Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelma

Transkriptio

1 Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelma LANULA Valmistelija / lisätiedot tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p , tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Kanta-Hämeenlinnassa on jo pitkään kärsitty niin kouluissa kuin päiväkodeissakin huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista. Eri syistä aiheutuvien sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu siirtymään väistöön Tuomelan yksiköstä, Nummen päiväkodista, Ruununmyllyn päiväkodista osin Jukolan päiväkodista, Nummen koululta ja osin Lyseon yläkoulusta. Lisäksi Nummen nuorisotalo on suljettu ja joukko muita toimipaikkoja on sisäilmaepäilyjen ja tutkimusten kohteina. Jotta lasten ja nuorten palveluissa kyettäisiin takaamaan sekä lapsille, että henkilöstölle turvalliset ja terveelliset tilat, on asiaa lähdetty pohtimaan kokonaisuutena. Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkon kehittämistä varten on laadittu kattava palveluverkkosuunnitelma, jonka toteuttamisella katsotaan voitavan saada asia muutaman vuoden kuluessa asianmukaiseen kuntoon. Viitteenä 1/Lanula oleva palveluverkkosuunnitelmaluonnos lähestyy kokonaisuutta kolmen eri vaihtoehtoisen etenemismallin kautta. Yhtenä mahdollisuutena suunnitelmassa käsitellään kaikkien ongelmakiinteistöjen peruskorjaamisvaihtoehtoa täydennettynä väestönkasvun mukanaan tuomalla uudisrakentamistarpeella. Toisena vaihtoehtona on pyrkiä hyödyntämään kaupungille tulevia Myllymäki-kampuksen tiloja mahdollisimman suuressa määrin ongelman ratkaisemiseksi. Kolmantena vaihtoehtona suunnitelmassa on luonnosteltu palveluverkon tiivistäminen ja uudisrakentaminen huomioiden väestönkasvu, kiinteistöjen peruskorjaustarve sekä palveluverkon alueellinen kattavuus. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetty palveluverkkosuunnitelma kesäkuun 2014 kokoukseen mennessä. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo pykälän käsittelyn yhteydessä ryhmätyön ajaksi. Kokous jatkui klo Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn aikana Kirsi Ojansuu-Kaunisto poistui klo 19.43, Jonni Levaniemi poistui klo 20.00, Irma Taavela saapui klo 20.01, varajäsen Marja Sirkka-Ahonen poistui klo ja Sari Rautio saapui klo Keskustelun kuluessa Altti Salomäki ehdotti, että lisätään viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen vaihtoehto 4, erillisen liitteen mukaisesti. Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Altti Salomäen tekemä poikkeava päätösesitys sai 10 ääntä.

2 Altti Salomäen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula LANULA Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p Linjaukset Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan äänestyksen jälkeen tilaajajohtajan esityksestä poiketen seuraavaa: 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula Liitteenä 3/Lanula on lautakunnalle valmisteltu arvio palveluverkkoesitysten lapsivaikutuksista. Arviointi on tehty palveluverkon tiivistämisestä, nykyisen palveluverkon uudistamisesta, lautakunnan edellisessä kokouksessa esille nostamasta vaihtoehdosta ja tässä pykälässä lautakunnalle esitettävästä palveluverkosta. Niin sanotun Myllymäki kampuksen osalta ei arviota tehty, koska kyseisestä kokonaisuudesta on oma selvitys vielä meneillään ja koska lautakunta ei edellisen kokouksen keskustelujen perusteella nähnyt tätä vaihtoehtoa enää perusteltuna. Liitteenä 4/Lanula on edellisessä kokouksessa viitteenä ollut palveluverkkosuunnitelma päivitettynä mm. lautakunnan esiin nostamalla vaihtoehdolla sekä tarkennettu alustava kustannusvaikutusten arviointi vaihtoehtojen osalta. Neljästä päävaihtoehdosta ensimmäinen, eli tiivistämisvaihtoehto, käsittää eniten muutoksia kantakaupungin kouluverkkoon. Nummelle syntyisi yhtenäinen peruskoulu Nummen ja Luolajan alakoulujen sekä Kaurialan yläkoulun pohjalle. Myllymäen alakoulun oppilaat siirtyisivät Seminaarin koululle ja Ortelan oppilaat HYKiin. Lisäksi Lyseon lukio siirtyisi Kaurialaan Kaurialan yläkoulun paikalle ja Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. Lisäksi peruskorjattaisiin Miemalan ja Vuorentaan koulut. Toisessa, eli peruskorjausvaihtoehdossa, kaikki kantakaupungin koulut peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen ja tehtäisiin tarpeelliset uudisrakennukset Nummelle, mahdollisesti Harvialaan ja Siiriin / Ruununmyllylle. Kolmas vaihtoehto tarkoittaa HAMKilta Myllymäestä Hämeenlinnan kaupungille tulevien kiinteistöjen hyödyntämistä peruskorjausten mini-

