Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina 2001 2025"

Transkriptio

1 Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina Anna Grönlund & Mari Maaskola HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 1

2 Anna Grönlund & Mari Maaskola Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja Sarja C: Opinnäytetyöt

3 Julkaisija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ISBN ISSN

4 Sisällys 1 Johdanto Väestönmuutos ja sairastuvuus Väestön vanheneminen Väestön vanheneminen Helsingissä Sukupuolijakauma Sairastuvuus Ikääntyneiden ja vanhusten sairastuvuus Lääkinnällinen pelastustoimi Sairaankuljetus ja ensihoito Ensihoitopalvelu Riskinarvio ja täsmennetty tilannearvio Porrastettu vaste Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitojärjestelmä Katsaus aiempiin tutkimuksiin Tulevaisuudentutkimus tutkimusmenetelmänä Ikääntyminen ja palvelujen tarve Tutkimusongelmat Keskeiset näkökulmat ja työn tavoite Työtavat ja menetelmät Tulokset Ensihoitotehtävien määrä ja ennuste Ensihoitotehtävien tyypit Yhteenveto tuloksista Jatkotutkimusehdotukset Pohdinta Lähteet 44 Liite.. 48

5 5 1 JOHDANTO Tulevaisuus on ihmisistä riippuvainen tulevaisuus on miksi sen teemme. Suunnan näemme, muttemme päämäärää. Aurelio Peccei, Rooman klubin perustaja. Tämä opinnäytetyö käsittelee väestön ikääntymisessä tapahtuvan muutoksen vaikutusta ensihoitoon. Tarkoituksena on kartoittaa yli 65-vuotiaiden suhteellisen määrän kasvua ja sen vaikutusta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävien lisääntymiseen laatimalla tehtävämääräennuste vuoteen 2025 asti. Lisäksi työssä tarkastellaan viittä yleisintä yli 65-vuotiaiden ensihoitopalvelun tarvetta aiheuttanutta syytä tai oiretta vuodelta Kartoitus tehdään vuoden 2001 Helsingin pelastuslaitoksen yli 65-vuotiaille asiakkaille suorittamien ensihoitotehtävien pohjalta. Aineistosta ilmenee tehtävien määrä ja tehtävätyypit. Niiden perusteella saadaan tietoa Helsingin yli 65-vuotiaiden ensihoitopalvelun tarpeesta, siitä mikä se on ollut vuonna 2001 ja minkä se voidaan arvioida tulevaisuudessa olevan. Tässä työssä pohditaan myös yli 65-vuotiaiden asiakkaiden, ensihoidollisesti merkittävien sairauksien muutosta yleisen sairastuvuusennusteen pohjalta. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen lääkintäyksikön kanssa, jonka toimeksiannosta ja tarpeesta aihe on syntynyt. Helsingin pelastuslaitoksella ei ole aiemmin kartoitettu ikääntyvien asiakkaiden ensihoitotehtävien määrää eikä tehtävätyyppejä eikä näin ollen myöskään tehty ennusteita koskien tämän ikäryhmän ensihoitopalvelun tarvetta. Tämän opinnäytetyön taustatyössä ovat olleet mukana Helsingin pelastuslaitokselta lääkintäyksikön päällikkö Taisto Hakala sekä sairaankuljettaja Sari Haajanen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen yliaktuaari Pekka Vuori ja Helsingin kaupungin vanhuspalveluprojektin päällikkö, ylilääkäri Jaakko Valvanne. Kiitämme lämpimästi heitä kaikkia suuresta avusta. Kiitokset ansaitsevat myös opinnäytetyömme ohjaaja Juha Nyman sekä muut tukena olleet ystävät ja läheiset.

6 6 2 VÄESTÖMUUTOS JA SAIRASTUVUUS Noin sadan vuoden ajan vanhuuden on katsottu alkavan 65. ikävuodesta, joka aikanaan säädettiin vanhuuseläkkeen ikärajaksi (Aalto Hakonen Koskinen Päivärinta 1998: 15). Väestötieteellisissä tutkimuksissakin vanhuuden rajana pidetään usein 65 vuoden ikää (Hervonen Pohjolainen 1991: 33). Kuitenkin useimmiten 65-vuotiaat ovat vielä varsin hyväkuntoisia ja kykenevät normaaliin itsenäiseen elämään. Varsinaiset ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat lisääntyä vasta 75. ikävuoden jälkeen, minkä vuoksi vanhuudesta on syytä puhua vasta tästä iästä alkaen. Monissa kansainvälisissä gerontologisissa lähteissä vanhuuden ikärajaksi määritellään vasta 85. ikävuosi, jonka jälkeen sairaudet ja toimintakyvyn aleneminen aiheuttavat enemmän avun tarvetta ja muista riippuvuutta (Aalto ym. 1998: 15 16). Tässä opinnäytetyössä käytetään kartoituksen kohteena olevista henkilöistä alaikärajaa 65 vuotta. Heistä käytetään rinnakkain nimityksiä yli 65-vuotiaat ja ikääntyneet. 2.1 Väestön vanheneminen Väestön vanheneminen on maailmanlaajuinen, globaali ilmiö. Väestölliseen vanhenemiseen on alettu kiinnittää erityistä huomiota yleensä silloin, kun 65-vuotiaiden osuus väestöstä ylittää seitsemän prosenttia. (Aalto ym. 1998: 24.) Maailman terveysjärjestö WHO:n (1998) mukaan kaksi suurinta maailman muuttumiseen vaikuttavaa tekijää ovat elinajanodotteen lisääntyminen ja samanaikaisesti syntyvyyden aleneminen. Näiden tekijöiden arvioidaan vaikuttavan siten, että vuonna 2025 maailman väkiluku on kasvanut noin kahdeksaan miljardiin, ja yli 65-vuotiaiden osuus siitä on peräti 10 %. Maailmassa ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin paljon ikääntyneitä ja suhteellisesti niin vähän nuoria. Eurooppa on nopeimmin vanhenevia alueita maailmassa (WHO 1998). EU-maissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on ylittänyt jo keskimäärin 15 %. Suomi sijoittuu EU:n keskitasolle. Tulevaisuudessa Suomi on kuitenkin yksi nopeimmin vanhenevia kehittyneitä maita koko maailmassa. Väestön vanhenemisen kannalta on oleellista, että väestön määrä kehittyneissä maissa ei enää oleellisesti muutu. (Aalto ym. 1998: ) Tärkeä seikka on myös odotettavissa oleva keskimääräinen elinaika, minkä laskeminen perustuu ikäryhmittäisiin kuolleisuuslukuihin. Suomessa elinaika on nykyisin keskimäärin 76 vuotta. (WHO 1998: ) Yli 65-vuotiaiden vuosittain tarkasteltavaan määrään vaikuttaa

