Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina 2001 2025"

Transkriptio

1 Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina Anna Grönlund & Mari Maaskola HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 1

2 Anna Grönlund & Mari Maaskola Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja Sarja C: Opinnäytetyöt

3 Julkaisija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ISBN ISSN

4 Sisällys 1 Johdanto Väestönmuutos ja sairastuvuus Väestön vanheneminen Väestön vanheneminen Helsingissä Sukupuolijakauma Sairastuvuus Ikääntyneiden ja vanhusten sairastuvuus Lääkinnällinen pelastustoimi Sairaankuljetus ja ensihoito Ensihoitopalvelu Riskinarvio ja täsmennetty tilannearvio Porrastettu vaste Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitojärjestelmä Katsaus aiempiin tutkimuksiin Tulevaisuudentutkimus tutkimusmenetelmänä Ikääntyminen ja palvelujen tarve Tutkimusongelmat Keskeiset näkökulmat ja työn tavoite Työtavat ja menetelmät Tulokset Ensihoitotehtävien määrä ja ennuste Ensihoitotehtävien tyypit Yhteenveto tuloksista Jatkotutkimusehdotukset Pohdinta Lähteet 44 Liite.. 48

5 5 1 JOHDANTO Tulevaisuus on ihmisistä riippuvainen tulevaisuus on miksi sen teemme. Suunnan näemme, muttemme päämäärää. Aurelio Peccei, Rooman klubin perustaja. Tämä opinnäytetyö käsittelee väestön ikääntymisessä tapahtuvan muutoksen vaikutusta ensihoitoon. Tarkoituksena on kartoittaa yli 65-vuotiaiden suhteellisen määrän kasvua ja sen vaikutusta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävien lisääntymiseen laatimalla tehtävämääräennuste vuoteen 2025 asti. Lisäksi työssä tarkastellaan viittä yleisintä yli 65-vuotiaiden ensihoitopalvelun tarvetta aiheuttanutta syytä tai oiretta vuodelta Kartoitus tehdään vuoden 2001 Helsingin pelastuslaitoksen yli 65-vuotiaille asiakkaille suorittamien ensihoitotehtävien pohjalta. Aineistosta ilmenee tehtävien määrä ja tehtävätyypit. Niiden perusteella saadaan tietoa Helsingin yli 65-vuotiaiden ensihoitopalvelun tarpeesta, siitä mikä se on ollut vuonna 2001 ja minkä se voidaan arvioida tulevaisuudessa olevan. Tässä työssä pohditaan myös yli 65-vuotiaiden asiakkaiden, ensihoidollisesti merkittävien sairauksien muutosta yleisen sairastuvuusennusteen pohjalta. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen lääkintäyksikön kanssa, jonka toimeksiannosta ja tarpeesta aihe on syntynyt. Helsingin pelastuslaitoksella ei ole aiemmin kartoitettu ikääntyvien asiakkaiden ensihoitotehtävien määrää eikä tehtävätyyppejä eikä näin ollen myöskään tehty ennusteita koskien tämän ikäryhmän ensihoitopalvelun tarvetta. Tämän opinnäytetyön taustatyössä ovat olleet mukana Helsingin pelastuslaitokselta lääkintäyksikön päällikkö Taisto Hakala sekä sairaankuljettaja Sari Haajanen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen yliaktuaari Pekka Vuori ja Helsingin kaupungin vanhuspalveluprojektin päällikkö, ylilääkäri Jaakko Valvanne. Kiitämme lämpimästi heitä kaikkia suuresta avusta. Kiitokset ansaitsevat myös opinnäytetyömme ohjaaja Juha Nyman sekä muut tukena olleet ystävät ja läheiset.

6 6 2 VÄESTÖMUUTOS JA SAIRASTUVUUS Noin sadan vuoden ajan vanhuuden on katsottu alkavan 65. ikävuodesta, joka aikanaan säädettiin vanhuuseläkkeen ikärajaksi (Aalto Hakonen Koskinen Päivärinta 1998: 15). Väestötieteellisissä tutkimuksissakin vanhuuden rajana pidetään usein 65 vuoden ikää (Hervonen Pohjolainen 1991: 33). Kuitenkin useimmiten 65-vuotiaat ovat vielä varsin hyväkuntoisia ja kykenevät normaaliin itsenäiseen elämään. Varsinaiset ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat lisääntyä vasta 75. ikävuoden jälkeen, minkä vuoksi vanhuudesta on syytä puhua vasta tästä iästä alkaen. Monissa kansainvälisissä gerontologisissa lähteissä vanhuuden ikärajaksi määritellään vasta 85. ikävuosi, jonka jälkeen sairaudet ja toimintakyvyn aleneminen aiheuttavat enemmän avun tarvetta ja muista riippuvuutta (Aalto ym. 1998: 15 16). Tässä opinnäytetyössä käytetään kartoituksen kohteena olevista henkilöistä alaikärajaa 65 vuotta. Heistä käytetään rinnakkain nimityksiä yli 65-vuotiaat ja ikääntyneet. 2.1 Väestön vanheneminen Väestön vanheneminen on maailmanlaajuinen, globaali ilmiö. Väestölliseen vanhenemiseen on alettu kiinnittää erityistä huomiota yleensä silloin, kun 65-vuotiaiden osuus väestöstä ylittää seitsemän prosenttia. (Aalto ym. 1998: 24.) Maailman terveysjärjestö WHO:n (1998) mukaan kaksi suurinta maailman muuttumiseen vaikuttavaa tekijää ovat elinajanodotteen lisääntyminen ja samanaikaisesti syntyvyyden aleneminen. Näiden tekijöiden arvioidaan vaikuttavan siten, että vuonna 2025 maailman väkiluku on kasvanut noin kahdeksaan miljardiin, ja yli 65-vuotiaiden osuus siitä on peräti 10 %. Maailmassa ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin paljon ikääntyneitä ja suhteellisesti niin vähän nuoria. Eurooppa on nopeimmin vanhenevia alueita maailmassa (WHO 1998). EU-maissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on ylittänyt jo keskimäärin 15 %. Suomi sijoittuu EU:n keskitasolle. Tulevaisuudessa Suomi on kuitenkin yksi nopeimmin vanhenevia kehittyneitä maita koko maailmassa. Väestön vanhenemisen kannalta on oleellista, että väestön määrä kehittyneissä maissa ei enää oleellisesti muutu. (Aalto ym. 1998: ) Tärkeä seikka on myös odotettavissa oleva keskimääräinen elinaika, minkä laskeminen perustuu ikäryhmittäisiin kuolleisuuslukuihin. Suomessa elinaika on nykyisin keskimäärin 76 vuotta. (WHO 1998: ) Yli 65-vuotiaiden vuosittain tarkasteltavaan määrään vaikuttaa

