Sihynpalveluverkkovalmistelu / Raukko, Mäkelä, Oja

Transkriptio

1 Sihynpalveluverkkovalmistelu / Raukko, Mäkelä, Oja

2 Lapsivaikutusten arviointi Palautteet ja kannanotot VAKA ja esiopetus: vasuprosessista materiaali, lasten näkemyksiä Unelmien päiväkodista ja asiakaskyselyä (397 lapsen vastaus mukana huoltajan avustamana). Miemalan, Ortelan, Myllymäen ja Alvettulan koulun 5.luokkien oppilaiden kuuleminen ryhmätyöskentelyn keinoin välillä Webropol-kysely yläkoulu- ja lukioverkkoon liittyvistä ratkaisuvaihtoehdoista (hyödyt ja haitat) 339 vastaajaa Lyseon ja Kaurialan koulujen oppilaille Lyseon ja Kaurialan lukioiden opiskelijoille Toteutus Webropol-kysely 5. ja 6. luokkalaisille Lyseon ja Kaurialan yläkouluihin liittyvistä ratkaisuvaihtoehdoista (hyödyt ja haitat), Toteutus Kannanottoja/lausuntoja 42 kappaletta Palautteita 104 kappaletta

3 Valmistelun periaatteet Tilat ja palvelut perustuvat avoimuuteen, yhteisöllisyyteen ja muunneltavuuteen. Laadukas toiminta voi sijoittua erilaisiin tilavaihtoehtoihin. Palveluverkossa huomioidaan lapsen ja nuoren kasvun ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetuksen päättämiseen asti sekä siihen kuuluvat siirtymävaiheet Tavoitellaan ratkaisuja, joissa joko samassa rakennuksessa tai lähellä toisiaan on tarjolla useita lapsiperheiden käyttämiä palveluja Koulut ja päiväkodit ovat helposti saavutettavissa myös kävellen ja pyöräillen, liikenneratkaisut ja joukkoliikenneyhteydet toimivat

4 Muuta valmistelussa huomioitavaa Varhaiskasvatuksen palveluverkon muodostavat keskeisten liikenneväylien läheisyydessä sijaitsevat suuret päiväkodit ja niitä täydentävät pienemmät yksiköt. Vuorohoitoa tarjoava päiväkoti sijoitetaan keskusta-alueelle Perusopetuksessa tavoitteena ovat joko alakoulun ja päiväkodin sijoittuminen toistensa välittömään läheisyyteen tai yhtenäiskoulut (1-9 vuosiluokkaan) Lähiliikuntapaikat keskitetään pääsääntöisesti koulujen ja päiväkotien yhteyteen huomioiden tasainen sijoittuminen eri puolille kaupunkia

5 Valmistelun lisämateriaali Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja tarkasteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota rakentamis-, peruskorjaus-, purku- ja käyttökustannuksiin sekä huomioidaan tonttien jatkojalostamismahdollisuudet Tonttien mahdollinen jatkokäyttö Liikenteen arviointi Peruskorjausaste ja peruskorjauskustannukset

6 Läntinen kantakaupunki Vuorentaan päiväkoti Vuorentaan koulun tontille 2,4M rak.oikeus 3743, käytetty 2412 k-m2. Lisärakentaminen vaatii todennäköisesti kaavamuutoksen, sillä rakennusala on pieni

7 Keskusta (alakoulut ja päiväkodit) vaihtoehdot 1. Uusi Myllymäen koulu Rinnetielle tai Ainolan tontille 9,75M 2. Myllymäen koulu ja Miemalan koulu peruskorjataan, 9,4M 3. Myllymäen koulu peruskorjataan, Miemalan koulu lakkautetaan ellei lasten määrä ole kasvanut. Miemalan oppilaat sijoitetaan Seminaarin koululle (matkaa 5 km). 4,8M 1. Uusi vuorohoitopäiväkoti Seminaarin koulun yhteyteen, SYK:n investointi. Päiväkoti ei mahdollinen liikenteellisesti Rinnetielle, Kaurialan koulun tontilla ei yhteyttä alakouluun