7 7 kaksi tekijää: kyseessä olevana vuonna 65 vuotta täyttävien ihmisten määrä ja toisaalta yli 65-vuotiaiden kuolleisuus. Määrään taas vaikuttaa ensinnäkin syntymäikäluokan suuruus 65 vuotta aiemmin. Tästä ovat esimerkkinä Suomelle ominaiset sodan jälkeen vuosina syntyneet suuret ikäluokat. Tuolloin Suomessa syntyi vuosittain yli lasta, mikä näkyy nousuna erityisesti vuoden 2010 jälkeen yli 65-vuotiaiden määrässä. Toinen seikka, joka vaikuttaa vuotuiseen 65 vuotta täyttävien määrään, on alle 65-vuotiaiden kuolleisuus kullakin hetkellä. (Aalto ym. 1998: ) Suurten ikäluokkien yli edustajasta arvioidaan lähes joka toisen saavuttavan 80 vuoden iän. Merkittävää tässä on ollut yli 65- vuotiaiden kuolleisuuden nopea aleneminen 1970-luvun alusta lukien. (Aalto ym. 1998: 29.) On siis selvää, että vanhusväestön suhteellinen osuus koko väestömäärästä kasvaa. Tämä kasvu merkitsee, että toisista riippuvaisten ja apua tarvitsevien määrä tulee lisääntymään. Koska ikääntyneet elävät entistä pidempään, niiden sairauksien ja vajavuuksien määrä, joita voidaan pikemmin hoitaa kuin parantaa, tulee lisääntymään. Näin ollen myös sairaalajaksojen määrä lisääntyy jyrkästi iän mukana. (Isola Laitinen Junkkari 1999: 127.) Väestön vanheneminen vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin asettaen pitkän aikavälin haasteita perhepolitiikalle, eläkepolitiikalle ja työvoimapolitiikalle. Väestön vanheneminen ei ole ongelma, vaan hyvinvoinnin tulos; palvelutarpeisiin voidaan vastata ennakoimalla ja kohdentamalla resursseja paikallisia tarpeita vastaavaksi. Vanhuspolitiikan kannalta väestönkehityksessä on olennaista, että vanhusten, erityisesti iäkkäimpien määrän kasvaessa lisääntyy myös palvelujen ja avun tarve. (Vaarama Hurskainen 1993a: ) 2.2 Väestön vanheneminen Helsingissä Helsingin kaupunki on laatinut omia väestöennusteita jo 1940-luvulta asti. Ennusteiden laatiminen perustuu demografiseen projektiomenetelmään, jossa lähtökohtana on seudun nykyinen väestö ja sen ikä- ja sukupuolirakenne. Malli perustuu oletuksiin koko maan taloudellisen aktiivisuuden, Helsingin seudun vetovoiman ja seudun asuntomarkkinoiden perustekijöiden kehityksestä sekä syntyvyyteen ja kuolevuuteen vaikuttavista tekijöistä ennustejakson aikana. (Helsingin kaupungin tietokeskus 1998.) Nykytilanteessa Helsingin seudun väestö on keskimäärin nuorempaa kuin koko maan väestö. Erityisesti vanhusten osuus on tuntuvasti alhaisempi kuin muualla maassa. Väestön ikärakenne tuleekin muuttumaan huomattavasti seuraavan 25 vuoden aikana. Ikärakenteen

8 8 muutoksen keskeisin piirre on, että vanhusten määrä ja väestöosuus kasvavat, erityisesti vuoden 2010 jälkeen. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2000; Luoto ym. 1999: 142.) Tästä johtuen Helsingillä on vajaan kymmenen vuoden ajan aikaa valmistautua tulevaan ennen kuin ikäihmisten määrän kasvu kiihtyy (Sonkin 2000: 3). Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu Helsingin yli 65-vuotiaan väestön lukumäärää vuonna 2001 sekä ikääntyvän väestön lukumäärän ennustetta vuoteen 2025 asti. Väestöä on tarkasteltu ikäryhmittäin. Huomion arvoista on, että esimerkiksi ryhmän vuotiaat suhteellinen määrä kasvaa lähes 50 % ennustejakson aikana. Se on ikäryhmä, jossa ihmiset ovat tällä hetkellä vuotiaita eli he kuuluvat suureen ikäluokkaan. Yhteensä helsinkiläisten ikääntyneiden (>65 v) lukumäärä kasvaa 62,3 % vuodesta 2001 vuoteen 2025 mennessä. TAULUKKO 1. Helsingin väestö ikäryhmittäin ja ennuste (Helsingin Tietokeskus 2001.) Lukumäärä (henkilöitä) Ikä Yhteensä Helsingissä on tulevaan väestömuutokseen vastattu muun muassa kaksivuotisella ( ) vanhuspalveluprojektilla (VAPRO). VAPRO:n yhtenä tehtävänä on ollut varmistaa, että kaupungin kaikki hallintokunnat vanhuspalveluohjelman mukaisesti edistävät ikäihmisten kotona asumista omilla keinoillaan ja toimenpiteillään (Sonkin 2000: 1). VAPRO:n yleistavoitteena on, että Helsinki parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja kehittää avo- ja laitoshoidon palveluja niin, että elämä on loppuun saakka turvallista ja laadukasta. Vanhuspalveluohjelman tavoitteena on myös vanhusten laitoshoidon vähentäminen koskien pääosin terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastojen sairaansijoja sekä avohoidon lisääminen siten, että laitospalvelusta vapautuvat resurssit käytetään avopalveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen (Vanhuspalveluohjelma 1998: 12). Vanhuspalveluohjelma ei sisällä Helsingin pelastuslaitosta koskevia tavoitteita. Pelastuslaitoksella on kuitenkin hyvin keskeisiä tehtäviä koskien ikäihmisten kotona asumista ja turvallisuutta (Sonkin 2000: 2).

9 9 2.3 Sukupuolijakauma Miehet kuolevat nykyisin keskimäärin kahdeksan vuotta aiemmin kuin naiset. Yli 65-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa ja yli 75-vuotiasta runsas 70 % on naisia. (Aalto ym. 1998: 29.) WHO:n (1998) mukaan naisilla on erilaiset elinolosuhteet ja -haasteet sekä terveysongelmat kuin samanikäisillä miehillä. Naiset ovat useammin leskiä ja yksinasuvia ja näin ollen usein enemmän riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Myös Helsingissä on paljon yksineläviä, ikääntyviä naisia, joilla ei ole arkipäivän tukea aviopuolisostaan. Tämän voidaan ajatella lisäävän palvelujen, kuten ensihoidon, tarvetta. Miesten keskimääräinen elinajanodote on tällä hetkellä noin 73 vuotta ja naisten 81 vuotta (Tilvis 2001: 26). Miesten elinajanodote kasvaa tulevaisuudessa kuitenkin nopeammin kuin naisten, joten eläkeikäisten sukupuolijakauma tasoittunee oleellisesti vuoteen 2030 mennessä. Täten yli 65-vuotiaista tullee olemaan naisia 56 % ja yli 75-vuotiaista 60 % vuonna Näin mahdollisuudet elää parisuhteessa pidempään paranevat ja myös miehet auttanevat aviopuolisoitaan yhä useammin. (Aalto ym. 1998: 29.) Toisaalta miehillä on myös entistä paremmat valmiudet kotitöihin ja hoito- ja huolenpitotehtäviin (Raassina 1994: 12). 2.4 Sairastuvuus WHO:n (1998) mukaan teollistuneissa maissa, joihin Suomikin kuuluu, sairastuvuus aiheutuu pääosin elintavoista johtuvista sairauksista. Tämän päivän nuoret ovat huomisen ikääntyneitä, joten sairauksien ennaltaehkäisy sekä varhainen diagnosointi ja hoito on merkittävää tulevaisuuden kannalta. WHO:n (1998) raportissa ikääntyvien sairauksista merkittävimmät ovat verenkiertoelinten sairaudet ja diabetes, krooniset ahtauttavat keuhkosairaudet (COPD), syöpäsairaudet, dementia sekä lonkkamurtumat. Maailmanlaajuisesti verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat eniten kuolemia yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka nykyiset hoitomuodot ja ennaltaehkäisy ovat tehokkaita. Suurimmat riskitekijät ovat tupakointi, korkea verenpaine sekä korkea seerumin kolesterolipitoisuus, joihin terveellisillä elintavoilla voidaan vaikuttaa (WHO 1998: 7). Epäterveellinen ruokavalio, ylipaino ja vähäinen liikunta selittävät myös viime vuosina ikääntyneillä hälyttävästi nousseet diabeteksen sairastuvuusluvut. Kaikissa ikäryhmissä tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan diabetesta sairastavia 142 miljoonaa, ja vuoteen 2025 luvun arvioidaan kasvavan 300 miljoonaan (WHO 1998: 5). WHO:n raportin mukaan osteoporoosi ja sen myötä helpommin

