OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta"

Transkriptio

1 OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta

2 Sisältö Lukijalle Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu Koko yhteisö toimintaa kehittämässä Koko organisaation sitoutuminen on tärkeää Kirkasta perustelut: miksi meille vapaaehtoisia? Henkilökunnan koulutus vapaaehtoistoimintaa varten Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt Käytännöt kuntoon vapaaehtoistoimintaa varten Hallinto- ja henkilöstökäytäntöjen arviointi vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen luominen Vastuuhenkilöiden ohjeet Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset Kun vapaaehtoinen aloittaa Vapaaehtoisen alkuhaastattelu Vapaaehtoisen sopimus Vapaaehtoisen perehdytys Vapaaehtoisen opas Vapaaehtoisrekisteri...39 Erilaisia toiminta muotoja, uusia vapaa ehtois tehtäviä Valitse sopivat tavat järjestää toimintaa Ideoi rohkeasti uusia vapaaehtoistehtäviä Tehtävänjako työntekijäyhteisössä Vapaaehtoistyö etänä Vapaaehtoiset asiantuntijoina Kurssimuotoinen vapaaehtoistyö Helping Hands & Minds: yritysten vapaaehtoistyö Maahanmuuttajille suunnatun vapaaehtoistoiminnan kehittäminen...52 TOIMITUS: KATJA KAILA TAITTO: PETRI CLUSIUS PAINO: LÖNNBERG PRINT & PROMO, 2014 VAPAAEHTOISTYÖ YLEISHYÖDYLLISESSÄ YHTEISÖSSÄ (VETY) -HANKE TOTEUTETTIIN

3 4 5 Arki vapaaehtoisen kanssa Vapaaehtoisen muistaminen ja kiittäminen Vapaaehtoisten tapaamiset Vapaaehtoisten ympäristökoulutukset Vapaaehtoisen tukeminen Motivointi ja sitouttaminen Vapaaehtoistoiminta osaksi henkilökunnan perehdytystä Ongelmatilanteet Kun vapaa ehtoinen lopettaa Todistus vapaaehtoistyöstä Viestintä Ulkoinen viestintä Vinkkejä vapaaehtoisten rekrytointiin Verkkosivut Sisäinen viestintä Viestintä vapaaehtoisille Vapaaehtoistoiminta näkyviin intranetissä Usein kysytyt kysymykset viestinnän työvälineenä Arviointi ja kehittäminen Vinkkejä vapaaehtoistyön tilastointiin miten ja miksi? Palautteen keruu vapaaehtoistoiminnasta Työkaluja toiminnan kehittämistyöpajoihin Yhteistyö ja vaikuttaminen Yhteistyöverkostot Vaikuttamisen työkaluja Lait ja viranomaiskäytännöt Mitä vapaaehtoiset saavat tehdä? Vapaaehtoisen kulukorvaukset Työttömät vapaaehtoisina Työturvallisuus vapaaehtoistyössä Alaikäinen vapaaehtoisena Henkilötietolaki Lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittäminen Lopuksi

4

5 Lukijalle Tämä opas on sinulle, joka kehität vapaaehtoistoimintaa olitpa sitten vasta käynnistämässä toimintaa tai etsimässä tapoja tehdä siitä entistä sujuvampaa. Löydät oppaasta työkaluja muun muassa vapaaehtoisten rekrytointiin, käytäntöjen luomiseen, perehdyttämiseen ja sitouttamiseen, viestintään, koko yhteisön osallistamiseen sekä toiminnan arviointiin. Mukana on myös vinkkejä vaikuttamistyöhön, ja lopussa on esitelty tärkeimmät vapaaehtoistoimintaa säätelevät lait Suomessa. Erityisesti opas keskittyy vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen yhteisössä, jossa on myös työntekijöitä. Toiminnan kehittäminen tällaisessa organisaatiossa tuo mukanaan paljon asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon matkan varrella. Ehkä voit myös oppaan avulla välttää joitakin kiertoteitä, joille me ajauduimme, ennen kuin löysimme toimivamman tavan. Toisaalta virheet ovat osa minkä tahansa toiminnan kehittämistä, eikä niitä kannata pelätä! Sisältö perustuu vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke VETYssä (Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä) saatuihin kokemuksiin. VETY oli Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toteuttama ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama kehittämishanke. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yritys, jolla on useita toimipisteitä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on antoisampaa yhdessä. Mukaan kehittämistyöhön tarvitaan koko yhteisön ajatukset ja osaaminen. Myös tämän oppaan sisältöön ovat vaikuttaneet paljon Kierrätyskeskuksen henkilökunta, vapaaehtoiset ja monet yhteistyökumppanimme. Lämmin kiitos kaikille. Innostavia hetkiä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen parissa! Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen VETY-hanke Veera Vehkasalo, Aino Kostiainen, Hanna Lilja, Katja Kaila, Sally Londesborough, Jenni Sademies, Joanna Nikodin, Noora Mantere ja Sanna Iranta 5

6 6

7 1. Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu Ennen kuin ensimmäiset vapaaehtoiset rekrytoidaan, kulisseissa tapahtuu jo hyvin paljon. Toiminta tarvitsee sitoutumista läpi koko organisaation, ja ilmapiirin on tärkeä olla vastaanottavainen. Kaikkien on hyvä tiedostaa, miksi vapaaehtoisia on tulossa mukaan toimintaan. Arjen käytännöt on myös hyvä miettiä huolella kuntoon. Tavoite on, että kaikki toimii hyvin, ja toiminnasta pystytään myös viestimään selkeästi. Toimintaan on helpompi tulla mukaan, jos vapaaehtoiselle on tarjota toimiva ja valmis konsepti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö vapaaehtoistoiminnan kehittäminen jatkuisi toiminnan aloittamisen jälkeen. Vapaaehtoisilta kannattaa pyytää paljon palautetta ja hyödyntää sitä toiminnan kehittämisessä. Kaikkeen tähän on hyvä varata reilusti aikaa. Hyvä suunnittelu on tärkeää. Tarvitaan ihminen, joka koordinoi toimintaa ja vastaa kokonaisuudesta. Koordinaattori ei voi kuitenkaan vastata kaikesta yksin, vaan tarvitaan myös muiden sitoutumista. On myös hyvä, jos hänellä on back up joku, jolta hän saa apua tarvittaessa. Lisäksi olisi hyvä, jos koordinaattorin lisäksi joku vastaisi viestinnästä. Toimintaa kehitettäessä on tärkeä muistaa huolehtia myös omasta jaksamisesta. Tässä luvussa nostetaan esille joitakin sellaisia perustavanlaatuisia asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun vapaaehtoistoimintaa käynnistetään tai kehitetään. 7

8 1.1. Koko yhteisö toimintaa kehittämässä Koko organisaation sitoutuminen on tärkeää Monelle saattaa olla tuttu tunne, että kehittämisprojekteja kaadetaan niskaan. Ei kovin motivoivaa. Kehittämisprojektilla on edessään kivinen tie, jos se on käynnistetty vain siksi, että yksi ihminen on halunnut sitä. Ennen kuin vapaaehtoistoiminnan kehittämistä organisaatiossa aloitetaan, asiasta kannattaakin siis käydä laaja keskustelu. Kehittämistyöhön vaaditaan jatkossa yllättävän monen ihmisen aikaa ja panosta, joten sitoutuminen asiaan on tarpeen. Keskusteluja on hyvä käydä kaikilla organisaation tasoilla, jotta jokainen saa vapaasti kertoa ajatuksensa ja huolensa. Erityisen tärkeää tämä on organisaatiossa, jonka toimintaan vapaaehtoistyö ei ennestään kuulu, tai jossa sillä on ollut hyvin marginaalinen rooli. Valitse sopivat välineet keskustelulle Keskusteluja voi käydä monella välineellä. Tärkeää on varmistaa, että ujommat, kriittisemmät ja nekin, joilla on huonompi kielitaito, uskaltavat tuoda näkemyksensä esiin. Hyvä tapa on esimerkiksi jalkautua työyhteisössä säännöllisesti järjestettäviin kokouksiin ja käydä keskustelua niissä. Voit esimerkiksi miettiä etukäteen muutaman kysymyksen, joiden pohjalta osallistujat saavat tilaisuuden päätteeksi kirjoittaa ajatuksiaan nimettömästi paperille. Näin saadaan usein paljon mielipiteitä ja ideoita jatkokehittämistä varten. Hyvä vaihtoehto on myös järjestää koulutustilaisuuksia. Toimiva tapa voi olla myös järjestää keskustelulle sähköinen foorumi. Silloin täytyy kuitenkin varmistaa, että teknisten taitojen puute tai arkuus käyttää tietokoneita eivät ole este kenenkään osallistumiselle. 8