7 7 kaksi tekijää: kyseessä olevana vuonna 65 vuotta täyttävien ihmisten määrä ja toisaalta yli 65-vuotiaiden kuolleisuus. Määrään taas vaikuttaa ensinnäkin syntymäikäluokan suuruus 65 vuotta aiemmin. Tästä ovat esimerkkinä Suomelle ominaiset sodan jälkeen vuosina syntyneet suuret ikäluokat. Tuolloin Suomessa syntyi vuosittain yli lasta, mikä näkyy nousuna erityisesti vuoden 2010 jälkeen yli 65-vuotiaiden määrässä. Toinen seikka, joka vaikuttaa vuotuiseen 65 vuotta täyttävien määrään, on alle 65-vuotiaiden kuolleisuus kullakin hetkellä. (Aalto ym. 1998: ) Suurten ikäluokkien yli edustajasta arvioidaan lähes joka toisen saavuttavan 80 vuoden iän. Merkittävää tässä on ollut yli 65- vuotiaiden kuolleisuuden nopea aleneminen 1970-luvun alusta lukien. (Aalto ym. 1998: 29.) On siis selvää, että vanhusväestön suhteellinen osuus koko väestömäärästä kasvaa. Tämä kasvu merkitsee, että toisista riippuvaisten ja apua tarvitsevien määrä tulee lisääntymään. Koska ikääntyneet elävät entistä pidempään, niiden sairauksien ja vajavuuksien määrä, joita voidaan pikemmin hoitaa kuin parantaa, tulee lisääntymään. Näin ollen myös sairaalajaksojen määrä lisääntyy jyrkästi iän mukana. (Isola Laitinen Junkkari 1999: 127.) Väestön vanheneminen vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin asettaen pitkän aikavälin haasteita perhepolitiikalle, eläkepolitiikalle ja työvoimapolitiikalle. Väestön vanheneminen ei ole ongelma, vaan hyvinvoinnin tulos; palvelutarpeisiin voidaan vastata ennakoimalla ja kohdentamalla resursseja paikallisia tarpeita vastaavaksi. Vanhuspolitiikan kannalta väestönkehityksessä on olennaista, että vanhusten, erityisesti iäkkäimpien määrän kasvaessa lisääntyy myös palvelujen ja avun tarve. (Vaarama Hurskainen 1993a: ) 2.2 Väestön vanheneminen Helsingissä Helsingin kaupunki on laatinut omia väestöennusteita jo 1940-luvulta asti. Ennusteiden laatiminen perustuu demografiseen projektiomenetelmään, jossa lähtökohtana on seudun nykyinen väestö ja sen ikä- ja sukupuolirakenne. Malli perustuu oletuksiin koko maan taloudellisen aktiivisuuden, Helsingin seudun vetovoiman ja seudun asuntomarkkinoiden perustekijöiden kehityksestä sekä syntyvyyteen ja kuolevuuteen vaikuttavista tekijöistä ennustejakson aikana. (Helsingin kaupungin tietokeskus 1998.) Nykytilanteessa Helsingin seudun väestö on keskimäärin nuorempaa kuin koko maan väestö. Erityisesti vanhusten osuus on tuntuvasti alhaisempi kuin muualla maassa. Väestön ikärakenne tuleekin muuttumaan huomattavasti seuraavan 25 vuoden aikana. Ikärakenteen

8 8 muutoksen keskeisin piirre on, että vanhusten määrä ja väestöosuus kasvavat, erityisesti vuoden 2010 jälkeen. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2000; Luoto ym. 1999: 142.) Tästä johtuen Helsingillä on vajaan kymmenen vuoden ajan aikaa valmistautua tulevaan ennen kuin ikäihmisten määrän kasvu kiihtyy (Sonkin 2000: 3). Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu Helsingin yli 65-vuotiaan väestön lukumäärää vuonna 2001 sekä ikääntyvän väestön lukumäärän ennustetta vuoteen 2025 asti. Väestöä on tarkasteltu ikäryhmittäin. Huomion arvoista on, että esimerkiksi ryhmän vuotiaat suhteellinen määrä kasvaa lähes 50 % ennustejakson aikana. Se on ikäryhmä, jossa ihmiset ovat tällä hetkellä vuotiaita eli he kuuluvat suureen ikäluokkaan. Yhteensä helsinkiläisten ikääntyneiden (>65 v) lukumäärä kasvaa 62,3 % vuodesta 2001 vuoteen 2025 mennessä. TAULUKKO 1. Helsingin väestö ikäryhmittäin ja ennuste (Helsingin Tietokeskus 2001.) Lukumäärä (henkilöitä) Ikä Yhteensä Helsingissä on tulevaan väestömuutokseen vastattu muun muassa kaksivuotisella ( ) vanhuspalveluprojektilla (VAPRO). VAPRO:n yhtenä tehtävänä on ollut varmistaa, että kaupungin kaikki hallintokunnat vanhuspalveluohjelman mukaisesti edistävät ikäihmisten kotona asumista omilla keinoillaan ja toimenpiteillään (Sonkin 2000: 1). VAPRO:n yleistavoitteena on, että Helsinki parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja kehittää avo- ja laitoshoidon palveluja niin, että elämä on loppuun saakka turvallista ja laadukasta. Vanhuspalveluohjelman tavoitteena on myös vanhusten laitoshoidon vähentäminen koskien pääosin terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastojen sairaansijoja sekä avohoidon lisääminen siten, että laitospalvelusta vapautuvat resurssit käytetään avopalveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen (Vanhuspalveluohjelma 1998: 12). Vanhuspalveluohjelma ei sisällä Helsingin pelastuslaitosta koskevia tavoitteita. Pelastuslaitoksella on kuitenkin hyvin keskeisiä tehtäviä koskien ikäihmisten kotona asumista ja turvallisuutta (Sonkin 2000: 2).

9 9 2.3 Sukupuolijakauma Miehet kuolevat nykyisin keskimäärin kahdeksan vuotta aiemmin kuin naiset. Yli 65-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa ja yli 75-vuotiasta runsas 70 % on naisia. (Aalto ym. 1998: 29.) WHO:n (1998) mukaan naisilla on erilaiset elinolosuhteet ja -haasteet sekä terveysongelmat kuin samanikäisillä miehillä. Naiset ovat useammin leskiä ja yksinasuvia ja näin ollen usein enemmän riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Myös Helsingissä on paljon yksineläviä, ikääntyviä naisia, joilla ei ole arkipäivän tukea aviopuolisostaan. Tämän voidaan ajatella lisäävän palvelujen, kuten ensihoidon, tarvetta. Miesten keskimääräinen elinajanodote on tällä hetkellä noin 73 vuotta ja naisten 81 vuotta (Tilvis 2001: 26). Miesten elinajanodote kasvaa tulevaisuudessa kuitenkin nopeammin kuin naisten, joten eläkeikäisten sukupuolijakauma tasoittunee oleellisesti vuoteen 2030 mennessä. Täten yli 65-vuotiaista tullee olemaan naisia 56 % ja yli 75-vuotiaista 60 % vuonna Näin mahdollisuudet elää parisuhteessa pidempään paranevat ja myös miehet auttanevat aviopuolisoitaan yhä useammin. (Aalto ym. 1998: 29.) Toisaalta miehillä on myös entistä paremmat valmiudet kotitöihin ja hoito- ja huolenpitotehtäviin (Raassina 1994: 12). 2.4 Sairastuvuus WHO:n (1998) mukaan teollistuneissa maissa, joihin Suomikin kuuluu, sairastuvuus aiheutuu pääosin elintavoista johtuvista sairauksista. Tämän päivän nuoret ovat huomisen ikääntyneitä, joten sairauksien ennaltaehkäisy sekä varhainen diagnosointi ja hoito on merkittävää tulevaisuuden kannalta. WHO:n (1998) raportissa ikääntyvien sairauksista merkittävimmät ovat verenkiertoelinten sairaudet ja diabetes, krooniset ahtauttavat keuhkosairaudet (COPD), syöpäsairaudet, dementia sekä lonkkamurtumat. Maailmanlaajuisesti verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat eniten kuolemia yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka nykyiset hoitomuodot ja ennaltaehkäisy ovat tehokkaita. Suurimmat riskitekijät ovat tupakointi, korkea verenpaine sekä korkea seerumin kolesterolipitoisuus, joihin terveellisillä elintavoilla voidaan vaikuttaa (WHO 1998: 7). Epäterveellinen ruokavalio, ylipaino ja vähäinen liikunta selittävät myös viime vuosina ikääntyneillä hälyttävästi nousseet diabeteksen sairastuvuusluvut. Kaikissa ikäryhmissä tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan diabetesta sairastavia 142 miljoonaa, ja vuoteen 2025 luvun arvioidaan kasvavan 300 miljoonaan (WHO 1998: 5). WHO:n raportin mukaan osteoporoosi ja sen myötä helpommin