10 10 syntyvät lonkkamurtumat aiheuttavat merkittävän osan ikääntyvien sairastuvuudesta, toimintakyvyn alenemasta sekä sairaanhoidon kustannuksista. Naisten suurempi riski sairastua osteoporoosiin selittyy vaihdevuosien jälkeisillä hormonimuutoksilla ja luukadolla. WHO:n mukaan vuonna 1990 lonkkamurtumia oli 1,7 miljoonaa tapausta vuodessa ja luvun arvioidaan nousevan 6,3 miljoonaan vuonna Ennaltaehkäisyyn on mahdollista vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla, kalsiumin saannin turvaamisella, liikunnan lisäämisellä ja tupakoinnin lopettamisella. Sairastuvuutta Suomessa, Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireissä on kuvattu varsin kattavasti Kansanterveyslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa Terveys- ja hoidon tarve Uudellamaalla Tutkimuksen lähtökohtana on ollut hoidontarpeen määrittäminen tulevaisuuden keskeisten sairauksien pohjalta. Nämä on jaettu kuuteen pääryhmään, joita ovat (1) sydän- ja verisuonitaudit (sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet) sekä diabetes, (2) syöpätaudit, (3) mielenterveys- ja päihdeongelmat, (4) tuki- ja liikuntaelinten vammat ja sairaudet (lonkkamurtumat ja reuma), (5) palvelut ja hoidontarve iäkkäillä sekä (6) muut hoidontarvetta aiheuttavat tekijät (astma, synnytykset ja harmaakaihi). Nämä valittiin, koska niistä aiheutuu suuri osa kaikista palvelujen käytöstä nyt ja tulevaisuudessa. Sairauksien ja niiden aiheuttaman kuolleisuuden ennustamisella on jo pitkät perinteet. WHO:n ja Harvardin yliopiston Global Burden of Disease -tutkimuksen mukaan vuonna 1990 tärkeimmät kuolinsyyt maailmanlaajuisesti olivat tärkeysjärjestyksessä sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, alempien hengitysteiden infektiot, ripulitaudit, perinataaliongelmat, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, tuberkuloosi, tuhkarokko, liikenneonnettomuudet ja keuhkosyöpä. Kymmenen tärkeintä kuolinsyytä vuonna 2020 ennustetaan olevan sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, alempien hengitysteiden infektiot, keuhkosyöpä, liikenneonnettomuudet, tuberkuloosi, mahasyöpä, HIV ja itseaiheutetut vammat. (Luoto ym. 2000: 8.) Yhteenvetona voidaan havaita, että sairastuvuusennusteet ovat hyvin samansuuntaisia niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Edellä esitettyjen raporttien pohjalta voidaan todeta tulevaisuuden sairauksien vaikutus ensihoitopalveluun. Ensihoidolle merkityksellisiä asioita ovat ensisijaisesti peruselintoimintojen sairaudet ja häiriötilat. Tavallisimmin tautiryhminä esiintyvät sydän- ja verisuonisairaudet, astma ja diabetes. Muita huomioitavia ryhmiä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä lonkkamurtumat. Iäkkäiden hoidontarve lienee suurin yksittäinen muutostekijä, myös ensihoidossa. Eliniän pidentyessä sairaudet eivät vähene, vaan siirtyvät myöhempään ikään; toisaalta monisairaiden vanhusten määrä lisääntyy (Luoto ym. 2000).

11 Ikääntyneiden ja vanhusten sairastuvuus Suomalaisten vanhusten terveydentilasta, sairauksista ja toimintakyvystä on paljon tilastotietoa. Eri ajankohtina tehdyt epidemiologiset tutkimukset, erityisesti eri ajankohtina toteutetut ikäryhmien väliset vertailut, ovat antaneet käsityksen siitä, että raihnautuminen ja sairauksien puhkeaminen siirtyvät myöhempään ikään ja että korkean iän saavuttaneiden keskimääräinen toimintakyky on kohentunut. Yli 65-vuotiaiden ihmisten toimintakyky paranee todennäköisesti tulevaisuudessakin. Lyhyellä aikavälillä muutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Mahdollisesti ehkäistävät sairaudet ilmenevät vastaisuudessa myöhemmin, ja ikääntymiseen liittyvien rappeuttavien sairauksien osuus kasvaa. (Tilvis 2001: 28.) Taulukossa 2 on esitetty vanhusväestön sairaanhoidon tarpeeseen vaikuttavan sairastuvuuden lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Kaikki siinä esitetyt sairaudet eivät välttämättä ole ensihoidollisesti akuutteja, mutta esimerkiksi kroonisia keuhkosairauksia sairastavalle potilaalle voi kehkeytyä äkillinen vaikea hengenahdistus. Tämän vuoksi Tilviksen (2001) esittämät sairastuvuuden kehitysnäkymät ovat myös osittain ensihoidollisesti merkittäviä. TAULUKKO 2. Vanhusväestön sairaanhoidon tarpeeseen vaikuttavan sairastuvuuden lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. (Tilvis 2001.) Sydän- ja verisuonisairaudet Sairauksien siirtyminen myöhempään ikään ei vähennä hoitokysyntää. Hoitojen kehittyminen lisää paineita entistä iäkkäämpien hoitoon. Dementiaa aiheuttavat rappeuttavat aivosairaudet Vanhimpien lukumäärän kasvu lisää hoitotarvetta: kilpailevien kuolinsyiden väheneminen eräs syy. Malignit kasvaimet Eräät syövät lisääntyvät jyrkästi iän mukana. Tauti todetaan entistä varhaisemmin. Hoito on tehostunut, mikä on pidentänyt hoitoaikaa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULES) Osteoporoosiin liittyvät ongelmat lisääntyvät jatkuvasti. Nivelrikon jyrkkä ikäriippuvuus. Mielenterveysongelmat Muuttuvat käsitteet ja hoidon aiheet: masennus. Krooniset keuhkosairaudet Runsaasti tupakoineen sukupolven vanhuusiän vaivat. Aikuisiän diabetes yleistyy selvästi Komplikaatiot kasautuvat vanhusväestöön. Infektiosairaudet Toistuvat hoidot ovat tavallisia.