9 Käytännön vinkkejä työpajojen järjestämiseen saat kohdasta 6.3. Työkaluja toiminnan kehittämistyöpajoihin. Osallistamisesta lue lisää kohdasta Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Miten eteenpäin? Myöhemmin kannattaa tiedottaa siitä, miten ihmisten ajatukset on otettu huomioon ja ideat hyödynnetty. Muuten ihmisille voi tulla tunne näennäisosallistumisesta. Jos näyttää siltä, että vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ei saa organisaatiossa laajaa kannatusta, on vaihtoehtoja kaksi: joko unohdat koko hankkeen tai sitten kerrot ihmisille selkeämmin, mitä hyötyä vapaaehtoistoiminnasta tai sen kehittämisestä voi olla, ja odotat, kunnes saat heidät ajatuksen taakse Kirkasta perustelut: miksi meille vapaaehtoisia? Kun organisaatiossa on saavutettu laaja yhteisymmärrys siitä, että vapaaehtoistoimintaa halutaan kehittää, kannattaa ainakin johdon ja vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilöiden kesken käydä periaatteellinen keskustelu, jossa kirkastetaan toiminnan perustelut. Tässä vaiheessa kannattaa pohtia huolella, miksi yhteisöön aiotaan rekrytoida vapaaehtoisia. Entä miten vapaaehtoistoiminta sopii talon arvoihin, ja miten se tukee tavoitteitamme? Millaisia taloudellisia vaikutuksia vapaaehtoistoiminnalla on organisaatiolle? Minkälaista sitoutumista vapaaehtoistoiminta vaatii henkilökunnalta? Vapaaehtoisia on luonnollisesti helpompi rekrytoida houkuttelevasti, kun on selvillä, miksi heitä oikeasti tarvitaan. Omien arvojen kirkastaminen auttaa löytämään motivoituneita vapaaehtoisia. Kun tiedetään, miten vapaaehtoistoiminta sopii yhteisön arvoihin ja tavoitteisiin, toimintaa on helpompi perustella sekä yhteisön sisällä että myös ulospäin. Lisäksi vapaaehtoiset vastaanotetaan paremmin, kun heidän tarpeellisuudestaan ja mahdollisista haasteista on keskusteltu jo etukäteen. Selkeät perustelut vähentävät väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. 9

10 Tärkeää on myös muodostaa käsitys siitä, mitä haluamme antaa vapaaehtoiselle, ja mitä vapaaehtoinen parhaimmillaan saa toimiessaan meillä vapaaehtoisena. Ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä erilaisten motiivien vuoksi. Ennen toiminnan käynnistämistä on hyvä pohtia, millaisilla motiiveilla vapaaehtoiset saattaisivat tulla juuri meille. Entä millaisilla motiiveilla tuleville vapaaehtoistyötä halutaan tarjota? Toiminnan kehittyessä myös perustelut voivat täsmentyä tai jopa muuttua. Silloin on tärkeää, että kaikilla yhteisössä on ymmärrys muuttuneista perusteluista. Pidä siis kaikki yhteisössä ajan tasalla siitä, missä mennään! Resurssit Tärkeää on miettiä, minkälaiset resurssit toiminnan pyörittämiseen tarvitaan organisaation eri tasoilla. Toimintaan sitoutumista vähentää tehokkaasti, jos kiireisille ihmisille vain annetaan lisää tehtäviä, ilman että heille myös varataan aikaa hoitaa ne hyvin. Onnistumisen kannalta on myös keskeistä, että ainakin yksi ihminen on koordinoimassa toimintaa, ja että hän saa muiden tukea tarvittaessa. Ks. myös 5.3. Usein kysytyt kysymykset viestinnän työvälineenä Periaatekeskustelun toteutus Periaatteellista keskustelua voi käydä esimerkiksi johdon ja vastuuhenkilöiden säännöllisissä kokouksissa. Lisäksi voitte tarvittaessa järjestää vaikkapa parin tunnin ohjatun työpajan aiheesta. Pienessä organisaatiossa on toki mahdollista, että koko henkilökunta on mukana tässä keskustelussa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa johto ja eri toimintalinjojen edustajat kävivät pilke silmäkulmassa Mikä voi mennä pieleen -keskustelun, ennen kuin vapaaehtoistoiminnan kehittäminen alkoi. Tämä auttoi ottamaan kehittämistyössä huomioon mahdolliset ennakkoluulot ja pelot jo alkuvaiheessa. Yksi huolenaiheista oli, että henkilökunta saattaisi kokea vapaaehtoiset työpaikkojensa uhaksi. Siksi perusteluita vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle mietittiin laajasti keskustellen. Näiden keskustelujen pohjalta talon sisäiseen käyttöön koottiin lista perusteluista, miksi Kierrätyskeskuksessa on vapaaehtoisia. Perusteluissa mm. korostettiin, ettei vapaaehtoisilla korvata työntekijöitä. Kun toiminnan kehittäminen oli alkanut, siihen otettiin mukaan koko Kierrätyskeskuksen henkilökunta. Työntekijöitä heräteltiin miettimään: Mitä te ajattelette, miksi meillä on vapaaehtoisia? Silloin saimme paljon hyviä ideoita kehittämistyötä varten, ja toisaalta tilaisuuden korjata väärinkäsityksiä. Huolellisesti mietityt ja tiedotetut perustelut vähensivät ennakkoluuloja. Henkilökunnan suhtautuminen vapaaehtoistoimintaan oli kuitenkin kokonaisuudessaan positiivista. Ideoita työpajojen toteutukseen saat kohdasta 6.3. Työkaluja toiminnan kehittämistyöpajoihin. Ks. myös Henkilökunnan koulutus vapaaehtoistoimintaa varten ja Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. 10

11 Jos toiminnalle ei löydy riittäviä perusteluja Joskus toki saattaa käydä niinkin, että keskustelujen myötä käy ilmi, ettei vapaaehtoistoiminta istu talon visioon, tai ettei henkilökunnalla ole aikaa tai motivaatiota osallistua sen pyörittämiseen. Silloin on syytä myöntää asia rehellisesti ja luopua vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä Henkilökunnan koulutus vapaaehtoistoimintaa varten Jos yhteisössä on työntekijöitä, on tärkeä varmistaa alusta alkaen mahdollisimman sujuva kommunikaatio ja yhteistyö henkilökunnan ja vapaaehtoisten välillä. Tässä auttaa, että toiminnan kehittämisen perustelut ovat selvillä. Kun käytännöistä keskustellaan yhdessä, työntekijät ja vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilöt tietävät, miten toimia. Näin he tietävät, missä asioissa täytyy ottaa yhteyttä toiminnan koordinaattoriin, ja mitkä voi hoitaa itse. Työntekijät myös suhtautuvat vapaaehtoisiin positiivisemmin, kun heille on selvää, miten vapaaehtoisten kanssa toimitaan. Ks. kohta Kirkasta perustelut: miksi meille vapaaehtoisia? Perehdytyksestä jatkuvana toimintana organisaatiossa kerrotaan tarkemmin kohdassa 4.6. Vapaaehtoistoiminta osaksi henkilökunnan perehdytystä. Työpajoja ja koulutustilaisuuksia Voit esimerkiksi toteuttaa työpajoja ja koulutustilaisuuksia vapaaehtoisten kanssa toimiville työntekijöille ja vastuuhenkilöille. Tällaiset tilaisuudet ovat hyvä mahdollisuus vaikkapa eläytyä vapaaehtoisen rooliin ja käydä läpi käytännön asioita. Koulutusta ja keskustelua tarvitaan niin toimintaa suunniteltaessa ja aloitettaessa kuin myös jatkossa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa henkilökunnalle järjestettiin vapaaehtoistoiminnan kehittämisen alkuvaiheessa monenlaisia koulutustilaisuuksia. Esimerkiksi vastuuhenkilöille järjestettiin Vapaaehtoinen osana työyhteisöä -koulutus. Muokkasimme siitä myös 11

