Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelma

Transkriptio

1 Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelma LANULA Valmistelija / lisätiedot tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p , tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Kanta-Hämeenlinnassa on jo pitkään kärsitty niin kouluissa kuin päiväkodeissakin huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista. Eri syistä aiheutuvien sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu siirtymään väistöön Tuomelan yksiköstä, Nummen päiväkodista, Ruununmyllyn päiväkodista osin Jukolan päiväkodista, Nummen koululta ja osin Lyseon yläkoulusta. Lisäksi Nummen nuorisotalo on suljettu ja joukko muita toimipaikkoja on sisäilmaepäilyjen ja tutkimusten kohteina. Jotta lasten ja nuorten palveluissa kyettäisiin takaamaan sekä lapsille, että henkilöstölle turvalliset ja terveelliset tilat, on asiaa lähdetty pohtimaan kokonaisuutena. Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkon kehittämistä varten on laadittu kattava palveluverkkosuunnitelma, jonka toteuttamisella katsotaan voitavan saada asia muutaman vuoden kuluessa asianmukaiseen kuntoon. Viitteenä 1/Lanula oleva palveluverkkosuunnitelmaluonnos lähestyy kokonaisuutta kolmen eri vaihtoehtoisen etenemismallin kautta. Yhtenä mahdollisuutena suunnitelmassa käsitellään kaikkien ongelmakiinteistöjen peruskorjaamisvaihtoehtoa täydennettynä väestönkasvun mukanaan tuomalla uudisrakentamistarpeella. Toisena vaihtoehtona on pyrkiä hyödyntämään kaupungille tulevia Myllymäki-kampuksen tiloja mahdollisimman suuressa määrin ongelman ratkaisemiseksi. Kolmantena vaihtoehtona suunnitelmassa on luonnosteltu palveluverkon tiivistäminen ja uudisrakentaminen huomioiden väestönkasvu, kiinteistöjen peruskorjaustarve sekä palveluverkon alueellinen kattavuus. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetty palveluverkkosuunnitelma kesäkuun 2014 kokoukseen mennessä. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo pykälän käsittelyn yhteydessä ryhmätyön ajaksi. Kokous jatkui klo Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn aikana Kirsi Ojansuu-Kaunisto poistui klo 19.43, Jonni Levaniemi poistui klo 20.00, Irma Taavela saapui klo 20.01, varajäsen Marja Sirkka-Ahonen poistui klo ja Sari Rautio saapui klo Keskustelun kuluessa Altti Salomäki ehdotti, että lisätään viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen vaihtoehto 4, erillisen liitteen mukaisesti. Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Altti Salomäen tekemä poikkeava päätösesitys sai 10 ääntä.

2 Altti Salomäen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula LANULA Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Linjaukset Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan äänestyksen jälkeen tilaajajohtajan esityksestä poiketen seuraavaa: 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula Liitteenä 3/Lanula on lautakunnalle valmisteltu arvio palveluverkkoesitysten lapsivaikutuksista. Arviointi on tehty palveluverkon tiivistämisestä, nykyisen palveluverkon uudistamisesta, lautakunnan edellisessä kokouksessa esille nostamasta vaihtoehdosta ja tässä pykälässä lautakunnalle esitettävästä palveluverkosta. Niin sanotun Myllymäki kampuksen osalta ei arviota tehty, koska kyseisestä kokonaisuudesta on oma selvitys vielä meneillään ja koska lautakunta ei edellisen kokouksen keskustelujen perusteella nähnyt tätä vaihtoehtoa enää perusteltuna. Liitteenä 4/Lanula on edellisessä kokouksessa viitteenä ollut palveluverkkosuunnitelma päivitettynä mm. lautakunnan esiin nostamalla vaihtoehdolla sekä tarkennettu alustava kustannusvaikutusten arviointi vaihtoehtojen osalta. Neljästä päävaihtoehdosta ensimmäinen, eli tiivistämisvaihtoehto, käsittää eniten muutoksia kantakaupungin kouluverkkoon. Nummelle syntyisi yhtenäinen peruskoulu Nummen ja Luolajan alakoulujen sekä Kaurialan yläkoulun pohjalle. Myllymäen alakoulun oppilaat siirtyisivät Seminaarin koululle ja Ortelan oppilaat HYKiin. Lisäksi Lyseon lukio siirtyisi Kaurialaan Kaurialan yläkoulun paikalle ja Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. Lisäksi peruskorjattaisiin Miemalan ja Vuorentaan koulut. Toisessa, eli peruskorjausvaihtoehdossa, kaikki kantakaupungin koulut peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen ja tehtäisiin tarpeelliset uudisrakennukset Nummelle, mahdollisesti Harvialaan ja Siiriin / Ruununmyllylle. Kolmas vaihtoehto tarkoittaa HAMKilta Myllymäestä Hämeenlinnan kaupungille tulevien kiinteistöjen hyödyntämistä peruskorjausten mini-

3 moimiseksi. Tästä asiakokonaisuudesta on laadittu liitteenä 5/Lanula oleva erillinen selvitys eri vaihtoehdoista alustavine kustannusarvioineen. Myllymäellä sijaitsevien kiinteistöjen hyödyntäminen vaihtoehdoista riippumatta tarkoittaa laajaa peruskorjausten määrää Kanta-Hämeenlinnan kouluissa. Lisäksi toimintojen siirtäminen Myllymäelle edellyttää käyttötarkoituksen muutoskorjausten lisäksi laajahkoja peruskorjauksia mahdollisten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Vaihto neljä nousi esiin LANULAn kokouksessa kohdalla. Tässä vaihtoehdossa Nummelle perustettaisiin yhtenäinen peruskoulu Nummen alakoulun ja Lyseon yläkoulun pohjalle. Muilta osin perusopetuksen palveluverkon tilat kantakaupungissa peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen. Lisäksi tehtäisiin oppilasmäärän kasvun edellyttämät lisärakennukset mahdollisesti Harvialaan sekä Siiriin / Ruununmyllylle. Myöskään lukioverkkoon ei tässä vaihtoehdossa tulisi muutoksia nykytilaan verrattuna. Kokonaiskuva Palveluverkon tarkastelun keskeisenä lähtökohtana on ollut turvalliset ja terveelliset tilat ja sisäilmaongelmien hallintaan saaminen. Toisena keskeisenä seikkana on talous. Kokonaisuudesta tulee pyrkiä saamaan investointi- ja sen seurauksena käyttökustannuksiltaan mahdollisimman edullinen. Kolmantena tavoitteena on saada aikaan palveluverkko, joka kapasiteetiltaan ja sijainniltaan vastaa kaupungin kasvusuuntia ja volyymien muutoksia. Neljäntenä reunaehtona on saada aikaan palveluverkko, joka tiloiltaan vastaa nykypäivän ja mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuuden tavoitteita oppimiselle ja oppimisympäristölle laajasti tarkasteltuna. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös sujuvat kasvun ja oppimisen polut päivähoidosta esiopetuksen kautta alakouluun ja sieltä yläkouluun, josta polku jatkuu toisen asteen koulutukseen. Palveluverkon suunnittelussa tulee rakentamisvaiheessa lisäksi huomioida tilojen monikäyttöisyys, jotta kaikkien eri väestöryhmien alueelliset tarpeet tilojen näkökulmasta voitaisiin tyydyttää mahdollisimman kattavasti. Palveluverkon alueellinen tarkastelunäkökulma Tarkasteltaessa kantakaupungin palveluverkkoa alueellisesti, nousee esiin pohdinta nykyisten ja tulevien oppilaiden sekä myös päivähoidon tarvitsijoiden sijoittuminen maantieteellisesti. Kantakaupungin ennakoidaan kasvavan itä-länsi suuntaan sekä kaakkoon. Lisäksi kaupunki on tiivistymässä ruutukaavan sisään tehtävällä täydennysrakentamisella. Tästä johtuen palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida olemassa olevan palveluverkon kapasiteetin riittävyys. Miten lapset tulevaisuudessa mahtuvat eri yksiköihin, ja minkä kokoisia yksiköistä olisi tulossa? Minkälaista lisärakentamista tarvitaan? Tarvitaanko ala- tai yläkoulutiloja? Paljonko ja minne? Näiden pohdintojen selvittämiseksi on palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetty kaupungin asunto-ohjelman yhtey-

4 dessä tehtyä väestösuunnitetta. Väestösuunnite arvioi kolmella eri vaihtoehdolla väestökehityksen sekä nykyisen asuntokannan, että tiedossa olevan kaavoituksen mukanaan tuoman asuntokannan näkökulmasta. Tarkastelun pohjana ovat myös ne tiedot olemassa olevan palveluverkon kunnosta, joita on olemassa. Taloudellinen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmaan on koottu arviot eri etenemisvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista niillä perustiedoilla, joita on ollut käytettävissä. Erityisesti koulujen, mutta myös päiväkotien osalta edessä on kaikissa eri vaihtoehdoissa valtava investointikokonaisuus, joka näkyy myös käyttötaloudessa kohoavien pääomavuokrien kautta. Tämän vuoksi tarkoituksenmukaista on hakea myös tästä näkökulmasta edullisinta mahdollista ratkaisua. Asukasmielipiteen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmasta on pidetty kolme laajaa asukaskuulemistilaisuutta. Valmistelun eri vaiheista on kerrottu tiedotustilaisuudessa julkiselle sanalle. Lasten ja nuorten vaikuttajaraati on kokoontunut keskustelemaan asiasta. Lisäksi useat eri tahot ovat oma-aloitteisesti ottaneet kantaa palveluverkkosuunnittelun kokonaisuuteen. Yhteenvetona näistä tilaisuuksista ja eri kommenteista voinee todeta sen, että muutoksia nykytilanteeseen ei lähtökohtaisesti juurikaan haluta. Olemassa olevat koulut halutaan kuntoon ja yksiköiden lakkauttamiseen kanta on asukasmielipiteiden osalta voimakkaan negatiivinen. Lisärakentamiseen on otettu kantaa varsin laimeasti, mutta kommentit ovat olleet kautta linjan myönteisiä. Lukiokoulutuksen näkökulma Kantakaupungin palveluverkkosuunnitelma sivuaa osaltaan myös keskustan lukioverkkoa. Lukioverkko sinällään ei ole ollut palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana, vaan sitä on tarkasteltu yhtenä mahdollisuutena helpottaa lähinnä yläkouluverkon saattamista turvalliseksi ja terveelliseksi. Nykyisellään lukiokoulutuksella on heiltä saadun tiedon mukaan käytössään enemmän tilaa kuin tarve olisi, ja tästä aiheutuu lukiokoulutukselle tarpeetonta ylimääräistä kustannusta. Lyseon lukion kiinteistön ottaminen yläkoulukäyttöön ja korvaavien tilojen etsintä lukiokoulutukselle Kaurialasta tai mahdollisesti Myllymäeltä sisältyy kahteen tarkasteltavaan versioon. Päätösehdotuksen perustelut Lapsivaikutusten arviointi, alueellinen näkökulma, asukasmielipiteet, taloudellinen näkökulma sekä lukiokoulutuksen näkökulma ovat olleet pohjana, kun on päädytty alla olevaan päätösehdotukseen. Lisäksi ehdotukseen ovat vaikuttaneet vaatimukset tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä pyrkimys huomioida lapsen ja nuoren hyvä päivä tavoite kokonaisuutena.

5 Edellä kuvattujen reunaehtojen ja eri näkökulmien toteuttaminen kaikilta osin on monitahoinen ja osin kiistanalaisiakin argumentteja sisältävä kokonaisuus. Läntisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Nummen koulun uudisrakentaminen, alueen ennustettu voimakas kasvu sekä yläkoulun tarpeellisuus. Itäisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Siirin alueen ennustettu kasvu, Tuomelan peruskorjauksen kautta syntyvä lisäys tilakapasiteettiin sekä Ortelan odotettavissa oleva peruskorjaustarve. Keskisen kantakaupungin määrittelevinä tekijöinä ovat alueen kasvupaine erityisesti Tarvasmäki - Äikäälä -suunnalla, päivähoidon kysynnän kasvu Ojoisten suunnalla sekä Seminaarin koulun käytettävissä oleva tilakapasiteetti. Lisäksi tämän alueen keskeisenä probleemana on Lyseon yläkoulun rakennustekninen kunto sekä sijainti kahdella eri tontilla joiden välissä on keskeinen läpikulkukatu. Palveluverkkokokonaisuuden eri vaihtoehdoista laadittu lapsivaikutusten arviointi on luonnollisesti osaltaan ollut vaikuttamassa päätösesityksen sisältöön. Näiden reunaehtojen ja näkökulmien kautta on päädytty seuraavaan sisältöiseen vaihtoehtoon viisi: 1. perustetaan Nummelle 1-9-luokat käsittävän yhtenäisen peruskoulu 2. lakkautetaan Kaurialan yläkoulu 3. peruskorjataan Kaurialan yläkoulun kiinteistö yhteistyössä lukioliikelaitoksen kanssa Lyseon lukion korvaaviksi tiloiksi 4. sijoitetaan Lyseon yläkoulu Lyseon lukiolta vapautuviin tiloihin 5. peruskorjataan Myllymäen alakoulun pienten lasten kouluksi (esim 1-2 luokat) sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit 6. lakkautetaan Ortelan koulu 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin 8. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa 9. muilta osin käynnistetään peruskorjauksen suunnittelu kantakaupungin muiden koulukiinteistöjen kunnostamiseksi 10. tarkastellaan suunniteltujen palveluyksiköiden koko tapauskohtaisesti osana kohteen hankesuunnittelua

6 11. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. hyväksyä yllä kuvatun vaihtoehto viisi Hämeenlinnan kantakaupungin palveluverkon kokonaisratkaisuksi ja 2. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen neuvottelua varten klo Kokous jatkui klo Keskustelun kuluessa Kylli Kylliäinen teki seuraavan ehdotuksen: 1. Palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla. 2. Korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa. 3. Suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa. 4. Osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä. 5. Lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksiottoalueet. 6. Käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 7. Käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 8. Käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi. 9. Suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt. 10. Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Kylli Kylliäisen tekemä poikkeava päätösesitys sai 9 ääntä.

7 LANULA Kylli Kylliäisen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että Helena Lehkonen ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) ja poistui kokoushuoneesta asian päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtaja poistui kokouksesta klo pykälän käsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Irma Taavela ja pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Jukka Sorvari. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti, että 1. palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla, 2. korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa, 3. suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa, 4. osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä, 5. lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksiottoalueet, 6. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 8. käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi, 9. suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt ja 10. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista Valmistelija/lisätiedot, tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Kanta-Hämeenlinnan palveluverkko / Kaurialan yläkoulu Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi kokouksessaan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelman. Kyseisessä päätöksessä lautakunta päätti lakkauttaa Lyseon yläkoulun. Jo tuossa vaiheessa oli tiedossa, että Kaurialan yläkoulussa tullaan tarvitsemaan laaja peruskorjaus Kaurialan yläkoulun päärakennukseen. Tuon päätök-

8 sen jälkeen on käynyt selväksi, että Kaurialan koulun matala tekniikkatalokin tarvitsee täydellisen peruskorjauksen vuonna 2007 toteutetusta remontista huolimatta. Mikäli peruskorjauksen kustannukset noudattavat tähän asti toteutunutta korjausastetta ja kustannustasoa, tarkoittaa tämä Kaurialan kohdalla peruskorjauskustannusten kasvamista vähintään 11,5 12 miljoonan euron tasolle lautakunnan aiemmin arvioiman 7,8 miljoonan euron sijasta. Tarkemmat korjausastelaskelmat arvioituine kustannuksineen ovat tällä hetkellä laskennassa. Sikäli, kun niitä saadaan ennen lautakunnan kokousta, tullaan ne toimittamaan välittömästi lautakunnan käytettäväksi. Todennäköisesti tarkennukset eivät alenna arvioitua kustannustasoa, vaan nostavat sitä jopa merkittävästikin. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista ottaa tehty palveluverkkoratkaisu uuteen tarkasteluun Kaurialan osalta. Peruskorjaukselle vaihtoehtoinen malli on lähteä tarkastelemaan Kaurialan yläkoulun asemaa Lyseon yläkoulun sijasta. Tämä tarkoittaa seuraavan laista etenemistietä: Lakkautetaan Kaurialan yläkoulu siinä vaiheessa, kun Nummen palvelukeskus valmistuu. Esitetään Kaurialan yläkoulun rakennuksia purettavaksi. Sovitaan koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa uudisrakennuksen rakentamisesta Kaurialan yläkoulun tontille siten, että se yhdessä Kaurialan lukion kanssa vastaa tiloiltaan Kaurialan ja Lyseon lukioiden yhteistä opiskelijavolyymiä. Tässä sopimuksessa Hämeenlinnan kaupunki joutuu korvaamaan koulutuskuntayhtymälle rakennuskustannukset erikseen sovittavalla tavalla. Otetaan Lyseon lukiolta vapautuva tila Lyseon yläkoulun käyttöön. Lukiokoulutusta varten Kaurialaan rakennettava uudisrakennus olisi alustavien arvioiden mukaan n m 2 kokoinen ja sen rakentamiskustannukset olisivat arviolta n. 10 miljoonaa euroa. Kaurialan nykyisten rakennusten purkamisedellytykset ovat seuraavat: rakennusten peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, sekä julkisuudessa vilahdellut mahdollinen Museoviraston kielteinen kannanotto purkamiseen. Tällä hetkellä rakennuksista ei ole suojelumääräyksiä. Peruskorjauksen taloudellinen kannattavuus saadaan selville toivottavasti lautakunnan kokoukseen mennessä. Museoviraston kannanotto sekä sen mahdollinen purkamisen estävä vaikutus voidaan selvittää hakemalla rakennuksille purkulupaa, jolloin tuossa prosessissa mahdolliset juridiset esteet rakennuksen purkamiselle käyvät ilmi. Liitteenä 6/Lanula kustannusarvio Kaurialan yläkoulun peruskorjauksesta. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että haetaan purkulupaa Kaurialan rakennuksille. Mikäli purkulupa kiinteistölle saadaan, 1. käynnistetään koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa neuvottelut uudisrakennuksen rakentamiseksi Kaurialan yläkoulun tontille tai sen osalle lukiokoulutusta varten

9 2. todetaan, että Lyseon lukion vuokrasopimus irtisanotaan päättymään siinä vaiheessa, kun uudisrakennus Nummelle on valmistunut 3. perutaan lautakunnan tekemä päätös lakkauttaa Lyseon yläkoulu, ja käynnistetään valmistelut Kaurialan yläkoulun lakkauttamiseksi Nummen palvelukeskuksen valmistumisen yhteydessä 4. todetaan, että ehtojen 1-4 täyttyessä Lyseon yläkoulu siirtyy Lyseon lukiolta vapautuviin tiloihin. Keskustelun kuluessa Helena Lehkonen teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotukseksi: Lasten ja nuorten lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että haetaan purkulupaa Kaurialan rakennuksille. Purkuluvan käsittelyn yhteydessä selvitetään seuraavat 4 vaihtoehtoa: 1. Kaurialan yläkoulun uudisrakennus, lukiot ennallaan, Lyseon yläkoulu Nummelle. 2. Kaurialan yläkoulun siirto Kaurialan lukion tiloihin ja Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Lyseonmäelle. Lyseon yläkoulu Nummelle. 3. Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen samalle tontille. Kaurialan yläkoulu Nummelle. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. 4. Uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen, jonne sekä Lyseo ja Kauriala. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin, Kaurialan yläkoulu Kaurialan lukion tiloihin. Ehdotusta kannatti Irma Taavela. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli asiasta äänestettävä. Puheenjohtajan määräämässä kädennostoäänestykssä sai tilaajajohtajan ehdotus nolla (0) ääntä ja Helena Lehkosen ehdotus yksitoista (11) ääntä (Aaltonen, Taavela, Lehkonen, Virtanen, Salomäki, Oksanen, Paju, Hämäläinen, Sorvari, Soinikoski, Kylliäinen). Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Lehkosen ehdotuksen. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että haetaan purkulupaa Kaurialan rakennuksille. Purkuluvan käsittelyn yhteydessä selvitetään seuraavat 4 vaihtoehtoa: 1. Kaurialan yläkoulun uudisrakennus, lukiot ennallaan, Lyseon yläkoulu Nummelle. 2. Kaurialan yläkoulun siirto Kaurialan lukion tiloihin ja Kaurialan lukio ja Lyseon lukio Lyseonmäelle. Lyseon yläkoulu Nummelle.

10 3. Kaurialan lukio ja Lyseon lukio samalle tontille Kaurialan lukion yhteyteen samalle tontille. Kaurialan yläkoulu Nummelle. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. 4. Uudisrakennus KK Tavastian yhteyteen, jonne sekä Lyseo ja Kauriala. Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin, Kaurialan yläkoulu Kaurialan lukion tiloihin. Merkittiin, että puheenjohtaja Satu Aaltonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Tämän jälkeen 2. vpj Helena Lehkonen toimi kokouksen puheenjohtajana LANULA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Kaupunginhallituksen asettama palveluverkkotyö 2015 on edennyt lautakuntakäsittelyjen vaiheeseen. Liitteeseen 2/Lanula on hankkeesta kantakaupungin asukastilaisuuteen valmistettu diaesitys, joka on jäljempänä esitettävien Kanta-Hämeenlinnan yläkouluja ja lukiokoulutusta koskevien palveluverkkovaihtoehtojen taustalla. Laajempi aineisto löytyy sivustolta. Palveluverkkohanke perustuu lautakuntien palvelumalleihin. Lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä halutaan korostaa lapsen oikeuksia ikäkautensa mukaiseen toimintaan ja toimintamahdollisuuksiin kaikissa tilanteissa. Toiminnan lähtökohtana on lapsi ei organisaatio. Elämänkaari ajattelu on edelleenkin toiminnan lähtökohtana ja se konkretisoituu lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonseptissa. Palvelukonseptia rakennetaan Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan yhteistyössä perheiden kanssa. Palvelukonsepti rakennetaan niin, että ratkaisu vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Lapsen ja nuoren hyvää päivää toteutetaan kolmesta eri tavoitteesta: tulevaisuuden kehitysyhteisöjen rakentaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja tuottavuuden lisääminen. Lasten ja nuorten palelumallin mukaisen palveluverkon toiminnallisina ja pedagogisina sekä osin myös alueellisina tavoitteina pidetään mahdollisimman laajaa monikäyttöisyyttä. Peruskorjattavia ja toisaalta uudisrakennettavia kohteita ei jatkossa toteuteta vain yhtä toimintoa silmällä pitäen, vaan lähtökohtana on aina kiinteistön sijaintialueesta nousevat tarpeet. Mitä kaikkia tarpeita peruskorjauksella tai uudisrakentamisella voidaan tilojen näkökulmasta tyydyttää? Tällä toimintafilosofialla pyritään toisaalta maksimoimaan tilojen käyttöaste ja toisaalta tarjoamaan eri kaupunkialueilla eri väestö- ja ikäryhmiä mahdollisimman hyvin palvelevat tilat. Eri toiminnallisten tarpeiden tyydyttäminen yhteiskäyttöisillä kiinteistöillä vaikuttaa osaltaan myös investointien suuruuteen.

11 Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan esittää purkuluvan hakemista Kaurialan koulun nykyisille rakennuksille. Samassa yhteydessä lautakunnan päätöksen mukaisesti tulee selvittää palveluverkkoon liittyvät neljä eri vaihtoehtoa. Liitteeseen 3/Lanula on koottu selvitykset lautakunnan edellyttämien vaihtoehtojen pohjalta. Lisäksi liitteeseen on koottu selvitys yhdestä muustakin vaihtoehdosta. Palveluverkkovaihtoehdoista on lisäksi laadittu em. liitteeseen lapsivaikutusten arviointi, jolla on pyritty arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia Kanta-Hämeenlinnan lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Selvityksessä on tarkasteltu sitä, mitä eri vaihtoehtoehtojen toteuttaminen aiheuttaa toiminnallisesti ja mitä investointitarpeita liittyy eri vaihtoehtojen toteuttamiseen. Näiden tietojen pohjalta on liitteeseen koottu myös eri vaihtoehtojen alustavat investointikustannukset. Vaihtoehtojen tarkastelussa on otettu huomioon Kanta-Hämeenlinnan yläkouluverkon muutosvaihtoehdot, sekä eri vaihtoehtojen vaikutukset Kanta-Hämeenlinnan lukiokoulutuksen tilakokonaisuuksille. Yläkoulujen osalta yhtenä päätettynä kulmakivenä on selvitystyössä pidetty Nummen palvelukeskusta, jonka toteuttamisesta ja toteutuksen laajuudesta on erilliset päätökset Lanulasta ja Kaupunginvaltuustosta Liitteeseen kirjatut toiminnalliset näkökulmat on laadittu yhteistyössä opetuspalveluiden oman palvelutuotannon johdon kanssa. Lukiokoulutuksen osalta pohjana on käytetty Koulutuskuntayhtymä Tavastian teettämää eri vaihtoehtojen selvitystä. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta käy asiasta lähetekeskustelun em. vaihtoehtojen pohjalta tulevan päätöksenteon tueksi. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi ehdotuksen LANULA Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Lasten ja nuorten lautakunta kävi laajan lähetekeskustelun Kanta-Hämeenlinnan yläkouluverkosta lautakunnalle valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Laajaa kannatusta yläkouluverkkoratkaisun etenemissuunnista eri puheenvuoroissa sai pyrkimys lukiokoulutuksen keskittämisen kautta vapauttaa tiloja yläkoulujen käyttöön. Lukiokoulutus nousee tässä yhteydessä esiin siksi, että kiinteistöt, joissa lukiokoulutus toimii, ovat Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Lukiokoulutuksen keskittämiselle nousi keskusteluissa kolme eri vaihtoehtoa: - Lukiokoulutus keskitetään Lyseon lukion tontille

12 - Lukiokoulutus keskitetään HAMKilta vapautuviin tiloihin Myllymäkeen - Lukiokoulutus keskitetään Ahveniston yläkoulun tontille Liitteeseen 3/Lanula on koottu yhteenvedot edellä mainittujen vaihtoehtojen seurausvaikutuksista ja niihin sisältyvistä investointi-, purku- ja alaskirjauskustannuksista sillä tasolla kuin ovat olleet kohtuullisen realistisesti arvioitavissa. Kunkin vaihtoehdon osalta on lisäksi tarkasteltu kohteen maankäytöllisiä mahdollisuuksia, kuten tonttien kokoja, kaavanmukaisia rakennusoikeuksia sekä tontilla jo olevien rakennusten pinta-aloja eli käytettyjä rakennusoikeuksia. Lisäksi kunkin kohteen osalta on pyritty arvioimaan tontin liikenteellisiä olosuhteita nykyisen lukiokoulutuksen volyymin näkökulmasta. Vaihtoehtojen arviointia Yläkouluverkko Tehtävällä päätöksellä on kauaskantoiset seuraukset niin yläkoulu- kuin lukiotoimintaankin. Yläkouluverkon osalta on ensinnäkin pohdittava verkon kattavuutta. Mikäli halutaan saada aikaan suhteellisen tasapainoinen yläkouluverkko vastaamaan Kanta-Hämeenlinnan lasten tarpeita, on toimipisteiden tarkoituksenmukaista sijaita maantieteellisesti suhteellisen tasapainoisesti kantakaupungin alueella. Tällaisen mahdollisuuden tarjoavat vaihtoehdot 2 ja 3. Kummassakin vaihtoehdossa yläkoulut sijaitsisivat melko tasapainoisesti suhteessa oppilaiden ja asutuksen sijaintiin niin, että kouluyksiköt kyetään saavuttamaan melko vaivattomasti. Mikäli valitaan toteutusvaihtoehdoksi vaihtoehto 1, tarkoittaa se yläkoulujen näkökulmasta yläkoulujen painottumista voimakkaasti läntiseen kantakaupunkiin. Kolme neljästä yläkoulusta sijaitsisi tässä vaihtoehdossa moottoritien länsipuolella, ja vain HYK kaupungin itäpuolella. Tämä painottuminen ei vastaa väestön sijoittumista nyt, eikä myöskään tulevien kaavasuunnitelmien tavoitteita asumisen sijoittumisesta. Mikäli lähtökohtaisesti oletetaan, että tulevaisuudessa Hämeenlinnan väkiluku tulee kasvamaan, tarkoittaa se, että kantakaupungissa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa vähintään neljä yläkoulua. Joissakin yhteyksissä esiin nostettu kolmen yläkoulun malli tarkoittaisi pidemmällä tähtäimellä huomattavan suuria yläkouluyksiköitä. Suurien murrosikäisten oppilaskeskittymien luominen ilman tasapainottavia alakouluvolyymeitä johtanee pedagogisesti tarpeettoman hankaliin tilanteisiin. Kaikissa liitteen vaihtoehdoissa Kaurialan yläkoulun toiminta siirtyisi Kaurialan lukion tiloihin. Nykyisellään Kaurialan lukion tontin kaavan mukainen rakennusoikeus on käytetty. Tästä seuraa tarve pohtia yläkoulun vaatimien erikoisluokkatilojen sijoittaminen alueelle. Lukioverkko Lukiokoulutuksen näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa on nykytilanteen lisäksi otettava huomioon myös lukiokoulutuksen tulevaisuudennäkymät, sekä väestölliset ennakoinnit mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi tulisi kyetä arvioimaan ainakin jollakin tasolla opiskelijoiden