12 12 Yksittäiset taudit aiheuttavat pääsääntöisesti samanlaisia oireita kaikenikäisille. Useissa akuuteissa sairauksissa vanhuspotilaiden oireet - sekä subjektiiviset vaivat että kliiniset löydökset voivat kuitenkin olla erilaisia kuin nuorempien. Esimerkiksi rintakipuoireisto voi iäkkäiltä sydäninfarktipotilailta jopa puuttua tai se esiintyy suhteellisen vaimeana. Myös keuhkokuume ilman yskää ja kuumetta on tästä tyyppiesimerkki. Tyypillistä on oireiden tietty epäspesifisyys eli toisten oireiden vaimentuminen ja toisten ylikorostuminen. (Tilvis 2001: 33.) Biologisen vanhenemisen perusilmiö on yksilöiden välisten erojen ja variaatioiden lisääntyminen. Näin ollen vanhuksiin ei voi soveltaa sellaisia tilastollisia johtopäätöksiä kuin nuoriin. Jokainen vanhus on ainutkertaisen taustan omaava yksilönsä ja sellaisena kohdattava. Vanhukset muodostavat siis hyvin vaihtelevan potilasryhmän. Varsinkin akuutissa hoitotilanteessa on vaikeuksia kyetä selvittämään vanhuksen elämän sen hetkinen kokonaistilanne ja jäljellä olevan elämän ennuste suhteessa juuri kyseiseen tapahtumaan. (Korpinen 1999: 396.) Yksittäisten elinjärjestelmien reservikapasiteetin alentuminen selittänee pitkälle sen, miksi häiriöt ja akuutit muutokset aiheuttavat nopeasti niiden toimintahäiriöitä. Akuutisti sairastuneet vanhukset hakeutuvat tai heidät tuodaan hoitoon usein lääketieteellisesti sekundaaristen syiden takia. He eivät enää tule toimeen entisessä ympäristössään, he ovat kaatuneet, heidät on löydetty lattialta tai he ovat muuttuneet sekaviksi. Syyksi paljastuu usein akuutti infektio, kuten ruusu tai pyelonefriitti, sydäninfarkti, aivoverenkiertohäiriö tai vaikkapa keuhkoembolia. (Tilvis 2001: 33.) Lähes mikä tahansa akuutti sairaus voi laukaista pahimmillaan sekavuustilan, heikentää muistitoimintaa, aiheuttaa huimausta, pahentaa masennusta, paljastua kaatuiluna tai virtsainkontinenssina tai vaikeuttaa liikkumista. Diagnoosia vaikeuttavat somaattisten sairauksien ja emotionaalisten häiriöiden oireiden päällekkäisyys ja samankaltaisuus. Mitkä fyysiset oireet johtuvat depressiosta ja mitkä depression oireet monista fyysisistä vaivoista? (Tilvis 2001: ) Monien sairauksien yhtäaikainen esiintyminen sekä runsaat lääkitykset tuottanevat ongelmia ikääntyneiden terveyteen. Tutkimuksien mukaan 88 prosenttia yli 65-vuotiaista käyttää jotakin lääkettä (Raassina 1994: 63). Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioidaan, että lääkkeiden yhteisvaikutukset aiheuttavat jopa 30 % vanhusten sairaalakäynneistä (Hayes 2000a: ). Puhutaankin vanhuksen tai ikääntyneen raihnaisuusasteesta, joka ilmenee moniulotteisena ongelmana, jonka taustalla ovat lähes aina sairaudet, eikä pelkästään korkea ikä (Valvanne 2001; kuvio 1). Raihnaisuusasteella voidaan arvioida ikääntyneen potilaan hoidon ja avun tarvetta (Tilvis 2001: 34 39).

13 13 KUVIO 1. Ikääntyneiden hoidon ja avun tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (Valvanne 2001.) Erilaiset psyykkiset oireet ovat lisääntyneet myös eläkeikäisillä. Yli 65-vuotiailla yleinen masentuneisuus jää erityisesti vanhuksilla helposti huomaamatta, tai se yhdistetään normaaliin vanhuuteen tai elimellisiin sairauksiin. Vanhusten masentuneisuuden on todettu liittyvän muun muassa alhaiseen sosio-ekonomiseen asemaan, heikkoon terveydentilaan leskeytymiseen tai yksinäisyyteen. Varsinkin vanhimmissa ikäryhmissä yksinäisyys, johon voi olla monia syitä, on huomattava ongelma. Esimerkiksi yksin asumisen takia yksinäisyys ja turvattomuus lisääntyvät iän myötä. Ne ovat myös usein syinä hoitoon hakeutumisessa varsinkin niillä ikääntyneillä, joilla ei ole pitkäaikaista omaisapua ja etenkin niillä, jotka lisäksi asuvat yksin. (Raassina 1994: ) Kuviossa 1 on esitetty joitakin niistä monimuotoisista tekijöistä, jotka usein aiheuttavat myös ensihoidon tarvetta. Tekijät voivat yksin aiheuttaa ensihoidon tarpeen tai ne voivat yhdessä huonontaa ikääntyneen kotona selviytymistä, mikä voi siten olla syy saattaa asiakas jatkohoitoon. Ensihoidossa ikääntyneiden ja vanhusten raihnaisuuden aiheuttama hoidon ja avun tarve tulisi yhä enemmän ottaa huomioon. Vaikka avunpyyntöön johtaneet syyt ja oireet eivät aina ole lääketieteellisesti niin kiireellisiä, asiakkaalla voi silti olla akuutti pidempiaikaisen hoidon tarve. Tähän ensihoitopalvelun tulisi pystyä vastaamaan omalta osaltaan, sillä se on arvokkaassa asemassa arvioidessaan asiakkaan arjen hallintaa ja kotona selviytymistä.

14 14 3 LÄÄKINNÄLLINEN PELASTUSTOIMI Lääkinnällinen pelastustoimi on yleiskäsite, joka sisältää kaiken ensihoitopalvelun sairaalan ulkopuolella ja sairaaloissa. Se kuuluu kansanterveyslain 66/ :n mukaan terveydenhuollon toimialaan, ja on erikoissairaanhoitolain 1049/ :n mukaan osa erikoissairaanhoitoa. Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on siis lääkinnällistä pelastustoimintaa, jota voidaan verrata perinteisiin palo- ja poliisintoimen turvallisuuspalveluihin. (Määttä 1999: ) 3.1 Sairaankuljetus ja ensihoito Sairaankuljetuksella tarkoitetaan 1994 annetun asetuksen mukaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla tai erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. Ensihoito määritellään asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemäksi tilannearvioksi ja hänen antamakseen välittömäksi hoidoksi, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä ja muilla hoitotoimenpiteillä (Sairaankuljetusasetus N:o 565/1994). Ensihoito on Suomessa käsitteenä verrattain uusi, minkä vuoksi on esimerkiksi kestänyt pitkään määritellä virallinen ammattinimeke ensihoitoa harjoittaville henkilöille. Yhdysvalloissa vastaava nimike on paramedic, jolla on kuitenkin vivahde-ero ensihoitajaan nähden. Myös ensihoito -käsitteen rinnakkaiskäsitteillä emergency care/nursing, prehospital care/nursing ja primary care/nursing saattaa olla vivahde-eroja kulttuuritaustasta johtuen. Lähdekirjallisuudessa on termejä ensihoito ja sairaankuljetus käytetty rinnakkain. Tässä opinnäytetyössä on usein käytetty termiä ensihoitopalvelu, joka sisältää sekä ensihoidon että sairaankuljetuksen. 3.2 Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon päivystystoimintaa, jonka perustehtävä on turvata äkillisesti sairastuneen ja onnettomuuden uhrin korkeatasoinen hoito tapahtumapaikalla, sairaankuljetuksen aikana ja