3 moimiseksi. Tästä asiakokonaisuudesta on laadittu liitteenä 5/Lanula oleva erillinen selvitys eri vaihtoehdoista alustavine kustannusarvioineen. Myllymäellä sijaitsevien kiinteistöjen hyödyntäminen vaihtoehdoista riippumatta tarkoittaa laajaa peruskorjausten määrää Kanta-Hämeenlinnan kouluissa. Lisäksi toimintojen siirtäminen Myllymäelle edellyttää käyttötarkoituksen muutoskorjausten lisäksi laajahkoja peruskorjauksia mahdollisten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Vaihto neljä nousi esiin LANULAn kokouksessa kohdalla. Tässä vaihtoehdossa Nummelle perustettaisiin yhtenäinen peruskoulu Nummen alakoulun ja Lyseon yläkoulun pohjalle. Muilta osin perusopetuksen palveluverkon tilat kantakaupungissa peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen. Lisäksi tehtäisiin oppilasmäärän kasvun edellyttämät lisärakennukset mahdollisesti Harvialaan sekä Siiriin / Ruununmyllylle. Myöskään lukioverkkoon ei tässä vaihtoehdossa tulisi muutoksia nykytilaan verrattuna. Kokonaiskuva Palveluverkon tarkastelun keskeisenä lähtökohtana on ollut turvalliset ja terveelliset tilat ja sisäilmaongelmien hallintaan saaminen. Toisena keskeisenä seikkana on talous. Kokonaisuudesta tulee pyrkiä saamaan investointi- ja sen seurauksena käyttökustannuksiltaan mahdollisimman edullinen. Kolmantena tavoitteena on saada aikaan palveluverkko, joka kapasiteetiltaan ja sijainniltaan vastaa kaupungin kasvusuuntia ja volyymien muutoksia. Neljäntenä reunaehtona on saada aikaan palveluverkko, joka tiloiltaan vastaa nykypäivän ja mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuuden tavoitteita oppimiselle ja oppimisympäristölle laajasti tarkasteltuna. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös sujuvat kasvun ja oppimisen polut päivähoidosta esiopetuksen kautta alakouluun ja sieltä yläkouluun, josta polku jatkuu toisen asteen koulutukseen. Palveluverkon suunnittelussa tulee rakentamisvaiheessa lisäksi huomioida tilojen monikäyttöisyys, jotta kaikkien eri väestöryhmien alueelliset tarpeet tilojen näkökulmasta voitaisiin tyydyttää mahdollisimman kattavasti. Palveluverkon alueellinen tarkastelunäkökulma Tarkasteltaessa kantakaupungin palveluverkkoa alueellisesti, nousee esiin pohdinta nykyisten ja tulevien oppilaiden sekä myös päivähoidon tarvitsijoiden sijoittuminen maantieteellisesti. Kantakaupungin ennakoidaan kasvavan itä-länsi suuntaan sekä kaakkoon. Lisäksi kaupunki on tiivistymässä ruutukaavan sisään tehtävällä täydennysrakentamisella. Tästä johtuen palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida olemassa olevan palveluverkon kapasiteetin riittävyys. Miten lapset tulevaisuudessa mahtuvat eri yksiköihin, ja minkä kokoisia yksiköistä olisi tulossa? Minkälaista lisärakentamista tarvitaan? Tarvitaanko ala- tai yläkoulutiloja? Paljonko ja minne? Näiden pohdintojen selvittämiseksi on palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetty kaupungin asunto-ohjelman yhtey-