10 10 syntyvät lonkkamurtumat aiheuttavat merkittävän osan ikääntyvien sairastuvuudesta, toimintakyvyn alenemasta sekä sairaanhoidon kustannuksista. Naisten suurempi riski sairastua osteoporoosiin selittyy vaihdevuosien jälkeisillä hormonimuutoksilla ja luukadolla. WHO:n mukaan vuonna 1990 lonkkamurtumia oli 1,7 miljoonaa tapausta vuodessa ja luvun arvioidaan nousevan 6,3 miljoonaan vuonna Ennaltaehkäisyyn on mahdollista vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla, kalsiumin saannin turvaamisella, liikunnan lisäämisellä ja tupakoinnin lopettamisella. Sairastuvuutta Suomessa, Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireissä on kuvattu varsin kattavasti Kansanterveyslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa Terveys- ja hoidon tarve Uudellamaalla Tutkimuksen lähtökohtana on ollut hoidontarpeen määrittäminen tulevaisuuden keskeisten sairauksien pohjalta. Nämä on jaettu kuuteen pääryhmään, joita ovat (1) sydän- ja verisuonitaudit (sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet) sekä diabetes, (2) syöpätaudit, (3) mielenterveys- ja päihdeongelmat, (4) tuki- ja liikuntaelinten vammat ja sairaudet (lonkkamurtumat ja reuma), (5) palvelut ja hoidontarve iäkkäillä sekä (6) muut hoidontarvetta aiheuttavat tekijät (astma, synnytykset ja harmaakaihi). Nämä valittiin, koska niistä aiheutuu suuri osa kaikista palvelujen käytöstä nyt ja tulevaisuudessa. Sairauksien ja niiden aiheuttaman kuolleisuuden ennustamisella on jo pitkät perinteet. WHO:n ja Harvardin yliopiston Global Burden of Disease -tutkimuksen mukaan vuonna 1990 tärkeimmät kuolinsyyt maailmanlaajuisesti olivat tärkeysjärjestyksessä sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, alempien hengitysteiden infektiot, ripulitaudit, perinataaliongelmat, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, tuberkuloosi, tuhkarokko, liikenneonnettomuudet ja keuhkosyöpä. Kymmenen tärkeintä kuolinsyytä vuonna 2020 ennustetaan olevan sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, alempien hengitysteiden infektiot, keuhkosyöpä, liikenneonnettomuudet, tuberkuloosi, mahasyöpä, HIV ja itseaiheutetut vammat. (Luoto ym. 2000: 8.) Yhteenvetona voidaan havaita, että sairastuvuusennusteet ovat hyvin samansuuntaisia niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Edellä esitettyjen raporttien pohjalta voidaan todeta tulevaisuuden sairauksien vaikutus ensihoitopalveluun. Ensihoidolle merkityksellisiä asioita ovat ensisijaisesti peruselintoimintojen sairaudet ja häiriötilat. Tavallisimmin tautiryhminä esiintyvät sydän- ja verisuonisairaudet, astma ja diabetes. Muita huomioitavia ryhmiä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä lonkkamurtumat. Iäkkäiden hoidontarve lienee suurin yksittäinen muutostekijä, myös ensihoidossa. Eliniän pidentyessä sairaudet eivät vähene, vaan siirtyvät myöhempään ikään; toisaalta monisairaiden vanhusten määrä lisääntyy (Luoto ym. 2000).

11 Ikääntyneiden ja vanhusten sairastuvuus Suomalaisten vanhusten terveydentilasta, sairauksista ja toimintakyvystä on paljon tilastotietoa. Eri ajankohtina tehdyt epidemiologiset tutkimukset, erityisesti eri ajankohtina toteutetut ikäryhmien väliset vertailut, ovat antaneet käsityksen siitä, että raihnautuminen ja sairauksien puhkeaminen siirtyvät myöhempään ikään ja että korkean iän saavuttaneiden keskimääräinen toimintakyky on kohentunut. Yli 65-vuotiaiden ihmisten toimintakyky paranee todennäköisesti tulevaisuudessakin. Lyhyellä aikavälillä muutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Mahdollisesti ehkäistävät sairaudet ilmenevät vastaisuudessa myöhemmin, ja ikääntymiseen liittyvien rappeuttavien sairauksien osuus kasvaa. (Tilvis 2001: 28.) Taulukossa 2 on esitetty vanhusväestön sairaanhoidon tarpeeseen vaikuttavan sairastuvuuden lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Kaikki siinä esitetyt sairaudet eivät välttämättä ole ensihoidollisesti akuutteja, mutta esimerkiksi kroonisia keuhkosairauksia sairastavalle potilaalle voi kehkeytyä äkillinen vaikea hengenahdistus. Tämän vuoksi Tilviksen (2001) esittämät sairastuvuuden kehitysnäkymät ovat myös osittain ensihoidollisesti merkittäviä. TAULUKKO 2. Vanhusväestön sairaanhoidon tarpeeseen vaikuttavan sairastuvuuden lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. (Tilvis 2001.) Sydän- ja verisuonisairaudet Sairauksien siirtyminen myöhempään ikään ei vähennä hoitokysyntää. Hoitojen kehittyminen lisää paineita entistä iäkkäämpien hoitoon. Dementiaa aiheuttavat rappeuttavat aivosairaudet Vanhimpien lukumäärän kasvu lisää hoitotarvetta: kilpailevien kuolinsyiden väheneminen eräs syy. Malignit kasvaimet Eräät syövät lisääntyvät jyrkästi iän mukana. Tauti todetaan entistä varhaisemmin. Hoito on tehostunut, mikä on pidentänyt hoitoaikaa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULES) Osteoporoosiin liittyvät ongelmat lisääntyvät jatkuvasti. Nivelrikon jyrkkä ikäriippuvuus. Mielenterveysongelmat Muuttuvat käsitteet ja hoidon aiheet: masennus. Krooniset keuhkosairaudet Runsaasti tupakoineen sukupolven vanhuusiän vaivat. Aikuisiän diabetes yleistyy selvästi Komplikaatiot kasautuvat vanhusväestöön. Infektiosairaudet Toistuvat hoidot ovat tavallisia.