12 yleisesti hyödynnettävissä olevan version. Koulutusmateriaali löytyy Kierrätyskeskuksen sivuilta: Tiedon yksipuolisen jakamisen sijasta kyse on kaksisuuntaisesta prosessista. Ruohonjuuritasolla on paras näkemys arjesta, mahdollisista ongelmakohdista sekä niiden ratkaisuista. Tämä on kullanarvoista, kun toimintaa kehitetään! Henkilökunnan koulutukset voivatkin toimia ajatustenvaihtotapaamisina, joissa jokainen voi myös esittää ideoita ja mielipiteitä. Kohdasta Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoisjärjestelmän kehittämiseen saat vinkkejä osallistamista varten. Varaa prosessille aikaa On hyvä varautua siihen, että uusien ajatusten ja käytäntöjen sisäistäminen vie aikaa. Jos esimerkiksi henkilökunnassa on suuri vaihtuvuus, uudetkin työntekijät tarvitsevat tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Kiireisessä arjessa voi toisinaan olla vaikea löytää aikaa yhteisille koulutuksille tai toteuttaa käytäntöjä, vaikka ne olisivatkin selvillä. Saattaa myös viedä aikaa, ennen kuin vapaaehtoistoiminnan materiaalit saadaan konkreettisesti esille esimerkiksi työpisteissä tai intranetissä. Asian kertaamista ja koordinaattorin tai kehittämistiimin tukea tarvitaan jatkossakin. 12

13 Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Jos kehität vapaaehtoistoimintaa työntekijäyhteisössä, kannattaa osallistaa henkilökunta laajasti järjestelmän kehittämiseen. Kun jokainen tuo mukaan suunnitteluun oman työnsä asiantuntijuuden, pystytään paremmin ottamaan huomioon kaikki olennaiset asiat. Samalla henkilökunta sitoutuu vapaaehtoistoimintaan. Älä siis pähkäile yksin tai pienessä porukassa, vaan luo puitteet yhteiselle ideoinnille johdosta ruohonjuuritasolle! Osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on hyvä nähdä jatkuvana prosessina, joka jakautuu erilaisiin vaiheisiin. Osallistamisen tavoitteet kannattaa pitää realistisina ja pilkkoa osiin. Jos olet esimerkiksi laatimassa vapaaehtoisen opasta, mieti, mitkä ovat oppaan laatimisen työvaiheet, ja missä vaiheessa haluat pyytää kommentteja miltäkin ryhmältä. Ks. myös 4.5. Motivointi ja sitouttaminen 13

14 Osallistamisen menetelmät Millaisin menetelmin osallistaminen sitten toteutetaan käytännössä? Valitse sopiva tapa osallistaa sen mukaan, kenen ideoita haluat saada kerättyä. Voit esimerkiksi: järjestää tapaamisia eri henkilöstöryhmien kesken osallistua olemassa oleviin palavereihin haastatella avainhenkilöitä toteuttaa sähköpostikyselyitä ja kommentointikierroksia järjestää kyselyitä tapaamisissa ja palavereissa teettää ryhmätöitä. Lue lisää työpajojen toteutuksesta kohdasta 6.3. Työkaluja toiminnan kehittämistyöpajoihin. Taulukko suunnittelun tukena Suunnitelmien hahmottamisessa auttaa, että ne kootaan vaikkapa excel-taulukkoon. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa suunnittelu eteni seuraavasti: Aluksi taulukkoon merkittiin konkreettisia asioita, jotka piti tehdä, kuten esimerkiksi pelisääntöjen laatiminen. Osatavoitteiksi taulukkoon kirjattiin prosessin eri työvaiheita: pelisääntöehdotusten miettiminen, karsinta, luonnoksen työstö tiimeissä, kommenttien käsittely ja lopullisen dokumentin hyväksyminen. Tämän jälkeen taulukkoon kirjoitettiin konkreettisia kokouksia päivämäärineen: esimerkiksi tiimien kokoukset kesäkuussa ja ohjausryhmän kokous syyskuussa. Sen jälkeen taulukkoon merkittiin jokaisen työvaiheen osallistujat: ensin pelisääntöehdotuksia kommentoivat vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä ja henkilöstöasiantuntijat, sitten eri tiimit. Taulukko auttoi aikatauluttamaan suunnittelua ja seuraamaan, miten prosessi eteni. Sen avulla pystyimme ottamaan huomioon kaikki ne, joiden mielipiteet olivat tärkeitä suunnittelussa. Ideoista konkretiaan Ihmisillä on yleensä paljon sanottavaa. Alun ideointivaiheen jälkeen, kun ihmiset ovat ensin saaneet heitellä kaikenlaisia ajatuksia toiveiden tynnyriin, on tärkeää pian kiinnittää toiveet konkreettisiin vastuisiin: jos tehdään näin, kuka on vastuussa minkäkin asian hoitamisesta? Panostus osallistamiseen kannattaa Osallistamisprosessin suunnitteluun, tiedonkeruuseen ja tulosten kokoamiseen tarvitaan aikaa. Mitä suurempi organisaatio, sitä enemmän aikaa prosessiin kannattaa varata. Joskus kuitenkin saatetaan törmätä siihen, että aikaa tai motivaatiota osallistumiseen ei löydy. Prosessin aikana saattaa myös tulla vastaan odottamattomia kompastuskiviä. Esimerkiksi ennen kuin vapaaehtoisille voidaan laatia ohjeita, henki- 14

15 lökunnan ohjeiden täytyy olla ajan tasalla. Jos näin ei ole, joudutaan ottamaan askel taaksepäin ja hoitamaan ensin perusasiat. Kaiken kaikkiaan ajan ja resurssien panostaminen osallistamiseen kannattaa, koska sen avulla saa koko organisaation mukaan kehittämiseen. Kun organisaation kaikkien tasojen ajatukset saadaan käyttöön, vapaaehtoistoiminta tukee ja täydentää parhaiten organisaation toimintaa. Lue lisää kohdasta Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt Jotta vapaaehtoistoiminta olisi mahdollisimman selkeää, ja jotta sekä vapaaehtoiset että työntekijät tietäisivät, minkälaiset periaatteet toimintaa ohjaavat, on hyvä kirjata ylös toiminnan pelisäännöt. Pelisäännöt toimivat hyvin myös vapaaehtoisen sopimuksen perustana. Tavoitteena on tuottaa lyhyt kooste niistä keskeisistä vapaaehtoistoimintaa koskevista periaatteista, joihin yhteisön jokainen vapaaehtoinen samoin kuin koko yhteisökin sitoutuu. Selkeä yhteinen perusta antaa samat lähtökohdat vapaaehtoisuuteen tehtävästä riippumatta sekä auttaa ehkäisemään ja ratkaisemaan ristiriitoja. Pelisääntöjen ei kannata olla liian pitkät; niiden on hyvä mahtua vaikkapa yhdelle A4:lle. Heti alkuun kannattaa miettiä, ketkä kaikki organisaatiossa osallistuvat pelisääntöjen laatimiseen. Koordinaattori voi organisoida osallistumisen ja koota tiedon. Lisäksi jonkun täytyy toimittaa teksti, jotta pelisäännöistä tulee sujuvat ja helposti ymmärrettävät. Pelisääntöjen sisältö Voit aloittaa pelisääntöjen hahmottelun esimerkiksi tutkimalla, minkälaisia asioita muut vapaaehtoistoimijat ovat kirjanneet vapaaehtoisen sopimukseen tai vapaaehtoistyön periaatteisiin. Pelisääntöihin on hyvä sisällyttää esimerkiksi tällaisia asioita: vapaaehtoistyön palkattomuus vakuutukset luottamuksellisuus miten pulmatilanteet ratkaistaan yhteisön yleiset periaatteet ja arvot toimintaohjeet (esim. ympäristö- ja turvallisuusohjeet). Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että pelisäännöt ovat totuudenmukaiset. Yritä myös välttää liikaa yksityiskohtaisuutta, ettei pelisääntöjä tarvitse heti päivittää. Jalkautus Kun pelisäännöt on saatu valmiiksi, niitä on hyvä käydä läpi myös henkilöstön kanssa. Erityisen tärkeää tämä on, jos henkilöstö kohtaa työssään vapaaehtoisia. Tämä voi tapahtua esimerkiksi talossa säännöllisesti pidettävissä kokouksissa. 15

