perheissä kulutetaan mieluummin esim. lomapalveluja kuin hankitaan lisää tavaraa koteihin. Pudasjärvellä on noin 400 yritystä. Yrityspohja on hyvin monialainen. Yritykset ovat hyvin pitkäikäisiä. Yrityksistä noin puolet sijoittuu sivukylille. Yrittäjät ovat pääsääntöisesti vaatimattomia eivätkä tuo omaa osaamistaan esille voimakkaasti. Kauppakeskuksen kehittäminen ei voi näivettää keskustan aluetta, koska nykyinen keskusta sijaitsee hyvin lähellä suunniteltua aluetta. Leikillisesti sanottuna yhtä lähellä kuin maatalon huussi itse päätalosta. Jokaisella kylällä on tällä hetkellä maataloutta harjoittavia yrittäjiä. Jatkuvuus on vain otettava nyt tosissaan ja panostettava siihen. Yleistä keskustelua: Kehittämisjohtajan toivottiin jalkautuvan yrityksiin ja käymään aitoja keskusteluja yrittäjien kanssa. Mahdollisuuksia on, jos yhteistyötä ja tietämystä lisätään. Pudasjärven yrittäjäyhdistyksen toiminnassa on mukaan noin 130 yritystä 400 yrityksestä. Toimijat ovat aktiivisia, mutta suuri osa yrittäjistä on vielä tavoittamatta. Yrittäjät toivoivat, että nyt esille tulleille asioille aletaan oikeasti tehdä jotain eikä jäädä vain ideointiasteelle. Jos ideat ovat huonoja, niin niihinkin tulee saada selkeä vastaus. Muutoin tulee Mitä se hyövää mittään esittää asenne.

7 Valiokunnan jäsenet kokivat yrittäjien kuulemisen erittäin tärkeäksi ja hyväksi tilaisuudeksi. Sovittiin, että yrittäjyysasiaan palataan seuraavassa valiokunnassa ja kehittämisideat saatetaan johtoryhmän tietoon. ALUEYHT 3 Käytiin keskustelua edellisessä kokouksessa kuultuun yrittäjyysasiaan. Valiokunnan jäsenet totesivat, että yleinen käsitys kaupungin yrittäjävastaisuudesta on väärä. Pessimistinen ajattelutapa on syvässä ja mietittiin, että mitä pitäisi tehdä, että yleinen ilmapiiri saataisiin muuttumaan. Toisaalta todettiin, että käytännössä kaupungin puolelta toiminta ei ole ollut keskustelevaa ja ennakoivaa vaan asioista on vain ilmoitettu kirjeellä. Yrittäjien tulisi itsekin olla aktiivisia ja tuoda viestiä kaupungille päin. Kehitettävää on ainakin viestinnässä molemmin puolin. Tiedottamisessa tulee keskittyä positiivisiin asioihin. Poliittisessa linjauksessa on rakoilemista. Esimerkkinä tuotiin kauppakeskuskeskustelu, joka poukkoilee. Lähtökohta kauppakeskukselle tai hyvinvointikeskukselle tulee olla yrittäjillä, ei kaupungilla. Uusille asukkaille ja yrittäjille tulee saada tietoa tässä kaupungissa olevista palveluista ja toimintatavoista. Laajakaistahanke on avainasemassa tulevina vuosina palvelujen tarjonnassa. Myös tässä asiassa paikallisten yrittäjien ja maataloustuottajien tulisi alkaa miettiä miten he voivat hyödyntää laajakaistaa jatkossa. Syötteellä osalla yrittäjistä on jo käytössä laajakaista ja palaute on ollut myönteistä. Miten kaupunki tukee yrittäjyyttä? Kaupunki ei ole yrittäjä, mutta sen tulee tukea yrittäjyyttä. Ensi sijaisesti kaupungin tulee tukea paikkakunnalla olevia yrityksiä. Toisena on ulkopuolisten uusien yrittäjien saaminen paikkakunnalle. Kaupungin rooli on edellytysten luomisessa ja tiedottamisessa. Kilpailutuksissa tulee mahdollistaa edellytykset myös paikkakunnan yrityksille. Yrittäjäillassa tuli esille, että yrittäjät itsekin toimivat toisiaan vastaan. Yrittäjien sisälläkin tarvittaisiin avointa keskustelua asiasta.

8 Nykyään yrityksillä on mahdollisuus saada investointitukia teollisuuskiinteistöihin, ei kaupungilla. Jotta paikkakunnalle saataisiin uusia yrityksiä, niin täytyy olla jokin vetovoima. Pudasjärvellä luonnon raaka-aineet on yksi tekijä. Miten kannustetaan yrittäjyyteen? Asenteet lähtevät jo kotoa. Se, miten tuomme asiat esille heijastuu lapsiimme ja nuoriimme. Mm. vanhempien omilla puheilla ja asenteella on pitkä vaikutus. Jo kouluissa tulisi olla yrittäjyyskoulutusta enemmän. Esitettiin, että voisiko esimerkiksi OSAOlla olla pienyrittäjälinja. Yrityshautomoajatuksesta keskusteltiin ja vaikka se onkin tuttua paikkakunnalle jo 90-luvulta, niin toimintamalli voisi olla vieläkin toimiva. Yrityshautomo pitäisi saada useamman kunnan alueelle. Aloitteleva yrittäjä ja myös pitkään toiminut yrittäjä tarvitsee vertaistukea. Esitettiin ajatus, että tarvittaisiin yksi palkattu työntekijä, joka olisi keskittynyt yrittäjien tukemiseen ja neuvomiseen. Vaikka seutukunnan jäsenillä on yksi yhteinen asiamies, niin se ei riitä. Oman paikkakunnan tuntemus ja tuttuus helpottaisi asiakkaiden yhteydenoton kynnystä. Virkamiestehtävästä yrittäjäksi lähtevälle voitaisiin tukea virkavapauden antamisella. Takaisin paluun mahdollisuus helpottaisi kokeilemista. Mitä yrityksiä Pudasjärvelle pitäisi saada? Selvitetään biotalouteen liittyvään yrittäjyyteen olevia mahdollisuuksia. Luonto on Pudasjärven mahdollisuus ja sen tuotteistaminen ja jatkojalostus ovat avainasemassa. Kuitupuun hyödyntäminen paikkakunnalla. Tämän mahdollisuudet tulisi selvittää. Autiotalojen kartoitus ja tätä kautta uusien asukkaiden saanti paikkakunnalle olisi tutkimisen arvoinen asia. Luonnon monimuotoista hyödyntämistä tulee viedä eteenpäin. Pudasjärven lyhyt välimatka tulisi saada oululaisten tietoisuuteen vielä paremmin, jolloin päivämatkalaisten määrä kasvaisi. Samalla se hyödyttäisi myös muita paikkakunnan yrittäjiä.