4 dessä tehtyä väestösuunnitetta. Väestösuunnite arvioi kolmella eri vaihtoehdolla väestökehityksen sekä nykyisen asuntokannan, että tiedossa olevan kaavoituksen mukanaan tuoman asuntokannan näkökulmasta. Tarkastelun pohjana ovat myös ne tiedot olemassa olevan palveluverkon kunnosta, joita on olemassa. Taloudellinen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmaan on koottu arviot eri etenemisvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista niillä perustiedoilla, joita on ollut käytettävissä. Erityisesti koulujen, mutta myös päiväkotien osalta edessä on kaikissa eri vaihtoehdoissa valtava investointikokonaisuus, joka näkyy myös käyttötaloudessa kohoavien pääomavuokrien kautta. Tämän vuoksi tarkoituksenmukaista on hakea myös tästä näkökulmasta edullisinta mahdollista ratkaisua. Asukasmielipiteen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmasta on pidetty kolme laajaa asukaskuulemistilaisuutta. Valmistelun eri vaiheista on kerrottu tiedotustilaisuudessa julkiselle sanalle. Lasten ja nuorten vaikuttajaraati on kokoontunut keskustelemaan asiasta. Lisäksi useat eri tahot ovat oma-aloitteisesti ottaneet kantaa palveluverkkosuunnittelun kokonaisuuteen. Yhteenvetona näistä tilaisuuksista ja eri kommenteista voinee todeta sen, että muutoksia nykytilanteeseen ei lähtökohtaisesti juurikaan haluta. Olemassa olevat koulut halutaan kuntoon ja yksiköiden lakkauttamiseen kanta on asukasmielipiteiden osalta voimakkaan negatiivinen. Lisärakentamiseen on otettu kantaa varsin laimeasti, mutta kommentit ovat olleet kautta linjan myönteisiä. Lukiokoulutuksen näkökulma Kantakaupungin palveluverkkosuunnitelma sivuaa osaltaan myös keskustan lukioverkkoa. Lukioverkko sinällään ei ole ollut palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana, vaan sitä on tarkasteltu yhtenä mahdollisuutena helpottaa lähinnä yläkouluverkon saattamista turvalliseksi ja terveelliseksi. Nykyisellään lukiokoulutuksella on heiltä saadun tiedon mukaan käytössään enemmän tilaa kuin tarve olisi, ja tästä aiheutuu lukiokoulutukselle tarpeetonta ylimääräistä kustannusta. Lyseon lukion kiinteistön ottaminen yläkoulukäyttöön ja korvaavien tilojen etsintä lukiokoulutukselle Kaurialasta tai mahdollisesti Myllymäeltä sisältyy kahteen tarkasteltavaan versioon. Päätösehdotuksen perustelut Lapsivaikutusten arviointi, alueellinen näkökulma, asukasmielipiteet, taloudellinen näkökulma sekä lukiokoulutuksen näkökulma ovat olleet pohjana, kun on päädytty alla olevaan päätösehdotukseen. Lisäksi ehdotukseen ovat vaikuttaneet vaatimukset tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä pyrkimys huomioida lapsen ja nuoren hyvä päivä tavoite kokonaisuutena.

5 Edellä kuvattujen reunaehtojen ja eri näkökulmien toteuttaminen kaikilta osin on monitahoinen ja osin kiistanalaisiakin argumentteja sisältävä kokonaisuus. Läntisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Nummen koulun uudisrakentaminen, alueen ennustettu voimakas kasvu sekä yläkoulun tarpeellisuus. Itäisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Siirin alueen ennustettu kasvu, Tuomelan peruskorjauksen kautta syntyvä lisäys tilakapasiteettiin sekä Ortelan odotettavissa oleva peruskorjaustarve. Keskisen kantakaupungin määrittelevinä tekijöinä ovat alueen kasvupaine erityisesti Tarvasmäki - Äikäälä -suunnalla, päivähoidon kysynnän kasvu Ojoisten suunnalla sekä Seminaarin koulun käytettävissä oleva tilakapasiteetti. Lisäksi tämän alueen keskeisenä probleemana on Lyseon yläkoulun rakennustekninen kunto sekä sijainti kahdella eri tontilla joiden välissä on keskeinen läpikulkukatu. Palveluverkkokokonaisuuden eri vaihtoehdoista laadittu lapsivaikutusten arviointi on luonnollisesti osaltaan ollut vaikuttamassa päätösesityksen sisältöön. Näiden reunaehtojen ja näkökulmien kautta on päädytty seuraavaan sisältöiseen vaihtoehtoon viisi: 1. perustetaan Nummelle 1-9-luokat käsittävän yhtenäisen peruskoulu 2. lakkautetaan Kaurialan yläkoulu 3. peruskorjataan Kaurialan yläkoulun kiinteistö yhteistyössä lukioliikelaitoksen kanssa Lyseon lukion korvaaviksi tiloiksi 4. sijoitetaan Lyseon yläkoulu Lyseon lukiolta vapautuviin tiloihin 5. peruskorjataan Myllymäen alakoulun pienten lasten kouluksi (esim 1-2 luokat) sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit 6. lakkautetaan Ortelan koulu 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin 8. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa 9. muilta osin käynnistetään peruskorjauksen suunnittelu kantakaupungin muiden koulukiinteistöjen kunnostamiseksi 10. tarkastellaan suunniteltujen palveluyksiköiden koko tapauskohtaisesti osana kohteen hankesuunnittelua

6 11. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. hyväksyä yllä kuvatun vaihtoehto viisi Hämeenlinnan kantakaupungin palveluverkon kokonaisratkaisuksi ja 2. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Puheenjohtaja keskeytti kokouksen neuvottelua varten klo Kokous jatkui klo Keskustelun kuluessa Kylli Kylliäinen teki seuraavan ehdotuksen: 1. Palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla. 2. Korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa. 3. Suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa. 4. Osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä. 5. Lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksiottoalueet. 6. Käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 7. Käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 8. Käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi. 9. Suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt. 10. Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Kylli Kylliäisen tekemä poikkeava päätösesitys sai 9 ääntä.