16 Jotta pelisäännöistä olisi hyötyä, ne kannattaa käydä huolella läpi jokaisen uuden vapaaehtoisen kanssa ja palata niihin tarvittaessa uudestaan mahdollisten ristiriitatilanteiden yhteydessä. Hyvä käytäntö voi olla liittää pelisäännöt osaksi vapaaehtoisen sopimusta. Silloin jokainen vapaaehtoinen sitoutuu pelisääntöihin sopimuksen allekirjoittaessaan. Pelisäännöt voivat olla myös julkisesti esillä esimerkiksi yhteisön verkkosivuilla, vapaaehtoistoiminnan oppaassa ja muutenkin toimintaa esiteltäessä. Silloin ne antavat potentiaalisille vapaaehtoisille selkeän kuvan toiminnan periaatteista. Vapaaehtoisen sopimuksesta lisää kohdassa 2.2. Vapaaehtoisen sopimus Käytännöt kuntoon vapaaehtoistoimintaa varten Kun arjen käytännöt suunnitellaan huolellisesti, toiminnasta tulee mutkatonta ja lainmukaista. Hyvä suunnittelu auttaa myös varaamaan eri asioihin riittävästi resursseja. Kun prosessit mietitään huolella, on helpompi välttää vapaaehtoisten ja työntekijöiden väliset ristiriidat, ongelmat toiminnan ohjaamisessa sekä tehottomuus. Jos vapaaehtoistoiminta organisoidaan tehottomasti, se voi jopa aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin hyötyä. 16

17 Hallinto- ja henkilöstökäytäntöjen arviointi vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta Jos olet käynnistämässä vapaaehtoistoimintaa työntekijäorganisaatiossa, ensin on hyvä käydä läpi työntekijöihin liittyvät käytännöt. Millaisia ovat esimerkiksi toimenkuvat, työprosessit, henkilöstörekisteri, työajanseuranta, perehdytys, esimiesvastuut, työturvallisuus ja hyvinvointi? Kun olet selvillä siitä, miten asiat menevät työntekijöiden kohdalla, on helpompi miettiä, miten prosessi menee, kun kyseessä on vapaaehtoinen. Voidaanko vapaaehtoisten rekisteriä esimerkiksi pyörittää henkilöstörekisterin yhteydessä, vai onko vapaaehtoisilla oma rekisteri? Millaisia vapaaehtoisille sopivia tehtäviä prosesseihin sisältyy? Mieti myös, koskevatko vapaaehtoisia samat työturvallisuusohjeet ja -välineet kuin henkilöstöä, vai tarvitsevatko vapaaehtoiset omansa. Kannattaa varmistaa, mitkä lait koskevat vapaaehtoisia, ja suunnitella, miten vapaaehtoistoimintaa johdetaan. Ks. myös kohta Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen luominen. Pohjatyö Ensin on hyvä sopia, kenen tai keiden tehtävä on miettiä asiaa. Nämä henkilöt voivat koota listan niistä järjestelmistä ja käytännöistä, jotka ovat olennaisia vapaaehtoistoiminnan järjestämisen kannalta. Kun olette listanneet olemassa olevat käytännöt, voitte esimerkiksi haastatella eri toimintojen vastuuhenkilöitä yksittäin tai pienissä ryhmissä. Kyselkää, millaisia nykykäytännöt ovat, sekä miten vapaaehtoistoimintaa voisi vastuuhenkilöiden mielestä järjestää ja hallinnoida. Yhdessä kannattaa miettiä myös, mitä mahdollisia haasteita tai riskejä tulisi ottaa huomioon. Keskustelussa esiin tulevat näkemykset, toimenpide-ehdotukset ja riskit on hyvä koota yhteenvedoksi. Selvitystyöhön kannattaa varata tarpeeksi aikaa sekä selvitystyötä tekeviltä että asianosaisilta vastuuhenkilöiltä. 17

18 Muuta käytäntöjä tarvittaessa Yhteenveto kannattaa viedä edelleen esimerkiksi johdon sekä hallinto- ja henkilöstöasioista vastaavien henkilöiden käsiteltäviksi. Johdon työaikaa on hyvä varata riittävästi tähän kehittämistyöhön. Kannattaa sopia, miten järjestelmiä voidaan tarvittaessa uudistaa ja ohjeita muuttaa tai täydentää. Isommat muutokset vaativat työaikaa ja muita resursseja, etenkin jos nykyisiä järjestelmiä täytyy muuttaa. Jos mahdollista, muutokset kannattaa toteuttaa samalla kun järjestelmiä tai käytäntöjä ollaan muutenkin uudistamassa. Joka tapauksessa resursseja kannattaa varata ainakin itse vapaaehtoistoiminnan järjestelmien ja käytäntöjen rakentamiseen. Ota käytäntöjen suunnittelussa huomioon myös niiden ylläpito jatkossa, sekä kenen työhön mikäkin asia kuuluu Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen luominen Kun talon nykykäytännöt on saatu kartoitettua, on helpompi suunnitella vapaaehtoistoiminnan arkea. Kun vapaaehtoisen polku on mahdollisimman yksinkertainen ja hyvin mietitty prosessi ensikontaktista arkeen vapaaehtoisena, vapaaehtoisia ei katoa matkan varrelle ainakaan sen vuoksi, että käytännöt eivät toimi kunnolla. Kannattaa miettiä esimerkiksi, kehen vapaaehtoinen ottaa ensimmäiseksi yhteyttä, missä vaiheessa hänen kanssaan keskustellaan toiveista ja mahdollisuuksista sekä missä vaiheessa allekirjoitetaan vapaaehtoisen sopimus. Reitin varrelle sijoittuvat peruspalikat on hyvä miettiä sellaiseen muotoon, että niistä pystytään viestimään organisaation sisällä mahdollisimman selkeästi. Tämä auttaa myös havaitsemaan mahdollisia ongelmakohtia. 18

19 Ks. myös Vastuuhenkilöiden ohjeet. Ks Alaikäinen vapaaehtoisena ja 8.3. Työttömät vapaaehtoisina. Kun vapaaehtoisen polku, vapaaehtoistoiminnan tavoitteet sekä pelisäännöt ovat selvillä, voitte listata asioita, joita vapaaehtoinen tarvitsee hoitaakseen vapaaehtoistyön hyvin yhteisön näkökulmasta. Entä kuka mistäkin vastaa? Lisäksi kaikista tarvitaan jonkinlaiset ohjeet. Jos esimerkiksi useampi ihminen haastattelee vapaaehtoisia, kannattaa kirjoittaa ohjeet siitä, mitä haastattelussa täytyy muistaa kysyä vapaaehtoiselta ja kertoa hänelle. Uudet toimintatavat vaativat totuttelua ja jalkautusta. Käytäntöjen hiomiseen ja sisäiseen tiedottamiseen kannattaa ainakin suuressa yhteisössä varata riittävästi aikaa. Seuraavassa on listattu niitä käytännön asioita, joita yhteisössä esimerkiksi voi olla hyvä miettiä. REKRYTOINTI, HAASTATTELUT JA SOPIMUS Kuka rekrytoi ja haastattelee? Miten saadaan vapaaehtoisen osaaminen ja tehtävät kohtaamaan? Kuka tekee vapaaehtoisen kanssa sopimuksen? Miten tämä tapahtuu käytännössä? Kuka voi tehdä vapaaehtoistyötä organisaatiossa? Tarvitseeko vapaaehtoisena toimiva esimerkiksi tietyn tasoista kielitaitoa? Ohjataanko osa kiinnostuneista tarvittaessa jonnekin muualle? Voivatko alaikäiset tehdä meidän yhteisössämme vapaaehtoistyötä? Entä työttömät? Ota huomioon, mitä laissa tästä säädetään. Ks. myös Vinkkejä vapaaehtoisten rekrytointiin ja 2.1. Vapaaehtoisen alkuhaastattelu. REKISTERI Pyydetäänkö vapaaehtoiselta suostumus tietojen käsittelyyn, ja missä vaiheessa? Miten vapaaehtoisten tietoja säilytetään? Kuka rekisteristä vastaa? Kuka huolehtii tietojen päivittämisestä? Lue lisää kohdasta 2.5. Vapaaehtoisrekisteri. VAPAAEHTOISTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT VAATTEET JA VÄLINEET Tarvitseeko vapaaehtoinen erillisiä vaatteita tai välineitä vapaaehtoistyötä varten, ja mitä niistä tarvitaan missäkin tehtävässä? Kuka hankkii ne ja luovuttaa ne vapaaehtoiselle? Miten järjestetään vaatteiden säilytys ja pesu? Tarvitsevatko vapaaehtoiset esimerkiksi nimilappuja? Ks. myös 6.1. Vinkkejä vapaaehtoistyön tilastointiin miten ja miksi? VAPAAEHTOISTYÖN TEKOAJAT, NIISTÄ SOPIMINEN JA SEURANTA Millaisiin aikoihin vapaaehtoinen voi tehdä mitäkin tehtävää? Kenen kanssa tai miten vapaaehtoinen voi sopia, milloin tulee? Kenelle ja miten hän voi ilmoittaa, jos ei pääsekään tulemaan? Seurataanko vapaaehtoisten tekemän työn määrää jotenkin? Jos, niin miten? 19