15 15 sairaalassa (Määttä 1999: 24). Ensihoitopalvelu on osa ensihoitojärjestelmää, jonka muodostaa maallikon (ilmoittaja), hätäkeskuksen, porrastetun kenttäensihoidon ja sairaalan päivystysalueen yhteistoiminta. Ensihoitopalvelu aktivoituu avuntarvitsijan soittaessa yleiseen hätänumeroon 112. Se on vähitellen kehittynyt äkillisesti sairastuneiden ja loukkaantuneiden potilaiden kuljettamisesta tapahtumapaikalla tehtävään perusteelliseen tilannearvioon ja potilaan tilan vakauttamiseen ensihoitotoimenpitein. (Kuisma Martikainen 1998.) Ensihoitopalvelu pyrkii saamaan potilaan hoidon alkamaan niin ajoissa, että potilas mahdollisimman usein voi palata sairastumista edeltäneeseen elämäntilanteeseensa. Toissijainen tarkoitus on ohjata potilaat käyttämään oikein terveydenhuollon päivystyspalveluja. Jos jo kohteessa pystytään kyllin luotettavasti määrittämään, ketkä potilaat voivat turvallisesti hakeutua tutkimuksiin seuraavana arkiaamuna ja ketkä tulee kuljettaa suoraan keskussairaalaan, tästä hyötyvät kaikki. Siten ensihoitopalvelu mahdollistaa päivystyspalvelujen järkeistämisen myötä merkittävät kustannussäästöt. (Kinnunen Murtomaa 1997: 1 4.) 3.3 Riskinarvio ja täsmennetty tilannearvio Jokainen hätäpuhelu hätänumeroon 112 käsitellään mahdollisimman huolellisesti ja järjestelmällisesti, jotta tehtävän luonne ja kiireellisyys voidaan määrittää. Tätä kutsutaan riskinarvioksi. (Määttä 1999: 26.) Hätäpuhelun perusteella valitaan kutakin tapausta kuvaava avainsana, jonka mukaan tiedetään siihen liittyvä keskimääräinen riski ja voidaan hälyttää tehtävään tarkoituksenmukaisimmat yksiköt (Kinnunen Murtomaa 1997: 1 15). Helsingissä käytettävät avainsanat eli koodit ovat nähtävillä liitteessä. Suomessa käytetään yleisimmin neljää kiireellisyysluokkaa: A, B, C, D: * A-tehtävä: peruselintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunta) vakava häiriö tai ilmeinen uhka sellaisesta * B-tehtävä: peruselintoimintojen häiriön mahdollisuutta ei pystytä poissulkemaan tai tiedot puutteellisia, ja sen vuoksi uhka tuntematon * C-tehtävä: peruselintoimintojen vähäinen häiriö tai muu syy, jonka vuoksi sairaankuljetuksen tarve on ilmeinen tai tilanne on vähintäänkin tarkistettava paikan päällä * D-tehtävä: päivystysluonteinen kiireetön sairaankuljetustehtävä tai aikatilaustehtävä.

16 16 Kiireellinen sairaankuljetus käsittää kaikki päivystysluonteiset sairaankuljetustehtävät (A, B, C, D). Paikkakuntakohtaisesti voidaan käsite rajoittaa vain korkeariskisiin tehtäviin, kuten Helsingissä (A, B, C). Muu sairaankuljetus käsittää kiireettömät aikatilaustehtävät sekä sairaala- ja hoitolaitossiirrot. (Määttä 1999: ) Asiakkaan kohtaava ammattilainen tekee täsmennetyn tilannearvion, jonka perusteella valitsee myös lopullisen avainsanan eli kuljetuskoodin. Kuljetuksen syytä ilmoitettaessa hätäkeskukselle käytetään samoja avainsanoja kuin hälytystä annettaessa. (Kinnunen Murtomaa 1997: 4 11.) Hätäkeskuksen antamassa hälytyskoodissa on siis kyse riskinarviosta. Kuljetuskoodi selvittää paremmin, mistä todella on kysymys. Sairaankuljetusajoneuvoa tulisi käyttää vain silloin, kun se potilaan sairauden laadun vuoksi on tarpeen (Kinnunen Murtomaa 1997: 4 13). Joka tapauksessa ensihoitopalvelun ammattilaiset haastattelevat ja tutkivat potilaan asianmukaisesti, potilaan peruselintoiminnot mitataan ja epäselvissä tilanteissa tai jatkohoidon varmennukseksi voidaan vielä konsultoida päivystävää ensihoitolääkäriä. Avunpyyntöön johtaneet syyt tai oireet eivät aina ole ensihoidollisesti niin merkityksellisiä, että asiakasta kuljetettaisi jatkohoitoon. On mahdollista, että potilas hakeutuu jatkohoitoon esimerkiksi taksilla, jolloin kuljetuskoodin sijasta käytetään koodia X-4. Kymmenen Helsingissä käytössä olevaa X-koodia on selvitetty liitteessä. 3.4 Porrastettu vaste Terveydenhuollon palvelut jaetaan kolmeen eri tasoon: perusterveydenhuoltoon (terveyskeskus), perustason erikoissairaanhoitoon ja erityistason erikoissairaanhoitoon. Ensihoitojärjestelmän peruspalveluja tuottavat hätäkeskus ja perustason sairaankuljetusyksiköt. Hoito- ja lääkäriyksiköt ovat erityispalveluja. Perus- ja hoitotason toiminnallinen raja ei vastaa kuitenkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa. (Määttä 1999: ) Perus- ja hoitotason sairaankuljetus on määritelty sairaankuljetusasetuksessa. Hoitotason yksikön valmius perustuu henkilöstön osaamiseen, hoitovälineisiin ja lääkevalikoimaan. Porrastettu vaste tarkoittaa sitä, että korkeariskiseen tehtävään hälytetään ensimmäisenä mikä tahansa ammattiapuun pystyvä yksikkö eli ensivasteyksikkö, joka tavoittaa potilaan nopeimmin. Lisäksi kohteeseen hälytetään hoitotason yksikkö ja tarvittaessa edelleen lääkäriyksikkö. Porrastettu vaste mahdollistaa yksiköiden taloudellisen ja tarkoituksenmukaisen käytön, edellyttäen kuitenkin hätäkeskuksen riskinarviointitaitoja. (Kuisma Martikainen 1998.)

17 Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitojärjestelmä Ensihoitojärjestelmien rakenteissa ja toimintamalleissa on huomattavia eroja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yksi merkittävistä ohjaavista tekijöistä on väestöpohjan laajuus ja tyyppi. (Kuisma Martikainen 1998.) Helsingissä ohjaavana tekijänä on (2001/2002) asukkaan väestö, mikä Helsingin kokoiselle elsingin kokoisellejhhhiialueelle sijoittuessaan tekee järjestelmästä pohjoismaisittain jaoteltuna kaupunkimaisen (Helsingin kaupungin tietokeskus 2001; Kuisma Martikainen 1998). Kansainvälisesti kaupunkiympäristössä arvioidaan tarvittavan yksi perustason sairaankuljetusyksikkö jokaista asukasta kohden ja vastaavasti yksi hoitotason yksikkö alkavaa asukasta kohti (Määttä 1999: 30). Parhaat hoitotulokset on raportoitu järjestelmistä, joissa on yksi yhtenäinen hätänumero, yksiköt on alueellisesti hajautettu, hoidon taso on porrastettu (perus- ja hoitotaso) ja lääketieteellinen johtamisjärjestelmä on vankka (American Heart Association 1992). Helsingissä tämä edellä kuvattu järjestelmämalli toteutuu muilta osin paitsi yksiköiden laskennallisilta mitoitusperusteiltaan. Helsingin pelastuslaitos on alueellisesti hajautettu kahdeksaan eri pelastusasemaan, jotka sijaitsevat Kalliossa (Keskuspelastusasema), Erottajalla, Haagassa, Käpylässä, Malmilla, Mellunkylässä, Kipparlahdessa ja Suomenlinnassa. Lisäksi Myllypurossa on ambulanssiasema, jossa päivystää perustason sairaankuljetusyksikkö. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Vuosikertomus 2000.) Hoidollisesti yksiköt on porrastettu kolmeen tasoon, jossa lääkäriyksikkö vastaa kenttätoiminnan johtamisesta sekä korkeariskisten potilaiden hoidosta. Toisella tasolla on rajoitetun ensihoidon yksiköt eli hoitotason yksiköt ja kolmannella perustason hoidon valmiudessa olevat yksiköt. Ensivasteyksikköinä toimivat pelastusyksiköt voivat toimia sekä perustason että rajoitetun ensihoidon yksikköinä, mutta ne eivät kuljeta potilaita jatkohoitoon. Porrastettu hoitovalmius optimoi resurssien käytön sekä mahdollistaa toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisen hoidon kohdistamisen tehtäväkohtaisesti potilaan tarvitseman hoidon kiireellisyyden perusteella. Helsingin pelastuslaitoksella on välittömässä lähtövalmiudessa seuraavat yksiköt: * lääkäriyksikkö * lääkintäesimiehen yksikkö * 3 rajoitetun ensihoidon sairaankuljetusyksikköä * 7 perustason sairaankuljetusyksikköä * 6 pelastusyksikköä ensivasteyksikkönä * 2 raskasta pelastusyksikköä ensivasteyksikkönä.

18 18 Yksiköiden maantieteellinen hajauttaminen ja monikäyttöisyys nostavat tuottavuutta ja minimoivat hoidon alkamisen viivettä, joka on yksi ensihoitopalvelun kriittisimpiä tuotantotekijöitä. Päivystävän ambulanssilääkärin palvelut tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitoyksikkö, joka kuuluu kirurgian toimialaan. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Toimintakertomus 2001: 6 9.) Ensihoitojärjestelmä perustuu pelastuslaitoksen moniosaaja-konseptiin ja synergiseen palvelutuotantomalliin, jossa palomies-sairaankuljettajat hallitsevat ammattitaidolla potilaan hoidon lisäksi myös pelastustoimen tehtävät. Hoitavaan henkilöstöön kuuluu lisäksi Helsingin pelastuslaitoksella ainoastaan ensihoitotyötä tekeviä terveydenhuollon tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Pelastustoimen, ensihoitopalvelun, hätäkeskuksen ja väestönsuojelun toiminnan keskittäminen yhteen organisaatioon sekä hyvä yhteistyö mahdollistavat terveyden ja turvallisuuden tuottamisen kustannustehokkaasti. Helsingin pelastuslaitoksen lääkintäyksikön toiminnan kehittämistä ohjaa tavoitetila olla paras palvelussa ja hoidossa sekä yhteisönä turvallinen ja kehittyvä. Tavoitetilan mittarina toimivat asiakastyytyväisyystulokset, hoidolliset tulokset, henkilöstötyytyväisyystulokset sekä toimintaa kuvaavien tulosten positiivinen kehityssuunta. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Vuosikertomus 2000.)

19 19 4 KATSAUS AIEMPIIN TUTKIMUKSIIN 4.1 Tulevaisuudentutkimus tutkimusmenetelmänä Tulevaisuus on yhteiskunnan eri tasoilla nykyhetkessä tapahtuvan ajattelun, tuntemisen, suunnittelun ja päätöksenteon tulos. Siitä riippumatta, harjoitetaanko yhteiskunnassa systemaattista tulevaisuuden tutkimusta vai ei, kaikki hyödyllinen tieto, yhteiskunnallinen suunnittelu ja päätöksenteko sekä inhimillinen toiminta yleensäkin suuntautuvat tulevaisuuteen. (Vaarama Hurskainen 1993b: 44.) Tulevaisuudentutkimuksen keskeisenä tutkimuskohteena on nykyisyys, ja sille luonteenomaista on vaihtoehtoisuus. Tulevaisuus on joukko erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. (Metsämuuronen 2001: 7.) Tulevaisuudentutkimus on monitieteellistä tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja (Luoto ym. 1999: 9). Se voidaan määritellä joukoksi erilaisia lähestymistapoja, joilla tuotetaan väitteitä tulevaisuudesta. Taustalla voi olla erilaisia tiedon intressejä, objektiivisia tai subjektiivisia metodeja, kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen tuottama ymmärrys erilaisten päätösten ja toimintavaihtoehtojen mahdollisista seurausvaikutuksista tulevaisuudessa auttaa tekemään nykyhetken päätöksiä entistä tietoisempina niiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. (Vaarama Hurskainen 1993b: ) Soveltavana toimintana tulevaisuudentutkimus keskittyy käytännön ongelmien ratkaisuun. Tulevaisuudentutkimuksessa tarkastellaan yhteiskuntaan vaikuttavia kehitystrendejä erityisestä tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin, tarkoituksena yhdistää eri tieteenaloilla saatuja tutkimustuloksia kokonaisuuksiksi. Tulevaisuudentutkimuksen yleisenä tarkoituksena on myös auttaa päätöksentekijöitä tekemään parempia valintoja yhteisen tulevaisuuden hyväksi. (Luoto ym. 1999: 9.) Tulevaisuudentutkimuksen erityispiirre on epävarmuus ja epäjatkuvuuksien olemassaolon mahdollisuus, minkä ansiosta se sopii hyvin julkishallinnon ohjaamiseen ja erityisen hyvin sen strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Julkisella sektorilla korostetaan voimakkaasti strategista suunnittelua, liikelaitoistamista, maksullisuutta, tulosohjausta ja tulosvastuullisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Virhearviointien lieventämiseksi olisi tärkeää tässä prosessissa katsoa tulevaisuuteen, jossa toiminnan ehdot syntyvät, sillä organisaatiot toimivat suunnittelun ja toimintastrategian

20 20 sekä siihen saumattomasti kytkeytyvän operatiivisen toiminnan kautta. Sopiva aikajänne suunnittelulle ja kehittämiselle olisi vuotta. (Niemi 1990.) Niin sanotut megatrendit ovat ilmiöitä, jotka tulisi aina jollakin tavalla ottaa huomioon mietittäessä tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysalan keskeisiä megatrendejä ovat globalisoituminen, kestävän kehityksen mukaisen kehityksen tarve, julkisen sektorin roolin muutos, väestön ikääntyminen, teknologinen kehitys sekä eri muodoissa tapahtuvan kulttuurisen syrjäytymisen vahvistuminen. Viime vuosina on Suomessa panostettu voimakkaasti ennakkotoimintaan ja tulevaisuuden kehityksen arviointiin. (Kaivo-oja Suvinen 2002: 11.) Yksi hyvin tärkeä megatrendi sosiaali- ja terveysalan toiminnan kehittämisen kannalta on väestön ikääntyminen ja keski-iän kohoaminen. Tämä megatrendi asettaa uusia vaatimuksia sosiaali- ja terveysalan piirissä tuotettaville palveluille, kun asioita tarkastellaan asiakasnäkökulmasta. Tulevina vuosina vanhusvaltaistuminen etenee ja erityisen suuri merkitys on suurten ikäluokkien siirtymisellä eläkkeelle jo noin vuodesta 2010 alkaen. (Kaivo-oja Suvinen 2002: 18.) Väestötutkimuksen tiedot vaaratekijöistä ja sairauksien yleisyydestä antaisivat periaatteessa mahdollisuuden ennusteisiin, mutta niitä on 1990-luvulla tehty varsin vähän. Tietokanta ja tutkimusrekisteri vuosina valmistuneista tai käynnissä olevista tulevaisuudentutkimuksista sisältää vain muutamia terveydellisiin kysymyksiin liittyviä, suurelta osin alueellisia hankkeita. Tekeillä olleet terveydelliset hankkeet liittyivät hoitotieteisiin, hoitoteknologiaan, kuten apuvälineiden kehittämiseen tai syöpätautien alueittaiseen kehitykseen. (Luoto ym. 2000: 12.) Luodon ym. (2000) mukaan terveyden tulevaisuudentutkimusta ei vuonna 2000 tehty Turun Kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa eikä muualla Suomessa. Käynnissä oli tosin erilaisia selvityksiä etenkin iäkkäiden hoidon järjestämisestä tulevaisuudessa osana kunnallisten palvelujen suunnittelua. 4.2 Ikääntyminen ja palvelujen tarve Lea Rissanen (1999) on Oulun yliopiston hoitotieteen- ja terveyshallinnon laitoksella tutkinut vanhenevien ihmisten kotona selviytymistä. Pro gradussa kuvaillaan Siuruan alueen yli 65-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden koettua tarvetta ja käyttöä heidän itsensä arvioimana. Tutkimus tehtiin keväällä 1994 Pudasjärven kunnan yli 65-vuotiaille (N=158) strukturoidulla haastattelulomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Lopulliseen tutkimukseen tuli 127 henkilöä (vastausprosentti 80 %).