13 hakutoiveiden kehitystä ammatillisen ja yleissivistävän toisen asteen koulutuksen kesken. Tällä hetkellä kantakaupungin kahdessa lukiossa, Kaurialassa ja Lyseolla, opiskelee yhteensä noin 1100 opiskelijaa. Tällä hetkellä myös hakeutumisessa toisen asteen koulutukseen ammatillinen toinen aste on suositumpi. Hämeenlinnan ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen hakeutuu noin 55 % ikäluokasta ja lukiokoulutukseen noin 45 % ikäluokasta. Lukiokoulutuksen osuutta ikäluokasta ei saisi kuitenkaan päästää laskemaan kovin alas. Keinona tähän on lukiokoulutuksen vetovoimaisuudesta huolehtiminen, valinnaisuuden kasvattaminen ja laajempien kurssivalikoimien toteuttamismahdollisuudet. Tämä puolestaan edellyttää nykyistä suurempaa lukiokokonaisuutta. Lukion vetovoimaisuuden kasvusta aiheutuu lukio-opiskelijoiden määrän kasvaminen nykyisestä jo olemassa olevalla väestömäärällä. Mikäli lähdetään siitä, että Hämeenlinnan väkiluku seuraavien 20 vuoden tähtäimellä kasvaa, tarkoittaa tämä väistämättä myös lukiokoulutukseen hakeutuvien määrän kasvua nykyisestä. Tällöin on tarkoituksenmukaista lukioverkkoratkaisussa päätyä sellaiseen vaihtoehtoon, joka mahdollistaa kasvavan opiskelijamäärän vastaanottamisen. Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa toisen asteen koulutukseen kohdistuu 190 miljoonan euron säästöpaineet. Lukiokoulutuksessa ollaan näillä näkymin rahoituksellisesti menossa tilanteeseen, jossa pienten lukioiden asema tulee olemaan hyvin vaikea ainakin kurssien toteutumisen näkökulmasta. Kaikissa liitteen malleissa on lähdetty lautakunnassa käyden keskustelun perusteella siitä, että lukiokoulutus keskitettäisiin yhteen yksikköön. Vaihtoehtoisia paikkoja keskustelussa nostettiin esiin kolme, joiden perustiedot on koottu liitteen tietoihin niiltä osin kuin ne ovat saatavilla tai kohtuullisella tarkkuudella arvioitavissa. Vaihtoehto 1:ssä lukiokoulutus keskitettäisiin nykyisen Lyseon lukion tontille. Nykyinen lukiokoulutuksen volyymi on keskitettävissä kyseiseen kohteeseen. Ongelmaksi nousee kuitenkin alueen liikenteellinen tilanne. Jo nykyisen opiskelijamäärän tuottamat pysäköintiongelmat ovat säännöllisesti keskustelun kohteena. Mikäli tämän ikäluokan määrä alueella kaksinkertaistettaisiin, kasvaisi tämä ongelma merkittävästi. Kyseinen vaihtoehto ei vastaa optimaalisesti myöskään edellä esitettyjen lukioopiskelijoiden määrällisen kasvun vaatimuksia. Vaihtoehto 2 rakentuu sille tiedolle, että HAMK luovuttaa Myllymäen kampuksen tilat Hämeenlinnan kaupungille. Kohteessa on runsaat m 2 valmiiksi koulukäyttöön rakennettua tilaa. Erityisesti opettajakorkeakoulun tilat Metsolassa ja Tapiolassa on 1990-luvun peruskorjauksissa muutettu tiloiksi, joiden lukiokäyttö on toteutettavissa varsin helposti. Noin kaksi vuotta sitten istunut Myllymäki-kampuksen tilojen käyttöä pohtinut työryhmä totesi raportissaan, että kampuksen tilat sinänsä ovat otettavissa lukiokoulutuksen käyttöön. Mikäli näihin tiloihin ei sijoiteta koulutoimintaa, on rakennusten tulevalle käytölle erittäin haastavaa löytää kattavasti muuta käyttöä. Lukiokoulutuksen lisäksi rakennuksiin voidaan ajatella siirrettäväksi museoiden va-

14 rasto- ja konservointitiloja pääkirjaston ja Keskuskoulun kortteleista. Mahdollista on myös selvittää Ainola-kiinteistön soveltuvuus Tavastian sosiaalialan koulutuksen tiloiksi. Tavastiassa on käynnistynyt suunnittelutyö uudisrakennuksen toteuttamiseksi sosiaalialan koulutuksen tarpeisiin. Vaihtoehto 2 mahdollistaa myös lukiokoulutuksen volyymin kasvattamisen nykyisestä. Vaihtoehto 3 tarjoaa vaihtoehto 2:n tapaan mahdollisuudet lukiokoulutuksen volyymin kasvattamiseen. Tämä vaihtoehto kuitenkin tukeutuu Ahveniston yläkoulun tilaratkaisuihin. Nykyiset tilaratkaisut on mitoitettu yläkoulukäyttöön, jonka vuoksi tilojen muuttaminen lukiokoulutuksen tarpeita vastaaviksi tarkoittaa merkittävästi rajumpia muutostöitä, kuin Myllymäki-kampuksen tilat. Ahveniston yläkoulun perusparannustöiden lisäksi olisi kohteeseen siis tarpeellista tehdä huomattavia muutostöitä. Lisäksi tämä vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että Myllykäki-kampuksen hyödyntämisessä jouduttaisiin vakavasti pohtimaan rakennusten purkamista ja tonttien hyödyntämistä kaavamuutoksen kautta esim. asuntorakentamiseen. Tilaajapäällikön arvio: Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on pidemmällä tähtäimellä toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisinta edetä vaihtoehto 2:n mukaan. Näin voidaan taata Lyseon lukiorakennuksen säilyminen koulukäytössä pitkälle tulevaisuuteen. Samoin voidaan tehokkaasti hyödyntää Myllymäki-kampuksen koulukäyttöön rakennetut ja peruskorjatut tilat. Tässä vaihtoehdossa joudutaan luopumaan Ahveniston yläkoulun rakennuksista. Niiden perusparantaminen on joka tapauksessa edessä. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää edetä Kanta-Hämeenlinnan yläkouluverkkoratkaisussa vaihtoehto 2:n mukaisesti siten, että ratkaisun kannalta välttämättömät kouluyksiköiden YTmenettelyt ja kuulemiset toteutetaan elokuun 2015 aikana ja tarpeelliset lakkautuspäätökset tuodaan lautakunnan käsittelyyn syyskuun 2015 kokouksessa.