8 Itäinen kantakaupunki Uusia avauksia/kysymyksiä: Siirin päiväkoti lisäämään Siirin alueen tonttimyyntiä Ortelan koulun ja Katuman päiväkodin yhdistäminen Katuman palvelutarve Sairion päiväkodin tontin lisärakentaminen

9 Voiko Ortelanja Katuman yksiköt yhdistää puoliväliin Alueella ei ole kaupungin omistuksessa sopivaa aluetta kaavoitettavaksi Kaupungin omistamat alueet ovat puistoa tai muutoin luontoarvoiltaan arvokasta aluetta Muilla vapailla alueilla on huono maaperä sekä vt 10:n varressa liikenteestä johtuvia haittoja Vastaus: ei mahdollista

10 Katuman alueen palvelutarve Syntyvyys Katumajärven postialueella: 2011 = = = = = = = luokkaa ei tarvita, oppilaat mahtuvat Kirkonkulman kouluun Varhaiskasvatusta tarjotaan

11 Siirin alueelle päiväkoti Sopivia tontteja ei ole valmiina nykyisillä Siirin alueilla Uusi päiväkotitontti voidaan asemakaavoittaa Harvoilanmäen asuntomessualueen eteläpuolelle Isoharvoilantien päähän Yleiskaavaehdotuksessa ko. paikkaa on palveluiden aluetta Toteutusmahdollisuus noin 5 vuoden kuluttua Alueelle tulee rakentaa katuyhteys Päiväkodin yhteyteen voitaisiin rakentaa myös urheilukenttä Vastaisi nykyiseen tarpeeseen sekä lisäisi alueen vetovoimaa ja vauhdittaisi tonttimyyntiä

12 Itäinen kantakaupunki vaihtoehdot HYK HYK HYK HYK Nykyisen kokoinen ala- ja yläkoulu Kirjasto Liikuntatila Isompi alaja yläkoulu Kirjasto Liikuntatila Nykyisen kokoinen ala- ja yläkoulu Kirjasto Päiväkoti Isompi alaja yläkoulu Kirjasto Päiväkoti Sairion pk Sairion pk Ortelan koulu Ortelan koulu 12,6M 12,3M 13,5M 13,1M

13 Lukio ja keskustan yläkoulut Uusia avauksia ja kysymyksiä Kaksi lukiota: toinen Hattelmalantiellä, toinen Kaurialan lukion tiloissa Yläkoulun sijoittaminen Hattelmalantielle Verkatehtaan tilojen muuntaminen koulukäyttöön Kaurialan koulun tontin hyödyntäminen Keskuskoulun tulevaisuus

14 Kaksi lukiota: toinen Hattelmalantiellä, toinen Kaurialanlukion tiloissa Kaurialan lukion rakennukseen mahtuu 600 opiskelijaa, haasteita tuottaa ruokala, ilmastointi ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Jos Hattelmalantielle sijoitettava lukio toimii nelisarjaisena tai pienempänä, niin toiminta mahtuu G-rakennukseen. Haasteita tuottaa erikoisluokkatilat. Tässä tapauksessa vain toinen lukio hyötyisi yhteistyöstä ammattiopiston kanssa. Nykyisiin G-rakennuksen luokkiin saadaan jonkin verran muuntuvaa tilaa, mutta Kaurialan luokat ovat perinteisiä.

15 Yläkoulun sijoittuminen Hattelmalantien G-rakennukseen Tavastian G-rakennuksessa on 945 m2 vähemmän hyötyalaa kuin Kaurialan lukion rakennukseen saisi kesäkuussa 2017 valmistuneen hankesuunnitelman mukaan. G-rakennuksessa ei ole seuraavia tiloja: käsitöiden opetuksen tiloja kotitalouden opetuksen tiloja liikuntatiloja luonnontieteiden opetuksen tiloja Yläkoulun sijoittaminen Hattelmalantielle edellyttäisi, että käytössä olisi myös muita KkTavastian tiloja G-rakennuksen lisäksi tai niitä rakennettaisiin lisää.