12 12 Yksittäiset taudit aiheuttavat pääsääntöisesti samanlaisia oireita kaikenikäisille. Useissa akuuteissa sairauksissa vanhuspotilaiden oireet - sekä subjektiiviset vaivat että kliiniset löydökset voivat kuitenkin olla erilaisia kuin nuorempien. Esimerkiksi rintakipuoireisto voi iäkkäiltä sydäninfarktipotilailta jopa puuttua tai se esiintyy suhteellisen vaimeana. Myös keuhkokuume ilman yskää ja kuumetta on tästä tyyppiesimerkki. Tyypillistä on oireiden tietty epäspesifisyys eli toisten oireiden vaimentuminen ja toisten ylikorostuminen. (Tilvis 2001: 33.) Biologisen vanhenemisen perusilmiö on yksilöiden välisten erojen ja variaatioiden lisääntyminen. Näin ollen vanhuksiin ei voi soveltaa sellaisia tilastollisia johtopäätöksiä kuin nuoriin. Jokainen vanhus on ainutkertaisen taustan omaava yksilönsä ja sellaisena kohdattava. Vanhukset muodostavat siis hyvin vaihtelevan potilasryhmän. Varsinkin akuutissa hoitotilanteessa on vaikeuksia kyetä selvittämään vanhuksen elämän sen hetkinen kokonaistilanne ja jäljellä olevan elämän ennuste suhteessa juuri kyseiseen tapahtumaan. (Korpinen 1999: 396.) Yksittäisten elinjärjestelmien reservikapasiteetin alentuminen selittänee pitkälle sen, miksi häiriöt ja akuutit muutokset aiheuttavat nopeasti niiden toimintahäiriöitä. Akuutisti sairastuneet vanhukset hakeutuvat tai heidät tuodaan hoitoon usein lääketieteellisesti sekundaaristen syiden takia. He eivät enää tule toimeen entisessä ympäristössään, he ovat kaatuneet, heidät on löydetty lattialta tai he ovat muuttuneet sekaviksi. Syyksi paljastuu usein akuutti infektio, kuten ruusu tai pyelonefriitti, sydäninfarkti, aivoverenkiertohäiriö tai vaikkapa keuhkoembolia. (Tilvis 2001: 33.) Lähes mikä tahansa akuutti sairaus voi laukaista pahimmillaan sekavuustilan, heikentää muistitoimintaa, aiheuttaa huimausta, pahentaa masennusta, paljastua kaatuiluna tai virtsainkontinenssina tai vaikeuttaa liikkumista. Diagnoosia vaikeuttavat somaattisten sairauksien ja emotionaalisten häiriöiden oireiden päällekkäisyys ja samankaltaisuus. Mitkä fyysiset oireet johtuvat depressiosta ja mitkä depression oireet monista fyysisistä vaivoista? (Tilvis 2001: ) Monien sairauksien yhtäaikainen esiintyminen sekä runsaat lääkitykset tuottanevat ongelmia ikääntyneiden terveyteen. Tutkimuksien mukaan 88 prosenttia yli 65-vuotiaista käyttää jotakin lääkettä (Raassina 1994: 63). Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioidaan, että lääkkeiden yhteisvaikutukset aiheuttavat jopa 30 % vanhusten sairaalakäynneistä (Hayes 2000a: ). Puhutaankin vanhuksen tai ikääntyneen raihnaisuusasteesta, joka ilmenee moniulotteisena ongelmana, jonka taustalla ovat lähes aina sairaudet, eikä pelkästään korkea ikä (Valvanne 2001; kuvio 1). Raihnaisuusasteella voidaan arvioida ikääntyneen potilaan hoidon ja avun tarvetta (Tilvis 2001: 34 39).

13 13 KUVIO 1. Ikääntyneiden hoidon ja avun tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (Valvanne 2001.) Erilaiset psyykkiset oireet ovat lisääntyneet myös eläkeikäisillä. Yli 65-vuotiailla yleinen masentuneisuus jää erityisesti vanhuksilla helposti huomaamatta, tai se yhdistetään normaaliin vanhuuteen tai elimellisiin sairauksiin. Vanhusten masentuneisuuden on todettu liittyvän muun muassa alhaiseen sosio-ekonomiseen asemaan, heikkoon terveydentilaan leskeytymiseen tai yksinäisyyteen. Varsinkin vanhimmissa ikäryhmissä yksinäisyys, johon voi olla monia syitä, on huomattava ongelma. Esimerkiksi yksin asumisen takia yksinäisyys ja turvattomuus lisääntyvät iän myötä. Ne ovat myös usein syinä hoitoon hakeutumisessa varsinkin niillä ikääntyneillä, joilla ei ole pitkäaikaista omaisapua ja etenkin niillä, jotka lisäksi asuvat yksin. (Raassina 1994: ) Kuviossa 1 on esitetty joitakin niistä monimuotoisista tekijöistä, jotka usein aiheuttavat myös ensihoidon tarvetta. Tekijät voivat yksin aiheuttaa ensihoidon tarpeen tai ne voivat yhdessä huonontaa ikääntyneen kotona selviytymistä, mikä voi siten olla syy saattaa asiakas jatkohoitoon. Ensihoidossa ikääntyneiden ja vanhusten raihnaisuuden aiheuttama hoidon ja avun tarve tulisi yhä enemmän ottaa huomioon. Vaikka avunpyyntöön johtaneet syyt ja oireet eivät aina ole lääketieteellisesti niin kiireellisiä, asiakkaalla voi silti olla akuutti pidempiaikaisen hoidon tarve. Tähän ensihoitopalvelun tulisi pystyä vastaamaan omalta osaltaan, sillä se on arvokkaassa asemassa arvioidessaan asiakkaan arjen hallintaa ja kotona selviytymistä.

14 14 3 LÄÄKINNÄLLINEN PELASTUSTOIMI Lääkinnällinen pelastustoimi on yleiskäsite, joka sisältää kaiken ensihoitopalvelun sairaalan ulkopuolella ja sairaaloissa. Se kuuluu kansanterveyslain 66/ :n mukaan terveydenhuollon toimialaan, ja on erikoissairaanhoitolain 1049/ :n mukaan osa erikoissairaanhoitoa. Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on siis lääkinnällistä pelastustoimintaa, jota voidaan verrata perinteisiin palo- ja poliisintoimen turvallisuuspalveluihin. (Määttä 1999: ) 3.1 Sairaankuljetus ja ensihoito Sairaankuljetuksella tarkoitetaan 1994 annetun asetuksen mukaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla tai erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. Ensihoito määritellään asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemäksi tilannearvioksi ja hänen antamakseen välittömäksi hoidoksi, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä ja muilla hoitotoimenpiteillä (Sairaankuljetusasetus N:o 565/1994). Ensihoito on Suomessa käsitteenä verrattain uusi, minkä vuoksi on esimerkiksi kestänyt pitkään määritellä virallinen ammattinimeke ensihoitoa harjoittaville henkilöille. Yhdysvalloissa vastaava nimike on paramedic, jolla on kuitenkin vivahde-ero ensihoitajaan nähden. Myös ensihoito -käsitteen rinnakkaiskäsitteillä emergency care/nursing, prehospital care/nursing ja primary care/nursing saattaa olla vivahde-eroja kulttuuritaustasta johtuen. Lähdekirjallisuudessa on termejä ensihoito ja sairaankuljetus käytetty rinnakkain. Tässä opinnäytetyössä on usein käytetty termiä ensihoitopalvelu, joka sisältää sekä ensihoidon että sairaankuljetuksen. 3.2 Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon päivystystoimintaa, jonka perustehtävä on turvata äkillisesti sairastuneen ja onnettomuuden uhrin korkeatasoinen hoito tapahtumapaikalla, sairaankuljetuksen aikana ja

