NordDRG ja pdrg osana soteuudistusta. rakenteita. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto

Transkriptio

1 NordDRG ja pdrg osana soteuudistusta ja muuttuvia rakenteita Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto

2 Sote-uudistus osana julkisen talouden kestävyyden parantamista Tarja Myllärinen

3 Sote-uudistuksesta Soteuudistuksen yksi keskeisiä tavoitteita on kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen - kustannuskehityksen tasapainottaminen - palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu Keinona mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto vahva kansallinen ohjaus asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen 3

4 Kestävyysvajeen poistaminen ja kunnat Koko julkisen talouden kestävyysvaje 4,7%/BKT (yli 9 mrd ) Kuntatalouteen liittyvien toimien tulisi supistaa sitä 2½ %-yks. (5 mrd. ) Kuntatalouden tasapainottaminen v:een 2017: kestävyysvaje supistuu 1%-yks. (2 mrd )» Tehtävien ja velvoitteiden purku 1 mrd.» Verorahoitus ja kuntien omat toimet, ml. tuottavuuden parantaminen (1 mrd. )» kuntien kokonaismenojen kasvuarvio 5,5 mrd. v Kuntatalouden makro-ohjaus osana julkisen talouden suunnitelmaa sote-menokehys Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu pysyvästi 0,5%/v» kestävyysvaje supistuu 1½ %-yks. (3 mrd. ) Tarja Myllä rinen

5 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin , mrd Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 5 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

6 Mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin , mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 7,0 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto ym. 2) Lastensuojelu ym. 3) 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshoito, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 3) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut. Tehtäväluokkaan aikaisemmin kuulunut elatustuki siirtyi Kelalle vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

7 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, /as. Manner-Suomi Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Vanhusten huolto ym. 3) Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut Tarja /hp Myllärinen Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

8 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 304 Kunta järjestää palvelut itse 89 kuntaa, väestöstä 59 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 % Kuntayhtymiä 31, kuntia 130 Vastuukuntamallin yt-alueita 31, kuntia 85 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää 8 Kuntarajat MML 2013 Kuntaliitto /MS

9 Tuottamisvastuullisia kuntia - Eteläisellä sotealueella enintään 4 - Itäisellä sosiaali- ja terveysalueella enintään 4 - Keskisellä sosiaali- ja terveysalueella enintään 3 - Läntisellä sosiaali- ja terveysalueella enintään 3 - Pohjoisella sosiaali- ja terveysalueella enintään Tarja Myllärinen

10 Sote-alueet Palvelujen järjestäminen Eteläinen sote-alue, 53 kuntaa, as. Läntinen sote-alue, 59 kuntaa, as. Keskinen sote-alue, 56 kuntaa, as. Itäinen sote-alue, 68 kuntaa, as. Pohjoinen sote-alue, 68 kunta, as. Tuotantoalueet Palvelujen tuottaminen Eteläisellä enintään 4 Läntisellä 3 Keskisellä 3 Itäisellä 4 Pohjoisella 5 10

11 Rahavirrat sote-rahoituksessa Valtio Valtionosuudet Kunta Sote-alue Korvaus tuottamisesta järjestämispäätöksen mukaisesti. Otetaan huomioon asukasluku sekä palvelujen tarve 80%- osuudella ja vaikuttavuus ja tehokkuusvaatimukset 20% - Vuosittain määriteltävä maksu - Kunnan maksuosuus perustuu asukasmäärään 20% ja 80% ikärakenteeseen ja sairastavuuteen - Muita tekijöitä ei oteta huomioon Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue 11

12 Rahoitus Kuntakohtaiset vaikutukset sote-uudistuksen osalta Kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Noin puolet kunnista voittaa ja puolet häviää, pääosin muutokset ovat pieniä Muutoksia tasataan vuosina » alle +/- 50 /asukas muutoksia ei tasata» jos muutos on >400 /as, tasaus jatkuu vuoden 2020 jälkeenkin Sote-rahoitusosuuden lisäksi on huomioitava vosuudistuksen ja vos-leikkausten yhteisvaikutus kuntatalouteen 12