20 Ks. myös 2.3. Vapaaehtoisen perehdytys. PEREHDYTYS Kuka perehdyttää vapaaehtoisen taloon ja esimerkiksi turvallisuusasioihin? Kuka perehdyttää hänet tehtävään? MATKAKORVAUKSET Maksetaanko vapaaehtoisille matkakorvauksia? Jos maksetaan, miten tämä tapahtuu? Kuka hoitaa maksuprosessin ja kirjanpidon? Ks. myös 8.2. Vapaaehtoisen kulukorvaukset. Ks. myös 8.2. Vapaaehtoisen kulukorvaukset. Ks Vapaaehtoisen kulukorvaukset. RUOKAILU JA KAHVIT Tarjotaanko vapaaehtoisille ruokaa, vai ostavatko he ruokansa itse? Jos heille tarjotaan ruoka, miten tämä tehdään? Kuka hoitaa miltäkin osin kulut ja seurannan? Saavatko vapaaehtoiset kahvia? MUISTAMINEN JA KIITTÄMINEN Muistetaanko vapaaehtoisia jotenkin erityisesti normaalin arkisen kiittämisen lisäksi? Jos muistetaan, miten tämä tapahtuu, ja kuka asian hoitaa? Ota huomioon, että erilaiset rahanarvoiset lahjat ja kiitokset voivat olla verottajan mielestä verotettavia etuja. Ks. myös 2.1. Vapaaehtoisen muistaminen ja kiittäminen. HENKILÖKUNNAN EDUT JA VAPAAEHTOISET Koskevatko henkilökunnan edut (esim. alennukset) vapaaehtoisia? Jos koskevat, miten asia toteutetaan käytännössä, ja kuka siitä vastaa? KOULUTUS JA MUUT TILAISUUDET Mitkä henkilökunnan tilaisuudet ja koulutukset koskevat myös vapaaehtoisia? Kutsutaanko vapaaehtoiset esimerkiksi henkilökunnan pikkujouluihin? Kuka heidät kutsuu ja miten? Järjestetäänkö vapaaehtoisille omia tilaisuuksia? Jos järjestetään, minkälaisia, ja kuka ne järjestää? Ks. myös kohdat 4.2. Vapaaehtoisten tapaamiset ja 4.3. Vapaaehtoisten ympäristökoulutukset. Ks. myös kohdat 4.4. Vapaaehtoisen tukeminen ja 4.7. Ongelmatilanteet. VAKUUTUKSET Millaisia vakuutuksia tarvitaan? Mitä vakuutuksia otetaan ja mistä? Kuka hoitaa asian? Kuka tekee vahinkoilmoitukset? Vakuutuksista ks. tarkemmin kohta Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset. KYSYMYKSET, TUKI JA MAHDOLLISET ONGELMATILANTEET Kuka vastaa vapaaehtoisten ja henkilökunnan kysymyksiin? Miten kysymyksiä ja ristiriitoja käsitellään yhteisön sisällä? Keneltä vapaaehtoiset saavat tukea ja ohjausta? 20

21 Millä resursseilla käytäntöjä pyöritetään? Kaikki käytännön asioiden järjestäminen vaatii vähintään jonkun aikaa. Usein se vaatii myös rahaa, kuten esimerkiksi ruokailu, matkakulujen korvaaminen tai vapaaehtoistyössä käytettävät vaatteet. Toiminta vaatii myös konkreettista fyysistä tilaa. On siis hyvä miettiä, missä tilassa vapaaehtoiset toimivat, sekä tarvitaanko vapaaehtoisille esimerkiksi pukukaapit tai jokin muu paikka, jossa he voivat säilyttää vaatteitaan tai muita henkilökohtaisia tavaroitaan. Esimerkki käytännön rakentamisesta: vapaaehtoisten ruokailu Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa yksi sovittavista käytännöistä oli vapaaehtoisten ruokailu. Mietimme aluksi erilaisia tapoja tarjota vapaaehtoisille ruokaa. Ruoan valmistaminen paikan päällä tuntui kuitenkin Kierrätyskeskuksen olosuhteissa liian monimutkaiselta. Siksi päädyimme siihen, että vapaaehtoiselle tarjotaan ruoka ravintolassa. Teimme sopimuksen toimipisteiden lähellä sijaitsevien tiettyjen ravintoloiden kanssa. Vapaaehtoinen saa ruoan ravintolasta ruokalipulla, jonka hänelle antaa sovittu vastuuhenkilö. Prosessiin kuuluvia työvaiheita ovat myös ruokalippujen tulostus, kirjanpito luovutetuista kupongeista, tietojen lähettäminen taloushallintoon, laskujen hoitaminen ja tarkistaminen sekä tilastointi. Oma työnsä on myös sopimusten tekemisessä ravintoloiden kanssa. Kaikki tämä vaatii henkilöstöresursseja, uusien käytäntöjen opettelua ja vastuuhenkilöiden nimeämistä. Prosessit yhteensopiviksi Jos organisaatiossa on myös palkattuja työntekijöitä, vapaaehtoistoiminnan käytännöt on hyvä mahdollisuuksien mukaan suunnitella sellaisiksi, että ne sopivat yhteen olemassa olevien käytäntöjen ja järjestelmien kanssa ja hoituvat niiden rinnalla. Voit esimerkiksi miettiä, kannattaisiko vapaaehtoisten työasut hankkia samojen prosessien kautta ja samoin periaattein kuin muutkin työasut, tai voisiko sekä työntekijöille että vapaaehtoisille mahdollisesti käyttää samaa intranettiä ja rekisteriohjelmaa. Näin päästään vähimmällä työllä ja kustannuksilla, ja käytäntöjen luominen ja ylläpito onnistuu helpoiten. Toki aina tämä ei ole mahdollista, ja joissakin asioissa voi olla kätevämpää luoda vapaaehtoisia varten oma järjestelmä. 21

22 Vastuuhenkilöiden ohjeet Pienissä organisaatioissa yksi ihminen saattaa vastata kaikesta vapaaehtoistoiminnasta. Jos organisaatio on suuri, arjessa vapaaehtoisten kanssa toimivat usein monet eri ihmiset. Tällöin organisaatiossa on hyvä olla ohjeet vapaaehtoistoiminnan käytännöistä. Kannattaa miettiä, mikä on olennaista tietoa, ja mitä lomakkeita toiminnan vastuuhenkilöt tarvitsevat käyttöönsä. Nämä on hyvä koota niin suurelta osin kuin mahdollista yhteen paikkaan. Näin tieto löytyy helposti, ja sitä on myös helppo päivittää, kun ohjeet muuttuvat. Käytäntöjen luomisesta ohjeiden mietintään Jos toimintaa ollaan käynnistämässä, käytännöt täytyy ensin luoda, ennen kuin niistä voi laatia ohjeita. Kohdassa Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen luominen on listattu käytännön asioita, joita esimerkiksi voi olla hyvä miettiä. Voit halutessasi käyttää listaa apuna miettiessäsi, mistä kaikesta tarvitaan ohjeita vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilöitä varten. On hyvä varautua siihen, että ohjeiden laatiminen on laaja prosessi, joka voi organisaation koosta riippuen viedä paljonkin aikaa. Oman aikansa vaativat taustaselvitykset, suunnittelu, käytännöistä ja ohjeista sopiminen sekä itse ohjeiden kirjoitustyö. Pitkällä ollaan jo siinä vaiheessa, kun saadaan selvitettyä, mistä asioista yhteisiä käytäntöjä ja ohjeita tarvitaan. 22