21 Tutkimus osoitti tutkimukseen osallistuneiden käyttäneen vähän sosiaali- ja terveyspalveluja. Rissasen mukaan tulos poikkesi osin aiemmista tutkimuksista, ja hän ehdottaakin jatkotutkimukseksi arviointia kaupunkioloissa asuvien ihmisten terveydestä, toimintakyvystä ja palvelujen tarpeesta. Hän mainitsee, että tiiviissä kyläyhteisössä ihmiset pitävät huolta toisistaan, mutta kaupunkiolosuhteissa vanheneva ihminen saattaa jäädä yksin etenkin, jos hän ei kuulu minkään palvelujärjestelmän piiriin. Luomahaara, Peiponen, Vaarama ja Voutilainen (2001) tuovat raportissaan Koko kunta ikääntyneiden asialle esiin näkökulmia ikääntyneiden itsenäiseen selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämiseen. Heidän mukaansa palvelutarjonnan tulisi perustua ikääntyneiden tarpeisiin ja muuttua niiden myötä. Ikäihmisillä on avuntarvetta lähinnä siivouksessa ja asioinnissa. Iän myötä yhä enemmän myös kodinhoidossa, ruuanlaitossa, henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa, riisuuntumisessa sekä syömisessä ja wc-toiminnoissa. Alentunut toimintakyky on palveluiden käytön yleisin peruste ja mitä suuremmaksi avuntarve kasvaa, sitä useammin käännytään sosiaali- ja terveystoimen puoleen. Alentuneen toimintakyvyn ohella tarpeeseen liittyvät tutkimusten mukaan myös yksin asuminen, puutteelliset asunnot ja asuinympäristöt sekä omien tukihenkilöiden puute. Luomahaaran ym. mukaan paikallisessa palvelutarpeen arvioinnissa päästään pitkälle jo määrittämällä muun muassa väestön ikärakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ikäryhmittäin vuosina Markku Hyypiä (1997) on tutkinut helsinkiläisten terveyspalveluiden käyttöä palvelujärjestelmien näkökulmasta. Tutkimuksessa on kiinnitetty erityishuomiota palvelujen suurkäyttäjiin, joilla tarkoitetaan niitä ihmisiä, jotka käyttivät usein terveydenhuollon eri palvelujärjestelmiä. Tutkimuksen aineistona on ollut Stakesin niin sanottu HILMO-2-koeprojektin tiedosto, joka koskee vuotta Se käsittää Helsingin terveysviraston poistoilmoitukset mukaan lukien osuussairaaloiden tiedot ja avohoitokäynnit, terveysviraston tiedot sairaaloiden ja terveyskeskusten avohoidosta, KELA:n tiedot sairausvakuutuskorvauksista yksityislääkärien osalta sekä Tilastokeskuksen tiedot kuolleista helsinkiläisistä vuonna Käytettävissä olevan aineiston analyysin mukaan Hyypiä toteaa, että kolme neljästä helsinkiläisestä käytti terveydenhuollon palveluita vuonna Hoitotapahtumia näillä potilailla oli yli 2,5 miljoonaa. Käyntikertoja potilasta kohti oli keskimäärin vajaat seitsemän. Ikäryhmästä vuotiaat palveluita käytti 87 %, vuotiaista sekä vuotiaista 91 % ja vanhimmista, vähintään 85-vuotiaista vanhuksista palveluita käyttivät lähes kaikki, 95 prosenttia. Hyypiän mukaan yli 65-vuotiaiden osuus vuoden 1993 koko potilasmäärästä oli yhteensä 18 prosenttia. 21

22 22 Juhani Lehto (1997) on käsitellyt raportissaan Rahoituksen ja rakenteen muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelurakenteen muutoksia yli 75-vuotiaiden ikäryhmän osalta vuosina Raportista selviää, että samaan aikaan kun terveyskeskussairaaloiden keskimääräinen hoitojakson pituus lyheni 23 % ja vanhainkodissa asuvien osuus väheni 19 %, niin somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lisääntyivät peräti 37 %:lla. Ikääntyneiden osalta suurin osa näistä erikoissairaanhoidon avohoitokäynneistä toteutuu ensihoitopalvelun kuljettamana. (Lehto 1997: 35; Hayes 2000b: ) Avohoidon lisääntyminen johtaa väistämättä kasvavaan tehtävämäärään ja uusiin vaatimuksiin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelulle. Näin ollen voitaneen todeta, että ensihoitopalvelun rooli ikääntyvän väestön määrän kasvaessa korostuu. Avohoidon lisääntyessä tulisikin sosiaali- ja terveystoimen tehdä yhteistyötä pelastustoimen kanssa suunnitellessaan laajentuvaa palvelumallia (Sonkin 2000: 21). Aiemmissa tutkimuksissa analysoitiin eri palvelujärjestelmien merkitystä, palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista ja toimivuutta sekä hoidon tarvetta. Niissä on kuitenkin lähinnä tutkittu ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen esteitä ja alentuneen toimintakyvyn kannalta päivittäisiä avuntarpeita sekä selvitetty kotiavun mahdollista tarvetta enemmänkin sosiaalitoimen näkökulmasta. Kuitenkin myös yhteistyö eri ammatillisten ryhmien ja palvelujärjestelmien välillä on oleellinen. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole ensihoitojärjestelmää tutkittu osana palveluverkostoa, vaikka se on kuitenkin kiistatta tärkeä osa terveydenhuoltoa. Lehdon (1997) raportti käsittelee välillisesti ensihoitoon vaikuttavaa asiaa, Hyypiäkään (1997) ei ulota tutkimustaan ensihoidon piiriin. Väestön ikääntyessä toimintakyky siis alenee, jolloin taas avunja palvelujen tarve kasvaa. Laaja ja moniammatillinen katsantokanta tähän seikkaan on kehitykselle edullinen. Jotta voitaisiin ymmärtää ikääntymisen vaikutuksia ensihoitoon, on ymmärrettävä ikääntymistä syvällisemmin monesta eri näkökulmasta. Todettakoon yhteenvetona, että mikäli ikääntyneiden palvelutarpeiden määrityksessä esiinnousseita palveluita ei ole riittävästi tarjolla, heijastuu tämä suoraan muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun käyttöön.

23 23 5 TUTKIMUSONGELMAT Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmat ja osaongelmat ovat seuraavat: Ikääntyneiden ensihoitotehtävät Helsingin pelastuslaitoksella vuonna 2001? * Kuinka paljon yli 65-vuotiailla oli ensihoitotehtäviä? * Mitkä olivat keskeisimmät ikääntyneiden ensihoitotehtävät? Kuinka paljon yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät lisääntyvät vuoteen 2025 mennessä?

24 24 6 KESKEISET NÄKÖKULMAT JA TYÖN TAVOITE Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saada kuvailevaa tietoa Helsingin yli 65-vuotiaiden ensihoitopalvelun tarpeesta tulevaisuudessa. Tutkimuksen pohjana ovat vuoden 2001 yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät, niiden määrä ja tehtävätyypit, Helsingin väestöennuste sekä yleiset sairastuvuusennusteet. Aihetta tarkastellaan tässä työssä ensihoidon näkökulmasta tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Mitä vaikutuksia ikääntyneiden suhteellisen määrän kasvu tuo ensihoitopalveluun Helsingissä? Miten se vaikuttaa tulevaisuudessa ensihoitotehtävien määrään, ensihoidon resursseihin, kuten työntekijöihin, koulutukseen tai kalustoon? Ilmiötä olisi mahdollista tarkastella myös perhepolitiikan, eläkepolitiikan, työvoimapolitiikan, kustannusten tai esimerkiksi asiakkaan tai muun yhteiskunnan näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä näitä ei kuitenkaan huomioida. Myöskään muihin sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmiin kuin ensihoitoon ei tässä opinnäytetyössä paneuduta sen syvällisemmin. Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida yli 65-vuotiaiden suhteellisen määrän kasvua ja sen vaikutusta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävien lisääntymiseen. Tavoitteena on selvittää, mikä on ollut ensihoitopalvelun tarve vuonna 2001, kartoittamalla yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät ja arvioida, mikä se tulevaisuudessa voi olla, laatimalla vuoteen 2025 asti tehtävämääräennuste koskien ikääntyvää väestöä. Työssä selvitetään myös vuoden 2001 ikääntyneiden keskeisimmät avunpyyntöön johtaneet syyt tai oireet, jotka aiheuttivat ensihoitopalvelun tarvetta. Lisäksi pohditaan yli 65-vuotiaiden asiakkaiden, ensihoidollisesti merkittävien sairauksien muutosta tulevaisuudessa yleisten sairastuvuusennusteiden pohjalta. Opinnäytetyö voi toimia keskustelunavauksena tai suuntaa antavana suunniteltaessa tulevaisuuden ensihoitopalvelujen tuottamista ja kohdentamista Helsingissä. Opinnäytetyö soveltuu ensihoitaja AMKopiskelijan tekemäksi, koska ensihoitaja voi työssään toimia muun muassa erilaisissa kehittämis-, projekti- ja asiantuntijatehtävissä (Opinto-opas 2001).

25 25 7 TYÖTAVAT JA MENETELMÄT Aineisto on kerätty Helsingin pelastuslaitoksen arkistosta käyttämällä valintaperusteena ainoastaan potilaan ikää (>65) ja muina haettavina tietoina tehtävää suorittanutta yksikköä (aluetta), kuljetuskoodia tai mahdollista X-koodia sekä potilaan sukupuolta. Tällöin on minimoitu eettiset ongelmat, joita voisi syntyä käsiteltäessä potilaiden tarkempia henkilöllisyystietoja. Kartoitus ja ennuste väestön ikääntymisen vaikutuksesta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun tehdään vuoden 2001 tammi-, elo- ja syyskuun ensihoitotehtävien perusteella. Mukaan otetut talvi-, kesä- ja syyskuukaudet kuvaavat vuodenajoissa tapahtuvaa vaihteluväliä. Kolmen kuukauden aineiston perusteella arvioitiin koko vuoden 2001 ensihoitotehtävämäärä kertomalla luvut neljällä. Aineiston keräsi keväällä 2002 sairaankuljettaja Sari Haajanen Helsingin pelastuslaitokselta osana kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on ikäihmisten ensihoidon laadun parantaminen. Aineisto kerättiin manuaalisesti kaikista Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitokertomuksista, joita kolmen kuukauden aikana oli kaikkiaan 8540 kappaletta. Näistä yli 65-vuotiaiden ensihoitokertomuksia oli 2362 kappaletta. Tarvittavat tiedot kertomuksista taulukoitiin kuljetus- ja X-koodeittain (liite) sekä ikäryhmittäin Microsoft Excel -ohjelmalla, ja tämän taulukon pohjalta tutkimusongelmiin vastattiin tässä opinnäytetyössä. Ikäryhmät ovat seuraavat: * * * * * * 90 Tehtävämääräennuste on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen yliaktuaari Pekka Vuoren kanssa käyttäen Helsingin pelastuslaitoksen arkistosta saatuja tietoja. Vanhusväestön määrän suhteellisen kasvun vaikutusta ensihoitotehtävämäärien lisääntymiseen on arvioitu käyttämällä ikäryhmittäisiä tietoja vuoden 2001 tammi-, elo- ja syyskuun ensihoitotehtävistä. Olemassa olevasta yli 65-vuotiaiden väestömäärästä (=a) on ikäryhmittäin laskettu prosenttiosuus (=p) niille asiakkaille, jotka käyttivät ensihoitopalveluja (=b). 100 b p = a

26 26 Ennuste saatiin, kun ikäryhmittäinen ensihoitopalveluja käyttävien prosenttiosuus (=p) suhteutettiin väestöennusteeseen (taulukko 1) kustakin ikäryhmästä kunakin vuonna erikseen olettaen, että ensihoitopalveluja käyttävien osuus kussakin ikäluokassa pysyy vakiona. Vastaavaa menetelmää on käytetty esimerkiksi Sihvon (1989) tutkimuksessa 65 vuotta täyttäneen väestön avun tarpeesta. Ennustetta tarkastellaan tässä opinnäytetyössä viiden vuoden välein vuosina Tehtävämääräennustetta laskettaessa ei ole huomioitu muita muuttujia kuin ikääntyvän väestön määrän suhteellinen kasvu. Ennusteessa ei siis ole huomioitu muuan muassa lainkaan väestön muuttoliikkeen, terveydentilan, hoitopaikkojen ja -käytäntöjen mahdollisia muutoksia. Näitä tekijöitä tarkastellaan pohdinnassa.

27 27 8 TULOKSET 8.1 Ensihoitotehtävien määrä ja ennuste Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitokertomuksista, joita kolmen kuukauden otoksen aikana oli kaikkiaan 8540 kappaletta. Näistä yli 65-vuotiaiden ensihoitokertomuksia oli 2362 kappaletta. Koko vuoden yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävämääräksi arvioitiin 9448 tehtävää, joka saatiin siis kertomalla kolmen kuukauden 2362 tehtävää neljällä. Tämä kattoi 28 % kaikista Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävistä. KUVIO 2. Vuoden 2001 Helsingin pelastuslaitoksen yli 65-vuotiaille asiakkaille suorittamien ensihoitotehtävien määrät ikäryhmittäin. Kuviossa 2 on kuvattu yli 65-vuotiaiden ensihoitotehtävät ikäryhmittäin vuonna Eniten avunpyyntöjä on ollut vuotiaiden ikäryhmässä, jossa niitä kolmen kuukauden otoksen perusteella arvioitiin koko vuonna olleen 1988 kappaletta. Lähes samalla tasolla määrät olivat ikäryhmissä vuotiaat 1956 tehtävää ja vuotiaat 1920 tehtävää. Nuorimmassa ikäryhmässä ensihoitotehtäviä oli 1560 kappaletta, vuotiailla 1316 kappaletta ja vanhimmassa ikäryhmässä jo lähes puolet vähemmän eli 708 kappaletta. Ennuste yli 65-vuotiaiden asiakkaiden ensihoitotehtävien määristä laadittiin vuoden 2001 aineiston pohjalta. Olemassa olevasta yli 65-vuotiaiden väestömäärästä (taulukko 1) laskettiin ikäryhmittäin

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖS ESITYS. Outi J Nyberg L-PSHP:n ensihoidon vastuulääkäri

PALVELUTASOPÄÄTÖS ESITYS. Outi J Nyberg L-PSHP:n ensihoidon vastuulääkäri PALVELUTASOPÄÄTÖS ESITYS Outi J Nyberg L-PSHP:n ensihoidon vastuulääkäri PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTA: Riskianalyysi Vakituisesti alueella oleskeleva väestö ja sen ikärakenne Hoitolaitokset Toteutuneet

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Ensihoidon valtakunnallinen amk-verkosto kannattaa ensihoitajakoulutuksen jatkamista nykyisellä mallilla

Ensihoidon valtakunnallinen amk-verkosto kannattaa ensihoitajakoulutuksen jatkamista nykyisellä mallilla Ensihoidon valtakunnallinen amk-verkosto kannattaa ensihoitajakoulutuksen jatkamista nykyisellä mallilla 1 Valtakunnallinen ensihoidon amkverkosto Arcada Metropolia Saimia Savonia Oulun amk Kymenlaakson

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

TyEL-kuolevuusperusteesta

TyEL-kuolevuusperusteesta TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,

Lisätiedot