13 Uudistusten yhteisvaikutus Peruspalvelujen valtionosuuleikkausten, valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen laskennallinen vaikutus kunnan talouteen 1) Kunnat tuloveroprosenttiin kohdistuvan paineen mukaan Valtionosuusuudistuksessa ja sote uudistuksessa vaikutus kuvaa tilannetta, kun siirtymäaika on loppunut ja vaikutus on täysimääräisesti voimassa. Sote-uudistuksessa rahoitusosuuden ja todellisten menojen erotus on kuitenkin rajattu siirtymäajan jälkeen +/- 400 euroon per asukas Laskennallinen Asukas- Kuntien Vaikutus kunnan talouteen, /asukas Laskennallinen Tulo- Tulovaikutus luku lkm vaikutus kunnan vero-% vero-% tulovero Vos- Valtion- Sote- Yht. tuloveroprosenttiin 2015 paineprosenttiin leikkaukset osuus- uudistus Yht. siitä: laskelman v uudistus %-yks. sote- jälkeen tasossa uudistus (-1,4 mrd. ) %-yks. Manner-Suomi yht ,6 0,0 19,85 21,4 Nousee: yli 5,0 %-yks ,8 2,2 20,07 25,9 3,0-5,0 %-yks ,6 1,3 20,21 23,8 1,0-2,9 %-yks ,9 0,4 19,90 21,8 alle 1,0 %-yks ,5-1,0 20,47 21,0 Yhteensä ,0 0,4 20,03 22,1 Laskee: alle 1,0 %-yks ,2-1,2 19,05 18,8 1,0-3,6 %-yks ,0-3,0 20,60 18,6 Yhteensä ,3-1,3 19,14 18,8 1) Lisäksi painetta tuloveroprosenttiin tuo kuntien tehtävien lisääntyminen, mitä ei ole tässä voitu huomioida. 13

14 Uudistuksen eteneminen Hallituksen esitys eduskuntaan 4.12.» Perustuslakivaliokunnan lausunto» Laki voimaan lopputalvella tai keväällä 2015 Sote-alueiden muodostaminen» Edustajainkokous toukokuussa 2015 Sote-alueet aloittavat Tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien muodostaminen» Valmistelu Sote-alue päättää järjestämispäätöksestä viimeistään Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät aloittavat

15 Edellytyksiä sote-uudistuksen lupausten lunastamiselle Tarja Myllärinen

16 T u o t t a m i n e n Järjestäminen 16

17 17

18 Järjestämisvastuun kantaminen edellyttää tietoa Järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvitaan tiedolla johtamista, joka ei onnistu ilman kattavaa tietopohjaa ja sen hyödyntämistä tukevia työvälineitä Sairaanhoitopiirien, kuntien, STM:n ja Kuntaliiton yhteinen Akusti-foorumi tietohallintoyhteistyön lisääjänä ja kehittäjänä on käynnistänyt esiselvityksen sote-tiedolla johtamisesta Tuloksena syntyy sote-palvelujen järjestämisen edellyttämä tiedolla johtamisen tavoitetilan kohdearkkitehtuurin kuvaus sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi - Järjestämisen toimintamallit - Järjestämisen edellyttämät tietosisällöt - Tiedonkeruun ja tietojen hyödyntämisen tietojärjestelmäarkkitehtuuri 18

19 Tiedolla johtamisen esiselvitys 19

20 Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian mukaisesti Painopiste siirtyy tiedon keräämisestä ja siirtämisestä sen hyödyntämiseen» henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa ja elämässä pärjäämisessä» potilas- ja asiakastyössä sekä» sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa ja tutkimuksessa Tämä tarkoittaa erilaisissa tietovarannoissa olevan tiedon analysointia, tulkintaa ja jalostamista tietämykseksi. Tiedon oltava» Läpinäkyvää» Yhteismitallista ja vertailukelpoista» Ajantasaista» Helposti saatavilla. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto eri vaihtoehdoista ja palveluiden tarjoajista tukee lisääntyvää valinnanvapautta. 20

21 Tuottavuuden ja tuloksellisuuden lisääminen vaativat tietoa Tarja Myllärinen

22 VM tuottavuus- ja tuloksellisuuskysely 2014 Kyselyyn vastasi 96 kuntaa, joiden asukaspohja n. 64 % Suomen väestöstä Suurimpana tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaamisen vaikeuksina pidetiin» mittareiden määrittämisen vaikeutta - ajanpuutetta - riittävän luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon puuttetta Tärkeimpänä kokonaisuutena tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisen näkökulmasta pidettiin päätöksentekoa ja tiedolla johtamista ja palveluiden järjestämisen ratkaisuja 22

23 23

24 24

25 Kuntaliitto kuntatiedon keskuksena ja kuntien kehittäjäkumppanina Kuntaliiton projekteissa mukana olevat kunnat vuonna

26 Luonnos 0.2 / / Tuija Savolainen Kuntien tiedolla johtamista tukevat välineet Kuntaliitto-konsernissa Primääriluokitukset (koodistot) Sekundääriluokitukset Muut tiedolla johtamisen välineet ja tuki Nimikkeistöt Luokitukset Luokitusjärjestelmät Mittarit Toimintamallit/ konseptit (esimerkkejä) Tilastot (esimerkkejä) Muut palvelut/ toiminnot/tuki (esimerkkejä) Sovellukset (esimerkkejä) Tietokannat (esimerkkejä) Ravitsemusterapia nimikkeistö Musiikkiterapianimikkeistö Jalkaterapianimikkeistö Terveyssosiaalityön nimikkeistö Laboratiotutkimusnimikkeistö Fysioterapianimikkeistö Kuntoutusohjausnimikkeistö Apuvälinepalvelunimikkeistö Toimintaterapianimikkeistö ICPC-2 Perusterveydenhuollon luokitus Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus RAVA Avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointijärjestelmä RAFAELA Hoitoisuusluokittelu NordDRG Erikoissairaanhoidon tuotteistusjärjestelmä pdrg Perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmä TUVA Mielenterveyspotilaan avuntarpeen mittari FIM toimintakyvyn arviontimittari Kouluikkunasovellus WeeFIMlasten toimintakyvyn arviontimittari PYLL Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien indeksi Lastensuojelun vaikuttavuusmittari Kuntanavigaattoritietokanta Työllisyyspalveluiden vaikuttavuusmittari Ikääntyvien palveluiden vaikuttavuusmittari Suurten kaupunkien tuottavuusmittarit Ym. ArVo Arkeen Voimaa ITE-3 Työyksiköiden itsearviointi- ja laadunkehittämisen menetelmä ART Ennakointimalli Ym. Kuntien palvelutoiminnan kustannustiedot Erikoissairaanhoidon palveluiden yksikkökustannusvertailut Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas Kuntatalouden tilastot Kuntavaali- ja demokratiatilastot Opetus- ja kulttuuripalvelujen tilastot Väestötietoja DRG painokertoimet pdrg painokertoimet Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailut Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut NordDRGtietokanta Kuntakuvaajatindikaattoripalvelu Kunnan kustannusrakennepalvelu 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailut Suun terveydenhuollon vastaavuusluettelo Ym. SHVK-sovellus v.0.4 Kunnan talousrakennetietokanta Kuntanavigaattori Kuntakuvaajat Kunnan kustannusrakenne RehabFIM-sovellus RAVA-sovellus RAFAELA-sovellus Ym. SHVK-tietokannat Yleissivistävän koulutuksen vertailutiedosto Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kulttuuripalvelujen talouden ja toiminnan vertailutiedosto RAVA-tietokanta SHVK Sähköinen hyvinvointikertomus pdrgryhmittelijäsovellus RAFAELAtietokanta pdrg-tietokanta 26 Ym. Ym.