23 Mappiin vai intranettiin? Kun tiedetään, mitä ohjeistetaan, seuraava askel on miettiä, miten se tehdään. Ovatko käytössä jo valmiiksi sopivat viestintäkanavat ja tavat? Onko perinteinen paperimappi tarpeen, vai saako ohjeet suoraan intranettiin tai vastaavaan sähköiseen järjestelmään? Myös ohjeiden päivittäminen voi alkuun viedä aikaa, kun käytännöt hioutuvat arjessa. Tämä työ onneksi kuitenkin helpottuu pian. Sähköisissä järjestelmissä päivitysten tekeminen on usein helpompaa, etenkin silloin, jos käyttäjät ovat fyysisesti eri paikoissa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa perinteinen tapa viestiä ohjeista ovat olleet erilaiset ohjetiedostot, joita on tulostettu mappeihin. Siksi myös vapaaehtoiskäytännöt ja niihin liittyvät ohjeet koottiin ensin jokaiseen toimipisteeseen mapiksi. Tämän ohjekokonaisuuden päivitys oli alun tiheän päivitystarpeen takia hyvin työlästä. Päivitykseen helpotusta toi intranet, jonne vapaaehtoisten ohjeet ja lomakkeet siirrettiin. Paperiset mapit poistettiin käytöstä, kun intranetin käyttöön oli totuttu. Lue lisää aiheesta kohdasta Vapaaehtoistoiminta näkyviin intranetissä. Vapaaehtoiset näkyviin myös talon muissa ohjeissa Jos yhteisössä on työntekijöitä ja heitä varten jo valmiina iso kasa erilaisia ohjeita, myös nämä muut ohjeet kannattaa käydä läpi sillä silmällä, tarvitseeko niissä viitata vapaaehtoisiin. Jos heihin viitataan, myös näitä tietoja täytyy muistaa jatkossa päivittää. Saattaa vaatia aikaa, ennen kuin vapaaehtoiset muistetaan ottaa huomioon automaattisesti, aina kun päivitetään mitä tahansa ohjeistusta. Tavoite on, että joka tilanteessa mietittäisiin, koskeeko asia mahdollisesti myös vapaaehtoisia ja millä tavoin. Henkilökunnan perehdytyksestä vapaaehtoistoimintaan lue lisää kohdasta 4.6. Vapaaehtoistoiminta osaksi henkilökunnan perehdytystä. Tiedotusta tarvitaan Kun ohjeet on laadittu, tarvitaan usein myös aktiivista panostusta, jotta ne sisäistettäisiin arjessa. Käytännöistä ja niiden muutoksista tarvitaan riittävästi tiedotusta. Voit hoitaa sen erikseen tiedotteilla tai tätä varten järjestetyissä tilaisuuksissa. Tehokasta on myös kiertää kertomassa niistä tapaamisissa, joita talossa muutenkin järjestetään. Joskus sähköpostitiedotuskin saattaa riittää. Myös muistuttelu arjessa kannattaa. 23

24 Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset Vapaaehtoistyötä on monenlaista käsityökerhosta kansainväliseen kriisityöhön ja kaikkea siltä väliltä. Vapaaehtoistoiminnan vakuutuksissa kannattaakin huomioida toiminnan luonne ja yhteisön omat tarpeet. Vakuutussopimuksiin ehtoineen on syytä perehtyä, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin. Myös vapaaehtoistoimintaan liittyviä erityistilanteita kannattaa miettiä. Entä jos vapaaehtoinen työskentelee muualla kuin yhteisön toimitiloissa? Koskevatko vakuutuksemme myös vasta Suomeen muuttaneita? Mitä jos vapaaehtoinen käyttää vapaaehtoistyössä omaa autoaan? 1. Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus / talkoovakuutus Lain mukaan vapaaehtoistyötä organisoivan tahon on huolehdittava siitä, että vapaaehtoisen turvallisuus tai terveys ei vaarannu vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan kuulu työnantajille lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, toisin kuin palkattu henkilökunta. Moni vapaaehtoistoiminnan järjestäjä haluaa silti vakuuttaa myös vapaaehtoisensa tapaturman varalta. Tapaturman aiheuttamia vahinkoja korvaa ryhmätapaturmavakuutus tai talkoovakuutus. Tarkoituksena on korvata tapaturmasta aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Sopimuksesta riippuen vakuutus korvaa tapaturmasta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset kuntoutuksen pysyvän haitan ansionmenetykset perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen. Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus / talkoovakuutus Vastuuvakuutus Ajoneuvo- ja liikennevakuutukset Oikeusturvavakuutus Omaisuusvakuutus Matkavakuutus Yhdistelmävakuutukset, esim. järjestövakuutus 24

25 Ks. kohta 8.4. Työturvallisuus vapaaehtoistyössä. Jotkut vakuutusyhtiöt tarjoavat toiminnan laadun mukaan räätälöityjä tapaturmavakuutuksia esimerkiksi luottamushenkilöille, vapaapalokuntalaisille tai leiri- ja kerhotoimintaan. Samaten ryhmätapaturmavakuutuksia on eritelty ikäryhmittäin lapsille, nuorille ja aikuisille. Vakuutusta otettaessa kannattaa huomioida vakuutusten ikärajat. Vakuutusyhtiöstä riippuen tapaturmavakuutusten yläikäraja saattaa olla 70 tai 80 vuotta. Useimpien vakuutusyhtiöiden tarjoamat tapaturmavakuutukset korvaavat vahingot niille vapaaehtoisille, joiden vakituinen kotikunta on Suomessa, ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Usein käytetty kriteeri on, että vapaaehtoisella on suomalainen Kela-kortti. Täten vakuutuksen ulkopuolelle jäävät Suomessa matkustavat, täällä tilapäisesti oleskelevat tai oleskelulupaa hakevat ulkomaalaiset. Tämä koskee esimerkiksi turvapaikanhakijoita sekä monesti ulkomaalaisia opiskelijoita. Kannattaa kysyä vakuutusyhtiöistä, saisitko myös kelakortittomat talkoovakuutuksen piiriin, tai saisiko heille hankittua oman talkoovakuutuksen. Tapaturmavakuutusta haettaessa yhtiö saattaa pyytää vapaaehtoistoimintaa koskevia tietoja, esimerkiksi kuinka usein tapahtumia järjestetään, tai kuinka paljon vapaaehtoisia on toiminnassa mukana. 2. Vastuuvakuutus Vastuuvakuutus korvaa kolmannelle osapuolelle aiheutettuja henkilöja esinevahinkoja, joista toiminnan järjestäjä on vastuussa. Tällä tarkoitetaan siis organisaation toiminnan vuoksi ulkopuoliselle taholle sattuneita vahinkoja. 3. Matkavakuutus Sisältää vaihdellen matkustaja-, matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutuksen järjestötehtävissä matkustaville. 4. Oikeusturvavakuutus Vahinkovakuutus, jonka tarkoituksena on korvata oikeudenkäynneistä aiheutuvia kuluja. 5. Omaisuusvakuutus Kohteena on organisaation toiminnassaan tarvitsema irtain omaisuus. 6. Ajoneuvo- ja liikennevakuutukset Ajoneuvo- ja liikennevakuutukset korvaavat vapaaehtoistyön yhteydessä sattuneet liikennevahingot. Ajoneuvo- ja liikennevakuutus on aina ajoneuvokohtainen. Jos vapaaehtoinen hoitaa vapaaehtoistehtäviä esimerkiksi omalla autollaan, vahingot korvataan hänen oman autonsa vakuutuksesta. Jos taas toiminnassa ajetaan organisaation autolla, tarvitaan vakuutus tätä autoa varten. 7. Yhdistelmävakuutukset, esim. järjestövakuutus Nimike, jonka alle sisältyy vakuutusyhtiöstä riippuen edellä mainittuja vakuutuksia, kuten esimerkiksi tapaturma- ja vastuuvakuutus. 25