7 Kylli Kylliäisen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että Helena Lehkonen ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) ja poistui kokoushuoneesta asian päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtaja poistui kokouksesta klo pykälän käsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Irma Taavela ja pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Jukka Sorvari. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti, että 1. palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla, 2. korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa, 3. suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa, 4. osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä, 5. lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksiottoalueet, 6. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 8. käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi, 9. suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt ja 10. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle KH Valmistelija / lisätiedot tilaajapäällikkö Antti Karrimaa p Lasten ja nuorten lautakunta käsitteli kokouksessaan Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoa ja päätyi äänestyksen jälkeen seuraavaan päätökseen: 1.palveluverkkoratkaisua aletaan valmistella välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen suunnittelulla,

8 2.korjataan Myllymäen koulu pienten lasten alakouluksi sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit. Ortelan ja Luolajan koulujen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin Myllymäen koulussa, 3.suunniteltavien peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa, 4.osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia päivähoito- ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä, 5.lakkautetaan Lyseon yläkoulu ja tarkennetaan koulujen oppilaaksi ottoalueet, 6.käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 7.käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Samalla käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi alueen varhaiskasvatuksen tarpeisiin, 8.käynnistetään korjausten suunnittelu kantakaupungin koulukiinteistöjen kunnostamiseksi, 9.suunnittelussa huomioidaan väistötiloista aiheutuvat turvalliset liikenne- ja kuljetusjärjestelyt ja 10.esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Päätöksen kohta 2. tarkoittaa tilaajan tulkinnan mukaan Ojoisten Lastentalon tyyppistä kokonaisuutta päivähoidon ja alkuopetuksen osalta. Asia ratkaistaneen kuitenkin kohdekohtaisesti investointisuunnitelmaan perustuvien tarveselvitysten yhteydessä. Päätöksen kohta 10 mukaisesti lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän palveluverkkopäätöksen investointien rahoittamista. Kohdan 1. mukaisesti lautakunta esittää, että Nummen suljetun alakoulun tontille aletaan välittömästi suunnitella uuden yhtenäiskoulun rakentamista. Oppilaat ao. kouluun tulisivat näin ollen alakouluun nykyisen Nummen alakoulun oppilasalueen pohjalta. Yläkoulun oppilaat ao. kouluun tulevat lähtökohtaisesti Ahveniston harjun länsipuolelta. Lisäksi lautakunta teki ratkaisun yläkouluverkon osalta lakkauttamalla Lyseon yläkoulun. Tämä päätös edellyttää nykyisten yläkoulun oppilasvirtojen uudelleen ohjaamista. Rahoituksellisesti suurin yksittäinen hanke on ennakkoarvioiden mukaan juuri Nummen yhtenäiskouluhanke, jonka arvioitu rakentamiskustannus on n euroa. Muiden investointien arvioidut suuruudet selviävät liitteenä 1/KH olevasta liitteestä. Nummen hanke on ajallisesti kiireisin, sillä Nummen koulun oppilaat on tällä hetkellä hajasijoitettu osin Seminaarin koululle ja osin Ahveniston koulun pihaan pystytettyihin siirtotiloihin. Tämän vuoksi hanke on perusteltua pyrkiä käynnistämään kiireisellä aikataululla. Osin tästä johtuen

9 on hankkeen toteuttamiseksi selvitelty elinkaarimallin hyödyntämistä hankkeen toteuttamisessa. Muiden hankkeiden osalta kohteet ovat sen kokoisia, että normaali budjettirahoitus lienee perusteltu etenemismalli. Edellä mainitussa liitteessä on hahmoteltu alustava ehdotus investointien aikataulutukseksi siten, että se voitaisiin ottaa osaksi kaupungin investointisuunnitelmaa. Kunkin hankkeen osalta tulee luonnollisesti laatia talonrakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisohjeiden mukainen tarveselvitys sekä hankesuunnitelma, joissa täsmennetään hankkeen sisältö, laajuus sekä toteuttamistapa. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan liitteenä olevan investointiesityksen ja esittää kaupunginvaltuustolle sen ottamista osaksi kaupungin investointisuunnitelmaa lukuun ottamatta Nummen yhtenäiskouluhanketta, josta päätetään erikseen. Investoinneista päätetään erikseen tulevien tilausbudjettien yhteydessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antaa tilaajapäällikkö Antti Karrimaa p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.