15 15 sairaalassa (Määttä 1999: 24). Ensihoitopalvelu on osa ensihoitojärjestelmää, jonka muodostaa maallikon (ilmoittaja), hätäkeskuksen, porrastetun kenttäensihoidon ja sairaalan päivystysalueen yhteistoiminta. Ensihoitopalvelu aktivoituu avuntarvitsijan soittaessa yleiseen hätänumeroon 112. Se on vähitellen kehittynyt äkillisesti sairastuneiden ja loukkaantuneiden potilaiden kuljettamisesta tapahtumapaikalla tehtävään perusteelliseen tilannearvioon ja potilaan tilan vakauttamiseen ensihoitotoimenpitein. (Kuisma Martikainen 1998.) Ensihoitopalvelu pyrkii saamaan potilaan hoidon alkamaan niin ajoissa, että potilas mahdollisimman usein voi palata sairastumista edeltäneeseen elämäntilanteeseensa. Toissijainen tarkoitus on ohjata potilaat käyttämään oikein terveydenhuollon päivystyspalveluja. Jos jo kohteessa pystytään kyllin luotettavasti määrittämään, ketkä potilaat voivat turvallisesti hakeutua tutkimuksiin seuraavana arkiaamuna ja ketkä tulee kuljettaa suoraan keskussairaalaan, tästä hyötyvät kaikki. Siten ensihoitopalvelu mahdollistaa päivystyspalvelujen järkeistämisen myötä merkittävät kustannussäästöt. (Kinnunen Murtomaa 1997: 1 4.) 3.3 Riskinarvio ja täsmennetty tilannearvio Jokainen hätäpuhelu hätänumeroon 112 käsitellään mahdollisimman huolellisesti ja järjestelmällisesti, jotta tehtävän luonne ja kiireellisyys voidaan määrittää. Tätä kutsutaan riskinarvioksi. (Määttä 1999: 26.) Hätäpuhelun perusteella valitaan kutakin tapausta kuvaava avainsana, jonka mukaan tiedetään siihen liittyvä keskimääräinen riski ja voidaan hälyttää tehtävään tarkoituksenmukaisimmat yksiköt (Kinnunen Murtomaa 1997: 1 15). Helsingissä käytettävät avainsanat eli koodit ovat nähtävillä liitteessä. Suomessa käytetään yleisimmin neljää kiireellisyysluokkaa: A, B, C, D: * A-tehtävä: peruselintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunta) vakava häiriö tai ilmeinen uhka sellaisesta * B-tehtävä: peruselintoimintojen häiriön mahdollisuutta ei pystytä poissulkemaan tai tiedot puutteellisia, ja sen vuoksi uhka tuntematon * C-tehtävä: peruselintoimintojen vähäinen häiriö tai muu syy, jonka vuoksi sairaankuljetuksen tarve on ilmeinen tai tilanne on vähintäänkin tarkistettava paikan päällä * D-tehtävä: päivystysluonteinen kiireetön sairaankuljetustehtävä tai aikatilaustehtävä.

16 16 Kiireellinen sairaankuljetus käsittää kaikki päivystysluonteiset sairaankuljetustehtävät (A, B, C, D). Paikkakuntakohtaisesti voidaan käsite rajoittaa vain korkeariskisiin tehtäviin, kuten Helsingissä (A, B, C). Muu sairaankuljetus käsittää kiireettömät aikatilaustehtävät sekä sairaala- ja hoitolaitossiirrot. (Määttä 1999: ) Asiakkaan kohtaava ammattilainen tekee täsmennetyn tilannearvion, jonka perusteella valitsee myös lopullisen avainsanan eli kuljetuskoodin. Kuljetuksen syytä ilmoitettaessa hätäkeskukselle käytetään samoja avainsanoja kuin hälytystä annettaessa. (Kinnunen Murtomaa 1997: 4 11.) Hätäkeskuksen antamassa hälytyskoodissa on siis kyse riskinarviosta. Kuljetuskoodi selvittää paremmin, mistä todella on kysymys. Sairaankuljetusajoneuvoa tulisi käyttää vain silloin, kun se potilaan sairauden laadun vuoksi on tarpeen (Kinnunen Murtomaa 1997: 4 13). Joka tapauksessa ensihoitopalvelun ammattilaiset haastattelevat ja tutkivat potilaan asianmukaisesti, potilaan peruselintoiminnot mitataan ja epäselvissä tilanteissa tai jatkohoidon varmennukseksi voidaan vielä konsultoida päivystävää ensihoitolääkäriä. Avunpyyntöön johtaneet syyt tai oireet eivät aina ole ensihoidollisesti niin merkityksellisiä, että asiakasta kuljetettaisi jatkohoitoon. On mahdollista, että potilas hakeutuu jatkohoitoon esimerkiksi taksilla, jolloin kuljetuskoodin sijasta käytetään koodia X-4. Kymmenen Helsingissä käytössä olevaa X-koodia on selvitetty liitteessä. 3.4 Porrastettu vaste Terveydenhuollon palvelut jaetaan kolmeen eri tasoon: perusterveydenhuoltoon (terveyskeskus), perustason erikoissairaanhoitoon ja erityistason erikoissairaanhoitoon. Ensihoitojärjestelmän peruspalveluja tuottavat hätäkeskus ja perustason sairaankuljetusyksiköt. Hoito- ja lääkäriyksiköt ovat erityispalveluja. Perus- ja hoitotason toiminnallinen raja ei vastaa kuitenkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa. (Määttä 1999: ) Perus- ja hoitotason sairaankuljetus on määritelty sairaankuljetusasetuksessa. Hoitotason yksikön valmius perustuu henkilöstön osaamiseen, hoitovälineisiin ja lääkevalikoimaan. Porrastettu vaste tarkoittaa sitä, että korkeariskiseen tehtävään hälytetään ensimmäisenä mikä tahansa ammattiapuun pystyvä yksikkö eli ensivasteyksikkö, joka tavoittaa potilaan nopeimmin. Lisäksi kohteeseen hälytetään hoitotason yksikkö ja tarvittaessa edelleen lääkäriyksikkö. Porrastettu vaste mahdollistaa yksiköiden taloudellisen ja tarkoituksenmukaisen käytön, edellyttäen kuitenkin hätäkeskuksen riskinarviointitaitoja. (Kuisma Martikainen 1998.)

17 Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitojärjestelmä Ensihoitojärjestelmien rakenteissa ja toimintamalleissa on huomattavia eroja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yksi merkittävistä ohjaavista tekijöistä on väestöpohjan laajuus ja tyyppi. (Kuisma Martikainen 1998.) Helsingissä ohjaavana tekijänä on (2001/2002) asukkaan väestö, mikä Helsingin kokoiselle elsingin kokoisellejhhhiialueelle sijoittuessaan tekee järjestelmästä pohjoismaisittain jaoteltuna kaupunkimaisen (Helsingin kaupungin tietokeskus 2001; Kuisma Martikainen 1998). Kansainvälisesti kaupunkiympäristössä arvioidaan tarvittavan yksi perustason sairaankuljetusyksikkö jokaista asukasta kohden ja vastaavasti yksi hoitotason yksikkö alkavaa asukasta kohti (Määttä 1999: 30). Parhaat hoitotulokset on raportoitu järjestelmistä, joissa on yksi yhtenäinen hätänumero, yksiköt on alueellisesti hajautettu, hoidon taso on porrastettu (perus- ja hoitotaso) ja lääketieteellinen johtamisjärjestelmä on vankka (American Heart Association 1992). Helsingissä tämä edellä kuvattu järjestelmämalli toteutuu muilta osin paitsi yksiköiden laskennallisilta mitoitusperusteiltaan. Helsingin pelastuslaitos on alueellisesti hajautettu kahdeksaan eri pelastusasemaan, jotka sijaitsevat Kalliossa (Keskuspelastusasema), Erottajalla, Haagassa, Käpylässä, Malmilla, Mellunkylässä, Kipparlahdessa ja Suomenlinnassa. Lisäksi Myllypurossa on ambulanssiasema, jossa päivystää perustason sairaankuljetusyksikkö. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Vuosikertomus 2000.) Hoidollisesti yksiköt on porrastettu kolmeen tasoon, jossa lääkäriyksikkö vastaa kenttätoiminnan johtamisesta sekä korkeariskisten potilaiden hoidosta. Toisella tasolla on rajoitetun ensihoidon yksiköt eli hoitotason yksiköt ja kolmannella perustason hoidon valmiudessa olevat yksiköt. Ensivasteyksikköinä toimivat pelastusyksiköt voivat toimia sekä perustason että rajoitetun ensihoidon yksikköinä, mutta ne eivät kuljeta potilaita jatkohoitoon. Porrastettu hoitovalmius optimoi resurssien käytön sekä mahdollistaa toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisen hoidon kohdistamisen tehtäväkohtaisesti potilaan tarvitseman hoidon kiireellisyyden perusteella. Helsingin pelastuslaitoksella on välittömässä lähtövalmiudessa seuraavat yksiköt: * lääkäriyksikkö * lääkintäesimiehen yksikkö * 3 rajoitetun ensihoidon sairaankuljetusyksikköä * 7 perustason sairaankuljetusyksikköä * 6 pelastusyksikköä ensivasteyksikkönä * 2 raskasta pelastusyksikköä ensivasteyksikkönä.