26 2. Kun vapaaehtoinen aloittaa Kun ihminen aloittaa vapaaehtoistyön, hän tarvitsee tietoa toiminnasta ja helposti ymmärrettäviä ohjeita. On avuksi, jos hänelle on tarjota selkeä paketti: mistä toiminnassa on kysymys, ja miten polku vapaaehtoiseksi etenee. Kun perehdytys on riittävä ja aloitus turvallinen, aloittava vapaaehtoinen kokee olonsa tervetulleeksi ja saa vahvistusta motivaatiolleen. Vapaaehtoinen tarvitsee selkeän tiedon siitä, mihin tulla, sekä kuka mistäkin vastaa. On tärkeää, että joku on vapaaehtoista vastassa, osoittaa hänelle arvostusta ja on tukena tarvittaessa. Organisaatiosta ja tehtävistä riippuu, kuinka paljon materiaaleja ja prosesseja tarvitaan, kun vapaaehtoinen aloittaa. Mitä suurempi organisaatio on, ja mitä enemmän siellä on toimipisteitä, toimijoita ja tehtäviä, sitä tärkeämpää on luoda selkeä, yhteinen pohja. Ennen kuin vapaaehtoiset tulevat, onkin hyvä miettiä, tarvitaanko meidän organisaatiossamme vapaaehtoisen sopimus, yhteinen haastattelurunko tai vapaaehtoisen opas. Tässä luvussa kerrotaan, miten saat vapaaehtoistyön aloittamisen sujumaan hyvin. Ks. kohta Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen luominen. 26

27 2.1. Vapaaehtoisen alkuhaastattelu Vapaaehtoisen alkuhaastattelun tavoite on, että vapaaehtoisen odotukset ja tulevat tehtävät kohtaavat mahdollisimman hyvin. Vapaaehtoinen saa realistisen kuvan vapaaehtoistehtävästä sekä yhteisön tavoitteista ja odotuksista. Haastattelija selvittää, miten hyvin vapaaehtoinen soveltuu yhteisön vapaaehtoistyöhön, tunnistaa ihmisen taidot ja mielenkiinnon kohteet ja osaa ohjata hänet sopivaan tehtävään. Näin saadaan yhteisöön sitoutuneita vapaaehtoisia ja onnistutaan välttämään turhia ristiriitoja. Haastatteluprosessi ja vastuut Vapaaehtoisen vastaanottaminen on keskeistä toiminnan onnistumisen kannalta. On tärkeää päättää selkeästi, kuka vastaa yhteydenottoihin, ja kuka haastattelee toiminnasta kiinnostuneita. Avainhenkilöille täytyy myös varata työaikaa toiminnan hoitamiseen. Tärkeää on myös motivaatio ottaa vapaaehtoisia vastaan. Varsinkin suuremmassa organisaatiossa on hyvä, jos prosessin eri osia hoitavien ihmisten roolit ovat mahdollisimman selkeät, niin että jokainen tietää, mitä hänen kuuluu tehdä. Kun suunnittelet, miten haastatteluprosessi käytännössä etenee, voit miettiä esimerkiksi tällaisia asioita: Ottaako vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut ensimmäiseksi yhteyttä samaan ihmiseen, joka hänet haastattelee? Kysytäänkö toiminnasta kiinnostuneelta joitakin perusasioita heti kun hän ensimmäisen kerran ottaa yhteyttä? Onko yhteisössä tarjolla sellaisia tehtäviä, joihin ei tarvita varsinaista haastattelua? Ketkä toimivat haastattelijoina? Haastattelijalla täytyy olla hyvä näkemys itse tehtävästä. Mitkä asiat käydään läpi varsinaisessa haastattelussa? Tallennetaanko joitakin tietoja? Kuka tekee päätöksen siitä, että vapaaehtoinen voi osallistua organisaation vapaaehtoistoimintaan (jos osallistuminen on rajoitettua)? Kuka vie tiedot rekisteriin, jos sellainen on? Tehdäänkö sopimus haastattelun yhteydessä vai myöhemmin? Miten haastattelusta jatketaan eteenpäin? 27

28 Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ottavat yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin yleensä joko sähköpostitse tai täyttämällä ilmoittautumislomakkeen verkkosivuilla. Sähköpostin tai lomakkeen avulla saamme ihmisestä jo jonkin verran tietoa. Sen jälkeen koordinaattori soittaa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneelle ja keskustelee tämän kanssa siitä, mitä tämä haluaisi tehdä, minkälaisina aikoina ja missä. Keskustelun perusteella koordinaattori ohjaa ihmisen haastatteluun tiettyyn toimipisteeseen. Käytännössä tärkeät perusasiat kerrataan vielä varsinaisessa haastattelussa. Mitä kaikkea haastattelussa pitäisi käsitellä? Haastattelussa on tärkeä käsitellä olennaiset asiat vapaaehtoistyön tekemisen kannalta. Mieti, mitkä ovat sellaisia ominaisuuksia tai taitoja, joita vapaaehtoinen tehtävässä tarvitsee, ja sisällytä haastatteluun näitä asioita kartoittavia kysymyksiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi tehtävän hoitamisen edellytyksiin, vapaaehtoisen motivaatioon, käytettävissä olevaan aikaan ja odotuksiin. Apuna voi käyttää lomaketta, jolla vapaaehtoiselta kerätään tietyt tiedot. Ainakin seuraavien asioiden on hyvä selvitä haastattelussa: Mistä tehtävistä vapaaehtoinen on kiinnostunut? Missä paikassa hänen on mahdollista tehdä vapaaehtoistyötä? Millaisina kellonaikoina ja viikonpäivinä sekä kuinka usein hän on halukas tekemään vapaaehtoistyötä? Mitä hän odottaa vapaaehtoistoiminnalta? Onko jotain muita tehtävän suorittamisen kannalta olennaisia asioita, jotka organisaation on hyvä tietää (ja jotka vapaaehtoinen haluaa kertoa)? Mikä on sopiva tapa pitää yhteyttä jatkossa? Lue myös 8.3. Työttömät vapaa ehtoisina. Usein on myös hyödyllistä tietää, mistä vapaaehtoinen on saanut tiedon vapaaehtoistoiminnasta, ja miksi hän haluaisi tulla vapaaehtoiseksi juuri meille. Vapaaehtoisilta ei tule kysyä arkaluontoisia asioita, jotka eivät liity vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen. Jos toimintaa järjestävä yhteisö on voittoa tavoitteleva yritys, tai jos organisaatiossa työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät samoja tehtäviä, työttömät eivät voi työttömyysturvalain mukaan osallistua sen vapaaehtoistoimintaan. Ongelma on haastattelijalle vinkeä, koska vapaaehtoiselta ei saa kysyä, onko hän työtön; se on yksityisasia. Asia täytyy jättää vapaaehtoisen itse arvioitavaksi. Vapaaehtoiselle voi toki kertoa yleisesti työttömien vapaaehtoistoimintaan liittyvistä rajoituksista. Vapaaehtoiselle on hyvä kertoa, millaista panosta häneltä odotetaan, millaisia ihmisiä hän tulee kohtaamaan vapaaehtoistyössä, sekä millaiset ovat talon arvot ja vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt. Vapaaehtoiselle kannattaa antaa mahdollisimman realistinen kuva toiminnasta, jotta hänen on helpompi arvioida, sopiiko toiminta hänen odotuksiinsa. Jos vapaaehtoisen tietoja on tarkoitus viedä rekisteriin, kerro hänelle, että näin tehdään. 28

29 Haastattelu kannattaa säilyttää epämuodollisena ja rentona tilanteena. Vaikka tietyt asiat on tärkeä selvittää, leppoisa ja keskusteleva ilmapiiri antaa vapaaehtoiselle yhteisöstä vastaanottavaisen kuvan. Haastattelu on sopiva tilanne antaa myös materiaalia vapaaehtoiselle. Mahdollisia materiaaleja ovat esimerkiksi yhteisön esitteet, vapaaehtoisen opas, jos sellainen on tehty, sekä sopimus tutustumista varten, jos sitä ei allekirjoiteta heti. Ks. kohdat 2.4. Vapaaehtoisen opas ja 2.2. Vapaaehtoisen sopimus. Osallistavista työ tavoista kerrotaan lisää kohdassa Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Ohjeet varmistavat, että olennaiset asiat tulevat kysytyiksi Etenkin jos organisaatiossa moni tekee haastatteluja, on hyvä olla yhteinen ohje tai runko haastattelua varten. Perustele kaikille haastattelijoille, miksi on tärkeää saada vastaukset tiettyihin kysymyksiin, ja miksi tietyt asiat on hyvä käydä läpi. Ota heidät myös mukaan laatimaan tai kommentoimaan ohjeita. Myös henkilöstöhallinnon ammattilaisilta kannattaa kysyä vinkkejä haastattelurungon ja ohjeiden koostamiseen, jos heitä on organisaatiossa. Kerro vapaaehtoiselle, miten edetään Vapaaehtoisen sitoutumisen kannalta on tärkeää, että haastattelussa sovitaan selkeästi, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tuleeko vapaaehtoinen kokeilemaan tehtävää ja milloin? Kenen kanssa hän sopii vapaaehtoistyön tekoajat? Miten hän toimii, jos hänen tulonsa peruuntuu? Jos tuntuu, ettei kyseinen tehtävä ole aivan sopiva vapaaehtoiselle, tämä on hyvä kertoa selkeästi ja miettiä, olisiko jotakin hänelle paremmin sopivaa tehtävää tarjolla. 29