16 Verkatehtaan tilojen muuttaminen koulukäyttöön Yläkoulun sijaintipaikaksi Verkatehtaalla on suunniteltu ARX-taloa ja Opistotalon Vanajaveden opistolta vapautuneita tiloja. Nämä tilat omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Kaupunki on vuokrannut tilat Verkatehdas Oy:lle. Sopimuksen mukaan kaupunki vastaa tilojen peruskorjauksesta. ARX-talon kunto edellyttää lähivuosina joka tapauksessa peruskorjausta. Vaihtoehdossa, jossa yläkoulu sijoittuisi Verkatehtaalle on n. 4,8M ARX-talon peruskorjauskustannusta ja n. 1,2M muutostöitä. ARX-talon peruskorjaukseen kuuluu mm. tiilijulkisivun saumaukset, LVIS-tekniikka ja vesikaton uusiminen.

17 Yhden lukion vaihtoehtoja Tavastian lukio Tavastia-kampukselle, osin uudisrakennus Tavastian lukio Hattelmalantielle Kaurialan koulu Kaurialan lukion tiloihin Lyseon koulu Lyseon kortteliin KkTavastiassa 2,5 vuotta tehdyn suunnittelun mukainen Yhteisiä tiloja ja yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa SWOT liitteessä Kustannusarvio yhteensä 31,3M - 36,4M (29,1M - 34,7M ilman infraa) Tavastian lukio Lyseon kortteliin, osin uudisrakennus Tavastian lukio Lyseon kortteliin, käytössä päärakennus ja uudisrakennus Kaurialan koulu Kaurialan lukion tiloihin Lyseon koulu Verkatehtaalle Lukion sijainti kaupungin keskustassa historiallisessa koulurakennuksessa Lyseon koulun ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö Verkatehtaalla SWOT liitteessä Kustannusarvio yhteensä 28,2M - 31,9M Tavastian lukio Lyseon kortteliin ja Keskuskoululle Tavastian lukio Lyseon kortteliin ja Keskuskoululle Kaurialan koulu Kaurialan lukion tiloihin Lyseon koulu Verkatehtaalle Keskuskoulun hyödyntäminen koulukäytössä Kustannusarvio yhteensä 30,4M - 34,2M

18 Kahden lukion vaihtoehtoja Lukiot jatkavat nykyisissä tiloissa Lyseon lukio nykyisellä paikalla Kaurialan lukio Hattelmalantielle Kaurialan lukio nykyisessä paikassa Lyseon lukio Hattelmalantielle Toinen lukio ammatillisen koulutuksen yhteyteen Toinen lukio Verkatehtaalla Lukiot jatkavat nykyisissä tiloissa Kaurialan koululle uudisrakennus Lyseon koulu Verkatehtaalle Kaurialan lukion peruskorjausta ei tarvitse toteuttaa ennen v Kustannusarvio 23,6 M Lyseon lukio nykyisessä paikassa Kaurialan lukio Hattelmalantielle G- rakennukseen Kaurialan koulu Kaurialan lukion tiloihin Lyseon koulu Verkatehtaalle Synergiaetuja ammattiopiston kanssa Kaurialan lukio nykyisellään Lyseon lukio Hattelmalantielle Kaurialan koululle uudisrakennus Lyseon koulu Lyseon lukion tiloihin Kaurialan lukion peruskorjausta ei tarvitse toteuttaa ennen v Synergiaetuja ammattiopiston kanssa Lyseon lukio Verkatehtaalle Kaurialan lukio Hattelmalantielle G- rakennukseen tai jatkaa nykyisissä tiloissa Kaurialan koulu Hattelemalantielle G- rakennukseen tai Kaurialan lukion tiloihin Lyseon koulu Lyseon kortteliin Kaurialan lukion peruskorjausta ei tarvitse toteuttaa ennen v Lyseon lukion houkuttelevuus Verkatehtaalla

19 Investointikustannukset Yksi lukio Hattelmalantielle 31,3M - 36,4M / (29,1M - 34,7M ) Tavastian lukio Hattelmalantielle 10,5M (jos infra + A-rakennuskulut vähennetään -2,2M ) Kaurialan koulu Kaurialan lukion tiloihin 5M-7,7M Lyseon koulu Lyseon kortteliin 15,8M -18,2M Lukiot jatkavat nykyisissä tiloissa 23,6M Kaurialan lukion peruskorjaus vasta v.2028 Lyseon lukion ja Janne salin peruskorjaus + lisärakennuksen tilalle liikuntasali 12,6M Uusi Kaurialan koulu Kaurialan koulun tontille 9,8M Lyseon koulu Verkatehtaalle, muutostyöt 1,2M (Peruskorjaus 4,8M tehdään joka tapauksessa)