18 18 Yksiköiden maantieteellinen hajauttaminen ja monikäyttöisyys nostavat tuottavuutta ja minimoivat hoidon alkamisen viivettä, joka on yksi ensihoitopalvelun kriittisimpiä tuotantotekijöitä. Päivystävän ambulanssilääkärin palvelut tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitoyksikkö, joka kuuluu kirurgian toimialaan. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Toimintakertomus 2001: 6 9.) Ensihoitojärjestelmä perustuu pelastuslaitoksen moniosaaja-konseptiin ja synergiseen palvelutuotantomalliin, jossa palomies-sairaankuljettajat hallitsevat ammattitaidolla potilaan hoidon lisäksi myös pelastustoimen tehtävät. Hoitavaan henkilöstöön kuuluu lisäksi Helsingin pelastuslaitoksella ainoastaan ensihoitotyötä tekeviä terveydenhuollon tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Pelastustoimen, ensihoitopalvelun, hätäkeskuksen ja väestönsuojelun toiminnan keskittäminen yhteen organisaatioon sekä hyvä yhteistyö mahdollistavat terveyden ja turvallisuuden tuottamisen kustannustehokkaasti. Helsingin pelastuslaitoksen lääkintäyksikön toiminnan kehittämistä ohjaa tavoitetila olla paras palvelussa ja hoidossa sekä yhteisönä turvallinen ja kehittyvä. Tavoitetilan mittarina toimivat asiakastyytyväisyystulokset, hoidolliset tulokset, henkilöstötyytyväisyystulokset sekä toimintaa kuvaavien tulosten positiivinen kehityssuunta. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Vuosikertomus 2000.)

19 19 4 KATSAUS AIEMPIIN TUTKIMUKSIIN 4.1 Tulevaisuudentutkimus tutkimusmenetelmänä Tulevaisuus on yhteiskunnan eri tasoilla nykyhetkessä tapahtuvan ajattelun, tuntemisen, suunnittelun ja päätöksenteon tulos. Siitä riippumatta, harjoitetaanko yhteiskunnassa systemaattista tulevaisuuden tutkimusta vai ei, kaikki hyödyllinen tieto, yhteiskunnallinen suunnittelu ja päätöksenteko sekä inhimillinen toiminta yleensäkin suuntautuvat tulevaisuuteen. (Vaarama Hurskainen 1993b: 44.) Tulevaisuudentutkimuksen keskeisenä tutkimuskohteena on nykyisyys, ja sille luonteenomaista on vaihtoehtoisuus. Tulevaisuus on joukko erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. (Metsämuuronen 2001: 7.) Tulevaisuudentutkimus on monitieteellistä tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja (Luoto ym. 1999: 9). Se voidaan määritellä joukoksi erilaisia lähestymistapoja, joilla tuotetaan väitteitä tulevaisuudesta. Taustalla voi olla erilaisia tiedon intressejä, objektiivisia tai subjektiivisia metodeja, kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen tuottama ymmärrys erilaisten päätösten ja toimintavaihtoehtojen mahdollisista seurausvaikutuksista tulevaisuudessa auttaa tekemään nykyhetken päätöksiä entistä tietoisempina niiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. (Vaarama Hurskainen 1993b: ) Soveltavana toimintana tulevaisuudentutkimus keskittyy käytännön ongelmien ratkaisuun. Tulevaisuudentutkimuksessa tarkastellaan yhteiskuntaan vaikuttavia kehitystrendejä erityisestä tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin, tarkoituksena yhdistää eri tieteenaloilla saatuja tutkimustuloksia kokonaisuuksiksi. Tulevaisuudentutkimuksen yleisenä tarkoituksena on myös auttaa päätöksentekijöitä tekemään parempia valintoja yhteisen tulevaisuuden hyväksi. (Luoto ym. 1999: 9.) Tulevaisuudentutkimuksen erityispiirre on epävarmuus ja epäjatkuvuuksien olemassaolon mahdollisuus, minkä ansiosta se sopii hyvin julkishallinnon ohjaamiseen ja erityisen hyvin sen strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Julkisella sektorilla korostetaan voimakkaasti strategista suunnittelua, liikelaitoistamista, maksullisuutta, tulosohjausta ja tulosvastuullisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Virhearviointien lieventämiseksi olisi tärkeää tässä prosessissa katsoa tulevaisuuteen, jossa toiminnan ehdot syntyvät, sillä organisaatiot toimivat suunnittelun ja toimintastrategian

20 20 sekä siihen saumattomasti kytkeytyvän operatiivisen toiminnan kautta. Sopiva aikajänne suunnittelulle ja kehittämiselle olisi vuotta. (Niemi 1990.) Niin sanotut megatrendit ovat ilmiöitä, jotka tulisi aina jollakin tavalla ottaa huomioon mietittäessä tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysalan keskeisiä megatrendejä ovat globalisoituminen, kestävän kehityksen mukaisen kehityksen tarve, julkisen sektorin roolin muutos, väestön ikääntyminen, teknologinen kehitys sekä eri muodoissa tapahtuvan kulttuurisen syrjäytymisen vahvistuminen. Viime vuosina on Suomessa panostettu voimakkaasti ennakkotoimintaan ja tulevaisuuden kehityksen arviointiin. (Kaivo-oja Suvinen 2002: 11.) Yksi hyvin tärkeä megatrendi sosiaali- ja terveysalan toiminnan kehittämisen kannalta on väestön ikääntyminen ja keski-iän kohoaminen. Tämä megatrendi asettaa uusia vaatimuksia sosiaali- ja terveysalan piirissä tuotettaville palveluille, kun asioita tarkastellaan asiakasnäkökulmasta. Tulevina vuosina vanhusvaltaistuminen etenee ja erityisen suuri merkitys on suurten ikäluokkien siirtymisellä eläkkeelle jo noin vuodesta 2010 alkaen. (Kaivo-oja Suvinen 2002: 18.) Väestötutkimuksen tiedot vaaratekijöistä ja sairauksien yleisyydestä antaisivat periaatteessa mahdollisuuden ennusteisiin, mutta niitä on 1990-luvulla tehty varsin vähän. Tietokanta ja tutkimusrekisteri vuosina valmistuneista tai käynnissä olevista tulevaisuudentutkimuksista sisältää vain muutamia terveydellisiin kysymyksiin liittyviä, suurelta osin alueellisia hankkeita. Tekeillä olleet terveydelliset hankkeet liittyivät hoitotieteisiin, hoitoteknologiaan, kuten apuvälineiden kehittämiseen tai syöpätautien alueittaiseen kehitykseen. (Luoto ym. 2000: 12.) Luodon ym. (2000) mukaan terveyden tulevaisuudentutkimusta ei vuonna 2000 tehty Turun Kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa eikä muualla Suomessa. Käynnissä oli tosin erilaisia selvityksiä etenkin iäkkäiden hoidon järjestämisestä tulevaisuudessa osana kunnallisten palvelujen suunnittelua. 4.2 Ikääntyminen ja palvelujen tarve Lea Rissanen (1999) on Oulun yliopiston hoitotieteen- ja terveyshallinnon laitoksella tutkinut vanhenevien ihmisten kotona selviytymistä. Pro gradussa kuvaillaan Siuruan alueen yli 65-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden koettua tarvetta ja käyttöä heidän itsensä arvioimana. Tutkimus tehtiin keväällä 1994 Pudasjärven kunnan yli 65-vuotiaille (N=158) strukturoidulla haastattelulomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Lopulliseen tutkimukseen tuli 127 henkilöä (vastausprosentti 80 %).