30 Ks. kohta Henkilökunnan osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Vapaaehtoisen sopimus Kun vapaaehtoistoiminnan raameista sovitaan vapaaehtoisen sopimuksessa, sekä vapaaehtoisella että toiminnan järjestäjällä on selkeä yhteinen näkemys siitä, mitä vapaaehtoistoiminta on, mihin vapaaehtoinen sitoutuu, ja mitä häneltä voi odottaa. Tärkeää on muistaa painottaa myös sitä, mihin organisaatio sitoutuu. Vapaaehtoinen ei ole ainoa antava osapuoli kyseessä on yhteistyö, ja hyöty on molemminpuolinen. Vaitioloon, vakuutuksiin ja muihin vastuuasioihin liittyvät asiat on tärkeää kirjata ylös ja käsitellä yhdessä. Sekä vapaaehtoiselle että organisaatiolle on hyvä, että sovituista asioista on olemassa allekirjoitettu sopimus. Organisaation keskeiset henkilöt kannattaa osallistaa sopimuksen laatimiseen. Vapaaehtoisen sopimus on eri asia kuin työsopimus. Vapaaehtoisen sopimukseen ei kirjata työaikoja tai muita työsuhteeseen liittyviä velvoitteita. Kyseessä onkin enemmän periaatesopimus, jossa sitoudutaan tiettyihin arvoihin ja toimintatapoihin. 30

31 31

32 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Ks. kohta 2.5. Vapaaehtoisrekisteri. Mitä sopimukseen sitten kannattaa laittaa? Esimerkiksi ainakin seuraavat tiedot: Mitä vapaaehtoinen hyväksyy allekirjoittaessaan sopimuksen: vapaaehtoistyön pelisäännöt. Mistä asioista jokaisen vapaaehtoisen täytyy olla tietoinen? Mihin sekä vapaaehtoisen että yhteisön tulee sitoutua yhdessä, jotta vapaaehtoistoiminta on toimivaa ja laillista? Vapaaehtoisen yhteystiedot. Miten vapaaehtoiseen pidetään yhteyttä. Vapaaehtoisen yhteyshenkilön yhteystiedot. Tehtävä, jossa vapaaehtoinen aloittaa, sekä missä ja milloin. Jos vapaaehtoisista pidetään rekisteriä, vapaaehtoiselta kannattaa pyytää suostumus siihen, että hänen tietonsa lisätään rekisteriin. Voit lisätä tämän kohdaksi sopimukseen sekä mainita, ketkä rekisterin tietoihin pääsevät käsiksi, ja mihin rekisteriä käytetään. Muut mahdolliset organisaatio- tai tehtäväkohtaisesti tärkeät asiat, joihin vapaaehtoisen pitää sitoutua. Saako vapaaehtoisen lisätä sähköpostilistalle / uutiskirjelistalle tms. Paikka ja aika. Vapaaehtoisen nimi ja allekirjoitus. Organisaation edustajan nimi ja allekirjoitus. Ks. kohta Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt. Kun sopimukseen kirjataan vapaaehtoisen vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot, yksikään vapaaehtoinen ei jää ilmaan roikkumaan, vaan jokainen tietää, kehen ottaa yhteyttä, kun tulee tarve. Samasta syystä myös aloitustehtävä ja -päivämäärä voi olla hyvä kirjata sopimukseen: tulee heti sovittua, missä ja miten vapaaehtoistyö aloitetaan, eikä vapaaehtoinen jää vahingossa kaappiin pölyttymään. 32

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Vapaaehtoistoiminta opas, toimintamalli ja kokeilu - Osa Tampereella toteutettavaa

Lisätiedot

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Vapaaehtoisen opas Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oppaan sisältö: Tervetuloa...3 Mikä Kierrätyskeskus?...4 Vapaaehtoisen askeleet...5 Mitä voin tehdä Kierrätyskeskuksessa?...6 Kierrätyskeskuksen toiminnot...7

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Vapaaehtoisen opas Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 1 Oppaan sisältö Tervetuloa 3 Vapaaehtoisen askeleet 5 Mitä voin tehdä Kierrätyskeskuksessa? 7 Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt 10 Käytännön ohjeita

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN OPAS

VAPAAEHTOISTYÖN OPAS VAPAAEHTOISTYÖN OPAS SISÄLTÖ Lukijalle 4 Mitä on vapaaehtoistyö? 4 Vapaaehtoisen rekrytointi 5 Vapaaehtoisen perehdyttäminen 6 Vapaaehtoisen sitouttaminen 7 Vapaaehtoisen muistaminen ja kiittäminen 8

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tulee Kierrätyskeskukseen

Vapaaehtoinen tulee Kierrätyskeskukseen Vapaaehtoinen tulee Kierrätyskeskukseen Vapaaehtoistoiminnan ohjeet ja lomakkeet Esimiehille ja vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilöille 14.11.2012 Vapaaehtoinen tulee Kierrätyskeskukseen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Osallistamisen käytännöt

Osallistamisen käytännöt Osallistamisen käytännöt Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto CHAMP-työpaja 4.5.2010, Tampere Esityksen sisältö Osallistaminen kuntien ilmastotyössä Keskustelutilaisuudet Tilaisuuksien fasilitointi

Lisätiedot

VAPAAEHTOISET OSANA TYÖYHTEISÖÄ -KOULUTUS

VAPAAEHTOISET OSANA TYÖYHTEISÖÄ -KOULUTUS VAPAAEHTOISET OSANA TYÖYHTEISÖÄ -KOULUTUS Koulutuksen pitäjän materiaali Koulutuksen kohderyhmä on henkilökunta ja vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilöt yhteisössä, jossa on sekä henkilökuntaa että vapaaehtoisia,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa

LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa Lähiruokaohjelman seminaari Helsinki 11.6.2013 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tuotantotalouden tiedekunta Arvoverkostojen johtaminen TkT Petri

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Ympäristöpeli Kipinä. Ympäristöpeli Kipinä on saatavilla sähköisenä osoitteessa: www.kierratyskeskus.fi/vety/julkaisut

Ympäristöpeli Kipinä. Ympäristöpeli Kipinä on saatavilla sähköisenä osoitteessa: www.kierratyskeskus.fi/vety/julkaisut Ympäristöpeli Kipinä Ympäristöpeli Kipinä on kevyt ja hauska tapa käsitellä ympäristötietoa. Se on suunnattu aikuisille, ja siinä on kahdeksan perusteemaa. Pelin kortteihin voivat tarttua ihan tavalliset

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies,

VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies, VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies, 13.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Vapaaehtoisen opas Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oppaan sisältö: Sisällysluettelo...2 Tervetuloa...3 Mikä Kierrätyskeskus?...4 Vapaaehtoisen askeleet...5 Mitä voin tehdä Kierrätyskeskuksessa?...6 7

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Koeajotilaisuuden voi järjestää SML:n jäsenkerho

Koeajotilaisuuden voi järjestää SML:n jäsenkerho SML:n koeajoilmoitus ja vakuutus 2015 Tämä ohje on laadittu koeajotilaisuuksia varten, joissa jäsenkerho käyttää koeajoon osallistuville henkilöille kertaluontoisen tapaturmavakuutuksen koeajon aikana

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Työpajan vetäjät: Petri Tani, Laurea & Meeri Kuikka, Helsingin kaupunki Luokkatila: B302 Opiskelijan roolit Toimii vapaaehtoisena

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA Asta Sipola & Merja Mattila Rahastonhoitajan valinta Kevätkokouksessa päätetään paliskunnan varojen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja Vapaaehtoistoiminta - lainsäädäntöäädänt ntö Sisältö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toiminta Tukiryhmän toiminnasta Aktiviteetit: Vastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja lainsäädännöstä

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot