Terveyttä, tankkausta ja tasapainoilua - nuorten miesten erilaiset ruokasuhteet

Transkriptio

1 Nuoret miehet keskiössä - avaimia hyvinvoinnin lisäämiseen Etelä-Savossa, Terveyttä, tankkausta ja tasapainoilua - nuorten miesten erilaiset ruokasuhteet Anni Ojajärvi VTT, ma. yliopistonlehtori Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Taustani VTT, sosiologia, terveysvirittynyt nuorisotutkija, terveystieteen yliopistolehtori Teemoja mm.: terveystaju, liikunta, tupakointi, ruokailu, nuorten hyvinvointi, juominen, raittius, armeija, ylisukupolvinen terveyskäyttäytyminen Väitöskirja ( ): Terve sotilas! Etnografinen tutkimus varusmiehen terveystajusta sosiaalisena ilmiönä Julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto

2 Armeija-aineisto Varusmiesten ruokailu (VaRu) - tutkimus: THL & NTV Hoikkala, Salasuo & Ojajärvi (2009) Minun aineistoni Osallistuva havainnointi (8vkoa) 24/7 39 haastattelua (15 miestä + 8 naista) Nuorten seuranta palveluksen loppuun asiantuntijahaastattelut käskyt, strategiat, oppaat Miten terveyskäyttäytyminen muodostuu arjessa? Esityksestä I Huoli nuorista miehistä ja terveyseroista II Nuoret miehet ja terveys III Ruokailu esimerkkinä terveyskäyttäytymisestä IV Mitkä kaikki ohjaavat ruokailua? V Nuorten miesten ruokailun moninaisuus VI Miten tähän pitäisi suhtautua? Miten voi vaikuttaa?

3 Huoli nuorista miehistä Huoli vaikeasta ryhmästä Kasvatuksellinen: joutilaisuus, vääränlainen toiminta ja huolettomuus Kansanterveydellinen & -taloudellinen: ei halua, osaa tai pysty? Sotilaallinen: kansakunnan puolustuskykyä, sotilaallinen kunto ja kansallista turvallisuutta Tutkimukset tukevat huolta Fyysisen kunnon heikkeneminen (mm. Santtila ym. 2006) Alkoholin runsas käyttö, tupakointi ja riskikäyttäytyminen näyttäytyvät nuoriin miehiin terveysriskeinä (Kumpula ym. 2006; Tiirikainen 2009; Otkes 2014) Nuorten miesten terveysasenteista - Maskuliinisuuden ja terveellisyyden ristiriita - Suomalaisen miehen kestämisen eetos voi edelleen hyvin - Uusi mies tasapainottelee, mutta terveellisyys silti edelleen riski (Pietilä 2008) - Onko näin yksinkertainen? - Entä fittness-buumi ja teräsmieskisat? - Entä tavallinen arki, tavallinen mies? - Moninaisten miesten erilaiset terveystottumukset, mutta silti joutuvat ottamaan oletukset huomioon

4 Terveyskäyttäytymisestä Samaan aikaan muualla Terveys identiteetti- ja elämänpolitiikan kulmakivenä Terveys ja ei-lihavuus kansalaisnormina (healthism; Crawford 1994) Jokaisen meistä tulisi ymmärtää valita terveellinen elämäntyyli Terveellisyyden (tai sitä symboloivan ulkonäön) pakko Viesteillä mediassa usein moraalinen vire Terveys mielletään tietoisena elämäntapatarkkailuna ja itsen hallinnan keinojen valikoimina sekä tietona ja vaihtelevina kykyinä käyttää noita keinoja. Vastinparina järjetön, hallitsematon ja kuriton epäterveellinen elämäntyyli tai terveyttä vaarantava toiminta, vaikka mahdollisuudet, osaaminen ja resurssit eivät jakaudu tasaisesti Ruokailu hyvä esimerkki terveyskäyttäytymisestä Sitä ilman ei voi olla, osa arkea ja rutiineja Liittyy myös imagoon ja käsitykseen itsestä Osa identiteetin muodostamista ei vain erikoisruokavalioilla Emme tee vain rationaalisia yksilöllisiä valintoja (Mustajoki 2015) Ruokailu usein rutiinia ja automatisoitua Yksilölliset vai ryhmän ja tilanteen Ympäristön: mitä tarjolla, miten helposti Nykyinen ruokaympäristö on suuri haaste (Mustajoki 2015)

5 Terveystaju - Terveyskäyttäytyminen ei vain tietoa tai edes taitoa - Terveyskäyttäytyminen sosiaalinen ja kollektiivinen toimi, joka elää yhteisöllisissä kytköksissään. (Hoikkala ym. 2008) Terveystajun käsite ei sitoudu terveyden rationalistiseen oletukseen. Se kattaa myös (terveys)tajuttomuuden irrationaalisen mahdollisuuden eli subjektin tietoisesti tekemät niin kutsutut väärät valinnat. Pelkän yksilön rationaalisen valinnan sijaan kyse on enemmän siitä, minkä pohjalta ja mitä merkityksiä nuoret antavat heidän terveyteensä vaikuttaville valinnoille. Moninaiset suhteet ja tilanteet ruokailussa 1. Instituutiot ja arjen käytännöt 2. Kulttuuriset tekijät, merkitykset ja oletukset 3. Yksilöllisten nuorten omat tulkinnat ja valinnat

6 1. Instituutiot ja arjen käytännöt Miten instituutiossa järjestetään ruokailu ja mihin se ohjaa? Millaisia epävirallisia viestejä? Millainen rytmi? Armeijan kahtiajakautuneet ruokailun käytännöt Pikaruokailua ja fiilistelyä Millaisessa ruokailuympäristössä nuori elää muuten? Kun ruokaa näkyy, sitä tekee mieli Ruokaspesifi nälkä ja valtava monipuolisuus Energiatiivis ruoka Halvalla (Mustajoki 2015) 2. Kulttuuriset tekijät, merkitykset ja oletukset - Mitkä mielikuvat sopivat/ eivät sovi yhteen? - tosimiehet eivät ole kiinnostuneita terveydestä - Coolit + päihteettömät nuoret - Terveyskäyttäytymisen sukupuolisidonnaisuus on mielikuvien tasolla edelleen vahva - Merkitykset: Munkki vapautena, sosiaalisuuden välineenä, levähdyshetkenä, palkintona

7 3. Nuorten yksilölliset valinnat - Nuorten oma tausta vaikuttaa, perhe ja tottumukset - Miten tulkitsee kaikkea tätä? - Miten yksilöllisiä valinnat lopulta ovat? - Motiivit, mahdollisuudet, terveydenlukutaito - Tilanteet - Välivuosi - armeija hoitaa - Sopeutuminen - Syön jotta jaksan täällä - Miten auttaa nuorta tekemään arjen rutiineista hänen omaa elämäänsä tukevia? Neljä esimerkkiä Tosiäijä: salaatti on pupujen ruokaa Terveysvalistus oli neiteilyä Ei käytä saamiaan sairaslomia, eikä keppejä, koska näyttäisi liian rammalta paljon rasvaa ja suolaa Terveilijä: tietoinen ja kiinnostunut Kerännyt terveystietoa lehdistä Toivoisi tupakavereiden lähtevän munkin sijaan lenkille Ei vastusta, muttei tee itse: suostuu interventioihin syö porkkanat, jotka äiti laittaa tietokoneen viereen automaattisesti katsoo ettei syö kauheeta paskaa Terveys ei koske minua: ihana sama, muitakin haasteita Syö paljon hyvää ja helposti saatavilla olevaa, paljon ja rasvaista Ei mieti tai monitoroi sisältöjä tai määriä

8 Oma toimijuus: aktiivinen Terveellisyys ei tärkeä/ ei lainkaan valintakriteeri - ei syö lainkaan, koska pakkiruoka on perseestä - tupakointi paljon muutakin kuin nikotiinia -Syömistä kuvaa: paljon ja rasvasta/ puhuu terveystiedon vastaisesti, tietää sen Terveellisyys valintakriteeri vuoden mä olin imeny aika paljon noita tietoja -20kg passiivinen - terveyden nonchaleeraaja, jota luonnehtii vaistonvarainen ja tiedostamaton terveystajuttomuus. keitetyt rehut tulee syötyä kanssa, tulee jotenkin automaattisesti mä en ikinä syö sitä kauheeta paskaa ja ku tulee sipsejäkään syötyä niin mä syön niitä kevytversioita koska on niin paljon rapeempia Terveellisyys ei tärkeä/ ei lainkaan valintakriteeri Periaatteellisesti aina vastarinta Terveellisyys valintakriteeri Fitnesskulttuuri/ puritaanisen terveystajuinen ja tavoitteellinen Individualisti aktiivinen TIETOISESTI EPÄTERVEELLINEN TIETOINEN TERVEILIJÄ Uusi mies? tasapainottelija passiivinen IHAN SAMA, EI KOSKE MINUA Perinteinen mies PASSIIVINEN TERVEYSTAJU

9 Miten sitten vaikutetaan ja kehen? 1. Sisäinen vaikuttaminen kasvatus & info 2. Ulkoinen vaikuttaminen sääntely 3. Kulttuurinen vaikuttaminen virittävä valistus Mitä viestejä nuoret miehet sitten kuuntelevat ja kuulevat? Moninaiset nuoret Terveystaju : Terveellisyys valintakriteeri Terveystajuttomuus Terveellisyys ei tärkeä/ ei lainkaan valintakriteeri Oma toimijuus: aktiivinen Informaation jakaminen Virittävä valistus passiivinen Kasvatus ja herättely, ympäristön muutos & säätely Säätely Ympäristön muutos ehkä

10 Lopuksi 1. Kyse ei ole vain tiedosta, vaan toiminnasta, tavoista ja arjesta 2. Vaikka tilastoissa vain yksilöitä ja yhteys koulutus- ja perhetaustaan vahva, on mekanismi monimuotoisempi: terveyskäyttäytymisessä mukana kaikki nuoren ryhmät ja sosiaaliset kontekstit sekä niiden tuomat mahdollisuuksien raja Ympäristö, arki Sosiaaliset merkitykset ja ystävät Tilanteet tietotaito 3. Samalla tavoin viralliset ja epäviralliset kannat sekä käytännön arjen toiminta muodostavat yhdessä terveysviestin 4. Vaikka nuori ei välttämättä valitse oikein, voi hänellä silti olla paljon tietoa ravitsemuksesta ja terveydestä Lähteet Crawford, Robert (1980) Healthism and the medicalization of everyday life. International Journal of Health Services 10, Hoikkala, Tommi & Hakkarainen, Pekka & Laine, Sofia (eds.) (2005) Beyond Health Literacy. Youth Cultures, Prevention and Policy. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 52. Hoikkala & Salasuo & Ojajärvi (2009) ommi Hoikkala, Mikko Salasuo & Anni Ojajärvi: Tunnetut sotilaat. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 94. Kumpula, Heli & Lounamaa, Anne & Paavola, Meri & Lunetta, Philippe & Impinen, Antti (toim.) (2006) Nuorten miesten tapaturmat ja väkivalta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 71. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Mustajoki, Pertti (2015) Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(15): Ojajärvi, Anni (2015) Terve sotilas! Etnografinen tutkimus varusmiesten terveystajusta sosiaalisena ilmiönä, Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 163.

11 Lähteet Otkes (2014) Lasten kuolemat. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselosteus 1/2014. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus. ostukset/fi/muutonnettomuudet/2012/atkr3zbtr/y2012- S1_Lasten_kuolemat.pdf Pietilä, Ilkka (2008): Between rocks and hard places: Ideological dilemmas in men's talk about health and gender. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. Santtila, Matti & Kyröläinen, Heikki & Vasankari, Tommi & Tiainen, Seppo & Palvalin, Kauko & Häkkinen, Arja & Häkkinen, Keijo (2006) Physical fitness profiles in young finnish men during the years Medicine and Science in Sports and Exercise 38 (11), Tiirikainen, Kati (toim.) (2009) Tapaturmat Suomessa. Helsinki: Edita Publishing Oy.