21 Tutkimus osoitti tutkimukseen osallistuneiden käyttäneen vähän sosiaali- ja terveyspalveluja. Rissasen mukaan tulos poikkesi osin aiemmista tutkimuksista, ja hän ehdottaakin jatkotutkimukseksi arviointia kaupunkioloissa asuvien ihmisten terveydestä, toimintakyvystä ja palvelujen tarpeesta. Hän mainitsee, että tiiviissä kyläyhteisössä ihmiset pitävät huolta toisistaan, mutta kaupunkiolosuhteissa vanheneva ihminen saattaa jäädä yksin etenkin, jos hän ei kuulu minkään palvelujärjestelmän piiriin. Luomahaara, Peiponen, Vaarama ja Voutilainen (2001) tuovat raportissaan Koko kunta ikääntyneiden asialle esiin näkökulmia ikääntyneiden itsenäiseen selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämiseen. Heidän mukaansa palvelutarjonnan tulisi perustua ikääntyneiden tarpeisiin ja muuttua niiden myötä. Ikäihmisillä on avuntarvetta lähinnä siivouksessa ja asioinnissa. Iän myötä yhä enemmän myös kodinhoidossa, ruuanlaitossa, henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa, riisuuntumisessa sekä syömisessä ja wc-toiminnoissa. Alentunut toimintakyky on palveluiden käytön yleisin peruste ja mitä suuremmaksi avuntarve kasvaa, sitä useammin käännytään sosiaali- ja terveystoimen puoleen. Alentuneen toimintakyvyn ohella tarpeeseen liittyvät tutkimusten mukaan myös yksin asuminen, puutteelliset asunnot ja asuinympäristöt sekä omien tukihenkilöiden puute. Luomahaaran ym. mukaan paikallisessa palvelutarpeen arvioinnissa päästään pitkälle jo määrittämällä muun muassa väestön ikärakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ikäryhmittäin vuosina Markku Hyypiä (1997) on tutkinut helsinkiläisten terveyspalveluiden käyttöä palvelujärjestelmien näkökulmasta. Tutkimuksessa on kiinnitetty erityishuomiota palvelujen suurkäyttäjiin, joilla tarkoitetaan niitä ihmisiä, jotka käyttivät usein terveydenhuollon eri palvelujärjestelmiä. Tutkimuksen aineistona on ollut Stakesin niin sanottu HILMO-2-koeprojektin tiedosto, joka koskee vuotta Se käsittää Helsingin terveysviraston poistoilmoitukset mukaan lukien osuussairaaloiden tiedot ja avohoitokäynnit, terveysviraston tiedot sairaaloiden ja terveyskeskusten avohoidosta, KELA:n tiedot sairausvakuutuskorvauksista yksityislääkärien osalta sekä Tilastokeskuksen tiedot kuolleista helsinkiläisistä vuonna Käytettävissä olevan aineiston analyysin mukaan Hyypiä toteaa, että kolme neljästä helsinkiläisestä käytti terveydenhuollon palveluita vuonna Hoitotapahtumia näillä potilailla oli yli 2,5 miljoonaa. Käyntikertoja potilasta kohti oli keskimäärin vajaat seitsemän. Ikäryhmästä vuotiaat palveluita käytti 87 %, vuotiaista sekä vuotiaista 91 % ja vanhimmista, vähintään 85-vuotiaista vanhuksista palveluita käyttivät lähes kaikki, 95 prosenttia. Hyypiän mukaan yli 65-vuotiaiden osuus vuoden 1993 koko potilasmäärästä oli yhteensä 18 prosenttia. 21

22 22 Juhani Lehto (1997) on käsitellyt raportissaan Rahoituksen ja rakenteen muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelurakenteen muutoksia yli 75-vuotiaiden ikäryhmän osalta vuosina Raportista selviää, että samaan aikaan kun terveyskeskussairaaloiden keskimääräinen hoitojakson pituus lyheni 23 % ja vanhainkodissa asuvien osuus väheni 19 %, niin somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lisääntyivät peräti 37 %:lla. Ikääntyneiden osalta suurin osa näistä erikoissairaanhoidon avohoitokäynneistä toteutuu ensihoitopalvelun kuljettamana. (Lehto 1997: 35; Hayes 2000b: ) Avohoidon lisääntyminen johtaa väistämättä kasvavaan tehtävämäärään ja uusiin vaatimuksiin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelulle. Näin ollen voitaneen todeta, että ensihoitopalvelun rooli ikääntyvän väestön määrän kasvaessa korostuu. Avohoidon lisääntyessä tulisikin sosiaali- ja terveystoimen tehdä yhteistyötä pelastustoimen kanssa suunnitellessaan laajentuvaa palvelumallia (Sonkin 2000: 21). Aiemmissa tutkimuksissa analysoitiin eri palvelujärjestelmien merkitystä, palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista ja toimivuutta sekä hoidon tarvetta. Niissä on kuitenkin lähinnä tutkittu ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen esteitä ja alentuneen toimintakyvyn kannalta päivittäisiä avuntarpeita sekä selvitetty kotiavun mahdollista tarvetta enemmänkin sosiaalitoimen näkökulmasta. Kuitenkin myös yhteistyö eri ammatillisten ryhmien ja palvelujärjestelmien välillä on oleellinen. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole ensihoitojärjestelmää tutkittu osana palveluverkostoa, vaikka se on kuitenkin kiistatta tärkeä osa terveydenhuoltoa. Lehdon (1997) raportti käsittelee välillisesti ensihoitoon vaikuttavaa asiaa, Hyypiäkään (1997) ei ulota tutkimustaan ensihoidon piiriin. Väestön ikääntyessä toimintakyky siis alenee, jolloin taas avunja palvelujen tarve kasvaa. Laaja ja moniammatillinen katsantokanta tähän seikkaan on kehitykselle edullinen. Jotta voitaisiin ymmärtää ikääntymisen vaikutuksia ensihoitoon, on ymmärrettävä ikääntymistä syvällisemmin monesta eri näkökulmasta. Todettakoon yhteenvetona, että mikäli ikääntyneiden palvelutarpeiden määrityksessä esiinnousseita palveluita ei ole riittävästi tarjolla, heijastuu tämä suoraan muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun käyttöön.

23 23 5 TUTKIMUSONGELMAT Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmat ja osaongelmat ovat seuraavat: Ikääntyneiden ensihoitotehtävät Helsingin pelastuslaitoksella vuonna 2001? * Kuinka paljon yli 65-vuotiailla oli ensihoitotehtäviä? * Mitkä olivat keskeisimmät ikääntyneiden ensihoitotehtävät? Kuinka paljon yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät lisääntyvät vuoteen 2025 mennessä?