27 Sotetiedolla johtamisesta ja tuotteistuksesta Tiedolla johtamisen ohjelmia ja hankkeita runsaasti» Käsitteen määrittely ja näkökulmat vaihtelevat - Kokonaisnäkemys puuttuu, roolitukset epäselvät Kustannustietojen vertailukelpoisuuden ongelmat tiedostettu laajasti, mm. VM:n Kuntatuottavuusohjelmassa Kunnat ja kuntayhtymät toivoneet yhdenmukaista sosiaali- ja terveydenhuollon tuotteistusta ja kustannuslaskennan standardointia Huomio siirtymässä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottavuuteen: - Kirjaaminen, tuotteistus ja mittaristot eivät niin kehittyneitä kuin sairaaloissa - Valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi? 27

28 Akustin esiselvityksen haastattelutuloksia Tuotteistus nousi lähes kaikilta osapuolilta ehdottomaksi edellytykseksi sote-järjestäjän tietojohtamisen onnistumiseksi Tuotteistus tehtävä mielellään kansallisella tasolla, vähintään sote-alueen sisällä Tuotteistus tehtävä, jotta mahdollistetaan vapaa liikkuvuus / valinta Kommentteja tuotteistuksesta ESH helpoin. Sosiaalipalvelujen osalta vaikein (milloin asiakkuus alkaa?) Tuotteistuksessa löydettävä sopiva taso (ei liian tarkalle tasolle) Aikaisemmat yritykset tuotteistuksesta kaatuneet päätösten/ratkaisujen puutteeseen Tuotteistus edellytys vertailukelpoisuuden toteutumiselle 28

29 Kuntaliiton näkökulma Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämistyö on Kuntaliiton intressinä ja edunvalvonnan kohteena Yhdenmukainen tuotteistus ja kustannuslaskenta on perusteltua sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmasta Työ tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on» asiakkaan/potilaan etu» Mahdollistaa resurssien tarpeen mukaisen kohdentamisen» Mahdollistaa uusien toimintatapojen ja mallien joustavamman käyttöönoton» Kansantalouden etu ja kuroo umpeen kestävyysvajetta 29

30 Kuntaliiton näkökulmasta Oleellista on painopisteen muutos ja siirtyminen - suoritteiden seurannasta hyvinvointi- ja terveysvaikuttavuuteen, - tiedon yhteismitallisuuteen ja todelliseen vertailtavuuteen sekä - toiminnan ja raportoinnin läpinäkyvyyteen DRG- ja pdrg-järjestelmien kehittäminen ja ylläpito liitettävä kiinteäksi osaksi kansallista ylätason ohjausta ja kehittämistä, huomioiden yhteydet mm. - kansallisiin strategioihin - kokonais- ja viitearkkitehtuuriin Kuntaliitto-konsernin tavoitteena on DRG:n ja pdrg:n ylläpito ja kehittäminen sekä mahdollisimman laaja käyttö ja hyödynnettävyys kunnissa/kuntayhtymissä 30

31 Seuraavat askeleet - DRG- ja pdrg-järjestelmien kehittäminen ja rakenneriippumattoman episodimallin kattavampi pilotointi v hyväksyttyjen toiminta- ja kehittämissuunnitelmien mukaisesti - Yhteisen tavoitetilan muodostaminen potilaan terveysongelmien ryhmittelyyn pohjautuvan tuotteistuksen standardoinniksi Yhteistyössä kansallisten ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyössä DRG- ja pdrg- toimijoiden kanssa Yhteistyössä Kuntaliiton ja FCG:n kanssa 31

32 Johtopäätöksiä Sote-muutoksen läpiviemiseksi tarvitaan tiedolla johtamista, joka - ei onnistu ilman kattavaa tietopohjaa eikä sen hyödyntämistä tukevia työvälineitä Sote-uudistus ei poista tiedon yhteismitallisuuden tarvetta eikä tuotteistuksen ja muiden tiedolla johtamisen työkalujen koordinoidun kehittämisen tarvetta DRG-tyyppiset järjestelmät ovat jatkossakin vahva pohja ja apu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, tehtävien ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttamisessa Yhdenmukainen tuotteistus ja kustannuslaskenta ovat perusteltuja sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmasta Tieto on valtaa! 32

33 Hyvää itsenäisyyspäivää! Tarja Myllärinen