20 Liikenteen arviointi Suurlukio Lyseon kortteliin: Pysäköinti ei mahdollinen Ortelan koulu: Viipurintien ylitys liikennearvion perusteella haastava. 75% Ortelan koulun oppilaista tulee nykyisin Viipurintien eteläpuolelta

21 Liikenteen arviointi Päiväkoti Seminaarin tontille: Seminaarin koulu sijaitsee moottoritien välittömässä läheisyydessä. Päiväkodin rakentaminen tontille edellyttää melusuojausta, joka tulee tehdä ennen kuin päiväkoti aloittaa. Melusuojana voi toimia muut rakennukset tai erikseen rakennettava melusuoja. Haasteena on saattoliikenteen määrä. Uusi Myllymäki/Rinnetie: Koulun liikennevaikutukset huomattavia. Rinnetie on luonteeltaan läpiajokatu eikä sen liikennettä voida pysyvästi sulkea koulupäivien ajaksi, kuten on nyt tilapäisesti tehty. Korkeakoulunkatu on pyörätie, joten sen käyttö saattoliikenteeseen ja läpiajoon vaatii kaavamuutoksen.

22 Tonttien mahdollinen jatkokäyttö Keskuskoulu: Tontin kehittäminen haastavaa, asuin-yrityskäyttö? Miemalan koulu: Koulurakennukselle vaikea löytää uutta käyttöä eli pitäisi purkaa. Tontti voidaan muuttaa pientalotonteiksi (12 tonttia, tuotto kustantaa kadunrakentamisen). Alueella pitäisi säilyttää kuitenkin lähiliikuntakenttä. Myllymäen koulu: Myllymäen koulurakennuksia ei todennäköisesti voi purkaa, mutta niitä voi laajentaa ja mahdollisesti rakentaa lisää koulukäyttöön. Käyttämätön rakennusoikeus 800 k-m2. Tontti voidaan muuttaa asumiseen, mutta tällöin ei voi lisärakentaa (pysäköinti).

23 Tonttien mahdollinen jatkokäyttö Ortelan koulu: Tontti voidaan muuttaa asumiseen ainakin osittain, uudisosa on vaikea hyödyntää muuhun käyttöön, kentän kohdalle voidaan rakentaa lisää asumista Sairion päiväkoti: Voidaan lisärakentaa melko hyvin palveluita. Kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja osittain valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Nykyiset rakennukset voidaan muuttaa asumiseen, tällöin vain pientä lisärakentamista

24 Peruskorjausasteet ja peruskorjauskustannukset Peruskorjausteen arviointi perustuu rakennukseen ikään, korjaushistoriaan ja osin teknisten isännöitsijöiden kohdekäynteihin. Peruskorjausasteissa on huomioitu tehdyt pienparannukset, siltä osin kuin ne voidaan hyödyntää tulevassa peruskorjauksessa. Peruskorjatun rakennuksen elinkaari on noin vuotta eli rakennukselle pitää olla käyttöä palveluverkossa seuraavat vuotta. Päiväkoti- tai koulukäyttöön tuleva rakennus vaatii rakennusluvan. Rakennusluvassa edellytetään, että peruskorjauksissa noudatetaan rakennusmääräyksiä, jotka edellyttävät mm. seuraavia asioita: koneellinen ilmanvaihto, josta seuraa vaatimuksia rakenteiden tiiviyteen lämmöneristysvaatimukset, josta seuraa eristyspaksuuksien lisääminen mm. uudet ikkunat ja ovet Märkätilojen rakentaminen vanhoihin rakennuksiin on tavanomaista kalliimpaa Lisäksi ennen peruskorjausta tehtävä rakenteiden purku on hidasta, mikä nostaa kokonaiskustannuksia.