24 24 6 KESKEISET NÄKÖKULMAT JA TYÖN TAVOITE Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saada kuvailevaa tietoa Helsingin yli 65-vuotiaiden ensihoitopalvelun tarpeesta tulevaisuudessa. Tutkimuksen pohjana ovat vuoden 2001 yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät, niiden määrä ja tehtävätyypit, Helsingin väestöennuste sekä yleiset sairastuvuusennusteet. Aihetta tarkastellaan tässä työssä ensihoidon näkökulmasta tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Mitä vaikutuksia ikääntyneiden suhteellisen määrän kasvu tuo ensihoitopalveluun Helsingissä? Miten se vaikuttaa tulevaisuudessa ensihoitotehtävien määrään, ensihoidon resursseihin, kuten työntekijöihin, koulutukseen tai kalustoon? Ilmiötä olisi mahdollista tarkastella myös perhepolitiikan, eläkepolitiikan, työvoimapolitiikan, kustannusten tai esimerkiksi asiakkaan tai muun yhteiskunnan näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä näitä ei kuitenkaan huomioida. Myöskään muihin sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmiin kuin ensihoitoon ei tässä opinnäytetyössä paneuduta sen syvällisemmin. Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida yli 65-vuotiaiden suhteellisen määrän kasvua ja sen vaikutusta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävien lisääntymiseen. Tavoitteena on selvittää, mikä on ollut ensihoitopalvelun tarve vuonna 2001, kartoittamalla yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät ja arvioida, mikä se tulevaisuudessa voi olla, laatimalla vuoteen 2025 asti tehtävämääräennuste koskien ikääntyvää väestöä. Työssä selvitetään myös vuoden 2001 ikääntyneiden keskeisimmät avunpyyntöön johtaneet syyt tai oireet, jotka aiheuttivat ensihoitopalvelun tarvetta. Lisäksi pohditaan yli 65-vuotiaiden asiakkaiden, ensihoidollisesti merkittävien sairauksien muutosta tulevaisuudessa yleisten sairastuvuusennusteiden pohjalta. Opinnäytetyö voi toimia keskustelunavauksena tai suuntaa antavana suunniteltaessa tulevaisuuden ensihoitopalvelujen tuottamista ja kohdentamista Helsingissä. Opinnäytetyö soveltuu ensihoitaja AMKopiskelijan tekemäksi, koska ensihoitaja voi työssään toimia muun muassa erilaisissa kehittämis-, projekti- ja asiantuntijatehtävissä (Opinto-opas 2001).

25 25 7 TYÖTAVAT JA MENETELMÄT Aineisto on kerätty Helsingin pelastuslaitoksen arkistosta käyttämällä valintaperusteena ainoastaan potilaan ikää (>65) ja muina haettavina tietoina tehtävää suorittanutta yksikköä (aluetta), kuljetuskoodia tai mahdollista X-koodia sekä potilaan sukupuolta. Tällöin on minimoitu eettiset ongelmat, joita voisi syntyä käsiteltäessä potilaiden tarkempia henkilöllisyystietoja. Kartoitus ja ennuste väestön ikääntymisen vaikutuksesta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun tehdään vuoden 2001 tammi-, elo- ja syyskuun ensihoitotehtävien perusteella. Mukaan otetut talvi-, kesä- ja syyskuukaudet kuvaavat vuodenajoissa tapahtuvaa vaihteluväliä. Kolmen kuukauden aineiston perusteella arvioitiin koko vuoden 2001 ensihoitotehtävämäärä kertomalla luvut neljällä. Aineiston keräsi keväällä 2002 sairaankuljettaja Sari Haajanen Helsingin pelastuslaitokselta osana kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on ikäihmisten ensihoidon laadun parantaminen. Aineisto kerättiin manuaalisesti kaikista Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitokertomuksista, joita kolmen kuukauden aikana oli kaikkiaan 8540 kappaletta. Näistä yli 65-vuotiaiden ensihoitokertomuksia oli 2362 kappaletta. Tarvittavat tiedot kertomuksista taulukoitiin kuljetus- ja X-koodeittain (liite) sekä ikäryhmittäin Microsoft Excel -ohjelmalla, ja tämän taulukon pohjalta tutkimusongelmiin vastattiin tässä opinnäytetyössä. Ikäryhmät ovat seuraavat: * * * * * * 90 Tehtävämääräennuste on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen yliaktuaari Pekka Vuoren kanssa käyttäen Helsingin pelastuslaitoksen arkistosta saatuja tietoja. Vanhusväestön määrän suhteellisen kasvun vaikutusta ensihoitotehtävämäärien lisääntymiseen on arvioitu käyttämällä ikäryhmittäisiä tietoja vuoden 2001 tammi-, elo- ja syyskuun ensihoitotehtävistä. Olemassa olevasta yli 65-vuotiaiden väestömäärästä (=a) on ikäryhmittäin laskettu prosenttiosuus (=p) niille asiakkaille, jotka käyttivät ensihoitopalveluja (=b). 100 b p = a

26 26 Ennuste saatiin, kun ikäryhmittäinen ensihoitopalveluja käyttävien prosenttiosuus (=p) suhteutettiin väestöennusteeseen (taulukko 1) kustakin ikäryhmästä kunakin vuonna erikseen olettaen, että ensihoitopalveluja käyttävien osuus kussakin ikäluokassa pysyy vakiona. Vastaavaa menetelmää on käytetty esimerkiksi Sihvon (1989) tutkimuksessa 65 vuotta täyttäneen väestön avun tarpeesta. Ennustetta tarkastellaan tässä opinnäytetyössä viiden vuoden välein vuosina Tehtävämääräennustetta laskettaessa ei ole huomioitu muita muuttujia kuin ikääntyvän väestön määrän suhteellinen kasvu. Ennusteessa ei siis ole huomioitu muuan muassa lainkaan väestön muuttoliikkeen, terveydentilan, hoitopaikkojen ja -käytäntöjen mahdollisia muutoksia. Näitä tekijöitä tarkastellaan pohdinnassa.

27 27 8 TULOKSET 8.1 Ensihoitotehtävien määrä ja ennuste Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitokertomuksista, joita kolmen kuukauden otoksen aikana oli kaikkiaan 8540 kappaletta. Näistä yli 65-vuotiaiden ensihoitokertomuksia oli 2362 kappaletta. Koko vuoden yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävämääräksi arvioitiin 9448 tehtävää, joka saatiin siis kertomalla kolmen kuukauden 2362 tehtävää neljällä. Tämä kattoi 28 % kaikista Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävistä. KUVIO 2. Vuoden 2001 Helsingin pelastuslaitoksen yli 65-vuotiaille asiakkaille suorittamien ensihoitotehtävien määrät ikäryhmittäin. Kuviossa 2 on kuvattu yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät ikäryhmittäin vuonna Eniten avunpyyntöjä on ollut vuotiaiden ikäryhmässä, jossa niitä kolmen kuukauden otoksen perusteella arvioitiin koko vuonna olleen 1988 kappaletta. Lähes samalla tasolla määrät olivat ikäryhmissä vuotiaat 1956 tehtävää ja vuotiaat 1920 tehtävää. Nuorimmassa ikäryhmässä ensihoitotehtäviä oli 1560 kappaletta, vuotiailla 1316 kappaletta ja vanhimmassa ikäryhmässä jo lähes puolet vähemmän eli 708 kappaletta. Ennuste yli 65-vuotiaiden asiakkaiden ensihoitotehtävien määristä laadittiin vuoden 2001 aineiston pohjalta. Olemassa olevasta yli 65-vuotiaiden väestömäärästä (taulukko 1) laskettiin ikäryhmittäin

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

IÄN ILOINEN KESÄAMU

IÄN ILOINEN KESÄAMU IÄN ILOINEN KESÄAMU 14.6.2012 Iän iloinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia Suvilaulu JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN, KAUNIISTI JOKA PAIKKAA KORISTAA KUKKANEN. NYT LÄMPÖÄNSÄ SUOPI

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot